Akavalainen 2/2007

Akavalainen Ti e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e

2|2007

AKAVA jatkaa kasvuaan Asiantuntijatyöllä tuloksellisuutta ja hyvinvointia Työnhaku on taitolaji

Pääkirjoitus

Akavalainen 2 |2007

Kun lamppu sammuu

4

Olohuoneemme energiansäästölamppu sykähteli viimeiset hehkunsa viikonloppuna. Se ehti valaista kotiamme viidessä eri osoitteessa 15 vuoden ajan. Yli sata markkaa maksanut valonlähde tuntui hankittaessa kalliilta, mutta on tullut selvästi edullisemmaksi kuin hehkulamput ja niiden kuluttama sähkö.

Kuten opiskelijan lamppuostos, moni kalliin tuntuinen ratkaisu voi ajan mittaan osoittautua edulliseksi. Silti niin tavallinen pulliainen kuin poliitikko näkee helposti vain lähitulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos pakottaa päättäjät katsomaan vaalikauden yli. Nyt kun mahtimiehet Jorma Ollila ja Raimo Sailas ovat ilmaisseet huolestumisensa ilmastonmuutoksesta, asiaa ei voi leimata piiperrykseksi. Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin raportti löi ilmastonmuutokselle hintalapun: jos maailmassa toimitaan pikaisesti ilmastonmuutoksen suitsimisessa vaikutus bruttokansantuotteeseen jää vähäisemmäksi kuin päätöksiä vetkutellen. Rahan päälle ymmärtävät kaikki.

Vastuuta ei voi jättää päättäjille. Jokainen voi tehdä jotain konkreettista – vaikka pientäkin –ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, ellei asenne ole esteenä.

Ilmastonmuutos ei kohtele kaikkia samanarvoisesti: toisilta merenpinnan nousu vie kodin, työn tai pahimmillaan juomaveden, toiset kärsivät vain sinilevästä saunarannassa ja hiihtokelien puutteesta.

On ihmisiä, jotka yksityiselämässään pyrkivät kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän, mutta joutuvat työnsä takia matkustamaan paljon. Voiko työmatkoista kieltäytyä ympäristöeettisistä syistä? Toisaalta jotkut lentelevät huvikseen viikonloppulomilla Euroopassa monta kertaa vuodessa. Ken tietää, vaikka tulevaisuudessa kaikille maailman kansalaisille määrättäisiin henkilökohtaiset päästökiintiöt. Kun eläisi pari vuotta energiapihisti, saisi lentää Kanarian-lomalle säästöpisteillä.

Lentoyhtiö mainosti tänään lehdessä halpoja lentoja otsikolla “Vain kreisi jättäisi käyttämättä”. Mielelläni lisäisin lauseen perään sanan “päätään”.

6 7 10 11 12 13 13 14 14 15 16 18 19 20 20 21 22 23 23 24 25 26 28 29 30 32 34 35

AKAVA kasvoi lähes puolen miljoonan jäsenen edunvalvojaksi Ajankohtaista Asiantuntijuudella tuloksellisuutta ja hyvintointia työelämässä AKAVAn puheenjohtajuus katkolla Kova hinta äitiydestä Palkkakartoitukset paljastivat palkkasyrjintää Vuorotteluvapaan vakinaistaminen rahoituksesta kiinni Vapaaehtoista vakuutusta ulkomailta kotiuttamiseen Kilpailu soveltuu vain rajoitetusti työeläkejärjestelmään Apurahansaajien sosiaaliturvan selvittäminen etenee Hyvä avaus yliopistojen rakenteelliseksi kehittämiseksi Valmistaudu, räätälöidu, erotu Ihmisiä yt-neuottelujen puristuksessa Tutkittua Yhteiset ohjeet kunnille Osa-aikaeläkettä ja muita työajan joustoja tarvitaan Selkeitä ja linjakkaita ratkaisuja kuntauudistukseen Koulutusmäärät mitoitettava oikein Tarvitsemme kovatasoisia maistereita ja mestareita Vuokratyöntekijän työsuhdeturvaa parannettava Käppyrä kertoo Kadettiupseerit ja opistoupseerit yhteisessä taistelurintamassa Projekteilla tavoitteista totta Yhdenvertaisuuden teemavuosi käynnistyi Lyhyet Ilmastomuutokseen on reagoitava nyt EU-uutisia Perhevapaa on isien oikeus Nytt från AKAVA

Akavalainen Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 faksi (09) 142 595 http://www.akava.fi Tiedotus faksi (09) 148 1140 Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi Toimitussihteeri Marketta Harinan marketta.harinen@akava.fi Toimituksen sihteeri ja taitto Tarja Paajonen, tarja.paajonen@akava.fi Käännökset Mona Hemmer ISSN 1795-8822

2

Akavalainen 2 | 2007

lmoitusmyynti AcaCom Media Oy, Myyntipäällikkö Osmo Ignatius gsm 041 515 5454, faksi 020 743 9909 Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Uusimaa Oy Seuraava lehti ilmestyy 15.6.2007 Kannen kuva: Kuvatoimisto Gorilla/ Jan Djenner

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta

Järjestöiltä hyvät eväät hallitukselle

Suomen työmarkkinoita vaivaa kaksoisongelma: samanaikaisesti on pulaa työvoimasta ja toisaalta työttömyysaste on edelleen liian korkea. Tämä pulma on yhä pahenemassa.

Sen lieventäminen edellyttää uudelta hallitukselta nopeita ja määrätietoisia poliittisia ratkaisuja, sillä työllisyysasteen ja tuottavuuden nousu on kasvun ja hyvinvoinnin perusedellytys.

Sekä työttömien että työvoiman ulkopuolella olevien työllistymisessä on esteitä, joita on määrätietoisilla toimilla poistettava. Ns. laajan työttömyyden piirissä oli joulukuussa 2006 noin 330 000 ja kannustinloukussa 48 000 suomalaista. Työllistymisen esteet voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: kohtaanto-ongelma on osaltaan seurausta osaamisen epäsopivuudesta, toiseksi työvoiman alueellinen liikkuvuus on kankeaa ja kolmanneksi verotuksessa ja sosiaaliturvassa on kannustinongelmia.

Näihin työmarkkinajärjestöt ovat löytäneet yhdessä seuraavat neljä lääkettä: työnvälityksen tehokkuus ja työelämälähtöinen koulutus, työntekoa ja liikkuvuutta edistävä verotus, kannustinloukkujen purkaminen sekä maankäyttöön, asumiseen ja liikennejärjestelyihin liittyvät toimenpiteet.

Työmarkkinajärjestöjen laatimassa laajassa asiakirjassa on hyvin huomioitu akavalaisten erityispiirteet. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että löysimme yhteisymmärryksen siitä, että verotuksella ja siihen liittyvillä kannusteilla voidaan parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta. Veropolitiikan tulee tukea alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Painopisteenä tulee edelleen olla työhön kohdistuvan verotuksen keventäminen.

Myös työtä kannustinloukkujen purkamiseksi tulee jatkaa.

AKAVA on esittänyt, että koulutus-

järjestelmän pitää vastata nykyistä paremmin ja nopeammin työelämän tarpeita sekä koulutuksen sisällön että aloituspaikkamäärien suhteen. Tämä on myös hyvin huomioitu. Jatkossa kehitämme yhdessä järjestelmän, joka varmistaa, että koulutuksen aloituspaikoista päätettäessä käytetään hyväksi työvoimatarpeen ennakointitietoja.

Myös maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi muualla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyä kehitetään ja siihen varataan riittävät voimavarat.

Vuodesta 1998 käytössä ollut kotityöpalvelujen tukeminen verovähennyksen kautta on vaikuttanut myönteisesti työllisyyteen ja yrittäjyyteen sekä vähentänyt harmaata ta-loutta kotitalouksissa. Kotitalousvähennyksen kehittämiseksi vähennyksen enimmäismäärää esitetään nostettavaksi.

Lähiajan suurin haaste on tarve arvioida ja kehittää työllistämistoimenpiteitä ja työttömyysturvaa. Niiden on yhdessä edistettävä nykyistä paremmin irtisanottavien ja työtä vailla olevien työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä.

Työmarkkinaosapuolet ovat valmiit pikaisesti käynnistämään työllistämistoimenpiteitä ja työttömyysturvaa koskevan kolmikantaisen kokonaisuudistuksen valmistelun.

Työmarkkinaosapuolten asiantuntemusta ja kolmikantayhteistyön mahdollisuuksia kannattaa käyttää hyväksi työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Työmarkkinaosapuolet ovat valmiit nykyistä aktiivisemmin osallistumaan myös paikallisesti ja alueellisesti kohtaanto-ongelmien lieventämiseen. Tämä tuo uusia haasteita alueelliseen ja paikalliseen edunvalvontaamme.

Risto Piekka

Akavalainen 2 | 2007

3

AKAVA kasvoi lähes puolen miljoonan jäsenen edunvalvojaksi

AKAVAn jäsenmäärä kasvaa edelleen reippaasti. Vuoden vaihteessa jäseniä oli jo lähes puoli miljoonaa, 486 000. Kasvua kertyi vuodessa yli 24 000. Lisäys oli 5,3 prosenttia.

AKAVAn kasvu perustuu tutkinto- ja ammattikuntapohjaiseen järjestäytymiseen. Se on luonut vahvan pohjan kasvulle, kun korkeasti koulutettujen määrä on lisääntynyt ja työmarkkinoiden rakennemuutos jatkuu. Jäsenmäärän nousun myötä AKAVAn vaikutusvalta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa kohenee entisestään.

– Uusien jäsenten saaminen ja nykyisten sitouttaminen on vaatinut,

AKAVAn jäsenmäärän kehitys 1997–2007 1000 jäsentä 500 450

(+13 700)

(+15 000)

(+15 600)

(+18 500)

(+14 600)

(+12 000)

(+12 200)

(+12 900)

(+24 500)

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

200

(+8 300)

250

1998

300

375 391

150 100 50 0

että liittojen perustoiminto eli edunvalvonta ja jäsenpalvelut ovat kunnossa. Suunnitelmallinen jäsenhankinta ja panostaminen muun muassa opiskelijoiden etujen puolustamiseen on tuottanut tulosta. Osallistuminen ja järjestäytyminen on vahvistunut, kun on saatu jaettua oikeaa ja konkreettista tietoa ammattiliittojen toiminnasta. Jäsenmäärän kasvun kiitokset kuuluvatkin liitoille, AKAVAn järjestö- ja talousyksikön johtaja Risto Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan palkansaajia kiinnostavat yhä enemmän sekä am-

Tuloksekas edunvalvonta, hyvät jäsenedut ja laadukas jäsenpalvelu – siinä tavoitetta niin AKAVAlle kuin sen liitoillekin, sanoo järjestö- ja talousyksikön johtaja Risto Kauppinen.

4

Akavalainen 2 | 2007

486

(+8 700)

350

360 338 347

461 436 448 424 409

1997

400

ANTONIN HALAS

Marketta Harinen tiedottaja

matilliset että työmarkkinoihin liittyvät edunvalvontakysymykset. AKAVA ja sen jäsenliitot tarjoavat eväitä muutoksista selviämiseen ja myös niiden hallintaan.

– Liittoon kuuluminen koetaan kokonaisuudessaan tärkeäksi. Liittoon ei enää liitytä pelkästään työttömyysturvan vahvistamisen vuoksi. Työelämän koventuneet vaatimukset ja muutosten myllerrys ovat arkipäivää myös korkeasti koulutetuille. Uhkiin on helpompi varautua yhdessä ja asioihin voidaan vaikuttaa paremmin suuremmalla joukolla, Kauppinen toteaa.

Kauppisen mielestä AKAVAn tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta työtä pitää tehdä. Kaiken aikaa pitää olla selvillä, mitä jäsen liitolta odottaa. Loppujen lopuksi edunvalvontatyön tulokset ratkaisevat ja siinä viestinnällä on oma tärkeä paikkansa välittää tietoa.

AKAVAn jäsenliitoista voimak-

kaimmin kasvoi Uusi Insinööriliitto, kun Insinööriliitto ja ennen STTK:hon kuulunut Kuntien Tekniset yhdistyivät loppuvuodesta. Uusi Insinööriliitto kirjasi tilastoihin kasvua 12 421 jäsentä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ sai jäseniä seuraavaksi eniten, 2 117 ja Akavan Erityisalat 1 711.

Akavan opiskelijajäsenten lukumäärä lähestyy 100 000 jäsenen rajapyykkiä. Vuoden vaihteessa opiskelijajäsenten lukumäärä oli lähes 99 000.

Verkostoja viritellään Kauppinen puhuu suunnitelmallisen ja räätälöidyn jäsenhankinnan puolesta.

Sitä varten AKAVA-yhteisöön on luotu oma verkostonsa, jossa liittojen jäsenhankinnan kysymysten parissa työskentelevät voivat vaihtaa kokemuksia, ideoida toimintaa ja pohtia jäsenpalvelujen kehittämistä.

– Näitä verkostoja synnytämme nyt muillekin toiminta-alueille. Esimerkiksi koulutusvastaavat ja toiminnanjohtajat ovat saaneet oman fooruminsa kokemusten vaihtoon, Kauppinen kertoo.

Järjestelmällinen suunnittelu ei vielä riitä jäsenhankinnassakaan. Pitää olla myös resursseja eli ihmisiä tekemään sitä työtä.

– Urheilupuolelta olen oppinut, että omat tavoitteet, toiminta, tulokset ja kasvu ovat ratkaisevia. Niiden myötä asema markkinoilla paranee. Kilpailu taas pitää nähdä välineenä oman kunnon, taidon ja tulostason parantamiseksi. Myös strategioilla ja taktiikoilla on tärkeä merkityksensä. Siihen pitää keskittyä, tuumaa Kauppinen, joka tuli AKAVAan Salibandyliigan toimitusjohtajan paikalta Elokuussa AKAVAn tullut järjestö- ja talousyksikön johtaja Risto

AKAVAn jäsenjärjestöt 1.1.2007

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Uusi Insinööriliitto UIL Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Suomen Ekonomiliitto SEFE Suomen Lääkäriliitto Akavan Erityisalat Tradenomiliitto TRAL Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Lakimiesliitto Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL Suomen Farmasialiitto YTY & Valmentajat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Tieteentekijöiden Liitto Suomen Hammaslääkäriliitto Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Upseeriliitto Agronomiliitto Suomen Psykologiliitto Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Driftingenjörsförbundet i Finland Metsänhoitajaliitto Professoriliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Suomen Eläinlääkäriliitto Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL Suomen Puheterapeuttiliitto Akavan Yleinen Ryhmä AYR Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Yhteensä

Kauppinen on ollut tyytyväinen työhönsä. - AKAVAn toimiston työskentely on nykyaikaista ja dynaamista, kehityksessä on pysytty mukana. Puolen vuoden jälkeen oman työn painopisteet jo näkyvät ja uuden vuoden myö-

Kokonaisjäsenmäärä 117 100 71 690 65 698 45 000 20 852 20 014 19 811

Muutos 2 117 12 421 1 255 1 352 558 1 712 1 537

18 602 14 998 9 424 9 202 6 926 6 705 6 635 6 383 5 706 5 602 5 541 5 421 3 716 3 614 3 217 2 607 2 226 2 153 1 914 1 902 1 167 920 680 141 485 567

1 264 –100 347 209 220 311 138 69 253 70 11 243 217 102 21 51 24 –58 131 –71 20 –26 76 –1 24 473

tä olen päässyt myös luomaan uutta kuten kehittämään verkostoja.

Tuloksekas edunvalvonta, hyvät jäsenedut ja laadukas jäsenpalvelu – siinä tavoitetta niin AKAVAlle kuin sen liitoillekin.

Akavalainen 2 | 2007

5

Ajankohtaista

Tikkanen takoi tunnuksen Sähköinen uutiskirje keväällä Akavalaisen lukijat saavat jatkossa entistä useammin tietoa AKAVAsta, kun AKAVAn sähköinen uutiskirje aloittaa ilmestymisensä. Ensimmäinen sähköpostitse levitettävä uutiskirje ilmestyy viimeistään 29.5., jolloin on AKAVAn liittokokous. Tavoitteena on saada välitettyä tietoa nykyistä tiuhempaan, sillä Akavalainen ilmestyy vain viisi kertaa vuodessa.

Yritämme saada liitoilta ja neuvottelujärjestöiltä mahdollisimman monen Akavalaisen lukijan sähköpostiyhteystiedot ennen toukokuuta. Uutiskirjeen voi jatkossa toki tilata myös AKAVAn nettisivujen kautta.

MARKETTA HARINEN

AKAVAn uusi liittokokoustunnus on AKAVA takoo tulevaa. Tunnuksen ideoi Opettaja-lehden toimittaja Tiina Tikkanen. Tälläkin kertaa tunnus saatiin AKAVA-yhteisön sisällä järjestetyllä ideointikilpailulla, johon ehdotuksia tuli yli 70. Voittoisan ehdotuksen tekijä palkittiin hotellilahjakortilla.

Tunnuksen ulkoasun on suunnitellut graafikko Erkki Kiiski. Tunnuksessa oleva kiehkura kuvaa AKAVAn virallisessa merkissä olevaa joonialaisen pylvään kapiteelia. Katsoja voi nähdä merkissä kasvua symboloivan spiraalin. Merkki muistuttaa myös takorautaisten käyttöesineiden muotoja ja siten yhdistää merkin tunnukseen.

Tiina Tikkanen keksi AKAVAlle liittokokoustunnuksen: AKAVA takoo tulevaa.

Akavalaisen peruskuva AKAVAn työmarkkinatutkimuksen mukaan perusakavalainen on keskiiältään 43,2-vuotias nainen (54 prosenttia koko joukosta) ja hänellä on vähintään ylempi korkeakouluasteen tutkinto (62 prosenttia). Akavalainen tekee kokoaikatyötä (86 prosenttia) asiantuntijatehtävissä (36 prosenttia) yksityisellä sektorilla (45 prosenttia).

Osa-aikatyötä tekee 7 prosenttia ja työttömänä on kahden edellisen vuoden aikana ollut kymmenesosa akavalaisista. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 14 prosenttia.

Kuntapuolella akavalaisista työskentelee 38 prosenttia, valtiolla 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia. Itsensä työllistäviä on 3 prosenttia. Johto- ja esimiestehtävissä

6

Akavalainen 2 | 2007

akavalaisista uurastaa 29 prosenttia ja opetus- ja kasvatustehtävissä 28 prosenttia.

Akavalaisen bruttopalkka oli 3 740 euroa ja keskimääräinen kokonaistyöaika 40,9 tuntia viikossa.

Ylitöitä oli 58 prosentilla keskimäärin 6,3 tuntia viikossa. 40 prosenttia ei saanut ylitöistään korvausta. 53 prosentilla oli käytössä ylityöpankki.

AKAVAn työmarkkinatutkimus 2006 tehtiin viime vuoden lokakuussa. Se on luettavissa osoitteessa www.akava.fi – tutkimukset ja julkaisut – jäsentutkimukset. Painettua versiota voi tilata Hannele Mustakorvelta, hannele.mustakorpi@akava.fi, 020 7489 423.

Duunitalkoot netissä Työterveyslaitoksen KESTO-ohjelma aloitti helmikuussa verkkopalvelun, jossa ohjataan työntekijöitä ja esimiehiä luomaan työpaikoille hyvää keskusteluilmapiiriä ja osallistumiskulttuuria.

