TIETEESTÄ LYHYESTI Älykankaat muuttavat muotoaan lämmössä

Tiimi kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nailonista pyöreän kankaan. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä.

Aalto-yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkijat testasivat nestekide-elastomeeriä (LCE, liquid crystalline elastomer) älykkäiden tekstiilien materiaalina. Lämpöön ja valoon reagoiva materiaali on keksitty 1980-luvulla, ja sitä on hyödynnetty ohutkalvoina pehmeän robotiikan sovelluksissa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin perinteisiä kankaankudontatekniikoita ja -sidoksia eli kankaan rakennetta. Sidoksina käytettiin palttinaa, satiinia, toimikasta ja kuderipsiä. Jokainen sidos tehtiin sekä pehmeästä että jäykästä LCE-langasta. Sitten tutkijat testasivat, miten kankaat reagoivat infrapunalampun lämpöön.

Kaikki testatut kankaat menivät kasaan lämmetessään. Se, mitä sidosta ja kumpaa lankaa kankaaseen oli käytetty, vaikutti muutoksen voimakkuuteen. Kaikki kankaat myös palautuivat alkuperäiseen muotoonsa, kun lämpötila laski takaisin lähtöpisteeseen.

Professori Jaana Vapaavuoren mukaan tutkimus on tärkeä askel kohti älykkäiden ja muokkautumiskykyisten tekstiilien aikakautta. Älykankaille voi löytyä sovelluksia esimerkiksi kylmältä suojaamisessa, terveydentilan tarkkailussa ja sisätilojen akustiikan parantamisessa.

Parlamenttisampo paljastaa eduskunnan puheet

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet avoimen tietopalvelun, joka sisältää kaikki eduskunnassa pidetyt lähes miljoona puhetta vuodesta 1907 alkaen.

Parlamenttisampo voi kertoa esimerkiksi, kuka kansanedustaja on keskeyttänyt toisten puheita eniten jollain tietyllä vaalikaudella, tai millaisista aiheista eri puolueiden edustajat ovat puhuneet. Eduskunnan kaikki puheet oli digitoitu jo aiemmin, mutta kokonaisuuden tutkiminen oli työlästä.

Nyt aineisto on koottu semanttiseksi verkoksi, joka linkittää eri verkkosivujen perustana olevaa dataa keskenään, kun perinteinen verkko toimii verkkosivujen välisillä linkeillä, selittää tietotekniikan professori Eero Hyvönen.

”Semanttisen verkon dataa voidaan rikastaa useiden eri lähdekantojen tiedoilla, jolloin kone pystyy lukemaan aineistoja ymmärtämällä yksittäisten sanojen ja laajempien kokonaisuuksien merkityksiä.” parlamenttisampo.fi

Hyvösen johtama tutkimusryhmä on jo vuosia kehittänyt erilaisia Sampopalveluita, jotka tuovat keskeisiä tietoaineistoja kaikkien käyttöön. Yksi niistä on sotien aineistoja kokoava Sotasampo, jota on käyttänyt jo yli miljoona ihmistä.

Tutkimus kuntien

sote-palvelujen järjestämisestä

Näkemykset sote-palvelujen yksityistämisen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia. Siksi Aalto-yliopiston professori Katri Kauppi ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Suvituulia Taponen selvittivät, kuinka Suomen kunnat käytännössä järjestävät sote-palvelunsa ja miten kustannukset eroavat palvelujen tuotantotapojen välillä.

Tutkijat analysoivat, miten kymmenen eri sote-palvelun tuotanto oli järjestetty Suomen 309 kunnassa vuosina 2016–2019 ja oliko tuotantotavalla yhteyttä kunnan kokoon, taajama-asteeseen ja väestörakenteeseen tai palvelujen kustannuksiin.

Tutkimus osoitti, että yksikään kunta ei nojaa sote-palveluissaan puhtaasti julkiseen tai yksityiseen tuotantoon vaan tapoja yhdistellään ja samaakin palvelua voidaan tuottaa eri tavoin.

Tutkijat jakoivat kunnat viiteen ryhmään: Kumppanit, Täydentäjät, Hankkijat, Yksityistäjät ja Hajauttajat.

Kunnat yhdistelevät joustavasti julkista ja yksityistä tuotantoa, yhteistyötä sekä palvelujen ostamista. Kuva: Katri Kauppi ja Suvituulia Taponen

Yksityistäjiä lukuun ottamatta lähes kaikkien kuntien palvelutuotanto nojaa tuotantotapojen yhdistelmään. Kunnat yhdistelevät julkista ja yksityistä tuotantoa, yhteistyötä toisten kuntien kanssa sekä palvelujen ostamista isäntäkunnilta.