Työllisyys ja ennakointi Keski-Pohjanmaalla by Arctosmedia

TYÖLLISYYS JA ENNAKOINTI KESKI-POHJANMAALLA pitkän aikavälin skenaarioita alueen työllisyyden kehityksestä

Ilkka Rintala

On parempi olla suunnilleen oikeassa kuin täsmälleen väärässä - tuntematon ennakoija -

Julkaisun kustansi Keski-Pohjanmaan liitto Tekstin tuotti Ilkka Rintala Taustatiedot tarjosi Tilastokeskus ja muut tiedontuottajat Ulkoasun taittoi Arctosmedia Painatuksesta vastasi Creamedia Kieliasun korjasi Pauliina Sarhela ISBN 978-951-95802-6-5 (nid.) ISBN 978-951-95802-7-2 (PDF) Sisältöä jalostivat Lukuisat kollegat ja eri alojen ammattilaiset Suurimmat kiitokset arvokkaista kommenteista Maritalle, Paulalle, Tuijalle ja Harrille 2

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä............................................................................................................................................ 4 Johdanto............................................................................................................................................... 5 I

Ennakoinnin arviointi...................................................................................................................... 6 Vuosi 2003 - KT 2008 -projekti........................................................................................................ 7 Vuosi 2007 - Tavoiteura 2025 . ..................................................................................................... 11 KESU 2011-2016 ja ennakoinnin uudet tuulet.............................................................................. 17

Vuosi 2015 ja työllisyysnäkymien päivitys.................................................................................... 28 Versio I: Uhka................................................................................................................................ 28 Versio II: Nolla-skenaario.............................................................................................................. 29 Versio III: Hidas kasvu................................................................................................................... 30 Skenaarion viimeistely.................................................................................................................. 31 Keski-Pohjanmaan työllisyystavoite 2030..................................................................................... 35 HEMAASU - Henrik Rissasen maakuntasuunnittelu...................................................................... 37

III Työllisyyden kehitys vuosina 2000 - 2012 .................................................................................... 41 Päätoimialojen kehitys kunnittain taantuman jälkeen.................................................................. 43 Muutos työnantajasektorin, sukupuolen ja koulutusasteen sekä iän mukaan............................. 47 Työvoiman kysyntä ja tarjonta kunnittain 2000 -luvulla............................................................... 48 IV Tilastojen ihmeellinen maailma.................................................................................................... 50 Tapaus sote................................................................................................................................... 50 Työssäkäyntitilaston ja aluetilinpidon erot................................................................................... 52 Tapaus teollisuus........................................................................................................................... 53 Ulkomaankauppa.......................................................................................................................... 55 Erilaiset työttömyysluvut ............................................................................................................. 56 V

Täydentäviä näkökulmia työllisyyden ennakointiin....................................................................... 59 Työllisyys ja talous keskipitkällä aikavälillä.................................................................................... 59 BKT vs. GPI.................................................................................................................................... 61 Keski-Pohjanmaan lähivuosien työllisyys ETLAn ja VATTin mukaan.............................................. 62 Väestökehitys................................................................................................................................ 64 Julkisen sektorin työllisyys............................................................................................................ 73 Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus.......................................................................................... 74 Segregaatio................................................................................................................................... 76 Työvoiman poistumat ja eläköityminen........................................................................................ 79 Alueen oppilaitosten työvoiman tuotos....................................................................................... 83 Ammattirakenne........................................................................................................................... 85

Työ ja tulevaisuus.......................................................................................................................... 90 Työmarkkinoiden muutos ja uudet tulokkaat............................................................................... 90 Kadonneen työllisyystakuun metsästys........................................................................................ 92 Kestävä kehitys ratkaisumallina.................................................................................................... 93

Päätössanat........................................................................................................................................ 97 Ennakointi käsitteenä......................................................................................................................... 97 Sanasto............................................................................................................................................. 100 Lähdeluettelo................................................................................................................................... 102 Liitteet.............................................................................................................................................. 104 3

Tiivistelmä Maakunnan liitolla on monien muiden vastuiden ohella tehtävänä: 1) vastata alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua ja 2) vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta alueellaan, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Edellä mainitut kohdat on poimittu aluekehityslaista, pykälästä 17 ja niistä muodostuu tärkeä osa sitä aluekehittämisen strategista kokonaisuutta, josta maakuntaliitot vastaavat. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata ne työllisyyden ennakoinnit, joita Keski-Pohjanmaan liitto on ollut koordinoimassa 2000 -luvulla ja vähän muutakin. Kaikkea ei voi ennakoida, ei ainakaan samalla kertaa, joten rajauksia on tehtävä. Koulutustarpeiden laaja-alainen pohtiminen luo käytännön työlle vision. Nuoria ohjataan heitä kiinnostaville ja heille sopiville koulutusaloille ja toisaalta pyritään kehittämään alueen työnantajien edellytyksiä saada osaavaa työvoimaa tarjolla oleviin tehtäviin. Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää monipuolisella oppilaitosten ja työnantajien yhteistyöllä. Kokonaiskuvan luominen alueellisista työmarkkinoista palvelee tätä tehtävää. Työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa eikä kokonaiskuvan hahmottaminen ole helppo tehtävä. Työllisyyteen keskittyvän ennakoinnin on oltava jatkuvaa alueellista toimintaa ja se konkretisoituu joka neljäs vuosi niin sanottuun KESU -kierrokseen, jossa pitkän aikavälin sekä valtakunnallinen että maakunnalliset työllisyysskenaariot päivitetään koulutuspolitiikan tausta-aineistoksi. Vuonna 2015 päättyvän KESU -kierroksen maali on tarkalleen toukokuussa, joten koulutustarpeiden ennakointi on jälleen ajankohtainen asia. Tässä raportissa kuvataan uusin koulutustarvearvioinnin perustana oleva työllisyyden pitkän aikavälin ennakointityö. Lisäksi arvioidaan aiempien pitkän aikavälin ennakointien osuvuutta ja niiden lähtökohtia. Lukuun kolme on koottu työllisyystilastoja 2000 -luvulta päähuomion kohdistuessa vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeiseen ajanjaksoon. Neljäs luku antaa eväitä tilastojen tulkintaan ja viidennessä kuvataan työllisyyteen läheisesti liittyviä ilmiöitä. Kuudennessa luvussa tehdään kokoavaa tarkastelua työllisyyden moniulotteisesta ilmiöstä. Luettavuutta on pyritty parantamaan muun muassa sanaston ja käsitemäärittelyn avulla. Lähdeluettelo ohjaa asiasta aidosti kiinnostuneita aihepiiriä käsittelevän kirjallisuuden ääreen.

Johdanto Keski-Pohjanmaan työllisyyden pitkän aikavälin kehitystrendejä on hahmoteltu vuosina 2003, 2007 ja 2011 sekä 2015. Nämä tavoiteuriksi kutsutut skenaariot on laadittu yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja opetushallituksen kanssa. Vuodesta 2011 lähtien yhteistyöhön tuli mukaan VATT. Maakunnittaisista tavoiteurista muodostuu kokonaisuus, joka luo perustan kansallisen koulutuspolitiikan suuntaamiselle. 2000 -luvun aikana tehdyt Keski-Pohjanmaan työllisyyden tavoiteurat eivät ole osuneet yksiin toteutuneen kehityksen kanssa erityisen hyvin. Ennakointituotosten keskinäinen vertailu on jokseenkin keinotekoista, koska ne ovat laadittu eri vuosina ja eri pohjatietojen varassa. Jokaisessa skenaariotyössä on ”epäonnistuttu” heti alkuvuosien osalta, joten osumatarkkuus jää korkeintaan tyydyttävälle tasolle. Kokonaistyöllisyyden ennakointi on tarkkanäköisempää verrattuna toimialakohtaiseen työhön, mikä on ymmärrettävää. Toimialoista vain alkutuotannon kehitys on pystytty ennakoimaan täsmällisesti. Näin asiaa lähestymällä näyttävät 2000 -luvun alussa tehdyt työllisyysurat uudempiin verrattuna aavistuksen laadukkaammilta. Vuosina 2011 ja 2015 laadittujen tavoiteurien arviointi on mahdollista suorittaa perusteellisesti vasta lähempänä vuotta 2030. Miksi työllisyyden ennakointi ei niin sanotusti ”osu”? Selitys on palvelualojen kasvu, joka on yllättänyt ennakoijat kerta toisensa jälkeen. Keski-Pohjanmaan työllisyyden kehittyminen on 2000 -luvun alun menestystarina. Toivottavasti se saa jatkoa. Menestys ei ole rajoittunut vain työllisyyden kehittymiseen. Myös pitkään negatiivisena pysytellyt väestökehitys kääntyi myönteiseksi vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tilastot mahdollistavat usein monia tulkintoja. Tähän esitykseen koottujen tietojen välittämä kokonaiskuva kertoo kuitenkin tarinan ketterästä ja kilpailukykyisestä alueesta. Vahva kasvujakso päättyi äkisti vuonna 2008 alkaneeseen laskusuhdanteeseen, jossa oli myös paljon syvemmälle taantumalle tyypillisiä ominaisuuksia. 1990 -luvun laman aikaiset työttömyyslukemat jäivät kuitenkin vielä kauas. Äkkijarrutuksessa velkaantumisen ja talouden kestävyyden ongelmat tulivat aiempaa näkyvimmiksi. Kun ”pelisäännöt” muuttuivat, vaikeutui uuden kasvun luominen vanhoja keinoja käyttäen. Tehdyn ennakointityön epätarkkuudessa ei ole kyse ammattitaidottomuudesta, pikemminkin historiallisen hyvästä kehityksestä, jota on ollut vaikea ennakoida. Tätä ei tule kokea taakkana, vaikkakin 2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana toteutuneesta kehityksestä on vaikea enää parantaa. Tuloksena kun oli monella mittarilla Suomen suhteellisesti nopeimmin kehittyvä maakunta. Uusin maakunnan oma työllisyyden tavoitteenmäärittely vuodelle 2030 kertoo vahvasta tulevaisuuden uskosta ja halusta kehittää Keski-Pohjanmaata entistä paremmaksi alueeksi. Työllisyysskenaarioiden laadinnalla ja koulutuspolitiikan suunnittelulla ei näytä maakuntatasolta katsottuna olevan erityisen vahvaa yhteyttä. Asiat ilmeisesti sovitaan koulutuksen järjestäjien ja ministeriöiden kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Työllisyyskehityksen ennakointi luo kuitenkin edellytyksiä eri puolilla maata järjestettävän koulutuksen suuntaamiseen, koulutuksen järjestämislupien valmisteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Määrällistä työllisyyden ja koulutuksen ennakointityötä ei arvioida riittävästi. Se on yllättävää, koska periaatteessa numeroja on helpompi käsitellä verrattuna laadullisiin aineistoihin. Kriittinen ennakointiteoria kaipaa selvästi kehittelyä samalla tavoin kuin alueellista näkökulmaa. Tämä työ kokoaa yhteen Keski-Pohjanmaata koskevat työllisyysskenaariot. Kyse on maakuntaliiton vastuulla olevan ennakointitehtävän päiväkirjamaisesta ylöskirjaamisesta ja aluekehitystyön taustalla tehtävän suunnittelutyön näkyväksi tekemisestä. Työn lopputulos lunastaa paikkansa ainakin Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton tornihuoneen kirjahyllyssä kohdassa; maakunnallisen ennakoinnin perehdyttämiskansio. Työ voidaan ymmärtää myös testamenttina, jonka tarkoitus on poistaa klassista hiljaisen tiedon ongelmaa sekä hallinnon asioiden dokumentointivajetta. 16.3.2015 Ilkka Rintala maakunnan tutkija 5

I Ennakoinnin arviointi Minne ajattelit olevasi menossa, Keski-Pohjanmaa? Onko reilua arvioida vanhoja pitkän aikavälin näkemyksiä alueen työllisyydestä? Toisaalta ollaanko oikealla tiellä silloinkaan, jos laaditaan uusia skenaarioita liukuhihnalta palaamatta aiempien töiden äärelle koskaan. Tyydytään vain tekemään uusia päivityksiä ilman syvällisempää tietoa siitä, miten hyviä tai huonoja aiemmat työt olivat. Vanhoja työllisyysskenaarioita tutkimalla voidaan kasvattaa alueellista ennakointiosaamista ja -tietoisuutta. Skenaariot kätkevät monenlaista tietoa pinnan alle ja niiden ajan kuluttama julkisivu voi osoittautua yllättävän kestäväksi, vaikka se näyttää hauraalta. Koska kyse on pitkän aikavälin skenaarioista, joissa aikajänne ulottuu yleensä 2020 -luvulle, ei lopullista arviointia voi vielä tehdä. Näyttää kuitenkin siltä, että usein nämä valistuneet arvaukset tulevaisuudesta menevät vikaan jo alkumetreillä eli heti ensimmäisinä vuosina. Onko työmarkkinoiden luonne todella näin ennalta arvaamaton? Ja jos on, niin mitä mieltä koko työllisyyden ennakoinnin ympärillä käytävässä keskustelussa on? Onko kyse kenties puuhastelusta? Vastaamatta näihin kysymyksiin tässä vaiheessa, voi todeta että ennustettu pitkän aikavälin kehityskaari saattaa kuitenkin ”toipua” ja osua myöhemmin tarkemmin. Kyse on selvästi vaikeasta tehtävästä mutta aika paljon voi myös odottaa ennakoinnin, strategisen yhteiskuntasuunnittelun ja aluekehityksen parissa työskenteleviltä henkilöilta, jotka ovat näitä valistuneita arvauksia olleet tekemässä. On selvää, että mitä kauemmas ennakointityössä katsotaan, sitä suuremmalla pensselillä maalataan. Periaatteessa kovin tarkkoja numeroita ei tulisi käyttää lainkaan. Toisaalta keskustelujen pohjaksi tarvitaan selkeitä näkemyksiä ja faktoja, jolloin numerot astuvat esiin kuvailevien aineistojen rinnalle. Lopulta tarvitaan eri näkökulmien yhdistelyä, koska määrällistä ja laadullista ennakointia ei voi kokonaan erottaa toisistaan. Kun tietylle toimialalle esitetään työllisyystavoite, toteutuu se vain määrätietoisen kehittämistyön tuloksena. Tai sitten sattuman kauppana. Numerot eivät kuitenkaan ilmesty tulevaisuutta kuvaaviin taulukoihin tyhjästä, vaan ne on aina perusteltava hyvin. Arvioinnin kohteena ovat oman aikakautensa ennakointituotteet, työllisyyden pitkän aikavälin kehityskaaret. Niitä tarkastellaan osumatarkkuuden näkökulmasta, jolloin voidaan esittää päätelmiä siitä, miten tulevaisuus on aikanaan nähty. Osumatarkkuus ei kuitenkaan ole itseisarvo, koska työllisyyden ennakoinnissa ei ole kyse kilpailusta kuka osuu tarkimmin. Aina löytyy niitä, jotka ymmärtävät asian juuri tällä tavalla. Työllisyyden ennakointi tähtää kokonaiskuvan muodostamiseen, ei pikkutarkkaan jälkeen. Ensimmäinen alueellinen työllisyysskenaario tehtiin ministeriön johdolla vuosina 2002-2003 ja se löytyi Keski-Pohjanmaan liiton arkistoista ja varmistukseksi myös ministeriön holveista. Oli mielenkiintoista nähdä, mitä vuosituhannen alussa tulevasta kehityksestä oli ajateltu. Arviointityö laajeni matkan varrella työllisyyden kokonaisesitykseksi, vaikkei tuota vanhempia alueita koskevia työllisyysskenaarioita löytynytkään vastoin ennakkokäsitystäni. Pekka Tiaisen mukaan jo 1970 -luvulla vastaavaa toimintaa kyllä harrastettiin ministeriössä, mutta näkökulma jäi unholaan 1990 -luvun alkuun tultaessa muun muassa valtionosuusuudistuksesta seuranneista syistä. 2000 -luvun vaihdetta vanhemmat skenaariot - sikäli kun niitä on tehty - rajataan tämän työn ulkopuolelle. Ne jäävät siis tulevan tutkimuksen kohteeksi. Aloitetaan vuonna 2003 valmistuneesta ennakointityöstä.

Vuosi 2003 - KT 2008 -projekti Taustaa Vuosina 2002 - 2003 toteutettiin Koulutustarjonta 2008 eli KT 2008 -projekti, jossa valmisteltiin Keski-Pohjanmaan työllisyystavoitteet lähivuosien koulutustarvearvioinnin perustaksi. Tässä Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallinnoimassa projektissa tuotettiin aineistot, joilla osallistuttiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2003 - 2008 laadintaan. Toteutunut työllisyyskehitys oli tiedossa vuosituhannen ensimmäisen vuoden osalta. Laskelmissa huomioitiin vuoden 2001 työttömien määräksi 3530 henkilöä, joka oli itse asiassa vuoden 2003 työttömyyden taso. Vuoden 2001 vuosikeskiarvo oli 4 500 työtöntä. Tutkinnon suorittavien työvoimaosuudeksi arvioitiin toisella asteella 89 % ja korkea-asteella 92 - 93 %. Lisäksi asetettiin oletuksia työvoiman poistumasta, ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuudesta, koulutuspaikkojen täyttöasteesta, koulutuksen läpäisyasteesta ja moninkertaisesta koulutuksesta pääosin valtakunnallisten trendien mukaisesti. Kuva 1. KT 2008 skenaariot ja työllisyyden ennakointi vuoteen 2015 36000

kehitys vuosina 1990-2000 perusura tavoiteura kehitys vuosina 2000-2010

34000

32000 30000 28000 26000

24000 1990

1995

2000

2005

2010

2015

16-21 -vuotiaat ovat koulutussuunnittelussa keskeisin ikäryhmä. Suunnittelujakson vuosina 2006 - 2010 oli heitä arviolta perusuralla keskimäärin 964 ja tavoiteuralla 990 nuorta. Toteutunut kehitys ikäluokan koolle oli 925 nuorta.1 Työttömyyden määräksi arvioitiin perusurassa vuodelle 2015 yhteensä 1 520 työtöntä (työttömyysaste 5,7 %) ja tavoiteurassa 1 320 työtöntä (4,7 %). Kun arvio työpaikkojen määrästä oli välillä 25 900 – 27 200, muodostui arvio työvoiman tarjonnasta 27 420 - 28 520 henkilön tasolle. KT 2008 ennakoinnin aikajänne ulottui vuoteen 2015, mutta koska tuota ajankohtaa koskevat työllisyystiedot ovat käytettävissä vasta 2017 syksyllä, keskitytään tässä ajanjaksoon 2000 - 2012. Lopullinen arviointi KT 2008 määrällisten visioiden laadusta jää toistaiseksi tekemättä, mutta kokonaiskuva tuskin muuttuu jäljellä olevien vuosien aikana merkittävästi. Maakunnan työpaikkojen määrä ylitti vuonna 2006 – uskomatonta mutta totta - edellä esitetyn arvion koko työvoiman (työssäkäyvät + työttömät) määrästä. Työvoiman tarjonta on pitkin 2000 -lukua ollut noin 31 000 henkilön tasolla ja työttömyys ei koskaan pudonnut lähellekään mainittua 1300 työttömän rajaa, vaan on viime aikoina ollut noin 3000 ja vuodenvaihteessa 2014 - 2015 hieman yli 3500 henkilöä. Vuonna 2008 juuri ennen maailmantalouden notkahdusta maakunnassa oli kuitenkin hetken jo

Keski-Pohjanmaan erityispiirre on koulutusmaakunta, mikä tarkoittaa, että nuoria tulee muista maakunnista paljon opiskelemaan alueelle. Tällöin koulutuksen aloituspaikkoja ei voi mitoittaa vain maakunnan omien nuorten ikäluokkien koon mukaan. Tämä on tärkeä muistaa, koska usein hallinnolliset rajat määrittelevät näkökulman siten, että Keski-Pohjanmaalle ominaisia maakuntarajoja ylittäviä yhteistyömuotoja voi olla vaikea tunnistaa ilman riittävää paikallistuntemusta.

alle 2000 työtöntä. Todettakoon vielä, että työvoimatutkimuksen arvio maakunnittaisen työttömyyden suuruudesta vuonna 2014 näyttäisi osuvan yksiin KT 2008:ssa aikanaan esitettyjen olettamusten kanssa.

Kokonaistyöllisyyden määrällinen ennakointi KT 2008 valmistelussa Vuoden 2012 lopussa Keski-Pohjanmaan työpaikkamäärä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa oli tarkalleen 28 686 työpaikkaa. Alkuperäisen skenaarion arvioinnin mahdollistamiseksi asiaa tarkastellaan vanhoilla maakuntarajoilla, joten lukuun on lisätty Kalajokeen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan liittyneen Himangan kunnan viimeisen tilastovuoden (2007) työpaikkamäärä, 979 työpaikkaa. Summaus on perusteltua suorittaa, koska nämä työllisyysluvut olivat myös 2000 -luvun alussa ennakoidussa kehityksessä mukana.2 KT 2008 tavoiteuraa ja perusuraa verrataan siis vuoden 2012 kohdalla työpaikkamäärään 29 665 (28 686 + 979). Aluetilinpidon osalta vuosien 1975 – 2008 kehityskulkua on vastaavasti kuvassa 2 jatkettu vuoteen 2012 siten, että Himangan kunnan kansantalouden aluetilinpidon viimeisin tilastotieto vuodelta 2008 - 858 työllistä - on summattu mukaan Keski-Pohjanmaan vuosia 2008 – 2012 koskeviin lukuihin.3 Kuvan 2 pylväät ovat viiden vuoden välein esitetty työpaikkojen lähtökohtatieto. Vuosien 1990 ja 1995 perusteella näyttäisi siltä, että aluetilinpidon4 tiedot ovat olleet ennakointityön taustatietoina, mutta viimeiset luvut vuodelta 2000 ovat täsmälleen samat kuin TOL20025 mukaisena työssäkäyntitilastossa, joten työssäkäyntitilasto on siis ollut laskelmien lähtökohtana. Kuva 2. KT 2008 skenaariot ja työllisyyden ennakointi vuoteen 2015 36000

34000

KT2008 työllisyys

Työpaikat TOL2002

Aluetilinpito (vanhat rajat)

Työpaikat TOL2008

KT2008 perusura

KT2008 tavoiteura

32000

henkilöä

30000

28000

26000

24000

22000

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2015

Ensimmäinen havainto on, että työpaikkakehitys arvioitiin 2000 -luvun alussa olennaisesti toteutunutta kehitystä vaatimattomammaksi, tarkasteltiin sitten aluetilinpidon tai työssäkäyntitilaston lukuja. Perusuralla työpaikkakehitys nähtiin alenevan pitkällä aikavälillä tasaisesti ja tavoiteurassakin eli parhaassa tapauksessa maakunta pystyisi ainoastaan säilyttämään silloiset asemat työmarkkinoilla. Mutta maakunnan kehitys lähtikin täysin toiselle uralle.

Toisin päin on huomattavasti vaikeampi toimia eli siten, että otettaisiin Himangan työllisyys lähtötiedoista ja toteutuneesta kehityksestä pois. Tehtyä valintaa tukee myös se, ettei lisättävien lukujen merkitys kokonaisuuden kannalta ole ratkaiseva.

Himangan työllisyyden tasolla ei spekuloida, joten oletuksena on, että se säilyy muuttumattomana. Kokonaisuuden kannalta lisätyt luvut eivät ole ratkaisevia niiden ollessa noin 3 % koko maakunnan työllisyydestä.

Kansantalouden aluetilinpidon työllisyystiedot muodostavat tilastollisen perusaineiston sekä vuoden 2011 että 2015 valtakunnallisessa ennakointityössä. Vuosina 2003 ja 2007 käytettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa.

Vanhassa toimialaluokituksessa eli vuoden 2002 luokituksessa Himanka kuuluu vielä Keski-Pohjanmaahan. Uudemmassa vuoden 2008 luokituksessa Himanka on kuntaliitoksensa myötä osa Pohjois-Pohjanmaan lukuja. Myös toimialojen määritelmät ja nimet muuttuivat jonkin verran.

KT 2008 ja kokonaistyöllisyyden osumatarkkuus Perusura ja tavoiteura ovat keskimäärin 90 % osumatarkkuudessa, mikä tarkoittaa ± 500 työpaikan tarkkuudella noin 3000 työpaikan verran alimitoitettua ennakointitulosta verrattuna toteutuneeseen kehitykseen. Kymmenen prosentin marginaali tuntuu näin esitettynä aika suurelta ja osumatarkkuus heikolta.6 Miksi KT 2008:n aikanaan esittämä työpaikkakehitys meni niin paljon pieleen? Miksei kasvuhakuista visiointia esiinny 2000-luvun alun skenaarioissa lainkaan, ei edes tavoiteurassa? Taulukko 1. KT 2008 skenaariot ja toteutunut kehitys vuosina 2000-2012 2000

2012

muutos

muutos-%

osumatarkkuus

OT erotus

27379

29665

2286

8,3

( 100 )

(0)

KT 2008 perusura

26196

-1183

-4,3

88,3

-3469

KT 2008 tavoiteura

27235

-144

-0,5

91,8

-2430

Toteutunut, TOL 2002

Onko kyse keskipohjalaisesta vaatimattomuudesta vai ajankuvasta, joka muodostettiin lähihistorian lamavuosien, silloisen korkeamman työttömyyden ja negatiivisen väestökehityksen ilmapiirissä? Spekulaatio negatiivisen kierteen voimistumisesta voisi olla yksi selitys jälkikäteen arvioituna jokseenkin hengettömälle tavoitteen asettelulle. Toisaalta, kuten kuvista 1 ja 2 käy ilmi, oli työllisyyden kasvu skenaarioiden valmisteluvaiheessa eli vuonna 2003 jo alkanut. 1990 -luvun laman pohjakosketus oli takanapäin ja työttömyys kääntynyt laskuun. Tästä huolimatta eräänlainen uskonpuute, jopa näköalattomuus, leimaa 2000 -luvun alun ensimmäisiä arviointeja, joissa kasvuvisioiden sijaan päädyttiin harrastamaan kollektiivista pessimismiä. Kyseessä näyttäisi olevan yksi esimerkki tulevaisuuden kohtaamisesta peruutuspeiliin katsomalla. Perusurassa tulisi rakentaa realistista näkemystä tulevaisuudesta ja tavoiteuran luonteeseen kuuluu ajatus huomattavasti perusuraa paremmasta huomisesta. KT 2008 työskentelyn lopputuloksena näyttää olevan taantumusta ennakoiva perusura ja lähinnä Status Quo -ajattelua edustava tavoiteura. Rohkeampi lähtötelineiden asettelu olisi rakentanut perusurasta vähintään 0-skenaariota ja ladannut tavoiteurasta radikaalin ja kiihtyvän tulevaisuuden kasvuväylän. Mutta tämä taitaa olla epäreilua jälkiviisautta. Ehkä Keski-Pohjanmaan työllisyyden tasonnosto oli 2000 -luvun alussa poikkeuksellinen ja äärimmäisen vaikeasti ennakoitavissa. Aluekehityksen kierre yksinkertaisesti muuttui myönteiseksi ja vahvistui. Lopulta arvokasta ei olekaan ennakoinnin osuvuus vaan maakunnan kehitys. Osumatarkkuus eli OT on tässä yhteydessä laskettu yksinkertaisella kaavalla: ennakoitu työpaikkamäärä / toteutunut työpaikkamäärä X 100.

Toimialoittainen tarkastelu Kokonaistyöpaikkakehitys on seuraavassa esitetty kolmen toimialan tarkkuudella, siten että toimiala tuntematon7 ei ole tarkastelussa mukana. Tästä syystä taulukoiden 1 ja 2 kokonaistyöpaikkamäärät eivät vastaa toisiaan. Taulukon 2 perusteella KT 2008 -projektin tuottamat toimialoja koskeneet näkemykset ovat osittain lähellä toteutunutta kehitystä. Tavoiteurassa alkutuotannon työllisyys on noin 4 % -yksikön tarkkuudella ennakoitu oikein ja perusurassa jalostuksen työllisyys osuu puolen prosenttiyksikön tarkkuudella, käytännössä osumatarkkuus on täydellinen eikä sen tarkemmin toimialan työllisyyttä ole mahdollista arvioida. Sen sijaan palvelusektorin työllisyyskehitys osoittautui vaikeaksi hahmottaa, mikä on kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa, koska palvelujen painoarvo on kokoluokkansa vuoksi dominoiva. Edes tavoiteuraan ladattu yli tuhannen työpaikan kasvu ei yllä kovin lähelle toteutunutta 4000 työpaikan kasvua. 6

Jos osumatarkkuus lasketaan esimerkiksi siten, että verrataan ennakoitua kehitystä vuoden 2012 työpaikkamäärään nykyisillä maakuntarajoilla ja Himangan vuoden 2000 työpaikkamäärä poistetaan skenaarioista, päädytään heikompaan osumatarkkuuteen välillä 87,7 - 91,3 %.

Toimialaa X tuntematon käytetään silloin, kun yrityksen tai sen osan toiminnasta ei ole riittävästi tietoa toiminnan luokittelemiseksi ja jos joku henkilö on työssäkäyntitilaston kriteerien mukaan työllisenä tällaisessa toimipaikassa, työllinen saa tämän toimialatiedon, eikä sijaintitieto liity toimialan määrittelyyn.

Tästä syystä KT 2008 skenaarioiden osumatarkkuus jää 90 % tasolle vuoteen 2012 mennessä. KT 2008 skenaariot jäävät kokonaistyöllisyydessä negatiivisiksi, koska palveluihin syntyneet työpaikat eivät kompensoi jalostuksen ja alkutuotannon työpaikkavähennyksiä. 2000 -luvun toteutunut kehitys eteni kuitenkin juuri siten ja palvelutalouden 4000 uutta työpaikkaa riittivät sekä kompensoimaan muiden toimialojen vähennykset että luomaan uutta todellista kasvua maakunnan työllisyyteen.8 Taulukko 2. KT 2008 skenaariot ja toteutunut kehitys toimialoittain vuosina 2000-2012 TOL 2002 toteutunut

KT 2008 perusura

KT 2008 tavoiteura

Alkutuotanto

-923

-24,8

-1478

-32,5

-1318

-29

Jalostus

-520

-7,6

-506

-8,1

-106

-1,7

Palvelut

4008

24,7

840

5,3

1320

8,3

YHTEENSÄ

2565

9,6

-1144

-4,3

-104

-0,4

Sivumainintana todettakoon, että historiatiedoissa näyttää olevan selvästi sekavuutta. Mahdollisesti Tilastokeskuksen lukuja on tarkisteltu jälkikäteen tai sitten laskennassa on sovellettu sittemmin käytöstä kokonaan poistuneita työllisyyden ennakkotietoja. Looginen vaatimus on, että KT2008 -projektin käyttämät lähtötiedot olisivat yhtenäisiä jonkin lähdeaineiston kanssa läpi aikasarjan. Edelleen hämmennystä lisää se, että taulukossa 3 esitetyt KT 2008 aineiston ja työssäkäyntitilaston kokonaistyöpaikkamäärät ovat samat vuoden 2000 osalta, eli 27 379 työpaikkaa, mutta toimialojen väliset suhteet eivät täsmää. Tämä ei ole vaarallista, ainoastaan hieman outoa ja harmillista, koska se vaikeuttaa arviointia. Luvut olisivat ideaalitilanteessa sellaisessa järjestyksessä, että niihin voisi vuosien jälkeenkin helposti kuka tahansa palata ja tehdä mielenkiintonsa mukaan omia arvioita ja tulkintoja. Näin ollen esimerkiksi toimialoittaisia osumatarkkuuksia on työlästä laskea ja niihin sisältyisi niin paljon tulkinnanvaraa, ettei niitä lähdetä arvioimaan muutoin kuin taulukossa 2 esitetyllä tarkkuudella. Paitsi jälkikäteen tarkentuvat aluetiedot, myös 2000 -luvun aikana muuttunut TOL -luokitus sekä maakunnan rajojen muutos haastavat ennakoinnin arviointityön ja pitävät tutkijan mielen virkeän tarkkaavaisena. Taulukossa 2 esitetyt suhteellista muutosta kuvaavat luvut on laskettu taulukon 3 lähtötiedoista. Taulukko 3. KT 2008 ja työllisyyden toimialakohtaisia lähtötietoja KT 2008 lähtötiedot vuosi 2000

TOL 2002 vuosi 2000

Alkutuotanto

4548

3728

Jalostus

6232

6821

Palvelut

15850

16230

Yhteensä 3 päätoimialaa

26630

26779

749

600

27379

Toimiala X tuntematon Yhteensä päätoimialat + X

KT 2008 loppunäytös KT 2008 -projektin tuottamat Keski-Pohjanmaan työllisyysurat voidaan todeta varovaiseksi ja jälkikäteen arvioituna kiistatta alimitoitetuksi mutta tietyiltä osin oikean suuntaisiksi. Arviointiin toisi vielä syvyyttä esimerkiksi vertaileva tarkastelu, jossa Keski-Pohjanmaata koskevia näkemyksiä asemoitaisiin suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Työvoiman tarjonta kehittyi Keski-Pohjanmaalla huomattavasti 2000 -luvun alussa ennakoitua suotuisammin, mikä mahdollisti alueella sekä suuremman työpaikkojen että työttömien määrän. Kohollaan olevan työttömien määrän voi tulkita myönteiseksi viestiksi siinä mielessä, että ihmiset ovat päättäneet 8

Jonkin verran palvelutyöpaikkojen kasvussa on teollisuudesta palveluihin ulkoistamisien ja muiden järjestelyjen kautta siirtyneitä työpaikkoja.

asua Keski-Pohjanmaalla ja hakea aktiivisesti työtä. Alentuva työttömyys voisi nimittäin merkitä myös poismuuttoa tai tulevaisuuden uskon puutetta, mikä näkyisi luopumisena työnhausta. Se merkitsisi työikäisten siirtymistä työvoiman ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi vaikeammin tilastoista havaittavan piilotyöttömyyden nousua. Maakunnan työttömyydessä on edelleen kyse merkittävästä työmarkkinoiden potentiaalista työttömyyden rakenteen ollessa vain osittain haasteellinen.9 Palvelutalouden nousu toteutui 2000 -luvun alussa vahvemmin kuin osattiin ajatella. Valtakunnallisesti katsottuna vuoden 2004 helmikuussa valmistunut silloisten Opetusministeriön ja Sisäministeriön koulutustarjonta 2008 -hanke – josta käytettiin myös nimeä Mitenna 2008 - epäonnistui osin siksi, että maakuntien valmius vuoropuheluun ministeriöiden kanssa oli joidenkin arvioiden mukaan heikko. Esitettiin myös, etteivät maakuntasuunnitelmat sisältäneet sellaista tausta-aineistoa ja tavoitteistoa, joiden perusteella koulutustarvelaskelmia olisi voitu tehdä. Maakunnat joutuivat asettamaan tavoitteet vasta laskelmien laadintavaiheessa eikä niitä harkittu tarpeeksi tai käsitelty luottamuselimissä. Lisäksi silloisen Työministeriön soveltama PT -aluemalli koettiin joissakin maakuntaliitoissa ilmeisen vaikeaksi soveltaa.10 Onko tilanne muuttunut 10 vuodessa ja jos on, miltä osin?

Vuosi 2007 - Tavoiteura 2025 Vuoden 2007 ennakointikierros tähtäsi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tekemiseen kuusivuotiskaudelle 2007-2012. Tausta-aineistoksi valmisteltiin maakunnittaiset työllisyyden tavoiteurat ulottuen vuoteen 2025. Kehittämissuunnitelma perustui pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa11 asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Keski-Pohjanmaalla asiaa työstettiin tällä kertaa maakuntaliiton hallinnoimassa Kalossi -hankkeessa, jossa keskityttiin koulutuksen alueellisen osumatarkkuuden problematiikkaan.

Työllisyyden ennakointi - Himangan verran pieleen ja hyvä niin Maakunnan tavoiteuraa 2007 rakennettiin tulevaisuudenkuvaksi niillä tiedoilla, joita vuoden 2007 puoleen väliin mennessä oli saatu käyttöön. Työskentelyssä harjoitettiin äärimmäistä realismia, joka on ennakointityössä hyve. Sen vuoksi maakuntakierroksen lopputuotetta voisi Keski-Pohjanmaalla kutsua tavoiteuran sijaan myös tavallaan perusuraksi. Ero perusuran ja tavoiteuran välillä voi joskus olla kuin veteen piirretty viiva. Jälkikäteen katsottuna 2007 tavoiteura on laadittu nousukaudella, mutta globaali taloustaantuma oli tuolla hetkellä enää vain vajaan vuoden päässä.12 Tavoitteena oli tunnistaa mahdollisimman tarkkanäköisesti niitä tulevaisuuden muutostekijöitä, jotka vaikuttavat toimialojen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Takana oli vuosituhannen vaihteesta noin 2 %:n kasvu eli 600 työpaikan lisäys ja tuon kasvun osuus koko maan kasvusta oli maakunnan kokoa hyvin vastaava 1,6 %. Työllisyyden oli tavoiteurassa perusteltua antaa kasvaa, varsinkin kun väestökehityksellä arvioituna maakunnan tulevaisuus näytti paremmalta suurten muuttotappiovuosien jälkeen.13 Myös maakunnan työttömyys oli laskenut jo lähelle koko maan tasoa pitäen edelleen sisällään paljon potentiaalista työvoimaa.

Joka viides työttömyys on Keski-Pohjanmaalla jatkunut yli vuoden, koko maassa joka neljäs.

Ennakointimalli maakuntasuunnittelun tueksi ”HEMAASU 2030”. Pohjois-Savon liitto. 2005. s. 4

Työllisyyspolitiikan osalta Vanhasen hallituskaudella lanseerattiin 100 000 uuden työpaikan tavoite, mikä itse asiassa myös toteutui, jolloin lehdistön mielenkiinto asiaa kohtaan jokseenkin lopahti. Vuoden 2008 taantumassa tilanne muuttui olennaisesti. Eduskuntavaalien 2015 alla poliittisessa keskustelussa on jopa esiintynyt 200 000 uuden työpaikan tavoite, mikä nykytilanteessa tuntuu vaikealta saavuttaa. Mutta kunnianhimoisia tavoitteita on asetettava.

Oliko merkkejä tulevasta taantumasta ilmassa, ja jos oli osattiinko niitä lukea? Suurten muutosten ennakointi on aina vaikeaa, etenkin ennakoiva päätöksenteko, koska se sisältää todennäköisesti riskinottoa. Tätä riskinottoa, joka kuuluu olennaisena osana yritystoimintaan, pyritään julkisessa päätöksenteossa usein välttämään mahdollisimman pitkään.

Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toimesta ”ohjeistettiin” myös Tilastokeskusta olemaan ajan hermolla ja ehkä osittain tästä syystä väestöennusteiden normaalia päivitysväliä lyhennettiin hetkellisesti. Samoja haasteita väestökehityksen ennakoinnissa esiintyi muissakin maakunnissa.

Kuva 3. Keski-Pohjanmaan työllisyyden tavoiteura 2025 ja perusura 2020 32000 31000 30000 29000 28000 27000 26000 25000 24000 23000

Tavoiteura 2007

Perusura 2007

Työpaikat TOL2002

Työpaikat TOL2008

Aluetilinpito 2000-2012

22000 1995

2000

2005

2010

2015

2020

2025

Ajanjakso 2005 - 2010 muodostui Keski-Pohjanmaan maakunnan työpaikkakehityksessä erittäin hyväksi ja se varmasti yllätti suurimman osan maakunnan kehitystä seuraavia asiantuntijoita. Kasvu ylitti 6 %:n tason, kun koko maassa päästiin 2,6 % kasvuun. Keski-Pohjanmaan kasvu, yli 1600 työpaikkaa, oli koko maan 60 500 lisätyöpaikasta 2,7 %. Tämä kehitys oli luonteeltaan sellaista, että sen mahdollisuutta lienee ollut mahdoton ottaa huomioon työllisyysurien valmistelussa vuonna 2007. Kuvassa 3 on sinisellä viivalla esitetty tavoiteuran ja perusuran taustatiedot eli se historiallinen kokonaistyöpaikkamäärän kehitys, johon vuoden 2007 ennakointityö perustui. Tässä alkuperäisessä ennusteessa on Himangan työllisyys edelleen mukana. Vihreä viiva kuvaa nykyisen maakunnan työllisyyden kehitystä työssäkäyntitilaston mukaan ja musta viiva aluetilipidon mukaan.14 Taulukko 4. Työpaikkakehitys 2000-2012 ja kokonaistyöllisyyden ennakointi 2000

2012

muutos

muutos-%

osumatarkkuus

OT erotus

Toteutunut TOL 2002

27 379

29 665

2 286

8,3

(100)

(0)

Tavoiteura 2007

27 320

28 702

1 382

5,1

96,8

-963

Perusura 2007

27 320

27 505

185

0,7

92,7

-2 160

Tavoiteuran ja toteutuneen kehityksen erotus kokonaistyöpaikkamäärän osalta oli vuoden 2012 lopussa noin 1 000 työpaikkaa. Alkuperäinen tavoiteura on vuonna 2012 tarkalleen sama kuin nykyisen Keski-Pohjanmaan työllisyyden taso. Perusura on yli 2000 työpaikkaa alimitoitettu. Ennen vuoden 2008 taantumaa oli tavoiteuran ero toteutuneeseen kehitykseen ”pahimmillaan” jo 1500 työpaikkaa, koska ennakoitu kehitys oli maltillista ja toteutunut kehitys aggressiivista kasvua. Kun vertailukohdaksi otetaan vuoden 2012 tilanne eli viimeiset käytettävissä olevat tiedot, päästään tavoiteurassa kuitenkin lähes 97 % osumatarkkuuteen, mikä vaikuttaa hyvältä tulokselta. Vuoden 2007 työllisyystavoitteiden laadintavaiheessa olivat käytössä vuoden 2004 lopulliset työllisyystiedot ja ilmeisesti myös vuotta 2005 koskeneita ennakkotietoja. Kun otetaan vertailuksi aikajänne vuosien 2005-2012 välinen ajanjakso, on muutos tavoiteuralla + 677 työpaikkaa ja toteutunut kehitys + 1176 työpaikkaa, ja muutosprosenteiksi muodostuvat tavoiturassa + 2,4 % ja toteutuneessa kehityksessä + 6,3 %. Ero syntyi nopean kasvun aikana, siis vuoden 2005 jälkeen ennen vuotta 2008. Vuosien 2011-2012 eli kahden viimeisen tilastovuoden aikana tilanne kehittyi siten, että työpaikkamäärä kasvoi 14

Aluetilinpidon lukuja tuotiin tähän raporttiin myös vuosia 2003 ja 2007 käsitteleviin kuvioihin mukaan vertailun vuoksi, koska aineisto nousi keskeiseksi lähteeksi VATTin mukaantulon myötä vuodesta 2010 alkaen työllisyyden ennakoinnissa. Nykyisen aluetilinpidon ja vanhan työssäkäyntitilaston TOL -luokituksen lähtötilanne on samalla tasolla, joten kannen kuva antaa oikean suuntaisen kokonaiskuvan, vaikka siinä yhdistellään eri aineistoja pieniä mutkia oikoen.

enää vain yhteensä reilut 100 työpaikkaa mutta tavoiteura lähes 200 työpaikkaa. Jos tämä trendi jatkuu, osuu tavoiteura varmuudella tarkemmin lähivuosina, sillä siinä työpaikkamäärän kasvu jatkuu vuosina 2012-2015 vajaan 1 % eli lähes 250 työpaikkaa. Vuoden 2015 jälkeen työllisyys supistuu tavoiteurassa maakunnan ennakoidusta ikärakenteesta johtuen. Työllisyyden vahvan kasvun ajat ovat monien asiantuntijoiden mukaan ohi ja tilastot tukevat tätä näkemystä. Työssäkäyntitilastossa vuonna 2012 maakunnan saldo oli jo miinusmerkkinen, tosin vain muutaman työpaikan verran. Suurta pudotusta ei ole näköpiirissä kuten vuonna 2008, mutta lähivuosien näkymät ovat kasvun osalta hyvin maltilliset. Jos tavoitellaan kasvua näissä olosuhteissa, on se helpommin löydettävissä tuottavuuskehityksestä, ei kokonaistyöpaikkamäärään noususta.15

Toimialoittainen tarkastelu Jalostus. Jalostus muodostuu kaivostoiminnan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoista. TOL 2008 -uudistuksessa jalostusta koskeva suurin luokitusmuutos oli korjaus-, huolto- ja asennustoiminnan erottaminen teollisesta valmistamisesta. Muutoksen vaikutus on kuvassa 4 ja 5 noin 150 työpaikkaa. Muutoksen merkitys ”katoaa” suuremman trendin eli taantuman alle mutta noin 150 työpaikan verran taantuma ”syvenee” teollisuuden osalta tästä tilastoteknisestä syystä.16 Jalostus on ennakoitu yli odotusten ja sen osumatarkkuus on 118 % vuonna 2012. Kuva 4. Jalostuksen työllisyys 2000-2012 Ennakoitu + 10 % ja toteutunut -7,6 %, ero 1 140 työpaikkaa = OT 118 %

8000 7500

7000 6500 6000 5500 5000 4500

ennakoitu 2007

toteutunut

4000 2000

2005

2010

2015

2020

Huolimatta jalostuksen toteutuneesta kokonaiskehityksestä, sisältää se myös kasvua rakentamistoiminnan osalta. Rakentamisen toimiala teollista toimintaa lähellä olevana klusterina on hyvä esimerkki sekä työllisyyden ennakoinnin vaikeudesta että suhdanneherkän toimialan käyttäytymisestä eri taloustilanteissa. Vuoden 2012 kohdalla rakentamisen osumatarkkuus on 88 % luokkaa. Rakentamisen huippuvuosina eli 2007 ja 2010 osumatarkkuus on vain 84 % ja vuonna 2012 hieman parempi, 87,6 %. Teollisuuden osumatarkkuus vuonna 2012 on 127 % ja vuonna 2009 jopa 132,5 %, eli ennakoidun ja toteutuneen välinen ero oli 1 500 työpaikkaa. Vuonna 2012 teollisuuden ennakoitu kehitys ylittää toteutuneen edelleen yli 1 200 työpaikalla.

