Akavan hallitusohjelmatavoitteet
Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia 1
Voit tutustua Akavan hallitusohjelmatavoitteisiin tai tulostaa asiakirjan Akavan verkkopalvelusta. Saatavilla ovat myÜs asiakirjan kaaviot. Lisätietoja osoitteessa www.akava.fi/hallitusohjelmatavoitteet.
2
Sisältö: Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia..................... 4 Keskeiset tavoitteet............................................. 5 Verotus................................................................. 6 Työelämän kehittäminen..................................... 7 Työurien pidentäminen....................................... 12 Sosiaalipolitiikka.................................................. 13 Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo........ 16 Koulutuspolitiikka................................................ 17 Työvoimapolitiikka............................................... 21 Elinkeinopolitiikka................................................ 23 Julkinen sektori.................................................... 27 Kansainväliset asiat............................................. 30
Hyväksytty Akavan hallituksen kokouksessa 26.5.2010 ISBN 978-952-5628-31-9 Kuvat: Timo Raunio
3
Akavan hallitusohjelmatavoitteet
Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia Seuraavan hallituskauden aikana on luotava pohja uudelle kasvulle ja tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tarvitaan uusia työpaikkoja, korkeaa tuottavuutta ja kohtuullista työtulojen verotusta. Suomen menestys nojaa vahvasti korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Kasvu ei ratkaise kaikkia julkisen talouden ongelmia, mutta pienentää niitä merkittävästi. Julkisen talouden kestävyysvajetta korjataan pidentämällä työuria, tiukentamalla kuntasektorin ohjausta sekä parantamalla julkisten palveluiden tuloksellisuutta. Veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin on turvauduttava vain siltä osin kuin sopeuttamista ei saavuteta muilla keinoilla. Rahoituspäätöksissä on asetettava etusijalle nuorten ja työikäisten terveys ja työhyvinvointi, huipputasoinen koulutus, tutkimus ja tietoinfrastruktuuri.
4
Keskeiset tavoitteet:
Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei kiristetä millään tulotasolla. Siten tuetaan uutta kasvua, korkeaa osaamista ja työllisyyttä.
Työuria pidennetään ensisijaisesti huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista, luomalla kannusteita työikäisten osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, estämällä ikääntyvien työntekijöiden syrjin- tä- ja varmistamalla vastavalmistuneiden työnsaanti.
Järjestöille säädetään kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän vakauden parantamiseksi.
Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja sen parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllis- tyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutus järjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään.
Julkista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta nostetaan tuntuvasti niin, että maan kokonaispanostukset siihen ovat vähintään neljä prosenttia BKT:sta koko hallituskauden aikana. Hyvin resursoitu tiedepolitiikka painottuu perustutkimukseen. Tutkimustulosten taloudellinen hyödyntäminen perustuu markkinaehtoiseen inno- vaatiopolitiikkaan.
Valtion taloudellista ohjausta kunnista lisätään kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuu den varmistamiseksi. Informaatio-ohjauksesta siirrytään laatuoh- jaukseen, jossa palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu määritellään sitovasti. 5
Verotus
Julkinen talous tasapainotetaan ensisijaisesti työllisyysastetta nostamalla. Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei kiristetä. Palkansaajien ylin rajaveroaste rajataan 50 prosenttiin. Verotuksen painopistettä siirretään kulutus- ja haittaverotuk- seen.
Nykyisen verojärjestelmän keskeisin ongelma on ankara työtuloverotus, joka yhdessä korkeiden rajaveroasteiden kanssa on ristiriidassa osaamiselle rakentuvan talouskasvun ja työllisyyden vaatimusten kanssa. Tällainen verojärjestelmä ei kannusta riittävästi työn tuloksellisuuden jatkuvaan parantamiseen, vastuunottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Palkansaajien tuloverotus saatetaan vanhojen EU-maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin rajaveroaste rajataan 50 prosenttiin. Verotuksen kehittäminen tähän suuntaan aloitetaan, mikäli julkisen talouden kestävyysvaje on hallituskauden puolivälissä huomattavasti pienempi kuin vuoden 2009 lopussa. Palkansaajien tuloverotus 2009 48
48 45,4
46 44
44
Suomi
42
42 42,1
40 38
35,9
34
26
34 32
29,6
30 28
36
34,5
32
30
29,7
28
24,9
26
24 22 20
40 38
Muut Länsi-Euroopan maat *)
36
46
24 22
22,2
20 000
20 30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
Vuosiansio 2009, euroa *) Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana; Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2009
6
Jotta palkansaajien verotus ei kiristy millään tulotasolla, hallitus tekee vuosittain täysimääräiset ansiotasoa vastaavat indeksitarkistukset valtion tuloveroasteikkoon. Lisäksi palkansaajien eläke- ja muiden sosiaaliturvamaksujen korotukset kompensoidaan muuttamalla valtionverotuksen perusteita. Verotuksen painopistettä siirretään palkkatulojen verotuksesta ensisijaisesti kulutus- ja haittaverotukseen. Veronkorotuksia vältetään julkisen talouden tasapainottamisessa. Siihen käytetään ensisijaisesti rakenteellisia toimia, muun muassa nostetaan työllisyysastetta, kohdistetaan julkisen palvelutuotannon resurssit nykyistä ohjatummin sekä vähennetään kuntien määrää. Julkisten menojen leikkauksia harkitaan vain, jos rakenteelliset toimet eivät riitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Menoleikkaukset eivät kuitenkaan saa kohdistua peruspalveluihin.
Työelämän kehittäminen
Toiminnan epävarmuus ei voi olla määräaikaisuuden laillinen peruste. Työaikapankkijärjestelmä kirjataan työaikalakiin. Neuvotteluaikaa henkilöstön vähentämistilanteissa pidenne- tään, mikäli työnantaja on laiminlyönyt yhteistoimintavelvoi- tettaan. Järjestöille säädetään kanneoikeus. Henkilöstön asemaa paikallisessa sopimisessa parannetaan.
Vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja johtamisen ohjelma Hallitus laatii yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen pelisäännöt, joiden avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja yritysten sekä julkishallinnon organisaatioiden toiminnan tuloksellisuutta. Ohjelmaan sisällytetään henkilöstötilinpäätökset, joustot työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan ja työhyvinvoinnin lisääminen. Lisäksi se käsittää työsuojelun ja työaikasuojelun parantamisen sekä yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntavastuun edistämisen, hyvän johtamisen sekä työnantajan ja henkilöstön välisen jatkuvan vuoropuhelun lisäämisen.