Lisäksi sivusto toimii ikkunana työtä ja työntekoa käsittelevään tutkimustietoon, hyviin käytäntöihin, käyttökelpoisiin kehittämismenetelmiin ja konsulttipalveluihin. Sivuston käyttö on maksutonta.

Duunitalkoot-sivusto on jaettu neljään eri käyttäjäryhmään: Minä ja työkaverit, esimiehet, henkilöstön kehittäjät ja johtajat. Osioiden sisältö on osittain sama mutta eri tavoin ilmaistuna. Sivuilta löytyy kehittämistehtäviä, tietoiskuja ja toimivia käytännön esimerkkejä sekä hyviä tiedonlähteitä.

Duunitalkoot löytyy osoitteessa www.ttl.fi/Duunitalkoot.

Asiantuntijatyön lisääntyminen edellyttää muutoksia työelämään Työelämän ja työn luonteen muutos näkyvät vahvasti AKAVAn juuri uudistetuissa työelämän tavoitteissa. Yhä useampi suomalainen työskentelee asiantuntijatehtävissä, joten myös työlainsäädännön, työn organisointitapojen sekä johto- ja esimiestyön on seurattava mukana kehityksessä.

Ulla Aitta tutkija

Työikäisten osuus väestöstä pienenee, mutta työelämään valmistuvien nuorten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin työelämästä eläköityvien. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetaan vuosittain noin 40 000 uutta tutkintoa.

Myös elinkeino- ja ammattirakenteet muuttuvat. Perinteisessä teollisuustuotannossa tehtävän suorittavan työn osuus vähenee ja erilaisten korkeaa koulutusta ja asiantuntijatason tietoa edellyttävien toimihenkilötöiden määrä kasvaa. Entistä useampi suomalainen palkansaaja työskentelee erilaisissa tieto- ja asiantuntija-ammateissa.

Asiantuntijatyö lisääntyy AKAVAn työelämän kehittämisen tavoitteiden lähtökohtana on asiantun-

tijatyö. Asiantuntijuuden käsite perustuu perinteisiin professioammatteihin, joita ovat muun muassa lääkärit, lakimiehet ja opettajat. Talouden ja työelämän muutosten myötä rinnalle on syntynyt suuri määrä uusia, korkeaa koulutusta ja tietyn erityisalan osaamista vaativia ammatteja. Laajasti ottaen kaikilla akavalaisilla ammattiryhmillä on oma erityinen asiantuntijaalansa, johon ammattitieto ja -taito hankitaan pitkän, monivuotisen koulutuksen ja sitä täydentävän työkokemuksen kautta.

Olennainen osa asiantuntijatyön ammattitaitoa on itsenäinen työorientaatio. Työ edellyttää tekijältään esimerkiksi kykyä hankkia, koota ja välittää asiantuntijatasoista tietoa, kehit-

Mitä asiantuntijuus on?

1. Oman alan ammattitiedon ja -taidon itsenäistä hallintaa: hankitaan pitkän koulutuksen ja sitä täydentävän työkokemuksen kautta syvällistä osaamista omalla erityisalueella (spesialistit) laaja-alaista osaamista ja eri alueiden yhdistämistä (generalistit) 2. Itsenäistä työorientaatiota, joka edellyttää kykyä: hankkia tietoa erottaa tieto informaatiosta jäsentää ongelmia hahmottaa kokonaisuuksia asettaa tavoitteita kehittää ratkaisuvaihtoehtoja tehdä ratkaisuja ja päätöksiä toimia ammattieettisesti kantaa vastuuta muutosten läpiviemisestä ja toteuttamisesta arvioida omaa työsuoritusta ja osaamista päivittää ja kehittää omaa ammattitietoa ja -taitoa

tää ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä. Ratkaisut ovat usein kauaskantoisia ja kohdistuvat toisiin ihmisiin, kuten potilaisiin, oppilaisiin, asiakkaisiin tai esimiestyössä omiin johdettaviin.

Asiantuntijatyö kuormittaa tekijäänsä eri tavalla kuin perinteinen fyysinen suorittava työ. Asiantuntijatyön henkinen kuormitus voi liittyä itse työhön, sen vaatimaan pitkäjänteisyyteen tai vaikeisiin ongelmanratkaisuihin. Ylikuormittumista syntyy myös silloin, jos työehdot, työn organisointi tai johtamis- ja esimiestyö eivät riittävästi tue asiantuntijaa selviytymään vaikeista työtehtävistään.

Työelämän muutokset kehittämisen perustaksi Työlainsäädäntöä, työsuhteen ehtoja ja työorganisaatioita kehitettäessä on nykyistä paremmin otettava huomioon, että kasvava osa suomalaisista palkansaajista työskentelee pitkää koulutusta ja asiantuntijatasoista osaamista vaativissa ammateissa.

Ammattitaidon kehittäminen Kansainvälistymisen ja koulutustason nousun myötä ammatillisen osaamisen kehittämisestä on tulossa yhä tärkeämpi työelämän kehittämisen tavoite. Työlainsäädäntöä, työsuhteen ehtoja ja työorganisaatioita kehitettäessä on nykyistä paremmin otettava huomioon, että kasvava osa suomalaisista palkansaajista työskentelee pitkää koulutusta ja asiantuntijatasoista osaamista vaativissa ammateissa.

Työsuhdeturva Yhteistoimintamenettelyn on perustuttava aitoon neuvotteluun. Jokaisen työntekijän irtisanomisen perusteiden

Akavalainen 2 | 2007

7

Johtamis- ja toimintatapoja uudistettava työelämässä Suomalaisen työelämän laadun nykytilaa kartoittanut työministeriön kolmikantainen työryhmä esittää loppuraportissaan monivuotista kansallista ohjelmaa tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi.

Ohjelman avulla pitäisi kehittää ammatillista ja työorganisaatioiden toimintaa tukevaa osaamista ja työelämän innovatiivisuutta tukevaa johtamista sekä vahvistaa työelämän pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistä.

Kansallisen ohjelman pitäisi edistää yritys- ja työpaikkatasoisia uudistuksia. Työryhmän näkemyksen mukaan teknologiset innovaatiot eivät yk-

sin riitä, vaan suomalaisten työorganisaatioiden tulisi panostaa erityisesti johtamis- ja toimintatapojen uudistamiseen. Näin edistettäisiin uusien tuote- ja palvelu-innovaatioiden syntyä.

Työn organisointia pitäisi uudistaa siten, että työntekijöillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittyä työssään. Samalla työorganisaatioissa olisi pidettävä huolta työntekijöiden työkyvystä ja hyvinvoinnista. Esityksellä pyritään turvaamaan työelämän kehittämiseen tarvittavia resursseja tasapuolisesti maan eri alueille ja eri kokoisiin yrityksiin ja työorganisaatioihin.

Vuoteen 2015 asti ulottuvan ohjelman tavoitteet pitäisi sisällyttää maan hallituksen uuteen hallitusohjelmaan. Valtion budjettirahoituksella olisi turvattava ohjelmalle varat pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Työryhmän esitys vastaa AKAVAn omissa hallitusohjelmatavoitteissaan 2007 tekemiä esityksiä, jotka koskivat elinikäisen oppimisen edistämistä sekä kolmikantaisen työelämän kehittämisohjelman jatkon turvaamista ja selkiyttämistä. AKAVAn edustajana työryhmässä toimi työelämän tutkija Ulla Aitta. (UA)

pitää täyttyä erikseen kollektiivisissakin irtisanomistilanteissa. Yleisellä tasolla liikkuvat perustelut eivät täytä työsopimuslain vaatimuksia.

Muutosturvaa saavalla on oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan, jolla tuetaan uudelleen työllistymistä koulutuksella ja siihen liittyvällä korotetulla työttömyyspäivärahalla.

Tarjottavan koulutuksen on oltava sellaista, että se mahdollistaa myös yksilöllisesti suunnitellun täydennyskoulutuksen yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa.

Joustavat työn tekemisen muodot

vaativaan asiantuntijatyöhön määräaikaisuus sopii huonosti. Epäselvissä tapauksissa määräaikaisuuden perusteen lainmukaisuus on saatava nopeasti ja tehokkaasti tuomioistuimen tutkittavaksi vaarantamatta palvelussuhteen jatkuvuutta, työntekijän asemaa tai tulevaa urakehitystä.

Myös vuokratyöntekijöiden tasavertainen kohtelu yrityksen omien työntekijöiden kanssa ja vähimmäistyöehtojen toteutuminen on varmistettava lainsäädännöllä. Vuokratyötä tekevien työsuhdeturva on käytännössä saatava työsopimuslain edellyttämälle tasolle. Vuokratyösuhteita ei tule käyttää työnantajan omien työntekijöiden irtisanomissuojan kiertämiseen.

Perhevapaiden kustannusten tasausta naisten ja miesten työnantajien kesken on edelleen jatkettava. Perinteisten työsuhde-etujen rinnalla on edistettävä uusien, lastenhoitoon ja kotipalveluihin liittyvien työsuhdeetuuksien käyttöönottoa. Perhevapaita on kehitettävä sellaisiksi, että ne ottavat huomioon myös omaishoidon kasvavan tarpeen. Työn ja perheen yh-

Työajat Työaikasäännökset pitää nykyaikaistaa.

Liikkuva työ, matkustaminen ja muu työpaikan ulkopuolella tehtävä työ lisääntyvät. Todellisia työaikoja on seurattava ja työaikasuojelun säännöksiä on kehitettävä vastaamaan työn arkitodellisuutta.

Työaikapankit ovat nopeasti yleistyneet, mutta niiden käyttöön ottoa on edelleen lisättävä. Vuorotteluvapaajärjestelmä on vakinaistettava.

8

Akavalainen 2 | 2007

Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Esimerkki hyvästä etätyöhön liittyvästä käytännöstä on niin sanottu mobiili eli liikkuva joustotyö. Siinä päivittäisen pitkän työmatkan aikana joukkoliikennevälineessä tehty työ luetaan osaksi työaikaa.

Palkkatyön rinnalla myös uudenlaiset yrittäjämäiset työnteon muodot ja sivutoimisuus ovat tulleet jäädäkseen. Yrittäjyyden ja sen eri muotojen yleisyyttä ja laajuutta korkeasti koulutettujen ammattiryhmien kohdalla pitää edelleen selvittää. Selvityksen tulisi tuottaa tietoa siitä, miten työelämän muutoksia voitaisiin paremmin ennakoida ja miten yrittäjien sosiaaliturvaa tulisi kehittää.

Lisää yhdenvertaisuutta työelämään Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on rajoitettava tilanteisiin, joissa määräaikaisuudelle on lainmukainen peruste. Pitkäjänteistä sitoutumista

tää voida erikoistua ja kouluttautua työsuojelun sisällöllisiin muutoksiin.

Itse työhön liittyviä vaatimuksia ja mahdollisia kuormitustekijöitä Työn edellyttämät vaikeat ongelmaratkaisut ”Uuden” tuottamiseen liittyvä epävarmuus Työn pitkäjänteisyys Kuormitushuiput Ammattitiedon ja -taidon nopea uusiutuminen Tiedon ja informaation tulva Ammattieettiset ongelmat / ristiriidat Yksintyöskentely Projektikohtainen työskentely Toimintaympäristön kansainvälistyminen Yhteistyötahojen ja verkostojen moninaisuus

teensovittamista voidaan helpottaa myös verotuksen keinoin eli kotitalousvähennystä kasvattamalla.

Uudistetun tasa-arvolain velvoittamien tasa-arvosuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen työpaikoilla vaatii jatkuvaa ja tehokasta seurantaa.

Johtamista ja esimiestyötä kehitettävä Asiantuntijatyön yleistyminen on tuonut mukanaan uusia henkilöstöhallintoon liittyviä kysymyksiä. Uusiin johtamis- ja esimiestyön osa-alueisiin kuten työaika- ja ikä- johtamiseen sekä projektityöskentelyn johtamiseen tarvitaan lisää ammattitietoa ja -taitoa.

Työorganisaatioissa johto ja esimiehet ovat avainasemassa koko henkilöstön työhyvinvoinnin turvaajina ja edistäjinä. Työelämää ja työsuojelua koskevaa tietoa pitää sisällyttää kaikkiin korkeakouluopintoihin. Työpaikoilla esimiestyölle on varattava sen vaatima aika. Lisäksi työpaikoilla on oltava riittävästi henkilöstöhallinnon erityisosaamista.

Yhteistoimintalain mukaiset työkalut käyttöön Uudet yhteistoimintalait tarjoavat hyviä työkaluja työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen parantamiseen ja tiedonkulkuun. Oikeaan aikaan annettava tieto henkilöstön asemaan vaikuttavista seikoista, sään-

nöllisesti annettavat tietyt henkilöstötiedot sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tarjoavat oivallisia keinoja aidon yhteistoiminnan saavuttamiseksi. Lain toteutumista on seurattava ja huolehdittava siitä, että lain tuomat mahdollisuudet ymmärretään käytännön työelämässä.

Työterveyshuollosta ja työsuojelusta ennalta ehkäisevää toimintaa Työterveyshuollon ja työsuojelun pitää entistä paremmin tunnistaa muuttuneen työelämän ja asiantuntijatyöhön liittyvät riskit. Kuntoutuksen painopistettä on siirrettävä korjaavasta ja työkykyä palauttavasta kuntoutuksesta työkykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen.

Työterveyshuollon roolia työelämän alkoholi- ja huumeongelmien ennaltaehkäisyssä on tehostettava.

Työn henkistä ylikuormitusta on ehkäistävä suunnittelemalla ja mitoittamalla työt oikein. Johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen valmiuksia tunnistaa psyykkiseen ylikuormitukseen liittyvät riskit ja oireet on parannettava.

Työsuojeluvaltuutettujen ja muiden työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvien asemaa on parannettava lisäämällä työsuojelutyöhön käytettävissä olevaa aikaa sekä korottamalla korvausta. Työsuojeluviranomaisten pi-

Alue- ja paikallistason toiminta lisääntyy Kaikilla henkilöstöryhmillä pitää olla oikeus valita itselleen oma edustaja. Tasapainoinen paikallinen neuvottelutoiminta edellyttää henkilöstöedustajien aseman vahvistamista. Henkilöstöedustukseen käytettävää aikaa on lisättävä, tehtävien korvausta on korotettava ja tietojensaantioikeutta laajennettava.

Merkittävä osa julkishallinnon päätöksenteosta ja toiminnan suunnittelusta on delegoitu alueviranomaiselle, esimerkiksi TE-keskuksiin, lääninhallituksiin, työsuojelupiireihin ja työterveyslaitoksen alueellisiin toimielimiin.

Alueellisten toimijoiden tulee toimia hyvässä yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kanssa.

Työelämää kehitettävä monella taholla ja tasolla Talouden ja toimintaympäristön muutokset velvoittavat kehittämään ja uudistamaan suomalaista työelämää monella eri tasolla ja taholla. Eurooppa-tasolla solmittavien työmarkkinaosapuolten sopimusten ja yhteistyön merkitys kasvaa. Valtiovallan rooli työelämän lainsäädännön uudistamisessa ja muussa kolmikantayhteistyössä on suuri.

Niin keskusjärjestö- kuin liittotasolla pitää löytää neuvottelu- ja sopimusratkaisut, jotka parantavat työelämän laatua, työntekijöiden hyvinvointia ja tätä kautta myös tuottavuutta. Laadukkaan ja tuottavan työelämän perustus ja kivijalka luodaan kuitenkin aina työpaikoilla ja työyhteisöissä. Siihen tarvitaan johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä sujuvaa yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä.

Akavalainen 2 | 2007

9

AKAVAn puheenjohtajuus katkolla AKAVAn puheenjohtajan vaali käydään liittokokouksessa toukokuun 29. päivänä. Maaliskuun loppupuolella uusia puheenjohtajaehdokkaita oli kertynyt jo neljä. Myös AKAVAn nykyinen puheenjohtaja Risto Piekka ei ole enää käytettävissä, kun uutta puheenjohtajaa valitaan.

OAJ:lla on AKAVAn suurimpana liittona liittokokousäänistä hallussaan neljännes eli 169 ääntä kaikkiaan 676 äänestä. AKAVAn toiseksi suurin liitto Uusi Insinööriliitto saa liittokokoukseen äänimääräkseen 95, kolmanneksi suurin TEK 75 ääntä ja neljänneksi suurin Ekonomiliitto 49 ääntä. Näiden kolmen suuren YTN-liiton yhteinen äänimäärä on 219.

Lääkäriliitolla on ääniä 37, Akavan Erityisaloilla 34, Lakimiesliitolla 21, Tradenomiliitolla 18, Valtiotieteilijöiden Liitolla 15, YTYllä ja Valmentajilla 14,

Sture Fjäder

Tieteentekijöiden Liitolla 13, Farmasialiitolla 11 ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitolla 10. Upseeriliitto ja Hammaslääkäriliitto saavat molemmat 9 ääntä, Agronomiliitto ja Psykologiliitto molemmat 8 ja Akavan kirkolliset ammattiliitot 7. Lopuilla pienillä liitoilla on ääniä yhdestä viiteen, yhteensä 39 ääntä.

Puheenjohtajaehdokkaisiin voi tutustua AKAVAn verkkosivuilla osoitteessa www.akava.fi. (MH)

DICK LINBERG

EIJA HILTUNEN

Puheenjohtajan pestistä ovat kisaamassa Ekonomiliitto SEFEn ehdokkaana sen neuvottelujohtaja Sture Fjäder, Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin ehdokkaana sen toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Lääkäriliiton ehdokkaana liiton entinen puheenjohtaja Kati Myllymäki ja Uuden Insinööriliiton ehdokkaana puheenjohtaja Matti Viljanen.

Viljanen on Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n puheenjohtaja, Fjäder ja Kauppi ovat YTN:n varapuheenjohtajia.

Kati Myllymäki

Heikki Kauppi

10

Akavalainen 2 | 2007

EIJA HILTUNEN

ANTONIN HALAS

AKAVAn hallitusta täydennettiin

Matti Viljanen

AKAVAn syksyn liittokokous valitsi AKAVAn hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi OAJ:n Jarmo Juupaluoman. Juupajuoma valittiin hallitukseen myös OAJ:tä edustaneen Pekka Koskisen tilalle.

Uudeksi hallituksen varajäseneksi valittiin Ekonomiliiton Riikka Mykkänen (aiemmin Rönkkö) saman liiton Antti Hakalan tilalle.

Kolumni

Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen ei ole helppoa.

Tästä kertovat monen nuoren ja vähän vanhemmankin naisen valinnat. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa korkea, lähes 28 vuotta. Noin 27 prosentilla 35-vuotta täyttäneistä naisista ei ole vielä lapsia. Yhä harvemmasta naisesta tulee ylipäätään äiti. Yli 15 prosentilla 50-vuotta täyttäneistä naisista ei ole lainkaan lapsia. Lapsettomiksi jäävät ovat enimmäkseen korkeasti koulutettuja.

Kun lapsia hankitaan, naiset jäävät kotiin heitä hoitamaan. Alle 30 prosenttia äideistä, joiden nuorin lapsi on alle 3-vuotias, on työssä. Miehet jatkavat töissä, 82 prosenttia alle 3-vuotiatten lasten isistä on työssä.

