Ajankohtaista

”Ruoka on tuRvallisuuden peRuspilaRi”

SAMI KILPELÄINEN

Euroopan geopoliittinen tilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä perustavanlaatuisesti. Tärkeintä on pitää huoli turvallisuudesta, jonka yksi peruspilareista on ruoka. Tästä syystä päätettiin rakentaa maataloutta tukeva, runsaan 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti, totesi maa- ja metsätalousministerin tehtävät jättänyt Jari Leppä maidontuottajille Walter Ehrströmin säätiön kultamitalien jakotilaisuudessa

Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Viisi vuotta ministerinä toiminut

Leppä totesi, että maataloudessa erityisesti energia, rehut ja lannoitteet ovat nyt historiallisen kalliita.

Maatalouden huoltovarmuuspaketin pääperiaatteina ovat nopeat, erityisesti tilojen maksuvalmiutta parantavat tukitoimet, ruuantuotantoa ja sen kriisinsietokykyä pidemmällä aikavälillä vahvistavat toimet sekä markkinoiden toimivuuden kestävä tehostaminen.

Maa- ja metsätalousministeri

Jari Leppä vakuutti maidontuottajille hallituksen pyrkivän turvaamaan maatalouden toimintaedellytykset: – Hallitus on tehnyt ja tulee myös jatkossa tekemään toimia maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemisessa tarvitaan kaikkia ruokaketjun toimijoita. Kestävä ratkaisu on toimivat elintarvikemarkkinat ja sitä kautta saatava riittävä tulo. Riittävät markkinatulot ja tuet yhdessä muodostavat kannattavan maatalouden perustan.

Kehyssäästöt eivät vaikuta ruuantuotantoon kohdentuviin viljelijätukiin Hallituksen sopimat kehysmenojen uudelleenkohdennukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen 40 miljoonalla euroa vuosittain. Säästöt tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin, jotka tarkentuvat syksyn 2022 budjettiriiheen mennessä. Ruuantuotantoon kohdentuviin viljelijätukien tasoon säästöillä ei ole Lepän mukaan vaikutusta.

Energiaomavaraisuutta kasvatetaan, ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta irrottaudutaan Hallitus on valmistellut toimia, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän vauhdittaminen. Tavoitteena on energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä irrottautuminen ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta mm. tukemalla maatilojen energiainvestointeja sekä koneiden käyttövoimamuutoksia ja biokaasun varastointia tiloilla. Lisäksi tuetaan maaseutuyritysten uusiutuvan energian (ml. biokaasu) investointeja ja kehittämistoimia. – Energiantuotannon siirtäminen biotalouteen pohjaaviin ratkaisuihin tuo työtä ja elinvoimaa eri puolille Suomea, muistutti Leppä.

Maataloudenharjoittajille maksetaan kertaluonteinen energiaveron lisäpalautus

Valtio tukee maataloudenharjoittajia 45 miljoonan euron suuruisella kertaluontoisella energiaveron lisäpalautuksella maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä linjasi maaliskuussa, että hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tukitoimia yhteensä arviolta noin 300 miljoonalla eurolla.

Yhtenä maatalouden kustannuskriisiä helpottavana ja nopeavaikutteisena toimena hallitus linjasi maataloudenharjoittajille

Maatalouden päätukihaku ja siinä yhteydessä ilmoitettavat kasvulohkotiedot on tänä vuonna haettava vipu-palvelussa 15.6.2022.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee myös kriisitukien hakuehtoja. EU:n komissio on ottanut käyttöön 500 miljoonan euron kriisituet, josta Suomeen kohdentuu seitsemän miljoonaa euroa.

Suomi on päättänyt maksaa sallitun tuplatun kansallisen lisäosan tämän päälle, joka on siten nyt poikkeuksellisesti 14 miljoonaa euroa eli yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Ruokavirasto maksaa kriisitukia muun muassa maitotiloille, sikatiloille sekä velkaisille ja investoineille maatiloille. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukia maksettavan maatalouden energiaveron kertaluonteisesta lisäpalautuksesta. Maataloudenharjoittajia tuettaisiin sen mukaisesti 45 miljoonalla eurolla.

Maataloudenharjoittajille maksettaisiin energiaveron lisäpalautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti vuoden 2021 aikana maataloudessa käytetyistä energiatuotteista. Käytännössä palautusta maksettaisiin kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä. Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia koskisi kevyttä polttoöljyä. Sähkö ei kuuluisi lisäpalautuksen piiriin, koska siitä on vuodesta 2021 alkaen maksettu palautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti. Tavoitteena on, että lisäpalautus voitaisiin maksaa mahdollisimman pian lain tultua voimaan.

koskevaa tarkempaa lainsäädäntöä.

Ukrainan sodan vuoksi Euroopan komissio on antanut vuodeksi 2022 täytäntöönpanopäätöksen, jonka mukaan viherryttämistuen ekologisen alan (EFA) kesannoille sallitaan viljelypoikkeus. Poikkeus toimeenpannaan Suomessa.