Uusimmassa maakunnan tavoiteurassa oletetaan, että kasvu on vahvaa myös pitkällä aikavälillä. Toteutuakseen se tarvitsee muun muassa merkittävää työikäisen väestön muuttovoittoa maakuntaan. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2011-2014 todettiin, että lähitulevaisuus näyttää parhaassakin tapauksessa hitaan kasvun ajajaksolta ja että kahden prosentin talouskasvu lienee maksimitaso. Vuosituhannen alun toteutuneesta kasvusta voidaan todeta, että aiemmassa maakuntaohjelmassa haettiin Keski-Pohjanmaan profiloitumista vahvemmin kilpailemaan Oulun, Jyväskylän, Seinäjoen ja Vaasan alueiden kanssa, mikä toteutui.

Työpaikkakehityksestä vuoden 2008 taantumassa paremman kokonaiskuvan saa kuvasta 3.

Kuva 5. Teollisuuden työllisyys 2000-2012 6500

Ennakoitu + 14,5 % ja toteutunut - 11 %, ero 1300 työpaikkaa = OT 127 %

6000 5500

5000 4500 4000 3500

ennakoitu 2007

3000 2000

2005

toteutunut

2010

2015

2020

Kuva 6. Rakentamisen työllisyys 2000-2012 Ennakoitu - 10 % toteutunut + 2 %, ero 215 työpaikkaa = OT 87,6 %

2000 1800 1600

1400 1200 ennakoitu 2007

toteutunut

1000

2000

2005

2010

2015

2020

Tavoiteura 2007 lähti liikkeelle optimistisesti ajatuksesta, että maakunnassa on vuonna 2025 yhtä paljon teollisuustyöpaikkoja kuin vuonna 2005.17 Teollisuuden työllisyyden oletettiin tuolloin supistuvan koko maan tasolla pitkällä aikavälillä. Lisäksi Keski-Pohjanmaata koskevana ”varmana” oletuksena esitettiin, että ainakin yksi kaivos aloittaa toimintansa lähivuosina, joten toimialan työpaikkojen määrä asetettiin 50 noin 200 työntekijään. Teollisuudessa kasvualoiksi määriteltiin, puuteollisuus, kemianteollisuus ja kone&laitevalmistus. Maakunnan vahvoista aloista veneteollisuus18 ja metallien jalostus säilyttäisivät vuoden 2005 asemat. Tevanake-alalla19 sekä elintarviketeollisuudessa työllisyyden ennakoitiin vähenevän reilusti. Myöskään rakentamisen toimialalla ei nähty kasvun mahdollisuuksia, vaan uskottiin noin 10 % työllisyyden laskuun pitkällä aikavälillä. Palvelut. Vuoden 2007 tavoiteura saa palvelusektorin kohdalla vuonna 2012 osumatarkkuudeksi 87 %. Tavoiteurassa huoltotoiminta, julkinen hallinto ja koulutus vähentävät väkeä, muut alat kasvavat, merkittävimpänä sote-ala 19 % kasvulla, mikä tuossa vaiheessa tarkoitti vajaata 800 työllistä vuoteen 2025 mennessä. Tavoiteurassa sote-alan kasvun osuus kaikista kasvuun ennakoiduista palvelualoista oli puolet.

Keski-Pohjanmaan tavoiteura 2025. s. 8 Huomioi kuvien 5 ja 6 vertailussa erot mittakaavassa.

Veneteollisuus on keskipohjalainen erikoisuus. Klusterina se hyödyntää monia toimialoja ja on ehkä kaikkein suhdanneherkin. Siksi sen kehitys kertoo lähiajan suhdannevaihteluista kaikkein parhaiten. Toinen keskipohjalainen ”spesiaalitoimiala” on turkistalous, jonka työllistävyys on osittain kausiluoteista ja toimialan liikevaihto erittäin merkittävää kokoluokkaa, mikä saattaa yllättää.

Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäala yhdessä.

Kuva 7. Palvelujen työllisyys 2000-2012 Ennakoitu + 8,7 % ja toteutunut + 24,7 % ero 2600 työpaikkaa = OT 87 %

24000

22000 20000 18000 16000 14000 ennakoitu 2007

12000 2000

2005

2010

toteutunut

2015

2020

Palvelutalouden nousu oli ennakoitua olennaisesti nopeampaa. Maakuntaan syntyi vuosina 2005-2007 noin 1500 palvelusektorin työpaikkaa, joista suurin osa yksityiselle sektorille. Vuosituhannen alusta laskettuna kasvu oli 3000 työpaikkaa, kun ennakoitu kehitys oli 2000 työpaikkaa vähemmän. Vuosille 20052010 ennakoitu kasvu oli 500 työpaikkaa, 1,8 %, kun toteutunut kehitys oli 1500 työpaikan kasvu, 5,4 %. Esimerkiksi sote-alalle tavoiteura ennakoi 4 500 työllistä vuoteen 2012 mennessä ja 5000 rajan ylittymistä vuonna 2025. Todellisuudessa 5000 rajaan päästiin vuonna 2012 jopa nykyisillä maakuntarajoilla, sote-alan työpaikkojen kasvu on ollut hyvin nopeaa Keski-Pohjanmaalla. Kauanko tämä kasvu voi jatkua? 20 Alkutuotanto. Alkutuotannon rakennemuutoksen ajateltiin vuonna 2007 olevan suurelta osin jo takanapäin, joten alan työpaikkamäärä laskee tavoiteurassa tasaisesti mutta ei yhtä nopeasti kuin aiemmin. Alkutuotannon työpaikkakehitys eteni tarkalleen ennakoidulla uralla. Tavoiteuran osumatarkkuus vuonna 2012 oli 102,4 %, mikä tarkoittaa, että ainoastaan 67 työpaikkaa erottaa ennakoidun ja toteutuneen kehityksen. Kuva 8. Alkutuotannon työllisyys 2000-2012 Ennakoitu -23 % ja toteutunut - 24,8 %, ero 67 työpaikkaa = OT 102 %

4000

3500

3000

2500 ennakoitu 2007

toteutunut

2000 2000

2005

2010

2015

2020

Yhteenveto Erityisen vaikeiksi toimialoiksi työllisyyden ennakoinnissa tällä kertaa teollisuuden lisäksi osoittautuivat 1) rakentamisen, 2) kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen muodostama palvelutyöpaikkojen kokonaisuus, 3) kuljetusala, 4) rahoitus ja vakuutusala sekä 5) yhteiskunnalliset palvelut, erityisesti sote-ala. 20

On selvää, että alalla on suuri työvoiman tarve mutta tarjonta on rajallinen. Kansantaloudessa tarvitaan julkisten palvelujen rahoittamiseen verotuloja, jotka tulevat yksityisen sektorin toiminnasta ja yksityinen sektori tarvitsee myös työvoimaa. Aluetilinpidon mukaan noin 80 % sote-alan työllisyydestä on yksityisen sektorin toimintaa.

Lukuun ottamatta teollisuutta jokaisella edellä mainituilla toimialalla toteutunut kehitys ylitti ennakoidun kehityksen. Esimerkiksi ennakoitu sote –alan työllisyys vuonna 2012 oli 4 500 työpaikkaa ja toteutunut kehitys 5 355 työpaikkaa, mikä antaa osumatarkkuudeksi 84 %. Kasvu, joka ennakoitiin vuoteen 2025 toteutuikin jo vuoteen 2012 mennessä. Tämä kertoo työllisyyden ennakoinnin vaikeudesta, koska tavoiteuraa laadittaessa oli hyvin tiedossa väestön ikääntymiskehitykseen liittyvä mahdollinen palveluiden kysynnän kasvu sekä kuntatalouden haasteet rahoittaa kasvavia hoiva- ja hyvinvointipalveluja. Taulukko 5. Tavoiteura 2007 ja toteutunut työllisyyden kehitys toimialoittain vuosina 2000-2012 TOL 2002

muutos -%

tavoiteura 2007

muutos -%

Alkutuotanto

-923

-24,8

-856

-23

102,4

Jalostus

-520

-7,6

680

10,1

118,1

Palvelut

4 008

24,7

1 418

8,7

87,2

YHTEENSÄ

2 565

9,6

1 382

5,1

96,8

Alkutuotannon työllisyyden ennakointi saa kouluarvosanan 10. Teollisuuden työpaikkamäärä on tavoiteurassa vuonna 2012 noin 5300-5400 työllistä ja toteutunut kehitys oli 4500 työntekijän tasolla, joten teollisuuden osalta osumatarkkuus, 127 %, on heikko. Jalostuksen osalta osumatarkkuus on 118 %. Tavoiteura yliarvioi työpaikkojen määrän yli 1000 työpaikalla. Palvelualan osumatarkkuus oli vuonna 2005 noin 97 % ja kolme vuotta myöhemmin jo alle 90 %. Vuonna 2012 tavoiteuran ja toteuman välinen ero on palveluissa noin 2 600 työpaikkaa. Kokonaistyöllisyyden osumatarkkuus on vuoden 2007 työssä hyvä. Ennakoinnin lopputulos syntyy kuitenkin ylimitoitetun jalostuksen ja alimitoitetun palvelusektorin summana. Toimialakohtainen ennakointi ei ole erityisen tarkkanäköistä, vaikka kokonaisuus sellaisen tulkinnan mahdollistaa.21

Pohdintaa Maakuntaskenaariossa 2007 pyrittiin perusteltuun, aukottomaan alueellisen ennakoinnin paradigman muodostukseen. Sen identiteetti rakentui realistisesta ennakointitekemisen kulttuurista, jonka muoto piirtyi peliteoreettista otetta soveltaen. Perusteesi oli kasvun rajallisuuden tunnustaminen. Tässä ”maakuntapelissä” tuloksena oli looginen päättelyketju, jossa työpaikat kasvoivat ensin muutamalla prosentilla kunnes kasvu taittui 2010 -luvun epäsuotuisissa työmarkkinaolosuhteissa.22 Maakunnan kehittynyt vetovoima mahdollisti väestökehityksen, jota ei osattu ennakoida. Niin myönteiseen kehitykseen ei yksikertaisesti uskottu. Pitkällä aikavälillä vuoden 2007 arviot saattavat kuitenkin osua tarkemmin. On mahdollista, että vanhempikin työllisyysskenaario voi olla käyttökelpoinen tulevaisuudessa ja osumatarkkuus saattaa parantua.23 Peruskysymys on se, kumpi dominoi kehityksen suunnan määrittäjänä; väestöennuste ja arvio käytettävissä olevan työvoiman määrästä vai spekulaatio työllisyys- ja tuotantorakenteen kehityssuunnista. Vuoden 2007 ennakoinnissa lähdettiin liikkeelle uusimmasta väestöennusteesta, joka perustui pitkään tiedossa olleeseen työikäisen väestön vähenemiseen 2010-luvun aikana ja maltilliseen muuttoliikkeeseen.

Toisin sanoen kokonaisuus on siis keskimäärin onnistunut mutta sen osatekijät kauempana totuudesta kuin mitä toimialojen yhteenlaskettu työllisyyskehitys antaa ymmärtää.

Realismi perustui ennustettuun väestökehitykseen, työikäisen väestön määrälliseen kehitykseen ja sen mahdollistamaan työpaikkamäärään, toisin sanoen rajoitettuun työvoiman tarjontaan.

Se on kuin vanha ystävä, jota ei kannata hylätä. ”Unohdettujen” skenaarioiden uusiokäyttö vaikuttaa tämän arvioinnin perusteella hyvältä idealta.

Kuva 9. Tavoiteura 2007 päätoimialoittain vuosina 2005-2025 Kokonaistyöllisyys + 300 = 1 % kasvu

+6%

Palvelut

-2%

Jalostus

Alkutuotanto - 18 % -800

-600

-400

-200

200

400

600

800

1000 1200

Tässä ajattelussa työvoiman kysyntä joustaa eli sopeutuu tarjonnan muutokseen. Työttömien joukko toimii reservinä, ja tarvittaessa lisätyövoimaa on saatavissa myös pendelöinnin muodossa maakunnan ulkopuolelta. Merkitystä on myös työkykyisillä työvoiman ulkopuolella olevilla henkilöillä. Heidän ratkaisut ja mahdollinen työntekoon osallistuminen joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti voivat nostaa työllisyysastetta lähelle 75 % tai jopa sen yli. Edellä kuvattu tarjonta määrittelee tavoiteurassa sen kuinka paljon työpaikkoja voi alueellisesti syntyä. Tarjontalähtöinen logiikka ei toiminut vuonna 2003, eikä vuonna 2007 Keski-Pohjanmaata koskeneessa ennakointityössä. Miksi ei? Koska tapahtui kysyntälähtöinen kasvuimpulssi, eräänlainen tasohyppäys, jolla maakunta nousi vähintään yhtä ”sarjaa” ylemmäs. Työpaikkojen kasvu realisoitui, kun kysyntään pystyttiin maakunnassa vastaamaan tarjontaa kasvattamalla, eikä työn perässä tarvinnut enää muuttaa pois. Muuttoliikettä suuntautui Keski-Pohjanmaalle muilta alueilta, minkä todistaa myös pendelöintitiedot, työpaikkaomavaraisuuden muutos ja kohentunut muuttotase 2000 -luvulla. Maan sisällä muuttoliike voi toteutua monen eri skenaarion kautta ja lopulta työvoima hakeutuu sinne minne työpaikkojen on otollista syntyä. Teoriassa potentiaalinen työvoiman kysyntä on rajaton, mutta sen konkretisoituminen työpaikoiksi riippuu aikaan ja paikkaan sidotusta henkilöiden osaamisesta ja motivaatiosta tehdä työtä. Kyse on alueellisten vetovoimatekijöiden summasta ja mukana on aina myös paljon vaikeasti ennakoitavia tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi globaaliin talouteen tai kansainväliseen politiikkaan kuten viime aikoina on jälleen kerran nähty.24 Seuraavina vuosina vuoden 2007 maakuntaura voi hyvinkin ”osua”, jos työikäisen väestön ennustettu kehitys toteutuu eikä alueellisesti onnistuta synnyttämään uutta työpaikkatuotantoa ja siten generoimaan uutta työvoimaa muuttoliikkeen tai pendelöinnin muodossa Keski-Pohjanmaalle. Tätä taustaa vasten vuoden 2007 ennakointityö voidaan edelleen nähdä ajankohtaisena, vaikkakin se edustaa maakunnan nykytila huomioon ottaen eräänlaista uhka-uraa, mikä kannattaa muiden vaihtoehtojen ohella pitää mukana alueellisessa ennakointikeskustelussa.

KESU 2011-2016 ja ennakoinnin uudet tuulet Ennakointi etenee 4 vuoden sykleissä ja 4 vuotta menee jälkikäteen ajateltuna nopeasti. Vuosien 2010 - 2011 ennakointityö palveli Jyrki Kataisen hallituksen koulutuspolitiikan valmistelua ja toteuttamista. KESU-asiakirja toimi hallitusohjelman koulutuspolitiikan toimeenpanosuunnitelmana sisältäen koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat. Pitkän aikavälin näkemystä työllisyydestä rakennettiin vuosille 2008-2025 siten, että vuotta 2007 koskevat tiedot olivat käytössä. Arviointi onnistuu vain tavoitteen ensimmäisten vuosien osalta, mutta koska kyseessä on mielenkiintoinen ajankohta yleisen taloustilanteen muutoksen vuoksi, asiaa ei kannata ohittaa. 24

Esimerkkinä Ukrainan tilanne, jonka poliittis-taloudelliset seuraukset heijastuvat muun muassa Suomen talouteen voimakkaasti ja vaikeasti ennakoitavin tavoin.

Suurin muutos aiempaan oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATTin mukaantulo laskennan käytännön toteuttajaksi. Työllisyyslaskelmia ei siis enää tuotettu ministeriön omana työnä PTM -aluemallia soveltaen. Uutta oli myös 4 ministeriön muodostama tilaajakonsortio,25 joka määritteli mitä VATTin tarkalleen ottaen haluttiin tekevän. Maakunnan liittojen rooli oli edelleen toimia tiiviisti mukana yhteistyössä ja tuoda aluelähtöisiä havaintoja keskusteluun. Tilaajaryhmään maakunnat eivät saaneet edustajaa. Edellä kerrottu näkyi maakuntaliittojen aluekehittämisen arjessa siten, että työllisyyden ennakoinnissa siirryttiin käyttämään kansantalouden aluetilinpitoa26, jonka käyttö oli VATTin laskentamallien näkökulmasta filosofisesti oikea.27 Lisäksi ministeriöiden suunnalta keskusteluun tuotiin muun muassa maakuntia laajemmat suuralueet ja yhteistoiminta-alueet, joille ennakointia pyrittiin jalkauttamaan. Perusteena ollut maakuntien pieni koko koulutuspolitiikan näkökulmasta oli looginen. Maakunta työllisyyden ennakointityön alueellisena perusyksikkönä koettiin siis maantieteellisesti liian pieneksi ja edellistä KESU -kierrosta leimattiin tällä perusteella epäonnistuneeksi. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan saavutettu yhteistä näkemystä aluejaoista ja teema jäi vähitellen taka-alalle. Koko maan tasolla keskustelua käytiin skenaariotyön aikana siitä, missä määrin Suomessa säilyy korkeaan osaamiseen perustuvaa teollisuutta ja sen vientitoimintaa ja toisaalta kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan työpaikat voivat kasvaa. Asetelma näkyy kuvassa 10 peruskehityksen ja tavoitekehityksen vertailussa. Kuva 10. Työpaikkojen määrän muutos vuosina 2008-2025 pääammattiryhmittäin

Peruskehitys

Tavoitekehitys

Sosiaali- ja terveysalan työ

Palvelutyö Opetus- ja kasvatustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ

Kulttuuri- ja tiedotustyö Rakennustyö Liikenne- ja logistiikkatyö Maa- ja metsätaloustyö Toimistotyö

Teollinen työ -100000

-50000

50000

100000

150000

TEM, OKM, VM, STM = PATKET ennakointikonsortio.

Käytetty toimialaluokitus (28 alatoimialaa) on aggregoitu versio aluetilinpidosta, jossa aluetilinpidon 68-alkuiset toimialaryhmät on laskettu yhteen. Samoin kotitalouspalvelut 97-98 on laskettu yhteen toimialaryhmän 90-96 kanssa. Näin luokitus saadaan vastaamaan HEMAASU -mallin 28 toimialan luokitusta.

Työssäkäyntitilastojen soveltamisella on pitkä historia maakuntien ennakointityössä lähinnä Henrik Rissasen maakuntasuunnittelun, HEMAASUn myötä ja maakunnissa on jatkettu skenaariotyötä myös työssäkäyntiaineistoilla. Huolimatta VATTin mukaantulosta seuranneista käytettyihin aineistoihin liittyvistä muutoksista, silloin kun työllisyyden muutos on ennakoitu ja ilmoitettu prosenttimuutoksina, käy muuntaminen millä tahansa aineistolla.

Keski-Pohjanmaa VATTin pitkän aikavälin ennusteissa KESU 2016 kierroksella VATT totesi vuonna 2011 maakuntien työllisyysennakoinnissaan Keski-Pohjanmaasta seuraavaa:28 ”Jalostuksen ja alkutuotannon yhteenlaskettu osuus työllisistä on maakunnista korkeimpia. 1990 -luvun lama leikkasi teollisuuden työllisyyttä ja seurauksena alkutuotannon merkitys maakunnan työllisyysrakenteessa voimistui. 1990 -luvun puolivälin jälkeen alkutuotannon työpaikat ovat jälleen vähentyneet tasaisesti. Palveluvaltaistuminen on ollut hitaampaa kuin maakunnissa keskimäärin. Vuonna 2008 palvelutoimialoilla työskenteli hieman alle 63 % maakunnan työllisistä. Kuva 11. Keski-Pohjanmaan työllisyysrakenne aluetilinpidon (1975-2004) ja politiikkaskenaarion mukaan (2005-2025) vuosina 1975-2025 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 1975

1980

1985

1990

Alkutuotanto

1995

2000 Jalostus

2005

2010

2015

2020

2025

Palvelut

VATTin politiikkaskenaarion mukaan viimeaikainen kehitys jatkuu työllisyysrakenteessa myös tulevina vuosina. 2010 -luvulla palveluiden työpaikkojen osuus kasvaa ensisijaisesti alkutuotannon kustannuksella, mutta 2020 -luvulla teollisuuden kasvun hiipumisen myös palvelutoimialat voittavat alaa myös jalostuksen sektorilta. Vuosien 2008 ja 2025 välillä alkutuotannon työpaikkojen ennustetaan vähenevän Keski-Pohjanmaalla 30 prosenttia. Työllisten määrän supistuminen on yhtä nopeaa kuin 1990- ja 2000 -luvulla. Maatalouden rakennemurroksen nähdään supistavan tilamääriä myös Keski-Pohjanmaalla. Metsätaloudessa tuottavuuskehitys leikkaa työllisyyttä erityisesti 2020 -luvulla.

Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008-2025. VATT Tutkimukset 166/2011 Ahokas & Honkatukia. Huomio hyvin pitkä suora sitaatti, joka päättyy sivulla 21

Taulukko 6. Työllisyyden muutos toimialoittain Keski-Pohjanmaalla vuosina 2008-2025, VATT Toimiala

Muutos 2008-2025

Maa- ja riistatalous

-30,8

Metsätalous

-30,1

Kalatalous

-50

Mineraalien kaivuu

-35,4

Elintarviketeollisuus

-35,5

Tevanake -ala

-15,7

Puutavara ja puutuotteiden valmistus

Paperin valmistus, kustannus ja painaminen

-5,1

Kumi-, muovi- ja muut kemialliset tuotteet

-15,1

Ei-metalliset mineraalituotteet

-30,1

Perusmetallit ja metallituotteet

-14,3

Koneiden ja laitteiden valmistus

-5,1

Sähköteknisten tuotteiden valmistus

-26,3

Kulkuneuvojen valmistus

-25

Muu valmistus ja kierrätys

-38,1

sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

-27,4

Rakentaminen

11,9

Tukku- ja vähittäiskauppa

11,1

Majoitus- ja ravitsemustoiminta

1,6

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

1,3

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

6,3

Rakennuttaminen ja asuntojen vuokraus

-4

Kiinteistö-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut

-2,1

Julkinen hallinto

-17,1

Koulutus

5,4

Terveys- ja sosiaalipalvelut

11,6

Muut yhteiskunnalliset palvelut

0,2

Henkilökohtaiset palvelut ja kotitalouspalvelut

-0,8

YHTEENSÄ

-2,5

Jalostuksen toimialoista vuosien 2008 ja 2025 välillä suotuisinta työllisyyden kehitys on rakentamisen, metsäteollisuuden, metallien valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialoilla. Näillä toimialoilla koko maan keskimääräinen työllisten määrän kasvu on hitaampaa ja supistuminen nopeampaa kuin Keski-Pohjanmaalla. Kulkuneuvojen valmistuksen työllisyys kehittyy Keski-Pohjanmaalla niin ikään kohtalaisen hyvin muihin maakuntiin verrattuna. Maakunnassa toimiala nähtiinkin mahdollisena tulevaisuuden kasvualana, minkä vuoksi toimialojen aluerakennetta muodostettaessa alalle annettiin positiivinen kasvushokki. Näin tehtiin myös rakentamisen ja metallien valmistuksen toimialoille.

Kuva 12. Työllisyysrakenne päätoimialoittain Keski-Pohjanmaalla vuosina 1975-2025

25 000

Alkutuotanto

Jalostus

Palvelut

20 000 15 000 10 000

5 000 0 1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2015

2020

2025

Palvelutoimialoille työllisyyden kasvu muodostui politiikkaskenaarion ennusteessa nopeimmaksi vuosien 2008 ja 2025 välillä kaupan toimialalla, joka nähtiin maakunnassa kasvualana viimeaikaisten investointien myötä. Muilla pääasiassa yksityisesti tuotettujen palveluiden toimialoilla maakunnan kasvun odotetaan olevan hieman hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Tästä huolimatta palveluiden työllisyysosuus tulee kasvamaan myös tulevina vuosina. Julkisesti tuotetuista palveluista sekä koulutuksen että terveys- ja sosiaalipalveluiden kysynnän odotetaan kasvavan maakunnassa myös tulevina vuosina ennen kaikkea väestörakenteen muutoksen ajamana. 2020 -luvulle tultaessa sekä koulu- ja opiskeluikäisen väestön että vanhusväestön määrän odotetaan kasvavan maakunnassa. Julkisen hallinnon työpaikkoja tulee vähentämään seuraavalla vuosikymmenellä paikallishallinnossa tapahtuvat rakenteelliset muutokset, vaikka maakunnan kasvava väkiluku toisaalta lisää myös hallinnollisten palveluiden tarvetta. Vuonna 2025 palvelutoimialat työllistävät yhteensä 67 prosenttia maakunnan aktiivisesta työvoimasta, joten palveluvaltaistuminen on tulevien vuosikymmenten trendi myös Keski-Pohjanmaalla. Politiikkaskenaarion työllisyysennusteen ja Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella laskettu 15-64 -vuotiaiden työllisyysaste nousee vuoteen 2025 mennessä 76 prosenttiin, mikä on seurausta ennen kaikkea työikäisen väestön vähenemisestä maakunnassa. Politiikkaskenaariossa kuvattu myönteinen taloudellinen kehitys voi luonnollisesti vaikuttaa positiivisesti väestökehitykseen, jolloin toteutuva työllisyysaste muodostuu Keski-Pohjanmaalla huomattavasti matalammaksi. Työllisyysasteen nousu on kuitenkin sopusoinnussa koko maan politiikkaskenaarion kanssa. Siinä koko maan työllisyysaste ylittää niin ikään 75 prosentin tason vuonna 2025.” Näin siis totesi VATT Keski-Pohjanmaan tilanteesta vuonna 2011.

Tavoiteura vuosina 2008-2012 ja osumatarkkuus koko maan työllisyydessä Lukuisten eri variaatioiden jälkeen syntyivät lopulliset maakunnittaiset työllisyyden tavoiteurat juuri ennen kesälomia 2010. Niitä voidaan kutsua tavoiteuriksi, koska niissä oli huomioitu VATTin pohjatiedot, ETLAn lähivuosia koskenut ennuste sekä maakunnista kerättyjä kommentteja.29 Koko valtakunnan tasolla Mitenna -luokitukseen vietävien tietojen pohjana oli kuvan 13 tavoiteura, joka perustui VATTin soveltamaan top down -jakoon, siten että vuoteen 2013 saakka aluerakenteen kehitystä määritteli ETLAn alue-ennuste ja siitä eteenpäin huomioitiin maakuntien näkemyksiä aluetalouden rakenteiden kehityksestä vuoteen 2025 mennessä. 29

Sitä missä määrin maakuntien kommentteja huomioitiin, on vaikea osoittaa. Kyse oli eräänlaisesta kompromissista, millä edettiin ammattirakenteiden ennakointiin.

Tavoiteuran laadinta osui historiallisen vaikeaan ajankohtaan. Talouden taantuman alku oli koettu äkisti vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla eikä sen syvyydestä ollut tarkkaa käsitystä kenelläkään. Laskennassa käytettyjä tilastoja - kuten aina - saatiin käyttöön parin vuoden viiveellä. Lähiajan talouden näkymät olivat hyvin epävarmat. Yleisesti puhuttiin niin sanotun toisen taantuman vaarasta sekä yleisemmin hitaan taloudellisen kasvun aikakauden alkamisesta.30 Kuva 13 ja 14. Manner-Suomen työllisyys vuosina 2000-2012, ennakoitu 2008-2025 ja osumatarkkuus 2 600 000

2 500 000

2 400 000

2 300 000 toteutunut 2000-2012 ennakoitu 2008-2025

2 200 000 2000

2005

2008

2010

2009

0 -20 000 -40 000

2015

2020

2010 2011 2 300 000,00

2025

2012

2 200 000,00 2000

98,9

2005

98,4

-60 000 -80 000 -100 000

96,1

-120 000 -140 000

95,2

Koko maan tavoiteuran osumatarkkuus 2010 -luvun alussa on noin 95 %. Ero ennakoidun ja toteutuneen kehityksen välillä oli vuonna 2012 reilut 120 000 työpaikkaa. Määrällisesti suurimmat erot ennakoinnin ja toteutuneen kehityksen välillä olivat Uudellamaalla 42 000 työllistä, Pirkanmaalla 13 000, Pohjois-Pohjanmaalla (kuva 14). Tavoiteura aliarvioi työllisyyskehityksen kaikissa Manner-Suomen maakunnissa ja suurin ennakointivirhe – jos sellaista termiä käytetään – oli maakunnan kokonaistyöllisyyteen suhteutettuna Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.31

Vuonna 2015 voidaan havaita, ettei talouden kuoppa ollut niin suuri mitä monet pelkäsivät ja mitä VATT ennakoi. Maailma muuttui kuitenkin talouskriisin myötä kun velkaantumiseen liittyvä problematiikka tuli näkyväksi haasteiden näyttäytyessä globaalissa mittakaavassa. Hitaan kasvun ajanjaksolle on perusteensa. Kun summataan yhteen demografinen muutos, valtioiden velkakriisi ja budjettien alijäämäisyys, julkisen sektorin massiivinen koko ja kyvyttömyys nopeisiin muutoksiin sekä pankki- ja rahoitussektorin vaikeudet tukea yritysten kasvua ja investointeja, ollaan ongelmien ytimessä. Miten synnytetään kasvua 2010 -luvun vaikeissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa?

Virhe oli noin 7 % kokonaistyöllisyydessä ajanjaksolla 2008-2012.

Taantuman ennakointi32 on vaikea laji. Näin ollen tavoiteura vuosille 2008-2025 epäonnistui radikaalisti lähiajan työllisyyden ennakoinnissa. Osumatarkkuus parani kuitenkin jo vuonna 2012 ja tämä trendi voi hyvin saada jatkoa. On siis mahdollista ja todennäköistäkin, että työllisyyskehitys Suomessa etenee kuvassa 13 ennakoidun kehityksen mukaan. Taantumassa syntynyt ero ennakoidun ja toteutuneen kehityksen välillä voi pienentyä, jos työllisyydessä ei pysytä kasvu-uralla. Keski-Pohjanmaan kohdalla arviointia vaikeuttaa sekä maakuntarajojen muutos että takautuvasti joulukuussa 2014 päivitetyt kansantalouden aluetilinpidon työllisyyttä koskevat tiedot. Kuva 15. Tavoiteuran osumatarkkuus vuonna 2012 maakunnittain Etelä-Savo Kymenlaakso Varsinais-Suomi

96,8

Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo

Kainuu Kanta-Häme Lappi

Pohjois-Pohjanmaa mannersuomi Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi

Etelä-Karjala Pirkanmaa

94,1

Keski-Pohjanmaa

Satakunta Pohjois-Karjala

Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme

100

Osumatarkkuus Keski-Pohjanmaalla Kuvasta 15 käy ilmi se miten radikaalisti pienen maakunnan kokonaistyöllisyydessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat osumatarkkuuteen. Kuvassa 16 tavoiteura on modifioitu siten, että sen lähtötaso vuonna 2008 on sama kuin joulukuussa 2014 päivitetyn aluetilinpidon mukainen toteutunut työllisyyden kehitys. Näin laskettuna ero kasvaa neljässä vuodessa 2040 työlliseen, mikä antaa osumatarkkuudeksi 93,5 %. Kuva 16. Tavoiteuran ja toteutuneen työllisyyskehityksen ero 2008-2012 aluetilinpidossa 32000 31000

30000 29000 28000

Keski-Pohjanmaa, atp Keski-Pohjanmaa, modiﬁoitu tavoiteura 2008-2025

27000 2008

2009

2010

2011

2012

Ennakointi on lajeista todennäköisesti kaikkein vaikein shakin jälkeen.

Keski-Pohjanmaan kokonaistyöllisyyden ennakoinnin osumatarkkuus parani vuonna 2012. Se oli vuonna 2011 noin 93 %.33 Miten on mahdollista, että muutamassa vuodessa voidaan mennä näin totaalisesti vikaan työllisyyden ennakoinnissa?34 Vuoden 2008 aikana käynnistynyttä laskusuhdanteen syvyyttä ei VATT ennakointityössään onnistunut hahmottamaan, vaan taantuma ennakoitiin huomattavasti toteutunutta syvemmäksi. Tämä mahdollisuus tiedostettiin maakunnan näkemyksissä vuoden 2010 aikana käydyssä vuoropuhelussa.35 Kuva 17. VATT tavoiteura 2008-2025

Kuva 18. Ennakoidun ja toteutuneen kehityksen erotus

Maakunnan rajojen muutos johtaa muutamiin erilaisiin tapoihin arvioida ennakointia. Seuraavassa on tehty niin, että lähtökohtana on vuoden 2007 maakunnan kokonaistyöllisyys ja sekä tavoiteuran että toteutuneen kehityksen vuosittaiset muutokset on esitetty ajanjaksolta 2007-2012. Himangan kunnan työllisyysluvut saadaan kahden eri maakuntaluokituksen erotuksena selville vielä vuoden 2008 osalta mutta tavoiteurassa tuo vuosi perustuu jo ennakointiin, ei toteutuneeseen kehitykseen. Toiseksi aluetilinpidon lukujen luotettavuus laskee maakuntatasoa alemmas mentäessä olennaisesti ja mukaan tulee myös salassapitosäännöksiä, joita pitäisi kunnioittaa.

Laskutavasta riippuen Keski-Pohjanmaan OT asettuu välille 91,5-97 %. Maakuntarajojen muutoksen huomiointi tuottaa osumatarkkuuden arvoksi noin 94 % ja hallinnollisen rajan muutos Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan välillä vaikuttaa käytännössä vain Keski-Pohjanmaan lukuihin.

Näin kävi siitäkin huolimatta, että työhön valjastettiin VATT, jonka pitäisi edustaa ehdotonta kansallisen tutkimuksen terävintä kärkeä, mahdollisesti jopa kansainvälisen. VATT tuli alueelliseen ennakointitoimintaan mukaan ”uutena toimijana” ja kaikki jotka ovat tulleet uutena toimijana mukaan vakiintuneisiin yhteistyökuvioihin ymmärtävät, että lähtökitka on fysiikan lakien mukaisesti suurempi kuin liikekitka. Matkan varrella voi myös tulla eteen monenlaisia yllätyksiä, koska asiat eivät aina syystä tai toisesta niin sanotusti tapahdu.

Jälkiviisas toteaisi kliinisesti, ettei alkuvuosien osalta ennakointi ollut erityisen tarkkanäköistä. Maakuntien kommentteja otettiin mukaan nimenomaan tavoiteuran loppuvuosiin mutta missä määrin? Joka tapauksessa monen maakunnan näkemys oli, ettei kokonaistyöllisyys muuttunut niin radikaalisti vuosina 2008-2010 kuin mitä skenaariotyön lopputulos osoitti.

Kuva 19 ja 20. Toteutunut työllisyys ja ennakoitu vuosina 2008-2012 Keski-Pohjanmaalla Työllisyyden vuosimuutos

1500

VATT tavoiteura

34000

Toteutunut työllisyys

VATT tavoiteura

33000

1000

KP (vanha) toteutunut työllisyys

32000

500

31000

2008

2009

2010

2011

2012

30000

-500

29000

-1000

28000 2007

2008

2009

2010

2011

2012

-1500

Laskentatavasta riippumatta tavoiteura ja toteutunut kehitys erkanevat vuoden 2010 kohdalla, jolloin niiden välinen erotus kasvaa yli 1 500 työpaikkaan.36 Kuten aiemmat ennakoinnit myös VATTin tavoiteura saattaa osua pitkällä aikavälillä huomattavasti paremmin. Se pitää sisällään muun muassa ajanjaksolle 2011 - 2015 noin 3,4 % ennakoidun työllisyyden kasvun. Vuodesta 2015 eteenpäin kasvu jatkuu edelleen, mutta ainoastaan hieman hitaammin, yhteensä noin 1,4 % seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä tekee reilun kymmenyksen per vuosi. Vuosi 2012 on edeltäjiään erilainen, kun ennakoitu kehitys oli työllisyydessä kasvava ja toteutunut kehitys osoitti laskua. Vuoden 2015 lopulla selviää jatkuuko tämä trendi.

Toimialoittainen tarkastelu Toimialojen kehitystä tarkastellaan kolmella päätoimialalla.37 Koska aluetilinpidon tietoja on päivitetty takautuvasti, tehdään toimialakohtainen tarkastelu vanhoilla eli vuoteen 2011 päättyneillä tiedoilla. Taulukossa 7 on esitetty vuosien 2009 - 2011 välisenä ajanjaksona toteutunut työllisyyden muutos kansantalouden aluetilinpidossa Keski-Pohjanmaalla. Ennakoitu kehitys kokonaistyöllisyydessä oli noin - 2000 työllistä eli 6 % vähennystä ja toteutunut kehitys oli 370 työllisen eli reilun 1,2 % kasvu. Taulukko 7. Keski-Pohjanmaan työllisyyden muutos vuosina 2009-2011 aluetilinpidon mukaan Alkutuotanto

Jalostus

Palvelut

muutos

Tavoiteura 2007-2025

-161

-4,5 %

-814

-10 %

-982

-4,8 %

Toteutunut kehitys

-190

-5,7 %

0,1 %

548

2,7 %

Erotus

-29

824

1530

Erikoista aluetilinpidon luvuissa on se, että Himangan työllisyydeksi näyttäisi vuonna 2007 muodostuvan 1 355 työllistä ja vuonna 2008 vain 858 työllistä. Joulukuun 2014 aluetilinpidon päivityksen jälkeen vastaavat luvut ovat 1252 ja 897 työllistä. Tässä on hämmentävän suuri erotus, joka tarkoittaisi 28 - 37 % työllisyyden pudotusta vuodessa riippuen siitä kumpaa aineistoa käytetään. Näin suuri muutos ei käytännössä ole mahdollista ja se osoittaa aluetilinpidon lukujen epäluottavuuden maakuntaa alemmalla tasolla, mistä Tilastokeskus on varoittanut. Himangan työllisyydeksi lienee tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista arvioida 1000 työllistä.

Toimialoittain tarkastelu on tehty alkuperäisestä tavoiteurasta, joka on vanhojen maakuntarajojen mukainen, koska toimialakohtaisia tietoja on mahdoton erotella kuntatasolla. Tilastokeskuksen käytäntö on, että kuntapohjaisilla aluejaoilla annetaan tietoja vähintään kolmen kunnan kombinaatioina, jos ei käytetä suoraan seutukuntatason tietoja. Perusteena ovat paitsi tietosuoja- niin myös tietojen luotettavuussyyt. Seutukunnat on lakkautettu virallisena aluejakona, mutta Tilastokeskus ylläpiti ja päivitti niitä koskevia tietoja ainakin vielä vuonna 2014.

Jalostus. Teollisuuden työllisyydellä mitattuna suurimmat toimialat on esitetty taulukossa 8.38 Ne muodostavat noin 80 % koko teollisesta klusterista. Kyseisten toimialojen yhteenlaskettu muutos, -1,8 %, tarkoittaa noin 80 työllistä ja ennakoitu 11,4 % vähennys 520 työllistä. Rakentamisen alalla ennakoitu kehitys oli -200 työllistä, eli -8,5 % ja toteutunut kehitys vain 50 työllisen eli 2 % vähennys. Taulukko 8. Keski-Pohjanmaan suurimpien teollisten alojen työllisyyden muutos vuosina 2009-2011 3 vuoden muutos, 2009-2011

toteutunut

ennakoitu

Elintarviketeollisuus

-18 %

-17 %

Tevanake -ala

19 %

-5 %

Puuteollisuus

27 %

-16 %

Kemianteollisuus

18 %

-10 %

Metallien jalostus

-9 %

-7 %

Kulkuneuvojen valmistus

-24 %

-18 %

YHTEENSÄ %

-1,8 %

-11,4 %

YHTEENSÄ, työllisiä

-80

-520

Palvelut. Palvelusektorilla tavoiteurassa ei uskottu minkään alatoimialan kasvuun minimaalista koulutuksen kasvua lukuun ottamatta, mikä koulutuksen osalta myös toteutui. Palveluissa työllisyys väheni vain huoltotoiminnassa, kaupan alalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, ammatillisessa toiminnassa ja julkisessa hallinnossa. Esimerkiksi sote-alalla ennakoitiin kolmen prosentin eli 160 työllisen vähennystä taantumassa, mutta toteutunut kehitys oli 270 työllisen kasvu eli + 5,5 %. Samansuuntainen trendi oli esimerkiksi logistiikka-alalla sekä liike-elämän palveluissa. Vastaavat piirteet myös muilla palvelusektorin aloilla synnyttivät lopulta palvelusektorilla taulukon 7 mukaisen 1500 työpaikan välisen eron tavoiteuran ja toteutuneen kehityksen välille. Koko elinkeinorakenne huomioiden ero oli tässä vaiheessa jo 2 300 työpaikan luokkaa. Alkutuotanto. Alkutuotannon työllisyys kehittyi tarkalleen ennakoidulla tavalla. Ero syntyy siten jälleen jalostuksessa ja palvelualoilla.