Lapsen teko maksaa - äidille. Tämä käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksessa viime vuonna julkaistusta Jenni Kellokummun tutkimuksesta. Sen mukaan äitien vuosiansiot jäävät huomattavasti pienemmäksi kuin taustoiltaan muutoin samankaltaisten, lapsettomien naisten ansiot. Työmarkkinoille osallistuneiden naisten ansioissa tämän ’lapsihaitan’ suuruus on keskimäärin 10 prosenttia.

Lasten lukumäärä vaikutti myös ’lapsihaitan’ suuruuteen. Äidillä, jolla on kolme tai useampia lapsia, on noin 22 prosenttia pienemmät ansiot kuin lapsettomalla, mutta muutoin samankaltaisella naisella. Lapsen iällä oli myös merkitystä, yksi alle kouluikäinen lapsi alentaa äidin vuosipalkkaa noin 10 prosentilla, kaksi alle kouluikäistä lasta 19 prosentilla ja kolme alle kouluikäistä jopa 30 prosentilla.

‘Lapsihaitta’ ei rajoitu vain aikaan, jolloin lapset ovat pieniä. Kun äidillä on enää ainoastaan kouluikäisiä lapsia, jäävät hänen vuosiansionsa edelleen 5 prosenttia lapsettomien kanssasisarien ansioita alemmiksi. Pienten lasten äitien paluu työelämään ei siten poista ‘lapsiongelmaa’. Ansiot ovat muita pienempiä vielä silloinkin, kun lapset jo ovat koulussa.

Kun isiä verrattiin lapsettomiin miehiin, ei vastaavia lapsista aiheutuvia vuosiansioiden alennuksia havaittu lainkaan. Isille perheen ja työelämän yhteensovittaminen ei näyttäisi aiheuttavan samanlaisia kustannuksia kuin äideille.

Tosin monelle isälle työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, ettei perhevapaita paljoakaan pidetä.

Palkkaero äitien ja lapsettomien naisten tai vastaavasti äitien ja isien välillä on kasvanut monissa maissa. Perhease-

AILA MUSTONEN

Kova hinta äitiydestä

man merkitys sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavana tekijänä on viime vuosina kasvanut. Äidit näyttävät kantavan - pienempinä palkkoina ja heikompana urakehityksenä - kohtuuttoman suuren osan perhevapaiden ja lasten aiheuttamista kustannuksista. Kaikki naiset eivät tätä kustannusta ole valmiita maksamaan ja jättävät lapsen teon muille.

Suomessa on jo alettu laajasti ymmärtää, ettei ole kestävää politiikkaa, jos äidit (ja äitien työnantajat) kantavat ison osan perheen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista. On toivottavaa, että näiden kustannusten tasaisemmassa jaossa onnistutaan. Se on pitkällä aikavälillä kaikkien suomalaisten etu.

Reija Lilja tutkimusjohtaja Palkansaajien tutkimuslaitos

Akavalainen 2 | 2007

11

Palkkakartoitukset paljastivat palkkasyrjintää AKAVA on tehnyt akavalaisille luottamusmiehille kyselyn tasa-arvosuunnitelmien toteutuksesta työpaikoilla. Vastaajista jopa 15 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla tehty palkkakartoitus paljasti palkkasyrjintää. Toisin sanoen samasta ja samanarvoisesta työstä ei maksettu samaa palkkaa miehille ja naisille. Eniten tällaisia mainintoja tuli valtion työpaikoilta.

12

Akavalainen 2 | 2007

AKAVAn lakimies Paula Ilveskiven toimenkuvaan kuuluvat muun muassa tasaarvoasiat.

Ilveskiven mielestä tasaarvosuunnitelmien pitäisi olla luontevaa henkilöstöpolitiikkaa kaikkialla.

Hyvää henkilöstöpolitiikkaa ei ole ilman oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

ANTONIN HALAS

– Lainvastaisiin, perusteettomiin palkkaeroihin tulee puuttua heti: työnantajan täytyy oma-aloitteisesti korjata palkat, painottaa AKAVAn lakimies Paula Ilveskivi.

Vaikka lain mukaan tasa-arvosuunnitelmassa pitää olla palkkakartoitus, AKAVAn kyselyssä vain kaksi kolmesta tasa-arvosuunnitelmasta sisälsi sen.

– Huolestuttavaa on, että tasaarvosuunnitelmien laatimista ei ollut edes aloitettu kaikilla niillä työpaikoilla, joita lakisääteinen velvoite koskee, Ilveskivi paheksuu. Tasa-arvosuunnitelma tarjoaa oivan välineen miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumisen edistämiseen ja seurantaan.

Puolet vastanneista työskenteli marraskuussa 2006 työpaikoilla, joissa tasa-arvosuunnitelma oli tehty ja joka neljännen työpaikalla se oli tekeillä.

Myönteistä on, että suunnitelmia oli laadittu tai valmisteltiin myös alle 30 työntekijän työpaikoilla.

Tasa-arvosuunnitelmien laatiminen oli sitä pidemmällä mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse. Naisten osuudella työpaikalla ei ollut merkitystä suunnitteluvelvoitteen täyttämisessä. Valtiolla ja yksityisellä sektorilla suunnitelmien teossa oltiin pisimmällä.

Kyselyn mukaan suunnitelmat sisälsivät yleisesti selvityksen naisten ja miesten jakautumisesta ja osuudesta työtehtävän mukaan. Usein niissä myös sovittiin rekrytointikäytännöstä ja esiteltiin epätyypillisissä työsuhteissa olevien sukupuolijakauma. Myös koulutus on esillä lähes joka toisessa suunnitelmassa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet sairaan lapsen hoito ja

perhevapaiden käyttö.

– Naisten ja miesten yhtäläinen oikeus osallistua koulutukseen samoin kuin perhevelvoitteiden tasapuolinen jakautuminen ja sen tunnustaminen myös työelämässä ovat tärkeitä keinoja edistää naisten urakehitystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, Ilveskivi huomauttaa.

Lain mukaan tasa-arvosuunnitelma voi olla itsenäinen asiakirja tai se voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

– Suotavaa olisi, että tasa-arvosuunnittelu olisi luonteva osa henkilöstöpolitiikkaa käsittelevää asiakirjaa, sillä hyvää henkilöstöpolitiikkaa ei ole ilman oikeudenmukaisuutta ja naisten ja miesten yhdenvertaisuutta, Ilveskivi muistuttaa.

Lakisääteinen velvoite Tasa-arvosuunnitelman laatiminen on työnantajan lakisääteinen velvoite yli 30 hengen työpaikoilla, mutta mitään esteitä suunnitelmien laatimiseen ei ole pienemmilläkään työpaikoilla.

Vuoden 2005 tasa-arvolain uudistuksessa täsmennettiin ja täydennettiin työnantajaan kohdistuvia tasa-arvolain tasa-arvon edistämistä koskevia velvoitteita muun muassa määrittelemällä laissa vähimmäisvaatimukset tasa-arvosuunnitelmien sisällölle.

AKAVA selvitti tasa-arvosuunnittelun toteutumista käytännössä akavalaisille luottamusmiehille ja muille luottamushenkilöille suunnatulla kyselyllä marraskuussa 2006. Kyselyyn vastasi 733 luottamusmiestä, vastausprosentti oli 60.

(Hannamaija Helander)

Vuorotteluvapaan vakinaistaminen rahoituksesta kiinni AKAVAn mielestä vuorotteluvapaata pohtineen työryhmän yksimielinen esitys järjestelmän vakinaistamiseksi on hyvä alku. Harmillista sen sijaan on, ettei rahoituksesta vielä päästy sopuun. Nykyisiin rahoitussuhteisiin ei kuitenkaan pitäisi tehdä muutoksia.

Koska vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteena on työttömän työnhakijan työllistäminen, työryhmä esittää joka tapauksessa, että vuorotteluvapaa rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Kustannusten jaosta ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä asiaa selvittäneessä erillisessä alatyöryhmässä.

– Alatyöryhmä ei tehnyt ehdotusta rahoituksen toteuttamistavasta, vaan esitti erilaisia rahoitusmalleja. Rahoitus pitäisi nyt ratkaista riittävän ripeästi, jotta uusi laki saadaan voimaan ensi vuoden alussa, AKAVAn lakimies Paula Ilveskivi sanoo. Ilveskivi edusti AKAVAa työministeriön työryhmässä.

Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa. Työttömyysvakuutuksen maksamiseen osallistuvat valtio, työnantajat ja pal-

kansaajat. AKAVAn mielestä rahoitussuhteet pitäisi pitää ennallaan.

Työryhmän esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää vuorotteluvapaan avulla työntekijän työssä jaksamista ja jatkamista. Samalla työttömien työllistymisedellytyksiä parannetaan määräaikaisella työllä.

Lain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella työryhmä ehdottaa nykyiseen lakiin joitain muutoksia. Ne koskevat työssäoloedellytyksen tarkentamista, vuorotteluvapaan jaksottamista, alunperin suunnitellun vuorotteluajan pidentämistä ja tilapäistä työhön paluuta.

Ehdotuksen mukaan vuorotteluvapaata jaksotettaessa vapaa pitäisi käyttää kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa ensimmäisen jakson alkamisesta.

Perhevapaita koskevan lainsäädännön muutokset kuten esimerkiksi isyysvapaan pidentyminen otettaisiin huomioon myös vuorotteluvapaan keskeyttämistä koskevissa säännöksissä. Lisäksi vuorotteluvapaan perusteena olevan ansion määritystä koskeva säännös yksinkertaistettaisiin nykyisestään.

Päätoimisia opiskelijoita ei voisi enää valita vuorottelun sijaiseksi. Opiskelun päätoimisuus ratkaistaan työttömyysturvalain perusteella. Tämä koskee myös jatko-opiskelijoita. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi lähinnä teknisiä ja muun lainsäädännön muutoksista aiheutuvia tarkennuksia.

Työministeriön asettama vuorotteluvapaan vakinaistamista selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa työministeri Tarja Filatoville helmikuussa.

(MH)

Työryhmä suosittaa:

Vapaaehtoista vakuutusta ulkomailta kotiuttamiseen Työministeriön kolmikantainen työryhmä suosittaa yksimielisesti, että työnantajat ottaisivat vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaisi ulkomailla vapaaaikana sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamisen.

Työantajan pakollinen tapaturmavakuutus kattaa työaikana tapaturmaisesti tai ammattitautiin ulkomailla sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Pakollinen vakuutus ei kuitenkaan korvaa kustannuksia, jos työntekijä sairastuu tai kuolee vapaa-aikana tai työaikana muusta syystä kuin ta-

paturmaisesti tai ammattitautiin.

Työryhmä ei esitä muutoksia työlainsäädäntöön. Kotiuttaminen on ratkaistu esimerkiksi kuljetusalalla niin, että työnantaja kotiuttaa työntekijän joko omalla kustannuksellaan tai vakuutuksella. Asiasta on sovittu työehtosopimuksessa. Työryhmä suosittaa, että muut alat arvioivat vastaavan määräyksen tarpeellisuuden omissa työehtosopimuksissaan.

Tällä hetkellä kotiuttamisesta ei ole luotettavia tilastotietoja. Tästä syystä työryhmä suosittaa, että työmarkkinajärjestöt keräisivät tietoa

muun muassa kotiuttamismääristä, kotiuttamiskäytännöistä ja ongelmista.

Asiaa tarkastellaan uudestaan kahden vuoden kuluttua tai viimeistään käynnissä olevan tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistamisen jälkeen.

Työryhmä piti myös tärkeänä sitä, että työmarkkinajärjestöt tiedottavat jäsenilleen vapaaehtoisen vakuutuksen ottamisen hyödyistä.

Akavalainen 2 | 2007

13

Kilpailu soveltuu vain rajoitetusti työeläkejärjestelmään AKAVAn mielestä kilpailusäännökset ja kilpailun vaatimukset soveltuvat huonosti työeläkejärjestelmään.

Työeläkejärjestelmän pääasiallinen tarkoitus on huolehtia lakisääteisten eläkkeiden maksamisesta. Työeläkejärjestelmä takaa sosiaaliturvan vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita selvittäneen Erkki Rajaniemenkin mukaan kilpailu sopii huonosti tähän perustoimintaan.

Sen sijaan on ilmeistä, että kilpailusäännösten soveltamisella saadaan lisää tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä eläkelaitosten muuhun toimintaan. Toiminnan tehokkuudesta on hyötyä ensisijaisesti vakuutuksenottajille vakuutusmaksupalautusten muodossa, mutta myös vakuutetuille. Vakuutetuille on tarjolla parempaa palvelua. Myös vakuutusmaksujen nousu on maltillisempaa.

Kuten selvitysmies toteaa, kilpailun vaikutuksia pitää tarkastella eri toimijoiden oi-

keudellisen muodon (yhtiö, säätiö tai vakuutuskassa), laitosten toimintavolyymin ja sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoiden välillä. Eläkelaitosmuotojen ero saattaa muodostua ongelmalliseksi, jos jotakin laitostyyppiä erityisesti suositaan lainsäädännössä.

AKAVAn mukaan eri eläkelaitosmuotojen kilpailullisen tasa-arvon turvaaminen on lainsäädännössä toteutettava niin pitkälle kuin mahdollista, mutta eri laitostyyppien väliset erot on otettava huomioon.

AKAVA toivoo selvitystyön johtavan sosiaali- ja terveysministeriön, vakuutusvalvontaviraston ja kilpailuviraston näkemysten täsmentymiseen siitä, mihin työeläkejärjestelmän toiminnan osaan kilpailusäännöksiä tulee soveltaa. Lainsäädännöstä pitäisi käydä ilmi kilpailusäännösten soveltuvuusala mahdollisimman selkeästi. Tämä olisi Suomel-

le eduksi meidän EU:n liittymissopimuksemme TEL-poikkeuksen vuoksi.

Parhaillaan valmisteltavana on muun muassa vakuutusyhtiölain kokonaisuudistus, jonka on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alussa. Siksi myös työeläkevakuutusyhtiölakia ollaan tarkistamassa. Vireillä on lisäksi eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain kokonaisuudistus, jossa otetaan huomioon EU:n lisäeläkedirektiivistä johtuvat muutostarpeet.

Selvitysmies Rajaniemen ehdottamat muutokset liittyvät olennaisesti tähän asiakokonaisuuteen. AKAVAn mielestä onkin harkittava, voitaisiinko ne toteuttaa samassa yhteydessä.

AKAVA katsoo, että Rajaniemen selvityksestä seuraava lainsäädäntö on valmisteltava yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Apurahansaajien sosiaaliturvan selvittäminen etenee Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa selvitystä apurahalla työskentelevien taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvasta. – Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvassa on vakavia puutteita, jotka on syytä korjata. Heille ei yleensä kerry lainkaan eläketurvaa ja myös sairausvakuutuksessa ja työttömyysturvassa on ongelmia, AKAVAn lakimies Jarmo Pätäri sanoo.

Apurahalla työskentelevistä erityisesti nuoret apurahatutkijat ovat tätä nykyä ainoastaan vähimmäisturvan varassa, koska verottomista apurahoista ei yleensä kerry eläketurvaa eikä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.

Jos apurahatutkija esimerkiksi sairastuu, hän saa minimipäivärahan vasta 55 sairauspäivän jälkeen Sosiaali- ja terveysministeriön apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä vuonna 2004.

Työryhmä ehdotti silloin, että apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tieteentekijät saisivat tietyin edellytyksin muun muassa ansiosidonnaisen työeläketurvan ja sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet. Esitysten jatkotyöstäminen annettiin sosiaali-

14

Akavalainen 2 | 2007

ja terveysministeriölle.

Yksityisten alojen eläkelainsäädäntö uudistettiin vuoden 2007 alusta. Yrittäjän eläkelakia koskevaan hallituksen esitykseen sisältyi kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus apurahan saajien sosiaaliturvan järjestämisestä YEL-mallin mukaisesti. Ehdotus ei kuitenkaan edennyt.

– Apurahalla työskentelevien tutkijoiden työn tärkeydestä ja Suomen menestystekijöistä puhutaan juhlapuheissa, mutta tutkijoiden sosiaaliturvan toteuttaminen tuntuu olevan vaikeaa. AKAVAn mielestä valtion pitäisi osallistua vähintään 50 prosentin osuudella apurahatutkijoiden eläketurvan rahoittamiseen, Pätäri sanoo. Tutkijat maksaisivat itse loput eläketurvastaan.

Nyt olemassa oleva tieto ja aiemmat selvitykset analysoidaan virkatyönä toukokuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö kuulee selvityksen aikana kaikkia osapuolia. Asia otetaan sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä esille uudestaan, kun käynnistyvä selvitystyö on tehty. Sen jälkeen on mahdollista antaa toimeksianto valmistella mahdollisia lainsäädäntöuudistuksia.

Hyvä avaus yliopistojen rakenteelliseksi kehittämiseksi Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ehdotukset sisältävät hyviä avauksia maamme korkeakoulujen ja yliopistojen uudistamiseksi. - Menestyäkseen yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa yliopistojen on oltava tasokkaita ja hyvin resursoituja, AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka sanoo.

AKAVAn mielestä ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistymisestä uudeksi huippuyliopistoksi on kannatettava.

Vahvojen osaamisalojen yhdistymisestä syntyvä huippuyliopisto antaa mahdollisuuden laaja-alaiseen ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen, laadukkaaseen korkeakoulutukseen.

Hanke kannattaakin ottaa pikaisesti jatkovalmisteluun, jossa on selvitettävä toimivin hallintomalli uudelle huippuyliopistolle.

Työryhmä ehdottaa myös uuden huippuyksikön taloudellisten voimavarojen kaksinkertaistamista viiden vuoden kuluessa.

Vain tarjoamalla sille riittävät resurssit, huippuyliopiston on mahdollista pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

– On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää,

ettei tätä lisäpanostusta oteta nykyisen yliopistojen perusrahoituskehyksen varoista.

Rahoitus täytyy löytää nykyisten koulutukseen käytettävien voimavarojen ulkopuolelta, Piekka huomauttaa.

Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät muutenkin yliopistojen toimintojen kehittämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä. Siksi AKAVA näkee myönteisenä myös kaavaillut Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyömallit.

– Nyt julkaistut kolme yliopistojen rakenteellisen kehittämisen selvitystä sisältävät kaikki merkittäviä avauksia. Koko korkea-

koulukentästä on syytä tehdä tämänkaltainen selvitystyö, jotta kilpailukyvyn parantamiseksi löydettäisiin järkevät yhteistyömallit.

Rakenteellinen kehittäminen ei saa olla pelkkää hallinnollista yhdistämistä, vaan korkeakouluyksiköistä on muodostettava laadukkaita, toiminnallisia kokonaisuuksia, Piekka sanoo.

Suomalaisen yliopistojärjestelmän vahvuus on kaikkien tahojen osallistuminen päätöksentekoon. - Niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin asema yliopistojen päätöksenteossa on turvattava hallintomallista riippumatta. Yliopistojen on kyettävä olemaan houkutteleva työnantaja, jotta kilpailukyvyn perusedellytys, henkilöstön korkea osaamistaso toteutuu.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO haluaa muistuttaa henkilöstön aseman turvaamisesta yliopistoja tiedejärjestelmän tiukassa muutostahdissa JUKOn mielestä uudistuksia pitää tehdä, mutta nyt edetään liian kovalla vauhdilla.

Akavalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön edunvalvojana toimiva JUKO edellyttää, että henkilöstövaikutukset selvitetään ennen kuin yliopistojen hallintoja talousrakenteita mullistetaan. Yliopistojen uusiksi hallintomalleiksi esitetyt itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai säätiöpohja merkitsevät niin suuria muutoksia nykytilanteeseen, että henkilöstön palvelussuhteen ehtojen turvaaminen vaatii tarkkoja lisäselvityksiä. Näissä selvityksissä on oltava mukana myös henkilöstöjärjestöjen edustus.

– Hurja muutosvauhti synnyttää suurta epävarmuutta yliopistojen jo nyt ylityöl-

listetyssä henkilöstössä. Nyt toivottaisiin ennen kaikkea työrauhaa ydintehtävien, opetuksen ja tutkimuksen hoitamiseen, JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi toteaa.

Tilastokeskuksen selvitysten mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on lähes 2 000 tuntia eli 400 tuntia yli kokonaistyöajaksi määritellyn 1 600 tunnin rajan.

JUKO katsoo, että yliopistojen suurin ongelma on kehno perusrahoitustilanne. Yliopistorahoituksen määrää on kasvattaa vähintään tiede- ja teknologianeuvoston esitysten mukaisesti.

– Elinkeinoelämä lupaili 200 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudun uudelle yliopistohankkeelle. Lisärahoituksen tarpeessa olisi koko yliopistolaitos, Kangasniemi muistuttaa.

JUKO edustaa noin 15 000 yliopistoissa toimivaa akavalaista.

VEIKKO SOMERPURO/HY/KUVAPANKKI

Yliopistohenkilöstön asema turvattava muutoshuumassa

Akavalainen 2 | 2007

15

Työnhaun peruseväät:

Valmistaudu, räätälöi, erotu Periaatteessa työttömän työnhakuun pätevät samat säännöt kuin työpaikan vaihtajan. Työpaikan hakuun täytyy valmistautua. Saatavilla on runsaasti neuvoja, palveluja ja tukea, joten yksin ei tarvitse eikä kannata jäädä.

Anitta Valtonen vapaa toimittaja

Työnhakuun liittyy eri vaiheita: henkinen irrottautuminen edellisestä työpaikasta, ansioluettelon eli CV:n päivittäminen niin, että oma osaaminen tulee selkeästi esille, kiinnostavien mahdollisuuksien kartoittaminen sekä hakuprosessin käynnistäminen.

TEKin urapalveluasiamiehillä Satu Myllerillä ja Sari Taukojärvellä on monipuolinen käytännön kokemus siitä, miten uuden työpaikan hakuun kannattaa valmistautua.

He toteavat, että irtisanominen on pysähtymisen paikka, jolloin voi keskittyä hetkeksi pohtimaan omaan ammatilliseen uraan liittyviä asioita ja lähteä sitten liikkeelle uutta tehtävää etsimään. Sanonta “I’m in between jobs” kuvaa tilannetta myönteisesti ja kertoo, että ihminen on liikkeellä.

CV ajan tasalle Kun olet myönteisellä mielellä valmis uuden työpaikan hakuun, käytä hyväksesi kaikki tarjolla olevat palvelut ja tuki. Verkossa on paljon aineistoa. Vertaisryhmistä saat hyviä vinkkejä. Kerro tutuillesi, että haet uutta paikkaa.

Sana kiertää ja voit saada tietoosi kiinnostavia paikkoja.

– Tässä vaiheessa myös oma ammattijärjestösi tulee mukaan kuvaan.

Käytä hyväksesi sen urapalveluja. Ota yhteyttä ja kysy, Sari Taukojärvi sanoo.

– Laita CV:si ajan tasalle. Tämän päivän CV ei ole vain luettelo aiemmista työnantajista ja titteleistä, vaan siinä oma osaaminen, vastuut ja aikaansaannokset puretaan auki. CV:n laatimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, varsinkin, jos edellisestä päivityksestä on kulunut vuosia.

Usein on luvassa myönteisiä ahaaelämyksiä, kun miettii, mitä todella osaa, mistä on ollut vastuussa ja mitä on saanut aikaan. Samalla havaitsee

16

Akavalainen 2 | 2007

konkreettisesti, mitä tarjottavaa itsellä on uudelle työnantajalle ja löytää uusia mahdollisuuksia.

Faktaa tuuttiin Taukojärvi muistuttaa, että ammattirekrytoija käyttää yhden hakemuksen silmäilyyn vain muutamia kymmeniä sekunteja. – Jotkut eivät lue hakemusta loppuun, ellei se ole riittävän kiinnostava.

Varsinkin ekonomit-insinöörit -akselilla faktat ovat oleellisia. Yritykset hakevat aikaansaajia. CV on markkinointiväline, jossa omat aikaansaannokset on tuotava selkeästi esille. Taukojärvi painottaa konkreettisuuden merkitystä. – Tutkijan ei kannata kirjoittaa, että “olen auttanut vanhempaa tutkijaa”, vaan hänen on kerrottava täsmällisesti, mitä hän on todella tehnyt.

– Moni kertoo olleensa mukana ryhmissä, jotka ovat yhdessä saaneet aikaan tuloksia.

– Oma rooli tuloksen teossa kannattaa kertoa tyyliin “Vedin tätä tiimiä, joka sai aikaan sitä ja sitä…” “Uusi tuoteinnovaatio lähti siitä ja siitä ideastani”.

Sekä työpaikkahakemus että sen liitteenä oleva CV on viritettävä jokaiseen hakemukseen, koska vain täsmähaku on uskottavaa. Hakemuksen tekoon ei ole patenttiratkaisua.

Taukojärvi ja Myller antavat hyvän idean. Tee itsellesi master-CV, johon olet koonnut kaiken mahdollisen tiedon omasta ammatillisesta historiastasi. Siitä voit palauttaa mieleen ja poimia tiettyä tehtävää hakiessasi kyseisen työtehtävän kannalta oleelliset tiedot hakemukseen ja CV:hen.

Uutta hakemaan Kun CV:si on ajan tasalla, mieti, mitä työpaikkoja sinun kokemuksellasi ja

osaamisellasi kannattaa hakea.

Työpaikan menettämisestä voi tehdä myönteisen mahdollisuuden ottaa ohjat omiin käsiin ja etsiä uutta tehtävää laaja-alaisesti. Entiseen tehtävään, titteliin tai organisaatioon ei kannata rajoittua.

Työn hakeminen on taitolaji. Hakemus on myyntikirje, jolla pitää erottua, mutta pääsääntö on: mieluummin asiallinen, kuin raflaava. Mieti, millaiseen organisaatioon haet. Esimerkiksi patenttitoimistoon, pieneen trendikkääseen nettipelejä suunnittelevaan firmaan, ydinvoimalaan tai mainostoimistoon ei varmasti kannata hakea samalla kaavalla.

Hakemuksessa on varottava sekä liikaa vaatimattomuutta että osaamisensa liioittelua, puhumatta siitä, että suurentelisi taitojaan.

Kaksi ihmistä kohtaa Parhaimmillaan työhaastattelu on kahden ihmisen välinen neuvottelu, jossa työnhakija ei ole altavastaaja, vaan jossa ihminen tapaa ihmisen.

Nykyisin on paljon ammattirekrytoijia, jotka osaavat haastatella työnhakijoita. Toisaalta on paljon niitä, jotka eivät työkseen haastattele työnhakijoita. Silloin tilanne voi jännittää haastattelijaakin. Hän voi tehdä hankalia kysymyksiä, joskus sopimattomiakin.

– Niistä voi selvitä verbaalisella ketteryydellä. Silti ei kannata yrittää olla hirveän hauska, Myller ja Taukojärvi neuvovat.

Hyödyllisiä linkkejä: ammattiliittojen verkkosivut www.mol.fi www.manpower.fi www.monster.fi www.oikotie.fi

LEHTIKUVA/RIIKKA HURRI

Viime vuoden yt-neuvottelut koskivat noin 2 300 ylempää toimihenkilöä ja heistä irtisanottiin 1 200. Hyvin ei alkanut tämäkään vuosi, sillä esimerkiksi Perlos ilmoitti lakkauttavansa Suomessa koko tuotantonsa. Tulevaa ennakoitiin jo vuosi sitten, kun Nokian alihankkijoiden Perloksen ja Foxconnin työntekijät järjestivät mielenosoituksen Helsingissä.

Tunnista, tunnusta ja toimi Psykologi, filosofian tohtori Olavi Salminen tarttuu sanaan työtön. – Sitähän irtisanottu on faktisesti vähän aikaa. Henkisesti tulevaisuuteen voi suuntautua paremmin, kun muuttaa työtön-sanan aktiiviseksi työnhakijaksi.

Seniorikonsulttina HRM Partnersissa työskentelevä Olavi Salminen painottaa, ettei sanojen muuttamisessa ole kyse taikatempusta. Sanat kuitenkin vaikuttavat siihen, miten me miellämme tilanteemme.

Muutostilanteiden käsittelyssä on Salmisen mukaan hyödyllistä käyttää kolmen t:n ohjetta: tunnista, tunnusta ja toimi.

Irtisanotulle tunnistaminen tarkoittaa sekä tilanteen että omien tunteiden tajuamista. Tunteet voivat vaihdella psyykkisestä shokista, vihaan ja depressioon. Joillekin irtisanominen on helpotus.

Salminen kertoo esimerkin irtisanotusta yli 40 -vuotiaasta miehestä.

Mies kertoi hakanneensa 40 kuutiota halkoja. Ensimmäisen kuution aikana

meni pahin viha esimiestä kohtaan, toisen kuution aikana hän alkoi miettiä, mitä laittaisi ansioluetteloonsa.

Salminen on huolissaan ihmisistä, joille irtisanominen ei näytä tuntuvan missään. – Heidän tunnereaktionsa voi kapseloitua ja puhjeta yllättäen vuosien kuluttua.

Tunnustaminen tarkoittaa sitä, että liikkuu avoimesti ihmisten seurassa, kertoo tutuille tilanteensa eikä häpeä.

– Irtisanomisen jälkeen on tärkeä löytää sopiva päivärytmi ja pitää huolta kunnostaan. Aluksi voi ottaa päämääräksi, että kävelee korttelin ympäri tai käy kirjastossa. Ei mitään ihmeellistä, Salminen sanoo.

Toimintavaiheessa ei kannata hötkyillä. Kyseessä on paussin paikka,

jolloin voi harkiten miettiä, mitä todella haluaa jatkossa. Jos uutta työtä ryntää hakemaan ennen kuin on henkisesti käsitellyt irtisanomisen, voi haastattelussa joutua tukalaan tilanteeseen. Voi esimerkiksi istua hiljaa kädet puuskassa, kun haastattelija kysyy irtisanomiseen liittyviä yksityiskohtia.

– Kun aika on kypsä, voi kertoa tutuille, että on etsimässä uutta työpaikkaa tyyliin; kerro jos kuulet jostakin. Työtä ei kannata hakea ympäri vuorokauden, koska silloin väsyy. Jos työtä ei hae lainkaan, tulee huono omatunto. Uusi ratkaisu ei välttämättä ole vakituinen työ. Se voi olla opiskelua tai pääsy määräaikaiseen projektiin. Valikko on iso.

Anitta Valtonen vapaa toimittaja

Akavalainen 2 | 2007

17

Ihmisiä yt-neuvottelujen puristuksessa

Marketta Harinen tiedottaja

18

Akavalainen 2 | 2007

Irmeli Puntari on joutunut Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL:in ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n kemianteollisuuden asiamiehenä kohtaaman viime vuosina lukemattomia kemian, biologian ja tekniikan erityisasiantuntijoita, jotka ovat saaneet käteensä irtisanomisilmoituksen. Yt-neuvotteluista on tullut arkipäivää myös kemianteollisuudessa 2000-luvulla. Eivätkä yt-neuvottelut koske enää pelkästään yksityisiä yrityksiä, vaan viime aikoina myös kuntapuolella elintarvike- ja ympäristölaboratorioita on lakkautettu, yhdistetty tai yksityistetty.

– Yhdellä henkisen jaksamisen kurssilla keskustelimme paljon aiheesta. Neuvottelijat joutuvat suurissa ytneuvotteluissa todella koville ja jotkut päätyvät jopa sairauslomalle. Tuli sellainen olo, että heidän ääntään pitäisi kuulla. Liitoissakaan ei ehkä aina ymmärretä sitä taakkaa, jota he kantavat, Puntari kertoo kirjan syntymisen lähtökohdista.

Kirjaa varten Puntari ja Roos haastattelivat 35 kemianteollisuudessa yt-neuvotteluihin osallistunutta luottamusvaltuutettua, muutamia työnantajan edustajia sekä yt-neuvotteluissa työpaikkansa säilyttäneitä ylempiä toimihenkilöitä. Puntari huomauttaa kuitenkin, että kyseessä ei ole tutkimus.

Kirjan tarkoitus on kertoa ihmisten tuntemuksista, mutta myös tarjota käytännön neuvoja yt-neuvotteluja käyville työyhteisöille.

Opuksen sivuilla elävät ihmiset puhuvat omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Puntari uskoo, että oloa helpottaa, kun kuulee muidenkin kokeneen samaa.

Puntarin mielestä yt-neuvottelut

MARKETTA HARINEN

Irtisanotuksi tulemisen merkityksen ymmärtää vasta kun se osuu omalle kohdalle. Irmeli Puntarin ja Satu Roosin kirja Numeroita ja ihmisiä – Yt-neuvottelut, irtisanotut ja työyhteisön tulevaisuus kertoo yt-neuvottelut kohdanneiden tuntemuksista ja kokemuksista niillekin, jotka ovat välttyneet potkuilta tai yt-neuvotteluilta.

Irmeli Puntarilla on hyvä tuntuma kemianteollisuuden ongelmakenttään. Kirja yt-neuvotteluista ja ihmisten tuntemuksista neuvottelujen pyörteissä on terveellistä luettavaa kenelle tahansa.

voidaan hoitaa myös hyvin. Olennaista on avoin tiedotus, jotta ihmiset tietäisivät irtisanomisen syyt riittävän hyvin ja että tiedettäisiin, millä kriteereillä toinen saa jäädä, kun toinen joutuu lähtemään. Vääriltä huhuilta pitää leikata siivet pois.

Esimiehen on myös kohdattava irtisanotut silmästä silmään. Ketään ei pitäisi sanoa irti sähköpostilla tai puhelimitse perjantaina iltapäivällä. Puntarin mukaan näitä asioita voi oppia.

– Ja ihmiset pitäisi päästää arvokkaasti eläkkeelle yrityksistä, joilla on varaa järjestää sekin kunnolla.

Koulutusmäärät ja työelämän tarpeet eivät kohtaa Kemianteollisuudessa näkyy nyt oivallisesti, miten yhteiskunnassa koulutus-

määrät ja työelämän tarpeet eivät aina kohtaa. Kemistejä, biologeja ja biokemistejä on yksinkertaisesti koulutettu liikaa. – Työnantajapuolella on selvästi ollut ylioptimistisia odotuksia.

Erityisen huolestuttavaa on, että väkeä on vähennetty nimenomaan tutkimuksesta ja tuotekehityksestä riippumatta siitä, miten ansiokasta ja yrityksen tulevaisuuden kannalta tärkeää työtä siellä on tehty. Haastatteluista paljastuu, että tutkimus- ja tuotekehityksessä työskentelevien näkemykset ovat erilaiset kuin kansainvälisen yrityksen johdolla. Johto elää kvartaalitaloudessa, kun taas käytännön tutkimustyötä tekevien mielestä kemianteollisuudessa tuloksellista tutkimus- ja tuotekehitystyötä ei voi tehdä kvartaalin jaksoissa.

– Vaikka Suomessa puhutaan korkeasta osaamisesta ja sen arvostuksesta, mantra on jäänyt pelkäksi juhlapuheeksi. Jos pörssiyhtiöistä kolmasosa on leikannut tutkimus- ja tuotekehitysrahoja, ei muuhun tulokseen voi tulla, Puntari tuumaa.

– Alakohtaisesti myös korkeasti koulutettujen työttömyysprosentit saattavat kohota yllättävän korkeiksi.

Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi kemian maistereiden työttömyysprosentti on noussut jo kymmeneen prosenttiin. On hyvä muistaa, että osaavat ja taitavat ihmiset voivat hekin olla työttömiä. Työttömyys ei ole oma vika tai omaa huonoutta, Puntari muistuttaa.

Puntari, Irmeli ja Roos, Satu: Numeroita ja ihmisiä.

Yt-neuvottelut, irtisanotut ja työyhteisön tulevaisuus. Talentum 2007.

Tu t k i t t u a

Yhä useampi keskeyttää opintonsa Aiempaa useampi keskeytti yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja lukio-opinnot lukuvuonna 2004-2005. Sen sijaan ammattikouluissa keskeyttäneiden määrä väheni edelleen. Tosin ammattikouluissa keskeyttäminen on yhä muita yleisempää.

Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa miehet jättävät opinnot sikseen useammin kuin naiset.

Erityisesti karsiutuu luonnontieteiden, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoita. Sama pätee myös ammattikouluihin. Vähiten lähtijöitä oli ylipistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta.

Määrällisesti eniten opintojensa keskeyttäjiä on tekniikan ja liikenteen alalla ammattikouluissa (46 875), ammattikorkeakouluissa (42 902) ja yliopistoissa (32 650). Seuraavaksi eniten keskeyttäjiä on yliopistojen humanistisella ja kasvatusalalla (35 037).

Suurin osa keskeyttäjistä hakee itselleen toisen opiskelupaikan. Kokonaan opintonsa jätti kesken 12,2 prosenttia ammattikoululaisista, 9,6 prosenttia ammattikorkeakoulujen ja 7,2 prosenttia yliopistojen opiskelijoista.

Lukiolaisista kaksi prosenttia jätti opinnot pysyvästi.

Koulutustilastot, Tilastokeskus 8.3.2007

Työttömyys piteni, kun turva parani Ansiosidonnaisen päivärahan korotus on pidentänyt työttömäksi jääneen työttömyyttä 40 päivällä.

Korotettua päivärahaa saavat työllistyvät heikommin kuin tavallista ansiosidonnaista päivärahaa saavat työttömät. Kun työttömän korotettu tuki päättyy, hän työllistyy yhtä hyvin kuin ennen korotusta.

Ansiosidonnaisen päivärahan korotus otettiin käyttöön vuonna 2003, kun erorahajärjestelmästä luovuttiin.

Yli 20 vuotta työssä olleiden päivärahaa nostettiin ensimmäisten 150 päivän ajaksi. Aiemmin päiväraha oli 52 prosenttia ansiosta, muutoksen myötä 60 prosenttia.

Roope Uusitalo ja Jouko Verho: The effect of unemployment benefits on reemployment rates: Evidence from Finnish UI-benefit reform, Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 229/2007

Ammatinvaihto menee muuton edelle Suomalainen vaihtaa mieluummin työpaikkaa ja jopa toimialaa kuin asuinpaikkaansa. Tämä pätee myös juuri työelämään astuneisiin.

Vuosittain noin 25 000 ihmistä vaihtaa asuinkuntaansa työpaikan takia. Tulokkaista saman verran muuttaa työpaikan perässä.

