Saavutuksiamme vuonna 2023

Suojelimme tärkeitä lintualueita. Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla. Hankkeeseen kuuluvat IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueet (ks. s. 12-13).

Pääskyille toivoa. Aloitimme yhdessä Arlan maitotilojen kanssa hankkeen haara- ja räystäspääskyjen suojelemiseksi. Hankkeessa jaetaan tietoa pääskyjen vähenemisestä ja niiden auttamiskeinoista sekä parannetaan pääskyjen pesimismahdollisuuksia maitotiloilla.

– Yhdessä lintujen puolesta. BirdLife Suomen 50-vuotisjuhlia vietettiin yhdessä jäsenten ja tukijoiden kanssa (ks. s. 21). Uusi strategiamme vuosille 2024–2027 hyväksyttiin.

– Lintutieto ajan tasalle. Suomen lintujen levinneisyyttä kartoittava neljäs lintuatlas jatkui. Pesintään viittaavia lintuhavaintoja on atlakseen kertynyt jo yli miljoona. (ks. s. 12).

– Tutkimustietoa kotkista. Satelliittilähettimillä varustetut maakotkat toivat uutta tietoa lintujen elintavoista ja -paikoista suojelutyön edistämiseksi (ks. s. 15).

– Arvokkaita havaintoja. Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin yli kaksi miljoonaa lintuhavaintoa. Tiirassa oli vuoden lopussa yli 28 miljoonaa havaintoa. Suomen linnuston tilan seuranta ja tärkeiden lintualueiden tunnistaminen perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon.

– Asiantuntijana lausumassa. Annoimme yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa kymmeniä lausuntoja lakiesityksistä, rakennushankkeista ja kaavoista. Monet lausunnot johtivat parempaan lainsäädäntöön ja lintujen parempaan huomioimiseen hankkeissa. – Lintuystävällistä tuulivoimaa. Edistimme tuulivoimaloiden linnut huomioivaa sijoittumista. Lausunnoilla, tapaamisilla ja artikkeleilla jaoimme tietoa tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista, ja siitä, miten tuulivoimaa voidaan lisätä harmoniassa lintujen hyvinvoinnin kanssa. kAti grönholM

– Vesilinnuille lepäilyrauhaa. Jatkoimme yhteishankkeessa Suomen Metsästäjäliiton kanssa vesilintujen häirintävapaan syyslevähdysalueverkoston kehittämistä (ks. s. 14). Levähdysaluekohteita on nyt perustettu yli 20 ympäri Suomea.

Kosteikot kuntoon. Vuosien kampanjointimme erityisesti lintuvesien kunnostuksen ja hoidon lisäämiseksi johti vuoteen 2030 ulottuvaan Helmi-elinympäristöohjelmaan.

– Lyijy pois luonnosta. Lyijyhaulien käytön kosteikoilla kieltävä laki astui voimaan helmikuussa 2023.

–

Vaikutimme Euroopassa. Teimme työtä, jotta EU suojelisi paremmin yhteistä eurooppalaista luontoamme.

– Kannustimme suomalaisia luontoon. Tunnista 100 lintulajia -haaste (ks. s. 24) innosti vähintään 6 000 osallistujaa lintuharrastuksen pariin.

– Luonto tutuksi lapsille. Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia ja tietoa lintuharrastuksesta Lasten lintuviikko -tapahtumassa, Pihabongauksen koululaisviikolla sekä alueellisten yhdistystemme järjestämissä muissa tapahtumissa.

– Kymmeniä tuhansia osallistujia. Tapahtumissamme oli yhteensä yli 50 000 osallistujaa. Pihabongaus (ks. s. 11) on 25 000 osallistujallaan Suomen suurin luontoharrastustapahtuma.

– Pystymme tekemään enemmän. Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenyhdistyksiimme liittyi 3 300 uutta jäsentä ja tukijaa. Yhdessä olemme vahvempia!

JAn SöderSVed

Miljoonille linnuille tärkeä Doñanan kosteikko on pahasti kärsinyt kuivumisesta. Flamingot ovat alueen tunnetuimpia asukkaita, mutta myös suomalaisia muuttolintuja levähtää siellä runsaasti.

Espanja

Uutta toivoa Doñanalle

Doñana on yksi Espanjan 16 kansallispuistosta. Arvokas kosteikko ja Unescon maailmanperintökohde on tärkeä muuttolintujen ja monien uhanalaisten lajien elinympäristö. Kuivuus ja tehomaatalous ovat luoneet uhkia alueelle, ja ilmastonmuutos sekä laiton vedenotto ovat pahentaneet tilannetta.

Espanjan BirdLifen, muiden ympäristöjärjestöjen ja Unescon kahden vuoden ponnistelut alueen pelastamiseksi näyttävät vihdoin tuottaneen tulosta. Espanjan ja

Andalusian hallitukset ovat nyt sopineet haitallisista viljelymenetelmistä luopumisesta sekä mittavista investoinnista kestävän maatalouden tukemiseksi Doñanan alueella. Myös aiemmista suunnitelmista laajentaa kasteltavaa maata kansallispuiston ympärillä on luovuttu. Sopimus on tärkeä virstanpylväs ennallistamispyrkimyksissä ja osoittaa, että eri osapuolet voivat yhdessä suojella luontoa myös maanviljelijät huomioon ottaen. Jotta ympäristön heikkeneminen todella saadaan kään-