7
Hallitus tukee työnantajia vastuullisten toimintatapojen omaksumisessa. Yrityksiltä, jotka saavat valtiontukea liiketoimintansa edistämiseen edellytetään sitoutumista vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan. Julkinen sektori toimii esimerkillisenä työnantajana ja sitoutuu ottamaan ohjeistuksen käyttöön omassa toiminnassaan. Määräaikaiset palvelussuhteet Lainsäädännöllä estetään se, että irtisanomissuojaa kierretään käyttämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Määräaikaisuuden perusteita koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään siten, että liike- tai muuhun toimintaan liittyvä epävarmuus ei voi olla määräaikaisuuden perusteena. Yhteistoimintalakeihin kirjataan velvoite siitä, että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista. Varmistetaan, että määräaikaisuuksille on laissa säädetty peruste ja että henkilöstömäärässä otetaan huomioon ennakoitavissa oleva sijaisten tarve. Henkilöstön edustajille säädetään työsopimuslakiin itsenäinen oikeus saada tietoonsa määräaikaisuuden peruste. Yhteistoiminnassa arvioidaan määräaikaisuuksien käyttötarpeita ja seurataan toteutuneita määräaikaisia palvelussuhteita ja niiden perusteiden laillisuutta vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Määräaikaisuus 2009 Kaikki palkansaajat
13
Akavalaiset
12
Akavalaiset miehet
7
Alle 35-vuotiaat
13
35–50-vuotiaat
6
Yli 50-vuotiaat
3
Akavalaiset naiset
17
Alle 35-vuotiaat
35
35–50-vuotiaat
11
Yli 50-vuotiaat
7 0
5
10
15
20
25
30
35
%
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
8
1
Työajat Työaikapankkijärjestelmä ja sen vähimmäisvaatimukset kirjataan työaikalakiin. Lainsäädännöllä tuetaan myös muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa. Työaikajoustojen tarkastelu tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välillä. Lakisääteisen työaikaseurannan piiriin otetaan kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen ja ns. harmaa ylityö eli työajan ulkopuolella tehtävä palkaton työ. Matka-ajan kuormittavuuden vähentämiseksi edellytetään riittävä lepoaika matka-ajan jälkeen. Korvaamatta jäänyt ylityö
Korvaamattomat ylityöt t/viikko
Akavalaiset
8
Miehet
8,8 10
Naiset
9,1
7
8,4
Työnantaja Yksityinen
9,1
11
Valtio
9,3
7
Kunta
7,4
4
Kaikki palkansaajat
8,6
3
Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt
8,8
8
Alemmat toimihenkilöt
5,6
1
Työntekijät
-
0,4 0
2
4
6
8
10
12 %
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ylityötunnit niillä, jotka olivat tehneet korvaamatonta ylityötä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2009
5
Yhteistoiminta Yhteistoiminnan vaikuttavuutta parannetaan täsmentämällä yhteistoimintalakeja. Siten voidaan ylläpitää henkilöstön ammatillista osaamista ja ennakoida siihen liittyviä muutostarpeita sekä ottaa huomioon henkilöstön erilaiset elämäntilanteet. Nämä toimet lisäävät työyhteisön tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työnantajia kannustetaan henkilöstön ammattitaidon parantamiseen verolainsäädäntöön kirjattavalla varauksella, jota voidaan käyttää henkilöstön kouluttamiseen huonoina aikoina.
9
Työnantajan neuvotteluaikaa henkilöstön vähentämistilanteissa pidennetään, mikäli henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoitetta on laiminlyöty. Yhteistoimintavelvoitteen vastaisesta toiminnasta säädettyjä sanktioita kovennetaan. Yhteistoiminta-asiamies valvoo erityisesti suunnitteluvelvoitteiden noudattamista. Yhteistoiminnan valvonnan painotusten määrittämiseksi ja yhteistoimintaasioiden seurantaa varten perustetaan kolmikantainen neuvottelukunta. Järjestöjen kanneoikeus Tuomioistuinmenettelystä yksittäiselle työntekijälle aiheutuvia haittoja vähennetään siten, että työmarkkinajärjestöille säädetään oikeus ajaa kannetta jäsentensä puolesta yhteisesti. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista. Työmarkkinoiden sopimus- ja työrauhajärjestelmä Hallitus tukee työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua sopimus- ja työrauhajärjestelmän toimivuudesta, koordinaatiosta, sopimustasapainon häiriöiden syistä sekä sovittelujärjestelmän toimivuudesta ja menettelytavoista. Laittomien työtaistelujen välttämiseksi parannetaan työntekijöiden kollektiivisia keinoja puuttua työnantajan laittomaan tai sopimuksenvastaiseen toimintaan. Samalla selvitetään, onko työnantajan tulkintaetuoikeutta rajoitettava työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi. Paikallisen sopimisen pelisääntöjä kehitetään parantamalla sopimusosapuolten tasavertaista neuvotteluasemaa. Henkilöstön edustajien toimivaltuuksia ja asemaa parannetaan lainsäädännöllä. Työelämän tutkimuksen ylläpito ja rahoitus Riittävän monipuolinen ja laadukas työelämän perustutkimus ja soveltava tutkimus turvataan julkisella rahoituksella. Työelämän perustutkimusta ei tule rajoittaa vain muutamaan yliopistoon tai tutkimuslaitokseen, sillä työelämästä tarvitaan monipuolista ja monitieteistä tutkimusta. Maahanmuuttajien asema Suomen osaamispohjaa laajennetaan siten, että Suomesta tehdään houkutteleva ympäristö ulkomaisille osaajille. Osaamisen vienti Suomesta muutetaan osaamisen vaihdoksi. Ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomessa tuetaan.
10
Maahanmuuttoasioiden hallintoa yksinkertaistetaan ja selkeän pisteytysjärjestelmän hyödyistä ja haitoista tehdään selvitys tuoreimpien kansainvälisten esimerkkien pohjalta. Rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää, joten laajaa osaajien rekrytointia köyhimmistä maista ei saa tehdä. Maahanmuuttajille on oltava joustavasti täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja myös vaativampia suomen kielen kursseja. Suomeen työvoimaa tuovat työnantajat velvoitetaan huolehtimaan tulijoiden tarvitsemasta kielikoulutuksesta muun perehdyttämisen lisäksi. Maahanmuuttajien osallistumista korkeakoulutukseen edistetään. Maahanmuuttajia koskevat tilastointikäytännöt esimerkiksi työllisyydestä saatetaan ajan tasalle. Lisäksi tutkitaan maahanmuuttajien työllistymistä osaamista ja koulutusta vastaaviin tehtäviin. Saatujen tietojen perustella valmistellaan tarvittavat toimenpiteet. Lainsäädäntöä tarkistetaan siten, ettei kielitaitovaatimuksia voi käyttää syrjinnän välineinä työmarkkinoilla tai julkisissa viroissa. Työehtojen toteutumista valvotaan nykyistä tehokkaammin lisäämällä työsuojeluviranomaisten resursseja ja säätämällä työmarkkinajärjestöille kanneoikeus.
