Akavalainen 1/2009 by Akava

Akavalainen 1 | 2009

n Irtisanomiset koettelevat akavalaisia n Eläkkeistä ja sosiaaliturvasta sopu n Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen

Akavalainen 1 | 2009

Sosiaaliturvasopimuksen palaset loksahtivat kohdalleen sivu 10 4 Lyhyet 6 Korkeasti koulutettuja työttömänä jo yli 20 000 8 Kiire lisääntyy IAET-kassassa 10 Eläke- ja sosiaaliturvan muutoksista sopu 12 Neuvottelukierros pyörii jatkuvasti ”Hiljaista hetkeä ei akavalaisilla neuvottelujärjestöillä ja sopimuksia tekevillä liitoilla tule olemaan” Filosofian tohtori Ritva Tumelius ei luovu positiivisesta asenteesta, vaikka työpaikka meni alta.

13 LakiWoman 14 Intia pyrkii akavalaisten alojen maailmanjohtajaksi 16 Hyvä paha pätkätyö 17 Asian laita Akavalainen kysyi liittojen puheenjohtajilta: pitäisikö kulutusta lisätä?

18 Akanoita Taantuma koettelee myös uuden sarjakuvan sankaria LakiWomania

19 Kuluttajien ryhmäkanne käyttöön työelämässä 20 Vuokratyöntekijän asema parani 22 Kahta puolta Alueellistaminen – ongelma vai ratkaisu?

23 Toiminnan muutos yt-neuvottelujen taustalla Lappeenrannassa 24 Opiskelijoita kannustettava yrittäjyyteen 25 Yritysten hallinnollinen taakka kevenee Noin 1,15 miljardin intialaisen joukkoon mahtuu maailmanluokan osaajia.

26 Uudelle työmarkkinamallille luodaan puitteita 28 Työolot heijastavat yhteiskunnan muutoksia

Akavalainen Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 www.akava.fi Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi Toimitussihteeri Tarja Arkio tarja.arkio@akava.fi Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen tarja.paajonen@akava.fi Taitto Aija Aalto aija.aalto@elisanet.fi

Siinä missä osaamisen kasvu leimasi 80-lukua, vajottiin 90-luvulla laman syövereihin. Missä nyt mennään?

30 Arvot toiminnaksi 31 Esittelyssä kolme uutta jäsenliittoa 32 Nimityksiä 33 Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263

34 Tutkittua

Seuraava lehti ilmestyy 17.4.2009

35 Nytt från Akava

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen Kuvassa: Ritva Tumelius ja Sirpa Pelttari

Akavalainen 1 | 2009

Lue Akavalainen netissä! Sähköinen näköislehti on luettavana osoitteessa www.akavalainen.fi

Vinkkaa kaverille!

Pääkirjoitus

Pitkäaikaiseen pysäköintiin

ähikirkon parkkipaikan P-kyltin alle ilmestyi jokin aika sitten lisäkilpi: Kirkossa asioiville, 2 h. Aikarajoitus ei hätkähdyttänyt, vaan asiakasajattelu. Kirkkokansakin on nyt siis asiakassegmentti ja messussa käyminen asiointia. Muutettiinkohan jumalanpalveluksen nimi messuksi, jotta asiakkuus korostuisi, messut kun ovat perinteisesti oikea asiakaspyydys? Potilaat, vanhukset ja vangitkin ovat sairaaloiden, vanhainkotien ja vankiloiden asiakkaita. Asiakasajattelu osataan toki ammattijärjestöissäkin. Lama-aikaan melkein alalla kuin alalla afäärit ja asiakasvirrat hiipuvat, mutta ammattiyhdistysliikkeessä ne kasvavat. Eikä järjestöissä iloita siitä, koska silloin jäsenillä on kovat ajat. Jäsenet hakevat neuvoja työsuhdeongelmiinsa ja uudet asiakkaat kolkuttelevat ovia. Tämä näkyy akavalaisten liittojen yhä kasvavina jäsenmäärinä. Vuoden alusta

keskusjärjestökin sai jäsenikseen kolme uutta liittoa. Välillä kuulee murehdittavan sitä, etteivät nuoret järjestäydy yhtä varmasti kuin ennen. Pätkätöiden takia heidän on vaikea kiinnittyä työelämään, ja silloin järjestäytyminen voi unohtua. Siksi liittojen jäseniä on kohdeltava yhä enemmän asiakkaina, joilla on yksilöllisiä tarpeita. Akavalainen tapa järjestäytyä koulutuksen, tutkinnon tai työtehtävien mukaan vastaa tähän huutoon. Liitot ovat jäsenensä rinnalla koko työuran ajan ja jo opiskeluaikana. Työuralle voi totisesti mahtua monenlaisia pulmia, joissa liiton asiantuntemus on tarpeen. Ammattijärjestön lisäkilvessä voisi olla teksti: Liitossa asioiville, 45 v. Se kilpi suojaa iskuilta. Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta

Täytyy mennä läpi

lemme tässä taloustilanteessa kuin suon reunassa. Lastenlaulun mukaan ”Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi ohittaa, täytyy mennä läpi”. Nyt joudumme rämpimään upottavan rämeen yli. Meillä pitää kuitenkin olla vielä voimia ja osaamista jäljellä, kun nousukausi alkaa ja saamme taas tukevaa maata jalkojemme alle. Olisi hyvä, jos saisimme rakennettua pitkospuiksi pitkäjänteisiä palkka- ja veroratkaisuja, joilla talouteen luotaisiin ennakoivuutta ja vakautta. Siihen olisi olemassa vanha koeteltu malli, tulopolitiikka, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto on hylännyt sen. Kolmikannan toimivuus tuli kuitenkin taas todistettua tammikuussa, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestöt pääsivät sopuun tulevia vuosia koskevasta sosiaaliturvasopimuksesta. Sopimus rutistettiin kokoon hyvin lyhyessä ajassa.

Neuvottelu ja lopputuloskin muistuttivat tupo-työskentelyä: kaikki saavat jotain ja kaikki joutuivat luopumaan jostain. Mutta, jotain puuttui ja sen myötä paljon: sopimus ei koske palkkoja eikä veroja. Kuitenkin ostovoiman vahvistaminen olisi tarpeen. Vienti ei nyt vedä, joten talouskasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Työnantajat ovat jo saamassa sekä sosiaaliturvasopimuksella että valtion elvytyspaketista oivia apukeinoja taantumasta selviämiseen. Työnantajien pitäisi vastavuoroisuuden nimissä vielä kerran pohtia, olisiko tupo sittenkään niin mahdoton ajatus. Samaa suota me kuitenkin tarvomme. Matti Viljanen Akavalainen 1 | 2009

Lyhyet

Kuva: Petri Artturi Asikainen/GORILLA

Valtio haluaa naisia johtajiksi n Naisten määrä valtionhallinnon korkeimmissa tehtävissä kasvaa, mutta hitaasti. Vuonna 2008 valtion ylimmästä johdosta joka kolmas oli nainen, vuonna 2005 joka neljäs. Naisten urakehitystä pohtinut työryhmä esittää raportissaan, että esimiehet koulutetaan tunnistamaan naisten johtamiskyky uran eri vaiheissa ja naisia kan-

nustetaan osallistumaan johtamiskoulutukseen. Johtajan virkaa täytettäessä ei saa tuijottaa pelkkään johtamiskokemuksen pituuteen, vaan on analysoitava mm. johtamiseen liittyvät kyvyt. Raportti toimii ohjeena valtionhallinnon esimiehille, joiden rooli naisjohtajien rekrytoinnissa on keskeinen.

myöhemmäksi. Lisäksi työntekijän joutuminen työkyvyttömäksi samoista syistä vapaan aikana keskeyttäisi vapaan palkallisen sairausloman ajaksi. Järjestöt toteavat, että yrityksen konkurssitilan-

teen varalta talletussuojasta on jo määräykset palkkaturvalaissa. Määräykset koskevat järjestelmiä, joiden käyttöönotosta ja sisällöstä on sovittu kirjallisesti.

www.vm.fi

Työaikapankeille talletussuoja n Palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK vaativat työaikapankkien säästöille talletussuojaa rahatalletusten tapaan. Vapaan pitäminen ei saa estyä tilanteissa, joihin työntekijä ei ole voinut itse vaikuttaa.

Järjestöt esittävät työaikapankkisopimuksiin määräyksiä, joiden mukaan ennen työaikapankkivapaata alkanut työkyvyttömyys sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi estäisi vapaan alkamisen, ja siirtäisi sen

Akavalaiset hyvin edustettuina uusissa TE-toimikunnissa

Pontta Itämeren ay-yhteistyölle

n Työ- ja elinkeinotoimistoihin nimitettiin vuoden alussa uudet työllisyyden edistämistoimikunnat. Toimikuntia on kaikkiaan 74 ja ne keskittyvät parantamaan ennakoivasti alueensa työmarkkinoiden toimintaa sekä edistämään yhteistyötä paikallisen työvoimaviranomaisen, elinkeinoelämän, työmarkkinaosapuolten,

n Akava on mukana EUrahoitteisessa Baltic Sea Labour Network –hankkeessa, joka alkoi marraskuussa. Sen tarkoituksena on vahvistaa Itämeren ay-liikkeen osaamista ja keskinäistä yhteistyötä. Myös kolmikantayhteistyötä ja sen rakenteita halutaan kehittää. Hanke pureutuu työvoiman liikkuvuuteen ja siihen liittyviin haasteisiin: työntekijöiden asemaan eri maissa, osaamiseen ja väestön ikärakenteeseen. Baltian maihin, Puolaan

Akavalainen 1 | 2009

kunnan ja oppilaitosten välillä. Akava sai oman edustajan 72 toimikuntaan. Työ- ja elinkeinotoimistojen toiminta käynnistyi vuoden alussa. Niillä on yli 200 toimipistettä. Taustalla on työja elinkeinoministeriön perustaminen ja sen mukanaan tuomat muutokset hallinnonalalle.

www.akava.fi

ja Venäjälle perustetaan koordinaatiotoimistot. Mukana ovat Itämeren alueen palkansaajakeskusjärjestöt, palkansaajien kansainväliset kattojärjestöt, Itämeren maiden neuvosto CBSS, työnantajakeskusjärjestöt Saksasta ja Baltian maista sekä saksalainen sosiaali- ja koulutuspolitiikan instituutti. Akava, SAK ja STTK haluavat hankkeen avulla tiivistää yhteistyötä Viron palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. (Liisa Folkersma)

Viina virtaa työikäisten suihin n Työikäiset juovat suurimman osan Suomessa kulutetusta alkoholista. Työssäkäyvistä miehistä 53 % ja naisista 19 % juo terveyden kannalta liikaa. 25–34 -vuotiaista miehistä suurkuluttajia on 64 % ja naisista melkein kolmannes. Tämä käy ilmi valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kertomuksesta. Työpaikoilla alkoholinkäytöstä aiheutuvat ongelmat näkyvät te-

hottomuutena, myöhästelynä, tarpeettomina sairauspoissaoloina ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Alkoholiin liittyvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Työikäisen väestön alkoholikuolleisuus on Suomessa suurempaa kuin muualla Pohjoismaissa. Yhteiskunnalle alkoholi aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron välittömät haittakustannukset.

Tuottavuusmenetykset ovat vuodessa noin puoli miljardia euroa. Työterveyshuollossa toteutuu vuosittain yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoona muuta asiakaskäyntiä. Mahdollisuudet alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ja haitallisen käytön lopettamiseen ovat siis olemassa. Ongelmana on VTV:n mukaan se, että työnantajat eivät tunne toimin-

nan sisältöjä eivätkä osaa tilata palveluja työterveyshuollosta. Asiantuntijoiden mukaan työterveyshuoltosopimuksiin olisi kirjattava, että alkoholinkäyttöä seulotaan kaikissa terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla sairausperusteisesti. Päihdeasiat tulisi ottaa huomioon myös työpaikkaselvityksiä tehtäessä. www.vtv.fi

n Palkansaajajärjestöjen tavoitteet EU:n työaikadirektiivin uudistamisessa saivat vahvan tuen EU-parlamentilta joulukuussa. Parlamentin 785 jäsenestä yli 500 seisoi palkansaajien vaatimusten takana. Akava on tyytyväinen siihen, että ylemmät toimihenkilöt otetaan parlamentin kannassa työaikasuojeluun mukaan. Akavan mielestä esimiehiä ja asiantuntijoita ei saa uuvuttaa ylipitkillä työpäivillä. Parlamen-

tin kanta edistäisi myös muiden työntekijäryhmien työaikasuojelua. Jäsenmaat halusivat sallia kansalliset poikkeamat vähimmäisvaatimuksiin jatkamalla niin sanottua opt out -järjestelmää. Työaikadirektiivissä ratkaistaan myös päivystyksen kuormittavuus työntekijöille. Nykyisen tulkinnan mukaan päivystys kuormittaa aktiivisen työnteon lailla eikä sitä sen vuoksi voida järjestää työntekijän lepoaikaa vähentäen. Par-

lamentti esittää Akavan kannan mukaisesti, että kaikki päivystys luettaisiin työajaksi, mutta tästä voitaisiin poiketa alakohtaisesti työehtosopimuksilla työntekijän suojelua vaarantamatta. Seuraava vaihe direktiivin käsittelyssä on sovittelumenettely parlamentin ja neuvoston välillä. Se käynnistynee maaliskuussa.

Kuva: Euroopan parlamentti - Audiovisuaaliyksikkö

EU-parlamentti puolsi palkansaajaa työajoissa

www.finunions.fi

Palkansaajan ostovoima kasvaa ennätystahtia n Ne, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkansa, saavat nauttia ostovoiman paranemisesta. – Käteen jäävän palkan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna 4,6– 4,9 prosenttia tulotasosta riippuen, kertoo Akavan

talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli. Ostovoima kuitenkin heikkenee tuhansilla työttömäksi jäävillä. Immeli arvioi, että työttömiä saattaa tulla lisää jopa 80 000.

Akavalaisen taitto on uudistunut ja osa vakiintuneista palstoista on jäänyt pois uusien tieltä. Lehden sisältö syntyy edelleen Akavan toimiston voimin, mutta se taitetaan talon ulkopuolella. Lehti on yhä tarkoitettu nimenomaan akavalaisille aktiiveille, kuten luottamusmiehille ja liittojen toimielinten jäsenille. Jakelua on laajennettu ulkoisiin sidosryhmiin. Moni pitääkin lehteä kädessään ensimmäistä kertaa. Otamme mielellämme vastaan lukijapalautetta niin vanhoilta kuin uusiltakin lukijoilta.

Akavalainen 1 | 2009

FT Ritva Tumelius irtisanottiin. Ylempien edustajan Sirpa Pelttarin mukaan tunnelmat Orionilla ovat apeat.

Kuva: Tuulikki Holopainen

Irtisanomiset koettelevat

”Työn ilo on kadonnut pitkäksi aikaa” Lääkeyhtiö Orionin tulos heikkeni loppuvuonna 2008. Liikevoittoa kertyi silti 32,8 miljoonaa euroa. Tammikuussa yritys irtisanoi 175 työntekijää lääketutkimusja kehitystoiminnasta. Heidän joukossaan oli yli 70 ylempää toimihenkilöä.