Toimialalta toisella siirtymistä vauhdittaa työttömyys, mutta myös kouluttautuminen. Vaihtajista parikymmentä prosenttia siirtyi toiselle toimialalle joko heti tai jonkin ajan kuluttua tutkinnon suorittamisesta.

Eurooppalaisittain suomalaiset sijoittuvat työpaikan vaihtajien keskikastiin. Meillä on työuran aikana keskimäärin viisi työpaikkaa, kun esimerkiksi ruotsalaiset tyytyvät neljään.

Italialaisilla on keskimäärin kahdeksan työpaikkaa työelämänsä aikana.

Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007

Kilpailuparadoksi kiusana Suomen innovaatioresurssit ovat niukat, koko panos on 5,5 miljardia dollaria vuodessa. Se on alle prosentti OECD-maiden innovaatiorahoituksesta. Kiina panostaa reilut 100 miljardia dollaria.

Professori Pekka Himasen mukaan Suomen tulisi keskittää satsauksensa osaamisalueisiin, joissa voimme nousta maailman kärkeen. Ne ovat IT, metsä, kone- ja metalliteollisuus, energia- ja ympäristöteknologia, bioja hyvinvointiosaaminen sekä kulttuuri.

Rahoituksen lisääminen koulutukseen ja osaamisalueisiin ei yksin riitä, sillä Suomea vaivaa Himasen mukaan kilpailukykyparadoksi. Olemme aina kärkisijoilla maailman kilpailukykyvertailussa, mutta tuloksissa jäämme keskitasolle. Teknologiset innovaatiot tar-

vitsevat tuekseen bisnes-, design- ja organisaatioinnovaatioita. Ne ovat heikko kohtamme ja tarvitsevat satsauksia.

Himanen uudistaisi innovaatiojärjestelmän keskittämällä koulutusja innovaatioasiat innovaatioministerille.

Pekka Himanen: Suomalainen unelma, innovaatioraportti, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Helsinki 2007

Työpaikkoja rajaveroalella Ansiotulojen rajaveron alennus toisi uusia työpaikkoja, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander esittää verotusta käsittelevässä artikkeliteoksessa.

Tähän saakka veronalennukset ovat lisänneet työpaikkoja, koska laman jälkeen jäi käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Uusien työpaikkojen syntymiseksi verojärjestelmää tulisi Kianderin mukaan muuttaa siten, että se kannustaisi kasvattamaan pääomia ja osaamista. Korkean rajaveroasteen alennus voitaisiin rahoittaa nostamalla osinkojen verotus lähemmäksi muiden länsimaiden tasoa.

Professori Jouko Ylä-Liedenpohja pohtii, miten lisäansion veroprosentti tasattaisiin kaikille yhtä suureksi ja samalla säilytettäisiin yhteiskunnan verotulot ennallaan.

Hän esittää nykyisten verovähennysten korvaamista ansiotulojen verohyvityksellä, joka ei vähenisi millään tulotasolla. Kunnallisvero, sairausvakuutusmaksu ja valtion perustulovero koottaisiin tasaveroksi, joka olisi 28 prosenttia eli pääomaveron suuruinen. Sen lisäksi palkansaajat maksaisivat eläkevakuutusmaksut.

Uudistus alentaisi hieman kaikkien veronmaksajien keskimääräisiä veroasteita tietyin varauksin.

Kari Seppo ja Jouko Ylä-Liedenpohja (toim.): Verotus uusiksi?, Taloustieto Oy, 2007 Koonnut: Birgitta Suorsa/ UP-uutispalvelu

Akavalainen 2 | 2007

19

Selkeitä ja linjakkaita ratkaisuja kuntauudistukseen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykyinen vaihe päättyisi todelliseen uudistukseen vielä ennen seuraavan hallituskauden loppua.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä kuntien pitäisi voida kehittää maksupolitiikkaansa: peruspalvelun päälle tulevista palveluista voisi periä kunnon hintaa.

kin selvää, että valtionosuuden merkitys vähenee tulevaisuudessa. Nyt edetään verontasausjärjestelmän suuntaan entistä enemmän.

Tehdään asioita toisin Kuntien tuottavuutta voidaan parantaa palveluinnovaatioilla, tekemällä asioita toisin. Se tarkoittaa muun muassa uudentyyppisiä tapoja tarjota kunnallisia palveluja. Toimenkuvien ja keskinäisen työnjaon pitäisi muuttua.

Henkilökunnan saatavuus tulee sen sijaan olemaan melkoinen haaste joissain osissa Suomea.

MARKETTA HARINEN

Kun ei ole veturia, ei ole myöskään vetovoimaa.

Puitelaissa on avattu mahdollisuutta patistaa kunnat pakkoliitoksiin niissä tapauksissa, joissa kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuina. Uusi hallitus joutuu varmasti linjaamaan hallitusohjelmassaan, miten aktiivisesti se käyttää tätä oikeutta.

Mäki-Lohiluoma pelkää, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen puitelaki ei johda kunnolliseen, jäsentäytyneeseen kunta- ja palvelujärjestelmään. Kuntakentällä on nyt syntymässä lukuisia erilaisia variaatioita kuntien välisestä yhteistyöstä ja ne ovat osin varsin monimutkaisia.

– Toivoisin selkeämpiä ja linjakkaampia ratkaisuja, Mäki-Lohiluoma totesi AKAVAn kunta- ja palvelurakennetyöryhmän tilaisuudessa maaliskuussa.

20

Akavalainen 2 | 2007

Mäki-Lohiluoman mukaan osa kunnissa syntyvistä yhteistyömalleista on varmasti paniikkiratkaisuja.

– Kaikki eivät ole voittajia. Olisin yllättynyt, jos voittajiksi selviäisivät ne, jotka eivät elä tässä ajassa. Jos joku suuri kaupunki ympäristökuntineen ei kykene yhdistämään voimiaan, koko alue menettää. Kun ei ole veturia, ei ole myöskään vetovoimaa, Mäki-Lohiluoma sanoi - nimiä mainitsematta.

Vuoden 2009 valtionosuusjärjestelmä on vielä arvoitus. Mäki-Lohiluoman mielestä kuntien olisi viisasta tehdä pikaisesti omat ratkaisunsa, sillä valtionosuudet turvataan viideksi vuodeksi yhdistymishetken mukaisina.

Nykyinen järjestelmä antaa kunnille runsaasti, jatkosta ei tiedä kukaan.

Mäki-Lohiluoman mukaan on kuiten-

– Väistämätöntä on, että vanhusväestön palvelujen määrä kasvaa ja lapsille ja nuorisolle suunnattujen vähenee. En kuitenkaan usko, että esimerkiksi peruskoulutuksen asema mitenkään olisi uhattuna tai että sitä asetettaisiin kyseenalaiseksi. Haja-asutusalueiden lukiopalveluiden saatavuuskin on turvattava, mutta se ei vielä merkitse omaa lukiota joka kuntaan.

Jonkinlainen keskuslukio-sivutoimipistemalli saattaisi olla toimiva ratkaisu, Mäki-Lohiluoma pohdiskeli.

Kuntaliitossa ollaan huolissaan kuntien taloudesta. Valtio hivuttaa kunnille lisää tehtäviä, kun kuntien resurssit eivät riitä kaikkien nykyistenkään velvoitteiden täyttämiseen. MäkiLohiluoma toivoi, että poliittiset päättäjät tekisivät arvovalinnat siitä, mitä palveluja kuntien on välttämättä tuotettava. Nyt arvovalinnat jätetään kohtuuttomasti kuntien viranhaltijoiden harteille. Tarvittaisiin peruspalveluohjelma, jossa arvot ovat kirjattuina.

(MH)

Yhteiset ohjeet kunnille Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat antaneet yhteiset ohjeet henkilöstön aseman järjestämisestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt ohjeet yleiskirjeellä kunnille ja kuntayhtymille.

Ohjeissa on otettu huomioon kuntaja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja laki kuntajakolain muuttamisesta. Puitelain mukaiset uudelleenjärjestelyt, selvitysten ja suunnitelmien valmistelu sekä kuntajaon muuttamista koskeva valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.

Mikäli uudelleenjärjestelyt johtavat työnantajan vaihtumiseen, se katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin. Silloin vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa työnantajalla ei

ole oikeutta irtisanoa henkilöstöä taloudellisin tai tuotannollisin perustein puitelain uudelleenjärjestelyissä. Samoin irtisanomissuoja koskee vuosien 2008–2013 alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia.

Irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta tai henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen.

Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan henkilöstöllä on velvoite ottaa vastaan koulutusta tai ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaava työnantajan tarjoama uusi tehtävä.

Suurin osa siirtyvästä henkilöstöstä jatkaa todennäköisesti entisissä tehtävissään työnantajan vaihdoksesta huolimatta. Heti siirron tapahduttua on kuitenkin mahdollista toteuttaa

uutta kuntaa tai ns. isäntäkuntaa koskevat organisaatio- ja tehtävämuutokset. Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia työtehtävien muutoksia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa palkkausjärjestelmät, palkkojen yhteensovittaminen, työaikajärjestelmät ja henkilöstön edustuksen järjestäminen tulevat vaatimaan huolellista valmistelua ja paikallista käsittelyä.

Työmarkkinaosapuolet katsovat, että tapa, jolla siirtymävaiheen muutokset hoidetaan, vaikuttaa olennaisesti muutoksen onnistumiseen, henkilöstön sitoutumiseen ja kunnan työnantajaimagoon.

Osa-aikaeläkettä ja muita työajan joustoja tarvitaan AKAVAn mielestä osa-aikaeläke on säilytettävä. Vasta uudistettu osa-aikaeläkejärjestelmä on toimiva, eikä sitä ole syytä ryhtyä muuttamaan.

– Osa-aikaeläke lisää kansalaisten valinnan mahdollisuuksia. Se on yksi keino jatkaa työelämässä ja myös auttaa työssä jaksamisessa, johtaja Markku Lemmetty sanoo. Muita hyviä keinoja ovat muun muassa työaikapankki, vuorotteluvapaa ja joustavat työaikajärjestelyt muutenkin.

Työaikajärjestelmiä pitää AKAVAn mukaan kehittää niin, että ne edistä-

vät perheen ja työn yhteensovittamista. Työaikapankkijärjestelmää onkin edelleen laajennettava ja kehitettävä siihen liittyvää lainsäädäntöä.

Vuorotteluvapaa taas on joustava ja edullinen tapa irrottautua työelämästä opiskelemaan tai muuten kehittämään itseään. Järjestelmä pitää AKAVAn mielestä vakinaistaa.

Osa-aikaeläkkeen ehtoja muutet-

tiin vasta vuoden 2005 alussa. Silloin osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi 58 vuoteen. Myös eläkkeen karttumista osaaikaeläkkeellä olon aikana huononnettiin.

Osa-aikaeläkkeitä on viime aikoina kritisoitu ja povailtu ehtojen kiristämisen olevan edessä. Myös koko järjestelmästä luopumista on esitetty.

Akavalainen 2 | 2007

21

Koulutusmäärät mitoitettava oikein Työministeriön laaja ja huolellisesti tehty analyysi “Työvoima 2025: Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä” julkistettiin ystävänpäivänä 14.2. Eri hallinnonalat ja työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat laativat raportin yhdessä. Valmistelu tuotti yhteisen näkemyksen työmarkkinoiden haasteista.

– Nyt julkaistu raportti antaa perus-

tan tulevaisuuden työvoimatarpeen arvioinnille. Työvoima 2025 -projekti on mittava saavutus, mutta ainakin yhtä tärkeä työ on vielä tekeillä, AKAVAn työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu huomauttaa.

Arviointityön seuraava askel on parhaillaan käsittelyssä opetusministeriössä. Nyt pohditaan, miten koulutuksen tarjonta on mitoitettava, jotta tulevaisuuden töihin riittää tekijöitä.

– Tämä työ on erityisen tärkeää nyt, kun on olemassa selviä merkkejä siitä, että joillekin aloille on koulutettu ihmisiä reilusti yli tarpeen, Taulu sanoo.

Tulevaisuuden niukkenevat työvoimavarat täytyy pystyä käyttämään hyödyksi entistä paremmin. Koulutusmäärät pitää mitoittaa osaamistarpeiden pohjalta niin, että kenenkään ei tarvitse pitkiä aikoja ansaita elantoaan työssä, jonka vaativuustaso ei alkuunkaan vastaa koulutuksen tarjoamia tietoja ja taitoja. Laadukas työllisyys on myös tuottavuuden kasvun ja työelämässä jaksamisen perusedellytys

Koulutusta läpi elämän.

Tasapuoliset ja hyvät mahdollisuudet kouluttautua myös työuran aikana lisäävät rakennemuutoksessa ja dynaamisessa taloudessa yksilön joustamisen mahdollisuuksia. Ne mahdollistavat kehittymisen ja etenemisen työelämässä.

Jouston ja turvan tarpeiden lisääntyessä elinikäisen oppimisen tarve ja hyödyllisyys korostuvat.

– Työn tekemisen ja työuralla etenemisen täytyy myös olla riittävän kannattavaa. Muuten motivaatio itsensä kehittämiseen voi jäädä yksipuoliseksi, pakon sanelemaksi, Taulu muistuttaa.

22

Akavalainen 2 | 2007

Palkansaajakeskusjärjestöt antoivat yhteisen kannanoton Mittava ja huolellisesti tehty analyysi Suomen työmarkkinoiden tulevista vuosista tuotettiin yhteistyössä. Palkansaajajärjestöillä oli tilaisuus osallistua valmistelutyöhön ja ne myös antoivat raportista yhteisen kannanoton: Laaja valmistelu on tuottanut käsittääksemme yhteisen näkemyksen työmarkkinoiden haasteista. Se on hyvä lähtökohta ratkaisuvaihtoehtojen valinnassa.

Raportin lähtökohta vastata haasteisiin kehittämällä työelämää laadullisesti kestävällä tavalla on ratkaisevan tärkeää. Työvoimakysymyksiä on tarkasteltava laajempana kuin vain määrällisinä suureina.

Koulutuksen merkitys kasvaa osana suomalaista työvoimapoliittista ratkaisua. On tärkeätä nähdä koulutus jatkuvana, työuran eri vaiheisiin liittyvänä toimintana. Verotuksen ja sosiaaliturvan kehittämisen osalta on tärkeätä, että työnteko on taloudellisesti kannattavaa.

Raportista käy oivasti ilmi myös työllisyysasteen noston haasteellisuus. Palkansaajajärjestöt ovat sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla työllisyysastetta voidaan merkittävästi nykyisestään nostaa.

Aktiivisen työvoimapolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen.

Poliittisessa keskustelussa on esitetty tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysaste jo tulevan hallituskauden aikana. Raportista käy ilmi, että

tavoite on liian kunnianhimoinen.

Mahdollista on saavuttaa noin 72 prosentin työllisyysaste seuraavan hallituskauden aikana. Palkansaajajärjestöt ovat vahvasti sitoutuneet tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Työmarkkinoilla muutokset tulevat jatkossa lisääntymään, mikä tuo työmarkkinoiden järjestöille haasteita. Globalisaatio tuo joustavuuden työmarkkinoille, työmarkkinajärjestöjen ja poliitikkojen tehtävänä on vahvistaa turvaa.

Työmarkkinoilla joustavuuden ja turvan tasapaino on tärkeä.

Viime sopimuskierroksella synnytetty muutosturvamenettely edellyttää jatkoa. Joustoturva voi turvata suomalaisten työmarkkinoiden dynaamisuuden. Olennaista palkansaajien mielestä on kehittää turvaa, jotta joustavuus toimisi tuotannon kasvua ja kilpailukykyä tukevalla tavalla. Etätyön kehittäminen toimivammaksi osaksi työmarkkinoita tulee turvata.

Tulevaisuuden työmarkkinat ovat työaikojen osalta monimuotoisemmat. Myös tämä kehitys tarvitsee palkansaajien turvaa lisääviä rakenteita.

Olennaista on, että raportin myötä yhteiskunnassa vallitsee melko suuri konsensus työmarkkinoiden lähivuosien haasteista. Seuraavaksi tulisi löytää yhteinen linja, jolla haasteisiin vastataan.

Tarvitsemme kovatasoisia maistereita ja mestareita Talousneuvosto on antamassaan selvityksessä löytänyt AKAVAn mielestä pääosin oikeat koulutukselliset keinot työvoiman kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi. Suomessa tarvitaan sekä kovatasoisia maistereita että mestareita.

– On ilahduttavaa, että esimerkiksi koulutustarpeiden ennakointi- ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota, AKAVAn talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli sanoo.

Talousneuvoston raportti tukee AKAVAn vaatimusta kytkeä tiiviimmin tulevien koulutustarpeiden arviointityöhön ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja eri tutkimuslaitokset. Erityisesti laadulliseen työllistymiseen liittyvää tutkimustietoa on syytä hyödyntää ja toteuttaa myös käytännössä.

– Pidän hyvänä esitystä aikuiskoulutusjärjestelmän selkeyttämisestä.

On tärkeää, että aikuiskoulutuksessa eri koulutusasteita kohdellaan tasavertaisesti. Se on oikea keino työllisyysasteen nostamisessa. Yliopistojen täydennyskoulutus pitää saattaa taloudellisesti samanarvoiseen asemaan muiden täydennyskoulutuksen muotojen kanssa. Tätä nykyä yliopistotasoinen täydennyskoulutus on opiskelijalle aivan liian kallista ja heikosti suun-

nattua, Immeli toteaa.

Immelin mukaan yhteiskunnan todellinen haaste on elinikäisen oppimisen järjestelmän luominen. - Ihmiset vaihtavat tai joutuvat vaihtamaan työtehtäviään entistä useammin ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän. Se on todellinen haaste sopimustoiminnalle mutta myös opetus- ja työvoimahallinnolle.

Immelin mielestä raportin arviot ansiotuloverotuksen kehittämistarpeista ovat osittain puutteellisia.

– Raportissa tosin todetaan, että verotusta ja sosiaaliturvaa tulee edelleen kehittää työllistymisen ja työllistämisen kannustavuuden lisäämiseksi.

Tähän kehitystyöhön on nyt ryhdyttävä pikaisesti.

Verotuksen kehittämistarpeita arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten verotus vaikuttaa kannustimiin ja elinikäiseen oppimiseen sekä ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen, Niiden merkitys on raportinkin mukaan keskeinen ja ko-

rostuu entisestään tulevaisuudessa.

Selvitys osoitti, että noin 48 000 työttömälle työn vastaanottaminen on taloudellisesti epäedullista. – Tähän ongelmaan on puututtava välittömästi. Työnteon pitäisi aina olla työttömyyttä kannattavampaa.

– Korkeat rajaveroasteet ovat meillä merkittävä kannustavuuden este kaikilla tulotasoilla, mutta erityiesti korkeasti koulutettujen tuloluokissa, Immeli muistuttaa.

Ratkaisun avaimeksi Immeli esittää verojärjestelmän kehittämistä niin, että palkkaa tai palkankorotusta ei verotettaisi yli 50 prosenttia.

– Alueellisen liikkuvuuden edistämisessä on etsittävä ennakkoluulottomasti myös uusia keinoja. Esimerkiksi pitkiä työmatkoja voi käyttää hyödyksi työtehtävien tekemiseen varsinkin tietotyö-ammateissa. Työmatkan aikana tehdystä työstä pitää kuitenkin saada korvaus. Mobiilin joustotyön lisääminen sisältyy myös kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007–2015 toimenpide-ehdotuksiin.