11
Työurien pidentäminen
Työaikoja joustavoitetaan työaikapankeilla ja osa-aikatyömahdol- lisuuksilla. Luodaan kannusteita osaamisen kehittämiseen. Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä lisätään. Nuorten syrjäytyminen ehkäistään.
Hallitus huolehtii siitä, että Ahtelan työelämätyöryhmän esitykset työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi, työurien alkamisen aikaistamiseksi sekä työhyvinvoinnin lisäämiseksi toteutuvat. Esitysten toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tiiviisti. Työurien pidentämiseksi valmistellaan lisätoimenpiteitä. Osa-aikatyön mahdollisuuksia lisätään, jotta etenkin perheellisten, vajaakuntoisten ja ikääntyneiden joustavan työn mahdollisuudet parantuvat. Työaikapankkijärjestelmistä säädetään lailla, jotta työajan käyttö joustavoituu. Ammatillista kuntoutusta aikaistetaan, kuntoutusyhteistyötä parannetaan ja kuntoutusvastuita selkeytetään. Työpaikoille luodaan kannusteita työkykyä edistävien elämäntapojen lisäämiseksi sekä työntekijöiden kouluttamiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen. Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistymisestä lisätään. Lisäksi ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Tärkeää
Ei erityisen tärkeää
Varmuus säilymisestä työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan
Ei merkitystä
80
Kiireen vähentäminen Kiireen vähentäminen
16
69
Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen
62
Työympäristön parantaminen Työympäristön parantaminen
61
Joustavammat työajat
Työterveyshuollon kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen
32
49
Vuorottelu- tai sapattivapaa
Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke
47
40
Työmäärän vähentäminen
47
Työtehtävien muuttaminen
0
10
20
9 9
47
35
Työtehtävien muuttaminen
7
49
38
Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen
13
46
41
Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen
10 16
47
45
Palkan lisääminen
Palkan lisääminen
Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen
7 10
41 36
Työmäärän vähentäminen
7
31
48
Vuorottelu- tai sapattivapaa
4
30
59
Joustavammat työajat
4
27
15
52 30
40
50
60
12 70
80
100 %
90
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely marraskuussa 2009
12
3
Sosiaalipolitiikka
Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan pitkäjäntei- sesti. Työttömyysturvan rahoitus turvataan. Työn psykososiaaliset riskit otetaan työsuojelun painopisteeksi. Työterveyshuoltoa kohdennetaan ennaltaehkäisyyn.
Eläketurva Tavoitteena on eläkkeellesiirtymisiän nousu kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän kehittymistä ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksia työuriin arvioidaan kolmikantaisesti hallituskauden puolenvälin jälkeen, kun niistä on käytettävissä riittävästi tietoa. Tarvittavat korjaustoimet valmistellaan kolmikantaisesti. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää tulee vähentää kaikin mahdollisin keinoin, jotka ylläpitävät ja parantavat työ- ja toimintakykyä. Toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun työntekijällä työkyvyssä on ilmennyt ongelmia. Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Valmistelussa kiinnitetään huomiota eläkejärjestelmän pitkäjänteisyyteen. Suhdannevaihteluihin liittyviä tempoilevia esityksiä vältetään, sillä ne aiheuttavat hämmennystä ja epävarmuutta vakuutetuissa ja lisäävät pyrkimystä siirtyä mahdollisimman varhain eläkkeelle. Työttömyysturva Työttömyysturvan rahoitus turvataan ja säilytetään nykyinen kassajärjestelmä. Ansio- ja perusturvan kytkös säilytetään entisellään, jotta itsensä vakuuttaminen työttömyyden varalta on aina kannattavaa. Työttömyysturvan puskurirahasto mitoitetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksun nousua voidaan taantuman aikana hillitä ja että maksun kehitys olisi mahdollisimman tasainen ja ennustettava. Lomautuspäivärahoihin osoitetaan pysyvä valtion rahoitusosuus. Valtio takaa Työttömyysvakuutusrahaston lainat suhdannepuskurin enimmäismäärään asti ja rahoittaa rahaston menot siltä osin kuin velan enimmäismäärä ylittää suhdannepuskurin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpanoa yksinkertaistetaan muun muassa selkiyttämällä sovitellun päivärahan täytäntöönpanoa sekä luopumalla työsuhteen aikaseurannasta päivärahaoikeutta ratkaistaessa. 13
Työsuojelu Työn psykososiaaliset riskit otetaan työsuojelun painopisteeksi. Tämä edellyttää työn vaarojen arvioinnin ja valvonnan tehostamista. Ylemmät toimihenkilöt saatetaan työaikasuojelussa samanarvoiseen asemaan muiden työntekijäryhmien kanssa. Työturvallisuuslakia muutetaan siten, että työajan ja muun työhön sidonnaisen ajan kuormitustekijät selvitetään etukäteen. Kuormitustekijöitä ovat ainakin jatkuva säännöllisen työajan ylitys, toistuva työhön liittyvä matkustaminen ja vapaa-ajan käytön rajoitukset. Työajan kuormittavuudelle määritellään työpaikkakohtaiset mittarit. Työaikajärjestelyt sisällytetään työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteisiin, jotka työnantajan ja henkilöstön edustajat käsittelevät osana työsuojelun toimintaohjelmaa. Työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään, jotta työväkivaltaa ennaltaehkäistään tehokkaammin sekä parannetaan uhkaavien tilanteiden ja väkivaltatilanteiden jälkihoitoa. Biologisista riskitekijöistä, kuten kosteusvauriomikrobeista, aiheutuvat ongelmat ennaltaehkäistään uudisrakentamisessa. Käynnistetään rakennuskannan korjaus- ja kunnossapito-ohjelma, laajennetaan valvovan viranomaisen toimivaltuuksia ja täsmennetään valvontavastuuta. Työsuojelusta, terveydenhuollosta ja rakentamisen valvonnasta ja ohjauksesta vastaavien viranomaisten yhteistyötä parannetaan. Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelemisestä aiheutuvat terveysongelmat ja niistä johtuvat taloudelliset menetykset saatetaan asianmukaisesti korvattavaksi. Työterveyshuolto ja kuntoutus Työterveyshuoltoa kohdennetaan oireilun ja sairauksien varhaiseen ehkäisyyn, työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä työkyvyn heikkenemisen merkkien tunnistamiseen mahdollisimman ajoissa. Työterveyshuollon kustannusten korvausjärjestelmän avulla ohjataan resursseja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Luodaan käytäntöjä, joiden avulla terveyttä edistävät ruokatottumukset yleistyvät työpaikkaruokailussa ja muussa työaikana tapahtuvassa ruokailussa. Kelan rahoittamien kuntoutuspalvelujen vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta lisätään, esimerkiksi ottamalla käyttöön työpaikalla työn ohessa toteutettavia kuntoutusmalleja. Uusien kuntoutusmallien kehittämisessä painotetaan erityisesti mielenterveyden ongelmiin puuttumista.
