Kohti turkistarhauskieltoa

Turkistarhoilla eläimet kasvatetaan ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä. Eläinten oikeuksia tai lajityypillisiä tarpeita ei huomioida tarhoilla lainkaan. Talous ajaa aina turkiseläinten hyvinvoinnin yli, eikä parannuksia eläinten oloihin haluta tehdä kustannussyistä.

Suomalaisista yli 70 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta (Taloustutkimus). Eduskunta on jo vuonna 2013 hyväksynyt maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, jonka mukaan turkiseläinten kasvatusoloihin tulee tehdä merkittäviä parannuksia. On siis olemassa kansalaisten ja eduskunnan antama mandaatti ottaa turkistarhaus kriittiseen tarkasteluun.

Animalia kampanjoi sen puolesta, että turkistarhaus lopetettaisiin lainsäädännöllä. Suomen on korkea aika kieltää turkistarhaus ja aloittaa turkisalan hallittu alasajo.

Animalia on myös mukana eurooppalaisessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteessa, jonka tavoitteena on kieltää turkistarhaus sekä tarhatuista eläimistä peräisin olevien turkistuotteiden myynti koko EU:n alueella. Suomesta aloitteentekijänä on Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Nimiä kerätään toukokuuhun 2023 saakka yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojelun ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen kanssa. Aloitetta tukevat myös lukuisat muut suomalaiset järjestöt. Lue lisää ja allekirjoita vetoomus osoitteessa FurFreeEurope.fi

Hyvinvointiongelmat korjataan lopettamalla turkistarhaus

Euroopan maat ja huippumuoti etulinjassa

Viime vuosina kehitys on ollut erittäin nopeaa turkistarhauksen kieltämiseksi ja rajoittamiseksi Euroopassa.

Turkiseläinten häkkikasvatusta rajoittavat tai sen lopettavat lakimuutokset koskevat suurta osaa Länsi- ja Itä-Euroopasta. Turkistarhauksen ovat jo kieltäneet esimerkiksi Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Hollanti, Makedonia, Slovenia, Kroatia, Luxemburg, Serbia ja Tšekki. Sen lisäksi Norja, Viro, Belgia, Bosnia-Herzegovina ja Slovakia ovat tehneet päätökset myöhemmin voimaan astuvasta kiellosta. Tiukennettujen säädösten takia Saksassa ja Sveitsissä tarhaus on loppunut kokonaan ja Ruotsissa kettu- ja chinchillatarhauksen osalta. Myös Tanskassa kettutarhaus on kielletty siirtymäajalla.

Muotimaailmassa on nähty nopea siirtyminen pois aidoista turkistuotteista. Huippumuodista tunnetut merkit, kuten Chanel, Versace, Gucci, Armani, Michael Kors, Burberry, Moncler ja Dolce & Gabbana sekä niiden lisäksi lukemattomat päivittäismuodin toimijat ovat viime vuosina sitoutuneet turkittomuuteen.

Suomessa kasvatetaan vuosittain 2 miljoonaa turkiseläintä, joista suurin osa on naaleja, kettuja ja minkkejä sekä pienempi määrä supikoiria. Myös lain vaatimukset täyttävä turkiseläinten kasvatus aiheuttaa eläimille merkittäviä hyvinvointiongelmia. Eläinten kärsimystä pahentaa se, että turkiseläimillä on yhä edelleen samat tarpeet kuin luonnossa elävillä lajitovereillaankin. Näitä laajaan reviiriin, ympäristön tutkimiseen ja poikasten hoivaamiseen liittyviä tarpeita ei ole mahdollista toteuttaa pienissä verkkopohjaisissa häkeissä.

Turkistarhausta voidaan pitää eläinsuojelulain tarkoituksen vastaisena toimintana. Tämän lisäksi on havaittu, että edes nykyiset lainsäädännön vaatimukset eivät toteudu tarhoilla. Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tarhojen kuvauksissa paljastunut törkeitä eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä. Tämän seurauksena Norjassa sitouduttiin tarhauskieltoon vuonna 2019. Useat esimerkit osoittavat myös, että eläinten hyvinvointiin tähtäävät uudistukset johtavat käytännössä tarhauksen lakkaamiseen niissä maissa, joissa uudistuksia säädetään.