Vuokratyöntekijän työsuhdeturvaa parannettava AKAVAn mielestä vuokratyöntekijän työsuhdeturvaa on parannettava, sillä vuokratyöntekijä saa käytännössä vain harvoin lain edellyttämää suojaa. Yhtä tärkeänä tavoitteena AKAVA pitää sitä, että kun työtä teetätetään vuokratyönä, käyttäjäyritysten omien työntekijöiden työsuhdeturvaa ei heikennetä esimerkiksi takaisinottovelvollisuutta kiertämällä.

Vuokratyöntekijän asemaa ja vuokratyöhön liittyvää ongelmakent-

tää pohditaan parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä. Määräaikaisia työsuhteita selvittänyt työryhmä esitti helmikuun alussa jättämässään esityksessä vuokratyöproblematiikan käsittelemistä omana kokonaisuutenaan.

Työministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tarkastella vuokratyötä kokonaisuutena. Selvityksessä on otettava huomioon vuokratyöntekijän asema, vuokratyöyritysten toiminta, vuokratyöntekijöitä käyttävien

yritysten tarpeet, työvoiman saatavuus sekä työmarkkinoiden toimivuudelle asetetut haasteet. Lisäksi selvitystyössä pitää ottaa huomioon työehtosopimusneuvottelut sekä vuokratyösääntelyn kansainvälinen tilanne.

AKAVAn edustajana työryhmässä on lakimies Maria LöfgrenToivonen. Työryhmällä on työskentelyaikaa toukokuun loppuun saakka.

Akavalainen 2 | 2007

23

Käppyrä kertoo

Yliopistojen voimavarat laahaavat jäljessä Yliopistojen määrärahat olivat vuonna 2005 hieman alle 2 miljardia euroa. Summasta 1,3 miljardia (64,5 prosenttia) oli varsinaista budjettirahoitusta ja 0,7 miljardia (35,5 prosenttia) ulkopuolista rahoitusta. Nämä tiedot ilmenevät Opetusministeriön julkaisusta Yliopistotilastot 2005.

Budjettirahoituksesta palkanmaksuun käytettiin 64,5 prosenttia, tilakustannuksiin 20,8 prosenttia ja muihin toimintamenoihin 14,8 prosenttia.

Opetushenkilökunnan (professorit, yliassistentit, assistentit, lehtorit, tuntiopettajat) henkilötyövuodet mukaan lukien tuntiopetuksen laskennalliset henkilötyövuodet olivat 7 839. Muun henkilökunnan (tutkijat, tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat ja muu henkilökunta) tekemien henkilötyövuosien määrä oli 22 306.

Näillä resursseilla Suomen yliopistoissa oli tutkintoa suorittamassa 176 061 opiskelijaa, joista läsnä olevia oli 160 104. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 12 920, lisensiaattitutkintoja 533 ja tohtoritutkintoja 1 422.

Lisäksi yliopistoissa valmistui lähes 25 tuhatta tieteellistä julkaisua, joista kaksi kolmasosaa julkaistiin ulkomailla. Täydennyskoulutuskursseja järjestettiin yhteensä 3 841 ja niissä oli yhteensä 94 159 osallistujaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta vastasi laskennallisesti 15 841 kokovuotista opiskelijapaikkaa.

Yliopistojen resursointi on selvästi jäänyt jälkeen suhteessa opiskelijamäärään ja suoritettuihin tutkintoihin. Vuonna 2005 yliopistoissa oli 31 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin vuonna 1995. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 32 prosenttia ja tieteellisiä jatkotutkintoja (lisensiaattija tohtori) 25 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Erikseen tarkasteltuna tohtoritutkintojen määrä on kasvanut 86 prosenttia vuodesta 1995. Yliopistojen opetushenkilökunta sen sijaan on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2005 vain vajaat 4 prosenttia.

Yliopistojen budjettirahoituksen luvut ajanjaksolla 1995 - 2005 eivät ole vertailukelpoisia, koska 1990-luvun puolivälissä valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn vuoksi yliopiston tilavuokriin osoitetut määrärahat lisääntyivät.

Vuosina 2000 – 2005 budjettirahoitus on kasvanut reaalisti noin 7 prosenttia ja ulkopuolinen rahoitus noin 6 prosenttia, mutta tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi 11,5 prosenttia ja suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen määrä 12 prosenttia.

Yliopistojen budjettirahoituksen reaalikehitys*, euro/tutkinto-opiskelija 9 000 8 000 7 000 6 000

7 902

7 875

7 521

7 237

7 263

7 271

7 332

7 167

1988

1989

2000

2001

2002

2003

2004

2005

5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

* Määrärahat on muutettu käyttäen indeksiä, jossa Tilastokeskuksen julkaiseman palkansaajien ansiotasoindeksin (valtiosektori) painotus on 2/3 ja tukkuhintaindeksin painotus 1/3. Laskennassa käytetyt opiskelijamäärät ovat KOTA:sta.

Lähde: Yliopistotilastot 2005, Opetusministeriö

Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus rahoittajan osuuden mukaan 2005, milj. euroa Ulkomainen yritys; 8

EU; 80

Muu ulkomainen; 11 Suomen akatemia; 128

Tekes; 86

Muu kotimainen; 269

Kotimainen yritys; 111 Lähde: Yliopistotilastot 2005, Opetusministeriö

Eugen Koev tutkimuspäällikkö

24

Akavalainen 2 | 2007

Viisi visaista

Kadettiupseerit ja opistoupseerit yhteisessä taistelurintamassa Akavalainen korkeakoulutettujen kadettiupseerien Upseeriliitto ja STTK:lainen opistoupseerien Päällystöliitto valvovat jäsentensä etuja Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Järjestöt perustivat helmikuussa Upseerien ammattijärjestöjen neuvottelukunnan (UNK) noin vuoden yhteisen selvittelytyön jälkeen. Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund kertoo, miten yhteistyöhön päädyttiin. en lakien käsittelyn yhteydessä ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta jo ennen rekisteröimättömän neuvottelukunnan perustamista.

Yhteistoiminnalla saatiin aikaiseksi ensimmäinen pöytäkirjattu sopimus ulkomaan palveluksen ehdoista. Sopimusta edelsi syvä keskinäinen yhteistyö, vaikuttaminen ja tiedottaminen. Vastaavalla tavalla vaikutettiin lainsäätämisprosessiin, kun puolustusministeriön virkamiehistö yritti sivuuttaa järjestöt henkilöstöä koskevien pykälien käsittelystä.

Liittojen yhteistoiminnan vaikutuksesta laki ja sen yksityiskohtaiset perustelut saatiin vielä uusintakäsittelyyn.

1

Upseeriliitto ja päällystöliitto tiivistivät yhteistyötään tänä keväänä. Millainen yhteistyön historia näillä kahdella liitolla on ennestään?

Liitot ovat ajoittain olleet keskenään kuin kissa ja koira, mutta useammin kuitenkin kuin ylimmät ystävät. Ristiriitoja ovat aiemmin aiheuttaneet muun muassa kiistat hoidettavista päällekkäisistä tehtävistä, sotilasarvoista ja koulutuksen antamasta pätevyydestä.

Yhteistyön tiivistämiseen liittyviä neuvotteluita on käyty aikoinaan useampien aiempien puheenjohtajien aikana.

Kummankin liiton puheenjohtajan vaihduttua vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa lähdettiin selvittämään uudestaan mahdollisuuksia yhteistyölle. Kumpikin liittohan on oman keskusjärjestönsä kiistaton veturi puolustuksen ja rajan hallinnonalojen edunvalvonta-asioissa. Toisaalta Upseeriliittoon ja Päällystöliittoon kuuluvien kaikkien jäsenten palkkatasot ovat sellaiset, että akavalaisten ajama palkkapolitiikka toisi kummallekin selkeästi parhaan lopputuloksen.

2

Mitä tämä yhteistyön syventäminen käytännössä tarkoittaa?

Upseerien ammattijärjestöjen neuvottelukunnan (UNK) päämääränä on syventää ja laajentaa Upseeriliiton ja Päällystöliiton yhteistyötä sekä yhteistä esiintymistä. Tavoitteena on tehostaa edunvalvontaa ja sopimustoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvottelukunta tekee yhteisiä esityksiä, antaa lausuntoja, laatii julkilausumia ja tiedotteita sekä järjestää koulutusta. Liitot voivat päättää yhteisistä neuvottelutavoitteista ja näitä tavoitteita koskevien neuvottelutulosten hylkäämisestä tai hyväksymisestä. Neuvottelukunnan sitovien päätösten tulee olla yksimielisiä.

3

Mitä etua yhteistyöstä on?

Viime vuosi on osoittanut, että yhteistyö toimii järjestöjen johdon välillä hyvin. Keväällä käydyt neuvottelut Euroopan Unionin taisteluosaston palvelussuhteen ehdoista ja joulukuussa yhteistoiminta Rajavartiolaitoksen hallinnosta ja Puolustusvoimista annettavi-

4

Onko prosessi alkua liittojen yhdistymiselle?

UNK:n perustamisen yhteydessä allekirjoitettiin säännöt ja perustamissopimus. Perustamissopimukseen on kirjattu, että osapuolten yhteisenä tavoitteena on myös pyrkiä syventämään ja laajentamaan yhteistyötä sekä yhteistä esiintymistä. Neuvottelukunnan perustamista edeltäneen vuoden aikana selvitettiin myös vaihtoehtona täyttä fuusiota. Nyt perustettu neuvottelukunta oli kummankin järjestön tässä vaiheessa sopivaksi katsoma lähtöaskeleen ottaminen mahdolliselle syvemmällekin yhteistyölle.

5

Millaisella aikataululla olette nyt liik keellä?

Neuvottelukuntaa ei muodostettu paperitiikeriksi. Tarkoitus on tehdä avointa ja luottamuksellista yhteistyötä järjestöjen välillä mukaan luettuna työtaisteluvalmiuden ylläpitäminen. Jo nykyinen yhteistyön muoto antaa laajat vaikuttamismahdollisuudet. Samaan palkansaajakeskusjärjestöön ja pääsopijaan kuuluminen toisi tietenkin oman lisänsä yhteistyöhön. Tämä päätös on kuitenkin Päällystöliiton sisäinen asia.

Akavalainen 2 | 2007

25

HANNU HUOVILA

Suomessa on meneillään jättiläismäinen projekti, kun Teollisuuden Voima rakentaa Olkiluotoon maamme viidettä ydinvoimalaa.

Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2005, mutta projekti on edennyt oletettua hitaammin.

Olkiluoto 3 valmistunee vuodenvaihteessa 2010-2011, kun suunnitelmien mukaan laitoksen piti tuottaa sähköä jo 2009. Kuvassa valetaan suojarakennuksen alaosan ulkokehää joulukuussa.

Projekteilla tavoitteista totta Suomessa toteutetaan hankkeita, ohjelmia, projekteja ja projektiliiketoimintaa miljardien eurojen edestä. Projekteista on tullut entistä keskeisempi toimintamuoto, sillä niillä vastataan muutokseen ja tehdään tavoitteista totta. Ja muutos, kuten tiedämme, on pysyvää.

Marketta Harinen tiedottaja

26

Akavalainen 2 | 2007

Projektit keräävät yhteen yksilöt, ryhmät ja jopa yritykset saman tavoitteen äärelle. Onnistuminen edellyttää järjestelmällisyyttä, taidokasta ihmisten johtamista, ryhmän yhteistä innostusta ja kykyä soveltaa tilanteeseen sopivia käytäntöjä. Se tavoite voi olla uusi paperitehdas Kiinaan tai vaikka AKAVAn liittokokouksen järjestäminen.

– Yrityksen strategian kannalta keskeiset muutokset saadaan parhaiten läpi projekteina, joissa on määritelty selkeät tavoitteet, vastuut ja resurssit, Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta totesi marraskuussa Projektipäivillä.

Elorannan mukaan projektiammattilaisena kehittyminen ja muutosten vauhdittaminen hyvin johdetuilla projekteilla ovat keskeisiä tekijöitä, kun yritykset uudistuvat ja luovat kestävää kilpailuetua. Metso onkin pilkko-

nut projekteiksi koko innovaatiotoimintansa.

Erilaiset projektit ovat myös organisaation keino vastata ympäristön muutoksiin. Eikä projektityö ole enää nykyään vain yritysten yksinoikeus, sillä myös kunnat, kaupungit ja valtio etsivät tehoa muutoshankkeilleen projektien avulla.

Projektinhallinnan ammattilaisista on pulaa. Elorantakin totesi Metson palkkaavan heti kymmeniä projektiammattilaisia, jos löytyisi niitä, jotka hallitsevat sekä tekniikan että projektijohtamisen. Ongelma ei ole tosin yksin Metson tai Suomen, sillä projektiosaajista on tinka kaikkialla maailmassa.

Erityistaitoa tarvitaan Hyvä projekteihin suuntautuva ammattiura ja johtaminen vaativat erityistaitoja ja koulutusohjelmia. Projek-

tikoulutukseen panostaminen palautuu monin kerroin takaisin, kun tarpeeton sählinki ja virhekustannukset vähenevät ja työn ammattilaisuus lisääntyy.

Meillä suomalaisilla on hyvä maine projektiosaajina, vaikka alan koulutus on vielä suhteellisen nuorta.

Projektinhallintaa voi opiskella esimerkiksi teknillisissä yliopistoissa ja Teknillisessä korkeakoulussa. TKK:lla tuotantotalouden osastolle sijoittuva oppiaine on nimeltään projektiliiketoiminta. Myös Oulun yliopistossa on jo laatu- ja projektijohtamisen professuuri. Lisäksi maassa on tarjolla täydennyskoulutusta, kursseja ja koulutusjaksoja, joissa paneudutaan projektinhallintaan.

Projektiliiketoiminnan professori Karlos Artto TKK:lta toteaa, että Suomessa projektinhallinnan ja projekti-

Projektityössä kohdataan pätkätyön ongelmat Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin lakimiehet joutuvat usein tekemisiin projektityön nurjan puolen kanssa. Erityisesti projektin päättymiseen liittyy monenlaisia työsuhdeongelmia, joita liitossa joudutaan setvimään.

– Työsuhteena projektitöissä näkyvät pitkälti samat ongelmat kuin määräaikaisissa töissä yleensäkin, TEKin oikeudellisten palvelujen yksikönjohtaja Ralf Forsén sanoo.

Projektin päättymiseen liittyvän epävarmuuden lisäksi ylipitkät työpäivät tiukasti mitoitetuissa projekteissa tuovat omat hankaluutensa. – Projekteissa joutuu venymään aika lailla. Työ on stressaavaa ja dead line -päiviä tulee tasaiseen tahtiin. On pakko painaa pitkää päivää, eikä ylitöistä aina makseta kunnon korvauksia.

Forsénin mukaan monet projektit on alun perin mitoitettu epärealistisesti. Niitä ei yksinkertaisesti saa vietyä lävitse sovitussa aikataulussa normaalia työpäivää tekemällä. Silti aika harva jaksaa tai haluaa nostaa ylipitkistä työrupeamista hälyä, vaikka liittoon saattaa soittaakin.

Tyypillistä on myös, että erilaisia projekteja ketjutetaan vuosia peräkkäin ja niitä voi olla meneillään useampia päällekkäin. Työntekijän kanssa tehdään aina uusi määräaikainen työsopimus, vaikka tosiasiassa kyse on vakituisesta työstä, joka vain puetaan erilaisten projektien kaapuun.

– Me saamme paljon kyselyjä määräaikaisuuden perusteista, mutta vaatii melkoisesti uskallusta riitauttaa ne. Moni on mieluummin hiljaa kuin ryhtyy tappelemaan työnantajan kanssa.

Projekteissa työskentelevien on myös vaikeaa päästä pitämään ammattitaitoaan yllä ja päästä täydennyskoulutukseen.

Kirjallinen työsopimus myös projektityöstä Suuri osa projekteissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa, mutta myös yrityksessä vakinaisessa työsuhteessa olevat saattavat projektin päätyttyä joutua tyhjän päälle.

Palaaminen entisiin töihin ei aina onnistu, sillä kyseistä tehtävää ei välttä-

mättä ole enää olemassa.

– On tärkeää, että myös vakituisessa työsuhteessa projektiin siirryttäessä tehtävän muutoksesta tehdään kirjallinen työsopimus. Niihin liitetään useimmiten optio entiseen työhön palaamisesta. Jos vanha työpaikka on projektin kestäessä kadonnut, työtekijän työsuhde voi tällöin päättyä irtisanomismenettelyn ja irtisanomisajan jälkeen. Muuta työsopimuskaan ei siinä tilanteessa takaa, Forsén muistuttaa.

Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy erityisongelmia, jotka joudutaan ratkomaan tapauskohtaisesti. Jos tavoitetta ei saavuteta, se ei ole irtisanomisperuste, ellei projektin epäonnistuminen johdu nimenomaan kyseistä työntekijästä. Liian tiukaksi puristetut aikataulut myöhästyttävät usein projekteja, mutta siitä ei voi syyttää projektissa ahertavia.

Forsénin mukaan projektityö innostaa aivan omanlaistaan väkeä.

Kaikki eivät kestä sellaista työtä, mutta toiset taas nauttivat projektityön luonteesta. Sillä kun on alku ja loppu. (MH)

liiketoiminnan opetusta on tarjolla moniin muihin maihin verrattuna kohtuullisen hyvin.

– Opetuksen laatukin on Suomessa erinomaista, sillä tutkimus on meillä perin edistyksellistä. Tutkimusta tehdään pitkälti korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten ja tutkimustuloksia soveltavien yritysten sekä julkisten organisaatioiden yhteistyönä.

Suosittu oppiaine Artto huomauttaa, että oikeastaan projekteja tehdään jo leikkikoulusta ja esikoulusta alkaen. Niitä ei tosin kutsuta projekteiksi, eikä pidäkään.

– Luovuus ja oivallus tehdä asiat tietyllä tavalla on varhaisessa vaiheessa koulua käyvän lapsen kehittymisen kannalta tärkeää. Hyvät käytännöt havaitaan itse. Jos jonkinlaista systemaattista tietopohjaa haluttaisiin pitää taustalla, niin ideoihin ja niiden toteutta-

Suomessa projektiosaamiseen liittyvää koulutusta on moniin muihin maihin verrattuna kohtuullisen hyvin, sanoo professori Karlos Artto (oikealla) TKK:lta. Arton vieressä istuu Kauppakorkeakoulun professori Henrikki Tikkanen. Kuva on Berliinin teknillisen korkeakoulun heinäkuussa 2005 isännöimästä projektiliiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan tohtoriseminaarista.

jatkuu seuraavalla sivulla

Akavalainen 2 | 2007

27

...jatkoa edelliseltä sivulta miseen liittyvät innovaatioiden teoriat ovat hyvä kasvualusta. Yläasteella voitaisiin kiteyttää jo käytännössä opittuja asioita esimerkiksi systemaattisen ja suunnitelmallisen toiminnan tai ryhmätyön kehikoiden avulla, Artto pohtii projektiosaamiseen kasvamista.

TKK:lla projektiliiketoiminnan peruskurssilla opiskelee vuosittain noin 600 teekkaria ja jatkokurssilla 100. Tohtoriopiskelijoitakin on noin 20.