KESU 2011 - 2016 jälkipyykki Edellä kuvattu prosessi ja sen tuottamat ennakointitiedot eivät - kaikesta huolimatta - antaneet aihetta suureen huoleen alueilla. Jyrki Kataisen hallituksen aikana käynnistettiin kuitenkin prosessi, jossa toteutettiin koulutuksen alan laaja budjettileikkausten valmistelu ja toimeenpano. Vielä kesällä 2011 Keski-Pohjanmaa sai lisää opiskelijapaikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen mutta syksyllä tuli tieto, että opiskelijapaikkoja leikataan maakunnista merkittävästi. Keski-Pohjanmaalle esitetty leikkaus oli yksi suurimmista, noin 26,5 %. Esitykset herättivät laajaa hämmennystä aktivoiden alueelliset edunvalvontakoneistot pikavauhtia. Ennakointityön näkökulmasta syntyi erikoinen tilanne, koska periaatteessa yhteistyössä valmisteltu aineisto ei osoittanut näin suurten leikkausten tarvetta pitkällä aikavälillä. Ajurina toimikin valtion talouden tila ja säästötavoitteet ja kyse oli räväkästä neuvottelujen aloituksesta. Kokonaisuutta tarkistettiin neuvottelujen tuloksena Keski-Pohjanmaan osalta sillä seurauksella, että suurimman toisen asteen koulutuksen järjestäjän eli Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijamäärän leikkaus vuoteen 2016 oli 216 opiskelijapaikkaa, mikä tekee noin 8 %. Tämä vastaa aika hyvin nuorten ikäluokkien muutosta lähivuosina, kun 16 -vuotiaiden nuorten määrä näyttäisi putoavan reilusta 900 keskimäärin noin 850 henkilön tasolle.39 Ammattikorkeakoulu-Centrian aloituspaikkaleikkaukset olivat vielä suuremmat, noin 20 %, mutta heidän koulutusvolyymi on pienempi. Leikkausten jälkeen

Suurimmista teollisuuden toimialoista vain huonekalujen valmistus, muu valmistus ja koneiden korjaus jäi taulukosta 8 pois toimialakohtaisten muutosten vuoksi.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan kuuluu myös aikuisten näyttötutkintoperusteinen koulutus.

ammattikorkeakoulutukseen jäi noin 500 aloituspaikkaa, minkä verran Centrialla on myös vuosittain valmistuvia opiskelijoita.40 Koko maassa koulutussektorin leikkaukset olivat suunnittelun alkuvaiheessa yli 250 miljoonan euron luokkaa.41 Lopullisia arvioita leikkausten toteutumisesta ei voi vielä tehdä. Lopulliseen KESU -asiakirjaan ei vastoin maakuntien näkemyksiä otettu alueellisia aloituspaikkalukuja mukaan, vaikka ne lausuntokierroksella esillä olivatkin. Leikkausvaade kohdistettiin ammatillisen peruskoulutuksen osalta koko valtakunnan tasolla suunnitelmajaksolla 2011-2016 seuraavasti: Suurimmat suhteelliset vähennykset 2009-2016: - Viestintä- ja informaatiotieteet (-62 %) - Luonto- ja ympäristöala (-62 %) - Käsi- ja taideteollisuus (-48 %) - Tietojenkäsittely (-42 %) - Kauneudenhoitoala (-38 %) - Matkailuala (-37 %) - Tieto- ja tietoliikennetekniikka (-29 %) - Musiikki (-28 %) - Elintarvike- ja biotekniikka (-25 %) - Tekstiili- ja vaatetustekniikka (-21 %) - Vapaa-aika ja nuorisotyö (-20 %) - Sähkö- ja automaatiotekniikka (-17 %) Suurimmat lisäykset: - Kone-, metalli- ja energiatekniikka (+27 %) - Sosiaali- ja terveysala, yhteiset (+27 %) - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (+20 %) - Metsätalous (+20 %) Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen säilymisen näkökulmasta voidaan - etenkin ensimmäisten leikkaussuunnitelmien jälkeen - puhua torjuntavoitosta. Kokonaiskuvan muodostaminen koulutussektorin leikkauksista edellyttää kuitenkin, että huomioidaan myös ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoihin tehdyt muutokset, eri koulutusten indeksikorotusten tekemättä jättämiset ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen leikkaukset. Todelliset koulutuksen alaan kohdistuneet leikkaukset ovat huomattavasti suuremmat kuin pelkän kokonaisopiskelijamäärän muutoksen vaikutus.

Ammattikorkeakoulutoiminnan kannalta kyse oli kovasta iskusta ja aiheesta käytävä keskustelu on pysynyt maakuntalehden otsikoissa kestoaiheena.

Vapaa sivistystyö 11 milj. €, yliopistot 27 milj. €, AMK -kokonaisuus 127 milj. €, toisen asteen ammatillinen koulutus 70 milj. € ja lukiokoulutus 30 miljoonaa. Luvut ovat suuntaa-antavia laskelmia. Vuoden 2015 keväällä tavoiteltiin seuraavaa vaihetta koulutuspolitiikan tehostamisessa, mutta eduskuntakäsittelyyn edennyttä koulutuksen rahoituslakia ei hyväksytty. Esitys piti sisällään 190 miljoonan euron leikkaukset toisen asteen koulutuksen rahoituksesta. Esillä oli myös koulutuksen järjestämisen toimilupauudistus.

II Vuosi 2015 ja työllisyysnäkymien päivitys Mihin suuntaan seuraavaksi, Keski-Pohjanmaa? Vuonna 2014 työllisyyden ennakointi nousi jälleen ajankohtaiseksi ja tavoitteena oli tällä kertaa laatia KESU -prosessin taustalle päivitetty näkemys pitkän aikavälin työllisyyden kehityksestä vuoteen 2030. Työ ajoittui vuosille 2014 - 2015 siten, että ensimmäiset skenaariot julkaistiin alkuvuodesta 2014 ja lopulliset skenaariot valmistuivat vuoden 2015 alussa. Joulukuussa 2014 julkaistiin vuoden 2012 aluetilinpidon työllisyystiedot ja samassa yhteydessä myös aiempien vuosien lukuihin tuli muutoksia. Keski-Pohjanmaan osalta muutokset olivat marginaalisia, aiempiin lukuihin verrattuna muutos oli suurimmillaan 0,5 % luokkaa, joten kokonaisuuden kannalta ei historiatietojen tarkentumisella ollut juurikaan merkitystä.42 Kuva 21. VATTin työllisyysuraversioita vuodelta 2014 ja maakunnan tavoite 2030

Versio I: Uhka Ensimmäinen konkreettinen avaus oli tammikuussa 2014 julkaistu VATT tutkimusraportti 176. Kriisien jälkeen,43 jonka liiteosassa esitettiin maakuntien työllisyysurat ja se on Keski-Pohjanmaan osalta esitetty kuvassa 17. Se oli luontevaa nimetä uhka-uraksi, koska siinä työllisyys laskee noin 5 % vuoden 2011 tilanteesta 2020 -luvun alkuun tultaessa. Raportin mukaan koko maan perusura alueellistettiin siten,

EU:n uuden tilinpitosysteemin käyttöönotosta seurasi koko 2000 -luvun tietojen tarkistuksia.

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013-2030. VATT.

että maakuntien työvoiman määrän oletettiin seuraavan Tilastokeskuksen väestöennustetta. Rajoitteena toimi myös koko maan toimialarakenne. Edellä mainittuja rajoitteita sovellettiin siten, että vuoteen 2020 asti työllisten määrä sai jakautua alueittain toimialojen sisällä ilman työvoimarajoitetta, koska tuohon asti kaikilla alueilla ennakoitiin vielä olevan käyttämätöntä työpanosta enemmän tai vähemmän taantuman myötä nousseen työttömyyden seurauksena. Vuodesta 2020 eteenpäin alueellinen työllisyys alkaa seurata työikäisen väestön määrän muutosta, jolloin väestöennusteesta tuleva rajoite VATTin mukaan aktivoituu. 2020-luvun alussa usean toimialan kasvua hidastaa työpanoksen supistuminen. 2020-luvun lopulla työvoimarajoitteen vaikutus vähenee, mutta työikäisen väestön määrän kasvu on edelleen selvästi edellisiä vuosikymmeniä hitaampaa. Vuoden 2008 finanssikriisiä edeltänyttä tuottavuuden kasvua kansantaloudessa ei enää saavuteta, mikä näkyy myös vientikysynnän kasvun hiipumisena lähivuosina. Kuva 22. Arvonlisäyksen muutos vuosittain VATT 176. tutkimuksen mukaan Keski-Pohjanmaalla, uhkaura 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 %

2012

2015

2020

2025

2030

-1,0 % -1,5 % -2,0 %

Versio II: Nolla-skenaario Seuraava versio perusurasta tuli käytännössä samaan aikaan ensimmäisen version kanssa ja se nimettiin Keski-Pohjanmaan osalta 0-uraksi, koska siinä kokonaistyöllisyys pysyy lähtötasolla, ainoastaan toimialojen väliset suhteet muuttuvat. Taulukko 9. Nolla-skenaario päätoimialoittain Toimiala

2011

2030

muutos

%-muutos

Alkutuotanto

3147

2189

-958

-30,5

Jalostus

7739

6452

-1287

-16,6

Palvelut

20534

22795

2261

YHTEENSÄ

31420

31436

0,05

Taulukko 10. Nolla-skenaario toimialoittain Toimiala

2011

2030

muutos 11-30

%-muutos

Alkutuotanto

3147

2189

-958

-30

Teollisuus

5564

3403

-2161

-39

Rakentaminen

2175

3049

874

Yksityiset palvelut

11824

9925

-1899

-16

SoTe -palvelut

5074

7755

2681

Julkinen hallinto ja koulutus

3636

5115

1479

YHTEENSÄ

31420

31436

0,05 29

Nolla-skenaariossa kokonaistyöllisyyden osalta kehitys oli edunvalvonnallisesti44 siedettävä, tosin maakunnassa uskottiin huomattavasti parempaan tulevaisuuteen. Sen sijaan esityksille koskien toimialakohtaisia kehityssuuntia ei ymmärrystä löytynyt. Toimialakohtaisesti kehitys ei ollut tasapainossa, mikä myönnettiin myös VATTin puolelta. Yksityisten ja julkisten palvelujen välinen suhde kehittyi vastoin yleistä trendiä. Teollisuuden ja alkutuotannon osalta keskipohjalainen näkemys oli huomattavasti optimistisempi ja sote-alan, koulutuksen sekä rakentamisen toimialoille esitetyn kasvun suuruutta kritisoitiin. Näin ollen myös perusura II - nollaskenaario sai suurta kritiikkiä, käytännössä nopean täystyrmäyksen maakunnilta heti ilmestyttyään. Yhteisesti todettiin, että se on edelleen laskennan välivaihe. Tätä taustaa vasten sitä ei ole täysin reilua esittää saati kritisoida. Tein sen siitä huolimatta.

Versio III: Hidas kasvu Valmistelun edetessä maakunnat toimittivat näkemyksiään VATTin tutkijoille, jotka veivät alueiden kommenttien suuntaisia toimialashokkeja laskentamalliin. Taulukko 11. Perusura III päätoimialoittain 2011

2030

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3147

3047

-100

-3,2

Jalostus

7739

7239

-500

-6,5

Palvelut

20534

21740

+1205

+5,9

YHTEENSÄ

31420

32025

+605

+1,93

Taulukko 12. Perusura III toimialoittain Toimiala

2011

2030

muutos

% -muutos

Alkutuotanto

3147

3047

-100

-3

Teollisuus

5564

4917

-647

-11,6

Rakentaminen

2175

2322

+147

Yksityiset palvelut

11824

11237

-587

-5

Sote-palvelut

5074

6346

+1272

+25

Julkinen hallinto ja koulutus

3636

4157

+521

+14

YHTEENSÄ

31420

32025

+605

+1,93

VATT toimitti syksyllä 2014 seuraavan version työllisyyden perusskenaariosta ja se ”kastettiin” Keski-Pohjanmaan osalta nimellä perusura III - hidas kasvu. Koko kansantalouden kehityskuvaan tuli tässä vaiheessa niin paljon muutoksia aiemmasta, että sen pohjalta myös alueiden toimialoittaiset työllisyysrakenteet muuttuivat merkittävästi. VATT toivoi alueilta kommentteja erityisesti vuoden 2030 työllisten tavoitteellisesta määrästä, kokonaistyöllisyydestä ja alueellisen työllisyysasteen kehityksestä.45 Keski-Pohjanmaan osalta aiemman version 0-kasvu muuttui parin prosentin kasvuksi. Kokonaistyöllisyyden muutos ei noussut alueellisessa keskustelussa kovin vahvasti esiin, toisin kuin toimialakohtaiset muutokset.

Tutkimusta painottavan koulukunnan mukaan ennakointia ja edunvalvontaa ei tulisi sekoittaa. Käytännössä tämä on äärimmäisen vaikeaa, koska tieto on valtaa ja vaikuttamisen väline.

Tämä ”yhteensovittaminen” on aina ollut erityisen hankala työvaihe työllisyyden ennakoinnissa, koska kokonaistyöllisyys on laskelmissa rajoitettu ja siitä seuraa aina joillain alueilla ja aloilla odotettua heikompi työllisyyskehitys.

Kuva 23 ja 24. Vertailua alueiden välillä perusura III: Hidas kasvu Keski-Pohjanmaa ja muu Suomi poislukien Uusimaa muu Suomi + 22 000 työpaikkaa

KP + 650 työpaikkaa, muu Suomi + 116 766 106

106

+ 4,7 %

104

+ 1,9 %

102

100

+ 1,3 %

+ 1,9 %

102 100 98

Keski-Pohjanmaa

muu Suomi ilman metropoli-Helsinkiä

2011

2015

2020

2025

2030

Keski-Pohjanmaa

muu Suomi

94 2011

2015

2020

2025

2030

Maakuntien perusurien vertailussa on Keski-Pohjanmaa yhdessä miltei yhtä pienen Ahvenanmaan kanssa suurten joukossa ja kasvun tiellä. VATTin kokoaman näkemyksen46 mukaan Keski-Pohjanmaan työllisyyden kasvujakso ajoittuu vuosille 2011-2016 sekä uudelleen 2020 -luvun puolen välin tienoilta eteenpäin. Siinä välissä työllisyys laskee vuosina 2016-2022, jolloin Keski-Pohjanmaa jää jälkeen muun maan kasvuvauhdista. Maakunnista noin puolet ovat skenaariossa tuona ajankohtana kasvussa, käytännössä ainoastaan suurimmat kaupunkiseudut. 2020 -luvun alkupuolelta eteenpäin Keski-Pohjanmaan työllisyys on jälleen hyvässä kasvuvauhdissa verrattuna muihin alueisiin. Kuva 25. Kokonaistyöllisyyden muutoksen vertailu maakunnittain vuosina 2011-2030, ura III Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa koko maa Keski-Suomi Åland Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi eepee Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu

-30

-25

-20

-15

-10

-5

Skenaarion viimeistely Skenaarion ”hidas kasvu” saatteessa todettiin, että muutamien toimialojen kasvu erosi vielä hieman koko maan perusskenaariosta. Esimerkiksi koulutuksen alalla työllisten määrä kasvoi alueellistetussa versiossa, kun taas koko maan skenaariossa toimialan työllisten määrä väheni. Sote-palveluissa kasvu 46

Tässä vaiheessa ei enää voida puhua kenenkään ”omasta” näkemyksestä, vaan kokonaisuus alkaa hioutua ja kompromissi valmistua.

oli hieman hitaampaa kuin koko maan perusskenaariossa. Myös muillakin toimialoilla työllisten tasoissa oli eroja verrattuna koko maan mallilla laskettuihin kehitysuriin, vaikka vuosimuutokset vastasivat koko maan mallin tuloksia. Lukujen ennakoitiin lähentyvän toisiaan aluetilinpidon tietojen päivitysten myötä. Kommentoinnin ja vuoropuhelun aikaikkuna sulkeutui syksyn 2014 aikana. VATT toivoi vielä saavansa maakunnista myös alueellisia tavoiteuraluonnoksia, mikä mahdollistaisi maakuntien näkemyksiin perustuvan, perusskenaarioita paremman koko maan työllisyyskehityksen kokoamisen. Vaikka perusura saatiin vuoden 2014 aikana hyvillä perusteluilla hienoiseen kasvuun, on todettava, että toimialakohtaiset kehityslinjat (taulukot 11 ja 12) aiheuttivat päänvaivaa. Kokonaisuus näytti kehittyvän siten, että julkisen sektorin työllisyys kasvaa ja yksityinen sektori, etenkin teollisuus ja yksityiset palvelut olisivat työllisyyskehityksessä selvässä laskussa.47 Kansantaloudellisesti kaikki alueet eivät voi kehittyä näin, sillä se ei olisi kestävää pitkällä aikavälillä. VATTille esitettiin koko joukko perusteluja, joissa ydinviestinä olivat kokonaistyöllisyyden jokseenkin parempi kehitys sekä selkeät muutostarpeet toimialakohtaisessa kehityksessä, erityisesti teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta. Kritiikkiä esitettiin myös alkutuotannon työllisyyden pysymisestä lähes nykytasolla sekä erityisesti koulutuksen alan työpaikkojen vahvasta kasvusta. VATT päivitti syksyllä 2014 julkaistua hitaan kasvun uraa vielä juuri ennen vuoden vaihdetta. Muutokset olivat pieniä ja tämä päivitys on esitetty kuvassa 26. Siinä pitkän aikavälin kasvu puolittuu aiemmasta ja toimialakohtainen aiemmin osittain kyseenalaiseksi todettu kehitys jatkuu edelleen. Vahvin kasvujakso toteutuu aiempaan tapaan vuoteen 2016 mennessä, jonka jälkeen työllisyys ensin laskee ja kääntyy ennen vuotta 2025 hienoiseen nousuun. Loppuvaiheessa tehty pieni muutos perustuu vuotta 2012 koskevien työllisyystilastojen julkaisuun. Ne otettiin huomioon työn loppumetreillä, mikä näkyy kuvassa 26, kun oikein tarkkaan katsoo. Kun on kyse 15 vuoden aikajänteestä, ei muutamilla sadoilla työpaikoilla ole juurikaan merkitystä.48 Näyttää siltä, että pitkään jatkunut kasvutrendi49 on taittumassa kun aluetilinpidon samalla tavoin kuin työssäkäyntitilastossakin vuoden 2012 kohdalla tapahtui jälleen käänne heikompaan kehitykseen. Saako tämä kehitys jatkoa? Kuva 26. VATT tavoiteura 2030, joulukuun 2014 Keski-Pohjanmaan lopullinen versio punaisella värillä 33000

32000 31000 30000 29000 28000 27000

VATT skenaario joulukuu 2014 VATT skenaario syyskuu 2014

26000

Aluetilinpito 2000-2012

25000 2000

2005

2010

2015

2020

2025

2030

0 -skenaariossa palvelut ja teollisuus kumosivat toistensa kehityksen samoin kuin alkutuotanto ja rakentaminen ja näin päädyttiin nollatulokseen. Hitaan kasvun skenaariossa alkutuotannon ja teollisuuden laskua vähennettiin ja palvelujen kasvua leikattiin.

Hidas kasvu, hitaampi kasvu. Trendi on sama.

Kasvu on jatkunut pitkään lukuun ottamatta vuoden 2008 notkahdusta, mikä kansantalouden aluetilinpidossa työllisyydellä mitattuna näyttää vain normaalilta suhdannevaihtelulta, eikä sitä voi edes verrata 1990-luvun alun taantumaan.

Maakunnittaisessa vertailussa Keski-Pohjanmaa sijoittuu edelleen kohtuullisen hyvin. Maakunta yltää lähelle koko maan keskiarvoa suhteellisessa kehityksessä, jota nostaa suurten kaupunkiseutujen vahva kehitys. Kuva 27. VATT tavoiteurien maakunnittainen vertailu 2012-2030, %-muutos Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme KOKO MAA Keski-Suomi Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Paijät-Hame Pohjois-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -30

-25

-20

-15

-10

-5

Taulukko 13. Toimialoittainen kehitys VATT tavoiteurassa Keski-Pohjanmaalla Toimiala

2012

2030

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3138

3062

-76

-2,4

Teollisuus

5521

4593

-628

-12,0

Rakentaminen

2332

2504

172

7,4

Kauppa

3773

2858

-915

-24,3

Kuljetus

2177

1943

-234

-10,7

Muut yksityiset palvelut

6072

6551

479

7,9

Julkinen hallinto

1322

1158

-164

-12,4

Koulutus

2205

2813

608

27,6

Terveys- ja sosiaaliala

5085

6177

1092

21,5

YHTEENSÄ TYÖLLISET

31325

31659

334

1,0

Taulukko 14. Toimialoittainen kehitys VATT tavoiteurassa Keski-Pohjanmaalla hieman tarkemmin Toimiala

muutos 2012-2030

Maatalous ja metsästys

-1,3

Metsätalous ja kalatalous

-8,9

Kaivostoiminta ja louhinta

-9,5

Elintarviketeollisuus

-1,0

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus

-32,0

Puuteollisuus

2,8

Paperiteollisuus ja painaminen

-17,7

Kemianteollisuus

-23,3

Rakennusaineteollisuus

-0,6

Metallien jalostus ja metallituotteet

-9,8

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

-60,0

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

-15,3

Kulkuneuvojen valmistus

-8,4

Huonekalut, muu valmistus, laitekorjaus ja -huolto

-23,0

Energiahuolto; Vesi- ja Jätehuolto

14,6

Rakentaminen

7,4

Tukku- ja vähittäiskauppa

-24,3

Kuljetus ja varastointi

-10,7

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

-6,7

Kustannustoiminta, televiestintä ja tietojenkäsittely

40,6

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

-33,0

Kiinteistöjen välitys ja kauppa

6,8

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

-4,8

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

5,7

Julkinen hallinto

-12,4

Koulutus

27,6

Terveys- ja sosiaalipalvelut

21,5

Muut palvelut

16,8

YHTEENSÄ TYÖLLISET

1,03

Taulukoista 13 ja 14 nousevat esiin erityisesti kaupan ja koulutuksen toimialat.50 Koulutuksen kasvu on epäilyttävän suuri, eikä tällaiseen kehitykseen uskota alueella ainakaan vuonna 2015. Jo tehdyt alan henkilöstöä koskevat leikkauspäätökset nykyisen KESU -kauden aikana ovat kokoluokaltaan yli 100 henkilötyövuotta, joten suunta ja ajan henki ovat juuri nyt koulutussektorilla toisenlaiset kuin mitä taulukoiden luvuista voi päätellä. Myöskään perusopetuksen tai lukiokoulutuksen osalta ei mitään suuria kasvunäkymiä ole olemassa, päinvastoin. Kaupan alalla muutos tuntuu myös suurelta, mutta alan asiantuntijat eivät tätä kehityssuuntaa suoralta kädeltä Keski-Pohjanmaalla tyrmänneet. Huolimatta digitalisaation mukanaan tuomista seurauksista, kuten esimerkiksi verkkokaupasta tai automaattikassoista, tarvitaan alalla työvoimaa myös jatkossa paljon, vaikkakin vuonna 2030 todennäköisesti vähemmän kuin 2010-luvun puolessa välissä. Kaupan alan rakenteisiin kohdistuvat muutospaineet muuttavat myös alan ammattirakennetta tulevaisuudessa.

Esiin nousevat myös alkutuotannon säilyminen lähes nykytasolla, sote-alan voimakas kasvu ja metallien kemian klusterin supistuminen.

KESU -kierroksen työllisyyden ennakointivaihe päätökseen Koulutustarpeen valtakunnallisten tavoitteiden 2020 valmistumisen takaraja oli toukokuussa 2015. Työllisyyden ennakointi toimii lähtökohtana tässä työssä ja edellä kuvattuihin lukuihin ei tullut enää kevään 2015 aikana muutoksia.51

Keski-Pohjanmaan työllisyystavoite 2030 Alueellisen ennakoinnin ”isossa kuvassa” pitkän aikavälin työllisyysennakoinnit ovat järjestelmällisesti aliarvioineet kehityksen Keski-Pohjanmaalla. Niissä ei ole tunnistettu maakunnan potentiaalia silloin, kun aika oli otollinen kasvulle. Työllisyyden ennakoinnin ja koulutuksen aloituspaikkakeskustelujen välinen yhteys ei aina näytä erityisen vahvalta. Työvoiman määrän rajoite sekä kansainvälisestä taloudesta ja kansallisesta kilpailukyvystä johtuvat seikat ovat tekemässä 2010 -luvusta hitaan kasvun vuosikymmentä. Tämä tiedostaen maakunnan omassa tavoitteenasettelussa kasvun kulmakerroin pidettiin korkealla. Aiemmasta viisastuneena ja vastoin yleistä näkemystä tavoitteena on kasvun ylläpitäminen. Keväällä 2014 maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä laadittiin lähinnä keskipohjalaisen julkisen sektorin aluekehittäjien tiedoin, taidoin ja voimin maakunnan suuntaa-antava tavoiteura. Tällä toimijajoukolla on merkittävä määrä kontakteja yritysrajapinnassa, joten näkemystä voi luonnehtia kattavaksi. Skenaario on siis tehty yhdessä ja koska se on maakuntavaltuuston hyväksymä, on sillä myös vahva poliittisen hyväksynnän leima. Tätä maakunnan omaa kasvu-uraa hienosäädettiin maakuntaliiton koolle kutsuman alueellisen ennakointiverkoston työnä ja lopullinen tavoiteura hyväksyttiin maakuntaohjelman yhteydessä maakuntavaltuustossa keväällä 2014. Kuva 28. Maakunnan näkemys työllisyyden tavoitteellisesta kehityssuunnasta vuoteen 2030 35000

34000 33000

32000 31000 30000 29000 28000

27000 26000

25000 2000

2010

KT aluetilinpito

Työssäkäyntitilasto

Tavoite + 9 % kasvu

Tavoite 6,6 % kasvu

2020

2030

Vannomatta paras, ennakoisi realistista pessimismiä harrastava kehittämissuunnittelija tässä kohtaa. VATTin työsarkaa ei käy kateeksi. Työ on haastavaa ja aikataulut ovat tiukkoja. Lisäksi ”bonuksena” ärhäkät maakunnat vahtivat jokaista liikettä kommentoiden ja vaatien numeroille perusteluja. Tätä kutsutaan kehittämistyöksi tai ”sparraukseksi” mutta se voi olla henkisesti hyvin raskasta asianosaisille puolin ja toisin. Tavoitteena tulisi olla kehittyvä kumppanuus, jota tulisi vaalia kaikin keinoin. Kaikki kiteytyy lopulta ennakointitoiminnan johtamiseen ja johtamisjärjestelmään. Onko sellaista Suomessa? Jos ei ole, niin sellainen kannattaisi luoda. Sellainen saattaa olla, mutta maakuntiin päin se ei näyttäydy helposti hahmotettavasti, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Pelkkä koordinaatio, yhteistyö ja verkostotoiminta eivät takaa ennakointitoiminnan laatua, jos kukaan ei käytä ”isännän” ääntä. Johtaminen ei tarkoita armeijamaista linjaorganisaatio-otetta, vaan ennakointiprosessin jämäkkää aikatauluttamista ja sen eri vaiheiden näkyväksi tekemistä. Toisin sanoen työn rytmittämistä ennakoinnin vuosikellon tahtiin KESU -kierroksen aikana.

Tavoiteura konkretisoi maakunnan näkemyksen työllisyyden kehittymisestä siten, että pitkällä aikavälillä työllisyyden kasvu jatkuu tasaisena ja on noin 9 %. Aluetilinpidossa vuosina 2000-2011 toteutunut yli 13 % kasvu pienenee vuosien 2012-2030 aikana, mutta suunta säilyy nousujohteisena. Kehitys noudattaa samaa logiikkaa myös työssäkäyntitilastossa eli tulevaisuuden kasvu on samassa suhteessa vuosituhannen alun toteutuneeseen kehitykseen.52 Taulukko 15. Maakunnan oma tavoiteura päätoimialoittain Toimiala

2011

2030

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3147

2725

-422

-13

Jalostus

7739

8249

510

Palvelut

20534

23334

2800

YHTEENSÄ

31420

34308

2888

9,2

Keski-Pohjanmaan oma tavoiteura tuo alueellista näkökulmaa VATTin, ministeriöiden ja maakuntien välillä käytävään vuoropuheluun työllisyyden kokonaiskuvasta. Tavoiteuran punaisena lankana on luoda työllisyys- ja kasvuvisio, jossa kaikki hienot suunnitelmat toteutuvat. Kokkolan kehittyvä syväsatama, Seinäjoki-Oulu kaksoisratahanke ja arktisen alueen investoinnit luovat myönteisen aluekehityksen kierteen mahdollistaen yritysten vientitoiminnan ja kasvun. Suurteollisuusalueen kehitys ja investoinnit jatkuvat ja ovat osaltaan auttamassa kaivostoiminnan käynnistymistä sekä sen tuottamien raaka-aineiden jatkojalostusta alueella. Biotalouden lisäksi myös muita uusia aluetalouden ”vetureita” nousee ja yhdessä edellä mainitut tekijät mahdollistavat työllisyyden tasaisen kasvun pitkällä aikavälillä. Skenaario on vahvasti kysyntälähtöinen ja vetovoimaisena alueena Keski-Pohjanmaa pärjää 2020 -luvulla kovenevassa kilpailussa työvoimasta. Taulukko 16. Maakunnan oma tavoiteura toimialoittain Toimiala

2011

2030

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3147

2725

-422

-13,4

Teollisuus

5564

5987

423

7,6

Rakentaminen

2175

2262

11824

13870

2046

17,3

Sote-palvelut

5074

6119

1045

20,6

Julkinen hallinto ja koulutus

3636

3345

-291

-8

31420

34308

2888

9,2

Yksityiset palvelut

YHTEENSÄ

Julkinen hallinto ja koulutus sopeuttavat työpaikkamääräänsä yhteensä noin 8 % vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa tästä sopeutuskehityksestä on tapahtunut jo tätä kirjoitettaessa eli vuosien 20132015 aikana, ja nämä muutokset näkyvät viiveellä tilastoissa. Alkutuotannossa suurin rakennemuutos on takanapäin ja vaikka supistuminen työllisyydellä mitattuna vielä jatkuukin, on alalla myös uutta työtä luova vaikutus. Työllisyysvaikutukset näkyvät osittain palvelujen kysyntänä, eivät suoraan toimialan työllisyydessä. Keskipohjanmaalainen vientivetoinen teollisuus työllistää myös jatkossa, mutta suurin kasvu nähdään palvelusektorilla. Suhteellisesti suurin kasvu on sote-alalla ja määrällisesti yksityisissä palveluissa. Palvelusektorin kehittymisen myötä seuraavan viidentoista vuoden aikana maakunnan työpaikkamäärän kasvu on noin 9 % aluetilinpidon luvuilla mitattuna.

2000 -luvun työllisyyskehityksestä saa hieman erilaisen kokonaiskuvan riippuen aineistoista. Asiaa käsitellään vielä myöhemmin tässä raportissa.

HEMAASU - Henrik Rissasen maakuntasuunnittelu Työllisyyden ennakoinnissa ei tarjonnan näkökulmaa voida sivuuttaa Työllisyyden ennakoinnissa HEMAASU -näkökulma53 on avainasemassa, koska se mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja -kysynnän kokonaistarkastelun samanaikaisesti. Työvoiman riittävyyden arvioinnin ohella on myös tuotava esiin ne olettamukset, jotka on asetettu tavoitellun kehityksen taustalle. Mikäli tällainen kokonaistarkastelu sivuutetaan, ei synny käsitystä siitä, onko työllisyysskenaarioiden lainkaan mahdollista toteutua. Ja vaikka yhden maakunnan tavoitteet täyttyisivätkin, ei kokonaisuus koko maan tasolla välttämättä ole realistinen. Ennakoinnin on siis oltava perusteellista, jottei sorruta taivaanrannan maalaukseen. Ensimmäinen reunaehto (kuva 29) on, etteivät kysyntä- ja tarjontakäyrät voi tulla kovin lähelle toisiaan, sillä niiden välinen erotus on yhtä kuin työttömien määrä. Leikkauspisteessä työttömyys olisi 0, mikä on sekä teoriassa että käytännössä mahdotonta. Aivan näin suoraviivaista ei työllisyyden kuvaaminen ole. On siis tilanteita, joissa tilasto voi kuitenkin olla negatiivinen ja silloin sen selittää alueen ulkopuolelta tuleva työvoima eli pendelöintivirta (esimerkkinä Lestijärvi vuonna 2007). Jo 1000 työttömän raja tuntuu teoreettiselta. Se olisi nykytilanteessa noin 3,3 %, kun alimmillaan Keski-Pohjanmaalla on päästy hetkellisesti noin 2000 työttömän määrään vuonna 2008 talouden nousukauden huipulla. Työvoiman tarjonta, punainen. Vuoden 2012 väestöennuste toteutuu, eivätkä työllisyysasteet juurikaan muuttuisi tulevaisuudessa, putoaa työvoiman tarjonta yli 2000 henkilöllä eli noin 6,5 – 7 %. Työpaikkojen kasvu-uralla työttömien määrä on 0 henkilöä ennen vuotta 2020. Työvoiman tarjonta, vihreä. Samassa väestökehityksen raamissa, jos työvoimaosuudet muuttuisivat tasaisella vauhdilla taulukon 17 mukaisesti, eli nousisivat 2-4 %, pysyisi työvoiman tarjonta lähes nykytasolla. Työttömien määrä putoaa alle 1000 henkilöön vuoden 2020 kohdalla työpaikkojen kasvu-uralla. Työvoiman kysyntä, sininen. Maakunnan oma tavoiteura muunnettuna aluetilinpidosta työssäkäyntitilastoon ennakoi tasaista kasvua. Kun on kyse maakunnan tavoitetilasta ja uusimmista väestöennusteista, on yhtälö vaikeasti yhteen sovitettavissa. Jos nykyinen väestöennuste toteutuu eli 18-64 -vuotiaiden määrä putoaa 37 500 henkilön tasolle ja samaan aikaan työvoimaan kuuluvien määrä pysyisi nykytasolle, muodostuu työvoimaosuudeksi 83 %. Tämä tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Työikäistä väestöä tarvitaan maakuntaan vähintään 1000 henkilöä lisää, mielellään 2000.

Mallin nimi ”hemaasu” tai ”hemasu” rakentuu toisaalta kehittäjänsä, HEnkka, mukaan ja toisaalta tavoitteesta hyödyntää mallia maakuntasuunnitelmien, MAASU, laadinnassa. Se on työvoiman tarjonnan ja kysynnän sopeutusmalli, jonka ensimmäisen osion muodostavat väestömäärän ja työvoiman tarjonnan ennakointi. Malli laskee automaattisesti jokaiselle väestöennustevaihtoehdolle työvoiman tarjonnan. Tämä tapahtuu työvoimaosuuksien välityksellä. Kaikkia indikaattoreita (nettomuuttoliikettä, väestöä, ikärakennetta ja työvoimaosuuksia) voidaan muuttaa haluttuun suuntaan ja saada siten työvoiman määrää mallissa lisättyä tai vähennettyä. Mallissa voidaan vaikuttaa myös nettopendelöintiin, jolla on vaikutuksia työvoiman tarjontaan. Toisen osion muodostaa työvoiman kysynnän (työpaikat) ja aluetuotteen ennakointi. Työpaikat ja aluetuote esitetään 28 toimialan tarkkuudella. Työpaikat voidaan mallissa ennakoida kahdella eri tavalla: 1. ensin arvioidaan työpaikat ja työn tuottavuus toimialoittain, jonka jälkeen malli tulostaa automaattisesti aluetuotteen toimialoittain. 2. vaihtoehtoisesti ennakoidaan toimialojen aluetuotteen ja työn tuottavuuden vuosimuutokset 5-vuotisjaksoittain, jolloin malli laskee ja tulostaa automaattisesti työpaikat toimialoittain. Kun molemmat osiot on kertaalleen tehty, malli tuottaa automaattisesti väestön kokonaismäärän, ikärakenteen, työvoimaosuuden 15-64 -vuotiaista, työpaikat, työpaikkaomavaraisuuden, työttömien määrän, työttömyysasteen, työllisyysasteen, taloudellisen huoltosuhteen, ns. "ikääntymisen hinnan" sekä arvonlisäyksen tavoitevuosina. Toisin sanoen mallilla voidaan sopeuttaa työvoiman kysyntä ja tarjonta. Malli on looginen kokonaisuus, jossa jokainen muutos aiheuttaa muutokset kaikkiin muihin indikaattoreihin. Mikäli lopputulos ei ole realistinen, joutuu ennusteen laatija pohtimaan muuttujien arvoja tai esimerkiksi pendelöintilukuja muuttamalla tuottamaan alueelle lisää työvoimaa, jos työpaikkoja on liikaa suhteessa työvoiman tarjontaan. Kysynnän ja tarjonnan tasapainoa arvioitaessa olennaista on huomioida työttömyyden määrä. Teoreettinen täystyöllisyys on noin 5 %, jonka alle on vaikea päästä missään olosuhteissa. Muutamat Pohjanmaan alueen kunnat ovat siinä onnistuneet.

Kuva 29. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto vuosina 2000-2030, HEMAASU-mallinnus 32 000 31 000

30 000 29 000 28 000

27 000 26 000 25 000 24 000

työpaikat 2000-2012

työpaikat 6,6 % kasvu

työvoima 2000-2012

työvoima vuoden 2010 työvoimaosuudella

korotettu työvoimaosuus

23 000

2000

2010

2020

2 030

Kasvun kannalta yli 65 -vuotiaat työlliset tuovat merkittävän ja koko ajan kasvavan panoksen työllisyyden kokonaisuuteen, joten aivan mahdoton ei kuvien 28 ja 29 mukainen työpaikkatavoite ole. Skenaariossa tarvitaan kuitenkin merkittävästi nykyistä suurempaa muuttovoittoa tai pendelöintiä maakuntaan sekä työikäisten nykyistä aktiivisempaa osallistumista työelämään.

Työpaikkamäärä voi kasvaa jos työvoimaosuus nousee Taulukossa 17 on miesten ja naisten toteutuneet työvoimaosuudet ikäryhmittäin vuosina 2000 ja 2010 sekä ennakoitu skenaario vuodelle 2030. Vain 15-19 -vuotiaiden työvoimaosuus laskee, koska heidän kouluttautuminen päätoimisesti yleistyy. Naisten työvoimaosuus säilyy selvästi matalampana noin 30 -vuotiaissa, koska silloin ollaan yleisimmässä perheen perustamisiässä ja Keski-Pohjanmaalla on syntyvyys perinteisesti ollut korkealla. 50 -vuotiaissa naisten työllisyysaste säilyy hieman korkeammalla, mikä vastaa nykytilaa. Yli 60-vuotiaiden osuuksia on nostettu reilusti. Työvoiman tarjonta muodostuu siis työikäisten väestöennusteesta ja taulukossa ennakoitujen työvoimaosuuksien yhteisvaikutuksena. Työvoimaosuuksien muutos on jaksotettu tasaisesti vuosille 2010 - 2030.54 Taulukko 17. Työvoimaosuudet vuosina 2000, 2010 ja skenaario 2030 (vihreällä kuvassa 29) Miehet, työvoimaosuus % ikäluokasta Ikäryhmä

2000

2010

2030

Naiset, työvoimaosuus % ikäluokasta 2000

2010

2030

15-19

20,4

13,9

21,1

15,7

20-24

66,7

51,8

63,2

25-29

87,9

87,8

71,7

74,7

30-34

92,3

91,1

80,3

35-39

93,6

91,3

87,5

40-44

91,8

90,8

89,3

45-49

90,6

89,3

89,4

90,8

50-54

87,3

86,2

89,1

55-59

71,6

78,8

72,3

79,3

60-64

28,4

45,1

24,2

44,3

65-69

2,1

8,7

4,7

70-74

2,2

0,1

1,5

0,2

Jos haluat tehdä oman skenaarion, voit olla yhteydessä Keski-Pohjanmaan liittoon ja siellä aluekehityksen ennakointiosastoon, niin saat käyttöösi excel -työkalun, jolla suunnitelmien laadinta käy käden käänteessä.

Näyttää siltä, ettei Keski-Pohjanmaa ole kulkemassa kuvassa 29 vihreällä värillä kuvattua kehitysuraa. Työttömyys ei Keski-Pohjanmaalla ollut vuoden 2014 lopussa lähelläkään 2000 työtöntä, eikä edes laskusuunnassa päinvastoin noin 3500 henkilön tasolla. Toisaalta mikään ei viittaa olennaiseen työpaikkojen vähentymiseen vuosien 2012-2015 aikana, joten voidaan epäillä, väheneekö työvoiman tarjonta tällä hetkellä siten kuin kuvan 29 skenaario ennakoi.55

Tavoitteellinen työpaikkakasvu on aavistuksen utopistinen Maakunnan tavoitteellinen arvio työpaikkakehityksessä aikoo hävittää työttömyyden 2020-luvun aikana.56 Työvoiman vähenemiskehitys pitäisi siis pystyä eliminoimaan kokonaan, ja kun työttömyys ei voi olla 0 tai edes kovin lähellä sitä, on työvoimaa oltava käytettävissä enemmän kuin mitä työpaikkoja on. Pendelöinnin ohella ratkaisu on työikäisten muuttoliike alueelle siten, että työikäisten määrä pysyy vähintään nykytasolla. Jos muuttoliike toteutuisi näin, kertautuisi vaikutukset tulevaisuudessa, koska perheenperustamisiässä olevat työlliset henkilöt kasvattaisivat lapsensa maakunnassa eivätkä jossain muualla. Spekulatiiviselle pohdinnalle on tilaa, kun avoimiksi jäävät kysymykset: Kuinka paljon työvoimaosuudet voivat nousta? Kuinka paljon maakunta voi saada muuttovoittoa tulevina vuosina? Mitä toimenpiteitä työvoiman tarjonnan kasvattaminen edellyttää? Mahdollistaako taloudellinen toimintaympäristö työnantajien rekrytoinnit? Kuva 30. Miesten ja naisten työllisyysasteet Keski-Pohjanmaalla ikäryhmittäin sekä työllisten määrät 2012 100

Miesten työllisyysaste

Naisten työllisyysaste

90 80 70

3598

60 50

2939

3570

3534

2373

30 20

3104 3154

3175

2145

673

291

18 19

20 24

25 29

30 34

35 39

40 44

45 49

50 54

55 59

60 64

65 69

Miesten työllisyysaste oli vuonna 2012 71,2 ja naisten 70,7. Ikäryhmäkohtaiset työllisyysasteet on esitetty kuvassa 30, jossa ovat myös työllisten kokonaismäärät ikäryhmittäin.57 Kokonaistyöllisyysasteeksi

Jos tämänsuuntainen työvoiman tarjonnan kehitys kuitenkin otetaan annettuna, ei työpaikkamäärä voi kasvaa, vaan kysyntä sopeutuu eli joustaa alaspäin. Jos alueella on kasvuun tähtääviä yrityksiä, voivat he joutua siirtymään muualle, jotta kasvun mahdollisuus voisi toteuta. Tällainen siirtymä lienee vain teoreettinen mahdollisuus, joten mikäli työvoiman saanti muodostuu ongelmaksi, jää kasvu yksinkertaisesti toteutumatta Keski-Pohjanmaalla ja se toteutuu jossain muualla, jonkun muun yrityksen toiminnan kautta markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan jos on toteutuakseen. Työvoimaosuutta nostamalla saadaan enemmän työvoimaa käyttöön ja yli 60 -vuotiaiden työvoimaosuus voi hyvin nousta jopa enemmän kuin mitä taulukossa 17 on laskettu, jolloin työvoiman tarjonnan säilyminen lähellä nykytasoa on entistä todennäköisempää.