– Yritys ei kanna yhteiskuntavastuutaan, vaikka sillä menee taloudellisesti hyvin, sanoo yrityksen Espoon toimipisteen ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Sirpa Pelttari. Hän on huolissaan siitä, että irtisanottujen joukossa on runsaasti luonnontieteilijöitä, joita on jo ennestään paljon työttöminä. Nyt myös vastavalmistuneiden luonnontieteilijöiden sijoittuminen työmarkkinoille vaikeutuu. Hyvä kehitys katkesi

Orionissa oli noin vuoden verran käynnissä kehittämisprojekteja tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Niiden yhteydessä organisaation uudistamisessa oli tarkoitus edetä hitaalla aikataululla, ja henkilöstö pääsi osallistumaan.

Akavalainen 1 | 2009

– Hyvä kehitys kuitenkin katkesi, kun yt-neuvotteluista ilmoitettiin. Tieto tuli täytenä yllätyksenä. Irtisanomisten tuomasta järkytyksestä toipuminen vie aikansa. – Ne joita ei irtisanottu kokevat syyllisyyttä siitä, että he saivat jäädä, kun toiset joutuvat lähtemään. Työn ilo on kadonnut pitkäksi aikaa, sanoo Pelttari. – Yt-neuvottelut sujuivat paremmin kuin vuonna 2003, jolloin käytiin kahdet yt-neuvottelut. Nyt saimme tietoa, mistä kysyimme. Pääsimme jopa vaikuttamaan asioihin. Neuvottelujen jälkeen on kuitenkin osoittautunut, ettei kaikkiin ratkaisuihin voi olla tyytyväinen. – Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevia ihmisiä on irtisanottu. He

ovat menettäneet tiettyjä eläkeetuja. Orion on lakisääteisen muutosturvan lisäksi järjestänyt koulutusta halukkaille irtisanotuille. Myös esimiehiä on valmennettu ja luottamusmiehille järjestetty purkutilaisuus. Yritys on kirjannut vuoden 2008 viimeiselle neljännekselle noin 3,9 miljoonan ”järjestelyihin liittyvät kertaluonteiset kulut”. Orion työllistää noin 3 300 henkilöä, joista 2 700 työskentelee Suomen yksiköissä. ”Koskaan ei voi opiskella liikaa”

Filosofian tohtori Ritva Tumeliusta ilmoitus irtisanomisesta ei yllättänyt. Merkkejä tulevasta oli ollut ilmassa.

– Kaikenlaista on tapahtunut, joten pakko oli olla realisti ja tehdä itsekin johtopäätöksiä. Silti tuntuu ankealta, kun tietää, kuinka osaavaa porukkaa talossa oli. Osalla oli yli 20 vuoden kokemus alalta. Tumelius ehti olla Orionilla tutkijana lähes yhdeksän vuotta. Solubiologian alaan kuuluva väitöskirja valmistui työn ohessa vuonna 2004. Viime keväänä Tumelius aloitti työn ohessa ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot. – Tulin siihen tulokseen, että paikoilleen ei voi jäädä. Yhteiskunta muuttuu ja työ sen mukana. Koen oloni turvallisemmaksi, kun on enemmän pelinappuloita, mitä käyttää. Ehkä yksi ammatti ei enää riitä, Tumelius pohtii. Opiskelu toi myös uusia näkökulmia ja syvyyttä omaan työhön.

Tumelius uskoo, että elinikäinen kouluttautuminen on entistä tärkeämpää. – Koskaan ei voi opiskella liikaa. Hyvästit osaamiselle ja kokemukselle

Kaikkiaan 71 ylemmän toimihenkilön irtisanominen kummeksuttaa Tumeliusta. – Miten uusia lääkkeitä voi tuoda markkinoille, jos niiden kehittäjiä irtisanotaan kymmenittäin? Ulkoistamisellakin on rajansa. – Lääketutkimus ja kehitystyö on todella vaativaa. Pelkkä alan koulutus ei riitä, yrityksen sisällä on hankittava kokemusta ja lisäkoulutusta. Tuntuu hurjalta, että ihmisiä uskallettiin irtisanoa niin paljon.

Verkostot käyttöön

Tumelius jätti Orionin taakseen irtisanomispäivänä. Tulevien kuukausien aikana hän aikoo saattaa päätökseen kasvatustieteen opintonsa. – Toki katselen ympärilleni, mitä on tarjolla. Verkostoa on onneksi kerääntynyt hyvin, sillä sekä yliopistoaikana että Orionilla tein tutkimusyhteistyötä ympäri maailmaa. Uuden, mielekkään työpaikan löytäminen saattaa olla kiven alla. Optimistisesta asenteesta Tumelius ei aio luopua. – Ehkä pitkällä tutkimuskokemuksella on kuitenkin kysyntää. Vaikka haen ensisijaisesti tutkimus- ja kehittämistöitä, voisi opetusalalle työllistyä nyt taantuman aikana, kun ihmiset kouluttautuvat ja opiskelevat. Tarja Arkio

Korkeasti koulutettuja työttömänä yli 20 000 Talouden alamäki ajaa korkeasti koulutettuja työttömäksi lähes kaikilla akavalaisilla aloilla. – Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyttä selittää osin yliopistojen tutkinnonuudistus, jonka seurauksena maistereita valmistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Maisterisuman takia työttömien määrä lisääntyi arviolta 500–700 henkilöllä, sanoo Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu. Työttömyys on kasvanut lähes kaikilla akavalaisilla aloilla. Eniten on työttömänä insinöörejä, humanististen alojen filosofian maistereita, tradenomeja, luonnontieteellisten alojen filosofian maistereita ja kauppatieteen maistereita. Lastentarhanopettajien ja sosionomien sekä sosiaalityöntekijöiden työttömyys sen sijaan laski. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen muistuttaa, että koulutusrakenne on muuttunut sitten viime laman. Lomautuksen ja ir-

tisanomisen kohteena on nyt pitkälle koulutettu työntekijä aiempaa useammin. – Meillä on jo nyt taantuman alkaessa suuri koulutettujen työttömien joukko. Viime vuoden lopussa työttömänä oli 9 600 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, kun edellisen laman alkaessa työttömänä oli 1 500. Nuoret ja vastavalmistuneet ovat työmarkkinoilla nyt todella heikossa asemassa. Tukitoimia räätälöitävä koulutetuille

Hallituksen tammikuun lopussa julkistama lisäbudjetti tuonee helpotusta myös korkeasti koulutetuille työttömille. Hallitus ohjaa elvytystä työllistäville aloille, eten-

kin tutkimus ja kehitystyö synnyttävät jatkossa työpaikkoja. Akava pitää hyvänä sitä, että työvoimapoliittista koulutusta suunnataan korkeasti koulutettujen tarpeisiin, esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamiin täsmäkoulutusohjelmiin sekä akateemisten yhteishankintakoulutuksiin. – Pelkkä ongelman tunnustaminen ei riitä, vaan ratkaisuksi tarvitaan myös rahaa. Suunniteltu rahoitus on täysin riittämätön, Viljanen kritisoi. Korkeasti koulutettujen mahdollisuuksia työllistyä ja kouluttautua parantaa myös työmarkkinajärjestöjen tammikuussa sopima eläke- ja työttömyysturvasopimus.

Työttömät korkeasti koulutetut

12/2008

12/2007

Ylempi korkeakoulututkinto

9 586

8 330

Alempi korkeakoulututkinto

10 910

10 398

693

653

Tohtori tai lisensiaatti Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Akavalainen 1 | 2009

– Järjestämme luottamusmiehille ja palkanlaskijoille infotilaisuuksia ja valmistamme aineistoa. Tapaamme taustajärjestöjen edustajia, jotta tiedämme, minkälaisia viestejä heillä on, Aleksei Solovjew lupaa.

Kuvat: Tuulikki Holopainen

IAET-kassassa on ollut ruuhkaa lokakuusta asti. Tammikuussa tuli lähes 1 300 uutta hakemusta.

Kiire lisääntyy IAET-kassassa – Kova työ, että tästä selvitään. Psykologiselta kannalta taloustilanteen heikkeneminen ei ole yhtä dramaattista kuin 90-luvulla. Sen jälkeen on tapahtunut niin paljon ja koulutettuja ihmisiä on vuosien varrella sanottu irti useaan otteeseen. Kassakin on nyt valmistautunut irtisanomisiin paremmin, sanoo IAET-kassan johtajana vuoden alussa aloittanut Aleksei Solovjew. – Silti mielialat kiristyvät työttömien ja lomautettujen piiris

Akavalainen 1 | 2009

sä, kun hakemusten käsittelyaika pitenee. Joulukuussa kassan jäsenistä oli työttömänä noin 2 %. Määrä voi vuonna 2009 kolminkertaistua. Teemme töitä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta saamme ruuhkat purettua. Solovjewille kassa on tuttu jo yli 15 vuoden ajalta, jolloin hän on ollut sen hallituksessa ja työvaliokunnassa. Silti syksyn irtisanomisten ja lomautusten määrä tulivat yllätyksenä. Kun budjettia tehtiin elokuus-

sa, ei kukaan osannut kuvitella loppuvuoden tilannetta. Samaan aikaan otettiin käyttöön uusi käsittely- ja maksatusjärjestelmä, joka on vihdoin saatu toimimaan kunnolla. Lisää yhteistyötä

Solovjew haluaa kehittää kassan toimintaa lisäämällä yhteistyötä sekä talon sisällä että ulkopuolella. – Tavoite on, että yhteistyö taustajärjestöjen kanssa on sauma-

tonta. Myös yhteistyö talon ulkopuolella olevien järjestöjen kanssa on tärkeää, jotta työpaikoilla eri työttömyyskassoilla olisi samanlaiset tulkinnat esimerkiksi siitä, miten erilaiset työsuhteen päättymiseen liittyvät ”paketit” vaikuttavat työttömyysturvaan. – Olemme toimineet säännösten ja annettujen viranomaisohjeiden mukaisesti, jottei jälkeenpäin tarvitse periä takaisin mahdollisesti väärin perustein maksettuja korvauksia tai ryhtyä väärinkäytösten selvittämiseen. Viime vuonna väärin perustein saaduista korvauksista jouduttiinkin antamaan vain muutamia huomautuksia ja varoituksia sekä tekemään pari kolme tutkintapyyntöä, Solovjew perustelee IAET-kassan tarkkuutta lain tulkinnassa hakemusten käsittelyvaiheessa. Ei Ruotsin mallille

Solovjew vastustaa Ruotsin mallia, jossa työttömyyskassan jäsenillä on isompi vastuu työttömyysturvastaan. Esimerkiksi akateemisesti koulutetut maksavat kuukaudessa noin 15 euroa, josta tosin saa jon-

kin verran alennusta, jos on ammattiliiton jäsen. – Työnantajat haluaisivat tietenkin pienentää omaa maksuosuuttaan, Solovjew sanoo. Hän pitää myönteisenä Satakomitean ajatusta siitä, että ihmisiä aktivoidaan ja autetaan työn haussa ja näin pyritään nopeaan työllistymiseen. – Yleisperiaate on hyvä. Akavakin ajoi aiemmilla työmarkkinakierroksilla muutosturvamallia, jossa toimiin ryhdytään heti työttömyyden alkaessa. Aktivointi voi onnistua rauhallisina aikoina. Tästä on muutamilla yrityksillä hyviä kokemuksia. Sen sijaan massatyöttömyyden aikana uutta työtä ei ole helppo löytää erilaisista aktivointitoimista huolimatta. – Sata-komitean ratkaisut työttömyysturvan osalta olivat paljon paremmat kuin mitä pelättiin. Työttömyysturvaan tuli joitakin huononnuksia, mutta vastaavasti myös parannuksia. Työttömyyskassan kannalta muutokset eivät edellytä suuria muutostöitä ohjelmistoihin eikä merkittäviä koulutustarpeita, Solovjew sanoo. Anitta Valtonen

Juha-Veikko Kurki oli perustamassa IAET-kassa vuonna 1969.

Palkansaajilla on kaikkiaan 34 työttömyyskassaa. Niiden maksamia lakisääteisiä etuuksia ovat työttömille maksettava ansiopäiväraha, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettava koulutustuki, työttömien omaehtoisen opiskelun ajalta maksettava koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaalla oleville myönnettävä vuorottelukorvaus. Lisätietoja: www.tyj.fi

Kenkälaatikosta se alkoi IAET-kassan johtajan tehtävät viime vuoden lopussa jättänyt JuhaVeikko Kurki on kassan perustajajäsen. Vuonna 1969 kassan perustamista jopa vastustettiin, koska sitä pidettiin turhana. Nyt IAET-kassa on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa. Jäseniä on runsas 192 000 ja vakuuttajajärjestöjä 19. Perustamisvuonna Kurki keräsi jäsenhakemukset kenkälaatikkoon, jossa vuoden kuluttua oli 609 korttia. 70-luku oli nopean kasvun aikaa, kun RIA, Insinööriliitto, Ekonomiliitto ja KAL tulivat mukaan. – 90-luvun lama oli kassalle katastrofi. Kuukaudessa hakemusten määrä kuusinkertaistui. Epätoivoiset ihmiset uhkailivat henkilökuntaamme, kun korvaukset viipyivät jopa kuusi kuukautta. Meille näytettiin stilettiä ja välillä ohjasin ulos sekavassa mielentilassa olevia ihmisiä. Nykyään käsittelijät työskentelevät suljettujen ovien takana eikä asiakaspalvelussa ole kukaan yksin. – Olemme rekrytoineet uutta henkilökuntaa ja kouluttaneet heidät. Tilanne on muutenkin toinen kuin 90luvulla. Yritykset ovat vahvistaneet taseitaan, pankit ovat vahvoja ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sellaisia haavoja ei todennäköisesti synny kuin 90-luvulla. – Silti toivon, etteivät yritykset pumppaa kokeneita ihmisiä pellolle. Mistä sellaiset sitten otetaan kun taantuma on ohi? Toivon yritysten toimivan maltillisesti, jotta pääsemme tämän matalan yli.

Akavalainen 1 | 2009

Sosiaaliturvasopimuksen palaset loksahtivat paikoilleen

Työttömyysjaksoja lyhennetään koulutuksella

yömarkkinakeskusjärjestöt saivat tammikuussa rivakasti aikaan mittavan sosiaaliturvasopimuksen. Siinä ne sopivat eläke- ja työttömyysturvaa koskevista muutoksista vuosille 2009–2014. Sosiaalitupoksikin nimitetyn sopimuksen tarkoituksena on tukea hallitusta talouden elvyttämisessä. Neuvottelujen lähtökohtana oli hallituksen taholta annettu lupaus työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta. Maksun poistamisesta aiheutuva rahoitusvaje on tarkoitus alkuun kattaa velkarahalla. Järjestöjen sosiaaliturvasopimus on laaja sopimus, joka vahvistaa kolmikantaista valmistelua. Se tuli sellaisenaan osaksi sosiaaliturvakomitean (Sata) linjauksia, jotka julkistettiin vajaa viikko järjestöjen sosiaaliturvasopimuksen jälkeen.

taminen on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Työttömien aktivointiin ja koulutukseen onkin sekä järjestöjen sosiaaliturvasopimuksessa että Sata-komitean välimietinnössä pantu erityistä painoa. Työttömät yritetään saada mahdollisimman pian takaisin työelämään, koska työttömyyden pitkittyessä työnsaantimahdollisuudet heikkenevät. Työttömälle tehdään työnhakusuunnitelma viimeistään 14 päivän kuluttua työttömyyden alkamisesta. Seuraavat kontrolliajankohdat ovat 6 kuukauden ja 350 päivän kohdalla. Työvoimahallinnolle varataan myös riittävät resurssit näiden aktiivitoimenpiteiden hoitamiseen.