– Erityisesti pääaineeseen liittyvillä syventävillä kursseilla olemme pyrki-

neet mahdollisimman pieniin ryhmäkokoihin, jotta kursseilla voitaisiin oppia viimeisimpään tutkittuun tietoon ja alan käytäntöihin perustuvaa uutta asiaa, Artto kertoo.

Resurssitilannetta Artto pitää jossain määrin hankalana. Kysyntää alan opintoihin olisi, mutta tarjontaa on pakko rajoittaa. Rahat tutkimukseen on taas haalittava koulun ulkopuolelta itsenäisesti. TKK:n projektiliiketoiminnan tutkimusryhmä saa rahoituksensa pääasiassa suomalaisilta

yrityksiltä, julkisilta organisaatioilta ja Tekesiltä.

– Aiheeltaan fokusoitujen ja pitkälle kantavien sekä kansakuntaa hyödyntävien hankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen on vaativaa. Niissä pitää olla akateemista kunnianhimoa menestyä kansainvälisesti, mutta toisaalta niiden on myös tarjottava käytännön hyötyä osallistuville yrityksille ja julkisille organisaatioille, Artto sanoo.

Projektiyhdistys huolehtii sertifioinnin Projektiyhdistys huolehtii suomenkielisestä, nelitasoisesta IPMA-serifiointitutkinnosta Suomessa. Sertifiointi on näyttö projektinhallinnan yleisestä tietotaidosta ja kokemuksesta sekä toimintatapojen ja asenteiden ammattimaisuudesta. Monissa yrityksissä suositellaan tai jopa vaaditaan, että kaikki projektien johdossa toimivat sertifioituvat.

Projektiyhdistys on yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden muodostama yhteisö, joka perustettiin 1978 edistämään projektinhallintaa ja sen vaatimia taitoja.

Projektiyhdistyksessä on jäseninä noin 130 yritystä ja muuta orga-

nisaatiota. Henkilöjäseniä sillä on yli 1 700.

Yhdistys toimii aktiivisesti myös kansainvälisesti. Tätä nykyä projektinhallinnan maailmanjärjestön IPMA:n puheenjohtaja on Projektiyhdistyksen puheenjohtaja DI Veikko Välilä Espoosta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus viime vuoden projektiteko Projektiyhdistys valitsi viime vuoden projektiteoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Yhdistyksen mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on luotu hyvät edellytykset merkittäviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Niil-

lä voidaan turvata laadukkaat peruspalvelut tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.

Projektiyhdistyksen mukaan uudistuksessa tähän mennessä tehty työ haastaa suomalaisen kaupunkija kuntakentän kriittisen rakentavaan palvelujen ja rakenteiden uudistamistyöhön. Ammattimainen projektiosaaminen johtamisessa ja projektien toteuttamisessa vaikuttaa merkittävästi tuloksiin.

Hankkeen käytännön toteutusta valmistelee ja ohjaa kunta- ja palvelurakenneryhmä, ja valtioneuvostossa hanketta johtaa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä.

Yhdenvertaisuuden teemavuosi käynnistyi Eurooppalainen yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi on käynnistynyt myös Suomessa. Teemavuodella pyritään syrjinnän entistä tehokkaampaan torjuntaan ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamiseen käytännössä. AKAVA on mukana teemavuoden toteuttamisessa.

Suomessa teemavuoden toimista vastaa työministeriö. Ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat myös muut viranomaistahot, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt. Työministeriö toivoo, että teemavuoden aikana yhä laajempi joukko suomalaisia tulee tietoiseksi yhdenvertaisten

28

Akavalainen 2 | 2007

mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumisen välttämättömyydestä sekä lainsäädännön velvoittavuudesta.

Teemavuoden aikana Suomessa toteutetaan kuutta verkostohanketta, joiden avulla pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Yksi hankkeista on työmarkkinajärjestöjen koordinoima Monimuotoisuus työelämässä -verkostohanke.

Hankkeeseen sisältyy esimerkiksi tapahtumia, tiedotusta, koulutusaineis-

ton tuottamista ja seminaari syksyllä 2007. Tammikuussa järjestetty työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen Ulkomaalaiset työntekijät tervetulleita! kampanjakiertue oli myös osa hanketta.

Lisätietoa: www.yhdenvertaisuus.fi/ suomi/

Lyhyet

JUKO sai uuden lakimiehen OTK, VT Tarja Rantahäli on nimitetty JUKOn uudeksi lakimieheksi. Rantahäli toimii JUKOssa valtion ja kirkon sektorin neuvottelijana, mutta osallistuu myös luottamusmiesten koulutukseen. Työ JUKOssa alkoi maaliskuun lopussa.

Ranthäli siirtyi JUKOn palvelukseen vakuutusoikeuden tiedottajalakimiehen tehtävästä. Sitä ennen hän on työskennellyt vakuutusoikeuden esittelijänä ja hoitanut muun muassa työttömyysturva-, palkkaturva- ja eläkeasioita.

– JUKOssa minulla on mahdollisuus syventyä mielenkiintoisiksi ja haasteellisiksi kokemiini työ- ja virkasuhdeasioihin. Ensivaikutelmani jukolaisista on varsin positiivinen ja odotan innolla eri yhteistyötahoihin tutustumista, Rantahäli kertoo.

Rantahäli on kotoisin Oulusta, ja hän opiskeli Rovaniemellä Lapin yliopistossa. Vapaa-aikana hänet löytää kuntosalilta tai jumppatunneilta.

Savonlinnassa paneudutaan palvelurakenteisiin Kuntien palvelutuotannon muuttuvia kuvioita selvitellään kesäkuussa Savonlinnassa. Miltä näyttää teknisellä toimialalla, miten on toimittu ja järkeistetty, miten eteenpäin? Myös käytännössä koettuja toimintamalleja arvioidaan 14.- 15.6. Savonlinnasalilla kuudennessa Kunta ja tekniikka -tapahtumassa.

Jo perinteiseksi muodostuneeseen kesäseminaariin kokoontuvat kuntien tekninen henkilöstö, kuntien luottamushenkilöt, ammattiyhdistysten jäsenistö ja muut asialle vihkiyty-

neet. Palvelurakenteiden ohella valotetaan muun muassa kuntien maapolitiikkaa ja kaavoitusta erityisesti raskaan liikenteen järjestelyissä. Onko kunnissa sormi suussa kasvavan liikenteen edessä, kyselevät liikenteen ammattilaiset ja tienrakentajat.

Työmarkkinajärjestöt ovat vaikuttaneet päivien sisällön ja tapahtuman muotoutumiseen. Tarkempia tietoja ilmoittautumis-, matkustus- ja majoitusvarausohjeineen on nähtävissä nettisivuilla osoitteessa www.savonlinna.fi/ tapahtumat.htm.

Akavalaisten puolue eduskunnan suurin Ainakin 65 akavalaisiin liittoihin kuuluvaa kansanedustajaa aloittaa työnsä uudessa eduskunnassa. Heitä on selvästi enemmän kuin muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen liittojen jäseniä.

Puoluekenttää laidasta laitaan edustavissa akavalaisissa on eniten Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n jäseniä. Peräti 17 OAJ:n opettajaa selvitti tiensä Arkadianmäelle. Opettajien puolue on eduskunnassa kuitenkin vielä paljon suurempi, sillä opettajia on Opettaja-lehden laskelmien mukaan kansanedustajissa kaikkiaan 29.

Agronomiliittolaisia on eduskunnassa yhdeksän, samoin Lakimiesliiton jäseniä. Lääkäriliitto sai eduskuntaan seitsemän jäsentään, Valtiotieteilijöiden liitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK saivat molemmat 6, Ekonomiliitto 4 ja Uusi Insinööriliitto 2 sekä Akavan kirkolliset ammattiliitot 2. Hammaslääkäriliitto, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Tieteentekijöiden liitto saivat kukin yhden jäsenensä parlamenttiin. (MH)

Profiloi työympäristösi kuntoon Työterveyslaitos on kehittänyt Työympäristöprofiili-ohjelman, jota voidaan käyttää kämmenmikrolla. Työympäristöprofiili on työn vaara- ja kuormitustekijöiden arviointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa työstä aiheutuvia riskitekijöitä ja arvioida riskien pienentämiseksi tarvittavia toimia.

Menetelmä koostuu seitsemästä

osiosta, jotka ovat: kemialliset, biologiset ja fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, fyysinen ja henkinen kuormittuminen sekä tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käytettävyys.

Menetelmä on tarkoitettu työpaikkojen, työsuojelun ja työterveydenhuollon käyttöön. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Lisätietoja: Aromaa Eeva, Lipponen Mari, Naumanen Paula, Johansson Ari, Virkkala Jussi, Liesivuori Jyrki. Työympäristöprofiilin käyttöopas. Työterveyslaitos, Kuopio 2005. http://www.ttl.fi/tyoymparistoprofiili

Akavalainen 2 | 2007

29

Ilmastonmuutokseen on reagoitava nyt Ilmastomuutos on todellisuutta. Se muuttaa vääjäämättä globaalia tuotannon, teollisuuden ja työpaikkojen rakennetta. Kaikkien on reagoitava ilmastonmuutokseen nyt, jottei lasku päästöjen aiheuttamista ilmastovaikutuksista jää moninkertaisesti tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Outi Ervasti elinkeinopoliittinen asiamies

tarkkaan. Sternin raportti antaa kuitenkin suuntaa siihen, mihin oltaisiin menossa ja mitkä ovat vaihtoehdot.

EU herännyt ilmastonmuutokseen Sternin raportin merkitys ymmärrettiin välittömästi EU-komissiossa. Se vaatiikin globaaleja toimia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla energiapoliittisessa keskustelussa korostuvat tarve avata EU:n omia energiamarkkinoita ja lisätä energiatehokkuutta. Sähkömarkkinoiden toi-

mimattomuus ja tehottomuus sekä siitä johtuva energian korkea hinta on todettu ongelmaksi sekä kuluttajille että teollisuuden kilpailukyvylle. Kilpailun puutteen sanotaan jopa hidastaneen vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä ja investointeja puhtaampaan energiaan. Samalla EU:n riippuvuus tuontienergiasta kasvaa kaiken aikaa.

Komissio julkisti Saksan puheenjohtajuuskauden kynnyksellä tammikuun alussa laajan energiapoliittisen katsauksen. Tavoitteena on luoda EU:lle yhtenäinen energiastrategia.

Sopivana päivänä ruuhka-aikaan Helsingin Mannerheimintien yllä leijuu sankka pakokaasupilvi. Autojen pakokaasut ovat yksi osatekijä ilmastonmuutoksessa.

Siihen osioon jokainen meistä voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään.

LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö

Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicolas Stern julkisti viime vuonna raportin, jossa laskettiin ilmastonmuutoksen ja sen vastaisten toimenpiteiden kustannukset. Nykyisin ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan ehdottomasti liian vähän. Tätä tietä jatkettaessa menetettäisiin maailman bruttokansantuotteesta vähintään 3 prosenttia ja pahimmillaan jopa viidennes. Toisaalta torjuntatoimet eivät veisi kuin prosentin bruttokansantuotteesta.

Sternin mukaan ilmastonmuutoksen tehokas torjuminen tulee joka tapauksessa paljon halvemmaksi kuin nykymenolla jatkaminen. Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta täysin

30

Akavalainen 2 | 2007

AKAVA näkee ilmastonmuutoksessa myös mahdollisuuksia AKAVAn mielestä kasvihuonepäästöjä on vähennettävä kaikkia osapuolia sitovin tavoittein. Silti kasvihuonepäästöjen rajoittamisen rinnalla ilmastonmuutoksen hillintä on nähtävä paitsi energiapoliittisena myös innovaatiopoliittisena haasteena, jolla voidaan edistää uusien työpaikkojen syntyä ja teknologiakehitystä. Globaalissa kilpailussa pärjäävät ne maat ja talousalueet, jotka ovat ymmärtäneet panostaa ajoissa kustannustehokkaisiin energiainnovaatioihin ja niihin liittyvään osaamiseen muita enemmän.

Suomi ei ilmastonmuutoksessa ole kokonaisuutena häviäjien jou-

kossa. Työpaikkoja on saatavissa jopa lisää panostamalla korkeaan osaamiseen kasvihuonekaasujen vähenemiseksi ilmastotavoitteiden mukaisesti. Samalla Suomen on pysyttävä energiatehokkaiden innovaatioiden ja osaamisen kärkimaana.

Erityisesti korkeasti koulutetulla työvoimalla on nyt edessään suuri haaste edistää globaalia ilmastonmuutoksen torjumista. Ympäristöteknologiaosaaminen, uudet energiankulutusta ja ympäristöä säästävät innovaatiot teollisuudessa ja rakentamisessa ja innovaatioiden kaupallistaminen vientiin tarjoavat Suomelle monia mahdollisuuksia.

AKAVA pitää kuitenkin tärkeänä, että kasvihuonepäästöjä vähennetään kaikkia osapuolia sitovin tavoittein. Päästöjen vähentämiseen liittyvä taakka on jaettava tasapainoisesti, ja jäsenmaiden erityisolosuhteet on otettava huomioon taakan jaossa.

Perusenergiaratkaisujen rinnalla on edistettävä uusiutuvia energiamuotoja. Suomen kilpailukyvyn kannalta myös energian hinta, toimitusvarmuus ja omavaraisuuden kohottaminen ovat tärkeitä kysymyksiä.

EU asetti maaliskuun huippukokouksessaan tavoitteeksi luoda yhtenäiset sähkö- ja kaasumarkkinat ja vähentää kasvuhuonepäästöjä EUmaissa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tilanteesta.

Toisaalta, mikäli myös kaikki maat osallistuvat talkoisiin, päästövähennys voisi olla jopa 30 prosenttia. Samalla uusiutuvien energiavarojen käyttö päätettiin nostaa 20 prosenttiin energiatuotannosta ja siten edistää EU:n energiaomavaraisuutta.

Energiapaketti on herättänyt kovaa keskustelua. Pelätään, että EU:n oma kilpailukyky heikkenee eikä ilmastonmuutokseen kuitenkaan pystytä vaikuttamaan globaalisti tai että EU ei edes itse kykene toteuttamaan tavoitteitaan.

Toisaalta EU:n nyt tiukkojen tuonnille asettamien ympäristökriteerien väitetään antavan jäsenmaille vain tekosyitä asettaa kohtuuttomia tulleja

kolmansien maiden tuonnille oman tuotannon suojelemiseksi.

ETUC pitää neljän vuoden välein toistuvan kongressinsa Sevillassa toukokuussa. Siellä päätetään ikään kuin Euroopan palkansaajajärjestöjen hallitusohjelma tuleville vuosille. Yhdeksi tärkeimmäksi kysymykseksi on tulossa ilmastonmuutos ja energiakysymykset.

Tällä tietoa ETUC aikoo tehdä uusia linjauksia maaliskuisen huippukokouksen päätösten pohjalta.

Euroopan palkansaajaliike linjaa ilmastostrategiaa Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC olisi ollut valmis asettamaan esitettyä korkeampiakin tavoitteita kasvihuonepäästöjen alentamiseksi. Edes huippukokouksen päätökset eivät ole riittäviä, sillä niidenkin toteuttaminen johtanee jonkinasteiseen ilmastonmuutokseen.

ETUC julkisti helmikuun lopussa selvityksen ilmastomuutoksen vaikutuksesta työllisyyteen Euroopan unionissa. Siinä todetaan, että ilmastonmuutoksesta ei kokonaisuutena ole suurta uhkaa työpaikoille, jos maapallon keskilämpötilan nousu saadaan pysymään maltillisena. Suurinta sopeutumista edellyttävillä aloilla on silti ryhdyttävä nopeasti toimenpiteisiin, jotta tarpeettomia ongelmia ei synny.

Akavalainen 2 | 2007

31

EU-uutisia

Tarvitaanko globalisaatiorahastoa?

EU:n perustama globalisaatiorahasto auttaa työttömiä, mutta silti sen tarpeellisuuden voi kyseenalaistaa. Samalla rahalla olisi voitu kasvattaa jo olemassa olevan EU:n sosiaalirahaston budjettia, joka keskittyy samoihin toimiin kuin globalisaatiorahastokin.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö

EU on perustanut globalisaatiorahaston, jolla on tarkoitus auttaa globalisaation vuoksi vaikeuksiin joutuneita työntekijöitä. Toimenpiteinä ovat muun muassa uudelleenkoulutus ja sijoittuminen uudelle työuralle. Kyse on aktiivisen työvoimapolitiikan toimista, rahastosta ei voida antaa passivoivaa tukea.

Rahasto voi jakaa jäsenmaihin eri kohteisiin vuodessa noin 500 miljoonaa euroa ja enimmäistuki on puolet rahoitettavien toimien kokonaiskustannuksista. Varoja myönnetään enintään vuodeksi. Rahasto on aloittanut toimintansa tämän vuoden alusta. Tukien myöntämistä arvioitaessa työpaikkojen vähentymisellä tulee olla selvä yhteys maailmankaupan muutoksiin ja selvästi haitallinen vaikutus alueelliseen

tai paikalliseen talouteen.

Suomessa rahastoa voitaisiin käyttää esimerkiksi laajamittaisten irtisanomisten yhteydessä helpottamaan työntekijöiden joustavaa siirtymistä uudelle uralle. Suomessa sitä on ehdotettu tuoreeltaan käytettäväksi Pohjois-Karjalassa Perloksen irtisanomisten vuoksi. Tavoitteena on saada maakuntaan EU:n globaalisaatiorahaston tukea tulevien irtisanomistilanteiden helpottamiseen.

Rahaston tavoite ja toimenpiteet ovat hyviä. Rakennemuutoksen uhreja pitää ehdottomasti tukea. Globalisaatiorahaston tarpeellisuuden voi silti kyseenalaistaa. 500 miljoonalla eurolla olisi voitu kasvattaa jo olemassa olevan EU:n sosiaalirahaston budjettia, joka keskittyy täysin samoihin toimenpitei-

siin. Perloksen tai minkä muun irtisanomistapaukseen pystyttäisiin antamaan apu EU:n olemassa olevan sosiaalirahaston avulla tai sen toimintaa kehittämällä.

Erillisellä globalisaatiorahastolla luotiin turhaa ylimääräistä byrokratiaa ja lisäksi globalisaatioon lyödään yksipuolisesti irtisanomisten leima. Vaikka globalisaatiolla on haittapuolensa, se tuo myös työtä ja toimeentuloa suurelle määrälle suomalaisia ja eurooppalaisia.

Rahasto perustettiinkin lähinnä tiettyjen jäsenmaiden painostuksesta ja eräänlaisena “mediatemppuna”. Siinä se onkin onnistunut erinomaisesti. Rahasto on saanut pieneen kokoonsa verrattuna valtavasti julkisuutta.

Palkansaajien EU-toimisto uusiksi Palkansaajajärjestöjen yhteinen toimisto Brysselissä muuttaa nimeään. KEY-nimi jää historiaan: tästä lähtien puhutaan palkansaajajärjestöjen EU-edustustosta. Myös muita uudistuksia on tulossa.

Syynä nimenvaihtoon on siinä, että KEY-nimen sisältö (Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) on jäänyt epäselväksi. Yleensä se on sekoitettu englannin key-sanaan (avain), joskus jopa Kaupan esimiesliitto KEY:hyn.

Tämän vuoden aikana palkansaajajärjestöjen EU-edustuston toimintaa muutetaan muutenkin.