14
Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan parempaa riskiryhmien tunnistamista ja seulontaa, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa riittävän varhain, täsmällisesti ja tehokkaasti. Perheet saavat tarpeidensa mukaista, tehokasta tukea riittävän varhain. Ammatinvalinnan ohjausta kehitetään ja tehostetaan. Lisäksi varmistetaan, että nuoret saavat kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.
15
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo
Perhevapaalta palaavia suojataan irtisanomisilta. Isien perhevapaita lisätään ottamalla käyttöön 6+6+6-malli. Perhevapailta saatavia etuuksia ei leikata tulotason mukaan. Palkkakartoitusten sisältöä täsmennetään.
Perhevapaat Perhevapaalta palaaville säädetään vähintään kuusi kuukautta kestävä jälkisuoja irtisanomista vastaan. Heidän oikeuttaan palata entisiin tehtäviinsä parannetaan tiukentamalla todistustaakkaa tehtävämuutostilanteessa. Lainsäädännöllä tehostetaan työnantajan velvollisuutta antaa perhevapaalta työhön palaavalle tarvittava perehdytys- ja täydennyskoulutus. Muutoksilla vahvistetaan naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti urakehitystä. Perhevapaajärjestelmää kehitetään siten, että vain isille kohdistetut vapaat lisääntyvät. Pohjaksi otetaan esimerkiksi 6+6+6-malli, jossa kummallakin vanhemmalla on yksilöllinen kuuden kuukauden pituinen perhevapaajakso ja yksi kuuden kuukauden jakso on vanhempien vapaasti valittavissa. Joustavuus turvataan siten, että perheet voivat itsenäisesti päättää, missä vaiheessa vanhemmat käyttävät oikeuttaan perhevapaaseen. Järjestelmän tulee joustaa myös eri työaikamuotojen mukaan. Vanhempien on voitava käyttää osa perhevapaista samanaikaisesti. Perhevapaalta maksettavaa korvausta korotetaan poistamalla näistä etuuksista ns. taitteet, etteivät etuudet leikkaudu tulotason mukaan. Perhevapaiden palkallisuudesta säädetään lailla. Osittaista hoitovapaata kehitetään siten, että perheiden yksilölliset elämäntilanteet otetaan huomioon paremmin. Työntekijän mahdollisuuksia omaisten hoitamiseen parannetaan säätämällä erityisestä vapaasta tähän tarkoitukseen. Palkkatasa-arvo Palkkakartoituksia koskevia säännöksiä täsmennetään tasa-arvolain toimivuuden parantamiseksi. Palkan käsitettä laajennetaan siten, että huomioon otetaan kaikki palvelussuhteeseen liittyvät taloudelliset etuudet. Palkkakartoituksen laatimiseen osallistuvien piiriä laajennetaan. Työnantajan velvollisuutta luovuttaa kartoituksen laatimisessa tarvittavat tiedot täsmennetään. Hallituskauden alussa tehdään arvio edellisen hallituksen samapalkkaisuusohjelman toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja riittävyydestä. Arvion perusteella 16
valmistellaan tiivis ja konkreettinen toimenpideohjelma samapalkkaisuuden toteutumiseksi. Tavoitteena on korjata etenkin palkkojen jälkeenjääneisyyttä naisvaltaisilla koulutetuilla aloilla, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Urakehitys Käynnistetään ohjelma, jossa seurataan molempien sukupuolten urakehitystä ja asemaa työelämässä. Jos nykyinen lainsäädäntö ei turvaa riittävästi yhtäläisiä mahdollisuuksia miehille ja naisille, arvioidaan jatkotoimena ja tehosteena velvoittavien sukupuolikiintiöiden käyttöönottamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Koulutuspolitiikka
Korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan painottamaan laatua ja sen parantamista. Yliopistot toteuttavat elinikäisen oppimisen tehtävää. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tarkastellen korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena. Koulutuksen ennakoinnin osumatarkkuutta parannetaan. Kansainvälistymisjakso sisällytetään osaksi kaikkia korkeakoulu- tutkintoja.