Työttömät ripeästi töihin

Työttömyyspäivärahan taso paranee aktiivitoimenpiteissä oleville. Työtön saa tilanteesta riippuen joko työllistämisohjelmalisää tai korotettua ansiolisää.

Akavan tavoitteena Sata-komiteassa on ollut, että sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään kannustavaan suuntaan, jotta työn vastaanot10

Akavalainen 1 | 2009

Koulutuksella lyhentämään työttömyyttä

Akavan vaatimuksesta työttömän omavalintainen eli ns. omaehtoinen koulutus saatiin työttömille suunnattujen aktiivitoimenpiteiden joukkoon. Sen ansiosta akavalaisten mahdollisuudet saada korotettua työttömyyspäivärahaa paranevat selvästi. Aktiivitoimenpiteiden ajalta nimittäin maksetaan työttömyyspäiväraha korotettuna ensimmäisen 200 päivän ajalta. Aktiiviajalta työttömälle maksettava päiväraha nousee. Aiemmin työttömän piti odottaa ensin 65 päivää ennen kuin hän saattoi osallistua omaehtoiseen koulutukseen. Nyt tämä odotusaika on poistettu, ja koulutukseen voi mennä heti. Lomautetuille tarkoitettua yhteishankintakoulutusta eli työnantajan ja työvoimaviranomaisten yhdessä räätälöimää koulutusta pyritään järjestämään nykyistä enemmän. Yhteishankintakoulutuksessa olevat työllistyvät usein muita helpommin, sillä koulutus on varta vasten räätälöity työnantajan tarpeisiin.

Kuva: Plugi

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan ja määräaikaiset pääsevät muutosturvan piiriin. Siinä muutamia uudistuksia, jotka sisältyvät työmarkkinakeskusjärjestöjen tammikuiseen sosiaaliturvasopimukseen.

Ansiopäiväraha peruspäivärahan päälle

Työttömyysputkeen vuotta myöhemmin

Mikä muuttuu?

Palkansaajajärjestöt vaativat, että ansiopäivärahan määräytymisessä säilytetään nykyinen malli eli ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle. Tämä kytkentä saatiin säilytettyä. Työnantaja esitti myös päivärahakauden lyhentämistä, mutta se säilyy edelleen 500 päivässä, joista ns. aktiivipäiviä korotetulla päivärahalla voi olla enintään 200. Akavalaisille myönteistä on, että ansiopäivärahan ns. taitteen rajan kerroin korotetaan 90:stä 105:een. Tämä merkitsee sitä, että taite leikkaa ansiopäivärahaa vasta 2 700 euron kuukausituloilla, kun nykyinen taite on n. 2 300 euron kohdalla. Pitkän työhistorian omaaville, jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä, maksetaan työttömyyspäivärahan korotettua ansio-osaa nyt enintään 100 päivältä entisen 150 päivän sijaan. Sitä kuitenkin maksetaan nykyistä korkeampana.

Työttömyysputkeen pääsy vaikeutuu, sillä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan vuodella 59:stä 60:een. Tosin korotus tulee voimaan vasta vuoden 2011 alusta ja sitä sovelletaan vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneisiin. Myös osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 58 vuodesta 60 ikävuoteen ja karttuma ansion alenemasta siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön poistetaan. Eläkemuutos tulee voimaan 1.1.2011 ja koskee vuoden 1952 jälkeen syntyneitä.

Sosiaalitupon plussat ja miinukset

Pätkätyöläiset muutosturvan piiriin

Lukuisia akavalaisia pätkätyöläisiä ilahduttanee, että jatkossa myös lomautetut ja määräaikaiset pääsevät muutosturvan piiriin. Toistaiseksi tai vähintään 180 päivän ajaksi lomautettu henkilö tai eri työnantajiin määräaikaisissa työsuhteissa 7 vuoden aikana 5 vuotta ollut henkilö voi päästä sen piiriin. Nämä muutokset on tarkoitus toteuttaa 1.7.2009. Palkansaajat saivat läpi myös vaatimuksensa työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentämisestä. Silläkin parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa. Työssäoloehto- ja ns. paluuehto ovat molemmat 1.1.2010 lukien 8 kuukautta. Nykyiseen verrattuna työssäoloehto lyhenee kahdella kuukaudella.

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan ensi vuoden alusta lukien. Akava on pitkään esittänyt vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista, sillä se on joustava tapa irrottautua työelämästä hetkeksi. Se myös edistää työssä jaksamista ja kannustaa jatkamaan työssä normaaliin eläkeikään saakka. Vuorotteluvapaan ehdot ovat muutoin entiset, mutta vuorotteluajan eläkekarttumaa vähennetään 75 %: sta 55 %:iin etuuden perusteena olevasta ansiosta. Työeläkemaksu nousee

Työeläkemaksu on vuonna 2010 sama kuin vuonna 2009. Jotta työeläkemaksukehitys olisi tasaista ja eläkkeiden rahoitus turvattu, järjestöt sopivat, että vuosille 2011–2014 maksua korotetaan vuosittain 0,4 %-yksikköä eli yhteensä 1,6 %-yksikköä. Korotus jaetaan puoliksi palkansaajan ja työnantajan maksuun. Korkeammat eläkemaksut kompensoidaan palkansaajille verotuksessa kaikilla tulotasoilla. Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta muutokset on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden alusta lukien.

+ päivärahakauden kesto säilyy 500 päivässä + vuorotteluvapaa vakinaistetaan + omaehtoinen koulutus tulee muutosturvan piiriin + pätkätyöläiset ja lomautetut pääsevät muutosturvan piiriin + ansio- ja peruspäivärahan kytkös säilyy + työttömyysturvan taiteraja nousee + korotetun päivärahan ansioosaa on nostettu + korotettua työttömyyspäivärahaa saa 15 päivää aiempaa pidemmältä ajalta + työeläkkeiden rahoitus vahvistuu

– palkansaajan työeläkemaksu nousee 0,2 % vuosittain vuosina 2011–2014, mutta + sillä varmistetaan työeläk keiden rahoitus pitkällä tähtäimellä ja + se kompensoidaan täysimää- räisesti tuloveron alennuksina kaikissa tuloluokissa – osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 58 vuodesta 60 ikävuoteen – korotetun ansiopäivärahan kesto lyhenee 150 päivästä 100 päivään

Lisätietoa Sosiaaliturvasopimuksesta 21.1. www.akava.fi > yleisesittely/edunvalvonta Lisätietoa Sata-komitean väliraportista www.stm.fi/sosiaaliturvauudistus

Hannamaija Helander Akavalainen 1 | 2009

Työmarkkinoiden neuvottelukierros

pyörii jatkuvasti Puheet ”seuraavasta neuvottelukierroksesta” ovat Akavan johtajan Markku Lemmetyn mukaan harhaanjohtavia.

– Työ- ja virkaehtosopimusten sisällöt ja päättymisajat kertovat, että olemme siirtyneet jatkuvan neuvottelumenettelyn aikakauteen. Hiljaista hetkeä ei akavalaisilla neuvottelujärjestöillä ja sopimuksia tekevillä liitoilla tule olemaan, sanoo Lemmetty. Akava, SAK ja STTK ovat pitäneet selvänä sitä, että seuraavat neuvottelut käydään liittokohtaisina, jos EK:n tiukka “ei tupoa” kanta pitää. Muutokset järjestörintamalla tuovat kuitenkin kitkaa neuvottelutoimintaan. – SAK:ssa ja STTK:ssa haetaan suurempia järjestökokonaisuuksia. Akavassa järjestimme neuvottelutoiminnan uudelleen jo vuonna 1995, kun keskusjärjestön neuvotteluoikeudet siirrettiin AKAVA-JS:ään eli nykyiseen JUKOon ja YTN:n asema vahvistettiin. Myös toiminta nykyisen Tekniikka- ja Terveys KTN:n kanssa on tiivistä, Lemmetty summaa. Keskusjärjestöjen rooli on Lemmetyn mukaan koordinaatiossa ja työelämän lainsäädännön kolmikantaisessa valmistelussa. Mahdollisia yhteisiä tavoitteita tulevalle sopimuskaudelle kuitenkin haetaan yhdessä muun muassa 12

Akavalainen 1 | 2009

keskusjärjestöjen työvaliokuntien tapaamisissa. Julkinen sektori käynnistelee

Kunnan, valtion ja kirkon työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2010 tammikuuhun. Neuvottelut uusista sopimuksista käynnistetään viimeistään ensi syksynä. – Talouskriisin vaikutukset julkisella sektorilla tulevat näkyviin vasta viiveellä. Kun ensi syksynä tehdään vuoden 2010 talousarvioita, tilanne on jo jossain määrin selvillä. Nyt ennustaminen on vaikeaa, olemme melkoisessa usvassa, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön neuvottelujohtaja Risto Kangas. Seuraavan sopimuskauden laadullisia tavoitteita on käyty läpi. Määräaikaisten asemaan, muutosturvaan ja työn ja perheen yhteensovittamiseen haetaan parannuksia. Myös palkkaohjelmalle halutaan jatkoa. Kangas pitää tärkeänä sitä, että luottamushenkilöiden ajankäyttö saadaan paremmalle tolalle. Päätöksentekoa on siirretty paikalliselle tasolle, mutta toimintaedellytysten turvaamisessa on parantamisen varaa.

Kuntasektorille tulisi neuvotella uusi pääsopimus, johon myös Tehy saataisiin mukaan. Sekä työntekijä- että työnantajapuolen intresseissä on pitää pääsopijoiden määrä kurissa. Kangas arvioi, että Tehyn sopimus vaikuttaa tulevan sopimuksen palkankorotuksiin ja mahdollisesti myös pituuteen. Teollisuusliitot hakevat vakautusratkaisua

Yksityisen sektorin akavalaisten sopimuksista neuvotellaan lähes tauotta. Teknologiateollisuudessa ja rahoitusalalla tehdään toukokuun loppuun mennessä työehtosopimusten mukaiset välitarkastukset. Suunnittelu-, informaatio- ja logistiikka-alan sopimukset päättyvät ensi syksynä. Talouden alamäki on saanut teollisuuden palkansaajajärjestöt tiivistämään yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen. Kaikkiaan 14 ammattiliittoa kutsui helmikuun alussa 16 työnantajaliittoa neuvottelemaan yhteisestä työmarkkinaratkaisusta. Sillä halutaan estää työllisyysasteen romahdus ja varmistaa kotimainen kysyntä ja yritysten kilpailukyky. Valtiovallan mukaantuloa pidetään toivottavana.

– Haemme eri teollisuudenaloille yhtä pitkiä ja sisällöltään samankaltaisia sopimuksia. Jo sovituista korotuksista ei tietenkään luovuta. Tavoitteena on turvata palkansaajien ostovoima ja parantaa muutosturvaa, tiivistää Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön puheenjohtaja Sture Fjäder.

Yhteistyö on Fjäderin mukaan tärkeää myös siksi, ettei teknologiateollisuuden kevään ratkaisu kavenna muiden sopimusalojen neuvotteluvaraa. – Vaikka teknologiateollisuuden merkitys Suomelle on kiistaton, ei sen voi antaa yksin johtaa työmarkkinapolitiikan suuntaa. Vaarana on, että yhden suuren

alan ratkaisu kopioidaan automaattisesti muualle. Tärkeimmät työelämän laatukysymykset tulevissa neuvotteluissa ovat matka-ajan palkka, työaikapankin käyttö ja luottamushenkilöiden asema.

LakiWoman esittäytyy Akavalaisen uuden sarjakuvan päähenkilö LakiWoman on 43vuotias työmarkkinajuristi. Kutsumusta tai ei, hän on työskennellyt koko valmistumisen jälkeisen ajan palkansaajajärjestöjen palveluksessa. LakiWomanilla on aviomies ja kaksi lasta. Työn ja vapaa-

ajan erottaminen tuottaa juristille aika-ajoin vaikeuksia. Herkkyyttä tässä piinkovaksikin luonnehditussa uranaisessa on enemmän kuin hän itse haluaa myöntää. Sarjakuvan ideoinnista vastaa Akavan ”luomisryhmä”. Sarjan piirtää Samuli Siirala. Samuli on

kuvantekemisen ammattilainen, joka on palkittu mm. sarjakuvanovelleistaan. Hän pitää tilannekomiikasta, mutta ei kestä nolausvitsejä. Lisää Samulin töitä löytyy osoitteesta www.samulisiirala.net.

Akavalainen 1 | 2009

Akava on tilannut suomalaisten palkansaajajärjestöjen kehitysyhteistyökeskukselta SASK:ilta selvityksen, jossa pureudutaan globalisaatioon käyttäen Intiaa esimerkkimaana.

Intia pyrkii akavalaisten alojen

maailmanjohtajaksi Harva tietää, että Suomesta lentää Intiaan melkein yhtä nopeasti kuin Kanariansaarille. Intiasta on hyvä tietää muutakin, sillä se aikoo maailman johtavaksi maaksi monella akavalaisella alalla.

ntiaa ei kannata arvioida keskimääräisten lukujen valossa. Noin 1,15 miljardin intialaisen joukkoon mahtuu satoja miljoonia köyhiä, yli 250 miljoonaa keskiluokkaista ja suuri joukko maailman huippuluokan osaajia. Myös Intian tuomat mahdollisuudet ja uhat Suomelle pitää arvioida tästä näkökulmasta: Intian mittapuussa pieni palanen yhteiskuntaa tai taloutta on suomalaisittain valtava ja vaikutukset sen mukaisia. Talouslaman levitessä ympäri maailman Intia säilyy mahdollisesti yhtenä harvoista kasvualueista. Tämä perustuu paljolti maan kotimaiseen kysyntään ja sen keskimääräistä heikompaan kytkeytymiseen kansainvälisille rahamarkkinoille. Maassa on lisäksi loputon määrä kehittämiskohteita alalla kuin alalla, mikä tarjoaa runsaasti vientimahdollisuuksia muille maille. Sananvapaus, kansalaistoiminta ja demokratia suorastaan kukoistavat Intiassa, jos sitä vertaa idän toiseen jättiläiseen, 1,32 miljardin asukkaan Kiinaan. Intia myös kumoaa Venäjän presidentin 14

Akavalainen 1 | 2009

Dmitri Medvedevin väitteet siitä, että suuressa maassa demokratia ei ole mahdollinen. Toisaalta maan ongelmat ovat valtavia. Siinä missä Kiina on edes jotenkin saamassa väestönkasvun hallintaan, ei Intiassa tästä ole merkkejä. Väestönkasvu syö talouskasvun eväitä ja kärjistää entisestään ympäristön heikkoa tilaa. Intiassa köyhyys on vähentynyt, lukutaitoisten määrä lisääntynyt ja hyvinvoiva keskiluokka kasvanut. Toisaalta ympäristön tila alkaa olla hälyttävä ja rapauttaa väestönkasvun tavoin kehityksen eväitä. Kiinaan verrattuna Intian infrastruktuuri on heikko, kun jopa valtakunnan päätiet ovat surkeassa kunnossa. Koulutus arvossaan