Poikkeuksen ansiosta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa ekologisen alan kesannoilla voi laiduntaa eläimiä ja kasvuston saa korjata jo ennen elokuun puoliväliä. Lisäksi ekologisen alan kesannoille voi kylvää viljelykasveja, esimerkiksi valkuais-, öljy- tai viljakasveja. Viherryttämistuen ehtojen mukaan ekologiseksi alaksi ilmoitetuilla kesannoilla ei normaalitilanteessa saa harjoittaa maataloustoimintaa 1.1. ja 15.8. välisenä aikana.

Maatalouden päätukihaku auki 15.6. asti - kriisitukia valmistellaan

pia JoRmanainen näkee innovaatiot Ja vastuullisuusagendan aRla suomen vahvuutena

SIRPA RINNE, SAMI KILPELÄINEN

Pia Jormanainen aloitti Arla Oy:n toimitusjohtajana helmikuun viimeisenä päivänä tänä vuonna. Jormanainen raportoi Euroopan liiketoiminnan johtaja Peter Gioertz-Carlsenille.

Pia Jormanaisella on vahvaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta elintarvikealalla ja foodservice-toiminnoissa. Hän siirtyy Arlalle matkustusympäristössä ruokapalveluita tuottavan

SSP Finlandin toimitusjohtajan tehtävästä. Tätä aiemmin hän on työskennellyt Valiolla useissa johtotehtävissä tuoretuotteiden parissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja viennissä sekä Kraft Foodsilla makeistuotemerkkien parissa.

Arla Oy:ssä Jormanainen ottaa vastuulleen liiketoiminnan, joka on vakiinnuttanut asemansa innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä toimijana. Yhtiöllä on vakiintuneet tuotemerkit, ja se on sitoutunut vahvasti kestävään kehitykseen. – On ollut etuoikeus päästä johtamaan Arla Suomea ja aloittaa työ yrityksessä, joka on niin selkeästi sitoutunut kestävän kehityksen strategiaan ja innovaatioihin. Suomen elintarvikemarkkinassa on paljon mahdollisuuksia, ja olen innoissani voidessani aloittaa työskentelyn lahjakkaiden tiimien kanssa syventääksemme edelleen kumppanuutta asiakkaidemme kanssa sekä jatkaaksemme arvon luomista brändiemme kautta. Odotan myös sitä, että pääsen tutustumaan Arlan suomalaisiin maidontuottajiin, Pia Jormanainen toteaa.

KUSTANNUSKRIISI on ollut raju maitotiloilla ja elintarviketeollisuudessa koko talven. Vain pari päivää ennen Pian siirtymistä Arlalle syttyi myös sota Ukrainassa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana Pia on ennättänyt tutustumaan Arlan toimintaan niin Suomessa kuin vierailemaan pääkonttorilla Tanskan Århusissa. Asiakastapaamisten ja -hintaneuvottelujen ohella tiivistä yhteyttä on pidetty myös tuottajien ja yhteistyömeijereiden kanssa. – Arla-ryhmän tuottajia olen päässyt tapaamaan Ryhmä 9:n ja tuottajaedustajiston kokouksissa ja yhteistyömeijereissäkin olen jo päässyt vierailemaan. Kevään aikana on vielä tulossa useampi tapaaminen tuottajien kanssa kasvokkain tai teamsillä, sanoo Jormanainen.

Arla Foods -konsernin Euroopan liiketoiminnan johtaja ja yrityksen varapääjohtaja Peter Gioertz-Carlsen toivotti Pian tervetulleeksi Arla Suomen toimitusjohtajaksi: – Olen iloinen, että saimme Pia Jormanaisen Arla Euroopan johtoryhmään. Hänellä on vaikuttava kokemus brändin rakentamisesta ja yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. Pia on juuri sopiva henkilö johtamaan Arla Suomea, joka on tuonut markkinoille uusia innovaatioita, kuten lohkoketjuteknologian käytön maitoketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja GOT GUTS? -jogurtit vastaamaan hyvinvointia edistävien tuotteiden kasvavaan kysyntään.

Pia Jormanainen on Arla Oy:n uusi toimitusjohtaja.

”On ollut etuoikeus päästä johtamaan Arla Suomea ja aloittaa työ yrityksessä, joka on niin selkeästi sitoutunut kestävän kehityksen strategiaan ja innovaatioihin.”

Tutustutaan Piaan

Maitoa Suomesta -lehti kysyi Pia Jormanaiselta muutaman pikakysymyksen selvittääkseen, kuka hän on.

Mihin asiaan suhtaudut intohimoisesti? – Työn lisäksi intohimoinani ovat perhe, tällä hetkellä mökin rakennusprojekti sekä harrastukseni triathlon ja maastohiihto.

Kertoisitko perheestäsi? – Perheeseeni kuuluvat puoliso ja 8- ja 11-vuotiaat lapset. Meillä on yhteisiä harrastuksia ja lomat vietämme urheillen ja matkaillen. Sukset, lenkkarit ja polkupyörät kulkevat usein mukana.