Koulutuksen rakenteet, opiskelijavalinnat ja laatu Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään. Korkeakouluilla tulee olla selkeät profiilit ja toiminnan painopisteet. Rakenteellista kehittämistä jatketaan niin, että tarkastellaan korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena ja otetaan huomioon korkeakoulujen ja alueiden erilaiset tilanteet ja tarpeet. Korkeakoulutuksen profiloitumista tuetaan rahoitusmallin kautta. Samalla turvataan korkeakoulujen ydintoiminnot ja sivistyksellisesti merkittävät alat, joiden koulutusmäärät ovat pienet. Korkeakoulujen duaalimallia vahvistetaan siten, että selkeytetään niiden tuottamien tutkintojen osaamistavoitteita. Korkeakoulujen strategisella yhteistyöllä ja työnjaolla turvataan korkealaatuisen tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen tarjonta sekä valtakunnallisesti 17
että alueellisesti. Korkeakoulut asettavat strategiset tavoitteensa alueellisesti yhteistyössä työelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi ne sopivat yhteistyöstä ja työnjaosta tavoitteiden toteuttamisessa. Huolehditaan siitä, että korkeakoulut panostavat toimintansa laatuun ja sen kehittämiseen sekä osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkopuoliseen kansainväliseen arviointiin. Työelämään siirtymistä nopeutetaan helpottamalla korkea-asteelle siirtymistä ja opintojen suorittamista. Erityisesti kehitetään opiskelijavalintoja, mahdollisuutta siirtyä oppialalta toiselle, opintojen joustavuutta sekä varmistetaan riittävä taloudellinen ja ohjauksellinen tuki. Laajennetaan kansallista tutkintojen viitekehystä osaamisen viitekehykseksi. Korkeakoulujen rahoitus Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan siten, että se perustuu merkittäviltä osin ydintoiminnan laatuun ja laadun kehittymiseen ja mahdollistaa yksiköiden profiloitumisen. Muun muassa työllistymisen määrää ja laatua sekä aikuiskoulutuksen tarjontaa ja toteumaa kuvaavat kriteerit sisällytetään rahoituksen perusteisiin. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan. Lisäpanostusta suunnataan erityisesti niille aloille, jotka ovat suhteessa opiskelijamäärään aliresursoituja muihin OECD-maihin verrattuna. Tutkimuspanostuksissa vahvistetaan perustutkimuksen osuutta. Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtion rahoitukseksi ja niiden rahoitusmalli uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallien periaatteet yhdenmukaistetaan, mutta huomioidaan kuitenkin duaalimalli ja korkeakoulusektorien erilaiset tehtävät. Ammattikorkeakouluille mahdollistetaan niiden tutkimus- ja tuotekehitys- sekä innovaatiotehtävän suorittaminen osana alueellista vaikuttamista. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamismahdollisuudet selvitetään koulutuksen resurssien lisäämiseksi. Tavoitteena on laadun ja tehokkuuden parantaminen vaarantamatta koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tai kasvattamatta korkeakoulutettujen maksutaakkaa. Korkeakoulutuksen perusrahoitusta suunnataan opettaja–opiskelija -suhdeluvun parantamiseen siten, että suhdeluku saavuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen tason. Korkeakouluille tehtävien verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan sekä yrityksiltä että yksityishenkilöiltä. 18
Opiskelijamäärä suhteessa opetushenkilöstön määrään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö
1999
2009
25 21
22
22
20
18
15
10
5
0
Yliopistot*
Ammattikorkeakoulut
*) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista
2
Mahdollisuus periä lukukausimaksu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vakinaistetaan. Kansallisella stipendijärjestelmällä taataan yhdenvertainen koulutukseen pääsy. Aikuiskoulutus Kaikille kansalaisille taataan mahdollisuus hankkia tarpeitaan vastaavaa aikuiskoulutusta. Elinikäiseen oppimiseen luodaan kannusteita yksilöille, työnantajille ja koulutuksen tarjoajille. Hallitus selvittää erilaisia malleja ammatillisen kehittymisen rahoittamiseen henkilökohtaisilla rahastotileillä, joiden kartuttamiseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja julkinen valta. Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista parannetaan. Luodaan asiakaslähtöiset, koordinoidut ohjaus- ja neuvontapalvelut kattamaan koko elinikäisen oppimisen kaari yhteistyössä opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia, esimerkiksi alueellisesti rakennettuja hyviä käytäntöjä. Opinto-ohjauksen, urapalveluiden ja ammatillisen kehittymisen ohjelmalla parannetaan koulutustarjonnan vastaavuutta osaamistarpeiden kanssa. 19
Yliopistoja ohjataan siten, että ne toteuttavat kaikessa toiminnassaan niille säädettyä tehtävää elinikäisen oppimisen edistämisestä. Yliopistot vastuutetaan yhdistämään täydennyskoulutustarjonta strategisiin osaamisalueisiinsa. Yliopistoihin määritellään koordinaatiotaho, jonka tehtävänä on hyödyntää täydennyskoulutuksessa koko yliopiston osaamista ja opetustarjontaa. Aikuiskoulutuksen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta parannetaan edistämällä koulutuksen tarjoajien, työelämän ja muun yhteiskunnan yhteistoimintaa. Koulutuksen ennakointi ja työllisyys Koulutuksen ennakointiin kehitetään joustava järjestelmä, jonka avulla ohjataan koulutuksen tarjontamääriä ja rakennetta, jotta se vastaa osaamistarpeisiin. Ennakoinnin tarkkuutta parannetaan siten, että tehostetaan ennakoinnin valtakunnallista koordinaatiota ja säännöllistä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Opiskelijat perehdytetään työelämätaitoihin, työkykyyn ja työssä jaksamiseen opiskeluaikana. Nämä teemat liitetään osaksi tutkintojen osaamistavoitteita. Korkeakoulututkinnoille määritellään kansainvälistymistaitojen osaamistavoitekokonaisuus. Jokaisella tutkinnon suorittaneella tulee olla nämä taidot koulutuksen päätyttyä joko osana koulutusta tai työssä hankittuna. Korkeakoulututkintoon sisällytetään kansainvälistymisjakso, joka on vähintään kolmen kuukauden opiskelu- tai harjoittelujakso kansainvälisessä yhteisössä. Syrjäytymisen ehkäisy Varhaiskasvatukseen ja koulutusketjun alkuosaan kiinnitetään huomiota, jotta syrjäytymistä myöhemmässä vaiheessa saadaan tehokkaasti torjuttua. Hallitus esittelee eduskunnalle toimenpideohjelman, jolla varmistetaan, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon ja ammatillisesti eriytyneen tutkinnon 30 vuoden ikään mennessä.
20
Työvoimapolitiikka
Korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden saatavuus varmistetaan. Vähennetään työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien osuuden suhdanneluontoista vaihtelua. Työllistämistoimenpiteiden rahoitus kohdennetaan työllisyysvai- kuttavuudeltaan parhaisiin toimenpiteisiin. Työvoimakoulutuksen koulutustarjontaa yksilöllistetään. Työ- ja elinkeinotoimistoille varmistetaan riittävät henkilöresurs- sit.