Koulutusta arvostetaan suuresti Intiassa, sillä se on väylä etenemiseen. Intiassa on noin kolme ja puoli sataa yliopistoa sekä tuhansia ammattikorkeakouluihin verrattavia oppilaitoksia. Koulutuksesta keskustellaan myös julkisuudessa paljon. Parhaillaan esillä ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden koulutustason

kohottaminen ja insinöörikoulutuksen laajentaminen aluepoliittisin ja sukupuoliperustein. Käytännössä kaikki osavaltiot saavat lisätä naisille tarkoitettuja aloituspaikkoja insinööritieteissä. Lisäksi ne osavaltiot, joissa on keskimääräistä vähemmän alan aloituspaikkoja, saavat lisätä paikkamääriä. Työmarkkinoille osaamisensa puolesta kelpaa arvioiden mukaan noin 60 % oppilaitoksista valmistuvista. Koulutuksen laatuongelmat ovat sinänsä huomattavat, mutta toisaalta Intiassa valmistuu suuri määrä kelvollisesti koulutettuja - ja jopa maailmanluokan osaajia. Toisin kuin Kiina, Intia ei ole ainakaan toistaiseksi ottanut käyttöön korkeakoululaitoksen laajentamista työllistämiskeinona. Kiinassa valmistuu yliopistoista vuosittain vajaat kuusi miljoonaa opiskelijaa, Intiassa alle puolet siitä. Yritykset maailmaa valloittamassa

Osaavan työvoiman helppoa saantia ja sen edullisuutta pidetään yhtenä Intian suurimmista valteista. Maassa toimii jo tuhan-

sia ulkomaisia yrityksiä. Myös useat intialaisyritykset ovat lähteneet maailmanvalloitukseen. Sinänsä pieni, mutta vertauskuvallinen tapahtuma oli se, kun intialaisyritys osti entisestä isäntämaastaan Jaguar-automerkin. Intialla on aikomus tulla maailman johtavaksi maaksi monella akavalaisella alalla. Tietoteknologiassa ja lääketeollisuudessa tavoite on jo toteutunut. Koulutuspanostukset, englannin kielitaidon yleisyys ja halvat työntekijät ovat vahva yhdistelmä. Näin Intia ja intialaiset ovat akavalaisille sekä yhteistyö- että vientikohde, mutta samalla vakava kilpailija. Järjestäytyminen alulla

Intian työlait koskevat vain virallisessa taloudessa työskenteleviä eli pientä vähemmistöä työntekijöistä. Lait ovat perua Britannian siirtomaakaudelta eikä niitä ole juuri saatu uudistettua. Lainsäädännössä on myös erillisiä sovelluksia osavaltioille ja erityistalousalueille. Maan ammattiyhdistysliike on muutostilassa. Se on perinteisesti keskittynyt toimimaan valtionyrityksissä, joissa on alle 10 % työvoimasta. Toisaalta julkisen sektorin virkamiesasemassa olevilla ei ole ollut oikeutta järjestäytyä. Esimerkiksi pienipalkkaiset opettajat, jotka ansaitsevat alle 100 euroa kuukaudessa, eivät ole saaneet perustaa palkansaajajärjestöjä. Palkansaajatoiminta järjestäytymis- ja lakkomielessä oli ennen sallittua vain vähän koulutetuille työntekijöille. Nyt maan tuomioistuinlaitoksen päätöksellä sitä avataan myös muille. Kyseinen oikeuden päätös koski nimenomaan insinöörejä. Teknisen alan korkeasti koulutetut työntekijät ovat viime aikoina näyttäneet ay-kyntensä. Maa koki alkuvuodesta öljyalan ylempien toimihenkilöiden lakon. Tavoitteena oli saada korotus heidän parin tuhannen euron kuukausipalkkaansa. Tanska suunnittelee intialaisten työntekijöiden rekrytointia ja Ruotsi seurannee perässä. Erityisesti maita kiinnostavat koulutetut ryhmät. Tanskan Intian suurlähetystö avannee jonkinlaisen työvoimatoimiston. Tanska katsoo värväystä pitkän tähtäimen kysymyksenä, sillä sielläkin väestö vanhenee. Intialaisilla on vahvat perinteet siirtolaisuudessa ympäri maailmaa, kuten kuka tahansa Yhdysvalloissa tai Britanniassa kävijä tietää. Suomessa katukuvassa ovat tähän asti näkyneet lähinnä intialaisravintoloiden työntekijät ja tietotekniikka-alan insinöörit. Joku ehkä tuntee Suomen intialaisyhteisön krikettikisat Helsingin Kaisaniemen puistossa. Intialaisten rekrytointi muiden Pohjoismaiden vanavedessä saattaa hyvinkin tulla esille, kunhan lama menee Suomessa aikanaan ohi ja väestön ikääntyminen alkaa näkyä käytännössä.

Kuvat: Heikki Kehälinna

Intialaistyöntekijöitä pohjoismaihin?

Markus Penttinen Akavalainen 1 | 2009

Akavan hallitus myönsi Pohjolan lahjoittaman 4000 euron tutkimusstipendin VTL Sikke Leinikille korkeasti koulutettujen pätkätyökokemuksia käsittelevästä väitöstutkimuksesta Pelon ja toivon välissä. Pätkätyöläisen urakerronta. Se tarkastetaan Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimukseen haastateltiin 35 pätkätyöläistä.

Pätkätöitä tekeviä yhdistää kaksi asiaa yli muun. Epävarmuutta on pakko oppia sietämään ja omaa tilannetta on jaksettava selittää tutuille ja tuntemattomille. Vakituisessa työsuhteessa olevia kun pidetään normaaleina, pätkätyötä tekeviä poikkeavina. Tämä on tunnustus myös pätkätyön tekijöille, sanoo Pohjola-stipendillä palkittu Sikke Leinikki.

Hyvä paha pätkätyö Korkeasti koulutettujen kokemukset pätkätyöstä eroavat merkittävästi toisistaan. Tämä käy ilmi Akavan Pohjola-stipendillä palkitun VTL Sikke Leinikin väitöskirjasta. – Ajatus pätkätyöläisistä ryhmänä perustuu vastakkainasetteluun. Vastapuolella on vakituinen henkilöstö, jonka kanssa pätkätyöntekijät kokevat kilpailevansa. He tuntevat helposti olevansa toisen luokan työntekijöitä, kertoo Sikke Leinikki. Työpaikoilla ongelmana ovat esimerkiksi lomat. Pätkätyöläiset saavat ne lomapäivät, jotka muilta jäävät. He eivät saa olla mukana päättämässä loma-ajoista. Osaaminen kertyy miehille

Pätkätyöt tuovat useimmiten tullessaan rahahuolia, pakottavat lykkäämään perheen perustamista ja saattavat jopa heikentää terveyttä. Naiset tekevät miehiä useammin 16

Akavalainen 1 | 2009

pätkätöitä. Heille pätkätöiden tekeminen on myös raskaampaa. – Syynä on paitsi taloudellinen epävarmuus myös se, että naisten asiantuntemus ei kerry. Siihen, mitä naiset oppivat pätkätöissä, ei luoteta samalla tavalla kuin miesten oppimaan. Yrittäjän asenteella

Leinikin haastatteluissa tuli esiin myös myönteisiä kokemuksia pätkätöistä. – Moni pitää etuna sitä, ettei tarvitse osallistua työyhteisön kaikkiin kotkotuksiin tai hallinnointiin. Pääsee tekemään sitä mitä oikeasti haluaa tehdä. Se on erittäin palkitsevaa asiantuntijatyössä, Leinikki muistuttaa. Monella pätkätyöläisellä on vahva eettinen missio, he kokevat että ”tässä muutetaan maailmaa”: Silloin voi tehdä pätkätöitä vaikka 75-vuotiaaksi asti. – Asenne lähestyy yrittäjyyttä. Haastattelijat arvostavat omaa

osaamistaan ja myyvät sitä pätkän sinne, pätkän tuonne. Kritiikkiä nettisivuista

Pätkätyöläiset kohdistavat palkansaajajärjestöihin suuria odotuksia oman asemansa parantamiseksi. Neuvontaa ja tukea kaivataan, erityisesti työttömyyden kohdatessa. Eniten kriittistä palautetta annettiin järjestöjen nettisivuista. Moni katsoi, että nettisivuilla esitellään järjestöä eikä palvella jäseniä. Pätkien välille jäävää työttömyysaikaa pitäisi haastateltujen mukaan pystyä käyttämään lisäkouluttautumiseen. – Vakinaiset työntekijät voivat jäädä vuorotteluvapaalle, ja kouluttautua siten. Pätkätyöntekijätkin haluavat oikeuden pätkien välisen ajan aktiiviseen käyttöön oman osaamisen vahvistamiseksi. Nyt aika menee työnhakuun, kertoo Leinikki.

(TA)

Asian laita

Pitääkö suomalaisten kuluttaa enemmän? Jotta talouden taantumasta selvitään, suomalaisten pitäisi kuluttaa enemmän. Tätä mieltä on niukka enemmistö Akavan jäsenliittojen puheenjohtajista. Kerskakulutukseen ei yllyttänyt kukaan Akavalaisen galluppiin osallistuneesta, mutta kotimaisia hankintoja ja erityisesti palvelujen käyttöä suositeltiin. – Ennen kaikkea kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käytön lisääminen on järkevä ajatus, ja tukee työllisyyttä Suomessa. Tätä olisi pitänyt korostaa jo ennen taantumaa, sanoo Suomen farmasialiiton puheenjohtaja Inka Puumalainen. – Talouden pyörät pyörivät vain jos kulutetaan, mielellään kotimaista. Esimerkiksi rakentamisessa on työvoimaa saatavana ja hinnat ovat kuluttajaystävälliset, korostaa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen. Kestävää kuluttamista

Ekologinen jalanjälki halutaan taantumatalkoissakin pitää pienenä. Kulutuksen lisääminen laman estämiseksi ei kuulostanut hyvältä ajatukselta ympäristön kannalta. Tuhlaamalla ei tueta kestävää kehitystä. Kulutuksen lisäämiseen kriittisesti suhtautuneet pitivät kuitenkin tärkeänä sitä, että kaikkea normaalia elämiseen tarvittavaa ostetaan. – En usko kulutushysteriaan ja amerikkalaiseen malliin siitä,

että järjettömän kulutuksen piovat koko kansan – ja erityisesti täisi pyörittää maailman taloutta. työn syrjässä vielä kiinni olevan, Mutta ei alavireisiä mielialoja tarpalkkaa nauttivan työntekijän – vitse lietsoa entisestään. Ne, joilla asia. Kansalaisen talkoovälineeksi on työpaikat, voivat hyvin jatkaa on tarjottu kuluttamista. kuluttamista. Ehkä on hyvä hetki Järkevää kuluttamista peräänpohtia omaa kuluttamiskulttuukuulutti jo pääministeri Matti ria, sanoo Tieteentekijöiden liiton Vanhanen uudenvuodentervehpuheenjohtaja Ragna Rönnholm. dyksessään. Suomalaisten pitäisi vastaa– Myös me kaikki suomalaijien mukaan kuluttaa enemmän set voimme vaikuttaa tilanteeseen aineettomiin hyödykkeisiin. Paltekemällä järkeviä ja tarpeellisia veluja ostamalla saa lisää hankintoja sekä käyttämällä vapaa-aikaa, joka papalveluita, kun se on rantaa omaa jaksatarpeen. mista. Arjessa tilanTo i s a a l t a ne on kuitenkuluttamisen kin monen vähentämiskohdalla tä ei pidetty toinen. Uutoivottavana. tiset tuhan– Niiden, sista ja taas joiden tulotuhansista taso mm. pallomautetuista kankorotusten, ja irtisanotuisasuntolainojen ta lisäävät pelkoa N=17 koronlaskun yms. omasta pärjäämisesseurauksena paranee, ei tä, eikä kukkaron nyörepidä turhaan leikata kulutusta ja jä helposti löysäillä. Pahan päivän pahentaa taantumaa, korosti Travaralle säästäminen saa uuden denomiliiton puheenjohtaja Niko merkityksen. Aaltonen. Luonnolle taantuma on jo tehnyt hyvää. Energiankulutus väMiksi kysyimme? henee ja päästöt pienenevät, kun Valtiovalta tai elinkeinoelämä eitehtaat seisovat. vät kaksin tätä maata talouden suosta nosta. Taantumatalkoot Pitäisikö siis kuluttaa vai ei?

Kyllä 53% Ei 47%

(TA)

”Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käytön lisääminen on järkevä ajatus, ja tukee työllisyyttä Suomessa. Tätä olisi pitänyt korostaa jo ennen taantumaa” Akavalainen 1 | 2009

Aka-noita

Kola-Olli-Pekka

okian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo julkisti firmansa tuloksen. Viivan alle oli kertynyt noin viisi miljardia (5 000 000 000) euroa. Karttayhtiö Navteqin ostoon oli kuitenkin uponnut yhdet viisi miljardia, ja se pudotti Nokian omavaraisuusasteen 46 %:iin. Talouselämän yritysanalyysissä Nokian arvosana laski sen takia kymppi miinukseen oltuaan aikaisemmat kymmenen vuotta täysi kymppi. Kännykkäkielellä kysytään nyt: onks paha paikka? On se! Nokian työntekijöillä ainakin. Kallasvuon mukaan on “impossible to imagine”, ettei yrityksen kamalalla ahdingolla olisi vaikutuksia henkilöstöön.

Jokin tuossa lausahduksessa kuulosti tutulta tai tarkemmin sanoen ei kuulostanut ollenkaan tutulta. Nokialta on totuttu kuulemaan sen tapaisia lauseita kuin thinking outside the box tai rewrite the rules. Nyt näyttää kuitenkin yhtäkkiä tulleen liian kova haaste. Mielikuvitus tekee tenän. Ei mahda mitään. Ehkä Kallasvuon olisi pitänyt vetää ylleen tumman pukunsa sijasta sen urheiluvälinevalmistajan verkkarit, jonka iskulause on Impossible is nothing. Nokia on sentään nostanut yhden viisimiljoonaisen kansakunnan lamasta, tunkenut maapallon puolilleen kännyköitä ja sinkauttanut entiset pomonsa Shellin ja Hewlett-Packardin hallitukseen. Nokian sana on perustuslaki. Eikö nyt voisi syntyä sellaista innovaatiota, että kaverit saisivat pitää työnsä, kun jokaista työntekijää kohti kertyi sentään 41 360 euroa liikevoittoa? Sori. Ei pysty. Liian hapokasta.