Aluekehityksen ja ennakoinnin ”numeropelissä” työttömyys voi hävitä tilastoissa 10 vuodessa. Todellisuudessa kyse on vaikeasti hallittavissa olevasta työmarkkinoiden ilmiöstä.

Työllisyysaste on tässä yhteydessä laskettu ikäryhmän työllisten ja koko väestömäärän suhteena, eikä luku ole vertailukelpoinen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lukuihin. Yli 65 -vuotiaita työllisiä oli vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla 294 henkilöä ja heistä 1 % oli yli 70 -vuotiaita.

muodostui vuonna 2012 70,9 %, kun 18-64 -vuotiaita keskipohjanmaalaisia oli yhteensä 39 845 henkilöä ja heistä 28 265 henkilöä kävi työssä. Vaikka maakunnan työllisyysaste on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen, eivät kaikki työikäiset suinkaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoiman ulkopuolella olevien joukko 18-64 -vuotiaista muodostuu henkilöistä, jotka ovat joko eläkkeellä, opiskelemassa, varusmiehenä tai jostain muista syistä luopuneet työnhausta, esimerkkeinä koti-isyys, kotiäitiys tai vankilatuomio. Tämä ”reservi” ei voi ratkaista työvoiman riittävyysongelmaa kokonaan. Yli 65 -vuotiaat ovat merkittävä kohderyhmä työllisyyden kannalta. Heidän työhön osallistuminen on yleistynyt nopeasti 2000 -luvun edetessä. Noin 20 % työvoimaosuus ja nykyinen väestö-ennuste lupaavat jopa 800 henkilön työpanoksen vuonna 2030 tästä ikäryhmästä. Sen vaikutus on työllisyysasteeseen noin 2 % -yksikköä, joten jos heidät otetaan mukaan laskukaavaan, putoaa taulukon 18 työllisyysastetavoite vuonna 2030 lähelle 79 % tasoa, mikä nostaa skenaarion toteutumisen todennäköisyyttä.58 Taulukko 18. Työllisyyden ydinjoukko eli 18-64 -vuotiaat ja työllisyyden tehokkuuslukuja Väestöryhmä

2000

2012

2030

Koko 18-64 -vuotias väestö

40 932

39 845

37450

Työvoima

30 849

31 050

31131

Työlliset

26 426

28 265

30476

Työttömät

4 423

2 785

655

Työvoiman ulkopuolella olevat

10 083

8 795

6319

Työvoimaosuus

75,4

77,9

83,1

Työllisyysaste

64,6

70,9

81,4

Työttömyysaste

14,3

9,0

2,1

Työvoiman ulkopuolella 18-64 vuotiaista

24,6

22,1

16,9

300

795

127

100*

Yli 65 -v työlliset Pendelöinti *noin + 100 työllistä vastaa viime vuosien nettopendelöinnin keskiarvoa.

Taulukko 18 kiteyttää skenaarion vaatiman työikäisen väestön määrän. Väestön ja työikäisten määrä saadaan taulukossa väestöennusteesta. Työvoima ja työlliset pysyvät suurin piirtein nykytasolla 18-64 -vuotiaissa eli työikäisten ydinjoukossa ja työttömyys laskee vaiheittain 5 prosenttiin. Myös työikäisten työvoiman ulkopuolella olevien määrä laskee olennaisesti. Väestöresurssit saadaan tehokkaammin työelämän käyttöön. Näillä luvuilla laskettuna työvoimaosuus on suurin piirtein 80 % ja työllisyysaste 75 %. Työpaikkojen tai työllisten määrän kasvu yli 30 000 henkilöön tarkoittaa esimerkiksi 40 000 työikäisellä noin 80 % työvoimaosuutta. Jos työikäisten ydinjoukko on ennusteen mukainen 37 500 henkilöä ja työttömyys 1 400 tasolla, olisi työvoimaosuuden oltava 85 %, jolloin työvoiman ulkopuolella työikäisiä olisi vastaavasti 15 %, eli noin 5 500 henkilöä.

III Työllisyyden kehitys vuosina 2000 - 2012 Mistä olitkaan tulossa, Keski-Pohjanmaa? Kuten kannen kuva – joka koostuu pääosin aluetilinpidon työllisyysaineistosta - kertoo, putosi työllisyys 1990-luvulla ennätysmäisen alas. Kappaleessa 3 työllisyyttä käsitellään kuitenkin työssäkäyntitilastoja vertailemalla. Aineistot ovat joitakin eroja lukuun ottamatta samansuuntaisia. Pohjakosketuksen jälkeen alkoi nousu ja työttömyys väheni yhtäjaksoisesti 15 vuoden ajan. 2000 -luvulla Keski-Pohjanmaan kehitys jatkui edelleen hyvänä ja työpaikkamäärä kasvoi yli 10 %, millä sijoitutaan maakuntien välisessä suhteellisen kehityksen vertailussa neljänneksi. Kehitys 2000 -luvulla on kuitenkin ollut kaksijakoista. Kasvu tapahtui aikana ennen vuotta 2008, minkä jälkeen Suomessa työpaikoilla mitattuna kasvu pysähtyi. Koko maan työpaikkojen muutos oli vuosituhannen alun kasvujaksolla lähes + 200 000 työpaikkaa ja vuosina 2007 - 2012 pudotus hieman alle -30 000 työpaikkaa. Keski-Pohjanmaalla vastaavat luvut olivat + 2885 ja -145, joten suunnanmuutos on kiistaton niin alueellisesti kuin koko kansantaloudessa.59 Kuva 31. Yksityisen sektorin työpaikkakehitys vuosina 2000-2007 maakunnittain, %-muutos Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Kanta-Häme koko maa Uusimaa Kainuu Etelä-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Åland

Vuosina 2000-2007 oli Keski-Pohjanmaan (11,1 %) työpaikkakehitys maakunnista suhteellisesti 4. nopeinta. Edellä olivat Pirkanmaa, 14,8 %, Pohjois-Pohjanmaa, 11,6 % ja Uusimaa 11,3 %. Sen sijaan yksityisen sektorin työpaikkojen osalta oli Keski-Pohjanmaan kehitys täysin omaa luokkaansa (kuva 31).60 59

Maailma muuttui talouskriisin myötä, kun tietoisuus globaalitalouden kestämättömyydestä kasvoi. Velkaantumiseen liittyvä problematiikka tuli näkyväksi. Kun summataan yhteen demografinen muutos, julkisen sektorin massiivinen koko ja rahoitusongelmat sekä kyvyttömyys rakennemuutoksiin, ollaan Suomen kansantalouden ongelmien ytimessä. Myöskään suomalainen kilpailukyky tai työmarkkinat eivät vaikuta erityisen dynaamisilta. Työttömyys kasvaa ja velkakello tikittää. Mikä neuvoksi?

Ne myös putosivat jyrkästi 1990 -luvulla ja kun syvältä lähdetään niin suhteellinen kehitys voi nousta hyvin nopeasti.

Maakunnan yritysrakenteessa, kuvassa 32, esiin nousee 1-4 työntekijää työllistävien yritysten suuri määrä. Vuosien 2008-2012 välisenä aikana toimipaikkatilastot ovat Keski-Pohjanmaan kohdalla muuttuneet vain liikevaihdon osalta, toimipaikkojen määrän (-0,6%) ja henkilöstön määrän ( -1%) pysyessä lähes muuttumattomina. Liikevaihdon kasvu oli 10 % taantumasta huolimatta. Koko maassa liikevaihto kasvoi 5,4 % ja toimipaikat 3,9 % henkilöstömäärän vähetessä -0,6 %. Mitään suurta taantumaa on vaikea tunnistaa edellä esitetyistä luvuista. Kuva 32. Yritystoimipaikat kokoluokittain Keski-Pohjanmaalla vuonna 2013 Toimipaikkojen lukumäärä Toimipaikkoja 5379

6 000

Henkilöstön lukumäärä Henkilöstöä 17 175

Liikevaihto, milj. € Liikevaihtoa 3,8 mrd €

5 000 4 000

3 000 2 000 1 000 0

1...4

5...9

10...19

20...49

50...99

100...199

200...

yrityksen kokoluokka henkilöstön määrän mukaan

2000 -luvun alun käänne on poikkeuksellinen Keski-Pohjanmaalla, sillä maakunta kuului pitkään suurimpien muuttotappioalueiden ja hitaamman kasvun alueiden joukkoon.61 Keski-Pohjanmaan väestöennuste muuttui 2000 -luvun aikana radikaalisti. Väestöennusteiden muuttumisen taustalla oli muuttoliikkeen suunnan kääntymisen ohella myös ikääntyneiden kuolleisuuden nopeahko lasku eli odotetun eliniän pidentyminen. Toisaalta maakuntakeskusten väestön kasvu oli myös 2000 -luvun tuomia uusia trendejä 1990 -luvun lopun pääkaupunkivetoisen kasvun sijaan. Tässä vaiheessa myös Kokkolan kaupungin työllisyys alkoi kehittyä varsin suotuisasti. Erityisen vahvaa kasvu on ollut tärkeimmällä sektorilla eli yksityisellä sektorilla, toisin sanoen maakunnan yrityksissä.

Muun muassa Timo Aron tekemät tutkimukset alueellisesta kilpailukyvystä osoittavat, että Keski-Pohjanmaa ei ainoastaan ole pärjännyt hyvin, vaan on nimenomaan nostanut profiiliaan suhteessa muihin alueisiin. Siihen ei ole moni maakunta pystynyt viime vuosikymmeninä. www.timoaro.fi, maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012 ja kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005-2013

Kuva 33. Työpaikkakehitys vuosina 2000-2012 ennen ja jälkeen taantumaa maakunnittain, %-muutos Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa koko maa

2000-2007

2008-2012

-10

-5

Päätoimialojen kehitys kunnittain taantuman jälkeen Kasvun pysähdyttyä ei elinkeinorakenteessa ole tapahtunut maakunnassa suuria muutoksia. Jalostuksen työpaikkamäärä supistui vuosina 2008-2012 noin 13 % eli vajaat 1000 työntekijää, alkutuotanto 10 % ja julkinen hallinto 5 %. Kaikki muut toimialat kasvoivat hieman mutta kokonaissaldo oli puoli prosenttia eli 145 työpaikkaa miinuksella. Koko maassa vähennys oli -1,2 %, mikä tekee hieman yli 29 000 työpaikkaa. Maakunnista vain Uusimaa on kasvanut merkittävästi ja pieni kasvu on toteutunut myös Oulun ja Vaasan seudulla. Neljäntenä Manner-Suomen maakunnista on Keski-Pohjanmaa, joten alue on pärjännyt myös laskusuhdanteessa kohtuullisen hyvin (kuva 33). Kuva 34. Elinkeinorakenne työpaikkojen mukaan Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012, 28 686 työpaikkaa Tuntematon 1% Alkutuotanto Muut palvelut 9% 3% Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % Koulutus 8% Julkinen hallinto 4%

Teollisuus 15 % Rakentaminen 6%

Yksityiset Palvelut 24 %

Kauppa 12 %

Kokkolan kaupungin osuus on noin 70 % maakunnan kaikista työpaikoista. Johtuen kaupungin suuresta painoarvosta Kokkolan kehitys määrittelee maakunnan kokonaiskehityksen suuntaa. Väkiluvulla mitattuna Kokkolan painoarvo koko maakunnasta on 69 %.

Vuoden 2008 käänteen jälkeisellä ajanjaksolla62 kunnista Kaustinen on lisännyt työpaikkamääräänsä suhteellisesti eniten, lähes 6 % ja Perho on toisena yltäen 3,7 % kasvuun. Kolmantena Kokkola jää jo noin 1 % tasolle mutta saavuttaa absoluuttisena lukuna suurimman kasvun. Muiden kuntien alueella työpaikkamäärä eiVeteli ole tällä ajanjaksolla kasvanut. Suurin suhteellinen pudotus on Lestijärvellä, sitten Vetelissä. Kannuksessa Toholampi 4 % on suurin vähennys työpaikkamäärässä.

Halsua 2 % Kannus Perho Veteli 8% 3% Toholampi 4 % Lestijärvi Halsua Kaustinen 4% 1% 7% 2 % Kannus Perho 8% 3%

% Kuva 35.4Työpaikat kunnittain 2012

Lestijärvi 1%

Kaustinen 7%

Kokkola 71 % Kokkola 71 %

Taulukko 19. Kuntien työpaikkakehitys 2008-2012 2007

2012

muutos 07-12

muutos-%

Halsua

461

451

-10

-2,2

Kannus

2 570

2 364

-206

-8,0

Kaustinen

1 793

1 899

106

5,9

Kokkola

20 010

20 229

219

1,1

Lestijärvi

383

313

-70

-18,3

Perho

963

999

3,7

Toholampi

1 275

1 241

-34

-2,7

Veteli

1 376

1 190

-186

-13,5

Yhteensä

28 831

28 686

-145

-0,5

Alkutuotanto. Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkoja on tasaisesti kaikissa maakunnan kunnissa. Lestijärvellä ja Kannuksessa ne ovat jopa hieman kasvaneet viime vuosina ja laskeneet eniten Vetelissä ja Kokkolassa. Viisivuotiskauden aikana toteutuneen noin 10 prosentin laskuvauhti saattaa pienentyä tulevaisuudessa. Kuva 36. Alkutuotannon työpaikat vuonna 2012 Veteli 11 % Toholampi 12 %

Perho 7%

Halsua 5%

Kannus 13 %

Kaustinen 14 %

Lestijärvi 6%

Kokkola 32 % 62

Taulukoissa tieto on aina vuoden viimeisen päivän tilanne.

VATTin mukaan maataloudessa pitkän taantuman jälkeen työllisyys kääntyy hetkellisesti nousuun toiminnan kannattavuuden parantuessa. Kasvun taustalla on ennen kaikkea elintarviketeollisuuden kasvu, joka on seurausta kotimarkkinoiden kasvun voimistumisesta. Pidemmällä aikavälillä tilakokojen kasvu ja tuotannon tehostuminen vähentävät työvoiman tarvetta. Taulukko 20. Alkutuotanto kunnittain vuosina 2008-2012 2007

2012

muutos 07-12

muutos-%

Halsua

164

137

-27

-16,5

Kannus

316

320

1,3

Kaustinen

372

364

-8

-2,2

Kokkola

945

811

-134

-14,2

Lestijärvi

141

148

Perho

201

189

-12

-6

Toholampi

335

295

-40

-11,9

Veteli

351

285

-66

-18,8

Yhteensä

2825

2549

-276

-9,8

Metsä- ja kalataloudessa VATT ennakoi työllisten määrän säilyvän tulevina vuosina jokseenkin ennallaan. Metsätaloudessa kysyntää lisää biotalouden kehitys ja metsäteollisuuden luova tuho. Tuottavuuden kehityksen vaikutus metsätalouden työllisyyteen on negatiivinen erityisesti 2020-luvulla. Koneistuminen jatkuu. Kalataloudessa uudet toimintamallit ja kotimaisen kysynnän kasvu parantavat kannattavuutta. Alkutuotannon klusteri on eittämättä keskipohjalainen vahvuus ja alueen kilpailukykytekijä korkean erikoistumisasteen vuoksi. Toimialan kehittymismahdollisuudet vaikuttavat koko alueen menestykseen suhteellisesti enemmän kuin monilla muilla alueilla. Kuva 37. Alkutuotannon osuus työpaikoista kunnittain vuonna 2012, % -osuus

Lestijärvi

Halsua Veteli Toholampi Kaustinen Perho

Kannus Keski-Pohjanmaa Kokkola 0

Taulukko 21. Alkutuotannon % -osuus kaikista työpaikoista maakunnittain Pienimmät osuudet

keski-arvo

Suurimmat osuudet

Uusimaa

0,6

Pirkanmaa

2,5

Päijät-Häme

3,1

koko maa

3,4

Etelä-Savo

8,2

Keski-Pohjanmaa

8,9

Etelä-Pohjanmaa

9 45

Jalostus. Maakunnan jalostuksen työpaikat ovat keskittyneet Kokkolaan samassa suhteessa kuin väestökin. Kannuksessa on kuitenkin kunnan kokoon suhteutettuna eniten jalostuksen alan työpaikkoja, yli 25 %, seuraavaksi Perhossa, 23 %. Jalostukseen kuuluvat 1) kaivostoiminta ja louhinta, 2) teollisuus kokonaisuudessaan sekä 3) rakentaminen. Jalostuksen työpaikkoja menetettiin vuosina 2008-2012 noin 13 %, mikä on täsmälleen saman verran kuin koko maan kehitys. Suurin suhteellinen muutos on koettu Lestijärvellä, jossa yli 60 % jalostuksen työpaikoista on hävinnyt. Veteli ja Kannus ovat seuraavina tässä tilastossa. Tänä vaikeana ajanjaksona Halsua on pystynyt kasvattamaan jalostuksen työpaikkamääräänsä 16 työpaikan verran, mikä tarkoittaa jopa 18 % kasvua pienessä kunnassa. Myös Kaustinen on kasvanut jalostuksen työpaikoilla mitattuna kolmen ja puolen prosentin verran. Kokkola ja Perho ovat minimoineet työpaikkatappiot -11 % tasoon, mikä Kokkolan osalta tarkoittaa kuitenkin yli puolta maakunnan jalostuksen työpaikkavähennyksistä vuosina 2008-2012 eli 540 työpaikkaa. Kuva 38. Jalostuksen työpaikat kunnittain 2012

Toholampi 4% Halsua Perho 2 % Kannus 4% Lestijärvi 10 % 0% Kaustinen 6%

Kokkola 74 %

Taulukko 22. Jalostuksen työpaikat vuosina 2008-2012 Palvelut. Palvelualan työpaikat sijaitsevat maantieteellisesti yleisimmin Kokkolassa. On selvää, että monet liike-elämän ja erikoiskaupan palvelut keskittyvät maakunta- ja aluekeskuksiin. Usein myös erikoissairaanhoidon palvelut ilmenevät samalla tavalla, vaikka niiden rahoitukseen osallistuu kuntia laajalta alueelta. Kuva 39. Palvelutyöpaikat kunnittain 2012

Toholampi Halsua 4 % Veteli 1 % Perho Kannus 3% 3% 7 % Kaustinen Lestijärvi 6% 1%

Kokkola 75 %

Suhteellisesti eniten palveluala on kasvanut Perhossa, seuraavaksi Kaustisella ja Toholammilla. Kokkolan 6 % kasvu on noin 85 % maakunnan palvelujen kasvusta. Palvelutyöpaikat vähenivät eniten Lestijärvellä, sitten Vetelissä, Kannuksessa ja Halsualla. Taulukko 23. Palvelutyöpaikat vuosina 2008-2012 2007

2012

muutos 07-12

muutos-%

Halsua

201

196

-5

-2,5

Kannus

1442

1416

-26

-1,8

Kaustinen

1066

1169

103

9,7

Kokkola

13983

14869

886

6,3

Lestijärvi

158

129

-29

-18,4

Perho

490

565

15,3

Toholampi

661

720

8,9

Veteli

701

675

-26

-3,7

18702

19739

1037

5,5

Yhteensä

Koko maassa palvelutyöpaikat kasvoivat vuosina 2008-2012 noin 3,5 % ja Keski-Pohjanmaalla 5,5 %. Koko maan 60 000 lisätyöpaikasta Keski-Pohjanmaan osuus oli 1 000, mikä on hieman suurempi määrä kuin väestöosuus edellyttäisi.

Muutos työnantajasektorin, sukupuolen ja koulutusasteen sekä iän mukaan Vaikka viime vuosien taantumalta vaikuttaneessa tilanteessa työpaikat ovat vähentyneet Keski-Pohjanmaalla, ovat ne tietyistä näkökulmista katsottuna kasvaneet. Kasvu on - toisin kuin ennen taantumaa - ollut kuntasektorin varassa ja kohdistunut siellä naisiin noin kaksi kertaa miehiä vahvemmin. Kuntien vahva kehitys vetää naisten kokonaistyöllisyyden kasvuun huolimatta muiden työnantajasektorin vähennyksistä. Yksityinen sektori on menettänyt erityisesti miesten työpaikkoja. Kokonaiskehityksen suuntaa selittävät siten naisvaltaisen sote-alan kasvu ja miesvaltaisen teollisuuden lasku. Kuva 40. Työpaikkojen muutos 2008-2012 työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan, -145 työpaikkaa Valtio / Valtio enemm. Oy

naiset

- 1,6 % - 4,4 %

Yrittäjät

Yksityinen sektori

miehet

-9% - 14,8 %

- 7,7 %

- 2,3 % + 21,2 %

Kunta

Alueella työssäkäyvät yhteensä

+ 12,1 % - 3,6 %

-1 000 -800

-600

+ 2,8 % -400

-200

200

400

600

800

1 000

Koulutustason mukainen kehitys seuraa jo pitkään jatkunutta trendiä, jossa työikäisen väestön koulutustaso jatkaa nousuaan. Eläkeikää lähellä oleville henkilöille on useammin vain perusasteen tutkinto suoritettuna, kun nuorella väestöllä jatkotutkinto on jo yli 90 % ikäryhmästä. Kuva 41. Työpaikkojen muutos 2008-2012 koulutusasteittain Keski-Pohjanmaalla, -145 työpaikkaa (-0,5%)

Ylempi korkeakouluaste

+ 25 %

Alempi korkeakouluaste

+6%

Keskiaste

+3%

Ainoastaan perusaste -2 000

- 27 % -1 500

-1 000

-500

500

1 000

Työllisten määrän kehitys ikärakenteen näkökulmasta on viime vuosina ollut kaksijakoista, kun 30-, ja 60 -vuotiaiden ja erityisesti yli 65 -vuotiaiden työllisyys on määrällisesti noussut. 35-54 -vuotiaiden sekä parikymppisten työllisyys on puolestaan vähentynyt. Varttuneemman väestön työllisyysaste nousee samoin kuin nuorisotyöttömyys. Kuva 42. Työllisten määrän muutos ikäryhmittäin vuosina 2008-2012

Yhteensä

- 1,5 %

18-24

- 2,1 %

25-34

+ 2,4 %

35-44

- 7,4 %

45-54

- 5,6 %

55-64

+ 5,2 %

65-74

+ 95 % -800

-600

-400

-200

200

400

Työvoiman kysyntä ja tarjonta kunnittain 2000 -luvulla Kuvassa 43 on Keski-Pohjanmaan maakunnan työvoiman ja työpaikkojen välisen suhteen kehitys kunnittain 2000 -luvulla. Esiin nouseva trendi lukuun ottamatta Kaustisen ja Kokkolan kuntia on se, että työvoiman määrä on pudonnut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Myös Lestijärven tilanne eroaa muista, sillä kunnassa oli työpaikkoja enemmän kuin työvoimaa vuosina 2006 ja 2007.

Ennakoinnin näkökulmasta mielenkiintoista on se, miten kunnissa nähdään tuleva kehitys, toisin sanoen millaiseen tasapainoon kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla asettuvat. Kun yleinen trendi on hyvin tiedossa – työikäinen väestö vähenee – on paikallaan kysyä, mitä vaihtoehtoisia kehityspolkuja on alueelliselle työllisyydelle nähtävissä muutoin kuin supistuminen?63 Kuva 43. Työvoiman ja työpaikkojen määrä kunnittain Keski-Pohjanmaalla 2000 -luvulla Halsua

700

Kannus

2 800 2 700

600

2 600 2 500

500

2 400

2 300 400

Työvoima

2 200

Työpaikat

2 100

300 2000

2005

2010

2013

Kaustinen

2 200

Työvoima Työpaikat

2 000 2000

2010

2013

Kokkola

23 000

2 100

2005

22 000

2 000

21 000

1 900

20 000

1 800

19 000

1 700

1 600

18 000

Työvoima

1 500 1 400 2000

2005

2010

2013

Lestijärvi

500

Työvoima

17 000

Työpaikat

16 000 2000

2005

2010

2013

Perho

1 500 1 400

450

1 300

400

1 200

350

1 000

1 100 900

300

800

250

Työvoima

700

Työvoima

Työpaikat

600

Työpaikat

200 2000

2005

2010

2013

Toholampi

2 000

500 2000

1 800

1 600

1 400

1 200

1 200 Työvoima

800

2013

2010

2013

Työvoima

1 000

Työpaikat

2010

Veteli

2 000

1 800

1 000

2005

Työpaikat

800

2000

2005

2010

2013

2000

2005

Asiaan kannattaa palata viimeistään syksyllä 2015, kun päivitetty väestöennuste ilmestyy. Sen perusteella voidaan työvoiman tarjontaa piirtää tuleville vuosille ja tehdä siitä tarvittavia johtopäätöksiä.

IV Tilastojen ihmeellinen maailma Sananparsi vale-emävale-tilasto on monille tuttu. Aina kun suuri määrä tietoa tiivistetään numeroiden muotoon, jää taustalle paljon oletuksia piiloon. Perinteinen esittämistapaan liittyvä kikkailu tehdään mittakaavaa muuttamalla, jolloin tilastokuviot saadaan subjektiivisesti haluttuun muotoon, joko korostamaan tai minimoimaan muutosta.64 Oli taulukoiden ja kuvioiden laatu mikä tahansa, jää lukijalle ja kuulijalle aina vastuuta tilastojen tulkinnassa ja asian ymmärtämisessä.

Tapaus sote Työpaikat näyttäisivät olevan nousussa viime tilastovuoden eli 2012 osalta muissa kunnissa Kokkolaa lukuun ottamatta. Tilastot sisältävät systemaattisen virheen. Kyse on maakunnan sote-alan65 työpaikkojen kirjautumisesta yhteistoiminta-alueiden66 alkutaipaleella Kokkolaan, mikä aiheutti tilastoissa notkahdusta pienemmissä kunnissa. Tämä asia korjattiin Tilastokeskuksen tiedonkeruussa vasta vuonna 2012. Koska luvut ovat kuitenkin lopullisia, ne esitetään virheellisyydestä huolimatta taulukossa 24, jossa on tiedot ennen ja jälkeen sote-alan työpaikkoja koskevan ”tilastoharhan” syntymistä.67 Tarkastelu nostaa esiin toimialan työllisyyden todellisen muutoksen Keski-Pohjanmaalla. JYTA -alueen sote-alan työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuonna 2008, seuraavana vuonna tarkalleen 1 054, ja alimmillaan vuonna 2010 tasan 600 työpaikkaa. Vuoden 2012 lopussa työpaikkamäärä oli 1 157 työllistä. Viime vuosien hidastuneen taloudellisen kasvun aikana tilastojen mukaan työpaikat ovat lisääntyneet vain Kaustisella, Kokkolassa ja Perhossa. Kyse on siitä, missä määrin työllisyyden kasvu johtuu sote-alan työllisyyden korjauksista tilastoissa tai alueella tapahtuvasta todellisesta työpaikkakasvusta. Vähintään yhtä tärkeä huomio on edellä mainittujen epäselvyyksien vaikutus pendelöintiin, sillä työmatkatilastot ovat olleet tärkeässä roolissa viime vuosina käydyssä kuntarakennekeskustelussa. Jos työpaikkoja koskevat sijaintitiedot ovat epäjärjestyksessä, on sen välitön seuraus myös pendelöintitietojen epäloogisuus.

Kuuluisa esimerkki Suomen talouspoliittisesta historiasta on 1990 -luvulta niin kutsutut ”Viinasen sakset”.

Sote = sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yhteistoiminta-alue JYTA = Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, peruspalveluliikelaitos, joka vastaa Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin, Vetelin ja Kannuksen perusturvapalveluista.

Työssäkäyntitilaston luvut perustuvat KEVAn palvelussuhderekisteriin kuntasektorin työpaikkatietojen osalta sekä osin myös Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen. Tiedonkeruu menee niille toimintayksiköille, joiden tiedetään toimivan monessa eri katuosoitteessa. Muutostilanteissa palvelun tuottaja muuttaa usein toimipaikkarakennettaan, mutta ei välttämättä sen mukaan, missä toiminta oikeasti tapahtuu vaan rakenne muodostetaan esimerkiksi hallinnon tai toimialan näkökulmasta (perusterveydenhuolto, mielenterveyshuolto, erikoissairaanhoito ja niin edelleen). Tällaisissa tapauksissa voivat henkilöt kirjautua maantieteellisesti katsottuna vääriin toimintayksiköihin. Näin näyttää tapahtuneen myös Keski-Pohjanmaalla, jossa Kokkolassa sijaitsevaan yksikköön kirjautui huomattavan suuri määrä kuntayhtymän työntekijöistä. Tilaston tiedot riippuvat siis suoraan siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat palvelussuhdetietonsa KEVAan. Jos Tilastokeskus ei saa tietoa siitä, että toimintayksikkö toimii todellisuudessa useammassa osoitteessa, eikä yksikkö kuulu suoraan tiedonkeruuseen, voi tilastoon jäädä virheellinen tieto. Näin tapahtui Keski-Pohjanmaalla. Kuntayhtymä lisättiin kuitenkin vuoden 2011 tiedonkeruuseen.

Taulukko 24. Sote-alan työpaikkamuutos viime vuosina 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

muutos 07-13

muutos-%

4 748

4 833

4 851

4 990

5 115

5 212

5 320

+ 572

+ 12

Kokkola

3 555

3 631

3 797

4 390

4 439

4 055

4 181

+ 626

+ 17,6

Jyta-alue

1 193

1 202

1 054

600

676

1 157

1 139

- 54

- 4,5

Sote -uudistus Keskustelu tulevaisuuden sote-palvelujen tuottamismalleista on ollut alkuvuonna 2015 hyvin nopearytmistä. Mallista riippumatta Pohjois-Suomen osalta voidaan puhua omasta alueesta, joka erityispalvelujen osalta rakentuu Oulun yliopistollisen sairaalan toiminnan ympärille68. Pohjois-Suomen sote-alue muodostuu Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnista, joita on yhteensä 68 kappaletta. Tälle pohjalle rakentuessaan alue on sama kuin Pohjois-Suomen neuvottelukunnan toiminta-alue. Maantieteellisesti alue on puolet Suomesta ja väestöosuudella mitattuna 13,5 %. Samalla tavoin kuin perinteisesti on puhuttu hyvinvointivaltiosta, voidaan myös käyttää käsitettä hyvinvointikunta, jolla on perinteisesti ollut alueellinen vastuu sote-palvelujen järjestämisestä. Suomalainen malli toimii teoriassa optimaalisesti, ainakin se on todettu hyväksi kansainvälisessä vertailussa. Ongelmaksi on muodostunut järjestelmän rahoittaminen. Jatkossa on tarkoitus koota hieman hajallaan olevat palveluverkostot suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mikä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen integraation ja kustannustehokkuuden pitkällä aikavälillä. On ilmeistä, että palvelujen keskittäminen siirtää esimerkiksi matkakuluina kustannuksia palvelujen käyttäjille. Säästöjä syntyy kun palvelukonseptit hiotaan virtaviivaisiksi ennaltaehkäisevien, korjaavien ja kuntouttavien toimintojen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Sitä, miten hyvin edellä mainitut hyvinvointipalvelut pystytään tuottamaan 2020 -luvun Suomessa, ei voi kovin tarkkaan ennakoida. Julkisen sektorin toimintakyky rakentuu paljolti verotulojen varaan, jolloin kyse on myös yritysten kilpailukyvystä ja vientitalouden kehittymisestä. Kansalaisen on syytä varautua julkisten palvelujen karsintaan, jopa oman elintason laskuun mikäli se on riippuvainen julkisista palveluista. Kansanterveyden kontekstissa ennaltaehkäisy korostuu entisestään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kansalaisten terveiden elämän tapojen edistämistä. Taulukko 25. Pohjois-Suomen profiili Alue

Maapinta-ala km² 2014

Väkiluku 2014

Asukasta / km²

303 891

5 451 270

17,9

Keski-Pohjanmaa

5 019

68 677

13,7

Pohjois-Pohjanmaa

35 508

403 287

11,4

Kainuu

21 500

79 975

3,7

Lappi

92 660

182 514

2,0

OYS ERVA

154 686

734 453

4,7

50,9

13,5

Koko maa

Osuus koko maasta, %

Sote-alan työllisyyden kehitys Pohjois-Suomessa Kun kootaan yhteen viime vuosien alan työllisyyttä koskeva ennakointitieto Pohjois-Suomen neljän maakunnan osalta, piirtyy kuvan 44 mukainen tilanne. Työllisyys kasvoi vuosina 2000-2012 alueella 22,7 % ja koko maassa 26,2 %. Vuosien 2011-2016 KESUn valmistelun yhteydessä laadittu näkemys alan työllisyydestä on siirretty miltei muuttumattomana vuosien 2014-2015 aikana tehtyyn ennakointityö-

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, OYS ERVAan, kuuluvat kaikki Pohjois-Suomen alueen sairaanhoitopiirit eteläisimpinä Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Kesällä 2015 kirjoitetussa hallitusohjelmassa puhutaan itsehallintoalueista, joille sote-palvelut siirretään tulevaisuudessa. Aika näyttää saako Keski-Pohjanmaa on itsehallintoalueen.

hön ja työllisyyden kasvun ennakoidaan ylittävän niukasti 20 %, joten kehityksen muutossuunnassa ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia. Kuva 44. Sote-alan työllisyyden ennakointi 2010 -luvulla OYS ERVA -alueella 65000

60000

55000

50000

45000 Sote-alan työllisyyden ennakointi, KESU 2016

40000

Sote-alan työllisyys vuosina 2000-2012 Uusin skenaario, vuosi 2014

35000

2000

2010

2020

2030

Työvoiman kysyntä näyttää siis stabiililta, joten mielenkiinto kohdistuu työvoiman tarjonnan näkökulmaan. Mistä alalle tuleva työvoima löytyy ja jos sote-ala saa tasaisesti kasvavan työvoimansa houkuteltua alalle, miten muiden toimialojen työvoiman tarpeeseen pystytään Suomen kansantaloudessa ja sen osa-alueilla vastaamaan? Vaikuttaa siltä, että kysymyksiä on aiheeseen liittyen esillä enemmän kuin vastauksia. Asiantuntijoiden mukaan teknologisilla ja rakenteisiin pureutuvilla ratkaisuilla on mahdollista vähentää huomattavasti alan työvoiman tarvetta. Hoivan tarve on nousussa mutta kasvu ei jatku loputtomiin. Kun katsotaan vuoteen 2050, näyttää väestön ikärakenne tasapainoisemmalta mitä se on lähivuosikymmenien aikana.

Työssäkäyntitilaston ja aluetilinpidon erot Tässä raportissa esiintyvät työllisyysluvut eli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto (TYKA) ja kansantalouden aluetilinpidon työllisyystiedot (ATP) eroavat toisistaan. Tilastojen ymmärtäminen vaatii tarkkuutta ja oikeaoppista tulkintaa etenkin silloin, kun samaa aihepiiriä kuvaavat tilastot välittävät toisistaan poikkeavan kuvan todellisuudesta. Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu on suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Suoraa tiedonkeruuta tapahtuu vain toimipaikkatietojen määrittämisessä monitoimipaikkaisten yritysten ja kuntien palveluksessa oleville. Yhteensä lopullisen työssäkäyntitilaston tilastotiedoston valmistamisessa käytetään noin 40 eri rekisterin tai muun aineiston tietoja. Aluetilinpito on puolestaan Suomen kansantalouden tilinpidon alueellinen tarkennus. Kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytetään työvoimatutkimuksen, alueellisen työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin työllisyystietoja sekä toimialojen erillistietoja. Aluetilinpidossa erilaiset täsmäytykset toimialojen koko maan tasoihin vaikuttavat myös eroa lähdeaineistoihin tuottaen. Työllisyydet elävät näiden tasotäsmäytysten vuoksi alueilla samoin kuin muutkin muuttujat. Aluetilinpidon alueelliset tiedot siksi varsin harvoin vastaavat mitään alueellista lähdeaineistoa aivan täsmälleen, kun valtakunnan tason tasapaino on saavutettu.

Aluetilinpidossa maakunnan työlliset ovat maakunnan toimipaikkojen palkansaajia tai yrittäjiä. Toimipaikan sijainti on ratkaisevaa eikä pendelöinti vaikuta kokonaisuuteen. Myös osa-aikainen työntekijä on yksi kokonainen työllinen.69 Miten on mahdollista, ettei Keski-Pohjanmaan työllisyyden kehitystä pystytä kuvaamaan yksiselitteisesti. Kuvan 45 perusteella tilaa tulkinnalle tuntuu jäävän paljon sen suhteen, kuinka paljon maakunnan kokonaistyöllisyys tarkalleen ottaen on kasvanut viime vuosina. Työllisyyden määritys on lähteissä erilainen, mikä aiheuttaa eroja työllisyyden kokonaistasoon ja toimialatietoihin. Eri lähteissä samat henkilöt saatetaan luokitella eri toimialoille. Kansantalouden tilinpito sisältää esimerkiksi Suomessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät. Työvoimatutkimuksessa työllisiin tulee mukaan ulkomailla työskenteleviä suomalaisia. Varusmiehet ja -naiset sekä siviilipalvelusmiehet kuuluvat työllisiin kansantalouden tilinpidossa mutta eivät työvoimatutkimuksessa tai työssäkäyntitilastossa. Kuva 45. Keski-Pohjanmaan työllisyys TYKA -tilastoissa ja kansantalouden aluetilinpidossa Työpaikat

Työvoima

Työlliset

Aluetilinpidon työlliset

33 000 31 000 29 000 27 000 25 000 23 000 1987

1992

1997

2002

2007

2013

Aineisto on yksilöitävä jokaisessa tutkimuksessa ja työllisyyden ennakoinnissa yksi tapa ratkaista asia on olettaa, että aluetilinpidon ja työssäkäyntitilaston välinen suhde pysyy muuttumattomana tulevaisuudessa, vaikka historiatiedoissa onkin eroja. Kun lasketaan vuosimuutokset jokaiselle toimialalle aluetilinpidon työllisyysrakenteesta, voi samoilla prosenttimuutoksilla viedä myös työssäkäyntitilaston rakennetta eteenpäin. Jos tilastojen suhde muuttuu tulevaisuudessa jostain syystä olennaisesti esimerkiksi pendelöinnin lisääntymisen vuoksi, voi menetelmä johtaa osittain vääristyneeseen lopputulokseen. Suurta ongelmaa ei kuitenkaan synny, jos käytetään suoraviivaisesti samoja kasvulukuja.

Tapaus teollisuus Maakunnan teollisuuden kehitys ja vuoden 2008 aikana esille nousseet maailmantalouden vaikeudet ja toisaalta tilastoinnissa tapahtuvat muutokset muodostavat hyvän esimerkin vaikeudesta kuvata nopeasti kehittyvän toimialan tilannetta. Aluetilinpito ja työssäkäyntitilasto ovat menneet vuosituhannen alussa ”käsi kädessä” mutta viime vuosina kehityskaaret ovat eriytyneet. Mistä tämä johtuu? Kuinka monta työpaikkaa teollisuuden piirissä lopulta on? Kuva 46 havainnollistaa toimialan poikkeuksellista kehitystä tilastoissa.70

Työvoimatutkimuksen otantamenetelmä saattaa selittää eroja työllisyystilastoissa.

Vuoden 2006 tiedot on päätelty vertailemalla eri TOL -luokituksia TYKA -tilastoissa. Teollisuuden määritelmä muuttui TOL2008 uudistuksessa siten, että luokasta 22 Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, kustantaminen siirtyi pääluokkaan J Informaatio ja viestintä. Teollisuuteen jäi Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (luokka 18). 29 Koneiden ja laitteiden valmistuksesta hissien huolto ja kunnossapito siirtyi pääluokkaan F Rakentaminen.

Kuva 46. Teollisuuden työllisyys vuosina 2006-2012 Keski-Pohjanmaalla eri lähteiden mukaan

6000 5500 5000

4500 4000 3500

Työlliset, aluetilinpito

Työlliset, työssäkäyntitilasto

Työpaikat, työssäkäyntitilasto

3000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Työssäkäyntitilastossa lähderekisterin viiteajan sijoittuminen tilastovuoden loppuun voi luoda efektin, jossa tiedot eivät kuvaa koko vuoden tilannetta esimerkiksi suhdannekäänteen ollessa meneillään, kuten tapahtui vuonna 2008. Tämä voisi selittää kriittisen vuoden 2008 verrattaessa aluetilinpidon ja työssäkäyntitilaston tietoja maakunnan työllisyydessä. Kun laskeutuminen lamavuoteen 2009 alkoi jo loppuvuonna 2008, työssäkäyntitilasto näytti jo vuodelle 2008 laskevaa työllisyyttä ja koko vuoteen teollisuuden rakennetilaston tietoja käyttäen - fokusoiva aluetilinpito näytti vuoden 2008 vielä niin sanotusti huippuvuotena. Seuraavaksi nousee esiin kysymys siitä, miksi ero pysyy vuoden 2008 jälkeen? Tähän on vaikeampi vastata. Aluetilinpidon ja työssäkäyntitilaston erot ovat myös koko maan tasolla huomattavat eri vuosina. Aluetasoille mentäessä vaihtelut suurenevat toimiala- ja muiden rakenteiden vaihdellessa. Työllisyys on niin moniulotteinen käsite, että sen kuvaaminen yksinkertaisella tilastolla on vaikeaa. Lukijan vastuu on siis suuri, vaikka tutkimus tekee parhaansa. Kuva 47. Teollisuuden henkilöstömäärä vuosina 2006-2013 (3Q) Keski-Pohjanmaalla. Lähde: Toimialaonline, vuosi 2010=100

130

Kaikki toimialat Teollisuus

120

110

100

80 2006 54

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Vielä yhden näkökulman teollisuuden työllisyyden kehittymiseen tuo Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottama aineisto, joka kuvaa toimialan henkilöstömäärän kehitystä vuosineljänneksittäin (kuva 47). Viime vuosina työllisyys on ollut korkeimmillaan vuoden 2008 alussa ja alimmillaan vuoden 2009 lopussa. Tänä aikana työllisyys väheni yli 20 %. Vuoden 2013 lopulla Keski-Pohjanmaan teollisuus on vuoden 2010 keskimääräiseen tasoon verrattuna noin 7 % korkeammalla tasolla. Toimialan työllisyys on kuitenkin ollut laskussa vuoden 2011 jälkimmäiseltä puoliskolta saakka. Milloin teollisuuden kokonaistyöllisyys kääntyy jälleen nousuun vai tuoko tuottavuus ja sen kehittyminen mukanaan sellaisen tulevaisuudessa, jossa teolliset alat selviävät pysyvästi pienemmällä työvoiman määrällä?