Ohjaus- ja neuvontapalvelut Korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluihin työ- ja elinkeinotoimistoissa kohdistetaan resursseja. Palveluilla vastataan korkeasti koulutettujen kasvaneeseen työttömyyteen ja taataan työmarkkinoiden osaamisvaatimusten ja koulutusten sisältöjen tuntemus. Korkeasti koulutettujen neuvonta- ja ohjauspalveluiden saatavuus korkeakoulukaupungeissa varmistetaan. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden rahoitusta lisätään ja luodaan rakenne työ- ja elinkeinotoimistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyölle. Vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan mm. laajentamalla harjoittelumahdollisuuksia ja sisällyttämällä opiskeluaikainen, opiskelualaan liittyvä työkokemus paremmin koulutuksen tavoitteisiin. Elinikäinen ammatillinen kehittyminen sekä työllistymisen edistäminen otetaan huomioon erityisesti kattavalla ura- ja sijoittumisseurannalla. Työllistäminen Estetään työttömien aktivointiasteen heilahtelu työttömien määrän vaihdellessa. Määritellään työttömien aktivointiaste eli niiden työttömien osuus, jotka ovat aktiivisten toimenpiteiden piirissä. Resurssit mitoitetaan siten, että tavoiteltu aktivointiaste toteutuu. Työllistämistoimenpiteiden rahoitusta kohdennetaan työllisyysvaikuttavuudeltaan parhaisiin toimenpiteisiin, jotta resursseja käytetään tehokkaammin. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille on pitkällä aikavälillä ainoa tavoite valtaosalle toimenpiteisiin osallistuvista. 21
Välityömarkkinoilla tai muuten tuetussa työssä oleminen hyväksytään pitkäaikaiseksi tai tarvittaessa pysyväksi ratkaisuksi kaikkein vaikeimmin työllistyville. Muille tavoitteena on kuitenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Nuorten työllistämistoimet ulotetaan yli 25-vuotiaisiin vastavalmistuneisiin, jotta myös korkeakouluista valmistuvat nuoret pääsevät tehostettujen toimenpiteiden piiriin. Korkeakouluista valmistuvien nuorten työllistymistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille edistetään lisäämällä työharjoittelumahdollisuuksia rahallisen tuen avulla. Rahoituspäätöksissä priorisoidaan niitä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joilla on suuri työllisyysvaikutus erityisesti korkeasti koulutettuihin nuoriin ja vastavalmistuneisiin. Lisäksi mahdollistetaan yritysten omavastuuosuuden alentaminen tilanteissa, joissa työllistetään nuoria ja vastavalmistuneita. Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen koulutustarjontaa yksilöllistetään. Uusien innovatiivisten työvoimakoulutushankkeiden käyttöönottoa edistetään ja niille myönnetään rahoitus, joka turvaa pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen. Hallintorajat ylittävä rahoitus mahdollistetaan. Työttömät, joilla korkeakoulututkinto Insinööri Tradenomi Filosofian maisteri (hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Yhteiskunnallisten tieteiden maisteri Kasvatustieteiden maisteri Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Humanististen tieteiden kand. Tohtori Lisensiaatti Oikeustieteen kandidaatti Lastentarhanopettaja Luonnontieteiden kandidaatti Agronomi, maa- ja metsät. maisteri Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri
4 873 2 069 1 772 1 654 1 363 1 255 916 637 635 606 585 490 410 315 294 283 219 171 122 111 73 68 24 0
1 000
2 000 3 000 Henkilöiden lkm
Ilman lomautettuja, tilanne 30.4.2010 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
22
4 000
5 000
1
Julkisen työvoimapalvelun organisaatio Työ- ja elinkeinotoimistoille varmistetaan riittävät henkilöresurssit julkisen työvoimapalvelun toteuttamiseen ja riittävän yksilölliseen palveluun. Selvitetään, ovatko vuoden 2009 ja 2010 muutokset julkisessa työvoimapalvelulaissa aiheuttaneet alueellista tai muuta epätasa-arvoa asiakkaille tai TEtoimistojen henkilöstön liiallista kuormittumista ja sitä kautta palvelun laadun heikkenemistä. Harkinta- ja päätösvallan siirtyminen ministeriötasolta paikallistasolle ei saa johtaa epätasa-arvoisiin ratkaisuihin. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa ja valvoo työllisyyden edistämistoimikuntien toimintaa entistä täsmällisemmin. ELY-keskuksia käytetään hyödyksi alueellisessa koordinaatiossa ja ohjauksessa.
Elinkeinopolitikka
Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan. Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä olevat esteet sosiaaliturvassa poistetaan. Julkisen sektorin hankintaosaamista parannetaan. Suomen päästöleikkausvaatimukset toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.
Tutkimus, kehitys ja innovaatiot Julkista tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitusta nostetaan tuntuvasti niin, että Suomen kokonaispanostukset siihen ovat vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden aikana. Innovaatiojärjestelmän tuottavuutta nostetaan. Parannetaan innovaatiopolitiikan rahoituksen, ohjauksen ja neuvonnan hallintorajat ylittävää koordinaatiota. Kansallinen innovaatiostrategia viedään osaksi elinkeinoelämää. Innovaatiopolitiikassa hahmotetaan niitä tulevaisuuden kasvualoja, joille voidaan luoda tuhansia uusia viherkaulustyöpaikkoja ja luovien alojen työpaikkoja. Valtion innovaatiopolitiikkaa kohdistetaan entistä käyttäjä- ja markkinalähtöisemmin esimerkiksi yrityskiihdyttämöjen kautta. 23