Akavalainen 1 | 2009

Kuluttajien ryhmäkanne

käyttöön työelämässä Ammattiliittojen oikeus nostaa ryhmäkanne voi Akavan mukaan parantaa työlainsäädännön noudattamista. Nyt vain harva työntekijä uskaltaa kannella, jos työpaikalla rikotaan lakia.

yölainsäädännön valvonnalla ei ole kyetty ennakolta luomaan riittävästi paineita lakien noudattamiseen. Myöskään valvonnan jälkikäteiset keinot eivät johda tavoiteltuun tulokseen jatkuvan resurssivajeen vuoksi. Valvonnan vaikuttavuuden ja resurssien lisäämisen ohella on Akavan mielestä otettava käyttöön myös muita keinoja, joilla lainsäädännön noudattamista tehostetaan. Ammattiliitto edustamaan

Akava pitää varteenotettavana keinona sitä, että kuluttaja-asioiden ryhmäkanteen tyyppinen riitautusmenettely ulotetaan työoikeudellisiin riitoihin. Asianosaisena oikeudenkäynnissä ei tällaisessa tapauksessa olisi enää yksittäinen työntekijä, vaikka tuomion vaikutukset häntä sitoisivatkin. Luonteva taho riitoja ajamaan olisi ammattiliitto, joka voisi nostaa kanteen työntekijäryhmän puolesta ilman, että jokainen ryhmän jäsen erikseen valtuuttaa liiton ajamaan juttua. Riitauttamisen kielteiset vaikutukset työntekijän työuraan tai kuluriski eivät tällöin henkilöityisi, kuten nykyisin. Järjestöjen kanneoikeutta pohdittiin SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisessä oikeudellisessa seminaarissa viime vuoden lopulla. Erityisesti irtisanomis- tai lomautusriidat, määräaikaisuuden perusteen

oikeellisuus ja yhdenvertaisen kohtelun rikkomistapaukset nähtiin tilanteiksi, joissa järjestöjen kanneoikeus voisi tuoda merkittävästi lisää työkaluja riidanratkaisuun. Oppia kuluttajalaista

Kuluttajien mahdollisuutta oikeudelliseen riidanratkaisuun helpotettiin ryhmäkannelailla, joka tuli voimaan lokakuussa 2007. Sen mukaan kuluttaja-asiamies voi toimia kuluttajien edustajana kuluttajasuhteita koskevassa riitaasiassa ilman nimenomaista valtuutusta. Tuoreen lain merkitys on näkynyt ennen kaikkea kuluttajaasiamiehen neuvotteluaseman kohentumisena. Ryhmäkanteen mahdollisuus kannustaa yrityksiä ja muita elinkeinoharjoittajia noudattamaan lakia, sillä lain rikkomisen taloudelliset seuraamukset ja imagon säilyttäminen luovat paineita toimia oikein. Ryhmäkanteesta hyötyvät paitsi kuluttajat myös yritykset, jotka muutoinkin ovat sitoutuneet kuluttajansuojan vaatimuksiin. Työ- ja kuluttajalainsäädännön yhteisenä piirteenä on heikomman osapuolen suojelu. Sekä työntekijää että kuluttajaa on perinteisesti pidetty sopimussuhteen altavastaajina, joiden turvaksi sopimusvapautta on rajoitettu lainsäädännöllä. Suojan tarve korostuu oikeudellisissa riitatilanteissa.

Kustannukset pelottavat

Työnantajan kohdeltua työntekijää laittomasti työntekijän asema on hankalampi kuin kuluttajan ja kynnys oikeudelliseen riidanratkaisuun korkeammalla. Työsuhde on luonteeltaan niin sanottu kestovelkasuhde. Oikeudet ja velvollisuudet eivät ole kertaluonteisia, kuten usein kuluttajasuhteissa, vaan kestävät koko työsuhteen ajan. Kuluttajan havaittua elinkeinonharjoittajan rikkovan kuluttajansuojaa hänen ei tarvitse jatkossa käyttää saman elinkeinonharjoittajan palveluksia. Työnantajan vaihtaminen sen sijaan on paljon hankalampaa. Laiton olosuhde tai kohtelu saattaa jatkua pitkään, koska työntekijä ei uskalla riitauttaa asiaa. Leimautumisen pelko, työpaikan menettämisen uhka ja huomattava kuluriski tekevät oikeudellisen riitauttamisen työntekijälle vaikeaksi, vaikka lainrikkomus olisi ilmeinen ja taloudellinen intressi merkittävä. Kuluttajalla oikeussuojan toteuttaminen kariutuu yleisemmin oikeudenkäynnistä aiheutuvien kulujen pelkoon ja hankalaan menettelyyn. Oikeudenkäynnin kohteena oleva taloudellinen intressi on usein vähäisempi kuin taloudellinen kuluriski. Maria Löfgren Akavalainen 1 | 2009

Vuoden alussa voimaan tulleet lainmuutokset parantavat vuokratyöntekijän asemaa. Akavalaisille tärkeitä ovat koeajan käyttöä ja tiedonsaantioikeuksia koskevat uudistukset.

Vuokratyöntekijän

asema parani T

yönantaja on tähän asti voinut määrätä koeajan työntekijälle, joka on työskennellyt yrityksessä samoissa tehtävissä vuokrafirman kautta. – Käyttäjäyritys johtaa ja valvoo työntekijän työntekoa ja saa käsityksen työntekijän työtaidosta siitä huolimatta, että työnantajana toimii vuokrayritys. Tämän vuoksi oli kohtuutonta ja koeajan tarkoituksen vastaista, että käyttäjäyritys saattoi määrätä aiemmin samoissa tehtävissä työskennelleelle koeajan, sanoo Akavan lakimies Maria Löfgren. Nyt koeaikaa ei voi määrätä, jos työntekijä on työskennellyt 20

Akavalainen 1 | 2009

yrityksessä samankaltaisissa tehtävissä vuokratyöntekijänä koeajan enimmäispituuden ajan. Myös alle enimmäispituuden kestänyt työsuhde huomioidaan. Tällöin mahdollisesta koeajasta vähennetään se aika, jonka työntekijä on ollut vuokratyöntekijänä käyttäjäyrityksessä. Löfgren korostaa, että uudistus lujittaa vuokratyöntekijän työsuhdeturvaa. Kirjallinen selvitys kaikille

Vuokrayrityksen on automaattisesti annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista,

jos työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikaisuus jatkuu yli kuukauden. Nyt myös alle kuukauden mittaisista työsuhteista on annettava selvitys mikäli vuokratyöntekijä sitä pyytää. Velvoitteen laiminlyönnistä voi saada sakot. Lakimuutokset parantavat lisäksi käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeutta tilanteissa, joissa vuokratyöntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien ja sopimusten soveltamisesta on erimielisyyksiä. Vuokratyöntekijän on kuitenkin itse valtuutettava käyttäjäyrityksen henkilöstön edustaja hankki-

”Kesto tuntematon”

Kuva: Henrik Sörensen/Gorilla

Tradenomiliiton jäsenistä muutama prosentti työskentelee vuokratyöfirmojen palveluksessa. Liiton työsuhdelakimiehen Sanna Knuutin mukaan vuokratyöfirmoista tulee suhteellisesti enemmän yhteydenottoja kuin muualta. Suurin ongelma on työsuhteen keston kirjaaminen työsopimukseen. Kesto jätetään usein avoimeksi, tai sidotaan käyttäjäyrityksen tilauksen kestoon. – Tämä aiheuttaa epävarmuutta. Työntekijä ei tiedä, milloin työsuhde on päättymässä. Työntekijällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta yleensä itse irtisanoutua, koska työsuhde on määräaikainen. Työnantaja puolestaan voi päättää työsuhteen heti ilman varoitusaikaa vedoten tilaukseen päättymiseen. Knuuti uskoo, että vuoden alussa voimaan tulleet lakimuutokset koeajasta parantavat vuokratyöntekijän oikeuksia. – Tiedossa on tapauksia, joissa henkilö on ollut ensin jopa vuoden töissä yrityksessä vuokratyöfirman kautta, ja sitten hänet on otettu vakituiseksi työntekijäksi. Uusi työsuhde on kuitenkin purettu koeajalla. – Yhteydenottojen perusteella vuokratyöntekijöiden kohtelu on parantunut viime aikoina. Paljon on vielä tehtävää, jotta vuokratyöntekijöiden työsuhdeturva olisi muiden työntekijöiden tasolla, Knuuti muistuttaa.

Helpotusta työvoiman saatavuuteen Noin 80 prosenttia vuokratyövoimaa käyttävistä yrityksistä kertoo, että vuokratyöllä parannetaan työvoiman saatavuutta. Vuokratyötä käytetään erityisesti sijaisuuksissa ja ruuhkahuipuissa. Viidennes henkilöstöpalveluyritysten asiakkaista kertoo myös käyttävänsä henkilöstövuokrausta rekrytointikanavana. Erilaisten rekrytointipalvelujen tarve on yrityksissä kasvussa. Tiedot käyvät ilmi Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (HPL) tutkimuksesta, joissa kartoitettiin henkilöstöpalvelualaa työntekijöiden, työnantajien ja henkilöstöpalvelualan yritysten näkökulmista. Alan pelisääntöjen noudattaminen ja työnantajien järjestäytyminen koetaan aiempaa tärkeämmäksi. Henkilöstövuokrausyritykset työllistivät vuonna 2007 yli 30 000 työntekijää henkilötyövuosissa mitattuna. www.hpl.fi

Työvoiman vuokrauksessa vuokrayritys työnantajana asettaa

maan vuokratyönantajalta tarvittavat tiedot. – Tiedonsaantioikeus edistää varmasti riitatilanteiden sovinnollista ratkaisua. Käyttäjäyrityksen henkilöstön edustaja tuntee muutoinkin työolosuhteet ja työpaikan tilanteen. Uudistus on periaatteellisestikin merkittävä, koska se vahvistaa henkilöstön edustajien toimivaltuuksia, sanoo Löfgren. (TA)

vastiketta vastaan työntekijänsä eli vuokratyöntekijän ulkopuolisen tahon eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Vuokratyöntekijä sopii työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa. Suomessa oli vuonna 2006 noin

Vuokrayritys ja käyttäjäyritys so-

100 000 vuokratyöntekijää.

pivat toimeksiannon sisällöstä,

Lokakuun 2008 jälkeen on kadon-

kestosta ja vastikkeesta. Käyttä-

nut jopa 30 000 vuokratyöpaikkaa

jäyritys johtaa ja valvoo vuokra-

(Työministeriö, Nelosen uutiset)

työntekijän työtä.

Akavalainen 1 | 2009

Kahta puolta Lähes 3 600 valtion työpaikkaa on siirretty pois pääkaupunkiseudulta. Palkansaajajärjestöjen mielestä alueellistamisen nimellä kulkeva hanke on ajanut virastot ja laitokset epämääräiseen odotustilaan, joka koettelee henkilöstön jaksamista.

Hankkeesta vastaava valtiosihteeri Timo Reina on toista mieltä. – Alueellistamista on toteutettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön asemaa muutostilanteissa koskevia valtion periaatteita noudattaen. Siirtymävaiheet luovat silti aina epävarmuutta, korostaa Reina. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsee poliisin tietotekniikkakeskuksen siirron Rovaniemelle, poliisin tekniikkakeskuksen siirron Kuusankoskelle ja sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen siirron Joensuuhun. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn lakimies Tarja Niemelä ei pysty nimeämään yhtään akavalaisten kannalta hyvin onnistunutta esimerkkiä alueellistamisesta. Tosin siirtoja on toistaiseksi tehty vähän. Osaaminen ei siirry – vai siirtyykö?

Niemelä pelkää, että laitosten ja virastojen toiminnot vaarantuvat, kun korkeasti koulutettu ja kokenut työvoima ei siirry alueille. – Seinäjoelle alueellistetun maaseutuviraston noin sadasta akavalaisesta siirtyi tai on siirtymässä alle kymmenen. Kuten viraston johtajakin on todennut, ongelmana on asiantuntijoiden katoaminen. Lääkelaitoksen kohdalla on aiheellinen huoli siitä, miten lääkevalvonnan käy. Valtion virastojen huippuosaajat ovat kysyttyjä myös yksityisillä työmarkkinoilla. – Huippuosaajat rekrytoidaan tai headhuntataan ensimmäiseksi, kun tieto alueellistamisesta tulee julkisuuteen. Timo Reina muistuttaa, että alueellistamisen kohteita on noin 150. Niistä jokainen on oma tapauksensa. – Kunkin viraston johto laatii suunnitelmat ja vastaa siitä, että osaamista voidaan siirtää ja toiminta turvata. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen pitää panostaa myös siksi, että henkilöstö vaihtuu eläköitymisen vuoksi nopeasti lähivuosina. – Esimerkiksi Lääkelaitoksella on viiden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa muutos voidaan hallitus-

ti tehdä. Lääkelaitoksessa on ollut mittava vaihtuvuus aiemminkin, vaikka se on sijainnut Helsingissä. Pidemmän päälle vaihtuvuus saattaa palautua normaalimmalle tasolle. Voisiko jotain tehdä toisin? Timo Reinan mukaan valtion pitää pystyä toimimaan entistä enemmän konsernina, kun se toteuttaa henkilöstöpolitiikkaa. – Tähän suuntaan ollaan menossa. Ylikorostunut sektori- tai virastokohtainen ajattelu saattaa hidastaa henkilöstöpolitiikan toteuttamista. Haasteena on myös löytää henkilöstölle muita töitä tilanteissa, joissa alueellistamisen kautta aiemmassa toimessa jatkaminen ei ole mahdollista. Niemelä parantaisi avoimuutta ja tarkastaisi menettelytapoja. – Henkilöstö on otettava mukaan alusta asti alueellistamista valmisteleviin työryhmiin. Esimerkiksi Lääkelaitoksen tapauksessa Kuopion ja Oulun valinta sijoituspaikaksi kerrottiin henkilöstölle lehdistötilaisuuden jälkeen. Menettelystä on kanneltu oikeuskanslerille. Säästöä vai ei?

Myös alueellistamisen kustannukset pitäisi Niemelän mielestä laskea. – Samaan aikaan kun valtionhallinnossa on menossa suuriin säästöihin pyrkivä tuottavuusohjelma, saa alueellistaminen ilmeisesti maksaa mitä vaan. Pääsopijat JUKO, Pardia ja JHL ovat pyytäneet eduskunnan tarkastusvaliokuntaa selvittämään, mitkä ovat todelliset kustannukset. Reinan mukaan alueellistaminen on toteutettu budjettikehysten puitteissa. – Siirtymävaiheessa syntyy lisäkustannuksia jonkun verran, yleensä henkilöstön tukitoimista ja toimitilaratkaisuista. Pidemmän päälle saadaan myös taloudellisia hyötyjä alhaisempina tilakustannuksina ja vähäisempänä vaihtuvuutena. On nähtävä se, mihin tähdätään: vuosien ja vuosikymmenten päähän. (TA)

Akavalainen 1 | 2009

Luottamusmiesten koulutusta tehostetaan, lupaavat JUKOn Arja Vehmas ja Tarja Niemelä

Toiminnan muutos yliopiston yt-neuvottelujen taustalla Lappeenrannassa

Akavalaisia ryhmiä koskevat yt-neuvottelut ovat uutta yliopistosektorilla. Uutta on myös se, että niiden taustalla ei ollut tuotannollinen tai taloudellinen syy, vaan yliopiston toiminnassa tapahtuvat muutokset.

appeenrannan teknillinen yliopisto uusi strategiansa vuonna 2007. Osastojako romutettiin, ja tilalle tuli kolmen tiedekunnan malli. Uudistuksella haluttiin poistaa päällekkäisyydet eri yksiköiden väliltä. Toiminnan tehostamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi yliopisto käynnisti viime marraskuussa yt-neuvottelut noin 30–50 työntekijän vähentämiseksi. Irtisanottujen määräksi vahvistui tammikuun lopussa 12 työntekijää. Neljä tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvaa irtisanoutui itse. Muuten yliopisto toteuttaa henkilöstövähennykset eläkeratkaisujen ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta. Ennakointia tarvitaan

Strategiatyö on arkipäivää yliopistoissa, eikä oman ydinosaamisen vahvistaminen ole toistaiseksi johtanut mittaviin irtisanomisiin. – Lappeenrannan tapaus on ainutlaatuinen ja vaikea. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat selvät irtisanomistapauksissa. Mutta jos yliopisto muuttaa linjaansa, on ihmisten irtisanominen huomattavasti vaikeampaa. Toiminnan lopettamispäätöksen on oltava selkeä, ja toiminnot on ajettava alas johdonmukaisesti,

korostaa JUKOn yliopistosektorin neuvottelutoiminnasta vastaava Arja Vehmas. Paikan päällä akavalaisia luotsasi myös JUKOn neuvottelija Tarja Niemelä. Hän pelkää, että Lappeenrannasta tulee huono esimerkki koko yliopistosektorille. – Yliopistoissakin uudistamistyö on tehtävä pitkäjänteisesti ja ennakoiden. Suunnitelmien on mentävä läpi koko organisaation, Niemelä korostaa. Strategia ratkaisee

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti muistuttaa, että yliopistoissa tehtävä strategiatyö ja toimintojen keskittäminen eivät suinkaan merkitse automaattisesti irtisanomisia. Niihin joudutaan turvautumaan vain, jos strategiatyössä epäonnistutaan. – Huono strategia voi johtaa irtisanomisiin, sanoo Lahti. Hän uskoo, että yliopistoissa on toimivat osallistumisjärjestelmät, jotka turvaavat henkilöstön mukanaolon päätöksenteon eri tasoilla. – Henkilöstön osallistuminen on laajaa, se on yliopistoissa arkipäiväistä toimintaa.