Ulkomaankauppa Teolliseen toimintaan läheisesti liittyvä ulkomaankauppa ja vientitoiminta ovat yksi esimerkki ilmiöstä, jota on hankala kuvata tilastoilla yksiselitteisesti. Vuonna 2012 Suomessa toimivien yritysten tavaraviennin arvo oli 56,9 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo oli 59,5 miljardia euroa. Viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla ja tuonnin arvo laski kahdella prosentilla. Maakunnista viennin arvo nousi eniten Ahvenanmaalla Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla ja kaikille näille maakunnille EU-maiden merkitys viennissä oli suurin, yli 60 prosenttia. Keski-Pohjanmaan osuus koko maan viennistä oli 3 %. Taulukko 26. Vienti ja tuonti Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012 Vienti milj. €

Teollisuus %

Kauppa %

Muut %

Tuonti milj. €

Teollisuus %

Kauppa %

Muut %

Keski-Pohjanmaa

1 760

30,8

0,2

1 414

24,2

75,4

0,4

Koko maa

56 878

81,5

14,5

59 517

47,5

44,4

8,2

Kaupan osuus tavaraviennin arvosta on suurin Keski-Pohjanmaalla ja erottuu olennaisesti koko maan keskiarvosta ja kaikista muista maakunnista. Mistä tämä johtuu? Tullille ilmoituksia antavien yritysten tai niiden tytäryhtiöiden päätoimialaksi YTJ:ssä71 on ilmoitettu toimialaluokituksessa G, Tukku- ja vähittäiskauppa. Selitys on se, että Keski-Pohjanmaalla on muita maakuntia enemmän tilanteita, joissa viennin hoitaa ja ilmoittaa Tullille tytäryhtiö. Tuotannosta vastaavat tehdasyksiköt eivät ilmoita vientitietoja vaan esimerkiksi konsernin sisäisellä kaupalla tavara myydään tytäryhtiölle, jolla voi olla eri toimiala kuin valmistajalla. Kun tytäryhtiö tekee vienti-ilmoituksen, niin toimialaksi viralliseen tilastoon kirjautuu tytäryhtiön toimiala eikä tuotteen valmistajan toimiala.72

YTJ = Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen palvelu.

Vastaavia tapauksia on ympäri maata mutta koska asiasta ei voi Tullihallituksen mukaan saada 100 % varmuutta, ei tilastoja lähdetä manuaalisesti korjaamaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu, joten tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli 120 000 euroa vuodessa. Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2011 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, käytetään yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Aluetilasto on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista, eikä sillä ole omaa lakisääteistä taustaa.

Erilaiset työttömyysluvut Myös työttömyyden ilmiöstä nousee esiin mielenkiintoisia kysymyksenasetteluja. Montako työtöntä Keski-Pohjanmaalla on? Tähän on käytännössä mahdoton vastata, kysymyksenasettelu on lähempänä lottoa kuin tietokilpailua, mikäli haetaan vastausta yhden henkilön tarkkuudella. Todennäköisesti työttömiä on eri määrä eilen kuin tänään tai huomenna.73 Sanonnan mukaan ihminen voi olla työtön mutta ei välttämättä joutilas. Työttömyys määritellään eri yhteyksissä eri tavoilla. Jo pelkästään Tilastokeskuksen omassa tietotuotannossa esiintyy erilaisia lukuja työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilastojen välillä. Tutkimustiedot hankitaan kyselyllä otantaperiaatetta soveltaen ja työssäkäyntitilastot perustuvat eri hallinnollisten ja tilastollisten aineistojen yhdistelyyn.74 Taulukko 27 kuvaa aineistojen eroavaisuuksia. Myös Tilastokeskuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön tiedoissa on eroja, koska ministeriö käyttää usein vuosikeskiarvoa ja Tilastokeskus vuoden lopun tilannetta. Lisäksi ministeriön luvuissa on mukana ei-vakinaisesti asuva väestö, mitä Tilastokeskus ei huomioi.75 Taulukko 27. Keski-Pohjanmaan työikäinen väestö (15-74 v.) työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2013 Keski-Pohjanmaa

Työvoimatutkimus

Työssäkäyntitilasto

Työikäinen väestö

50 000

49 627

Työvoima

33 000

31 263

Työlliset

31 000

28 192

Työttömät

2 000

3 071

Työvoimaosuus, %

65,5

Työllisyysaste (15-64-v.), %

72,1

67,1

Työttömyysaste, %

4,7

9,8

TEM / TE –toimisto 31 362 2 821

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömyysluvut ovat aina poikenneet toisistaan johtuen työttömyyden määritelmäerosta. Koko maan tasolla viime vuosina työvoimatutkimuksen työttömyys on vuosittain ollut 31 000 – 46 000 henkilöä pienempi kuin työnvälitystilaston työttömyys.

Työttömyyttä mitataan tavallisesti työttömyysasteella, joka on työttömien osuus työvoimasta. Toinen yleinen mittari on työllisyysaste, joka on 15–64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Työvoimaosuus on taas 15–74-vuotiaista työvoimaan kuuluvien osuus. Nämä mittarit kuvaavat työllisyystilannetta eri näkökulmista. Työllisyysaste kertoo sen, monellako työikäisellä on työpaikka. Muut ryhmät ovat työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat eli esimerkiksi eläkeläiset, opiskelijat, kotiäidit ja vangit.

Tärkeimpiä tietolähteitä ovat Väestörekisterikeskus, Verohallinto, Eläketurvakeskus, Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kela, Eläketurvakeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Vuonna 2013 Keski-Pohjanmaan työttömyys oli te -hallinnon mukaan alimmillaan 2631 henkilöä ja korkeimmillaan 3168 kuukausittaisessa tarkastelussa ja vuosikeskiarvoksi muodostui 2821 työtöntä työnhakijaa.

Kuva 48. Työttömyysaste TE -toimiston ja työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Pohjanmaalla 2000 -luvulla 16

työttömyys - %

12 10 8 6 4 2

Työttömät työnhakijat, te -toimisto

0 2000

2005

Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 2010

2014

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, joten työttömyyden mittaaminen on vain yksi otantaan76 perustuvan työvoimatutkimuksen tehtävistä. Tutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILOn suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.77 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.78 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelijat ja työpaikastaan toistaiseksi lomautetut, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa ei työttömälle ole yhtä tiukkoja työnhaun kriteerejä kuin tutkimuksessa. Työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan myös työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta. Työvoimatutkimuksen funktio on kuvata työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa ja tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa. Työnvälitystoiminnan tilastojen tarkoituksena on vasta-

Otanta on 12 000 henkilöä / kuukausi koko maassa. Tiedonkeruu tapahtuu jatkuvana puhelinhaastatteluna ja julkaistu tieto on tutkimusviikoilta laskettu keskiarvo. Kohdejoukko on kaikki Suomessa asuvat 15-74 -vuotiaat henkilöt. Keski-Pohjanmaa on pienin maakunta Ahvenanmaan jälkeen. Maakunnassa haastatellaan alle sata henkilöä kuukaudessa, joten satunnaisvirheen vaikutus on suuri. Esimerkiksi vuonna 2009 Keski-Pohjanmaan työllisten estimaatti oli tutkimuksessa luokkaa 35 000 henkilöä ja 95 prosentin luottamusväli on noin +/- 6 000. Pienten maakuntien estimaatteihin tulee suhtautua varauksella, ja kannattaa tarkastella lähinnä pitkän aikavälin kehitystä. Otanta tehdään Tilastokeskuksessa ammattitaidolla, jolloin luvut ovat ”sortattu” vastaamaan Suomea pienoiskoossa. Näin ainakin valtakunnan tasolla päästään kansainvälisesti vertailtuna huipputarkkaan analyysiin.

www.stat.fi

www.tem.fi

ta työhallinnon tarpeisiin rekisteröimällä te -toimistossa asioivia työnhakijoita. Kumpikaan tilasto ei ole tarkoitettu pelkästään työttömyyden kuvaamiseen.

Montako työtöntä sitten Keski-Pohjanmaalla on? Kysymykseen ei voi vastata täsmällisesti mutta suunnilleen oikeassa on mahdollista olla. Työttömyyden tarkastelussa on otettava huomioon kausivaihtelu. Sitä aiheutuu sekä työn tarjonnan sekä kysynnän vaihtelusta vuodenaikojen mukaan. Syynä kausivaihtelulle on muun muassa koulujen päättymis- ja alkamisajat, jotka vaikuttavat työnhakijoiden määrään. Toisaalta kysynnän muutokset aiheuttavat kausityöttömyyttä. Tämän vuoksi työttömyyttä tarkastellaan vuosimuutoksina tai kausitasoitettuna. Tilastoitu työttömyys ei ota huomioon niin kutsuttua harmaata työvoimaa, joka työskentelee virallisen eli tilastoidun työn ulkopuolella. 1980-luvulta alkaen on esitetty arvioita, että esimerkiksi Yhdysvalloissa työskentelee noin kymmenen miljoonaa niin sanottua laitonta työntekijää. Myöskään rikollisen toiminnan työvaikutus ei näy tilastoissa. Johtuen työvoimatutkimuksen luonteesta kannattaa te -toimiston ilmoittamat luvut ainakin Keski-Pohjanmaalla priorisoida. Esimerkiksi työttömyyden vuosikeskiarvo kuvaa ilmiötä ilman kausivaihteluita mutta ei välttämättä anna oikeaa kuvaa nopeasti aikaan reagoivasta muuttujasta, paitsi useampaa sellaista vuotta keskenään vertailtaessa, jotka eivät sisällä dramaattisia suhdannekäänteitä. Samalla tavalla voidaan kysyä kuka on työtön? Tämä sumeaa logiikkaa lähestyvä filosofointi ei ole saivartelua, vaan sisältää olennaisen pohdinnan siitä miten työttömyys määritellään ja miten sitä pitäisi mitata.

Piilotyöttömyys ja alityöllisyys Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys.79 Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 Suomessa keskimäärin 113 000 henkilöä.80 Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten esimerkiksi opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt. Piilotyöttömyyden lisääntyminen kertoo työmarkkinanäkymien heikentymisestä. Jos työtön luopuu työnhausta, tilastoidaan hänet työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolelle. Alityöllisiä ovat puolestaan henkilöt, jotka ovat työssä, mutta haluaisivat tehdä enemmän työtunteja kuin mitä on tarjolla. Talouden näkymien heiketessä ja kysynnän hiipuessa osa-aikatyötä tekevien työtunnit vähenevät ensimmäisenä. Työvoimapotentiaalia on runsaasti muuallakin kuin varsinaisten työttömien eli aktiivisten työnhakijoiden joukossa. Piilotyöttömyyden ja alityöllisyyden lisääntyminen on herättänyt kysymyksen siitä keitä nämä henkilöt ovat. Piilotyöttömistä niukka enemmistö on miehiä. Piilotyöttömyys on yleisintä nuorilla ja iäkkäimmillä. Nuorten kohdalla opiskelu oli tavallisin syy. Yli 64-vuotiaissa taas on merkittävä joukko eläkkeelle jääneitä, jotka kuitenkin vielä haluaisivat työtä, jos sitä olisi tarjolla. Työttömyydessä on siis monia sävyjä. Te -toimiston mukaan vuonna 2008 korkeasuhdanteen huipulla Keski-Pohjanmaalla oli hetken alle 2000 työtöntä työnhakijaa. Alkuvuonna 2015 lukema on 3500 henkilön paikkeilla. joten muutos on merkittävä. Erityisesti nuorten työttömyys on pysytellyt korkealla. Myös rakenteelliset muutokset pitkittyneen työttömyyden hoidossa asettavat haasteen alueellisen työllisyyskumppanuuden kehittämiselle.

http://tietotrenditblogi.stat.fi/piilotyottomia-ja-alityollisia - Liisa Larjan kirjoitus aiheesta, lokakuu 2014 .

Väestöosuudesta suoraviivaisesti johtamalla Keski-Pohjanmaan vastaava lukema piilotyöttömyyden osalta voisi olla esimerkiksi 1 500 henkilöä.

V Täydentäviä näkökulmia työllisyyden ennakointiin Työllisyys ja talous keskipitkällä aikavälillä Viimeaikainen yleinen kehitys Suomessa ja alueilla Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli vuonna 2014 noin 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia.81 Kuva 49. Suomen bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, %

6 4 2 0 -2

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

-4 -6 -8

-10 Silloin kun etevimmätkään taloustieteilijät ja asiantuntijat eivät osaa visioida lähitulevaisuuden trendejä, kannattaa keskittyä hieman pidemmän aikavälin kehitykseen.82 Vaikka pörssikurssit tuntuvat elävän omaa elämäänsä ja kvartaalitalouden henki ajaa arvioimaan kehityksen suuntia yrityksissä yhä tiheämmin, eivät monista vaikeuksista huolimatta Suomen ja sen alueiden lähivuosien näkymät näytä lainkaan toivottomilta.

www.stat.fi

Lähitulevaisuuden näkeminen on mahdotonta ja sen myöntävät myös taloustieteilijät: esimerkkinä täysin ennakoimaton öljyn hintakehitys vuonna 2014.

OECD:n 83 vuoden 2014 jälkimmäisen puoliskon aineistojen perusteella Suomen näkymät ovat paremmat kuin monella muulla maalla. Talouskasvu suurimmissa teollisuusmaissa pysyy suunnilleen nykytasolla lähiaikoina ja Suomeen OECD ennustaa hieman tätä parempaa lähitulevaisuutta. IMF84 ennustaa, ettei Suomen talous kasva vuonna 2014. BKT kasvaa ainoastaan 0,3 %, kun aiempi arvio oli 0,7 %. Vuodelle 2015 IMF ennustaa 1,1 % kasvua. Valtiovarainministeriön näkemys on samansuuntainen. Vuonna 2014 Suomen BKT ei kasva lainkaan. Myös työmarkkinoiden tilanteen heikkeneminen jatkuu. Työttömyysaste nousee 8,6 % tasoon ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 talouskasvuksi muodostuu 1,2 %. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %.85 Suomen talous supistuu vuonna 2014 jo kolmatta vuotta peräkkäin. PPT:n mukaan vuonna 2014 BKT:n muutos on -0,2 prosenttia. Talouskasvu näyttää varsin vaisulta myös vuonna 2015, jolloin talous kasvaa puoli prosenttia. 86 Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan teollisuuden alkuvuonna 2014 vahvistunut tilauskertymä osoitti, että edellytykset kasvulle ovat olemassa. Vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla näytti siltä, että Suomen vienti Venäjälle supistuu noin 20 % vuodesta 2013.87 Uusimpien työttömyyslukujen, yritystoiminnan liikevaihtotietojen ja muuttoliikkeen suuntien pohjalta Työ- ja elinkeinoministeriö laski maakunnittaisen suhdanneindikaattorin vuosilta 2012-2014, kuva 50. Kainuun kehitys on myös tässä tilastossa heikoin. Seurakseen Kainuu saa vertailussa suurimmat kasvumaakunnat eli Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän alueet. Perinteisesti heikommin kehittyneet alueet ovat sietäneet tällä ajanjaksolla heikkoa talouskehitystä kiistatta paremmin. Erityisesti työttömyys on noussut nopeasti suurilla kaupunkiseuduilla. Näin on myös tapahtunut Keski-Pohjanmaalla. Vuoden 2014 aikana maakunnan työttömyys nousi 14 % kun koko maassa vain 10 %. Tästä huolimatta maakunnan työttömyys on vielä koko maahan verrattuna alemmalla tasolla. Kuvan 50 vertailussa Keski-Pohjanmaa sijoittuu hyvin.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö, joka pyrkii kehittämään tai harmonisoimaan jäsenmaiden politiikkaa eri talous- ja yhteiskuntaelämän sektoreilla. OECD toimii asiantuntijaorganisaationa, joka tukee jäsenmaissa tehtävää talous- ja yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on valtioiden välinen rahoitus- ja rahapoliittinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta. IMF suorittaa laajaa jäsenmaidensa raha- ja valuuttakurssipolitiikan seurantaa. Se valvoo myös jäsenmaidensa yleistä talouspolitiikan toteuttamista seuraamalla talouden kasvua ja hintatasapainoa. Tavoitteina ovat myös edistää maailmanlaajuisesti korkeampaa työllisyyttä, kestävää taloudellista kasvua ja torjua köyhyyttä.

Taloudellinen katsaus. VM. Syksy 2014.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kansantalouden ennuste. Syksy 2014.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste vuosille 2014-2015. Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun. 17.9.2014. www.labour.fi

Kuva 50. Maakuntien suhdanneindikaattori vuosilta 2012-2014, TEM Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Lappi Koko maa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Uusimaa Kainuu

-10

-8

-6

-4

-2

BKT vs. GPI Vaikka tämän tutkimuksen ytimessä ei ole tarkastella talouslukuja, on bruttokansantuote niin keskeinen talouskehitystä kuvaava mittari, ettei sitä voi tässä yhteydessä sivuuttaa. BKT88 on kansantalouden ja aluetalouksien kokonaistuotannon tärkein mitta ja se kuvaa tietyllä alueella tietyn ajanjakson aikana tuotettujen lopputuotteiden ja palvelujen markkina-arvoa ja volyymia. Keski-Pohjanmaan tuottama alueellinen bruttokansantuote perustuu vahvaan vientivetoiseen teollisuuteen. Maakunnan osuus koko maan viennistä vuonna 2012 oli 2,6 %. Taulukko 28. BKT Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla, käypiin hintoihin, milj. € ALUE Koko maa Keski-Pohjanmaa

2000

2012

muutos

muutos -%

BKT / asukas

136 261

199 069

62 808

36 683 €

1 314

2 228

914

32 472 €

Arvonlisäys89 on kehittynyt kokonaisuutena samansuuntaisesti kuin BKT. Teollisuuden osalta 2000 -luvulla koko maassa lasku on kuitenkin ollut -12 % mutta Keski-Pohjanmaalla kasvu peräti 38 %. Metallien jalostuksen90 arvonlisäys on kaksinkertaistunut 2000 -luvulla. Toimiala selittää koko teollisuuden 88

BKT (englanniksi GDP, Gross domestic product) saadaan laskemalla yhteen kansantalouden kaikkien tuotantoyksiköiden aikaansaamat arvonlisät, joita laskettaessa tuotantoyksiköiden myyntituotoista vähennetään toisilta tuotantoyksiköiltä ostettujen välituotteiden (raaka-aineet ja puolivalmisteet) arvot. Bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan kulutukseen, investointeihin, varastojen lisäykseen tai vientiin menevien loppuhyödykkeiden arvot. BKT kertoo alueen taloudellisen toiminnan laajuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Koska se on maan tulonmuodostuksen mitta ja luo talouteen tuotannon arvoa vastaavan tulon, käytetään sitä usein myös maan taloudellisen suorituskyvyn sekä tulonmuodostuksen mittana. Taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen lama ja taloudellinen taantuma voidaan kaikki tunnistaa BKT:n muutoksen avulla. Reaalisen bruttokansantuotteen kasvu kertoo kansantalouden kasvusta sekä sen suorituskyvyn vahvistumisesta. Taantuma taas on taloudellinen häiriö, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Näin ollen puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa, jonka pitkittyminen johtaa lamaan.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Metallien jalostus saa keskipohjalaisessa viitekehyksessä vahvan painotuksen metallien kemiaan. Klusterin työpaikkakeskittymä sijaitsee Kokkolassa niin sanotulla ”rannan” suurteollisuusalueella, KIP -alueella (KIP = Kokkola Industrial Park). Se on pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä ja alueella työskentelee yhteensä yli 2000 työntekijää.

arvonlisäyksen kasvusta 73 %. Muut teollisuuden toimialat ovat kasvaneet arvonlisäyksellä mitattuna 2000 -luvulla 30 %. Vuonna 2012 metallien jalostuksen osuus koko teollisuuden arvonlisäyksestä oli Keski-Pohjanmaalla 39 %. Bruttokansantuotteen syntyhistoria on 1930 -luvun laman kokemuksissa ja tarpeessa hallita sotataloutta toisen maailmansodan aikana. Se palveli ansiokkaasti myös sotien jälkeisellä aikakaudella, jolloin talouden rattaita piti saada liikkeelle. 2000 -luvulla kriittiset puheenvuorot ovat voimistuneet ja BKT on todettu liian kapea-alaiseksi ja vain taloudellista toimintaympäristö kuvaavaksi käsitteeksi. Kuva 51. GPI ja BKT Keski-Pohjanmaalla vuosina 1960-2012 35000

BKT

GPI

30000 25000 20000 15000

10000 5000 0 1960

1970

1980

1990

2000

2012

Yksi esille nousseista kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittareista on niin sanottu aidon kehityksen mittari, GPI, jonka englanninkielinen lyhenne tulee sanoista Genuine Progress Indicator. Se on yritys kuvata yhteiskunnallista kehitystä kokonaisvaltaisemmin kuin mitä BKT tekee. Kun verrataan näiden kahden mittarin välittämää kuvaa Keski-Pohjanmaan kehityksestä, syntyy mielenkiintoinen asetelma. BKT on kasvanut joitakin suhdannevaihteluita lukuun ottamatta 1960 -luvulta lähtien aina näihin päiviin saakka. Sen sijaan GPI:n kasvu pysähtyi 1980 -luvun puoleen väliin. 1990 -luvulla se kääntyi uudelleen hienoiseen nousuun, mikä näyttää jatkuvan edelleen. Kokonaisuutena kasvu on kuitenkin pysynyt lähestulkoon samalla tasolla kuin missä oli 80 -luvulla. Maakuntien välisessä vertailussa Keski-Pohjanmaa sijoittuu keskikastiin, Pohjois-Karjalan pitäessä kärkisijaa ja Satakunnan majaillessa hännänhuippuna.91 Ajatuksena GPI:ssä on antaa arvo myös sinne hinnalle, joka syntyy taloudellisen toiminnan luomisesta. Tämä hinta on luonnollisesti negatiivinen. GPI lasketaan summaamalla ensin yksityisen kulutuksen92 ja hyvinvointia tuottavien palvelujen arvo. Tästä vähennetään luonnon heikentymisestä syntynyt negatiivinen arvo sekä tuotannon ja muun ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen arvo. Näin syntyy bruttokansantuotteeseen verrattuna laajempi näkemys yhteiskunnan kehityksen tilasta ja suunnasta. Täydentävien mittarien kehitystyötä kannattaa jatkaa, koska BKT:n puutteet tunnistetaan ja tunnustetaan yleisesti. Huoli asiasta kasvaa, koska BKT:tä käytetään virheellisesti yleisenä hyvinvoinnin mittarina, mihin se ei lainkaan sovellu.

Keski-Pohjanmaan lähivuosien työllisyys ETLAn ja VATTin mukaan VATTin ja ETLAn näkemykset eroavat jokseenkin olennaisesti lähiajan kehityksen ennakoinnissa erityisesti alkutuotannon osalta, jossa ETLA uskoo 7 % kasvuun ja VATT yhtä suureen työllisyyden laskuun. Myös jalostuksen ja palvelujen kohdalla ETLAn ennuste on myönteisempi kuin VATTin, jonka uusimmis-

Satakunnan GPI -arvo, € per asukas, on miinusmerkkinen vuonna 2012.

Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus.

sa luvuissa kokonaistyöllisyyden ennuste laskee noin 1 % -yksikön verran aikaisempiin lukuihin verrattuna. Jalostus pysyi entisellään ja palvelujen kasvua leikattiin nollakasvun tuntumaan. Aiemmin VATTin ennuste oli lähestulkoon yhteneväinen ETLAn näkemyksen kanssa. Lokakuussa 2013 tehty ETLAn alue-ennuste ulottuu vuoteen 2017.93 Siinä Keski-Pohjanmaan toimialakohtainen työllisyys on arvioitu ja ennustettu vuodesta 2011 alkaen. Taulukko 29. Keski-Pohjanmaan työllisyys ETLAn mukaan vuosina 2011-2017 toimialoittain 2011

2017

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3093

2855

-238

-7,7

Jalostus

7448

7771

323

4,3

Palvelut

20972

21685

713

3,4

YHTEENSÄ

31513

32311

798

2,5

Taulukko 30. Keski-Pohjanmaan työllisyys VATTin mukaan vuosina 2011-2017 toimialoittain 2011

2017

muutos

muutos-%

Alkutuotanto

3120

3341

221

7,1

Jalostus

7534

7623

1,2

Palvelut

20711

20804

0,4

YHTEENSÄ

31365

31768

403

1,3

Näyttää siltä, että lähivuosien näkymät ovat hyvät tai ainakin siedettävät Keski-Pohjanmaalla. Vuoden 2014 lopulta löytyy kuitenkin myös kriittisempää aineistoa. VATTin ja ETLAn yhteistyönä laadituissa työllisyyden alueellisissa ennusteissa esitettiin kuvan 46 mukainen skenaario, jossa Keski-Pohjanmaan työllisyys kehittyy lähivuosina hitaammin. Työllisyys laskee vuosina 2014 ja 2015, kääntyen vasta vuoden 2015 lopulla nousuun. Vuosien 2014 ja 2015 aikana tasaisesti noussut työttömyys osaltaan vahvistaa tämän skenaarion todennäköisyyttä. Avainkysymykseksi muodostuu se kuinka pitkäksi kasvujakso muodostuu kun sen vihdoin alkaa. Aiemmin kuvatun mukaisesti VATT -ennakoinnin tavoiteurassa työllisyyden kasvu olisi taittumassa jo vuoden 2016 jälkeen. Kuva 52. Lähivuosia koskevia näkemyksiä Keski-Pohjanmaan työllisyyskehityksestä 33000

32000

31000

30000

29000

ETLAn alue-ennuste 2013-2017

VATT, %-muutos 2014-2016

VATT & ETLA kriittinen näkemys

VATT tavoiteura 2030 Keski-Pohjanmaalle

28000 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Ennusteessa on ollut käytettävissä Tilastokeskuksen heinäkuussa 2013 julkaisemat kansantalouden tilinpidon toimialoittaiset koko maan tuotanto- ja työllisyystiedot vuoteen 2012. Teollisuuden, rakentamisen ja yksityisten palveluiden toimialojen vuoden 2011 maakuntakohtaisen työllisyyden arviointiin on käytetty Tilastokeskuksen maaliskuussa 2013 julkaisemia tietoja toimialojen henkilöstön määrän kehityksestä.

ETLAn ja maakunnan omat näkemykset ovat samansuuntaisia, olkoonkin niin, että ETLAn ennusteen aikajänne on huomattavasti maakunnan tavoiteuraa lyhyempi. Jos kasvu jatkuu tasaisena ETLAn vuoden 2013 ennusteen mukaisesti myös vuoden 2017 jälkeen, on lopputulos lähellä maakunnan tavoitetilaa. Kuva 53. Maakunnan työllisyyden tavoitetila ja ETLAn vuosien 2013-2017 ennuste KP oma tavoite 2030, kasvu 9 % = 2 900 työpaikkaa ETLA 2013-2017, kasvu 2,5 % = 800 työpaikkaa Alkutuotanto Julkinen hallinto ja koulutus

Rakentaminen Teollisuus Sote-palvelut Yksityiset palvelut -1000

-500

500

1000

1500

2000

2500

Väestökehitys Työmarkkinoilla tapahtuu vielä paljon ennen vuotta 2020. Väestö kasvaa mutta eri väestöryhmien väliset suhteet muuttuvat olennaisesti. Syntyvyys pysyi korkealla vielä niin sanottujen suurten ikäluokkien eli vuosina 1945-1950 syntyneiden jälkeenkin pitkälle 1950 -luvulle saakka.94 Merkittävä osa suuren syntyvyyden aikakauden lapsista on vielä hyvässä työiässä ja he muodostavat määrällisesti suuremman joukon kuin työikään ja täysikäisyyteen tulossa olevat nuoret. Tästä syystä työikäisen väestön määrä on laskussa lähivuosina niin sanottujen omavaraislaskelmien perusteella.95

Työikäisistä tällä hetkellä pienin ryhmä ovat nelikymppiset, koska syntyvyys putosi erittäin alas 1970-luvun alussa. Se vaikutti myös syntyvyyden notkahdukseen 2000-luvun vaihteessa, jolloin 70-luvulla syntyneet olivat ”parhaassa” perheen perustamisiässä. On selvää, että myös esimerkiksi 17 -vuotias tai 67 -vuotias henkilö on sanalle ”työikäinen” annettavassa merkityksessä ryhmään kuuluva. Käsitteen työikäinen käyttö on kuitenkin vakiintunut ja sillä tarkoitetaan 15-64 -vuotiaita. Tässä yhteydessä puhutaan työikäisten ydinjoukosta, josta 15-17 -vuotiaat rajataan kuitenkin koululaisina pois.

Muuttoliike voi aina muuttaa kehityksen kulkua nopeallakin aikataululla, mistä Keski-Pohjanmaan väestökehitys viime vuosikymmenien aikana on oiva esimerkki.

Kuva 54. Väestön ikäprofiili vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla96 1200 1000 800 600 400 200 0 1

Ellei muuttoliike kiihdy olennaisesti, vähenee työikäisten määrä vuosina 2011-2030 hieman alle 7 %. Kehitys toteutuu jo 2020 -luvun alkuvuosiin tultaessa. Kuva 55. 18-64 -vuotiaat Keski-Pohjanmaalla 41000

Kuva 56. Keski-Pohjanmaan väkiluku 1980-2040 74 000 72 000

40000

70 000

39000

68 000

38000

66 000

64 000

37000

62 000

36000 2011

2015

2020

2025

2030

60 000

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

Muuttoliikkeen radikaali suunnanmuutos 2000 -luvulla Alueen väestömäärä on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana 3 600 henkilöllä, mutta kasvu ei ole ollut yhtäjaksoista. Vuodesta 1980 aina 90-luvun puoleen väliin saakka kasvu oli yhteensä lähes 5000 ihmistä. Sitten suuren laman jälkeisellä 10 vuoden ajanjaksolla väkiluku putosi yli 2000 henkilöä. Kehityksen suunta muuttui jälleen 2000 -luvun alussa, minkä jälkeen väkiluku on kasvanut reilut 1000 henkilöä vuoteen 2014 mennessä. Kasvu on kohdistunut pääosin Kokkolan kaupunkiin.

Kuvan 54 pystyviivat rajaavat työikäisten ydinjoukon.

Kuva 57. Väestömuutokset Keski-Pohjanmaalla vuosina 1980-2040, toteutunut vuoteen 2013 800

Väestönlisäys

Luonnollinen väestönlisäys

Kokonaisnettomuutto

600 400 200 0

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

-200 -400 -600 -800

Väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen ja muuttotappion pienentymiseen. Maan sisällä tapahtuva muuttoliike on edelleen hieman tappiollista Keski-Pohjanmaalla mutta tilanne on parantunut huomattavasti 2000 -luvun alun suurista muuttotappioluvuista. Kuva 58. Maan sisäinen muuttoliike Keski-Pohjanmaalla vuonna 2013 pois lukien siirtolaisuus 700 Lähtö Keski-Pohjanmaalta

600

Tulo Keski-Pohjanmaalle

500 400 300 200 100 0

0-4

5-9

10-14

15-19

20-24

25-29

30-34

35-39

40-44

45-49

50-54

55-59

60-64

65-69

70-74

75-

Työvoiman tarjonnassa tapahtunut olennainen muutos vaikeutti työllisyyden ennakointia 2000 -luvun alun vuosina. Tiettynä aikana voimassa oleva väestöennuste ei välttämättä toteudu ja suuretkin muutokset ovat mahdollisia. Yhteen työvoiman tarjontaennusteeseen ei siis kannata hirttäytyä. Sen sijaan kannattaa laatia useampia erilaisia skenaarioita mahdollisista tulevaisuuksista. Toisaalta lähtökohdaksi voidaan ottaa myös työvoiman kysyntä, mikä on esimerkiksi VATTin työn näkökulma. Siinä liikkeelle lähdetään kansantalouden kokonaiskuvasta ja työvoiman kysynnästä eri toimialoilla. Kuvassa 59 on esitetty 2000-luvulla laaditut viralliset Tilastokeskuksen Keski-Pohjanmaata koskeneet väestöennusteet sekä kaksi maakunnan omaa mallinnusta vuosilta 2003 ja 2006.97 Kuva kertoo alueel97

Maakuntaliitossa reagoitiin nopeasti muuttuvassa tilanteessa asiaan laatimalla omia ennusteita, jota tuolloin vastasivat hyvin ajankuvaa ja osuivat Tilastokeskuksen ennusteiden päivitysrytmin väliin.

lisen väestökehityksen ennustamisen vaikeudesta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Ennusteiden ääripäiden välinen erotus on lähes 7000 asukasta vuonna 2025, mikä on vastaa lähes 10 % maakunnan väestöstä. Vuosituhannen alun ennuste lupasi siis suurta muuttotappiota Keski-Pohjanmaalle. Ennusteen peruslogiikan mukaan näin tapahtuisi, mikäli edellisten vuosien kaltainen kehitys jatkuisi. Suunta muuttui yht’äkkiä mutta nykyisellä kasvu-urallakaan pysyminen ei ole itsestään selvyys.98 Kuva 59. Keski-Pohjanmaan väestöennusteet 2000 -luvulla, vuoden 2015 alussa 68 858 asukasta

mkura2003 KP liiton oma ennuste 2003 tike2007 TK, väestöennuste 2004 TK, väestöennuste 2009

76000

mkura2006

tike2003 KP liiton oma ennuste 2006 tike2012 TK, väestöennuste 2006

tike2009 74500

TK, väestöennuste 2012

73500

75000

72500

74000 73000

71500

72000

70500

71000

69500

70000

68500

69000

67500

68000

67000

2000

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2005 2010 2015 2020 2025 2030

2035

2040

Väestöennuste kunnittain Tällä hetkellä uusin eli vuoden 2012 ennuste on Keski-Pohjanmaalle hyvin optimistinen. Maakunta ei ole pysynyt tällä kasvu-uralla ja siitä johtuen on ennakoitavissa, että kun vuoden 2015 syksyllä Tilastokeskus päivittää maakunnittaiset väestöennusteet, palaa Keski-Pohjanmaa suurin piirtein vuoden 2009 väestöennusteen uralle. Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan kunnista vain Kokkola kasvaa. Kuva 60. 2000-luvun väestöennusteet nykyisillä maakuntarajoilla Keski-Pohjanmaalla 74000 72000 70000 68000 66000 64000 62000 60000 1995 98

TK, väestöennuste 2004

TK, väestöennuste 2006

TK, väestöennuste 2009

TK, väestöennuste 2012

2000

2003

2005

2008

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen lähtötason pudotuksen selittää maakuntarajojen muutos.

Kuva 61. Väestöennuste kunnittain 2030 120

Kokkola KP 100

Kaustinen Kannus Toholampi ja Veteli Lestijärvi

Halsua

2011

2015

2020

2025

2030

Taulukko 31. Väestöennusteen arviointia kunnittain 2011

2014 ennuste

toteutunut 2014 VRK1

ennakkoväkiluku

ero (VRK – ennuste)

Keski-Pohjanmaa

68 484

68 944

68 858

68 855

-86

Halsua

1 275

1 198

1220

1222

Kannus

5 697

5 578

5646

5643

Kaustinen

4 280

4 244

4286

4287

Kokkola

46 585

47 562

47 294

47 296

-268

Lestijärvi

847

799

818

817

Perho

2 910

2 856

2896

Toholampi

3 485

3 398

3356

3353

-42

Veteli

3 405

3 309

3342

3341

Nykyisessä ennusteessa maakunnan 15-64 -vuotiaiden joukko99 laskee vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä alle 94 % prosenttiin eli 43 000 tuntumasta lähelle 40 000 henkilöä. Kokkola säilyisi 2 % marginaalilla vuoden 2011 tasolla ja muissa kunnissa pudotus olisi selvästi suurempi ja pienin pudotus olisi maaseudulla Kaustisen kunnassa. Kokkola on 69,5 % koko maakunnan väestöstä ja sen ennustettu kehitys nostaa koko maakunnan ennusteen kasvu-uralle ja lähelle 0-kehitystä työ ikäisten ydinjoukon osalta. Kaustinen erottuu pienempänä aluekeskuksena ja pienimmät kunnat tulevat viimeisenä. Korrelaatiosuhde näyttäisi siis olevan olemassa myös etäisyyden suhteen maakuntakeskukseen.

Työllisyyden ja ylipäätään maakunnan kehittymisen kannalta väestökehitys on keskeinen tekijä. Työvoiman tarjonta rakentuu pääasiassa työllisten ydinryhmästä eli 18-64 -vuotiaista henkilöistä. On selvää, ettei 15 - 17 -vuotiaiden paikka ei ole joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta työelämässä. Toisaalta yli 65 -vuotiaiden työllisten määrä kasvaa koko ajan ja ikäryhmittäin katsottuna 65 - 69 -vuotiaiden työllisyysaste on noussut nopeasti 2000 -luvulla. Vuoden 2013 alussa heitä oli Keski-Pohjanmaalla 300, joista Kokkolassa oli kaksi kolmasosaa ja maaseudulla kolmannes.

Kuva 62. 15-64 -vuotiaiden ennustettu kehitys kunnittain 2030 110 Kokkola

100

KP 90 Kaustinen 80

Toholampi, Perho ja Kannus

Veteli

2011

2015

2020

2025

2030

Halsua Lestijärvi

Näyttää siltä, etteivät Kokkola ja Toholampi pysy heille ennusteessa annetussa tavoitteessa kokonaisväestön ja työikäisten osalta. Siksi koko maakunnan suhteen väestöennuste näyttää hieman liian optimistiselta tällä hetkellä. Vastaavasti toinen huomio on, että muiden kuntien osalta väestöennusteen odote on ylittynyt, vaikkakaan ei kovin reilusti virhemarginaalin ollessa keskimäärin 1 %. Taulukko 32. Työikäisten (15-64 -vuotiaat) väestöennusteen arviointia 2011

ennuste 2014

TK, ennakko 2014

erotus (toteutunut - ennuste)

42 993

41 739

41 630

-109

Halsua

758

700

706

Kannus

3600

3384

3410

Kaustinen

2680

2580

2583

Kokkola

29 614

29 171

29 016

-155

Lestijärvi

521

474

480

Perho

1641

1548

1572

Toholampi

2088

1933

1890

-43

Veteli

2091

1949

1973

Keski-Pohjanmaa

Jo alun perin oli selvää, että Tilastokeskuksen vuonna 2012 laskema väestöennuste Keski-Pohjanmaalle on äärimmäisen myönteinen. Tämä johtui ennusteen laadintalogiikasta, jossa tuleva kehitys määritellään muutaman edellisen vuoden kehityksen perusteella. Tämä ajanjakso – siis vuosien 2006 - 2011 välinen kehitys – oli maakunnassa väestöllä mitattuna erittäin myönteinen. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei ole mahdollista ottaa huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestökehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, millainen väestökehitys on odotettavissa, mikäli viimeaikainen väestönkehitys jatkuisi muuttumattomana tulevat vuosikymmenet. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tärkein tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla tulevaan väestönkehitykseen voidaan vaikuttaa.100 Molemmat kehityssuunnat sekä ennustettu kasvu että lasku aiheuttavat tarvetta toimenpiteille. Kasvun tiellä on esimerkiksi pohdittava, missä väestö asuu, jolloin kyseeseen tulee asuinalueiden kaavoitus- ja liikenneratkaisut sekä muiden palvelujen järjestäminen. Mikäli väestö vähenee, saattaa sillä olla vaikutusta muun muassa kuntatalouteen verotulojen muodossa. Toisaalta palvelutarve saattaa myös laskea. 100 Tilastokeskus, väestöennuste.

16 - 21 -vuotiaat – koulutussuunnittelun ydinryhmä Nuorten määrä kertoo työvoiman uusiutumisesta pidemmällä aikavälillä. Tähän liittyy myös alueen vetovoima eli se kasvaako työvoiman määrä vai menetetäänkö sitä muille alueille muuttotappion tai työmatkaliikenteen muodossa. Keskimääräisen ikäluokan koko on pudonnut 2000 -luvulla 1000 nuoresta lähelle 800 nuorta mutta määrä palautuu ennusteen mukaan 900 nuoren tasolle, mikä on osoitus jatkuvuudesta. Taustalla vaikuttaa muuttoliikkeen ohella syntyvyyden nousu 2000 -luvun aikana Keski-Pohjanmaalla ja lähimaakunnissa. 16-vuotta täyttäneiden - jotka tekevät ensi kerran koulutusvalintoja oppivelvollisuuden päätyttyä - nuorten määrä näyttäisi olevan alimmillaan vuonna 2016, jonka jälkeen toiselle asteelle siirtyvien nuorten määrä on jälleen kasvussa. Kuva 63. 16-21 -vuotiaat vuosina 2000-2040 7 000

6 000

5 000

4 000 2000

2010

2020

2030

2040

Kuva 64. 16-21 -vuotiaiden keskimääräinen koko 1100 1000 900 800 700

2000

2010

2020

2030

2040

Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden. Se oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa koko maassa 55,8. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1962. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7). Taulukko 33. Huoltosuhteen kehityksen vertailua 1983-2013

1983

1992

2003

2013

Keski-Pohjanmaa

52,5

54,5

63,4

Koko maa

46,9

49,3

49,7

55,8

Seniorikansalaiset ja huoltosuhde Huoltosuhde on perinteisesti korkea Keski-Pohjanmaalla suuren syntyvyyden vuoksi, mutta tällä hetkellä se nousee aiempaa nopeammin, koska yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti. Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2013 Keski-Pohjanmaata korkeampi vain Etelä-Savossa, 65,1 ja Etelä-Pohjanmaalla, 63,5. Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudellamaalla, 48,3. Huoltosuhde uhkaa vääristyä eniten maaseudun pienissä kunnissa ja kestävimmät huoltosuhteet löytyvät Suomen kasvavista kaupungeista. Kuva 65. Yli 60 -vuotiaiden ikärakenne 2011-2040 Keski-Pohjanmaalla

12 000

60 - 69 v.

70 - 79 v.

80 - 89 v.

90 - v.

10 000 8 000 6 000

4 000 2 000 0 2000

2010

2020

2030

2040

Taulukko 34. Yli 50 -vuotiaiden ennustettu ikärakenne ikäryhmittäin vuosina 2011-2040 ikäryhmä

muutos 2011-2040

50-59

-832

-9

60-69

-1 604

-18

70-79

1 794

80-89

2 763

90-

1 484

315

Huoltosuhteen kehityksellä on suora vaikutus kuntien talouteen ja toimintaan, sillä nuoret ja erityisesti seniorikansalaiset käyttävät palveluja ja synnyttävät siten työikäistä väestöä enemmän kustannuksia. Kuvasta 66 saa näkökulmaa ikärakenteen ja palvelujen kustannustason välisen suhteen kehittymiseen. Taulukon 34 mukaan mitä iäkkäämmästä väestöstä on kyse, sitä suuremmaksi ikäryhmän suhteellinen kasvu ennusteen loppuvuosien osalta muodostuu. Yli 80-90 -vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa ja yli 90 -vuotiaiden määrä nelinkertaistuu, mikäli ennuste toteutuu.

Kuva 66. Ikäriippuvat kustannukset Suomessa. Lähde: Stakes, deflatoitu 2011 rahan arvoon, € / capita 60000

50000

Vanhustenhuolto

Opetus & kasvatus

Päivähoito & nuorisotoimi

Terveydenhuolto

40000

30000

20000

10000

Tilastokeskus tunnustaa, että väestöennusteet ovat aina aliarvioineet eliniän pitenemisen. Tämä kehitys on ollut nopeaa 2000 -luvulla. Suomalaisten eliniän odote kasvaa koko ajan mutta on esimerkiksi miesten osalta Pohjoismaista lyhin. Vanheneva väestö elää edellisiin vuosikymmeniin verrattuna huomattavasti pidempään ja he myös säilyvät toimintakykyisinä. Myös varallisuus on kehittynyt siten, että seniorikansalaisilla on taloudellista kapasiteettia ostaa hyvinvointipalveluja. Eläkepäivien vieton lomassa osa yli 70 -vuotiasta tulee osallistumaan vielä työelämäänkin, ei välttämättä kokopäiväisesti, mutta ainakin osa-aikaisesti.