Keskeiset innovaatiot – sekä yksityisellä että julkisella sektorilla — ovat entistä enemmän palveluinnovaatioita. Innovatiivisuus otetaan julkisten hankintojen laatukriteeriksi. Korkeakoulujen, yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä parannetaan siten, että tätä koskeva velvoite sisällytetään korkeakoulujen toimintastrategioihin. Suomen kiinnostavuutta ulkomaalaisille tutkijoille, opettajille ja osaajille lisätään muun muassa kansainvälisen vaihdon, verotuksen ja rahoituksen avulla. Aineettomien oikeuksien (IPR) hallintaa parannetaan tehostamalla julkisia neuvontapalveluita sekä sisällyttämällä korkeakoulujen opetukseen myös aineettomien oikeuksien hallintaan liittyviä kokonaisuuksia. Työ- ja virkasuhteissa olevien tekijänoikeus, määräysvalta teoksen käyttöön sekä oikeus korvaukseen turvataan luovuuteen kannustamiseksi. Lisäksi parannetaan mahdollisuuksia kohtuuttoman sopimusehdon sovitteluun. Tunnistetaan Suomelle keskeiset teollisuuden alat ja klusterit, joilla Suomella on edellytyksiä menestyä. Huolehditaan kyseisten teollisuudenalojen kilpailukykytekijöistä ja kasvusta esimerkiksi strategisten huippuosaamisen keskittymien kautta. Teknillistä ja luovien alojen koulutusta sekä liiketoimintaosaamista yhdistetään Aalto-yliopiston tapaan laajemmin, jotta koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Yrittäjyys ja elinkeinonharjoittaminen Hallitus parantaa ammatinharjoittajan ja yrittäjän sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa. Parannuksia tehdään työttömyysturvaan, turvaan sairauden varalta ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, niin että kynnys siirtyä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä poistuu. Oikeutta soviteltuun päivärahaan tarkastellaan ansioiden, ei työajan perusteella, jotta myös ammatinharjoittajien on mahdollista saada sitä. Yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle säädetään oikeus vähentää omien lasten hoitokustannuksia verotuksessa. Ammatinharjoittajalle säädetään oikeus vähentää kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintamenoa verotuksessaan. Naisyrittäjien aseman parantamiseksi selvitetään, miten perhevapaista aiheutuvia välillisiä kustannuksia voidaan jakaa työnantajien kesken. Yrittäjän määritelmä yhdenmukaistetaan, jotta eri viranomaiset kohtelevat henkilöä yhtenäisesti, vaikka sovelletaan eri lakia. 24
Euromääräiset tutkimus- ja kehittämismenot kääntyneet laskuun % bkt:sta
Mrd. euroa
8 7
8 6,87
6,85
6,24
6
6
5 4
7
5
4,0
3,7
3,5
4
3
3
2
2
1
1
0
0 2007
2008
% bkt:sta
2009*
Mrd. euroa
Lähde: Tilastokeskus 26.11.2009; Oma arvio BKT-osuudesta
Yrittäjyyttä edistetään tekemällä yrittäjyyttä ja yrittäjyysasennetta tunnetuksi. Yrittäjyyskasvatusohjelmiin kohdennetaan lisää resursseja. Yrittäjyyskasvatusta tarjotaan ja luovuuden kehittymistä tuetaan eri oppiaineissa kaikilla koulutustasoilla. Jokaisella opiskelijalla, tutkijalla ja opettajalla yliopistoissa ja korkeakouluissa tulee olla mahdollisuus osallistua yrittäjäkoulutukseen työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön työryhmäselvityksen ehdotusten mukaisesti. Korkeasti koulutettuja kannustetaan kasvuyrittäjyyteen uudella starttirahalla, joka houkuttelee osaamisintensiiviseen yrittäjyyteen. Yritys- ja jatkajapörssin toiminta turvataan, jotta estetään työpaikkojen menetys, kun arviolta 50 000–80 000 yksinyrittäjää siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Yrittäjäpalveluihin toteutetaan vuoden 2011 aikana yhden luukun palvelukonsepti toimimaan koko maassa. Rahoitus- ja neuvontaverkostoa, joka antaa tukea kasvuhakuisille yrityksille, selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa kilpailukykyisellä verotuksella.
25
Julkinen sektori elinkeinopoliittisena toimijana Julkisen sektorin vastuuta ja asemaa palveluiden tilaajana ja tuottajana selkeytetään ja muutetaan läpinäkyvämmäksi. Julkisten tahojen on panostettava enemmän resursseja hankintamenettelyihin ja osaamiseen. Pienille yrityksille luodaan erillinen, kevyempi hankintamenettely. Sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa, että kuntalaisten palveluja parannetaan laajennetulla palvelusetelijärjestelmällä palvelujen laadusta ja palvelun tarjoajien osaamisedellytyksistä tinkimättä. Yksityisten lääkäri-, terapeutti- ja psykiatripalvelujen Kela-korvaukset korotetaan ajan tasalle. Alueiden kehittäminen Elinkeinopoliittiset tuet ja toimet kohdennetaan nykyistä paremmin. Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Tuet kohdennetaan selvemmin vain niille aloille, joilla pyritään taloudelliseen kasvuun. EU:n rakennerahastoja (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) koordinoidaan tehokkaasti ja käytetään hyväksi Suomen strategisten painopistetavoitteiden saavuttamiseen. Hallitus tukee alueellista kasvua turvaamalla toimivat liikenneyhteydet ja modernit tietoliikenneyhteydet. Hallituskauden alussa sovitaan valtakunnallisesta infrastruktuuriohjelmasta ja sen rahoituksesta. Alemman tieverkoston kunnosta huolehditaan, koska se kuormittuu kotimaisten luonnonvarojen käytön lisääntyessä erityisesti metsä- sekä kaivosteollisuudessa. Joukkoliikennepalveluita kehitetään korottamalla julkista taloudellista tukea niin, että lippujen hintoja ei koroteta inflaatiokorotusta enempää. Energia ja ilmasto Suomen päästöleikkausvaatimukset on toteutettava vuoteen 2020 mennessä. Kun sähköntuotannon omavaraisuus nostetaan sataan prosenttiin, on myös huolehdittava uusiutuvien energiamuotojen tuotekehityksestä. Vanhenevaa, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa uusitaan ja samalla pidetään sähkön hinta kilpailukykyisenä. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä luodaan edellytykset hajautetun bioenergiatuotannon kilpailukyvylle ja toimintaedellytyksille.
26
Hallitus toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan esittämiä ehdotuksia. Palvelujen ja kulutustuotteiden energiatehokkuutta parannetaan tarkemmalla ohjeistuksella ja lainsäädännöllä. Uudis- ja korjausrakentamisessa tehokkuutta parannetaan uudella korjausrakentamisen teknologiaohjelmalla. Lisäksi laaditaan puurakentamisen ohjelma. Ilmastonmuutokseen liittyvästä teknologiasta muodostetaan kansallinen osaamisintensiivinen kasvuala, johon kuuluu myös laitevalmistus ja suunnittelu. Valtio panostaa tuntuvasti vihreän teknologian klusterin syntymiseen, jotta Suomeen voidaan luoda uusia viherkaulustyöpaikkoja vienti- ja palvelumarkkinoille. Hallituksen on EU-politiikan avulla saavutettava laaja, kansainvälinen ja juridisesti sitova ilmastosopimus, jotta voidaan estää teollisuuden työpaikkojen siirtymistä maihin tai alueille, jotka eivät toimi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Julkinen sektori
Kuntien määrä vähennetään puoleen. Kuntien ohjauksessa siirrytään valtakunnallisesti määriteltyyn laatuohjaukseen. Siirrytään palveluhankinnoissa palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn. Valtion tuottavuusohjelma keskeytetään.