Tietoa oltava riittävästi

Jotta yt-neuvottelut saadaan vietyä kunnialla läpi, henkilöstön ja työnantajan edustajilla on oltava riittävät tiedot. Lappeenrannassa neuvottelujen alkua jouduttiin lykkäämään, sillä työnantaja ei onnistunut toimittamaan tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja riittävän aikaisessa vaiheessa. – Vaikka luottamusmiehillä on perustiedot tehtäviensä hoitamisesta, tositilanteita varten ei voi harjoitella. Luottamusmiesten on tiedettävä, mitä tarkoittaa se, että työnantajan on toimitettava tarpeeksi yksityiskohtaiset tiedot riittävän aikaisessa vaiheessa, tai mitä yt-prosessin aikataulu merkitsee, muistuttaa Arja Vehmas. - Luottamusmiehet joutuvat ottamaan entistä enemmän kantaa niin sanottuihin koviin asioihin. Esiin nousevat paitsi työsuhdeturva, myös henkilöstön asema organisaation muutoksessa, vaikutukset palkkoihin ja tehtäviin ja niin edelleen, sanoo Vehmas. JUKO järjestää yliopistosektorin akavalaisille luottamusmiehille vuonna 2009 kaksi räätälöityä kurssia. (TA)

Akavalainen 1 | 2009

Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä. Jopa 80 prosenttia uusista työpaikoista on syntynyt pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vuoden 1995 jälkeen. Tämän päivän ongelma on, että harva korkeakouluopiskelija ryhtyy yrittäjäksi, vaikka kiinnostusta on. Opiskelijat eivät myöskään saa tietoa siitä, että omaa ammattia on mahdollista harjoittaa yrittäjänä. Suomessa on myös selvästi vähemmän kasvuhakuisia yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason maissa. Kasvavan yrityksen takana on usein akateeminen yrittäjä. Korkeakoulut voisivat edistää kasvuyrittäjyyttä tarjoamalla heille nykyistä enemmän täydennys- ja lisäkoulutusta.

Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja yrittäjiä. Siksi korkeakoulujen aineopetukseen halutaan yrittäjyyteen valmentavia opintoja.

Korkeakoulujen kannustettava

opiskelijoita yrittäjy

orkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa, että jokaisessa korkeakoulussa hyväksytään toimintatapa, jossa kannustetaan ja tarjotaan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle. Mietintö luovutetaan ministeri Virkkuselle helmikuussa. Käytännössä korkeakouluja kannustetaan laatimaan yrittäjyysstrategia tai sisällyttämään yrittäjyys korkeakoulun kokonaisstra24

Akavalainen 1 | 2009

tegiaan. Yrittäjyyden tulee näkyä niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Yrittäjyys halutaan kirjattavaksi korkeakoulun ja opetusministeriön väliseen sopimukseen. Työryhmän mukaan myös ministeriön ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää on uudistettava yrittäjyyttä tukevaksi. Opettajankoulutuksessa on kehitettävä yrittäjyyskasvatuksen opintosisältöjä ja toimintamalleja. Myös jo toimivien opettajien

yrittäjyyskasvatuksen osaamista on parannettava. Nykytaso vaihtelee

Yrittäjyyttä edistetään jo nyt monissa korkeakouluissa. Ongelmana on, että taso vaihtelee suuresti. Uusilla ehdotuksilla halutaan luoda minimitaso kaikkiin korkeakouluihin. Työryhmä korostaa myös innovaatioiden syntyä. Liian moni idea jää hiomatta innovaatioksi korkeakouluissa. Ratkaisuna tähän on syvempi yhteistyö korkea-

Yritysten hallinnollinen taakka kevenee

Palkansaajan suoja turvattava Suomi haluaa vähentää yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Akava kannattaa tavoitetta, mutta vaatii, ettei palkansaajien suojana olevaa lainsäädäntöä pureta.

Kuva: Anja Huovio

yteen koulujen ja elinkeinoelämän välillä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä. Hanke on myös aluepoliittisesti tärkeä, sillä kaikki alueelliset toimijat eivät vielä puhalla yhteen hiileen. Korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen, yrittäjyyskoulutuksen tulisi vahvistaa alueellista ja paikallista elinkeinorakennetta. Mats Nyman

Suomen hallituksen pyrkimysten taustalla on Euroopan komission tavoite, jonka mukaan EU-lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä esittää väliraportissaan, että hallinnollista taakkaa vähennetään Suomessa komission tavoitteen mukaisesti. Lähtötasoksi otetaan vuosi 2006. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan yritysten hallinnollinen taakka on Suomessa noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Ohjausryhmä on asettanut seuraavat ns. prioriteettialueet: verotus, tilastointi, maataloustukiin liittyvät menettelyt, elintarviketurvallisuus ja laatu, työnantajana toimimisen tiedonantovelvoitteet, taloushallinnon raportointia koskeva lainsäädäntö ja ympäristölupamenettelyt. Vähentämistoimia voidaan kohdentaa myös muille alueille. Asiointi sähköiseksi

Sähköisen asioinnin kehittäminen on keskeinen keino yksinkertaistaa yritysten tiedonantovelvoitteisiin liittyviä menettelytapoja ja siten vähentää hallinnollista taakkaa. Sähköisen asioinnin asiakaslähtöistä kehittämistä jatketaan kaikilla hallinnonaloilla ja eri hallinnonalojen kehittämishankkeita koordinoidaan tehokkaammin.

Lisäksi viranomaisten tietojenvaihtoa kehitetään. Tarkoituksena on yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen sisältämiä tiedonantovelvoitteita sekä kehittää viranomaisasiointia. Tiedonantovelvoitteet selvitetään

Pyrkimyksenä ei ole purkaa sääntelyä tai muuttaa nykyisille säädöksille asetettuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Akava kannattaa hallinnollisen taakan vähentämistä, mutta katsoo, ettei se saa johtaa palkansaajien suojaksi säädetyn lainsäädännön purkamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää vuonna 2009 hallinnonalansa lainsäädännön yritysten hallinnollista taakkaa aiheuttavat työnantajana toimimiseen liittyvät tiedonantovelvoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta selvitetään työsuojelu-, sosiaalivakuutus-, työterveyshuolto- sekä tasa-arvolainsäädäntö. Jatkotoimia arvioidaan vastuuministeriöiden ja keskeisten työmarkkinaosapuolten yhteistyönä kolmikantaisesti. Jaana Meklin

Väliraportti on laajalla lausuntokierroksella. Sen jälkeen TEM laatii ohjausryhmän kanssa esityksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä koskevaksi kansalliseksi toimintaohjelmaksi.

Akavalainen 1 | 2009

Uudelle työmarkkinamallille

luodaan puitteita Rakennemuutokset koettelevat työmarkkinoita. Niiden toimivuuden turvaaminen on syksyllä 2007 asetetun kolmikantaisen joustoturvahankkeen päämäärä.

uomen uusi työmarkkinamalli on pitkän ja keskipitkän aikavälin rakennepolitiikkaa. Joustoturvan on vastattava tämän hetkisen vaikean suhdannetilanteen aiheuttamiin työmarkkinaongelmiin kuten kasvaviin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Mikäli työttömyyden annetaan kasvaa merkittävästi, se vaikeuttaa pidemmän aikavälin rakennepolitiikan toteuttamista. Siten joustoturvan nykyisen suhdannetilanteen hoitoon liittyvät toimenpiteet tukevat myös pidemmän aikavälin rakennepolitiikan hoitamista. Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. Korkeampi työllisyysaste, alhainen työttömyys ja hyvä työn tuottavuus parantavat myös kansakunnan kilpailukykyä. Kaikille kansalaisille halutaan turvata edellytykset jatkuvalle työllistymiselle. Myös työpaikkojen laatua ja työelämässä jatkamista nykyistä pidempään halutaan parantaa. Elinkeinoelämän näkökulmasta tämä tarkoittaa riittävästi osaavia ja tuottavia työntekijöitä. 26

Akavalainen 1 | 2009

Lainsäädäntö arvioidaan

Työvoiman käyttötapoja koskeva lainsäädäntö, työaikasääntely, yritystoiminnan muutoksia koskeva sääntely ja paikallinen sopiminen arvioidaan työelämän sääntelytyöryhmässä.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi perataan työaikasäännöksiä ja selvitetään mahdollisuuksia joustavien työaikojen käyttöön, työaikapankki mukaan lukien. Sopimusjärjestelmän toimivuus ja paikallinen sopiminen edellyttävät Akavan mukaan

Suomen kultainen kolmio uuden työmarkkinamallin kolme perusulottuvuutta Työstä työhön nopeasti hyvät edellytykset jatkuvalle työllistymiselle

Toimivat työmarkkinat Työelämän ulkopuolelta työhön sujuvasti työvoimavarat ja osaaminen tehokkaasti käyttöön

Työelämän laatu paremmaksi hyvinvoiva työvoima, pidemmät työurat

sitä, että luottamukselliset yhteistyösuhteet taataan kaikilla sopimusjärjestelmän tasoilla. Akava korostaa lisäksi ympäristönäkökohtia työlainsäädännön tulevaisuuden haasteisiin varauduttaessa. Laatua paremmaksi

Työelämän joustavuutta ja turvallisuutta lisääviä tekijöitä kehitetään työelämän laatutyöryhmässä. Työpaikkatason tavoitteena on työelämän laadun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen. Työryhmä on kouluttanut TE-keskusten yritysneuvojia, jotta nämä omassa työssään pitäisivät esillä työelämän laadun merkitystä menestyvän yritystoiminnan osatekijänä. Muutosturva kuntoon

Siirtymävaiheen hallintaryhmä keskittyy ensin taantuman takia työmarkkinoilla kiireelliseksi muodostuneisiin kysymyksiin. Tärkein asia on muutosturvan kehittäminen. Akava kannattaa priorisointia: irtisanotut ovat tärkein muutosturvan piiriin kuuluva ryhmä. Jos resursseja riittää, piiriä voidaan laajentaa toistaiseksi lomautettuihin. Tämän ”palonsammutusvaiheen” jälkeen työryhmä miettii keinoja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Pekka Immeli

Joustoturvahanke

käynnistyi

vuonna 2007 ja sen määräaika on vuoden 2010 loppuun. Hanketta

ohjaa

kolmikantai-

nen työryhmä, jonka puheenjohtaja on työministeri Tarja Cronberg. Käytännön muutostarpeita

pohditaan

kolmes-

sa alaryhmässä. Akavaa joustoturvahankkeessa

edustavat

Pekka Immeli, Maria Löfgren, Ulla Aitta ja Heikki Taulu.

Työministeri haluaa kehittää turvallista työelämää n – Työelämän joustoturvan luominen on viime vuosina painottunut työelämän joustavuuden suuntaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on painopiste siirrettävä kohti turvallisemman työelämän kehittämistä, linjasi työministeri Tarja Cronberg työelämän joustoturva-tutkijaseminaarissa tammikuussa. Suomalaiset suhtautuvat globalisaation työmarkkinoille aiheuttamiin haasteisiin selvästi kielteisemmin ja varautuneemmin kuin muiden Pohjoismaiden kansalaiset. Ministeri Cronbergin mukaan syynä suomalaisten asennoitumiseen on se, että Suomessa turvan taso ei vastaa kansainvälistyneen talouden lisäämää työmarkkinoiden epävakautta.

– Valmius siirtyä vanhasta työstä uuteen työhön tai jopa kokonaan uudelle ammattialalle edellyttää sitä, että työntekijän tulo- ja työttömyysturvan taso ja keinot ovat ajan tasalla modernien siirtymätyömarkkinoiden vaatimusten kanssa. Ministeri pelkää, että laskusuhdannetta käytetään helposti tekosyynä määräaikaisten työsuhteiden lisäämiseen. – Tämä ei ole oikea tie eikä edes toimivin. Määräaikainen sopimus voi olla työnantajan kannalta huomattavasti jäykempi kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Akavan sivusto uudistui n Akavan uudistettu verkkopalvelu on avattu 9.2. tutussa osoitteessa www.akava.fi. Uuden ulkoasun ja rakenteen lisäksi sivustolla on uusia toimintoja, jotka parantavat sivuston käytettävyyttä. Nykyaikaisen julkaisujärjestelmän myötä käytössä on monipuoliset työkalut sisällöntuotantoon ja -hallintaan. Julkaisujärjestelmän toimittajana on Poutapilvi Oy. Verkkopalvelu-uudistus toteutettiin käytettävyysselvityksen tulosten pohjalta. Uuden sivuston etusivulla on pikalinkkejä sivuston eri osioihin ja yksittäisillä sivuilla on pikaosoitteet. Uutisia voi tilata RSSsyötteiden avulla ja uutiskirjeiden jakelu tapahtuu keskitetysti järjestelmän kautta. Lisäksi hakutoimintoa on tehostettu ja tapahtumakalenterin kautta voi ilmoittautua tapahtumiin. Entistä laajempi Opiskelijat-osio auttaa

opiskelijoita löytämään järjestäytymiskanavan helposti. Julkisen verkkopalvelun rinnalla on uudistettu Akava-yhteisön sisäinen verkkopalvelu, Akaverkko, joka palvelee Akavan hallituksen ja toimikuntien jäseniä sekä Akavan muita verkostoja. Akaverkon käyttäjätunnukset saat täyttämällä rekisteröitymislomakkeen. Ritva Siikamäki Akavalainen 1 | 2009

Siinä missä 1980-lukua voidaan luonnehtia osaamisen kasvun vuosikymmeneksi, leimaa 1990-lukua lama ja epävarmuus. Nyt 2000-luvulla työelämässä on näkyvissä sekä myönteistä että kielteistä.