Maahanmuutto Väestömäärän osalta seuraavan 20 vuoden aikana kehitys on Suomessa kasvava mutta ikärakenne haasteellinen. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa puolella miljoonalla ja työikäisten (15-64 -vuotiaat) määrä vähenee 100 000. Maakunnan kehityksen suunta vastaa todennäköisesti koko maan tilannetta. Seuraavan 20 vuoden aikana VATT arvioi Keski-Pohjanmaan pääsevän työllisyydessä kasvu-uralle, vaikka työikäisten määrä ei näyttäisi kasvavan. Koko maassa keskittymiskehitys jatkuu ja suurin kasvu niin väestön kuin työllisyyden osalta kasautuu suuriin keskuksiin. Kuva 67. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrän vuosimuutos 1991-2013 Keski-Pohjanmaalla 200 150 100 50 0 1991 -50

2000

2013

Maahanmuutto on yksi ratkaisu tilanteeseen, jossa työvoiman tarjonta supistuu. 20 vuoden aikana Keski-Pohjanmaan kokonaisväkiluku on välillä kasvanut ja välillä laskenut mutta ulkomaalaistaustaisten määrä on sekä Suomessa että Keski-Pohjanmaalla kasvanut tasaisesti, siten että kasvu on vauhdittunut 2000 -luvun aikana. Keski-Pohjanmaalla asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä oli vuonna 2013 noin 1 600 henkilöä. Kasvusta huolimatta vieraskielisten osuus koko väestöstä on vain 2,4 %. Selvästi pienempi osuus maakunnissa on vain Etelä-Pohjanmaalla, 1,9 %. Vastaavasti Pohjanmaan luku on 5,7 % ja se on maan korkein Uudenmaan yli 10 % jälkeen. Siirtolaisuudella on olennainen rooli maakunnan väestökehityksessä, kuten kuva 68 osoittaa. Kuva 68. Väestömäärän muutos vuosina 1990-2013 etnisen taustan mukaan Keski-Pohjanmaalla Väestö yhteensä

Suomalaistaustaiset

+ 0,7 %

- 1,4 % 200

Ulkomaalaistaustaiset -1500

-1000

-500

+ 580 % 500

1000

1500

2000

Maahanmuuttajien ikärakenne on yleisesti nuori ja työllisyysaste matala verrattuna kantaväestöön. Nämä edellä mainitut lähtökohdat kertovat siitä, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt voivat olla merkittävässä roolissa suomalaisilla työmarkkinoilla jatkossa mutta asia ei kehity itsekseen. Maahanmuuttajat ovat erityisryhmä, joiden aseman parantamiseen kannattaa paneutua, koska Suomi ja sen eri alueet tarvitsevat lisää työvoimaa ja tekeviä käsiä jatkossa. Monimuotoisuus ja muutokset on osa muuttuvaa suomalaista työelämää. Työpaikoilla on yhä enemmän eri kansallisuuksia, uskontoja ja ajatussuuntia sekä eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Myös monenlaiset muut muutokset tuovat uudenlaisia tilanteita työpaikoille.101

Julkisen sektorin työllisyys Usein kuulee puhuttavan ja kirjoitettavan aiheesta ”julkisen sektorin työllisyys”. Ei ole täysin yksiselitteistä, mitä sillä tarkoitetaan ja mistä silloin puhutaan. Julkiseen sektoriin kuuluvat kunnan ja valtion työtehtävät. Valtiosektorin piiriin luetaan valtion hallinnon lisäksi, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset. Keski-Pohjanmaan julkisen sektorin työllisten osuus koko maan julkisista työpaikoista vastaa aika tarkkaan maakunnan väestöosuutta koko maasta, mikä on 1,6 % kun työllisten osuus on 1,22 %. Julkisen sektorin osuus on pitkin 2000 -lukua ollut miltei muuttumaton, noin 25 % kaikista työpaikoista aluetilinpidon mukaan. Joka toinen julkisen sektorin työpaikoista on sote-alalla ja joka neljäs koulutuksessa. Kolmanneksi suuri alatoimiala on julkinen hallinto, jonka osuus on 16,6 % kaikista julkisen sektorin työntekijöistä. Merkillepantavaa on, että vain julkinen hallinto on 100 % ”puhtaasti” julkisia työpaikkoja sisällään pitävä. Edellä mainitulla sote-alalla jo 23 % työllisyydestä muodostuu yksityisen sektorin toiminnasta. Kehityssuunta on viime vuosina ollut vakaa, joten edellä mainittu osuus ylittää lähivuosina 30 % mitä todennäköisimmin.

101 Työterveyslaitos, http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama

Taulukko 35. Julkisyhteisöjen työllisten osuus toimialoittain Keski-Pohjanmaalla 2012, aluetilinpito Koko työllisyys

Julkisyhteisöt

%-osuus

%-osuus julkisesta

Metsä- ja kalatalous

447

4,6

0,3

Rakentaminen

2332

0,2

0,1

Kustantaminen ja televiestintä

688

8,1

0,7

Muu kiinteistötoiminta

139

0,9

Ammatillinen toiminta

955

118

12,4

1,5

Hallinto- ja tukipalvelut

1095

191

17,4

2,4

Julkinen hallinto

1322

100

16,6

Koulutus

2205

2057

25,8

Terveys- ja sosiaalipalvelut

5085

3911

Taiteet, viihde ja virkistys

1506

300

3,8

Toimialojen työlliset yhteensä

31326

7980

25,5

100

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Omavaraisuus on noussut viime vuosina Keski-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa 20 vuoteen yli sadan. Maakunta tarjoaa työpaikkoja lähialueen väestölle, koska maakunnassa on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä asukkaita. Kuva 69. Työpaikkaomavaraisuus 1987-2012

Kuva 70. Pendelöinti 1987-2012

102

600

101

400

100

200

-200

1987

1992

1997

2002

2007

2012

-400

-600

95 1987

1992

1997

2002

2007

2012

-800

Pendelöinnillä102 eli sukkuloinnilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Nettopendelöinti on alueen ulkopuolella työssäkäyvien ja alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden välinen erotus. Positiivinen nettopendelöinti tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä.

102 Sanan etymologia on ilmeisesti latinan kielessä, pendelum, heiluri. Tilastoissa pendelöijiksi lasketaan kaikki ne henkilöt, joiden kotikunta on eri kuin työpaikkakunta. Työ voi olla esimerkiksi etätyötä tai henkilö voi asua arkisin työpaikkakunnallaan ja matkustaa kotikuntaansa vain viikonlopuksi. Työn sisältöjen ja työtapojen muuttuessa myös ilmiön kuvaaminen vaikeutuu. Esimerkiksi monet asiantuntijatyöt tehdään paikasta ja ajasta riippumatta, jolloin matkustus kodin ja työpaikan välillä ei ole suoraviivaista ja sen kuvaaminen voi olla keinotekoista.

Kuva 71. Pendelöinti Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012

Pohjanmaa

työpaikat työvoima omavaraisuus

1292

1332

28686 28559 + 127 (100,5%)

Pietarsaaren seutu Keski-Pohjanmaa

268

1179

735

592

622 329

847

Kaustisen seutu

Muu Suomi

277 Uusimaa

pendelöi maakuntaan 3195 maakunnasta 3068 nettopendelöinti + 127

172

Keski-Suomi

269

1017

Oulun Eteläinen

Kokkolan seutu

1173

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

322 276

170

133

Vuoden 2012 lopussa Keski-Pohjanmaalla asui Tilastokeskuksen mukaan 28 559 työssäkäyvää henkilöä. Heistä 17,9 % eli 5 110 henkilöä pendelöi omasta asuinkunnastaan. Mitä korkeampi koulutustaso henkilöllä on, sitä todennäköisempää on myös työmatkaliikenteen tarve. Taulukko 36. Työllisten (28 559) pendelöinti kotikunnasta koulutusasteen mukaan 2012, % -osuus kaikki yhteensä

vain perusaste

keskiaste

alempi korkea-aste

ylempi korkea-aste

17,9

15,8

19,5

22,4

Myös ikä vaikuttaa intoon tai tarpeeseen pendelöidä. Mitä nuorempi työntekijä on kyseessä, sitä useammin pendelöidään oman kunnan ulkopuolelle. 65-74 -vuotiaissa osuus kääntyy hienoiseen nousuun. Toisaalta ikäryhmä ja otos on kooltaan pieni; ainoastaan 5 % esimerkiksi 55-64 -vuotiaiden ikäryhmään verrattuna. Taulukko 37. Työllisten (28 559) pendelöinti kotikunnasta iän mukaan 2012, % -osuus kaikki yhteensä

18-24 v.

25-34 v.

35-44 v.

45-54 v.

55-64 v.

65-74 v.

17,9

21,8

21,7

18,4

16,4

13,1

15,6

Maakunnan sisällä yli kuntarajan pendelöi noin 18 % työllisistä. Kuntarajan ylittäminen kodin ja työpaikan välillä on sitä yleisempää mitä nuoremmista henkilöistä on kyse. Koulutustason ja iän vaikutukset näkyvät selkeästi kuvassa 72.103

103 On todettava, ettei alle 25 -vuotiaiden joukko - 3000 nuorta - ole määrällisesti kovin suuri.

Kuva 72. Pendelöinti koulutustason ja iän mukaan vuonna 2012, % -osuus ikäryhmän työllisistä

alle 25 v.

30 yli 65 v.

25-34 v.

perusaste

keskiaste korkea-aste

55-64 v.

35-44 v.

45-54 v. Yli 65 -vuotiaita työllisiä on pieni mutta kasvava joukko ja heidän kohdalla pendelöinti on yleisempää kaikilla koulutusasteilla verrattuna 55- 64 -vuotiaisiin. Työurien pidentyminen näkyy tilastoissa selvästi eivätkä seniorikansalaiset näytä pitävät pendelöintiä esteenä työelämään osallistumiselle. Mitä erikoistuneempi koulutus henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hän joutuu pendelöimään. Tämä koskee erityisesti Keski-Pohjanmaata, koska pienen maakunnan työmarkkinat eivät ole niin monipuoliset kuin suuremmissa kaupungeissa. Korkeakoulutettujen työmarkkinoiden kehittyminen on aluekehityksen kannalta tärkeä asia. Työmatkapendelöinti liittyy olennaisesti myös perheiden muutto- ja paluumuuttopäätöksiin. Kysymys on siitä, löytyykö entiseltä kotiseudulta, nykyiseltä asuinseudulta tai lähialueilta perheen molemmille aikuisille töitä. Työvoiman liikkuvuudesta puhutaan usein valtakunnan politiikassa. Kansantalouden edun nimissä olisi hyvä, jos työvoima liikkuisi nopeasti sinne, missä työllisyyden on otollisinta kulloinkin kehittyä. Aluetasolle tultaessa asia ei ole niin yksinkertainen, vaikka jo vuosikymmeniä jatkunut muuttoliike on tuonut työvoimaa syrjäseuduilta kohti kasvukeskuksia. Juurtuminen ja tai jopa henkisen kodin löytäminen tietyltä alueelta nostaa muuttokynnyksen usein ylittämättömäksi, vaikka työtarjous olisi kuinka houkutteleva tahansa.104 Myös yleinen varallisuustaso ja yhteiskunnan tuet ovat sillä tasolla, ettei liian suureksi koettuja uhrauksia tarvitse tehdä. Näin alueelliset työttömyyserot nousevat suuriksi ja samaan aikaan ilmenee myös pulaa työvoimasta.

Segregaatio Kun tutkitaan työmarkkinoiden tilaa ja toimintaa, ei tasa-arvon teemaa voida sivuuttaa. Yleisin julkisessa keskustelussa esillä oleva näkökulma on palkkatasoon liittyvät kysymykset. Naisten palkkatason on havaittu pääsääntöisesti olevan hieman matalampi miehiin verrattuna. Alueellista palkkatasoanalyysia ei ole käytännössä mahdollista laatia, mutta työpaikkarakenteen osalta voidaan joitakin huomiota tehdä. Työmarkkinoiden tasa-arvokeskustelussa käytetään segregaation käsitettä, jolla kuvataan esimerkiksi toimialoittain toteutuvaa jakoa miesten ja naisten töihin. Työelämän segregaatiolukujen esittämisen tavoitteena on ollut todistaa sukupuolen perusteella tapahtuva työmarkkinoiden jakautuminen ja osoittaa kuin suuri määrä työvoimasta tulisi vaihtaa toimialaa, jotta tasainen työnjako saavutettaisiin. Suoraviivaisesti ihanteena on absoluuttisen tasaisesti jakautuvat miesten ja naisten työmarkkinat. Se ei kuitenkaan liene tarkoituksenmukainen tavoite.

104 1970 -luvun alussa lähti Suomesta Ruotsiin pääasiassa työn perässä jopa yli 40 000 henkilöä per vuosi. Aiemmin Suomesta on työn perässä lähdetty aina Amerikkaan saakka.

Alkutuotanto on perinteisesti miesvaltainen ala, teollisuus ja rakentaminen vielä selvemmin.105 Yksityiset palvelut jakautuvat kaikkein tasaisimmin.106 Julkiset palvelut jakautuvat voimakkaasti koulutuksen ja erityisesti sote-alan naisvaltaisuuden vuoksi. Julkinen hallinto työllistää tasaisesti sekä miehiä että naisia. Maakunnallisessa työpaikkajakaumassa ei näyttäisi olevan mitään yllättävää. Edellä kuvattu profiili on nostanut Keski-Pohjanmaan 2000 -luvun alkupuolella tehdyissä tutkimuksissa maakunnittaisissa vertailussa negatiivisessa mielessä ”kärkipaikalle”. Keski-Pohjanmaan työmarkkinat ovat siis perinteisesti olleet voimakkaasti eriytyneet vertailussa muihin alueisiin. Tätä on tulkittu rakenteelliseksi heikkoudeksi. Myös päinvastainen tulkinta on kuitenkin mahdollista tehdä. 2000 -luvun alun aikana myönteisemmäksi kääntyneen muuttoliikkeen taustalla on Keski-Pohjanmaalle ja erityisesti Kokkolaan suuntautunut työn perässä muuttaminen. Perusskenaario etenkin lapsiperheiden kohdalla on se, että toiselle aikuisista on uusi työpaikka alueella ja todennäköinen tavoite on, että molemmille puolisoille löytyy jollain aikajänteellä työtä. Usein miespuoliset henkilöt työllistyvät teollisuuteen ja naiset hoiva-alalle. Väestömäärä kasvaa, samoin segregaatio. Onko kyse maakunnan heikkoudesta vai vahvuudesta? Eriytymisen problematiikkaa on lähestyttävä kasvatuksen näkökulmasta. Saavatko lapset ohjautua niille aloille, joille heillä on taipumuksia ja ominaisuuksia ja jotka heitä aidosti kiinnostavat. Tasa-arvon näkökulman on oltava laaja ja koskettava kaikkia. Sekä miesten että naisten tulee voida hakeutua haluamalleen alalle. Ensimmäiseksi olisi palkkakysymyksessä päästävä tasa-arvoiseen tilanteeseen. Seuraavana perheenperustamisen kustannukset on jaettava perheen molempien vanhempien työpaikkojen kesken. Kun nämä asiat saadaan yhteiskunnassa kuntoon, voidaan siirtyä keskusteluun siitä, kuinka vahvasti sukupuoliroolit ovat - ja kuinka vahvasti niiden pitäísi olla - mukana vanhempien ja koulun tekemässä kasvatuksessa ja oppilaanohjauksessa. Taulukko 38. Työpaikkojen jakautuminen miesten ja naisten töihin Keski-Pohjanmaalla 2012 Toimiala

Miehet %

Miehet

Naiset

Naiset %

ero N-M

1 714

835

2,9

-3,1

Jalostus

17,9

5 073

1 020

3,6

-14,3

Yksityiset palvelut

20,4

5 795

5 382

-1,5

Julkiset palvelut

5,6

1 583

6 979

24,6

Yhteensä

14 165

14 216

Alkutuotanto

Elinkeinorakenteen jakautuminen näkyy myös koulutustasoa tutkittaessa. Naiset ovat korkeammin koulutettuja. Miehet suorittavat naisia useammin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja päättävät opinnot siirtyen työelämään. Koulutustasosta huolimatta monet tutkimukset ovat osoittaneet, että johtotehtävissä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla miehet ovat enemmistönä.107 Tasa-arvo108 kuuluu keskeisesti siihen retoriikkaan, jota harrastavat moderneiksi sivistysvaltioiksi itseään kutsuvat maat. Se on eurooppalainen arvo, jonka merkitys on Euroopan unionin aikakaudella korostunut entisestään. Komissio on edellyttänyt jäsenvaltioilta konkreettisia toimia. Mitä nämä toimenpiteiden pitäisi olla? Suomessa on käynnistetty samapalkkaisuusohjelmia, mutta ongelmat ovat ilmeisesti syvemmällä. Ottamatta kantaa toimenpiteisiin, lähestytään asiaa seuraavassa kuvan 73 avulla. Siinä on esitetty uusin kansainvälinen vertailu työmarkkinoiden tasa-arvosta naisnäkökulmasta. Tässä maaliskuussa 2015 The Economist -lehden julkaisemassa vertailussa Suomi todetaan parhaaksi maaksi mitä tulee naisten 105 Teollisuudessa työskenteli vuonna 2012 noin 1000 naista ja rakentamisessa 100. 106 Palveluissa kaupan ala suurimpana on tasaisesti jakautunut. Suurimmat erot ovat miesvaltaisella logistiikka-alalla ja naisvaltaisessa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. 107 http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/lasikatto_amerikkalaisittai_johtajina_enemman_johneja_kuin_naisia, primäärilähteet: The New York Times -lehti ja Keskuskauppakamari. 108 Keskustelu tasa-arvosta saa hyvin erilaisia sisältöjä eri maiden välillä. Kun kehitysmaissa on usein kyse henkeen ja terveyteen liittyvistä kysymyksistä, on Ruotsissa viime aikoina keskusteltu muun muassa tasa-arvoisesta teiden aurauksesta. Ajatuksena on aurata välillä jalankulkuväylät ja pyörätiet ennen autoteitä, koska naiset liikkuvat enemmän jalan ja polkupyörällä kuin miehet. Jalankulkijat ja polkupyöräilijät loukkaantuvat ruotsalaisten tilastojen mukaan myös useammin kuin autoilijat.

mahdollisuuksiin työelämässä. Tässä ”lasikatto”-indeksiksi kutsutussa tarkastelussa on koottu yhteen suuri joukko eri indikaattoreita, joten se luo kattavan kuvan Suomen sijoittumisesta vertailussa muihin maihin, kun on kyse naisten mahdollisuuksista työmarkkinoilla.109 Kuva 73. Lasikatto -indeksi, kansainvälinen vertailu, 100 = paras mahdollinen tulos

Suomi Norja Ruotsi Puola Ranska Unkari Tanska Espanja Belgia Uusi-Seelanti Kanada Portugali Israel Slovakia OECD keskiarvo Saksa Australia USA Italia Kreikka Alankomaat Itävalta Britannia Irlanti Tsekki Sveitsi Turkki Japani Etelä-Korea

100

109 Kuvan 73 Lasikatto-indikaattorikori muodostuu kysymyksistä, joissa otetaan kantaa muun muassa yleiseen koulutustasoon, palkkatasoon, kansanedustajien sekä johtoasemassa ja yritysten johtokunnissa työskentelevien henkilöiden sukupuolijakaumaan, lastenhoidon kustannuksiin ja äitiyslomakorvauksiin. Indeksiin kootut tiedot ovat vuodelta 2014 tai uusin mahdollinen tieto. http://www. economist.com/blogs/graphicdetail/2015/03/daily-chart-1

Tämän tarkastelun perusteella voi todeta, ettei työmarkkinoiden segregaatio ole välttämättä suomalaisten tai keskipohjalaisten työmarkkinoiden suurin ongelma.110 Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös työelämän tasa-arvoasioita pidä kehittää määrätietoisesti. Segregaation osalta voidaan myös kysyä, pitäisikö sille tehdä jotain?

Työvoiman poistumat ja eläköityminen Tilanne koko maassa Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Vuonna 2013 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä. Suomalaisten elinikä pitenee ja yhä useampi saavuttaa terveenä vanhuuseläkeiän. Eläketurvakeskuksen mukaan taustalla on asennemuutos. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Näin ollen työurien pidentymistä koskevat tavoitteet on saavutettavissa mutta vanhuuseläkeikää pitäisi saada edelleen myöhennettyä. 63 vuotta on edelleen suosituin ikä jäädä vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta.111 Perinteisesti odote on ollut naisilla selvästi korkeampi kuin miehillä mutta viime vuosina tilanne on tasoittunut. Työeläkkeelle siirtyi vuonna 2014 noin 70 000 henkilöä ja sitä edellisenä vuonna 73 000 henkilöä. Vuonna 2012 määrä oli noin 69 000 ja huippuvuosi koettiin vuonna 2009, jolloin eläkkeelle siirtyi lähes 80 000 henkilöä. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Taloustilanteesta huolimatta Eläketurvakeskuksen mukaan ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut huomattavasti.112

110 Yleisesti tasa-arvo uhkaa muuttua ongelmalliseksi silloin, kun tietynlaiset voimasuhteet eivät ole tasapainossa. Tästä kapitalismin kontekstissa esimerkkinä on määräävä markkina-asema, sen väärinkäyttö ja valvonta, joka konkretisoituu aika ajoin tuomiovallan päätöksenä. Työmarkkinoiden ”voimasuhteet” on helppo todeta epätasapainoisiksi. Sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän etujärjestöt ovat vahvoja ja ajavat omaansa ja jäsentensä etua mutta ajavatko nämä tahot esimerkiksi työttömien etua ja siten kantaisivat laajempaa huolta koko kansakunnan edusta. Aiheesta on kirjoitettu paljon viime vuosina haastavan taloustilanteen vuoksi. Esimerkiksi työttömien taholta on todettu, ettei ay-liike ole enää niin kiinnostunut työttömien asemasta kuin mitä aiemmin. Järjestöihin kuuluu luonnollisesti myös työttöminä olevia henkilöitä. Toisaalta työttömien omat järjestöt eivät ole erityisen vahvoja. Jos suuryritysten työntekijämäärät jatkavat laskuaan, saattaa se jossain vaiheessa vaikuttaa myös intoon maksaa työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. 2000 -luvulla mukaan tulleet niin sanotut sitoutumattomat työttömyyskassat tuovat oman lisämausteesta tähän keskusteluun. Miten työmarkkinoiden tilanne muuttuu, jos keskiluokka ”katoaa” ammattirakenteen murroksessa. Elinkeinoelämän etujärjestöillä problematiikka muodostuu sen ympärille missä määrin ajetaan suurien yritysten ja missä määrin pienten yritysten etua. Kysymys on kansantalouden ja kokonaistyöllisyyden kannalta keskeinen, koska ”ajan henki” näyttää olevan sellainen, että suuret yritykset vähentävät työvoimaa ja pienissä yrityksissä trendi on päinvastainen. Nykyistä kannustavampi järjestelmä voisi auttaa pieniä yrityksiä palkkaamaan työvoimaa aiempaa enemmän, mikä voisi ratkaista viime vuosina kasvaneen työttömyyden ainakin osittain. Huonoimmassa skenaariossa suomalaisilla työmarkkinoilla käy niin, että vahvat vahvistuvat entisestään, jolloin puolestaan heikkojen asema uhkaa heiketä. Polarisaatio kasvaa, mutta ketään ei kiinnosta enää kokonaisetu, vaan vain omaksi määritelty etu. Lopulta ongelmat laajenevat työmarkkinoiden sisäisistä asioista vaarantaen yhteiskuntarauhan ja kansallisen turvallisuuden. On selvää, että erityisesti työttömät tarvitsevat vahvan etujärjestön, joka kerää joukot yhteisen asian taakse, ajaa tavoitteensa läpi määrätietoisesti ja tekee näin itsensä lopulta tarpeettomaksi. yle.fi/uutiset/ammattiyhdistysliike_ei_enaa_puolusta_tyottomia/7376858?ref=leiki-op. 111 Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja se lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote. 112 www.etk.fi – lehdistötiedote 5.2.2015 - Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi.

Kuva 74. Eläkkeellesiirtymisiän odote Suomessa 2000 -luvulla. Lähde: Eläketurvakeskus

25 -vuotiaan odote 50 -vuotiaan odote

63 62

61 60 59

58 57 56

2000

2007

2014

Eläkkeellesiirtymisiän odote113 nousee vuoteen 2025 mennessä 62,4 ikävuoteen, jos vuoden 2013 rakennepoliittinen ohjelma toteutuu. Tavoite edellyttää tasaista reilun 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tilanteesta. Kevan114 mukaan vuoteen 2030 Suomessa kunta-alalta eläköityy noin 250 000 työntekijää eli hyvin tarkkaan puolet nykyisistä työntekijöistä. Lukuun sisältyy myös työkyvyttömyyseläke. Vuosittainen eläkepoistuma on noin 16 000 ja poistuma on korkein 2010 -luvun loppupuolella. Poistumien arviointi hankaloituu mitä pienempiin alue- ja ammattijakoihin mennään. Viime vuosien trendien mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt ja osatyökyvyttömyyspäätökset ovat entistä yleisempiä eli eläkepäätöksen jälkeen työelämässä jatketaan jossain muodossa. Kevan mukaan ammattiryhmien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi osastonhoitajien, kodinhoitajien, kotiavustajien, siivoojien ja kiinteistöhuoltomiesten eläkepoistumat vuoteen 2030 ovat noin 70 % tasolla. Pienempiä poistuma-arvioita löytyy muun muassa palomiesten ja opettajien kohdalla. Yleisesti teknisellä alalla ovat vanhimmat ja opetusalalla nuorimmat työntekijät alueellisten erojen ollessa huomattavat.

Keskipohjalaisten työmarkkinoiden ikärakenne Maatalouden ja julkisten palvelujen ikärakenne poikkeaa yksityisten palveluiden ja teollisuuden ikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisten osuus toimialansa työllisyydestä on maataloudessa 25 % ja julkishallinto, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut yhteenlaskettuna 24 %. Yksityisellä sektorilla alle 25 -vuotiaiden ryhmä on monella toimialalla hyvin edustettuna verrattuna julkiseen sektoriin. Kuvasta 75 puuttuvat yli 65-vuotiaat työlliset, joita vuonna 2012 oli 256 henkilöä, 1 % kaikista maakunnan työllisistä.

113 Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Odote lasketaan sekä 25- että 50 -vuotiaalle. 25 -vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia. 50 -vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50 -vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25 -vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49 -vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50 -vuotiaita. 114 Keva on suomalainen julkisoikeudellinen eläkevakuutuslaitos, joka hoitaa kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita.

Kuva 75. Suurimpien toimialojen työllisten ikärakenne Keski-Pohjanmaalla 2012

Työllisiä yhteensä 28 559, suurimmat 25 615 = 90 % 1 400 1 200

Alkutuotanto

1 000

Teollisuus

800

Rakentaminen

600 Kauppa, Logistiikka ja Majoitus&Ravitseminen

400

Liike-elämän palvelut

200 0

alle 24

25 29

30 - 35 - 40 - 45 34 39 44 49

50 - 55 - 60 54 59 64

Julkinen hallinto, Koulutus ja Sote-palvelut

Viime vuosien työmarkkinoiden rakennemuutoksessa on työpaikkoja hävinnyt sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Vaikka 60 -vuotiaiden työllisyysaste ja yleinen eläkeikä ovat nousussa, on eläkkeelle siirtyminen korkealla tasolla koko 2010 -luvun.

Poistumalaskelmia - Foredata Foredatan115 laskelmissa vuosille 2007-2035 poistumalajeista vanhuuseläke on yleisin (60 %), toiseksi työkyvyttömyyseläke (35 %) ja kolmantena kuolleisuus (5 %). Ikä on luonnollisesti suurin selittävä tekijä poistumalle, mutta myös toimialalla ja alueella on merkitystä. Laskelmien taustaoletuksena on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyyksien puolittuminen vuoteen 2025 tultaessa ja kaikkien niiden vanhuuseläkkeelle siirtymisväylien poisto, missä henkilö voi päästä vanhuuseläkkeelle ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Keski-Pohjanmaan työvoiman kokonaispoistuma on vuonna 2009 tehdyn arvion mukaan vuosina 2016-2025 7 921 henkilöä.116 Poistuman kannalta ainoa merkittävä ero koko maan tilanteeseen on yli 55-vuotiaiden ikäryhmän 1 % -yksikköä suurempi osuus. Työllisten kokonaispoistuma vuosina 20162025 on 25 % kaikista työllisistä. Poistuma on lievästi valtakunnallisen vertailuluvun alapuolella. Työttömien poistumaksi Foredata arvioi vuosille 2016-2025 noin 600 henkilöä. Suurin vuotuinen kokonaispoistuma oli vuonna 2012, minkä jälkeen poistuma vähenee tasaisesti siten, että se on vuonna 2025 jälleen vuoden 2009 tasolla.

Toimialoittainen tilanne Suurimmat poistumat ovat sote-alalla, jolla poistuma on vuosina 2016-2025 aikana 1272 henkilöä. Alkutuotannon poistuman osuus on valtakunnallisen tason alapuolella. Positiivista eniten työvoimaa menettävien toimialojen listalla on, että sinne ei mahdu vuoteen 2025 mennessä yhtään yli 60 %:n poistumaosuuden saavuttavaa toimialaa ja suhteellisesti tällä listalla eniten työvoimaa menettävä alkutuotanto noudattaa toimialan yleistä poistumatasoa. Kaikkein eniten suhteellisesti työvoimaa menettävien listalla olevat toimialat ovat osuudeltaan pieniä koko maakunnan mittakaavassa. 115 Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025. Alue- ja toimialatarkastelu. TEM julkaisuja 62/2009. Järvinen&Leveälahti. Foredatan maakunnille laatimat laskelmat vuoteen 2035. 116 Vuosina 2007-2015 7791 henkilöä.

Taulukko 39. Poistumat toimialoittain Keski-Pohjanmaalla, Foredata Poistuma toimialoittain Vuodet 2007-2015 Eniten työvoimaa menettävät Poistuma

Toimialan työllisistä

Vuodet 2016-2025

Työllisten Poistuma poistumasta

Toimialan työllisistä

Työllisten poistumasta

Sote-palvelut

1198

27 %

18 %

1272

29 %

17 %

Maa-, riista- ja kalatalous

814

30 %

12 %

735

27 %

10 %

Kauppa

602

18 %

734

21 %

10 %

Koulutus

550

24 %

626

28 %

Metallien valmistus

477

26 %

338

18 %

Koko poistuma yhteensä

6826

7316

Suhteellisesti eniten Poistuma työvoimaa menettävät

Toimialan työllisistä

Työllisten Toimialan Poistuma poistumasta työllisistä

Työllisten poistumasta

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

32 %

26 %

Toimialoittain erittelemätön

31 %

26 %

Tekstiili-, nahkatuotteiden valmistus

136

31 %

130

30 %

Asuntojen omistus ja vuokraus

102

31 %

109

33 %

Rahoitus- ja vakuutusala

115

31 %

127

34 %

Vaikka jokin yksittäinen huippuvuosi poistumassa voidaan osoittaa, ei kokonaispoistuman määrä muutu merkittävästi oletusten muutosten seurauksena eli poistuma on koko 2010-luvulla suuri joka tapauksessa. Vanhuuseläkeiän nosto vaikuttaa viiveellä ja vain osaan työvoimasta. Poistuma siis pienenee, mutta maltillisesti. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyyksien lasku pienentävät poistumaa, mutta muutoksen täytyy olla suuri ennen kuin saadaan suoraan tästä seuranneita tuloksia. Ensin työvoima on saatava pysymään työelämässä eläkeikäänsä asti. Vasta tämän jälkeen vanhuuseläkeiän noston vaikuttavuus kasvaa.117 Kuva 76. Poistumat toimialoittain Keski-Pohjanmaalla, Foredata 160 A 01, B Maa-, riista- ja kalatalous 140 D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus

120

F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa

100

I 60-63 Kuljetus ja varastointi 80

L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus

M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

Z Työttömät 20

2035

2034

2033

2032

2031

2030

2029

2028

2027

2026

2025

2024

2023

2022

2021

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

K (pl. 70) Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.

117 Poistuman huippu oli Foredatan tutkimuksissa Suomessa vuonna 2012, jolloin se oli noin 70 000 henkeä. Vielä vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan yli 60 000 henkeä. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina 2007–2025 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä.

Poistumalaskelmia - VATT VATTin uusimpien laskelmien mukaan poistuma näyttää siirtyneen keskimääräisen eläkeiän nousun myötä myöhemmäksi verrattuna Foredatan aiempiin arvioihin. sitten alkaa nykyisellä ensimmäisenä olevalla lauseella. VATTin vuoden 2015 poistumalaskelmissa118 Keski-Pohjanmaan ammattirakenteesta poistuu vuosina 2015-2030 keskimäärin 830 työllistä vuosittain. Vuotuinen poistuma on yli 850 henkilöä kolmena vuonna 2020 -luvun taitteessa. Kokonaispoistuma kasvaa vuosi vuodelta ja kääntyy laskuun vasta 2020 -luvulla. Kuva 77. Työvoiman poistuma vuosina 2013-2030 Keski-Pohjanmaalla, VATT Vuosittainen työvoiman poistuma 2013-2030 Keski Pohjanmaalla -550

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

-650

-750

-850

-950

Kun vertailuvuodeksi otetaan vuosi 2013, on vuonna 2020 työllisiä jäljellä lähtötilanteesta 80 % ja vuonna 2030 noin 50 %. Mikäli kokonaistyöllisyys pysyy suurin piirtein nykytasolla, on uuden työvoiman tarve helposti pääteltävissä. Jos tavoitellaan esimerkiksi 10 %:n kasvua työllisyydessä pitkällä aikavälillä, kasvaa vuosittainen uuden työvoiman tarve noin 150 henkilöllä.119 Esimerkiksi vuonna 2007 arvioitu poistuma oli 800 henkilöä per vuosi ajanjaksolla 2005-2020. Samalla tavoin vuosien 2007-2025 kehitystä arvioitaessa Foredata laski poistuman suuruudeksi 47 % vuoden 2006 työvoimasta, joten tältä osin tilanne on suhteellisen pysyvä ja ollut jo pitkään tiedossa. Vuotuinen poistuma on siis suurin piirtein yhtä suuri kuin yksi työmarkkinoille tuleva ikäluokka Keski-Pohjanmaalla. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse työllistyä maakuntaan, sillä muualta tuleva työvoima auttaa yhtälön ratkaisussa. Tämän myös historia todistaa, sillä työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo jonkin aikaa olleet suurempia kuin työmarkkinaikään tulevat. Toisaalta ikäluokan koko ei ole ratkaisevin asia, vaan halukkuus tuoda oma työpanos työmarkkinoille. Vuodesta 2015 eteenpäin talouden kasvunäkymät ovat hyvin maltilliset. Eläkepoistumat määrittelevät aiempaa vahvemmin uuden työvoiman määrällisen tarpeen, jos aluetalous ei kasva. Toisaalta työpaikkoja häviää myös nykykehityksessä eläköitymisten myötä, sillä niin yksityinen kuin julkinen sektori sopeuttavat toimintaansa.

Alueen oppilaitosten työvoiman tuotos Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centriasta on viime vuosina valmistunut keskimäärin 400 nuorisoasteen opiskelijaa per vuosi, joista kolmannes on työllistynyt Keski-Pohjanmaalle, joten ammattikorkeakoulun tuotos työllisyyteen on keskimäärin 135 henkilöä/vuosittain Keski-Pohjanmaan alueelle. Nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta on Keski-Pohjanmaalla valmistunut viime vuosina keskimäärin noin 750 opiskelijaa vuosittain. Näistä n. 62% sijoittuu asumaan Keski-Pohjanmaan maakunnan 118 Poistuma perustuu aina arvioon, koska ei voida mitenkään tietää milloin yksittäiset työntekijät päättävät siirtyä eläkkeelle tai muutoin siirtyä työvoimasta pois. Asia on henkilökohtainen päätös ja vaikka tämä tieto olisikin työnantajan tiedossa, se ei ole julkinen tieto millään muotoa. 119 Tällaista skenaariota on turha rakentaa pikkutarkasti, koska maailma ja alue sen mukana voivat kehittyä niin monenlaista eri polkua.

alueelle, mikä tarkoittaa työvoiman tuotoksena noin 470 henkilöä*. Viime vuosina keskipohjalaisten oppilaitosten nuorisoasteen tuotos työmarkkinoille on siis ollut suurin piirtein 600 henkilöä per vuosi, mikä ei aivan vastaa vuosittaiseen työvoiman tarpeeseen. Tarvittava lisätyövoima on tullut maakuntaan joko työikäisten muuttovoittona tai pendelöintinä maakunnan ulkopuolelta tulevan työvoiman muodossa. Kolmas vaihtoehto on työttömien reservin hyödyntäminen, tosin työttömyys on ollut viime aikoina nousussa. Näyttää siltä, että vaikka laskelmissa on oletuksia eläkeiän noususta, on poistumakehitys kasvavaa 2020-luvun alkuun saakka. Tästä seuraa, että tilaa työmarkkinoille haluaville henkilöille on hyvin lähivuosien aikana. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen edellyttää kuitenkin sopivien työtehtävien löytymistä ja riittävää koulutusta tai työkokemusta, minkä arvioi työnantaja. Koulutussektoria on viime vuosina supistettu Suomessa olennaisesti ja tämä tulee näkymään tulevaisuudessa valmistuneiden määrissä. Myös ikäluokat pienenevät jonkin verran lähivuosina. Ammatillinen koulutus on toisaalta hyvin suosittua Keski-Pohjanmaalla. Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten tuotos, eli uusien työntekijöiden määrät todennäköisesti putoavat hieman lähitulevaisuudessa. Kun lähivuosien poistumakehitys ylittää selvästi 600 henkilön tason, on työvoiman kysyntä suurempi kuin tarjonta. Lisätyövoimaa siis tarvitaan sekä työttömien että työvoiman ulkopuolella olevien joukosta ja myös muuttovoittona muualta Suomesta ja maailmalta jo pelkästään nykyisen työpaikkamäärän säilyttämiseksi. 2000 -luvun alun maakunnan työpaikkakasvu perustui tähän konseptiin, joten sen toteutuminen on mahdollista myös tulevaisuudessa. Mikäli tavoitellaan olennaista kokonaistyöllisyyden kasvua, muuttuu yhtälö yhä haastavammaksi mutta ei mahdottomaksi. Voidaan olettaa, että potentiaalista muuttajaa on maakunnan rajojen ulkopuolella edelleen, kun vain muuttopäätöksen taustalle olevat ehdot toteutuvat. Oppilaitosten tuotosta arvioitiin tässä yhteydessä karkealla tasolla eikä siinä huomioitu täydennysja aikuiskoulutusta. Ne ovat keskeisessä asemassa mitä tulee työvoiman kouluttamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kokkolassa voi aikuiskoulutuksena suorittaa myös maisteritutkintoja ja kouluttautua voi jopa tohtoriksi saakka tietyillä aloilla. Alueella on luonnollisesti työpaikkoja, joissa ehdottomana vaatimuksena on soveltuva yliopistotason tutkinto. Tohtoriopinnot mahdollistavat koulutusväylät ovat alueellinen innovaatio ja vetovoimatekijä, vaikka pääasiassa yliopistotutkinnon ja tutkijakoulutuksen saaneet henkilöt ovat hankkineet tutkintonsa muualla.

Taulukko 40. Tutkinnon suorittaneiden toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta, asuinmaakunta Keski-Pohjanmaa vuonna 2013 Tutkinnon suorittaneet

Työlliset

Työllisten osuus, %

Työttömät

1 586

1 080

68,1

180

Lukiokoulutus

274

101

36,9

Ammatillinen koulutus

909

650

71,5

130

Korkeakoulututkinto

403

329

81,6

Koulutusaste yhteensä

Työllistyneiden määrä kuvaa vain toteutuneen työpaikkamuutoksen rajoissa tapahtunutta kehitystä. Jos halutaan muodostaa kokonaiskuva saatavilla olevan työvoiman kokonaistarjonnasta, on tarkasteltava koulutuksesta valmistuneita ja muita työmarkkinoiden käytössä olevia väestöryhmiä.120 Kun puhutaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, ei kyse ole pelkästään nuorista, vaan on huomioitava myös aikuisväestön ammatillinen peruskoulutus. Ammatillisen peruskoulutuksen voi suorittaa myös esimerkiksi aikuisten näyttötutkintokoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimakoulutuksena. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä valmistuu vuosittain ammatillisesta peruskoulutuksesta noin 1) 700 nuorten opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta, 2) 200 aikuisten näyttötutkinnoista, 3) 150 oppisopimuskoulutuksesta ja 4) 100 työvoimakoulutuksesta. Luvut ovat arvioita mutta niiden summa on hyvin lähellä totuutta, noin 1150 valmistunutta. Nuorista jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa hieman yli 10 %, joten nuorten ammatillisen koulutuksen välitön tarjontavaikutus työmarkkinoille on 600 henkilön luokkaa. Aikuisista hiukan suurempi suhteellinen osuus jää maakuntaan tuotokseksi. Lisäksi ammatillisella toisella asteella koulutetaan ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Niistä valmistuu vuositasolla opiskelijoita noin 300. He ovat käytännössä kaikki työssä olevia henkilöitä, jotka mahdollisesti siirtyvät lisäosaamisen ansiosta eri työtehtäviin sillä seurauksella, että vapautuvaan työpaikkaan rekrytoidaan uutta työvoimaa. Tätä koulutuksen välillistä vaikutusta on hankala arvioida mutta on selvää, että sillä on selkeä vaikutus alueellisten työmarkkinoiden kehittymiseen. Yhteensä kaikkien edellä mainittujen toisen asteen ammatillisen koulutusmenetelmien tuloksena työvoiman tarjonnan näkökulmasta vuosittainen tuotos on suurin piirtein 750 henkilöä. Taulukon 39 perusteella kaikkien koulutusmuotojen tuottama potentiaali lähestyy 1600 henkilöä sisältäen lukiokoulutuksen, joka ei anna ammattipätevyyttä. Tuotos työllisyyteen kaikilla opintoasteilla on yhteensä noin 1100 henkilöä, mikä ylittää ennakoidun työvoiman poistumamäärän jo selvästi. Lisäksi taulukon 39 perusteella 180 henkilöä on työttömän statuksella myös työmarkkinoiden käytössä ja 90 % heistä on ammatillinen koulutus, joten työttömyys on mitä todennäköisimmin niin sanottua ”kitkatyöttömyyttä”, joka on luonteeltaan lyhytkestoista. Tällaista työttömyyttä ilmenee tyypillisesti koulutuksesta työelämään siirryttäessä.

Ammattirakenne Ammattirakenne kertoo nimensä mukaisesti sen, millaisia ammattinimikkeitä ja työtehtäviä keskipohjalaisilla työssäkäyvillä henkilöillä on. Ammattirakenne on jatkuvassa muutoksessa. Väestön koulutustaso jatkaa nousua ja lähestulkoon kaikki työtehtävät edellyttävät tutkinnon suorittamista. Maakunnan ammattirakenteessa näkyy luonnollisesti sama trendi kuin elinkeinorakenteessa, jossa alkutuotannon ja teollisuuden suuret painotuksen näkyvät selvästi verrattuna koko maahan.