Kuntarakenteet Hallitus kantaa vastuun kuntasektorista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole riittänyt takaamaan tarvittavia uudistuksia palvelurakenteisiin ja prosesseihin. Kokeilujen ja hankkeiden sijasta tehdään päätökset palvelurakenteista etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntasektorin rakenteellisia uudistuksia jatketaan, jotta kuntarakenne on vahva ja elinkelpoinen. Kuntien määrää vähennetään rajusti, puoleen nykyisestä tai jopa sen alle. Sopivalla kuntakoolla taataan laadukkaiden palveluiden saatavuus. Laadukkaat sivistys-, terveydenhuolto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä toimiva tekninen ympäristö takaavat asumisviihtyvyyden ja vaikuttavat siten myös kuntien vetovoimaisuuteen. Kun kuntakokoa kasvatetaan, voidaan lakkauttaa pieniä kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnallisen demokratian piiriin. 27
Väestörakenteen muutoksen vaikutus sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeeseen 2010–2030 Indeksi 2010=100 140
140
135
135
130
130
125
125
120
120
115
115
110
110
105
105
100
100
2010
2015
2020
2025
2030
Lähde: Peruspalveluohjelma 2011–2014, Akavan laskelma
Laatuohjaus Nykyisestä kuntien informaatio-ohjauksesta siirrytään laatuohjaukseen valtion taloudellisten ohjausmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tämä edellyttää, että palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu määritellään sitovasti valtakunnallisesti. Samalla turvataan laadukkaat julkiset palvelut joka puolella Suomea yhdenvertaisesti. Laatuohjausjärjestelmän kehittäminen aloitetaan heti hallituskauden alussa. Valtion ohjausjärjestelmä kytketään palvelulupauksen saavuttamiseen. Palvelulupauksen eli palvelujen tason ja laadun toteutumista seurataan arviointimenetelmällä. Arviointiperusteiden on oltava selkeitä ja läpinäkyviä. Arvioinnin tulokset ovat julkisia. Havaittuihin epäkohtiin puututaan nopeasti ja tarvittavin sanktioin. Palveluiden todelliset kustannukset on todennettava ja mahdollistettava näin eri kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluntuottajien välinen vertailu. Tavoitteena on laadukas ja kustannustehokas palvelutuotanto. Kuntapalveluiden rahoituspohja turvataan. Säästöratkaisuja ei jätetä yksinomaan kuntien harkintaan ja vastuulle, vaan ne toteutetaan avoimesti valtakunnan tasolla. Kuntien on voitava ennakoida valtion ja kuntien rahoitusvastuiden jako.
28
Kuntien tehtävät ja palvelujen kilpailuttaminen Kuntien tehtäviä ei enää lisätä. Nykyistä tehtäväkenttää selkeytetään ja arvioidaan, mitkä tehtävät on järkevää säilyttää kuntien järjestämisvastuulla. Järjestämisvastuu ja tuottaminen eriytetään selkeästi toisistaan. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen järjestämisestä, mutta ne voivat valita tuottamistavan. Palveluiden hankintamenettelyjä uudistetaan niin, että palveluiden kilpailuttamisesta siirrytään palvelutuottajien hyväksymismenettelyyn ja lisätään siten palvelun käyttäjien valinnan mahdollisuuksia. Palvelutuotannon nykyisenlainen kilpailuttaminen edistää vain kustannusten minimointia, ei palveluinnovaatioita tai laadun kehittymistä. Julkisen sektorin hankintaosaamista lisätään järjestelmällisellä ohjelmalla. Valtio ottaa keskitetysti vastuun tietojärjestelmien teknisten vaatimusten ja avoimien rajapintojen määrittelystä julkisella sektorilla. Tietojärjestelmien yhteensopivuus varmistetaan, jotta toiminnalliset ja taloudelliset ongelmat vältetään. Julkisen sektorin henkilöstö Julkisen sektorin tuloksellisuuden parantamiseksi henkilöstö otetaan alusta saakka mukaan rakenteita ja tuottavuutta koskevien uudistusten valmisteluun. Resurssit suhteutetaan oikein tavoitteisiin nähden. Tuottavuutta ja työhyvinvointia parannetaan samanaikaisesti. Julkisella sektorilla avainasemassa ovat johtaminen ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on henkilöstön korkea ammattitaito. Palveluiden korkeasta laadusta huolehtiminen takaa myös sen, että työskentelyolosuhteet ovat ammattieettisesti kestävät. Valtion tuottavuusohjelma Valtion tuottavuusohjelma keskeytetään, koska sen vaikutukset tuottavuuteen ovat jääneet epäselviksi ja etusijalla ovat olleet henkilöstön vähennykset. Jatkossa tuottavuutta haetaan kestävällä tavalla, esimerkiksi kehittämällä työtapoja ja tehostamalla tietotekniikan käyttöä. Valtion työnantajapolitiikan keskeinen tehtävä on turvata työllisyyttä. Kansalaisten oikeusturva Hallitus käynnistää oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisiä ja niiden aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Ohjelmalla tulee poistaa asioiden käsittelystä ylipitkien käsittelyaikojen syyt sekä kohdentaa lisäresursseja hankkeisiin, joilla voidaan tehokkaasti vähentää käsittelyn pitkittymistä. 29
Suomeen perustetaan Euroopan neuvoston suosituksen mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta. Tavoitteena on turvata tuomioistuinten riippumattomuus ja saattaa tilanne muiden Pohjoismaiden tasolle. Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itsenäistä keskushallintoviranomaista. Puolustusratkaisut Suomen puolustusratkaisun tulee tulevaisuudessakin perustua yleiseen asevelvollisuuteen.
Kansainväliset asiat
Kansainvälistä sääntelyä rahamarkkinoilla on tehostettava. Suomella on selvät globalisaatiotavoitteet erityisesti kauppapoli- tiikan ja työelämän kysymyksissä. Työaikadirektiivin uudistamisessa parannetaan työntekijöiden työaikasuojelua. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahojen osuus EU:n budjetissa kaksinkertaistetaan.
Globaali taso Hallituksen ajama globalisaatiopolitiikka on vahvaa ja aloitteellista sekä edistää käytännön toimenpiteitä. Suomi edistää aktiivisesti kansainvälisen sääntelyn tehostamista esimerkiksi rahamarkkinoilla sekä veroparatiisien sulkemista ja maailmanlaajuisia pelisääntöjä vapaakauppa-alueilla. Kaupankäyntiä on avattava lisää mm. korkean osaamisen alueilla. Työelämän perusoikeuksien toteutumista edistetään kaikilla toiminta-alueilla. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa vahvistetaan. Euroopan unioni Suomi suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Euroopan unionin tulee edistää työelämän laatua muun muassa parantamalla työntekijöiden työaikasuojelua työaikadirektiivillä. Lisäksi sen tulee painottaa henkistä työsuojelua tärkeänä osana EU:n työsuojelupolitiikkaa. Tasaarvoa edistetään parantamalla vanhempainvapaita. Eurooppalaista osaamista on nostettava kaksinkertaistamalla koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahojen osuus EU:n budjetissa. Lisäksi Euroopan unionin taloudellista yhteistyötä on tiivistettävä. Vakaus- ja kasvusopimusta tulee vahvistaa ja yhteiseurooppalaisia verotuksen vähimmäistasoja on määritettävä aloille, jotka on lähellä sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi tulee lisätä kansallisten budjettien seurantaa pitkän aikavälin kestävyyden takaamiseksi. 30
31
Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki www.akava.fi 32