Minkälainen ruoanlaittaja olet ja valmistatko lohikeiton kermalla vai ilman? – Olen enemmän leipoja, tykkään kokeilla uusia reseptejä varsinkin juhliin. Mieheni vastaa meillä kokkailusta, kermalla ja voilla.

Onko lypsäminen tullut tutuksi? – Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja viettänyt lapsuudessani kesiä maatilalla. Lypsämistä olen päässyt kokeilemaan työn puolesta. Mikä on mielestäsi tärkeää yrityskulttuurissa? – Mielestäni yrityskulttuurissa on tärkeää avoimuus, jatkuva kehittyminen, luottamus ja mahdollisuus vaikuttaa. Samaistun helposti Arlan arvoihin.

Mikä Arlassa sytyttää sinua eniten? – Innovaatiot, vastuullisuusagenda ja haastajan asema Suomessa On ollut innostavaa päästä tutustumaan arlalaisiin, asiakkaisiin ja maidontuottajiin. Meille on tulossa hieno matka yhdessä!

Lea ja Ari Ronkainen, Ville Huhtilainen sekä Kyösti ja Tuula-Riitta Hyry palkittiin 25 vuoden E-luokkaisen maidon tuottamisesta.

Kultaiset mitalit 77 maidontuottajalle

Arla Suomi -yhteistyöryhmästä Arla Itä-Suomen Ville Huhtilainen, Arla Pohjois-Suomen

Rantahyryn tilalta Kyösti ja TuulaRiitta Hyry sekä Lea ja Ari Ronkainen ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin Kirsti ja Lasse Soini saivat

Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin 25 vuoden E-luokkaisen maidon tuottamisesta huhtikuun lopulla.

Mitalit jakoi yhtenä viimeisistä virkatoimistaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä ja Katariina Leppä saivat myös kultaisen mitalin. Juhlapuheessa Leppä kiitteli maidontuottajia laatumaidon tuotannosta.

KutsuMustyössä

TUOMAS KOIVUNIEMI

Mouhijärvinen maitotilan emäntä Kirsti Soini, 58, on yksi tämän vuoden Walter Ehrnströmin säätiön ensiluokkaisen maidon tuotannosta myöntämien kultamitalien saajista. Soinin tilalla ensiluokkaista maitoa on tuotettu yli 25 vuotta.

Tila on ollut Kirsti Soinin hallussa vuodesta 1989 lähtien. – Kymmenen vuotta vanhempi Matti-veljeni meni armeijaan ja jäi sinne töihin. Minä pohdin lukion jälkeen, mitä tekisin. Menin Kangasalalle maamieskouluun ja niin otin talon. Tämä on sopinut hyvin minulle, kun olen sellainen tupajäärä, viihdyn kotona, hän sanailee.

Soinin tilalla on 17 lypsävää lehmää. – Eläinmäärä on riittävä, kun yksin tilaa pyöritän. Osaran maatalousoppilaitoksella syksyllä opiskelut aloittava 16-vuotias Eemelipoika ja Matti-veljeni auttavat viljely- ja maataloustöissä, hän kertoo. Viidensadan vuoden juuret Sastamalan Mierolan kylässä sijaitsevan tilan juuret ulottuvat kirjallisten lähteiden perusteella aina 1540-luvulle saakka, jolloin tilaa isännöi Olavi Simonpoika Soini. Laskutavasta riippuen Kirsti Soini on tilan kahdeksas tai kuudestoista saman suvun ”isäntä”. – Suomea koettelivat 1600-luvun lopulla suuret nälkävuodet, jotka veivät koko tilan väen. Niinpä tilalle tuli 1696 isännäksi Ikaalisten kappalainen. Sata vuotta tilalla oli pappeja ja virkamiehiä, kunnes eräs sukulainen lunasti tilan takaisin itselleen, hän kertoo.

Tupajäärälle sopivat työ Kirsti Soini sanoo olevansa tyytyväinen työhönsä maidontuottajana. – Joka kuukausi tulee maitotili. Olen aamuihminen, joten varhaiset herätykset eivät haittaa, tykkään eläimistä valtavasti ja voin tehdä töitä kotona. Tämä on minulle kutsumusammatti, hän sanoo.

Maito on Soinin tilalta mennyt aina paikalliseen meijeriin. Aikoinaan Mouhijärven Osuusmeijeriin (MOM), minkä hallinnossa Kirsti itse, hänen isänsä ja isoisänsäkin ovat aikoinaan toimineet. Kun MOM:n toiminta aikoinaan päättyi, maito on toimitettu sen jälkeen Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.

Maatalouden arvostus kasvussa Kirsti Soini näkee maidontuotannon tulevaisuuden valoisana. – Maitoa, jogurttia ja juustoa ihmiset tarvitsevat ravinnokseen aina. Uskon, että nykyinen maailmantilanne johtaa siihen, että maataloustuotannon ja omavaraisuuden arvostus kasvavat.