Työolot heijastavat yhteiskunnan muutoksia

ilastokeskuksen tutkimussarja kartoitti suomalaisten työoloja viimeisten 30 vuoden aikana. Tutkimussarjasta vastasi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto, joka luonnehtii 1980lukua työllisyyden, tietotekniikan ja osaamisen kasvun vuosikymmeneksi. Sen sijaan 1990-lukua työelämässä leimaavat lama, epävarmuus ja kiireen lisääntyminen. Meneillään olevan 2000-luvun alkupuolen työelämässä on näkyvissä sekä myönteisiä että kielteisiä kehityspiirteitä. Myönteistä on ollut palkansaajien koulutustason nousu, osaamisen jatkuva kehittäminen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen. Uusimmassa tutkimuksessa, joka toteutettiin keväällä 2008, on kuitenkin jo havaittavissa työmarkkinoiden epävarmuuden kasvusta seurannutta turvattomuutta ja tehokkuusvaatimusten ylikorostumista. Tilastokeskus toteutti vuosina 1977-2008 kuusi laajaa suomalaisten palkansaajien työoloja kartoit28

Akavalainen 1 | 2009

tavaa tutkimusta. Tutkimussarja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella työelämän muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana. Viimeisimpien tutkimusten avulla voidaan myös verrata suomalaisten ja muiden EUkansalaisten työoloja. Suomalaiset Euroopan koulutetuimpia

Yksi merkittävimmistä suomalaisen työelämän muutoksista on palkansaajien koulutusasteen nousu. Vuonna 1977 yhdellä kymmenestä palkansaajasta oli korkea-asteen koulutus. Vuonna 2008 korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut lähes joka toinen naispalkansaaja ja joka kolmas miespalkansaaja. Korkeasti koulutettujen osuus Suomessa on Euroopan huippua. Koulutustason kohoamisen myötä ammattirakenne on toimihenkilöistynyt. Ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelee jo joka kolmas. Monet työolojen ja työn kuormituksen muutokset, joita on havaittu työolotutkimuk-

sissa, ovatkin seurausta siitä, että toimihenkilöiden töiden sisältö ja vaatimukset eroavat suorittavaa teollisuus- tai palvelutyötä tekevien töiden vaatimuksista. Työnantaja kouluttaa

Suomalaisilla työpaikoilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota työntekijöiden osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Vuonna 2008 kaksi kolmesta palkansaajasta ilmoitti osallistuneensa työantajan kustantamaan koulutukseen edellisen vuoden aikana. Koulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä on sen sijaan laskenut, mikä ehkä kielii koulutuksen tehokkuusvaatimusten kasvusta. Vuonna 1984 miespalkansaajat osallistuivat työantajan järjestämään koulutukseen keskimäärin 9,2 päivänä. Nyt koulutuspäivien lukumäärä oli 6,4. EU27-maiden vertailuissa Suomi ja Ruotsi ovat omaa huippuluokkaansa. Suomalaiset palkansaajat kokevatkin kehittymis- ja etenemismahdollisuuksiensa selvästi parantuneen viime vuosina.

Vaikutusmahdollisuudet parantuneet ja heikentyneet

Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet työnsä sisältöön ja organisointiin ovat monessa suhteessa lisääntyneet. Poikkeus yleisessä myönteisessä kehityksessä on kuitenkin töiden tekemisen järjestys ja työtahti. Näissä vaikutusmahdollisuuksien koettiin heikentyneen. Työajat ovat vuosikymmenten mittaan joustavoituneet. 1980-luvun puolivälissä joka kolmannella oli mahdollisuus vaikuttaa omiin työhön tulo- ja työstä lähtöaikoihin, vuonna 2008 jo kahdella kolmesta oli liukuva työaika. Etätyömahdollisuudet ovat nopeasti lisääntyneet. Korvaamattomien ylitöiden osuus on ollut vähenemään päin. Esimiehen kanssa käytävät kehityskeskustelut ovat tulleet osaksi työpaikkojen arkea. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti käyneensä kehityskeskusteluja viimeisen vuoden aikana. Keskustelujen sisältöön ei kuitenkaan aina oltu täysin tyytyväisiä. Eurooppalaisittain Suomi erottuu selvästi muista maista. Vuonna 2005 suomalaisista palkansaajista 80 prosenttia ilmoitti käyneensä avointa keskustelua työsuorituksestaan esimiehensä kanssa. Vastaava osuus Italiassa ja Portugalissa oli 24 ja Saksassa 40 prosenttia.

keuksia ja vakavan työuupumuksen riskiä useammin kuin miehet. Myös ristiriitoja ilmeni työyksiköissä ja erityisesti esimiesten ja alaisten välillä aiempaa useammin. Työpaikkakiusaamisesta on tullut maan tapa. Keväällä 2008 palkansaajanaisista joka toinen oli havainnut työpaikkakiusaamista omalla työpaikallaan. Suomi on tässäkin suhteessa Euroopan kärkimaita - tosin hyvin kyseenalaisella maineella. Kevään 2008 vastauksissa pilkistää jo epävarmuuden ja ennakoimattomien muutosten uhka. Puoli vuotta sitten esitettyihin kysymyksiin saatettaisiin vuoden 2009 alkukuukausina saada huomattavasti synkkäsävyisempiä vastauksia. Ulla Aitta Lähde: Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Anna-Maija Lehto - Hanna Sutela Helsinki 2008

Palkansaajat koulutusasteen mukaan % 100 80

Kiire on lisääntynyt ja haittaa entistä useamman työntekijän työtä. Työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtymässä. Kiire haittasi korkeasti koulutettuja enemmän kuin muita palkansaajaryhmiä. Työ kuormittaa henkisesti enemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 1977 naisista 42 prosenttia piti työtään erittäin tai melko raskaana. Nyt näin koki 55 prosenttia naisista. Miehillä vastaava osuus on pysynyt vuosikymmenten mittaan 44-48 prosentissa. Naiset kokivat väsymystä, univai-

60 40 20

Työelämän tehostumisella varjopuolensa

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2008 aineisto koottiin haastattelumenetelmällä keväällä 2008. Tutkimuksen otos oli 6500 palkansaajaa. Vastausprosentti oli 68 eli lopullinen aineisto sisältää noin 4 400 palkansaajan vastaukset. Akavan talouspoliittisella yksiköllä on käytössään Työolotutkimusten 1997, 2003 ja 2008 aineistot. Keväällä 2009 aineistot analysoidaan siten, että akavalaisten ja muiden palkansaajaryhmien työolojen muutoksia voidaan vertailla.

1977

1984

Korkea-aste Keskiaste Perusaste

33 1990

1997

2003

2008

Käynyt avointa keskustelua työsuorituksestaan esimiehen kanssa vuoden sisällä, EU27-maat EU27-maat yhteensä

Suomi Alankomaat Liettua

79 77 73

Saksa Portugali Italia %

40 24 24 0

100

Akavalainen 1 | 2009

Akavalle arvot Jäsenen asialla Yhtenäinen ja yksilöllinen Asiantunteva edelläkävijyys

Arvot toiminnaksi – Puolustamme leijonan lailla sitä, että sivistystä ja koulutusta ei potkita päähän, sanoo Akavan varapuheenjohtaja Tuomo Tikkanen.

Hannamari Rinne

kavan liittokokous hyväksyi viime marraskuussa keskusjärjestölle kolme arvoa: jäsenen asialla, yhtenäinen ja yksilöllinen sekä asiantunteva edelläkävijyys. Suomen Psykologiliittoa luotsaavan Tuomo Tikkasen mukaan arvojen toteuttaminen käytännön toiminnassa on Akavalle koetinkivi. – Jos sanat ja teot eivät ole yhtä, Akava ei ole uskottava. Akavalaiset ovat niin koulutettua ja fiksua väkeä, että katteettomat arvot paljastuvat välittömästi. Yhteiskunnassa on Tikkasen mukaan nähty riittävästi kulissiarvoja. Yritykset julistavat työntekijöiden olevan tärkein voimavara ja potkaisevat heistä puolet heti seuraavana päivänä ulos. Ei vain rahasta

Arvoissaan Akava ankkuroi toimintansa asiantuntemukseen ja sivistykseen. Se korostaa olevansa myös sivistysjärjestö, joka puolustaa ja kehittää suomalaista sivistystä. Lisäksi se on myös edunvalvontajärjestö, joka ajaa jäsentensä etuja.

– Akava haluaa sanoa, että sivistyksen, asiantuntemuksen ja koulutuksen edistäminen on koko kansakunnan etu. Se on olennaisesti laajempi ja jalompi missio kuin monien edunvalvontajärjestöjen tavanomainen tavoite ”kaikki rahat meille ja viis muusta”. Sivistys ja koulutus ovat myös edunvalvonnan ytimessä. – Puolustamme leijonan lailla sitä, että sivistystä ja koulutusta ei potkita päähän. Niitä ei saa ajaa yhtään ahtaammalle, kuin nyt on palkka- ja eläkeratkaisuilla tehty. Tikkasta huolestuttaa se, että sivistyksestä ja kouluttautumisesta ollaan valmiita maksamaan kunnolla vain silloin, kun koulutus on suoraan elinkeinoelämän ja yksityisen sektorin palveluksessa. – Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistys- ja kulttuurialalla koulutuksen ja pätevyyden rahallinen arvostus ei vastaa näiden tehtävien merkitystä ja tasoa. Näillä aloilla työskentelevien akavalaisten palkkaus on suorastaan häpeällisen heikkoa, lääkäreitä lukuun ottamatta. Lääkärit ovat

positiivinen esimerkki ammattialasta, jota arvostetaan sekä työnsä vuoksi että palkkauksellisesti. Rivijäsenen luottamus punnitsee

Jäsenen asioiden ajaminen tarkoittaa Tikkasen mukaan sitä, että yksittäinen rivijäsen voi luottaa keskusjärjestön huolehtivan kaikkien jäsenten edunvalvonnasta. – Esimerkiksi palkkaedunvalvonnan onnistumista on tarkasteltava yksittäisen akavalaisen – ja kaikkien akavalaisten – näkökulmasta. Ei riitä, jos se on onnistunut vain joidenkin sektorien tai liittojen näkökulmasta. Jäsenten kirjo 33 liitossa on valtava. Silti yhtenäisessä ja yksilöllisessä Akavassa sitoudutaan yhteiseen toimintaan. – Yhteistä vastuuta ja toinen toistemme tavoitteiden tukemista, sitähän tämä liittoutuminen tarkoittaa. Siinä jokaisella on oikeus omaan näkökantaan, vaikka yhdessä pyritään eteenpäin, Tikkanen muotoilee. Haaste Akavan sisällä on siinä, että kaikkia kuullaan ja annetaan osallistumismahdollisuudet. – Tässäkin sanojen ja tekojen on oltava yhtä. Jos ja kun olemme avoin ja nykyaikainen toimija, myös järjestörakenteen ja kommunikaatiomuotojen on oltava sen mukaisia. Minkään järjestön ei pidä tuntea itseään ulkopuoliseksi ja yhteisestä toiminnasta syrjäytetyksi, Tikkanen summaa. (TA)

Akavalainen 1 | 2009

Kolme uutta

jäsenliittoa Uusi vuosi toi Akavaan kolme jäsenliittoa ja 32 000 uutta henkilöjäsentä, kun Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry, Päällystöliitto ry ja Kuntien Tekniset ry liittyivät keskusjärjestöön.

n Suurin uusista jäsenliitoista on SMKJ, johon kuuluu noin 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaista. Liitolla on yli satavuotinen historia. Ensimmäinen edeltäjä oli Finlands Handelsresandeförening, joka perustettiin 30 kauppaedustajan voimin vuonna 1895. SMKJ:llä on 26 alueellista tai toimialakohtaista jäsenyhdistystä. Yrittäjien yhdyssiteenä toimii Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät -yhdistys. Oman työttömyyskassan SMKJ perusti 1974. Kassassa on noin 22 000 jäsentä. Edunvalvonnan saralla liitto on taistellut mm. päivärahojen verottomuuden puolesta ja autoedun verotuksen alentamiseksi. SMKJ:n puheenjohtaja on Jarmo Hyvärinen ja toiminnanjohtaja Vesa Jussila.

n Kuntien Tekniset KTK on käytännössä ainoa kunta-alan koulutettujen teknisten edunvalvontajärjestö. Siihen kuuluu noin 10 500 henkilöjäsentä. Valtakunnallisia jäsenjärjestöjä on kuusi. Puheenjohtajana toimii Keijo Houhala. KTK:n juuret ovat teknikoiden, rakennusmestareiden, insinöörien ja diplomi-insinöörien ammatillis-aatteellisissa järjestöissä. Näitä kuntien toimihenkilöitä yhdisti teknisen koulutuksen ja työtehtävien luoma ammatillinen identiteetti. Varsinainen Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK perustettiin Helsingissä 1970. Vuonna 1973 käyty neuvotteluoikeuslakko loi pohjan neuvotteluoikeuksille ja alakohtaisille sopimuksille. Ensimmäinen teknisten oma sopimus solmittiin vuonna 1993. KTK kuului Akavaan Uuden Insinööriliitton jäsenenä ennen vuotta 2009.

n Päällystöliittoon kuuluu noin 5 000 henkilöjäsentä, joista noin 3 500 on aktiivipalveluksessa. Jäsenet toimivat maanpuolustuksen, rajavartioinnin ja kansainvälisen kriisinhallinnan aloilla. Jäsenistä pääosa on opistoupseereita. Tyypillisiä tehtäviä ovat koulutus-, huoltohallinto- ja tekniset tehtävät sekä erilaiset asiantuntija- ja päällikkötehtävät. Päällystöliitossa on 59 jäsenyhdistystä. Liitto on perustettu vuonna 1929. Suomen armeijan alkuaikoina aliupseereilla oli nykytermein ilmaistuna vapaa ateriaetu, ja kuivamuona-annokset innostivat varsinkin poikamiehet perustamaan epävirallisia ruoanpito-osuuskuntia ympäri maata. Taloudellis-sosiaalisten etujen ajamisesta tuli ennen pitkää liiton tärkein toimintakohde. Taloudellisen aseman kohentuessa edunvalvonnassa on korostettu jäsenistön yhteiskunnallisen aseman ja arvostuksen parantamista. Tavoitteisiin on päästy painottamalla erityisesti koulutuksen merkitystä. Liitto korostaa olevansa myös “urheilujärjestö”. Jäsenet ovat tuoneet olympia- ja MM-mitaleita mm. ammunnassa ja ampumahiihdossa. Puheenjohtajana toimii Antti Kuivalainen ja järjestöpäällikkönä Arto Penttinen. (TA) Akavalainen 1 | 2009

Nimityksiä Agronomiliiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin tammikuussa Master of Science, agronomi Ilmari Halinen, 51. Hän toimii Fintoto Oy:n toimitusjohtajana. Ing. Fredrik Snellman, 33, återvaldes på Driftingenjörsförbundets i Finland r.f. valmöte 9.12.2008 enhälligt som ordförande för mandatperioden 2009-2010. Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin joulukuussa yksimielisesti oululainen plastiikkakirurgi Timo Kaukonen, 43. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa YTM Tero Ristimäki. Talentiaa 19 vuotta luotsannut puheenjohtaja Eila Malmström jäi eläkkeelle. Suomen Puheterapeuttiliiton liittokokous valitsi 8.12.2008 hallituksen puheenjohtajaksi puheterapeutti Elisa Heikkisen, 31, Oulusta. Vuodesta 2003 liittoa luotsannut puheenjohtaja Outi Mäki palaa terveyskeskuspuheterapeutin toimeensa Juvalle. Tradenomiliitto TRAL ry:n vt. toiminnanjohtajaksi on nimitetty Mika Varjonen 1.1.2009 alkaen. TRAL:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Ismo Kokko siirtyi tammikuussa Uuden Insinööriliitto UIL ry:n neuvottelujohtajaksi. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA valitsi tammikuussa uudeksi puheenjohtajakseen 26-vuotiaan Tuomas Meriniemen, joka edustaa Tekniikan Akateemisten Liittoa (TEK). Työjaostoon kuuluvat Eero Blåfield (SLML), Vesa Engström (AKI), Tanja Haapasalo (SEFE), Elina Havu (SVAL), Kari Hankia (TEK), Kirsi Nurme (Talentia), Ulla-Mari Pasala (UIL), Pasi Pesonen (OAJ). AOVA:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Ulla-Mari Pasala ja toisena varapuheenjohtajana Pasi Pesonen.

