Linnut Mauri Rautkarin elämässä yli 80 vuoden ajan

90 vuotta alkuvuonna täyttänyt Mauri Rautkari on merkittävästi vaikuttanut kenttäornitologian kehittymiseen Suomessa. Hänen luontokuvansa ja -kirjoituksensa ovat edistäneet lukuisten suomalaisten suojelumyönteisyyttä.

Aki Arkiomaa

Mauri Rautkarin lintuharrastus alkoi 1930-luvun lopussa poikkeuksellisella tavalla. Rintamalle lähtenyt isä oli antanut pojalleen desanttien varalta pienoiskiväärin, jota kuitenkin käytettiin lähinnä kaikenlaisen riistan hankintaan – eikä lajinmäärityksen kanssa ollut niin tarkkaa. Ruokapöydässä oli närheä ja varista, joskus rusakoitakin, kun ruokaa oli pakko saada. Paikkakunnalle pudotetut desantitkin kuulemma antautuivat itse, eikä pientä Mauria tarvittu siihen.

Tuona aikana hän oppi sen sijaan liikkumaan luonnossa ja seuraamaan sen hienovaraisia tapahtumia. Ase vaihtui kiikareihin ja havaintovihkoihin, joihin on nyt kertynyt kymmeniä tuhansia havaintomerkintöjä yli kahdeksan vuosikymmenen ajalta.

Lintuyhdistyksiä synnyttämässä

Lintuharrastajat ja ornitologit yhdisti vuonna 1924 perustettu Suomen Lintutieteellinen Yhdistys (SLY), jonka toimintaan osallistuminen oli luonnollista kaikille alan ihmisille. Toiminta oli nuorten mielestä kuitenkin usein liian akateemista, kuivaa ja aristokraattistakin.

– Eivätkä ne vanhat parrat tienneet lintumaailman ajankohtaisesta tilanteesta mitään, Rautkari napauttaa.

Rautkari ystävineen ehdottikin professoreille oman kenttäornitologisen yhdistyksen perustamista. Yhdistys keskittyisi enemmän lintujen havainnointiin ja määrittämiseen ja vähemmän tutkimukseen. Vastaus oli ehdoton ei, mutta nuoret saivat perustaa yhdistyksen osaksi nuorisojaoston, joka aloitti toimintansa vuonna 1953.

SLY:n nuorisojaoston toiminta oli hyvin pääkaupunkikeskeistä, eikä palvellut maakuntien harrastajia, mikä johti paikallisten lintuyhdistysten syntyyn. Esimerkiksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys perustettiin jo vuonna 1959. Nuorisojaoston käynnistäminen olikin lähtölaukaus järjestäytyneelle lintuharrastustoiminnalle, joka on johtanut tämän päivän keskusjärjestö BirdLife Suomeen ja sen 30 jäsenyhdistykseen ympäri maan.

SLY:n nuorisojaoston toiminta jatkui vuoteen 1974 ja päättyi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan perustamiseen. Tringan puheenjohtajana Rautkari toimi myöhemmin 1990-luvun puolivälissä eläkkeelle jäätyään.

Mauri Rautkari on aikansa tunnetuimpia luontokuvaajia, ja on tuonut kuvillaan maailman ympäristökatastrofeja yleiseen tietoisuuteen. Hänen arkistossaan on kymmeniätuhansia valokuvia. Tämän mustakaularastaan hän kuvasi kotipihallaan vuonna 2009.

Kuva: Mauri Rautkari

Luontorakkautta ja sen jakamista

Luontotiedon popularisointia ja julkaisemista Rautkari on aina pitänyt tärkeänä, ja se on myös ollut hänelle mieluisaa työtä. Tiedottamisen ajankohtaisista lintumaailman asioista hän aloitti ensimmäisten joukossa 1950-luvulla. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu muun muassa Uudessa Suomessa, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa yli 300 kertaa.

Havainnoinnin lisäksi tärkeitä lintuharrastuksen osa-alueita ovat Rautkarille olleet monien aikalaisten tapaan lintujen rengastaminen ja pitkäaikaisseurannat. Rengastuksia hänelle on kertynyt yli 50 000. Seurannoista mainittakoon Gullkronan saaristolinnuston vuosikymmeniä kestäneet laskennat. Linturetkillä on ollut usein mukana vaimo Kike, ja yhteispeli on sujunut hyvin koko avioliiton ajan.

Mauri Rautkari ja Pentti Linkola olivat lintukavereita nuoruusvuosista lähtien. Vaikka heidän toimintatapansa luonnonsuojelussa erosivat kuin yö ja päivä, tämä ei vaikuttanut ystävyyssuhteeseen.

– Kun Pentti rupesi politikoimaan, se kyllä vähän nostatti kulmakarvoja, Rautkari muistelee.

Vaikka maastoretkille Rautkari ei enää pääse, kotipihan lintuja hän seuraa päivittäin. Juuri muuttomatkalta pihalle saapunut sepelkyyhky saa vanhemman lintumiehen heti innostumaan. Kevään ensihavainnot tavanomaisistakin lajeista säväyttävät edelleen lintujen ystävää.

Kysymykseen, mitä jälkipolvien pitäisi luonnosta ymmärtää, Rautkari toteaa:

– Luonto tarjoaa niin tavattoman paljon miellyttävyyksiä, kun siihen osaa oikealla tavalla suhtautua. Siihen liittyy linnut ja kaikki muu luonto, jopa puiden huminakin. Ihan tosissaan.

Kike ja Mauri Rautkarilta suurlahjoitus

Kike ja Mauri Rautkari ovat lahjoittaneet BirdLife Suomelle 50 000 euroa käytettäväksi linnustonsuojelutyöhön. Rautkarit olivat testamentissaan päättäneet muistaa BirdLifea, mutta muuttivat mielensä ja päättivät antaa lahjan jo eläessään.

– Ajattelimme, että on hauskempi tehdä lahjoitus eläessään, niin on mahdollisuus nähdä, mitä sillä saadaan aikaiseksi, perustelee Mauri hymyillen.

BirdLife kiittää Rautkareja lämpimästi saamastaan lahjasta ja onnittelee järjestön kultaisella ansiomerkilläkin palkittua Mauria merkkipäivän johdosta!

BirdLife Suomelle voi tehdä kaikenkokoisia lahjoituksia tilille on FI75 8000 1200 1636 33. BirdLifelle annetuista lahjoituksista ei tarvitse maksaa lahja- tai perintöveroa.