120 Tarjontapotentiaaliin kuuluvat myös työvoiman ulkopuolelle sijoittuneet työikäiset. Osalla tämä on kausiluonteista, kuten esimerkiksi äitiyslomalla olevat henkilöt, ja osalla pysyvämpää vaikkapa todetun työkyvyttömyyden vuoksi.

Kuva 78. Maakunnan työlliset vuonna 2012 sosioekonomisen aseman mukaan, yhteensä 28 559 henkilöä

Tuntematon 1,4 %

Työntekijät 34,7 %

Maa- ja metsätalousyrittäjät 5,9 %

Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous 8,6 % Ylemmät toimihenkilöt 15,2 %

Alemmat toimihenkilöt 34,3 % Ammattirakenteen rinnalla pitää tarkastella ikärakennetta.121 Koulutuksen suunnittelun kehittämiseksi pitäisi kyetä ennakoimaan ihmisten eläköitymisten ajankohdat sekä mahdollinen ja koko ajan lisääntyvä osa-aikatyön vaikutus työuriin. Käytännössä tämä ei ole mahdollista. Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat muut yleiset muutostrendit ja tärkeimpänä yleinen suhdannetilanne sekä työnantajan tarve ja kyky palkata uutta työvoimaa.

121 Ja ehdottomasti myös työllisten rakennetta. Periaatteessa työllisten määrän pitäisi olla sama työssäkäyntitilastossa ja ammattirakennetilastossa. Koska VATTin ja Tilastokeskuksen luvut eivät ole täysin yhteneväisiä, on skenaarioita liikkeellä enemmän kuin yksi. Maakunnittaisia eroja on puoleen ja toiseen. Välillä työllisiä on enemmän ammattirakennetaulukoissa ja välillä työllisten toimialataulukoissa. Oli selitys mikä tahansa, taulukoiden pitäisi summatasolla vastata toisiaan, jotta niiden vertailu ja hyödyntäminen olisi sujuvaa. Vanha ennakointiatleetti – nimitys jonka maakuntajohtajat antoivat maakuntien ennakointivastaaville taannoin – toimii tässä tilanteessa pitäytyen yhdessä aineistossa ja valmistautuu perustelemaan ratkaisunsa. Toisaalta myös laskemalla eri skenaarioista vuosimuutokset prosentteina voi vertailuja tehdä vapaammin hengittäen. Ammattirakenteen ja työllisyysrakenteen vertailuun liittyy aina myös pendelöinnin näkökulma, joten on tärkeää pysyä ”kartalla” sen suhteen, mikä on alueella asuvan työllisen väestön määrä ja mikä on maakunnan todellinen työpaikkamäärä.

Taulukko 41. Keski-Pohjanmaan ammattirakenne vuonna 2012, Tilastokeskus 01 Upseerit

02 Aliupseerit

03 Sotilasammattihenkilöstö

11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat

12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat

110

13 Tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujen johtajat

479

14 Hotelli- ja ravintola-alan, vähittäiskaupan ja muiden palvelualojen johtajat

115

21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat

729

22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat

383

23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat

1 714

24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat

454

25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat

206

26 Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat

441

31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat

820

32 Terveydenhuollon asiantuntijat

1 359

33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat

1 478

34 Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat

631

35 Informaatio- ja tietoliikenneteknologian asiantuntijat

141

41 Toimistotyöntekijät

580

42 Asiakaspalvelutyöntekijät

376

43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät

262

44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät

273

51 Palvelutyöntekijät

1 129

52 Myyjät, kauppiaat ym.

2 236

53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät

2 426

54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät

240 2 198 80

71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)

1 256

72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat

1 348

73 Käsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot sekä painoalan työntekijät

74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät

425

75 Elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.

426

81 Prosessityöntekijät 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 83 Kuljetustyöntekijät

1 764 196 1 636

91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät

987

92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät

93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät

429

94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät

321

95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym.

96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ym.

X Tuntematon

678

AMMATTIRYHMÄT YHTEENSÄ

28 559

Kuva 79. Ammattiryhmien osuudet vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla

Tuntematon 3% Johtajat Muut työntekijät 3% 7% Erityisasiantuntijat Prosessi- ja 14 % kuljetustyöntekijät 12 % Asiantuntijat 15 %

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 12 % Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 8%

Palvelu- ja myyntityöntekijät 21 %

Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5%

Kun tiedetään kuinka kiivastahtista yhteiskunnan kehitys on, tuntuu koulutuksen ja työelämän rajapinnassa tapahtuva ennakoiva toiminta vaikealta tehtävältä. Miten voisimme tietää millaisia ammatteja 5 tai 15 vuoden päästä on olemassa, koska niitä ei vielä välttämättä ole olemassa lainkaan. Vaikka talouskasvun hidastuminen vähentää työvoiman kysyntää, tiettyjen ammattiryhmien kysyntä kasvaa. Ammattirakenne122 on siis jatkuvassa muutoksessa. On esitetty esimerkiksi USA:ta koskevia arvioita, että noin puolet nykyisistä tehtävistä katoaa 20 vuodessa.123 Vastaavanlainen kehitys on käynnissä myös Suomessa. Työpaikkoja katoaa eläköitymisten ja irtisanomisten myötä koko ajan. Samalla tavalla muutoksessa uusia työpaikkoja syntyy, vaikkei se aina olekaan yhtä kiinnostava uutinen. Taulukko 42. Ammattirakenteen muutos Keski-Pohjanmaalla koulutusaloittain Ammattiryhmät koulutusaloittain

2012

2030

muutos

%-muutos

1 Humanistinen ja kasvatusala

1365

1614

249

18,3

2 Kulttuuriala

906

1002

10,6

3 Yhteiskunta, liiketalous ja hallinto

4273

4062

-211

-4,9

4 Luonnontieteiden ala

614

682

11,1

5 Tekniikan ja liikenteen ala

10097

9833

-264

-2,6

6 Luonnonvara- ja ympäristöala

2920

2907

-13

-0,4

7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

4727

5490

763

16,1

8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2408

2461

2,2

9 Muu koulutus

828

817

-11

-1,3

28137

28869

732

2,6

Yhteensä

Kun työllisyyden pitkän aikavälin ennakointia peilataan ammattirakenteeseen ja sen muutokseen, syntyy Keski-Pohjanmaan osalta taulukoiden 41 ja 42 mukainen kokonaiskuva.124 Esiin nousevat muutok122 Ammattiryhmät on julkaistu myös 3-numero tarkkuudella löytyen osoitteesta: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/tyokay/ tyokay_fi.asp - Työlliset ammattiryhmän mukaan 123 Muun muassa Etlatieto Oy ja Työterveyslaitos. Primäärilähde Oxfordin Yliopiston tekemä tutkimus. Frey & Osborne. 124 Taulukot 41 ja 42 on tuotettu Opetushallituksen maakuntien käyttöön laatimalla ”työkalulla”, jonka avulla on mahdollista laskea ammattiryhmittäin ( Mitenna -ammattiluokitusta vastaavat 60 ryhmää ) tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve koulutusaste- ja opintoaloittain. Mallissa sovelletaan Opetushallituksen laatimaa ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavainta, jonka avulla ennakoidaan sitä millä eri koulutuksilla ammattiryhmissä tarvittava osaaminen voidaan tulevaisuudessa saavuttaa. Tämän ”syvemmälle” työvoiman kysynnän rakenteisiin ei pitkän aikavälin ennakoinnissa ole juurikaan mahdollista päästä.

set ovat luonnollinen seuraus työllisyyden ennakoidusta kehityksestä. Ikärakenne ja poistumakehitys määrittelevät perinteisesti noin 90 % työllisyyden muutoksesta, joten silloin kun kyse on sekä korkean poistuman että kasvavan työllisyyden toimialasta kuten esimerkiksi sote-alalla, on haaste osaavan työvoiman hankinnan osalta yhä kasvava. Taulukko 43. Ammattirakenteen muutos Keski-Pohjanmaalla koulutusasteittain Ammattiryhmät koulutusasteittain

2012

2030

muutos

muutos-%

Ammatillinen peruskoulutus

16940

16930

-10

-0,1

Ammattikorkeakoulututkinto

6832

7106

274

4,0

Yliopistotutkinto

3696

4158

462

12,5

Muu koulutus tai ei tutkintoa

669

676

1,1

28137

28869

732

2,6

Yhteensä

Toteutettiinpa koulutus- ja työvoimapolitiikka miten laadukkaasti tahansa, on koulutuksesta valmistuneiden vaikeampi päästä työelämään, jos suhdannetilanne on niin heikko kuin se on viime vuosina on ollut. Suhdannetilanteen vaikutusta ei voi kumota edes eduskunnan tuottamalla lainsäädännöllä. Tästä esimerkki on vaikeaan suhdannetilanteeseen osunut nuorisotakuu. Koulutussuunnittelun kysymyksenasettelussa pohditaan sitä, mitä alueen elinkeinorakenne tarvitsee ja toisaalta mille aloille nuoret haluavat kouluttautua. Mielenkiintoinen kysymys on se, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten koulutukseen hakeutumiseen? Mitkä alat ovat vetovoimaisia heidän ajattelussaan ja millä perusteilla?

VI Työ ja tulevaisuus Työmarkkinoiden muutos ja uudet tulokkaat Ammattirakenteen muutoksen suurta kuvaa voidaan hahmottaa palaamalla toimialojen kolmijakoon ja työpaikkarakenteen muutokseen viimeisen sadan vuoden aikana. Kuva 80 havainnollistaa kehityksen suuntaa 1900 -luvun aikana ja tämä trendi vastaa myös keskipohjalaista todellisuutta, vaikka maakunta onkin alkutuotanto- ja teollisuusvaltaisempaa verrattuna koko maahan.125 Kuva 80. Toimialojen työvoimaosuudet Suomessa vuosina 1900-2010, % 80

Alkutuotanto

jalostus

Palvelut

60 50 40 30 20

10 0 1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

Alkutuotanto menetti asemansa suurimpana työllistäjänä 1950 -luvulla ja sen jälkeen alan painoarvo työllistäjänä on laskenut alle viiteen prosenttiin. Samalla tavoin teollistuvan Suomen trendi kääntyi laskuun 1970 -luvun aikana palvelutalouden kehittymisen jatkaessa kasvuaan. Palveluiksi määritellyn klusterin dominoiva kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka.126 Teknologian hyödyntäminen ja tuottavuuskehitys näyttävät painavan tarvittavan työvoiman määrän jalostuksen alalla samansuuntaiselle kehitysuralle alkutuotannon kanssa. Millaiset ovat suomalaiset 125 Työpaikoilla mitattuna vuonna 2012 alkutuotannon osuus koko maassa oli noin 3,5 % ja Keski-Pohjanmaalla 9 %. Teollisuuden osalta ero on vain 1,5 % -yksikköä (koko maa 13,7 ja Keski-Pohjanmaa 15,2). 126 Viimeisen sadan vuoden aikana tapahtuneessa kehityksessä trendi on ollut työikäisen väestön määrän jatkuva kasvu. Tämä trendi päättyi vasta 2000 -luvulla. Esimerkiksi 90-luvun lamassa työttömyys nousi korkealle, mutta niin sanotut suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä ja olivat työmarkkinoiden käytettävissä nostamassa Suomea uuteen kasvuun. Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa he ovat siirtymässä pois työmarkkinoilta, joten tässä mielessä tilanne on vaikeampi mitä 20 vuotta sitten. Vaikka 90-luvun lama oli syvempi monella mittarilla, oli kansantaloudessa potentiaalia nousta ”kuopasta”. Vuonna 2015 Suomen kilpailukyky näyttää olennaisesti heikommalta, mikä tekee 2010 -luvun tilanteesta vaikeamman vaikka esimerkiksi työttömyys on tällä hetkellä huomattavasti matalammalla tasolla. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa Mika Maliranta. Luovan tuhon tie ulos talouskriisistä. TIETO&TRENDIT 1/2015. Mika Maliranta http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/101/

työmarkkinat 2030 -luvulla? Kun pohditaan sitä, millaista työvoimaa ja osaamista tarvitaan, on kysyttävä vielä perustavanlaatuisempia kysymyksiä. Mitä työtä tarvitaan ja mikä ylimalkaan on työtä? Millainen merkitys sanalle työ annetaan? Kun näihin kysymyksiin etsitään vastauksia, esiin nousee uudenlaisia ja aiemmin itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Missä ja milloin työskentelen? Miten priorisoin tehtävät ja kenen kanssa työskentelen? Kenelle ja millaisessa työsuhteessa työskentelen?127 Työpaikan vaihdon yleistyminen, monityösuhteisuus, erilaiset yrittäjyyden muodot ja aiempaa joustavammat työmarkkinat merkitsevät suurta muutosta verrattuna aiempiin vakaisiin työmarkkinoihin, joilla oli tavanomaista tehdä vuosikymmeniä kestänyt työura yhden työnantajan palveluksessa ja siirtyä viettämään eläkepäiviä. Asiantuntijatyön tarve jatkaa Suomessa kasvuaan, vaikka samaan aikaan työpaikat muissa tehtävissä vähenevät. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden työpaikkoja on tullut muutamassa vuodessa lisää yli 100 000 kappaletta. Samaan aikaan työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt. Erityisen selvää väheneminen on ollut suorittavissa tehtävissä. Kaikista Suomen työllisistä asiantuntijoita tai erityisasiantuntijoita on tällä hetkellä jo 40 prosenttia. Keski-Pohjanmaan ammattirakenteessa (kuva 79) vastaava osuus on 29 % vuonna 2012. Asiantuntijatehtäviä ovat monet korkeaa koulutusta vaativat tietotyöt. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa kehittäjä, suunnittelija, tutkija, lääkäri, opettaja, pappi tai toimittaja. Usein uudet työpaikat eivät vastaa sitä koulutusta ja osaamista mitä hävinneet työpaikat ovat edellyttäneet, joten kohtaanto-ongelma kasvaa, koska tällaiset työllistymisen esteet eivät ole nopeasti poistettavissa. Keski-Pohjanmaa pärjää heikosti vertailussa, jossa alueet luokitellaan sen mukaan, miten todennäköistä ihmistyön korvautuminen automatisaation kehittyessä on.128 Taustalla on Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne, jossa korostuvat koko maahan verrattuna alempi koulutustaso, matalampi palkkataso ja teollinen toiminta. On selvää, ettei ammattirakenne ole muuttumaton, vaan se uudistuu vuosien saatossa siten, että tiettyjä työtehtäviä häviää ja uusia osaamistarpeita ja ammattiyhdistelmiä syntyy. Jonkun työn korvautuminen saattaa luoda työtä toisaalla.129 Suorittava, rutiininomainen työ on joka tapauksessa ensimmäisenä kokonaan korvattavissa koneilla. Teknologian kehittyessä myös korkeampaa osaamista tarvittavat työtehtävätkin voidaan korvata koneilla. Rouvisen ja Pajarisen mukaan nykyisin ”asiantuntijuus” on edelleen sitä, että hallitaan tietty asiakokonaisuus ja sen yksityiskohdat ja kyetään mekaanisesti soveltamaan tähän kokonaisuuteen liittyviä sääntöjä. Tämän tyypin asiantuntijuus uhkaa kuolla sukupuuttoon. Sen sijaan enemmän luovuutta edellyttävät työt ovat varmemmin ”turvassa” koneistuvassa maailmassa. Etlatieto Oyn näkemyksen taustalla on Oxfordin yliopiston tutkijoiden, Freyn ja Osbornen, analyysi teknologian vaikutuksista työmarkkinoihin Yhdysvalloissa. USA:ssa on siis tutkittu, että jossain tilanteissa robotisoitu varasto pystyy hoitamaan nelinkertaisen määrän tilauksia robotisoimattomaan verrattuna. Teknologinen murros on suurelta osin vasta tulossa ja sillä on suuri vaikutus tarvittavaan ihmistyöhön. Murros johtaa yhteiskunnan yhä syvenevään teknistymiseen, mikä luo paljon uusia tarpeita ja vaatimuksia työmarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta. Osaaminen on ammattitaitoon verrattuna laveampi ja moniselitteisempi käsite. Idea on ilmeisesti siinä, ettei osaamista pystytä konkretisoimaan tietyn taidon rajattuun piiriin. ”Osaaja” ei osaa mitään erityistä vaan potentiaalisesti mitä tahansa. Osaaminen määrittyy näin pikemminkin kyvyksi tehdä jotain uutta kuin hyödyntää kertynyttä kokemusta. Henkilökohtainen, ajan kuluessa kasautunut ammattitaito korvautuu jatkossa potentiaalisuudella, joka koostuu oppimisesta ja sopeutumisesta erilaisiin tehtäviin, olosuhteisiin ja ympäristöihin. Tällainen ”minuus” myös pakottaa taakse jättämiseen. On opittava olemaan kiinnittymättä. On jätettävä taakse aikaisempia yhteisöjä ja siteitä, yhteiskuntaluokka, aiempia identiteettejä, läheisiä ihmisiä, niitä, jotka eivät pysy mukana. Tuottavuuden näkökulmasta voidaan epäillä toimivatko lyhytjänteisyys, välinpitämättömyys ja sosiaalisen pääoman heikkeneminen tuottavuuden parhaina takeina.130 127 Jatkuvaa muutosta vai ohimeneviä muutostilanteita. Työterveyspäivät 2014 -seminaari. Järvensivu. 128 Uudet teknologiat ja työ. Pajarinen & Rouvinen, Etlatieto Oy. Työn tulevaisuus -seminaari. 5.5.2014 129 Tähän liittyy keskeisesti muun muassa luovan tuhon käsite. 130 Työ, identiteetti ja oppiminen. 2007. Eteläpelto&Collin&Saarinen (toim.) Teoksessa Jussi Vähämäki toteaa osuvasti aiheesta: ”Kiinnostu kaikesta, älä kiinnity mihinkään.”

Näyttää selvältä, että työelämän käytettävissä on vähemmän työntekijöitä tulevaisuudessa kuin aiemmin. Työikäisen väestömäärän kasvuun on Suomessa totuttu. Tämä trendi kääntyi vasta vuoden 2010 aikana ja siitä lähtien on 15-64 -vuotiaiden määrä vähentynyt joka vuosi. Kyse on siis historiallisesta muutoksesta, joten elämme työmarkkinoilla aivan uudenlaisessa tilanteessa. Kuten aina uudet sukupolvet kirjoittavat seuraavan luvun yhteiskunnalliseen kehitystarinaan. Heitä on vähemmän ja he ovat erilaisia. He syntyvät erilaiseen aikakauteen, mikä ei voi olla vaikuttamatta heidän omaksumaan arvojärjestelmään ja ihanteisiin. Modernia ja postmodernia seuraa transmoderni, joka merkitsee tässä tematiikassa järjestyksessään kolmatta elämäntapaa. Ajattelutapa tai sen muutos ei kuitenkaan välttämättä johdu syntymävuodesta tai -vuosikymmenestä. ”Transmodernit” ihmiset ovat heränneet ajattelemaan ekologisia kysymyksiä, sukupuolten välistä tasa-arvoista vuorovaikutusta, terveellisiä elämäntapoja ja globaalista solidaarisuutta uudella tavalla.131 Tällaisen arvoperustan varassa elävät ihmiset suhtautuvat kriittisesti globaalitalouden ilmiöihin. Heille ei ole yhdentekevää, tuleeko kaupan perunahyllyn tuotteet Kalajoelta vai kaukaa suurten merten takaa. Omilla kulutusvalinnoillaan he ottavat kantaa alue- ja lähitalouden puolesta. He saattavat myös itse tuottaa osan käyttämistään ruoan raaka-aineista omalla pihaviljelyksellään. He eivät myöskään juokse sokeasti rahan ja rikkauksien perässä uhrauksia kaihtamatta, vaan pikemminkin kehittävät uudenlaisia malleja toteuttaa itseään ja sovitella työn ja perhe-elämän yhtälöä. He eivät siis toimi työmarkkinoilla pelkästään ansaintalogiikan varassa. Kuluttamisen ohella he suhtautuvat kriittisesti myös oman vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannuksiin.132 Uuden tietoisuuden etujoukoissa kulkevat nuoret sukupolvet, 1980 -luvulla syntyneet diginatiivit eli niin sanottu Y-sukupolvi ja erityisesti 1990 -luvulla syntyneet, Z-sukupolvi, jotka ovat vielä nuoren ikänsä puolesta kirjoittamaton luku. Eri sukupolviin kuuluvat voivat kokemustaustansa erilaisuuden vuoksi hahmottaa työelämää hyvin eri tavoin.133

Kadonneen työllisyystakuun metsästys Mikä suomalaisia sitten työllistää tulevina vuosikymmeninä? Työterveyslaitoksen mukaan meitä saattaa tulevaisuudessa työllistää yhä enemmän sellainen mitä ei pidetä tai huomata työksi. Työ siirtyy pois perinteisestä palkkatyön kehyksestä ja irtoaa työnantaja-työntekijä -suhteesta. On myös helppo ennustaa, että työelämän kahtiajako saattaa voimistua, jos vain osa työvoimasta pysyy mukana kasvavien osaamisvaatimusten työelämässä. Mukana pysyvät antavat työpanoksensa korkean tuottavuuden ja tuloshakuisten yritysten tavoitteiden eteen ja turvaavat asemansa yritysten palkkalistoilla. Tässä skenaariossa sekä työvoimapula että korkea työttömyys ovat molemmat läsnä yhteiskunnassa. Muutosvastarinta on yleensä sitä vahvempaa mitä suuremmista muutoksista on kyse. Entä jos vaihtaisimme ”strategiaa” ja tunnustammekin sen, että työt vähenevät merkittävästi teknologisen kehityksen myötä? Seurauksena osa kansalaisista tulee tekemään korkean jalostusasteen töitä, ja osa jää tästä kehityksestä ”ulkopuolelle”, ja siis ilman työtä. Näinhän on jo käynyt. Työttömyys ei kuitenkaan tarkoittaisi enää rahallista työttömyyskorvausta ja pientä mahdollisuutta passivoitua. Tässä tilanteessa kansalaiset voisivat kuitenkin huolehtia, auttaa ja palvella toisiaan, vaikka eivät olisikaan suoraan perinteisessä työsuhteessa. Toimeentulo voisi tässä ajattelussa muodostua jonkinlaisesta kansalaispalkasta tai esimerkiksi työpankki -logiikkaa soveltamalla tai niiden yhdistelmänä. Tuloksena olisi uudenlainen, päivitetty hyvinvointiyhteiskunta.134

131 www.tonydunderfelt.com/artikkelit.htm - artikkeli: transmoderni ihmiskäsitys. 132 Vapaa-ajalla on samankaltainen arvo kuin rahalla tai hyödykkeillä. Jos työtä verotetaan ihmisten mielestä liikaa, siirtyvät he jossain vaiheessa hyödykkeiden kuluttamisesta vapaa-ajan kuluttamiseen, jolloin työnteko vähenee ja vapaa-ajan viettäminen kasvaa. Lainaus on liberaalin ylioppilaan, Johannes Pietilän tekemä wahlroosilaisen ajattelun tulkinta. http://mielipide.puheenvuoro.uusisuomi. fi/80847-nalle-on-oikeassa 133 Suomen työelämä vuonna 2030. Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/2012. Alasoini & Järvensivu & Mäkitalo. 134 Kioski -ohjelmassa. Jakso 27/95. Yle TV 2. 3.3.3015. Bloggari ja Hupparihörhö -yrityksen osaomistaja, Sami Kuuselan näkemys http:// areena.yle.fi/tv/2466778

Tällaisen ajattelun käytäntöön vieminen tarkoittaisi täydellistä asennemuutosta ja vanhojen toimintatapojen hylkäämistä. Sellaiset rakenteelliset muutokset eivät tapahdu kovin nopeasti. Ne tapahtuvat kuitenkin joskus jos ovat tapahtuakseen. Jotain ratkaisuja on lopulta keksittävä korkean työttömyyden problematiikkaan. Yhteiskunnan on pystyttävä turvaamaan kaikille ihmisarvoinen elämä eikä sellaiseen kuulu vuosikausiksi pitkittyvä työttömyys. Koko yhteiskunnan ja kaikkien sen jäsenten edun mukaista olisi, että työttömyys saataisiin pidettyä matalalla. Vaikkei matala työttömyys olekaan nykypäivää, ei suomalaisilla ole kovin pitkältä ajalta kokemusta työttömyydestä. Sukupolvikokemuksena135 se on nuoruudessa jaettu, kollektiivinen kokemus 1970 -luvulla syntyneille henkilöille 1990 -luvun alun lamassa. Tuolloin itse työttömien joukko muodostui suurelta osin edellä mainittujen nuorten vanhemmista. Ensi kerran työttömyys nousi kuitenkin suomalaisten tietoisuuteen 1970 -luvun puolessa välissä, kun öljykriisi pysäytti talouden kasvun ja seurauksena oli työttömyyden nopea nousu 60 000 henkilöön.136 Tätä ennen ei oikeastaan tunnettu edes ajatusta työttömyydestä, pikemminkin työnteko oli itsestäänselvyys, jos työhön vain oli tahtoa tarttua. Työttömyyteen on helppo liittää kokemus tarpeettomuudesta. Lyhytkestoinen työttömyys on normaalia työmarkkinoiden ”kitkaa”, kun kysyntä ja tarjonta hakevat jatkuvaa tasapainoaan, mutta pitkittynyt työttömyys voidaan subjektiivisesti tulkita yhteiskunnallisena viestinä, ettei henkilön työpanosta tarvita lainkaan. Tätä ajatusketjua jatkamalla voi syntyä näköala, joka mahdollistaa koko ihmisyyden kyseenalaistamisen. Kyse on negatiivisesta kierteestä, työttömyyden noidankehästä, josta ei ole helppo päästä irti, etenkin jos työnhaku on ollut aktiivista mutta tuloksetonta. Vain psyykkisesti äärimmäisen vahva ihminen kykenee käsittelemään toistuvat kielteiset vastaukset työnhakutilanteissa siten, ettei hylätyksi tulemisen kokemus saa yliotetta. Näin ymmärrettynä koko työttömyyden ilmiö on järjetön ja siksi sitä tulisi kaikin voimin vastustaa sekä yhteiskunnan että sen jäsenten edun nimissä. Vastustamisen tulisi olla nykyistä huomattavasti tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Suomi tarvitsee kansalliset työllisyystalkoot. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, olivat yhteiskunnalliset olosuhteet kuinka epätasa-arvoisia tahansa. Kaikki ihmiset osaavat jotain, vaikka koulutus ei olisikaan juuri päivitettyä. Yhteiskuntajärjestelmän pitäisi taata kaikille työtä. Nuorisotakuu pitäisi laajentaa kaikkia koskevaksi työllisyystakuuksi.

Kestävä kehitys ratkaisumallina Muinaisille ihmisille eloonjäämistaistelu oli yhteinen nimittäjä ”työlle”. Tehtävänä oli löytää suojaa ja ruokaa. Keräilytalouden jälkeen ihminen pysähtyi paikalleen ja kehittyi maanviljelyn saralla. Pelloilta tehtaisiin siirtyminen käynnisti myös nykymuotoisen talouskasvun ajan. Agraariyhteiskunnassa ei ollut säännöllistä työaikaa tai erillistä työpaikkaa. Työ oli pihapiirissä ja oli luonteeltaan elämäntapa. Länsimaisen ajanlaskun ensimmäisen vuosituhannen aikana ihmisten keskimääräinen elintaso ei juuri noussut. Sen jälkeenkin elintason nousu oli vaatimatonta aina 1700-luvun lopulle, jonka jälkeen päästiin nopealle ja näihin päiviin jatkuneelle kasvu-uralle. Kun ilmiötä katsotaan vielä laajemmin maailmanhis-

135 Sukupolvista puhuttaessa maailmankuvien erilaisuus ja sukupolvien välinen kuiluteoria ovat relevantteja näkökulmia. Erilaiset sukupolvikokemukset kuvaavat tätä asetelmaa hyvin. Sukupolvikokemuksen rima on eri aikakausina ylittynyt mitä erilaisimmilla tapahtumilla tai ilmiöillä; Talvisota, The Beatles, Lasse Virenin voitot ja Juha Miedon tappiot, Kekkosen vallasta luopuminen, Tsernobylin ydinonnettomuus, 90-luvun lama, Suomen jääkiekon MM-kulta, vuoden 2001 terrori-iskut, Lordin euroviisuvoitto, Nokian romahdus ja niin edelleen. 2020-luvulla sukupolvikokemuksiksi voisivat vallan hyvin yltää esimerkiksi EU:n hajoaminen tai Suomen voitto jalkapallon EM-, tai MM-kisoissa. 20-vuotiaden ja 60-vuotiaiden maailmankuvat eivät ole koskaan olleet yhtä kaukana toisistaan. Ennen jaettiin vahvemmin ”sama maailma”. Työelämässä on kuitenkin tultava toimeen kaikkien kanssa. Diginatiivit ovat etulyöntiasemassa, koska teknologia tulee työelämään koko ajan vahvemmin ja he tuntevat teknologian kuin omat taskunsa. Pysyvätkö harmaat pantterit mukana muutoksessa? 136 Presidentti Kekkonen nimitti maaherra Martti Miettusen hallituksen, ”kansallisen hätätilan hallituksen”, jonka tehtävä oli työllisyyden turvaaminen. Tavoite ei toteutunut ja työttömyys kaksinkertaistui seuraavan kahden vuoden aikana. Lehdistötilaisuuden tallenteen katsominen Ylen elävästä arkistosta on hämmentävä kokemus, jos sitä peilaa nykyiseen työttömyystilanteeseen sekä esimerkiksi aihepiiriä koskeviin eduskunnan istuntokeskusteluihin. Vuoden 2015 alussa työttömien määrä on yli 360 000 työtöntä, joten jos 70 -luvun hallitusta kutsuttiin hätätilahallitukseksi niin mikä olisi vaalikevään 2015 jälkeen aloittavalle hallitukselle tai sen työministerille oikea liikanimi?

torian mittakaavassa, on selvää että viime vuosisatoina elintasossa on tapahtunut niin sanottu eksponentiaalinen räjähdys. Yhtä varmalta näyttää se, että kasvu on tullut tiensä päähän.137 Uhkakuva on, että menneiden vuosien hyvä työllisyys rakennettiin kestämättömälle perustalle. Jos näin tapahtui ja vuoden 2008 romahdusta edeltänyt hyvinvointi rakennettiin velalla, ei siihen välttämättä ole nopeaa paluuta.138 On siis mahdollista, että vuoden 2008 alkanut kehitys ei olekaan suhdannelamaa, vaan se todellisuus, ettei Euroopassa ole kasvupotentiaalia. Kyse oli siis eräänlaisesta ”unesta” mutta nyt olemme hereillä? Vaikka kasvupotentiaalia löytyisikin, on sen täytettävä uuden ajan vaatimukset, joista keskeisin on kestävän kehityksen näkökulma.139 Yhteiskunnan kehittymisen on siis täytettävä ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja inhimillisen kestävyyden kriteerit. Talouskasvua ei menneiden vuosikymmenten tapaan voi tavoitella keinolla millä hyvänsä - väliinpitämättömänä tulevien sukupolvien yhtäläisistä mahdollisuuksista.140 Kasvava kulutukseen liittyvä tietoisuus on kuitenkin koetuksella vallalla olevan lamapuheen keskellä. Tätä kriisitietoisuutta peräänkuuluttavaa retoriikkaa saamme kuulla lähes päivittäin eri tiedotuskanavissa. Talousasiantuntijat vaativat kansalaisia ostamaan enemmän palveluja ja tavaroita. Ilmassa on paasauksen, välillä jopa paniikin aineksia ja osittain toisarvoiseksi tuntuu jäävän kysymys siitä, mitä pitäisi ostaa. Taustalla on ymmärrettävä pelko talousjärjestelmän luhistumisesta ja työllisyyden romahtamisesta 1990 -luvun alun tapaan. Ongelmien mittakaava on 2010 -luvulla globaali ja nimenomaan eurooppalainen. Ongelmat ovat myös vaikeasti hahmotettavia ja tietyt korjausliikkeet saattavat pahentaa tilannetta toisaalla. Työttömyyden vähentäminen nopeuttaa ihmisen elinolosuhteiden heikentymistä, tuottavuuden parantaminen vähentää työllisyyttä ja lisää ympäristötuhoja, ympäristötuhojen hidastaminen lisää työttömyyttä ja vähentää tuottavuutta ja niin edelleen.141 OECD:n näkemyksen mukaan jatkossa tarvitaan avarakatseisempaa ajattelua. Se tarkoittaa, että esimerkiksi työmarkkinapolitiikassa tulisi keskittyä työllisyyden, ei työpaikkojen, säilyttämiseen. Tällainen ajattelutapa nostaisi ykkösuutiseksi uusien työpaikkojen syntymisen, ei nykyaikana hyvin yleisiä yt-, lomautus- tai irtisanomisilmoituksia. Rakennemuutos on ennenkokemattoman nopeaa. Jos pitää valita, niin onhan uuden syntyminen tärkeämpi uutinen kuin vanhan kuolema. OECD:n mukaan tulisi keskittyä toimintaympäristön hallintaan ja varmistaa, että työntekijät ja yritykset pystyvät sopeutumaan nopeasti vihertyvän talouden aiheuttamiin muutoksiin tarttumalla esimerkiksi sen uusiin mahdollisuuksiin. Työvoimaa on ohjattava ja autettava siirtymään supistuvien alojen työpaikoista laajentuville aloille. Siirtymisistä aiheutuvat sopeutumiskustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti. Uusia taitoja tarvitaan, mikä vaatii koulutukselta osumatarkkuutta. Myöskään liioitteluun ei pidä sortua. Esimerkiksi merkittävällä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on vain rajallinen vaikutus työllisyyden kasvun nopeuteen. Työmarkkinatilanne voi jopa parantua, jos hiilen hinnoittelun tuloilla tuetaan työvoiman kysyntää. Kuinka myönteinen vaikutus vihreän kasvun edistämisellä on työvoimaan, jää nähtäväksi.142 On kiistatonta, että Suomi samalla tavalla kuin kaikki muutkin valtiot tarvitsevat uusia tapoja tuottaa kasvua, työpaikkoja ja siten hyvinvointia. Se on tapahduttava kuitenkin kestävästi, ei ”ylikuluttamalla” 137 Brittiläinen avustusjärjestö Oxfamin mukaan elintason kasvu ei ole jakautunut erityisen tasaisesti. Globaalissa mittakaavassa rikkain prosentti omistaa pian puolet kaikesta omaisuudesta, kun taas 80 prosenttia ihmisistä omistaa siitä vain 5,5 prosenttia. 138 Ykkösaamu. Suomen tasavallan presidentin kyselytunti 29.1.2014 139 Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä (wikipedia). 140 Velan määritelmä on keskeinen, kun pohditaan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. www.velkakello.fi –sivusto kuvaa reaaliaikaisesti Suomen kansantalouden velkaantumiskehitystä ja velka näyttää kasvavan edelleen. Velka on kuitenkin muutakin kuin rahaa. Ottamatta kantaa ydinvoiman puolesta tai vastaan, voidaan esimerkiksi ydinjäte ymmärtää eräällä tavalla sukupolvien väliseksi suhteeksi, ”velaksi”, joka muuttuu ennemmin tai myöhemmin – energiataloudessa rajoitteeksi. Työllisyyden näkökulmasta voidaan todeta, että jos Pohjois-Pohjanmaan ydinvoimala-hanke etenee, on sillä mittavat työllisyysvaikutukset myös Keski-Pohjanmaalle. 141 Kuka uutta työtä johtaa ja organisoi? Työterveyslaitos. Järvensivu. https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/6ea2e480/Anu_Jarvensivu-6604.pdf 142 Towards green growth. OECD 2011. Kohti vihreää kasvua. Suomenkielinen tiivistelmä.

luonnonvaroja. Perinteinen näkökulma kestävyyteen on, että tulevilla sukupolvilla on oltava samat mahdollisuudet kuin edellisillä sukupolvilla. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa, joten ihmiskunnalla on tehtävää yli valtiorajojen. Euroopan Unionin komission mukaan kiertotalouden toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa nettosäästöt, jotka ovat 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Vuoteen 2030 mennessä on mahdollista luoda yli kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Maapallon kyvyllä sietää ihmisen toimia on rajansa. Nykyisellä kulutustasolla tarvitsemme noin 1,7 maapalloa vuonna 2020. Suomessa käytetään kansainvälisesti vertaillen paljon luonnonvaroja. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat henkiä kohden suuret.143 Yksinkertaisella logiikalla tästä seuraa, että kulutusta ja elintasoa on laskettava.144 Joitain tuloksiakin on saavutettu. Maailman energiajärjestön mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvu on pysähtynyt vuonna 2014 Kiinassa ja OECD -maissa toteutetun energiapolitiikan ansiosta. 145 Jos näin on, niin maailmantalouden noin 3 % kasvu vuonna 2014 saatiin aikaan ilman päästöjen kasvua.