Akavalainen 1 | 2009

AOVA vaatii mahdollisuutta kesäopintoihin

– Opiskelijan halu kehittää itseään ei hiivu, vaikka taloustilanne hiipuisikin. On koko yhteiskunnan etu, että korkeakouluopiskelijat kehittävät itseään ja ammattitaitoaan. Tämä onnistuu parhaiten koulutusta vastaavilla töillä tai opintojen edistämisellä, sanoo Akavan opiskelijavaltuuskunnan (AOVA) puheenjohtaja Tuomas Meriniemi. Korkeakoulut tarjoavat AOVAn mukaan liian vähän kesäopetusta kysyntään nähden. Lomien aikana opetushenkilökuntaa ei ole riittävästi, eikä korkeakoulu-

jen tiukka talous salli ylimääräisen opetuksen järjestämistä kesällä. – Hallituksen elvytyspakettiin tulisi lisätä siivu korkeakoulujen kesäopetuksen tukemiseen. Lisärahoitus tulevaa kesää varten maksaisi itsensä nopeasti takaisin, koska opiskelijat pystyisivät edistämään opintojaan ja valmistumaan nopeammin. Kesätenttijärjestelmä otettiin käyttöön korkeakouluissa 1990-luvun laman aikana. Nyt on AOVAn mukaan aika kehittää järjestelmää edelleen.

Akava jakoi stipendejä opiskelijoille Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen jakoi 12.12. Akavan opiskelijastipendit yhdelletoista opiskelijalle, jotka ovat olleet aktiivisesti edistämässä akavalaista opiskelijatoimintaa. Stipendit ovat arvoltaan 550 euroa. Stipendit saivat Vesa Engström (AKI), Heidi Handolin (OAJ),

Saara Mustonen (TRAL), Markus Oja (LAL), Kristiina Ruuskanen (Talentia), Mirva Sihvonen (SLML), Heikki Siljamäki (SVAL), Mikko Torvela (UIL), Jaska Viherkari (TEK), Tessa Viinanen (SEFE) ja Johanna Ylinen (OAJ).

Työnantaja haluaa

tekijänoikeudet itselleen Opetusministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke olettamasäännöksestä, jolla työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät vastikkeetta työnantajalle. Esitys huonontaisi työntekijän neuvottelumahdollisuuksia entisestään.

ulttuuriministeri Stefan Wallinin nimittämä selvitysmies teki viime kesänä esityksen olettamasäännöksestä, joka on yksinomaan työnantajan intressien mukainen. Esitys myös lisäisi tulkintaongelmia työelämän tekijänoikeuskysymyksissä. Akava vastustaa säännöstä ja pitää sitä osoituksena elinkeinoelämän astumisesta lainsäätäjän saappaisiin. Tekijänoikeuden taustalla on aina ihmisen luovuus. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle, ei koskaan yritykselle. Lainsäädäntö suojaa sekä tekijää että teosta. Tekijä saa ensinnäkin teokseensa taloudelliset oikeudet, jotka hän voi siirtää tai jättää siirtämättä haluamalleen taholle, neuvottelemillaan ehdoilla. Tekijänoikeuteen kuuluvat myös moraaliset oikeudet, joita tekijä ei voi luovuttaa toiselle. Työnantajalla käyttöoikeus

Teoksia luodaan työelämässä jatkuvasti. Joku tekee tieteellistä tutkimusta, toinen kirjoittaa liikkeenjohdon käsikirjaa, kääntää ulkomaista kirjallisuutta tai säveltää musiikkia. Nykyisin työnantajalla on normaalin toimintansa edellyttämä käyttöoikeus teoksiin, mutta työnantaja ei saa luovuttaa teosta edelleen eikä muunnella sitä. Työnantajan suojaksi vaikuttavat

myös työsuhteen aikainen työntekijän kilpailukielto ja muut lojaalisuusvelvollisuudet. Elinkeinoelämä on taivutellut poliittisia päättäjiä uskomaan, että työnantajan on saatava määrätä teoksen käytöstä nykyistä laajemmin, hamaan tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisesti. Jos säännös hyväksytään, ei työntekijä hyötyisi esimerkiksi kirjoittamastaan kirjasta mitään, vaikka kirjasta tulisi huima myyntimenestys. Työsuhteen päätyttyä hyöty koituisi edelleenkin vain työnantajalle. Selvitysmies perusteli esitystään siten, että tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle lisäisi työntekijän luovuutta ja parantaisi tuottavuutta. Tekijä ei moisessa ”pakkolunastuksessa” saisi kuitenkaan mitään, sillä työnantaja saa oikeudet teokseen neuvottelemattakin. Akavan mielestä lakiesityksen perustelut osoittavat, ettei luovuutta arvosteta Suomen kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Euroopassa Suomi olisi negatiivinen edelläkävijä lainsäätäjänä ja ajaisi osaajat muualle. Lainsäätäjä elinkeinoelämän asialla?

Tekijänoikeus- ja työlainsäädännölle on yhteistä heikomman osapuolen suojelu. Työn yhteydessä

luotujen teosten siirtäminen suoraan lain nojalla ja korvauksetta työnantajalle kääntäisi asetelman kuitenkin päälaelleen: lailla suojeltaisiin sopimussuhteen vahvempaa osapuolta. Akava vaatii ryhtiä ja johdonmukaisuutta tapaan, jolla lainsäätäjä vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Innovaatioyhteiskuntaa ei voida kehittää polkemalla oikeusjärjestelmämme periaatteita. Työelämän lainsäädännön valmistelu tapahtuu Suomessa yleensä hyvässä kolmikantaisessa hengessä. Kompromisseja joudutaan tekemään, mutta kolmikantaisuus estää kohtuuttomien säännösten synnyn. Työ- ja virkasuhteita koskevan tekijänoikeuden siirtosäännöksen valmistelussa kolmikantaisuus on sivuutettu. Hankkeen läpimenon varmistaminen on ilmeisesti tärkeämpää kuin palkansaajapuolen sitouttaminen siihen. Palkansaajajärjestöt ja tekijänoikeusalan etujärjestöt aikovat kampanjoida näkyvästi olettamasäännöstä vastaan. Selvitys löytyy opetusministeriön sivulta: www.minedu.fi Maria Löfgren

Akavalainen 1 | 2009

Tutkittua Pitkä työhistoria parantaa etuuksia n Työttömän työnhakijan saaman tuen suuruus määräytyy entistä enemmän hänen työhistoriansa mukaan: mitä pidempi työkokemus, sitä paremmat etuudet. Minna van Gervenin väitöstutkimuksen mukaan erityisesti nuorille suunnataan aiempaa vähäisempiä etuuksia tiukemmilla vaatimuksilla. Tutkimus vertasi Alankomaiden, Ison-

Britannian ja Suomen työttömyysturvan uudistuksia viimeisten 26 vuoden aikana. Sen tulokset osoittavat, että nuoret myös putoavat useammin ja nopeammin tarveharkintaisen tuen piiriin. Brittinuorten (18–24 -vuotiaat) etuudet ovat laskeneet viidenneksellä. Alankomaissa vastavalmistuneille on asetettu muita enemmän velvol-

lisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, joka voi tasoltaan olla paljon hakijan koulutusta alhaisempaa. Suomessa nuorten viiden kuukauden karenssiaika on selvästi pidempi kuin muilla työnhakijoilla. Myös ikääntyvät ja pitkäaikaistyöttömät ovat kohdanneet muita enemmän leikkauksia ja vaatimuksia. Vähiten viimeisen 26 vuoden ai-

kana ovat menettäneet ne, joilla on pitkä työhistoria. Van Gervenin mukaan nämä ”kunnolliset” työntekijät eivät ehkä ole voittajia, mutta he ovat ainakin aikamme moraalisia sankareita.

hänen kannattaa hakea uusi työpaikka. Luottamuksen merkitys työyhteisössä huomataan viimeistään silloin, kun sitä ei enää ole. Luottamus itsessään ei ole mikään mystinen voima, vaan esimies ja alainen voivat lisätä sitä omalla käytöksellään. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja henkilöstön vaihtuvuus voivat estää esimiehen

ja alaisen välisen luottamuksen syntymisen. Esimieheksi siirtyvän on opittava myös luottamuksen rakentamista. – Ensin opitaan ammatti ja sitten johtamistaitoja esimiestehtävään siirryttäessä. Esimiestyössä koetaan monia vastuksia, mutta ne voivat kasvattaa paremmaksi esimieheksi, Laine sanoo.

www.kela.fi – Julkaisut

Esimies luottaa alaista enemmän n Esimiehet luottavat alaisiinsa enemmän kuin alaiset esimiehiinsä. Tämä käy ilmi koulutuspäällikkö Nina Laineen joulukuussa hyväksytystä väitöstutkimuksesta. Laineen mukaan kyseessä on valtasuhteiden asymmetria. Ne, joilla on vähemmän valtaa, luottavat vähemmän. Ja vastaavasti ne, joilla on enemmän valtaa, luot-

Tiesitkö, että tutkimusten mukaan tummahiuksiset naiset ovat yhä useammin hyväpalkkaisissa töissä (Daily Telegraph/Iltalehti 15.1.2009)? Tai että kahvittelu keski-iässä voi ehkäistä myöhäisiän dementiaa (Journal of Alzheimer’s Disease)? On myös todistettu, että sanat katoavat eikä päättelystä tule välttämättä mitään, jos työpäivät venyvät liian pitkiksi (American Journal of Epidemiology).

Akavalainen 1 | 2009

tavat enemmän. Esimiehellä on valtaa vaikuttaa alaistensa työhön, etuihin, uralla etenemiseen ja jopa purkaa työsuhde joissain tapauksissa. – Jos esimies haluaa eroon hankalasta työntekijästä, hän voi yrittää siirtää tämän pois omasta tiimistään tai jopa antaa potkut. Jos alainen haluaa eroon hankalasta esimiestään,

Kärsivällisyyttä, jos mielit monikansalliseksi! n Yritysten kansainvälistyminen on mullistanut henkilöstöjohtamisen. Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen tutkimuksen mukaan monikansallisen organisaation tulee olla sekä määrätietoinen että kärsivällinen, kun se kehittää eri maissa työskentelevää henkilöstöään. Tutkimuskoh-

teena oli eurooppalainen monikansallinen yritys ja sen suomalainen tytäryhtiö. Henkilöstön toimintatapoihin ja vuorovaikutustilanteisiin globaali monimuotoisuus vaikutti neljän vuoden jälkeen. Suomalaisen työyhteisön tietoisuus monimuotoisuudesta lisääntyi jo

kahden vuoden jälkeen, mutta käyttäytyminen muuttui vasta yrityksen johtotasolla. Monimuotoisuuden johtamisessa pidettiin tarpeellisena myös paikallisten erityspiirteiden huomioon ottaminen. www.uwasa.fi

Nytt från Akava Socialskyddsavtalet färdigt n Arbetsmarknadens parter lyckades under januari månad i rask takt få ihop ett omfattande socialpolitiskt paket. Man kom överens om ändringar i pensions- och arbetslöshetsskyddet för åren 20092014. Socialskyddsavtalet stärker de beredningar som gjorts i trepartssamarbete. Avtalet blev som sådant en del av socialskyddskommitténs (Sata) linjedragningar,

som publicerades knappt en vecka efter parternas socialskyddsavtal. Akavas mål i Sata-kommittén har varit att socialskyddssystemet skall utvecklas i en mer motiverande riktning. Det skall alltid vara ekonomiskt mer lönande att ta emot arbete än att leva på stöd. Både i parternas socialskyddsavtal och Sata-kommitténs mellanbetänkande betonas speciellt akti-

vering och skolning av arbetslösa. Akavas krav att en arbetslös själv skall kunna välja utbildning, så kallad utbildning på eget initiativ, infördes bland de aktiverande åtgärderna för arbetslösa. Akavamedlemmarnas möjlighet att få förhöjd arbetslöshetsdagpenning blir betydligt bättre.

Över 20 000 högutbildade arbetslösa n Nedgången i ekonomin leder till arbetslöshet bland de högutbildade inom nästan alla sektorer inom Akava. I december 2008 saknade närmare 9 600 personer med högre högskolutbildning och 11 000 med lägre högskolutbildning arbete. Ett år tidigare var arbetslösheten bland dessa omkring 8 300 och 10 000 personer. I slutet av senaste år fanns det 693 arbetslösa

doktorer och licentiater, vilket är 40 fler än ett år tidigare. - Arbetslösheten bland dem som avlagt högre högskolexamen förklaras delvis av högskolornas examensreform, som ledde till att ovanligt många magistrar utexaminerades år 2008. Till följd av detta ökade de arbetslösa magistrarnas antal med 500-700 personer, säger Akavas arbetskraftspolitiska ombudsman Heikki Taulu.

Man måste gå igenom det Vår nuvarande ekonomiska situation har fört oss till randen av ett träsk. Det finns en finsk barnvisa som säjer” Man kan inte gå över det, man kan inte gå förbi det, man måste gå igenom det.” Nu är vi tvungna att vada över ett gungfly. Vi måste dock bibehålla våra krafter och vårt kunnande, tills uppgången börjar och vi igen får fast mark under fötterna. Det vore bra om vi kunde bygga upp spångar av långsiktiga löneoch skatteavtal, som skulle skapa förutsägbarhet och stabilitet i ekonomin. Det finns ju en god beprövad modell, inkomstpolitiken, men den har förkastats av Finlands näringsliv EK. Men trepartssamarbetet fungerar fortfarande. Det kunde igen en gång bevisas då arbetsgivarna och arbetstagarorganisationerna i januari enades om ett social-

Arbetslösheten har ökat inom Akavas alla sektorer. Mest finns det arbetslösa ingenjörer, magistrar inom det humanistiska området, tradenomer, filosofie magistrar inom de naturvetenskapliga områdena och ekonomie magistrar. Däremot sjönk arbetslösheten för barnträdgårdslärare, socionomer och socialarbetare.

Ordföranden

skyddsavtal avtal för inkommande år. Avtalet sammanställdes inom en mycket kort tid. Både förhandlingarna och slutresultatet påminner om arbetet med de inkomstpolitiska helhetsuppgörelserna: alla fick något och alla var tvungna att avstå från något. Men ett viktigt element fattas: avtalet gäller inte löner eller skatter. Det är så viktigt att stärka den inhemska köpkraften. Exporten drar inte. Den ekonomiska tillväxten är därför beroende av den inhemska efterfrågan. Arbetsgivarna får både genom socialskyddsavtalet och statens stimulanspaket goda hjälpmedel för att övervinna depressionen. Arbetsgivarna borde i sin tur ännu en gång överväga om en inkomstpolitiskt helhetsuppgörelse vore en så omöjlig tanke. Det är ju samma träsk vi vadar i. Akavalainen 1 | 2009

OP-bonuksilla ei ole ylärajaa.

OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.