Jykä-kotka muutti talveksi Ruotsiin (BirdLife 1/2021)

Jyrki Mäkelä ja Inka Plit

BirdLifen Kuusamossa huhtikuussa vapautettu lähetinmerikotka Jykä viihtyi vielä syyskuussa Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Syksy onkin petolintujen juhla-aikaa, kun metsästäjien jättämiä eläinten jäänteitä löytyy kautta koko Suomen. Jykä tarvitsee kuitenkin tuuria haaskojen käytössä, sillä niitä syödessä linnuilla on suurin vaara saada elimistöönsä luodin osia ja lyijyä, joka on tutkitusti yksi merikotkien yleisimmistä kuolinsyistä.

Syyskuun lopussa Jykä siirtyi Kemijärvelle, missä matalat rannat ovat myös paikallisten merikotkien suosiossa. Sitten matka jatkui lännemmäs kohti Rovaniemeä, jossa koukkunokka teki kaksi viikon mittaista pysähdystä. Haaskan lisäksi syy olisi voinut olla puolison kosiskelu, onhan Jykä jo naimaikään ehtinyt komea merikotkakoiras, arviolta noin 7-vuotias. Mutta vakiintumisesta tai reviirin valtaamisesta ei vieläkään näkynyt merkkejä.

Rannikko kutsuu

13.10. Jykän käytös muuttui yllättäen: tiukasti sisämaassa pysytellyt Jykä otti korkeutta ja lensi määrätietoisesti kohti merimaisemia, saavutti rannikon Kuivaniemellä ja saapui iltapäiväksi Hailuotoon. Seuraavana päivänä se palasi mantereelle ja jatkoi matkaansa rannikkoa seuraten.

Jykä ohitti Raahen, Kalajoen, Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn, kunnes päätti koukata taas kohti sisämaata. Lokakuun loppupäivät kotka vietti Vaasan eteläpuolella, lentäen vain muutaman kilometrin päivässä. Se oli todennäköisesti löytänyt peltojen ja metsäsaarekkeiden keskeltä jonkin haaskan.

Marraskuun toisella viikolla oli taas aika lähteä liikkeelle. Pori, Rauma, Luvia ja Uusikaupunki jäivät Itämeren rantaviivaa seuraten hetkessä taakse.

Meren yli

Pian Jykä oli jo Ahvenanmaalla, joka kelpasi vain yhden yön lepopaikaksi. Seuraavana päivänä kotka suuntasi määrätietoisesti Eckeröstä länteen ja saapui lopulta Öregrundiin, Tukholmasta sata kilometriä pohjoiseen.

Ruotsissa Jykä ei lähtenytkään kohti etelää, kuten olisi voinut arvailla, vaan se eteni Uppsalan ohi Gävlen kuntaan. Siitä alkoi järviseutujen tutkiminen. Voi hyvinkin olla, että Jykä on ollut täällä jo monena aiempana talvena – kotkilla on pitkä, hyvä muisti.

Lyhenevät päivät ovat tuoneet ongelmia satelliittilähettimen aurinkopaneelien toimintaan. Viimeisin päivitystieto Jykästä on saatu itsenäisyyspäivänä. Todennäköisesti Jykä on kunnossa. Nyt pitää vain odottaa aurinkoisempia päiviä.

BirdLifen lähetinmerikotka Jykän liikkeet 19.8.–6.12.

Mitä tapahtuu keväällä?

Pesäpoikasina rengastetuista merikotkista on saatu runsaasti havaintoja Itämeren rannikolta ja Ruotsista, joten Jykän talviliikkeet eivät tulleet täytenä yllätyksenä. Lähettimensä ansiosta Jykä tuottaa kuitenkin ainutlaatuista lisätietoa vanhan merikotkan liikkeistä eri vuodenaikoina.

Pesivät merikotkat aloittavat helmikuussa näyttävät soidinlennot ja pesien koristelun, ja maaliskuun alussa naarasmerikotkalla alkaa yli kuukauden kestävä haudontaurakka. Silloin Jykällä pitäisi olla puoliso ja reviiri, jos se aikoo jatkaa sukuaan. On mahdollista, että se on jo löytänyt kihlattunsa. Saa nähdä, mitä tuleva kevät tuo tullessaan!