Voiko yhteiskuntajärjestelmäämme vielä kehittää? Monet asiat ovat epäilemättä Euroopassa hyvin, mutta ainakin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta vaikuttaa osittain – harmillista kyllä – liian kalliilta projektilta. Apuun huudetaan kansalaisia, jotka kuluttamalla palkkarahansa pitävät kotimaisen kysynnän avulla yhteiskunnan talousrakenteita pystyssä. Kaikki asiantuntevat tahot peräänkuuluttavat kilpailukyvystä huolehtimista. Yksi viimeisimmistä keskustelunavauksista146 oli keväältä 2015 Borgin ja Vartiaisen tilanneanalyysi, jonka mukaan kustannuksia on saatava alas ja tuottavuutta ylös. Näin varmistetaan talouden ja työllisyyden kasvu. Tavoitteista ei synny erimielisyyttä.147 Taloustieteilijät varoittavat epävarmuuden voimistumisesta, mikä johtaa ihmisten suunnittelemien ostopäätösten lykkäämiseen ja yleisemmin kulutuksen hiipumiseen. Tämä voi johtaa deflaatiokierteeseen, josta ensimmäisiä merkkejä on viime aikoina jo havaittu. Tällaisessa kierteessä kulutus ja investoinnit vähenevät, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Seurauksena on tuotannon lasku ja työttömyyden nousu. Deflaatio on inflaation – lyhyesti määriteltynä yleinen hintojen nousukehitys vastakohta ja sitä pyritään hillitsemään laskemalla liikkeelle lisää rahaa. Deflaatiopuheen yleistyminen kertoo todellisen talouslaman mahdollisuudesta.148 Asian esittää suoraan ekonomisti Dambisa Moyo, jonka mukaan länsimaat ovat jähmeitä, uudistuskyvyttömiä velkamöhkäleitä. Ne ovat kärsineet pitkään heikosta talouskasvusta, korkeasta työttömyydestä ja kasvavasta eriarvoisuudesta. Hänen mukaan eurooppalaiset poliitikot tekevät itselleen rationaalisia, mutta kestävän kasvun kannalta vääriä päätöksiä. Väestökehitys, sosiaalisen liikkuvuuden romahdus, 143 www.ym.fi/kultu 144 Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeää, etteivät köyhät ja kehitysmaat seuraa niin sanottua länsimaiden kehitystä luonnonvarojen kuluttamisessa. Toisaalta, onko reilua vaatia tällaista käyttäytymistä ”syyttömiltä”, kun sen sijaan ”kehityksen” etujoukoissa kulkeneet maat ovat olleet ongelmia synnyttämässä. Haasteiden mittakaava on edelleen valtaisa, vaikkakin monet niistä ovat olleet tiedossa jo pitkään. Esimerkiksi jo 1990 -luvun puolessa välissä Lester Brown kyseli samannimisessä kirjassaan ”Kuka ruokkii Kiinan?” 145 Yle 14.3.2015 ”Maailman hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet 2014” http://yle.fi/uutiset/maailman_hiilidioksidipaastot_eivat_kasvaneet_2014/7867600 146 Kyse oli pääministeri Stubbin tilaustyöstä. Edellisen kerran pääministerin tilatessa Suomen tulevaisuutta käsittelevän työn, oli kyse Jyrki Kataisen tilaamasta ja Pekka Himasen tuottamasta raportista ”Kestävän kehityksen malli”. 147 Kalle Isokallion perjantaina 13.3.2015 Ylen aamu TV1 jälkiviisaat -osiossa tekemän arvion mukaan Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen työssä oli kyse tilanneanalyysistä, jossa oli kaksi pääsuositusta Suomelle. Ensimmäiseksi vientiteollisuuden pitää määritellä palkankorotusten kattotaso. Viime vuosina julkinen sektori ollut "palkkajohtaja”, mikä on osittain pahentanut Suomen tilannetta. Toisena Suomen hintakilpailukyky on pudonnut noin 20-25 % ja Suomi on Saksaa ja Ruotsia eli suurimpia kilpailijoita ja vientimaitaan jäljessä. Menestyäkseen palkkakehityksen pitää olla Suomessa maltillinen ja tuottavuuden pitää olla parempi kuin näillä kumppanimailla. Tuottavuus nousee, kun yritykset kehittävät tuotteita, joiden valmistuksessa jalostusarvo per tunti nousee. Isokallion mukaan tähän päästään panemalla yritysjohto töihin. Borg ja Vartiainen peräänkuuluttivat myös työvoiman tarjonnan lisäämistä muun muassa maahanmuuton avulla sekä niin sanottu eläkeputki katkaisemalla. 148 Myös stagflaation mahdollisuus on tunnustettu. Siinä yhdistyy stagnaatio eli talouden pysähtyneisyys ja inflaatio eli hintojen nousu. Tällaisessa taloustilanteessa voidaan yhtä aikaa puhua talouden syvästä taantumasta eli lamasta, inflaatiosta ja korkeaksi kasvavasta työttömyydestä. Näin tapahtui esimerkiksi 70 -luvulla öljykriisin aikana. Rahan painaminen ja sen liikkeelle laitto voivat toimia ratkaisuna, mutta jos se on ”velkarahaa”, ei tavoitteisiin välttämättä päästä. Seuraukset voivat olla lyhytkestoisia ja osin arvaamattomia.

teknologinen muutos ja luonnonvarojen hupeneminen tekevät nykytilanteesta jotain paljon normaalia suhdannekriisiä pahempaa.149 Näyttää siltä, että länsimainen elintaso tulee heikkenemään, ellei dramaattisesti niin ainakin olennaisesti. Samaan aikaan toinen maailman arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva Jeffrey Sachs neuvoo Euroopan unionia lopettamaan ajan tuhlaamisen jäsenmaiden velkajärjestelyjen pohtimiseen. Hänen mukaan tavanomaiseen rahoitusmarkkinoiden toimintaan kuuluu, että joskus velkoja pitää antaa anteeksi.150 Mikä siis neuvoksi? Kapitalismin nimeen vannova länsimaisen sivistyksen kehto keinuu monille tuntemattoman rytmin mukaan. Ehkä koko Eurooppa tarvitsisi eräänlaisen uuden alun.151 Perinteisesti suomalaisten ajattelussa ovat suuret työnantajat kuten kunta, valtio tai suuryritys olleet vakaita työnantajia ja työllistymisen ihannekohteita. Vielä 10 vuotta sitten suuret korporaatiot olivat hyvin suosittuja, unelmatyöpaikkoja. Asetelma on muuttunut nopeasti, kun yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat tuoneet laajasti epävarmuuden ilmapiirin myös julkiselle sektorille. Kun suuret työnantajat tehostavat toimintaansa, kohdistuu työllisyyden kasvun kannalta mielenkiinto pienuuden ekonomian nimissä toisaalle. Pienet ja keskisuuret yritykset palkkaavat lisää työvoimaa ja myös yrittäjäksi ryhtyminen on hyvä vaihtoehto työllistää itsensä ja vaikuttaa tehokkaammin omaan tulevaisuuteen. Yhteiskuntapolitiikassa tulisi tunnistaa nämä uudet trendit ja tukea niitä. Työllisyyden osalta muutoksen vauhti ei ole ollut erityisen nopeaa, mutta sen suunta on ollut epätoivottava. Moni Suomessa ajatteli, että työikäisen väestön määrän väheneminen johtaa suoraviivaisesti myös matalaan työttömyyteen. Työttömyys on kuitenkin korkealla vuonna 2015, joten edellä esitetty teoria ei käy yksiin käytännön kanssa. Ymmärrys paljon puhuttujen rakennemuutosten tarpeesta on levinnyt myös työllisyyspolitiikan saralle. Sopeutumista ja ennakointia vaikeuttaa se, että monien organisaatioiden perustehtävään kuuluu muutosten vastustaminen, ei niiden vauhdittaminen. Juho Saaren mukaan kyseessä on niin sanottu concorde -efekti, jonka mukaan järjestelmät pyrkivät jatkamaan elämäänsä, vaikka ympäristö muuttuu. Lopulta vastaan tulee nopea uudistus tai nopeahko romahdus.152 Työ on nykyään usein äärimmäisen kokonaisvaltainen projekti. Työelämän uudet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että vapaa-aika ja työelämä uhkaavat sekoittua peruuttamattomasti keskenään.153 Yhden ihmisen näkökulmasta, oli hän sitten työtön, matalapalkkainen tai korkeapalkkainen, elämä ja työura eletään päivä kerrallaan. Arjen sujuvuus on avainasemassa varallisuuteen, ikään, sukupuoleen tai poliittiseen mielipiteeseen katsomatta.154 Yrittäjien ja pienten yritysten mahdollisuuksia palkata lisätyövoimaa kannattaisi helpottaa kaikin mahdollisin keinoin. Siten olisi mahdollista vaikuttaa nopeasti myös työttömyyslukuihin. Kaikkien mielestä kokonaistyöllisyyden ja työllisyysasteen kasvu on arvokas asia. Saaren mukaan keskustelu tällaisten suurten keskiarvojen kohdalla on helppoa, mutta jos tavoitteeksi otetaan esimerkiksi keskiluokan tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työllisyysasteen nosto, asia vaikeutuu huomattavasti. Politiikan suunnittelu jakautumien ympärille on vaikeampaa kuin keskiarvojen. Tästä johtuen työllisyyspoliittinen keskustelu jää liian helposti konkretisoimatta ja esitetään vain retorisesti; työllisyysastetta pitää nos-

149 HS talous. 13.10.2014. Ekonomisti Dambisa Moyon haastattelu: ”Kiina kiilaa lännen ohi.” Taloustieteilijä varoittaa politiikan lyhytnäköisyyden ajavan länsimaat perikatoon. 150 HS talous. 8.1.2015. Ekonomisti Jeffrey Sachsin haastattelu. Antakaa Kreikan aloittaa puhtaalta pöydältä. 151 Eurooppa on pinteessä. Se on maanosista ikääntyvin. Jo Dostojevski totesi aikanaan Euroopan olevan hautausmaa. 152 Politiikkaradio 16.3.2015 ”Ensi vaalikaudella jyrää sosiaalipolitiikka” Sosiologian professori Juho Saaren haastattelu. 153 Työ, identiteetti ja oppiminen. 2007. Eteläpelto & Collin & Saarinen 154 Ranskalaisen historioitsijan, Fernand Braudelin mukaan arkipäivän – jota hän nimittää myös materiaaliseksi sivilisaatioksi - havaitseminen elämän rutiineina ja ikiaikaisina jatkuvuuksina, jotka toimivat pääasiassa markkinatalouden ulkopuolella ilman vaihtoa, on määritelmä jokapäiväiselle elämälle, erityisesti siltä kannalta, että se problematisoi markkinatalouden ja kapitalismin roolin ihmisten arjessa. Braudelin toinen keskeinen idea on markkinatalouden - joka ulottuu yksinkertaisista maalaismarkkinoista kaupan pitämiseen ja tavarapörsseihin saakka - erottaminen markkinailmiöiden ylimmästä kerroksesta, eli kansainvälisten monialayritysten ylivertaisesta maailmasta, joka muita paremmalla informaatiolla ja taitavalla riskinjakamisella osoittaa voimansa ja kestävyytensä. Näin syntyy omaperäinen näkemys myös taloustieteelliseen keskusteluun. Yhdysvalloissa on jopa puhuttu uudesta historiasta, joka siis tarkoittaa talouden ja kulttuurin kytköksien suhteuttamista aikaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Fernand_Braudel

taa. Yleistavoitteet on purettava konkreettisiksi osatehtäviksi ja niitä on tavoiteltava yhdessä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.155

Päätössanat Pitkän aikavälin tulevaisuustyössä ei kannata hötkyillä. Vaikka skenaariotyössä mennään todistetusti joskus pahasti vikaan, saattaa tilanne johtua esimerkiksi suhdannevaihteluista. Kun työllisyyden kehitys saa uudestaan rytmistä kiinni, voi skenaario jonkin ajan kuluttua yllättää osumalla tarkkanäköisesti. Näin vanhakaan ennakointi ei suinkaan ole valmis kuopattavaksi, vaan se toipuu. Se on kuin nyrkkeilijä, joka käy kanveesissa ensimmäisessä erässä mutta ottelee lopulta koko 12 erän matsin tasaväkisesti. Tai kuin suunnistaja, joka pummaa ykkösrastin totaalisesti mutta selvittää loput radasta kunnialla. Tai VR:n juna, joka myöhästyy alkumatkasta mutta yrittää parhaansa mukaan loppumatkan aikana kiriä aikatauluaan kiinni. Numerot konkretisoivat ennakointikeskustelussa esille nousevia asioita, mutta numeroiden tulkinnassa on muistettava, etteivät ne ole absoluuttisia totuuksia, vaan ”heijastuksia” mahdollisista maailmoista. Erilaisia kehityspolkuja on ääretön määrä. Usein ennakointinumerot joutuvat kovan kritiikin kohteeksi ja niin pitää ollakin; ne kestävät kyllä, jos ovat hyvin perusteluja. Tärkeintä ei välttämättä ole varsinaiset numerot, vaan niiden taustalla olevat oletukset ja kehityksen suunta. Numeroiden takana on lukuisia erilaisia kertomuksia ja yritystarinoita ja niihin kiteytyy valtava määrä informaatiota. Erilaisille analyyseille ja tulkinnoille on tilaa. Lisäksi työelämään liittyy monia ilmiöitä, joita ei voi numeroin kuvata. Ennakointikertomus jää vajaaksi, ellei työllisyyteen liittyviä laadullisia näkökulmia pidetä esillä. Informaatiota ei voi koskaan olla ennakoinnin kontekstissa liikaa, vaikka Saarnaaja totesikin jo vuosituhansia sitten, että se joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Käsillä olevan työn arvopohja rakentui kansan suussa kulkevan viisauden varaan – joka tietää enemmän, luulee vähemmän.156 Mitä epävarmemmalta lähitulevaisuus näyttää, sitä tärkeämpää tulevaisuuskeskustelun käyminen on. Keski-Pohjanmaan työmarkkinoiden historia on ollut aikamoista vuoristorataa. 90-luvulla työttömyys oli reilusti yli 20 %. 2000 -luvulla kehitys on ollut vahvaa ja se hakee Suomen mittakaavassa vertaistaan, kun kehitystä tarkastellaan suhteellisella asteikolla. Asiasta ei ole pidetty suurta ”meteliä”. Sanotaan, että keskipohjalaiset ovat perinteisesti vaatimattomia. He eivät ole yhtä lupsakoita kuin itäsuomalaiset tai rempseitä lappalaisten tapaan puhumattakaan eteläpohjalaisesta framilla olosta tai uhosta. He ovat iskunkestäviä. Ja se ominaisuus on kullanarvoinen, sillä aluekehitys on kestävyyslaji.

Ennakointi käsitteenä Seuraavassa muutamia määritelmiä ja pohdintaa siitä, mitä ennakointi on. Niin kauan kun on ollut inhimillistä toimintaa, on ollut ennakointia. Taistelu eloonjäämisestä ja elintilasta on primitiivinen geeneihin piirtynyt tarve, olemassaolon perusta niin kuin me – tai erityisesti varhaiset esi-isämme - sen koemme. Niinpä ei olekaan yllätys, että strategisen suunnittelun historia juontaa juurensa sodankäynnin taitoon ja sotien voittamiseen. Kirjallisuudessa alan pioneereja ovat monien muiden lisäksi ainakin Sun Tzu ja Carl von Clausewitz. Voidaan esittää epäilys, että ennakointi on yhtä kuin strateginen suunnittelu kastettuna uudella nimellä. Ennuste eli todennäköinen tulevaisuudenkuva on passiivinen näkemys tulevaisuuden muotoutumisesta. Ennusteet ovat välttämättömiä tavoitteellisen toiminnan eli ennakoinnin ja siihen kuuluvien valintojen ja tekojen rationaalisen suunnittelun kannalta.157 Ennuste on teoria ja ennakointi tähän perustuvaa toimintaa. Ennustaminen ei ole ennakointia mutta ilman ennustetta ei voi olla ennakointia, sillä reagointi ei täytä ennakoinnin laatuvaatimuksia.

155 Prasu -lehti 25.3.2015 nro 28, sivu 11 – Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020, www.prasu.fi 156 Ennakoija on usein apostoli ilman ilosanomaa, siinä missä tämä kirjoitelma on loppuraportti ilman hanketta. 157 Opetushallitus

Ennakointi on spontaanin, intuition ja improvisaation vastakohta. Edellä mainittuja voidaan käyttää menetelminä ennakointitiedon tuottamiseen, mikä saattaa tuntua paradoksaaliselta. Ennakointi on sen tekemistä tai siihen aktiivisesti vaikuttamista, mikä odottaa horisontin takana, toisin sanoen tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamista ja sen hyödyntämistä. Se on tulevaisuuden tutkimuksen käytännönläheinen sovellus, jossa keskitytään yhteiskunnan kehityksen suuntiin. Ennakointi on tulevaisuutta koskevan tiedonhankinnan, osallistumisen, verkostoitumisen, vision laatimisen ja toiminnan soveltamista alueellisella tasolla tehtävien päätösten tietopohjan parantamiseksi ja ohjaamiseksi. Alue on eri toimijoiden välinen järjestelmä, jolla on paikallinen identiteetti ja poliittista painoarvoa.158 Ennakointi on tulevaisuudentutkimuksen synonyymina käytettynä tulevaisuutta kohti muuttuvan nykyisyyden hallintaa mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa koskevan tiedon avulla. Ennakointiin katsotaan kuuluvan tulevaisuuden kuvaaminen, analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen ja tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, hankinta, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi. Usein sanalla - ennakointi - viitataan suunnittelumenetelmiin erottamaan näitä tulevaisuudentutkimuksesta.159 Koulutuksen ennakoinnilla pyritään selvittämään, kuinka paljon ja minkälaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Koulutuksen ennakointi käsittää sekä määrällisen että laadullisen näkökulman. Jos Renê Descartesin aikakaudella olisi puhuttu ennakoinnista, olisi hänen kuuluisa toteamuksensa mitä todennäköisimmin saanut muodon: ”Ennakoin, olen siis olemassa”.160 Konsta Pylkkäsen mukaan ennakoinnissa on kyse siitä, että maapallossa olisi liiaksi viisautta. Näin epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi. Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla (Konsta) hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää.161

158 Alueellisen ennakoinnin opaskirja 159 Opetushallitus 160 Alkuperäisesti - Cogito ergo sum, suomennos - Ajattelen, siis olen. Descartes oli ranskalainen filosofi, joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista. Hän oli rationalisti, jonka tavoite oli löytää varma tieto eli absoluuttinen totuus. Descartesin luoma uuden ajan filosofiaksikin kutsuttu ajattelutapa on edelleen käyttökelpoinen ja sopii hyvin ennakoinnin viitekehykseen, jossa kriittinen asenne on hyve. Myöskään tietoteoriaan ja metafysiikkaan liittyviä kysymyksiä ei ennakoinnin kontekstissa voida sivuuttaa. Lopulta kaikessa toiminnassa joudutaan perimmäisten kysymysten äärelle eikä ennakointi ole tästä velvoitteesta vapaa. Näin ollen pohdinta siitä, mitä tieto on ja miten siihen pääsee käsiksi – siis tieteenfilosofiset peruskysymykset – ovat aina läsnä siellä, missä ennakoijat kokoontuvat. Osa pragmaattisuutta korostavan ennakoinnin koulukunnan edustajista vastaavat edellä kuvattuun problematiikkaan toteamalla: - Ennakoi, tiedät kyllä miksi. 161 Havukka-Ahon ajattelija 1952

Sanasto PERUSURA

Perusura on todennäköisen kehityskulun skenaario. VATTin tuottamaa perusuraa pidetään perusteltuna näkemyksenä Suomen ja sen osa-alueiden talouden tulevaisuuden määräävistä kehityskuluista. Perusuralla Suomen palveluvaltaistuminen jatkuu ja erityisesti työllisyysrakenteessa palveluiden rooli kasvaa selvästi tulevina vuosina. Perusura on perusta vaihtoehtoisille skenaarioille ja kehitysurille ja se on laadittu VATTin yleisen tasapainon malleilla sekä koko maan tasolla että maakunnittain. Se on siis työllisyyden ja talouden perusskenaario, jossa pyritään huomioimaan mahdollisimman suuri määrä Suomen talouden tulevaisuuden ja tuotantorakenteen kehitykseen vaikuttavia asioita, kuten työvoiman tarjonnan kehitys, EU:n ilmastopolitiikka, viimeaikaiset julkisen talouden kehysratkaisut sekä merkittävä määrä eri toimialoja koskevaa tietoa. Perusura toimii perustana tuleville ennakointitutkimuksille, joissa Suomen talouden tulevaisuutta hahmotellaan erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita ja kehitysuria muodostamalla sekä vertailemalla. Perusuran logiikkaan voi myös kuulua se, ettei laskelmissa ei ole tarkasteltu tiedossa olevia suunnitelmia, vaan se perustuu pääosin historialliseen trendiin. Erilaisten yhteiskunnallisesti merkittävien taloudellisten, sosiaalisten tai aluepoliittisten päätösten vaikutuksia ei huomioida, jolloin perusurassa mennyt kehitys jatkuu ennallaan tai muuttuu hitaasti. Tällöin se ei ensisijaisesti ennakoi muutoksia, trendien käännekohtia tai aktiivisia toimenpiteitä, joilla kehitystä voidaan ohjata uuteen suuntaan. Perusuran luotettavuus laskee mitä kauemmas tulevaisuuteen katsotaan, koska siinä nykyhetki korostuu vahvasti. Toisaalta hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se näyttää mihin viimeaikainen kehitys jatkuessaan on johtamassa. Tätä logiikkaa sovelletaan muun muassa Tilastokeskuksen väestöennusteessa, joka on yksi tunnetuimmista ”perusurista”. TAVOITEURA Tavoiteura on myönteinen, mahdollisesti jopa aggressiivinen kehitysura ja kasvuorientoitunut polku, joka toteutuu parhaassa mahdollisessa tilanteessa. Perusuraan verrattuna se on optimistisempi kehityskulku. Tällainen ”parhaan mahdollisen tapauksen skenaario” tarvitsee toteutuakseen optimaalisia aluekehityksen olosuhteita. Myös aluetalouden onnekkaat sattumat ovat suotavia ja yrityssektorin merkittävät konkurssit ja muut negatiivisen rakennemuutoksen ilmentymät epätoivottuja. Sen sijaan luova tuho sekä muut pitkällä aikavälillä alueen eduksi koituvat rakennemuutokset sopivat tavoiteura -ajatteluun mainiosti. Joskus uraa kutsutaan perusuraksi ja päinvastoin. Mikä termi kulloinkin on oikea, ei välttämättä selviä koskaan. KESU Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli KESUn, joka perustuu hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma toimii hallitusohjelman koulutuspolitiikan toimeenpanosuunnitelmana ja sisältää koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat. Mukaan otettavat teemat tai alueelliset ulottuvuudet ratkaistaan asiakirjakohtaisesti. Ensimmäinen KESU laadittiin 1990 –luvun puolella ja ensimmäiset alueelliset työllisyysurat KESUn tausta-aineistoksi laadittiin vuonna 2003. MITENNA Malli, jolla lasketaan ammattirakenteita työllisyystietoihin perustuen. Koulutuksen rakenneskenaariossa tietyn ammatin ja koulutuksen välinen vastaavuusavain on keskeisessä asemassa. PTM Aluemalli, jolla ennakoinnin alueellisia työpaikkasuunnitteita tehtiin ministeriössä ennen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaantuloa laskennan operatiiviseksi toteuttajaksi. Malli on nimetty kehittäjänsä Pekka Tiaisen mukaan. HEMAASU Henrik Rissasen kehittelemä excel-ohjelma, jolla on mahdollista laatia erilaisia työllisyyden ja työn tuottavuuden skenaarioita. Malli tuottaa lisäarvoa ottamalla huomioon työvoiman tarjonnan sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Käyttäjä voi esimerkiksi muuttoliikkeen avulla ohjata alueelle lisää työvoimaa ja siten luoda realistisia tai optimistisia työpaikkaennusteita. VATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoeh100

toja koskevan keskustelun tueksi. VATT on julkisen talouden tutkimuslaitos, joka palvelee päätöksentekoa, sen toimeenpanoa ja kansalaiskeskustelua sekä osallistuu tiedeyhteisöön tutkimalla kestävän taloudellisen kasvun edellytyksiä, hyvinvointiyhteiskunnan haasteita ja julkiseen talouteen liittyvien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Keskeisiä VATTin asiakasorganisaatioita ovat valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia ja muut ministeriöt. VATTAGE Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kehittämä malli on dynaaminen yleisen tasapainon malli, jota on sovellettu ennen kaikkea veropolitiikan ja energia- ja ympäristöpolitiikan vaikutusten arviointiin sekä pitkän aikavälin talousskenaarioiden laadintaan. AGE-mallit (Applied General Equilibrium) ovat tulleet politiikkavaihtoehtojen perustyökaluiksi monissa eri maissa ja kansainvälisessä tutkimuksessa. Niitä käytetään ennakointi- ja skenaariotyössä. BOTTOM UP BU on aluetaloudellisia politiikkavaikutuksia analysoivien tasapainomallien soveltama lähestymistapa, jossa koko mallin aineisto ja muuttujat jaetaan aluekohtaisiksi. Alueellinen malli sovitetaan siis kullekin alueelle erikseen. BU -lähestymistavassa alueet saavat kehittyä vapaammin verrattuna Top Down - filosofiaan. TOP DOWN Ylhäältä-alaspäin -menetelmä on aluemallin toinen luonne. Top Down ei muodosta erillisiä laskelmia, vaan alueiden tulokset johdetaan Suomen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jolloin peruslaskelmassa oletettu toimialoittainen tuottavuuskehitys on koko maan kattava ja sama alueiden välillä. Alueellinen kansantuote kasvaa kuitenkin eri puolilla Suomea eri tahtia, koska toimiala- ja kysyntärakenteet poikkeavat toisistaan. Aluevaikutukset johdetaan kokonaistaloudellisesta mallista alueosuuksin ja tuotannontekijämarkkinat eli pääoma ja työvoima määräytyvät koko maan tasolla. VERM VattagE Regional Model. Dynaaminen, alueellinen, laskennallinen yleisen tasapainon malli, jota käytetään talouspolitiikan ja talouden rakenteessa tapahtuvien muutosten arviointiin ja ennakointiin. Soveltuu politiikkavaihtoehtojen arviointiin, jonka johdonmukainen rakenne perustuu talousteoriaan. Mahdollistaa vaikutusten arvioinnin talouden makrotasolta toimialojen ja työmarkkinoiden tasolle. VERM-mallin käyttö muuttaa alue-ennakoinnin lähestymistapaa radikaalisti, koska siinä mukaan voidaan ottaa aluetason tietoa aiempaa enemmän ja lisätä aluetalouksiin potentiaalisia toimialashokkeja. Aluetason erot tulevat esiin tässä Bottom Up -ajattelun mahdollistavassa mallissa, toisin kuin Top Down -logiikkaa sovellettaessa, koska se minimoi alueellisia eroja. PATKET Neljän ministeriön muodostama tilaajakonsortio, joka tilaa VATTilta pitkän aikavälin ennakointinäkemykset ja -numerot. Sen muodostavat TEM, OKM, STM ja VM. Vuoden 2014 kierroksen yhteydessä käytettiin nimeä ENKO2030. eVERKOSTO Ennakointityöhön osallistuvien kumppanien yhteisö, jonka ulottuvuus voi olla kansainvälinen, kansallinen tai alueellinen. Keski-Pohjanmaan liiton koolle kutsumassa ennakointiverkostossa ovat mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kokkolan kaupunki, Kokkolanseudun kehitys Oy KOSEK, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjanmaan te-toimisto ja Kaustisen seutukunnan koordinoima maakunnallinen tilastoyhteistyö. Lisäksi toimintaan osallistuu tarpeen mukaan laaja joukko muita elinkeinoelämän asiantuntijoita. ATP Aluetilinpito. Kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus, jonka työllisyystietoja on saatavilla maakunnittain ja niitä käytetään nykyään koulutustarvelaskelmien taustalla olevissa pitkän aikavälin ennusteissa. TYKA Työssäkäyntitilasto. Siihen tuotetaan keskeiset työssäkäyntiä koskevat tiedot vuosittain. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, ammatti elinkeinojakauma, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä ja sijainti sekä väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla hallinnollisilla aluejaoilla ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla (esimerkiksi postinumeroalueet, karttaruudut ja kuntien osaalueet). Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta TOL Toimialaluokitus, joka on uudistettu vuosina 2002 ja 2008. Toimialojen määritelmiä ja nimiä muutetaan, koska maailma ja työelämä muuttuvat. 101

Lähdeluettelo Kirjallisuus: Alueellisen ennakoinnin käytännön opas. Suomi. Euroopan Komissio. 2002 http://ec.europa.eu/research/social-sciences/pdf/cgrf-finland_fi.pdf KT 2008 ennakoinnin loppuraportti. 2003. Kurth & Puumala. Ennakointimalli maakuntasuunnittelun tueksi ”HEMAASU 2030”. Pohjois-Savon liitto. 2005. Keski-Pohjanmaan tavoiteura 2025. Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakoinnin loppuraportti. 2007. Hyvönen. VATT Tutkimukset 166. Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008–2025. 2011. Ahokas & Honkatukia. VATT tutkimuksia 176. Kriisien jälkeen. 2014. Honkatukia & Ahokas. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010–2025. Perusura, 2/2010. VATT Tutkimukset 154. Helsinki. Honkatukia & Ahokas & Marttila. Politiikkatoimien vaikutukset työvoiman tarpeeseen Suomen taloudessa 2010–2025. Tavoitekehityksen vaihtoehdot, 12/2010. VATT. Honkatukia & Ahokas. Raportti VATTAGE-menetelmästä, VATTAGE-A dynamic, applied general equilibrium model of the Finnish Economy. 2009. VATT. Honkatukia. Suomen talouden rakenteellinen kehitys finanssikriisin jälkeen - Kysyntä- ja tuotantorakenteiden muutos vuosina 2012–2030 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Tutkimukset 169/2012 Honkatukia & Ahokas. The VATTAGE Regional Model VERM – A Dynamic, Regional, Applied General Equilibrium Model. VATT tutkimuksia 171. 2013. Honkatukia. VATTAGE – A Dynamic, Applied General Equilibrium Model of The Finnish Economy. VATT Research Reports 150. 2009. Honkatukia. Alueellisen ennakoinnin käytännön opas. 2002. Suomen versio. Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025. Alue- ja toimialatarkastelu. TEM julkaisuja 62/2009. Järvinen&Leveälahti. Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. OKM julkaisuja 2012:1. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, Raportit ja selvitykset 2011:25. Opetushallitus, Helsinki. Hankijoki & Katajisto & Kimari & Savioja. Työvoima 2020. Työllisyys uuden vuosituhannen alussa. Työministeriö. 2002. Tiainen. Työvoima 2025. Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä. Työministeriö. 2007. Tiainen. Valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto 2012. Kasvua työllisyyttä ja hyvinvointia. http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012. Aidon kehityksen indikaattori, GPI. TEM raportteja 17/2014. Työ, identiteetti ja oppiminen. 2007. Eteläpelto & Collin &Saarinen (toim.) Suomen työelämä vuonna 2030. Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/2012. Alasoini & Järvensivu & Mäkitalo. Towards green growth. OECD 2011. Kohti vihreää kasvua. Suomenkielinen tiivistelmä. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia. Keski-Pohjanmaa 2010 -luvulle. 2005. Hyvönen & Pihlaja & Rintala. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020. Kohti keskipohjalaista työllisyyteen perustuvaa hyvinvointia. 2014. Lång & Rintala. Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. 2008. Rantamäki. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys. Työryhmäraportti 2013. (ja aiempi vuodelta 2011) Havukka-Ahon ajattelija. WSOY. Helsinki. 1952. Veikko Huovinen.

102

Muut lähteet: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi. Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013. Timo Aro. 2015. Maakuntien kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012. Timo Aro. 2013. HS talous. 13.10.2014. Ekonomisti Dambisa Moyon haastattelu. Kiina kiilaa lännen ohi. Taloustieteilijä varoittaa politiikan lyhytnäköisyyden ajavan länsimaat perikatoon. http://www.hs.fi/talous/a1413082003971?jako=d4ea89ee8724c6286eea63491a93f81c HS talous. 8.1.2015. Ekonomisti Jeffrey Sachsin haastattelu. Antakaa Kreikan aloittaa puhtaalta pöydältä. http://www.hs.fi/talous/a1305915441869 Uudet teknologiat ja työ. Pajarinen & Rouvinen, Etlatieto Oy. Työn tulevaisuus -seminaari. 5.5.2014. Luovan tuhon tie ulos talouskriisistä. TIETO&TRENDIT 1/2015. Mika Maliranta http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/101/ Jatkuvaa muutosta vai ohimeneviä muutostilanteita. Työterveyspäivät 2014 -seminaari. Järvensivu Kuka uutta työtä johtaa ja organisoi? Työterveyslaitos. Järvensivu. www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/lasikatto_amerikkalaisittai_johtajina_enemman_johneja_ kuin_naisia. primäärilähde: www.economist.com/blogs/graphicdetail/2015/03/daily-chart-1 Ykkösaamu. Suomen tasavallan presidentin kyselytunti 29.1.2014 Kioski -ohjelma. Jakso 27/95. Yle2. 3.3.3015. http://areena.yle.fi/tv/2466778 - Hupparihörhö –yrittäjä ja bloggari Sami Kuusela tonydunderfelt.com/artikkelit.htm - artikkeli: transmoderni ihmiskäsitys. mielipide.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80847-nalle-on-oikeassa Kuka uutta työtä johtaa ja organisoi? Työterveyslaitos. Järvensivu. Yle 14.3.2015 ”Maailman hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet 2014” http://yle.fi/uutiset/maailman_hiilidioksidipaastot_eivat_kasvaneet_2014/7867600 Politiikkaradio 16.3.2015 ”Ensi vaalikaudella jyrää sosiaalipolitiikka” Sosiologian professori Juho Saaren haastattelu. Kalle Isokallio jälkiviisaana 13.3.2015. Ylen aamu TV1 http://fi.wikipedia.org/wiki/Fernand_Braudel

Julkaisussa esillä olevat numerot ja ennusteet ovat peräisin seuraavista internet-lähteistä: stat.fi, toimialaonline.fi, vipunen.fi, sotkanet.fi, thl.fi, ttl.fi, uljas.tulli.fi, vrk.fi, kunnat.net, tekes.fi, vatt.fi, etla.fi, suomenpankki.fi, ptt.fi, oecd.org, imf.org, minna.fi, nordregio.se, tem.fi, ec.europa.eu/eurostat, vm.fi, okm.fi, oph.fi, etk.fi, keva.fi ja eura.fi, prasu.fi, wikipedia.fi ja blogikirjoitukset: tietotrenditblogi. stat.fi

Raportin aihepiiriä koskeneet lehtijutut Keski-Pohjanmaa -lehdessä: Keski-Pohjanmaa 14.3.2015 nro 72. ”Toinen jalka eilisessä. Kokkolassa riittää lapsia ja nuoria, mutta asenneilmapiiriä vaivaa poteroituminen” Paras pelata varman päälle – Hieman kangistunut kaupunki. Lauantai-liite, sivut 4-7 Keski-Pohjanmaa 8.3.2015. nro 66. ”Työllisyys kasvaa yhdeksän prosenttia. Ennuste lupaa meikein 3000 työpaikkaa lisää Keski-Pohjanmaalle” Työ & rekrytointi –teemaliite Keski-Pohjanmaa 15.2.2015 nro 45. ”Tulevaisuudessa töitä palvelualalta” Kuvitteellinen Emma ohjelmoi ja tanssii - Keski-Pohjanmaan liiton kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala auttoi Keski-Pohjanmaa -lehteä pohtimaan millaiselta elämä näyttää Kokkolassa vuonna 2030. Kaupungin kaduilla ei ajella rakettirepuilla, mutta sähköautojen latauspisteitä on kaikkialla.”

103

Liitteet Liite 1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTON TYÖPAIKAT, TK 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous

2 825

2 719

2 582

2 640

2 574

2 549

2 497

B Kaivostoiminta ja louhinta

5 155

4 688

4 290

4 369

4 328

4 374

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

256

273

278

275

231

224

222

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

116

111

104

127

125

137

145

F Rakentaminen

1 816

1 788

1 654

1 789

1 742

1 687

1 649

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

3 421

3 517

3 389

3 462

3 488

3 465

3 425

H Kuljetus ja varastointi

1 765

1 866

1 867

1 841

1 908

1 879

1 808

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

693

677

633

692

715

725

719

J Informaatio ja viestintä

531

548

585

574

560

530

555

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

364

349

352

388

379

368

373

L Kiinteistöalan toiminta

143

156

140

137

150

145

138

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

932

1 049

1 069

991

1 005

1 008

954

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

1 229

1 208

1 295

1 381

1 449

1 428

1 352

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus

1 113

1 045

1 094

1 061

1 035

1 052

1 062

P Koulutus

2 223

2 202

2 264

2 253

2 288

2 298

2 239

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

4 748

4 833

4 851

4 990

5 115

5 212

5 320

R Taiteet, viihde ja virkistys

413

431

419

400

391

418

386

S Muu palvelutoiminta

755

781

834

844

838

850

839

284

259

297

325

333

305

294

28 831

28 532

28 029

28 572

28 691

28 686

Keski-Pohjanmaa

C Teollisuus

T Kotitalouksien toiminta työnantajina ja tuotanto omaan käyttöön X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä

104

45 4 325

28 410

Liite 2 Kansantalouden aluetilinpidon työlliset toimialoittain, TK Keski-Pohjanmaa

2000

2007

2008

2009

2010

2011

2012

01 Maatalous ja metsästys

4057

3077

3080

2833

2769

2686

2691

02-03 Metsätalous ja kalatalous

221

275

265

377

412

434

447

05-09 Kaivostoiminta ja louhinta

10-12 Elintarviketeollisuus ym.

803

777

703

554

516

532

526

13-15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus

559

392

450

508

445

485

462

16 Puuteollisuus

510

632

643

587

674

761

678

17-18 Paperiteollisuus ja painaminen

19-22 Kemianteollisuus

820

300

377

356

377

440

386

23 Rakennusaineteollisuus

126

153

139

127

145

159

168

24-25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus

1153

1266

1806

1697

1594

1617

1626

26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

173

261

245

197

190

201

209

29-30 Kulkuneuvojen valmistus

144

459

416

280

259

273

310

31-33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus

316

562

591

605

556

758

700

35-39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto

396

385

404

323

373

339

355

41-43 Rakentaminen

2053

2203

2299

2050

2127

2230

2332

45-47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus

3369

3845

3687

3594

3647

3665

3773

49-53 Kuljetus ja varastointi

1829

1789

1924

2278

2169

2217

2177

55-56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

665

733

842

725

747

712

698

58-63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu

515

568

665

580

681

651

688

64-66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta

312

340

370

351

388

396

377

681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta

143

128

148

159

163

138

139

68201-68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta

69-75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

517

943

1008

1019

1043

932

955

77-82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

512

853

774

935

1033

1176

1095

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus

1384

1598

1589

1505

1339

1323

1322

85 Koulutus

2175

2160

2245

2188

2533

2597

2205

86-88 Terveys- ja sosiaalipalvelut

3880

4505

4810

4824

5069

4986

5085

90-96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta

952

1309

1165

1279

1280

1314

1506

97-98 Kotitalouspalvelut

154

181

202

204

233

223

29857

31014

30325

30856

31365

31326

Toimialat yhteensä 27783

105

Liite 3 Ammattirakenne, VATT VATT: Toimialojen ammattirakenne: Keski-Pohjanmaa

2012

2030

muutos

%-muutos

1.1 Maatalousyrittäjät ja –työntekijät

2 298

2 292

-6

-0,3

1.2 Puutarhayrittäjät ja –työntekijät

157

158

0,6

1.3 Metsätyöntekijät

280

262

-18

-6,4

1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat

194

191

-3

-1,5

2.1 Elintarviketyöntekijät

415

413

-2

-0,5

2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät

325

270

-55

-16,9

2.3 Metallityöntekijät

924

839

-85

-9,2

2.4 Koneasentajat

667

587

-80

-12,0

2.5 Konetekniikan asiantuntijat

329

297

-32

-9,7

2.6 Työkoneiden käyttäjät

429

546

117

27,3

2.7 Puutyöntekijät ja –asiantuntijat

338

326

-12

-3,6

2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät

784

730

-54

-6,9

2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat

149

141

-8

-5,4

2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät

418

416

-2

-0,5

2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat

122

125

2,5

2.12 Graafisen alan työntekijät

114

112

-2

-1,8

2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät

150

146

-4

-2,7

2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat

690

644

-46

-6,7

1 091

1 133

3,8

3.2 LVI-asentajat

269

258

-11

-4,1

3.3 Rakennusmaalarit

107

105

-2

-1,9

3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat

363

345

-18

-5,0

4.1 Maaliikenteen työntekijät ja –yrittäjät

1 262

1 294

2,5

4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja –päällystö

-7

-8,5

4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat

-1

-3,3

4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat

490

419

-71

-14,5

5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät

382

393

2,9

5.2 Siivoustyöntekijät

1 043

1 100

5,5

5.3 Kauppiaat ja myyjät

2 686

2 231

-455

-16,9

5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat

379

346

-33

-8,7

5.5 Ravitsemisalan työntekijät

833

848

1,8

5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat

279

281

0,7

5.7 Matkapalvelutyöntekijät

-1

-1,2

5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät

262

286

9,2

5.9 Muut palvelutyöntekijät

406

356

-50

-12,3

1 264

1 137

-127

-10,0

6.2 Muut toimistotyöntekijät

774

786

1,6

6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat

270

263

-7

-2,6

7.1 Perusterveydenhoitajat

893

1 014

121

13,5

1 326

1 633

307

23,2

297

354

19,2

3.1 Rakennustyöntekijät

6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät

7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 106

7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat

2 035

2 167

132

6,5

7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat

170

165

-5

-2,9

7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat

131

132

0,8

1 691

2 074

383

22,6

9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät

-1

-2,3

9.2 Taiteilijat ja muut taidealan asiantuntijat

190

205

7,9

9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat

7,7

9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat

-1

-1,7

9.5 Tiedottajat ja toimittajat

202

239

18,3

10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat

6,0

10.2 Yhteiskunnan, humanismin ja talouden asiantuntijat

332

328

-4

-1,2

10.3 Lakiasiantuntijat

122

111

-11

-9,0

10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat

323

299

-24

-7,4

10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat

374

425

13,6

10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat

100

0,0

11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat

219

196

-23

-10,5

11.2 Sotilaat

-3

-6,8

11.3 Muut turvallisuustyöntekijät

189

185

-4

-2,1

99999 Tuntematon

367

372

1,4

30 343

30 506

163

0,5

8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat

YHTEENSÄ

107

Liite 4 ETLAN alue-ennusteet Keski-Pohjanmaalle vuosille 2014-2016 (päivitetty 20.11.2014) TOIMIALA-ENNUSTE ( vuosimuutos-% )

108

Toimialan arvonlisäys

Toimialan tuotos

2014

2015

2016

2014

2015

2016

Maatalous

-0,3

-0,7

-0,1

-0,84

-0,05

1,41

Metsätalous ja kalatalous

0,5

1,2

0,9

-0,63

0,98

1,51

Kaivostoiminta

7,2

5,2

3,7

3,08

4,49

4,63

Elintarvikkeiden valmistus

-1,8

-2,4

-0,4

-1,9

-1,42

1,43

Tekstiili- ja vaateteollisuus

-1,9

0,4

2,6

-2,12

1,17

4,09

Puuteollisuus

-1,3

0,2

0,9

-0,51

1,91

3,44

Paperi- ja selluteollisuus

-1,9

-5,2

-3,7

-1,84

-5,85

-3,36

Kemianteollisuus

-2,1

-4

-3,9

-3,77

-3,11

-3,14

Rakennusaineteollisuus

-0,6

-0,7

0,3

-0,9

0,28

1,96

Metallien jalostus ja tuotanto

1,8

1,2

0,8

1,62

1,98

2,44

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

1,9

2,2

5,14

5,19

6,66

Koneiden ja laitteiden valmistus

-1,6

2,2

3,4

-1,44

4,33

6,3

Kulkuneuvojen valmistus

18,7

4,7

8,1

16,99

5,19

7,88

Huonekaluteollisuus, muu valmistus, korjaus ja huolto

-0,8

-0,2

0,5

-0,36

1,22

2,55

Energiahuolto

1,2

-1,1

-0,2

1,65

-0,64

1,22

Rakentaminen

-1,7

1,1

2,1

-0,26

2,51

3,51

Kauppa

-0,1

0,5

-0,39

0,69

1,91

Kuljetus ja varastointi

-1,9

-1,5

-1

-0,62

0,68

1,7

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

-0,5

0,3

-0,02

1,82

2,15

Informaatio ja viestintä

3,7

3,8

3,9

2,51

3,73

4,79

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

-1,1

-0,2

-0,41

-1,04

1,31

Kiinteistöjen välitys ja kauppa

1,4

1,5

1,59

1,55

1,69

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

0,6

1,1

1,6

1,25

2,8

4,09

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

-0,3

-0,2

-0,19

1,03

2,16

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

-0,2

0,2

0,4

1,18

1,55

1,79

Koulutus

0,6

1,1

1,8

2,1

2,51

3,22

Sosiaali- ja terveyspalvelut

1,2

1,3

2,68

2,67

2,8

Muut palvelut

-2,3

-2

-2,2

-1,24

0,08

0,5

ALUE-ENNUSTE (vuosimuutos-%)

2014

2015

2016

Kotitalouksien reaalitulot

-1,25

-1,09

-0,39

Investoinnit, perushintaan

-0,83

2,46

3,5

Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

2,42

2,38

2,56

Viennin volyymi

-2,93

-2,31

-2,05

Viennin volyymi, käyttömaakunnan mukaan

0,15

1,89

2,32

Tuonnin volyymi, saapumismaakunnan mukaan

-0,68

1,83

2,37

BKT perushintaan

0,54

1,3

2,13

Työllisyys maakunnittain, palkoilla painotettu

-0,61

-0,16

0,49

Keskireaalipalkka

2,76

5,16

3,84

Keskinimellispalkka

4,87

9,41

7,85

Pääomakanta

1,32

0,89

0,94

BKT:n hintadeflaattori

0,06

2,22

1,32

Kuluttajahintaindeksi

2,11

4,25

Viennin hintaindeksi

2,91

4,76

4,07

Tuonnin hintaindeksi, saapumismaakunnan mukaan

4,48

5,58

5,39

Kotitalouksien nimellistulot

0,86

3,15

3,61

BKT markkinahintaan

0,6

3,52

3,45

109

Liite 5: Keski-Pohjanmaan profiili

Keski-Pohjanmaan alueesta noin 70 % on harvaan asuttua maaseutua, josta osa on erämaista metsää. Maakuntakeskus Kokkola on kaupunki, jonka alueella esiintyy lähes jokaista kaupunki–maaseutuluokituksen tyyppiä. Kokkolan kaupunki muodostuu sisemmästä ja ulommasta kaupunkialueesta, kaupungin kehysalueesta, kaupungin läheisestä maaseudusta (Kälviä) ja ydinmaaseudusta (Lohtaja) sekä harvaan asutusta maaseudusta (Ullava). Ydinmaaseutua ovat myös jokilaaksoittain katsottuna Vetelin ja Kaustisen sekä Toholammin ja Kannuksen muodostamat vyöhykkeet. Halsua, Lestijärvi ja Perho ovat kokonaan harvaan asuttua aluetta. Keski-Pohjanmaa

Työpaikkamäärän muutos vuosina 2005-2010

% -muutos

sisempi kaupunkialue

+ 1386

+ 16,1

ulompi kaupunkialue

+ 699

+ 14,7

kaupungin kehysalue

+ 990

+ 164,5

+ 0,1

ydinmaaseutu

+ 173

+ 3,1

harvaan asuttu maaseutu

+ 79

+ 3,7

+ 3328

+ 14,6

kaupungin läheinen maaseutu

yhteensä 110

Liite 6: Keski-Pohjanmaa vuonna 2030 seminaariohjelma

Keski-Pohjanmaan liitto järjestää seminaarin:

Keski-Pohjanmaa vuonna 2030

Torstaina 9.4.2015 klo 11.30-16 Kokkola, kaupungintalon Kokkola-sali TULOKAHVIT AVAUSSANAT

maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, Keski-Pohjanmaan liitto

KESKI-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT Timo Aro

TYÖELÄMÄN LAADULLINEN MUUTOS FT Anu Järvensivu, Työterveyslaitos

TYÖLLISYYS JA ENNAKOINTI KESKI-POHJANMAALLA -raportti kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala, Keski-Pohjanmaan liitto

KOMMENTTIPUHEENVUOROT -

Alueellinen ennakointiverkosto: kehityspäällikkö Harri Lundell, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Design director Janne Antikainen, MDI Oy

Ilmoittautumiset 6.4.2015 mennessä: www.keski-pohjanmaa.fi Lisätietoja: Ilkka Rintala 040 843 2521 ilkka.rintala@keski-pohjanmaa.fi

111

Keski-Pohjanmaan liitto on monialainen kuntayhtymä, joka hoitaa lakisääteiset tehtävänsä edunvalvonnan, aluekehityksen ja aluesuunnittelun ammattitaidolla. Yhteistyössä alueen kuntien ja muiden kumppanien kanssa ennakoimme ja rakennamme maakunnan tulevaisuutta

Rantakatu 14, 67100 Kokkola 040 160 5700 / kirjaamo@keski-pohjanmaa.fi www.keski-pohjanmaa.fi