Edustusto saa nyt kaksi johtajaa.

Ari Åberg tulee Tekniikan akateemisten liitto TEKistä ja Jorma Rusanen SAK:sta, mutta uudessa työssään he edustavat kaikkia suomalaisia palkansaajajärjestöjä. Työnjako kahden joh-

32

Akavalainen 2 | 2007

tajan välillä on sellainen, että Rusanen vastaa työmarkkina-, sosiaali- ja tasaarvokysymyksistä ja Åberg muun muassa elinkeinopolitiikasta, taloudesta ja osaamisesta. Rusanen aloitti työnsä maaliskuun alussa, Åberg huhtikuun alussa.

Edustustolle on myös päätetty perustaa johtoryhmä, jonka tehtävänä on sen toiminnan ohjaaminen ja painopisteiden sekä linjausten määrittely. Ryhmässä istuu SAK:sta Marjaana Valkonen, STTK:sta Risto Kousa ja AKAVAsta Markus Penttinen.

Uusien johtajien tärkeimpiin teh-

täviin kuuluu tiedottaa suomalaisille palkansaajajärjestöille, missä EU:ssa mennään. Tehtyjen laskelmien mukaan unionin koneistossa on jokaista päivää kohti keskimäärin viisi tapahtumaa, päätöstä tai vastaavaa, jotka vaikuttavat merkittävästi suomalaisten palkansaajien elämään. Näin ollen tiedottaminen ja sen hoitaminen vievät edunvalvontatyön ohella edustuston työstä valtaosan.

AKAVA:lla, SAK:lla ja STTK:lla on ollut yhteinen toimisto Brysselissä vuodesta 1995.

Olli Rehnin eurooppalaisia ajatuksia

Rehn, Olli: Suomen eurooppalainen valinta. WSOY, 2006.

EU-komissaari Olli Rehn pohtii syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Euroopan unionin kehityssuuntia ja Suomen Asemaa yhdentymiskehityksessä.

On aina mielenkiintoista lukea näkemyksiä henkilöltä, joka istuu merkittävällä näköalapaikalla ja on tunnettu harkitsevaisuudestaan. Suomen EU-komissaari Olli Rehn ja hänen kirjansa Suomen eurooppalainen valinta on tyyppiesimerkki tästä.

Kirja esittelee laajan valikoiman ajankohtaisia eurooppalaisia ja suomalaisia kysymyksiä sekä Rehnin ajatuksia niistä. Aiheet vaihtelevat hänen oman komissaarisalkkunsa eli laajentumisen aiheista energiakysymyksiin ja aina Tanskan työmarkkinamalliin asti.

Rehnin esittämät linjaukset ovat enemmän tohtorin ja eurooppalaisen Olli Rehnin kuin paikallisen puoluepo-

liitikon. Irtopisteitä ei kerätä. Poliittinen tausta tulee esille lähinnä silloin kuin hän silottelee kallista maataloutta tai Suomen ylitiheää korkeakouluverkostoa.

Rehnin moniaiheisen kirjan jonkinlaisena punaisena lankana painottuu eurooppalaisen yhteistyön tärkeys ja se, että Suomen on välttämättä oltava mukana tässä kehityksessä. Globalisaatiosta eristäytyminen johtaa vain vaikeuksiin, Suomen menestys on tiukasti kiinni EU:n yhdentymiskehityksessä, ja Turkin tulevaisuus on kanssamme unionin täysivaltaisena jäsenenä.

Suomea käsitellessä hän lähes ylistää osaamisen ja innovaatioiden merkitystä. Suomalainen koulujärjestelmä on ollut avain tasapainoiseen yhteiskuntaan. Se on myös auttanut maatamme maailmantason menestykseen.

Rehn kirjoittaakin Suomen toteuttaneen Lissabonin strategiaa ennen kuin koko käsitettä oli edes keksitty. Lissabonin strategian mukaisestihan EU:sta tehdään maailman kilpailukykyisin osaamisen perustuva talous.

Kirja on mielenkiintoinen ajankohtaiskatsaus Suomen ja koko maailman ykkösluokan pohdinta-aiheisiin. Sitä vaivaa kuitenkin aiheiden rikkonaisuus: kirjaan on yksinkertaisesti ahdettu niitä liikaa. Ajanpuute näkyy myös.

Olli Rehniltä voisikin seuraavaksi toivoa keskittymistä hänen nykyiseen ydinalueeseensa eli laajentumiseen.

Hänen harkitut näkemyksensä ja paalupaikkansa esimerkiksi eurooppalaisen ja islamilaisen kulttuurin yhdistäjänä olisivat lupaava yhdistelmä. (Markus Penttinen)

Optimistinen aikamatka tulevaisuuteen

Rouvinen, Petri, Vartia, Pentti, Ylä-Anttila, Pekka: Seuraavat sata vuotta.

Aikamatka maailmaan ja Suomeen 19072107. Taloustieto, 2007.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sadan vuoden taipaleen merkeissä ETLAlta tilattu kirja Seuraavat sata vuotta, Aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107 tutkailee tulevaisuutta optimistisin mielin. Teoksessa maalataan kuvaa siitä, millaisessa maassa ja maailmassa me ehkä elämme sadan vuoden kuluttua. Tulevaisuutta tarkastellaan monien ETLAssa ja muualla aiemmin tehtyjen tutkimusten valossa, mutta kirjaa varten on tehty myös paljon lisätutkimusta.

Talouskasvun maantiede muuttuu. Sadan vuoden kuluttua painopiste on idässä ja etelässä nykyisen lännen ja pohjoisen sijaan. Silloin ItäAasian osuus globaalista teollisuustuotannosta on noussut jo kahteen kolmasosaan. Talouskasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei kuitenkaan välttämättä hidastu, vaan Aasian ja Etelä-Amerikan talouskasvu hyödyttää

myös muuta maailmaa. Tuotannon kasvu jatkuu Suomessakin, vaikka hidastuen. Tulotaso on noussut 5-7 kertaiseksi nykyisestä.

Usko teknologiaan on vahva: teknologinen muutos ja tutkimus vauhdittavat kasvua kenties voimakkaammin kuin edeltävänä satana vuotena.

Digitaalivallankumouksen suurimmat vaikutukset ovat vasta edessä. Suomi ei enää pysty hyödyntämään perässähiihtäjän etuaan kuten sata vuotta sitten, nyt tehtävänä on pysyä eturintamassa. Siinä tarvitaan panostamista tiede- ja teknologiapolitiikkaan sekä Suomen kytkemistä tiiviimmin kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön. Maahan on pystyttävä houkuttelemaan ulkomaisia investointeja, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

Suomi integroituu entistä vahvemmin Euroopan unioniin, jossa tehdään yhä enemmän Suomeakin kos-

kevia päätöksiä. Laajan joukon globaaleja päätöksiä tarvitsevat myös ympäristökysymykset, vakavimpana ja kiireellisempänä ilmastonmuutos. Siihen on reagoitava nopeasti Vuosisadalle lyö leimansa ikääntyminen: yli 60-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä noin kymmenesosasta 25-45 prosenttiin ja väestönkasvu pysähtyy.

Suomessa ikääntymisen ongelmat kohdataan aiemmin ja voimakkaammin kuin muualla Euroopassa. Väestön vanheneminen vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin jo lähivuosina.

Yksi keino vastata ikääntymisen haasteeseen on pidentää työuraa. Kun ihmiset elävät entistä vanhemmiksi entistä hyväkuntoisimpina, eläkeikää voisi nostaa noin 70 vuoteen.

Suomi on olemassa sadan vuoden kuluttua, ja täällä puhutaan Suomea. Kuulostaa hyvältä. (Marketta Harinen)

Akavalainen 2 | 2007

33

Perhevapaa on isien oikeus Suomalainen isä osallistuu synnytykseen ja käy joogassa, mutta perhevapaiden pitämisessä meillä ollaan naapurimaista jäljessä. Perhevapaat ovat kuitenkin isien ja heidän lastensa etuoikeus, jonka käyttämiseen kannustaa myös tammikuussa voimaan tullut perhevapaauudistus Suomessa oli vuonna 2006 lähes 50 000 uutta isää, mutta heistä vain 13 prosenttia käytti vanhempainrahaa. Tutkimusten mukaan asenteet ja tietopula ovat esteinä suomalaisten isien innostukseen pitää esimerkiksi vanhempainvapaata. Taustalla ovat usein uskomukset taloudellisesta menetyksestä ja pelko urakehityksen hidastumisesta. Isät myös uskovat, ettei vapaan ajankohtaa voi valita riittävän joustavasti.

tyisesti pidempiin perhevapaisiin. Kyseessä on kaikkien osapuolten etu, Toiviainen muistuttaa.

Perheen talous pysyy kunnossa

BARBRO WICKSTRÖM

Jutta Kajander Soprano Oy

Asenteet ja perinteiset roolijaot jarruttavat yhä isien perhevapaiden käyttöä. Isien tarjoama hoiva on kuitenkin lapselle yhtä tärkeää kuin äidinkin. Perhevapaiden pitäminen auttaa myös kasvattamaan isän ja lapsen tunnesiteen vahvaksi, koko elämän kestäväksi.

– Itse uskoisin, että syyt isien vähäiseen perhevapaiden pitoon ovat enemmän asenteellisia, perhevapaatyöryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

– Tehokkaimmin perinteisiin asenteisiin vaikuttaisi se, että isät lähtisivät rohkeammin käyttämään oikeuksiaan sekä lyhyempiin että eri-

34

Akavalainen 2 | 2007

Asenteet ovat selvästi sidoksissa tiedon tasoon. Esimerkiksi verotusvertailuun perehtyneissä perheissä isät yleensä pitävät perhevapaita. Myös päivärahan ja verotuksen yhteisvaikutukset laskevat perheille vapaista koituvia kustannuksia.

Taloudellisten menetysten uskotaan olevan suurempia kuin ne tosiasiassa ovatkaan. Vuoden alusta voimaan tullut perhevapaauudistus tuo entisestään tukea perheiden talouteen myös silloin, kun isä käyttää oikeutensa perhevapaaseen. Perhevapaauudistuksessa vanhempainraha nousi 70 prosentista 75 prosenttiin työtuloista ensimmäisen 30 päivän ajalta.

Töissä käyvien vanhempien kannattaa jakaa perhevapaita molempien kesken myös verotuksellisista syistä. Perheen tulot saattavat jopa nousta, jos isä pitää vanhempainvapaata esimerkiksi kuukauden ja perheen äiti on samanaikaisesti töissä.

Silloin molempien verotus laskee, kun äitikin saa tulonhankkimisvähennyksen, jota ei saa päivärahoista.

Vanhempainvapaan voi jättää säästöön Vanhemmat voivat nyt sopia entistä joustavammin perhevapaiden jakamisesta. Isä voi pitää esimerkiksi yhden kuukauden yhdistettyä vanhempainvapaata ja siitä ansaitsemaansa ylimääräistä vapaata milloin tahansa noin kahdeksan kuukauden sisällä sii-

tä, kun äiti on lopettanut perhevapaan pitämisen. Äiti voi tällöin olla töissä tai hoitovapaalla.

Jousto lisääntyy paitsi perheen sisällä, myös työpaikoilla. Isät voivat halutessaan sovittaa vanhempainvapaan työnsä kulkuun ja ottaa huomioon esimerkiksi kollegoidensa työtilanne.

Hyötyä myös yritykselle Tasapainoista perhe-elämää viettävä isä tai äiti on hyvä työntekijä. Isät usein uskovat, että heidän urakehityksensä hidastuu, jos he pitävät perhevapaita. Tosiasiassa yrityksissä kannustetaan isiä perhevapaisiin, koska hyvä työntekijä on perhevapaan pitämisen jälkeen entistä sitoutuneempi ja motivoituneempi.

Perhevapaauudistuksen joustavien ratkaisujen myötä työnantajakustannukset jakautuvat tulevaisuudessa tasaisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Myös työnantajien korvaus perhevapaan ajalta on noussut.

– Sekä työnantajille että työntekijöille on eduksi, että työn ja perheen yhteensovittamista tuetaan, Toiviainen tiivistää.

Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2007 käynnissä oleva Isät perhevapaalle –projekti kannustaa isiä käyttämään oikeuksiaan perhevapaisiin. ESR-projektin tavoitteena on edistää sukupuolten mukaista tasa-arvoa työelämässä.

Nytt från AKAVA

Närmare en halv miljon medlemmar i AKAVA AKAVAs medlemstal fortsätter att öka kraftigt. Vid årsskiftet uppgick medlemmarnas antal till 486 000, närmare en halv miljon. 24 000 medlemmar anslöt sig under år 2006. Det innebär en ökning på 5,3 procent.

Det medlemsförbund som växte mest var Nya Ingenjörsförbundet, då Ingenjörsförbundet och det tidigare FTFC förbundet Kommunernas tekniska gick samman vid slutet av

året. Nya Ingenjörsförbundet kunda notera en tillväxt på 12 421 medlemmar. Därnäst kom Undervisningssektorns Fackorgansiation OAJ som växte med 2 117 medlemmar och Akavas Specialorganisationer med 1 711.

Antalet studerandemedlemmar inom Akava börjar närma sig hundra tusen . Vid årsskiftet var deras antal nästan 99 000.

Mandattiden löper ut för AKAVAs ordförande I maj väljer AKAVAs förbundsmöte ordförande för inkommande mandatperiod. Vid slutet av mars hade fyra ordförandekandidater anmält sig. Även AKAVAs nuvarande ordförande Risto Piekka har sagt att han är villig att fortsätta, ifall han får understöd.

I ordförandekampen deltar Ekonomförbundet SEFE med sin förhandlingsdirektör Sture Fjäder som kandidat, Teknikens Akademikerförbund TEK med sin verksamhetsledare Heikki Kauppi. Läkarförbundets förra ordförande Kati Myllymäki är kandidat liksom Nya Ingenjörsförbundets ordförande Matti Viljanen.

Viljanen är ordförande för Förhandlingsdelegation för Högre Tjänstemän FHT , Fjäder och Kauppi är viceordförande i delegationen.

Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ som är AKAVAs största medlemsförbund har sammanlagt en fjärdedel av rösterna vid förbundsmötet dvs. 169 av totalt 676 röster. Det näst största förbundet Nya Ingenjörsförbundet har ett sammanlagt röstetal på 95, därefter kommer TEK med 75 röster och Ekonomförbundet med 49 röster. Dessa tre förbund inom FHT har sammanlagt 219 röster.

Läkarförbundet har 37 röster, Akavas Specialorganisationer 34, Juristförbundet 21, Tradenomförbun-

det 18, Statsvetarnas Förbund 15, YTY och Tränarna 14, Forskarförbundet 13, Farmaciförbundet 11 och Akademiska naturvetarförbundet 10.

Officersförbundet och Tandläkarförbundet har båda 9 röster, Agronomförbundet och Psykologförbundet 8 var och Kyrkliga fackförbunden inom Akava 7 röster. Resten av de små förbunden har röstetal mellan ett och fem, sammanlagt 39 röster.

Du kan läsa mera om ordförandekandidaterna på AKAVAs hemsida www.akava.fi

AKAVAs mål för arbetslivet Förändringarna i arbetslivet och arbetets karaktär syns tydligt i AKAVAs nyligen förnyade mål för arbetslivet. Allt fler finländare arbetar med informationsteknik och annat expertarbete. Arbetsrätten, arbetets organisation samt chefs- och ledningsfunktionerna bör följa denna utveckling.

I sina mål för arbetslivets utveckling utgår AKAVA från expertarbetet. I vid bemärkelse har varje högutbildad professionsgrupp sitt eget speciella expertområde, för vilket man skaffar sig kunnande och kompetens genom långa , mångåriga studier och kompletterande arbetserfarenhet.

Expertarbete kräver till exempel förmåga att införskaffa, samla och förmedla information på expertnivå, att utveckla lösningsalternativ och att fatta beslut. Lösningarna är ofta långsiktiga och gäller andra människor, som patienter, elever och klienter. För chefer gäller det de egna medarbetarna.

AKAVA anser att kollektivavtalsoch arbetstidslagstiftningen, arbetarskyddet samt samarbetsförfarandet bör utvecklas genom trepartsberedning.

ILMOITUS

på svenska

Akavalainen 2 | 2007

35

K`cXX Blekfi\dfek`e \j`k\

aX cfdXkl\e _Xb\dlj

I\ekflkkXmX aX Xbk``m`e\e Blekfi\dfekk` fe `ik`fkkf Xia\jkX% B\j cc )''. fe kXiafccX cXX[lbbX`kX cfd`X k\im\pjbpcgpc `jj # blekflkld`jb\jblbj`jjX kX` li_\`clfg`jkf`jjX% MXc`kkXmXeX fe dp j cfd`X ,'" aX ,," $ip_d`cc\ aX k\\dXblekfi\dfekk`cfd`X% 11 CfdXccX k\jkXkXXe ]ppj`e\e blekf# bXikf`k\kXXe c``blekX$

nnn%X$cfdXk%Ô

Blekfi\dfekk` Æ X`bXX `kj\cc\

aX iXm`ekfkfkkldlbj\k j\b c``blkXXe p_[\jj % 8`bXX fe dp j c\gffe aX _f`kf`_`e% 11 BX_[\e mlfifbXl[\e K\im\pjki\]]\`cc kXib`jk\kXXe fee`jkl`bf Blekfi\dfekk`6 11 Blekfi\dfek`e cfdXklb` fe **' \lifX aX K\im\pjki\]Ô \e klb` fe (*' \lifX% 8$cfdXk ip s IXkXd\jkXi`ebXkl (( '',)' ?\cj`eb` s gl_% ')' ((( )..' Xib`j`e 0Æ() ]Xbj` '0 (+, .'- s `e]f7X$cfdXk%Ô

K`cXX Kj\dgg`cfdXe \j`k\

aX cfdXkl\e _Xb\dlj

Kj\dgg`cfdX @bXXc`jk\e bpcgpc jj XekXX d`\c\bbppkk kp _ e aX `cfX \c d e% Kj\dgg`cfdX fe bXbj`fjX`e\e Xbk``m`cfdX# afccX b\jb`kpk e kp _pm`emf`ek``e% CfdXccX fe 11 Dfe`glfc`e\e ]ppj`j\\e aX gjppbb`j\\e aXbjXd`j\\e k _k m f_a\cdX ip_d jj % 11 BlekflkljcX`kfbj\e gjpbfcf^`# c b i` aX ]pj`fk\iXg\lkk` fmXk blijj`cX`jk\e klb\eX% 11 DXaf`klj bX_[\e _\e^\e _lfe\`jjX aX glfc`_f`kf% 11 CfdXkl\klk _`eeXk1 @ aXbjf , mib ()0 \lifX# @@ aXbjf + mib (', \lifX% B\j e aX jpbjpe )''. X`bXeX a ia\jk\k e m`\c bllj` Kj\dgg`cfdXX% B p klkljkldXjjX cfdX$X`bf`_`e 8$cfd`\e m\ibbfj`ml`ccX% 8$cfdXk ip s IXkXd\jkXi`ebXkl (( '',)' ?\cj`eb` s gl_% ')' ((( )..' Xib`j`e 0Æ() ]Xbj` '0 (+, .'- s `e]f7X$cfdXk%Ô

36

Akavalainen 2 | 2007

nnn%X$cfdXk%Ô

?X\ Kj\dgg`cfd`cc\