Muutakin kuin muovikorkkeja (BirdLife 2/2024)

Kolumni

Aapo Salmela, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi

Ärsyttäviä muovikorkkeja, hajoavia pillejä ja käyrien kurkkujen kielto. EU-tason sääntely näyttäytyy suomalaiselle usein pikkutarkkojen kieltojen ja Suomen olosuhteet unohtavien määräysten valossa. Todellisuudessa EU-tason sääntely on ollut ja on keskeisessä roolissa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Suomalaisen linnuston tila näyttäisi paljon synkemmältä ilman EU:ta.

Lintudirektiivin ja Natura-verkoston kaltaiset työkalut ovat myös BirdLife Suomen suojelutyön selkäranka, joiden voimaa on testattu menestyksekkäästi myös eri oikeusasteissa. EU-tason luonnonsuojelu on tällä ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella tärkeämpää kuin koskaan. Kesäkuussa järjestettävissä europarlamenttivaaleissa ollaankin isojen kysymysten äärellä, ja äänestäjällä on suuri vastuu harteillaan.

Lupaava työ ympäristön hyväksi uhkaa nimittäin katketa. Mielipidekyselyt eri maissa kertovat, että kesäkuussa valittava uusi parlamentti on hyvin todennäköisesti nykyistä huomattavasti konservatiivisempi ja oikeistolaisempi. Asiantuntija-arvioiden mukaan oikeiston menestys vaikuttaisi väistämättä EU:n ympäristöja ilmastopolitiikkaan heikentävästi. Tällä kaudella ilmasto- ja ympäristötoimia koskevia hankkeita on saatu läpi EU-parlamentissa hyvin pienellä äänienemmistöllä lähinnä keskustavasemmistolaisten ja vasemmistolaisten puolueiden tuella.

Äänestämällä EU-vaaleissa ilmasto- ja luontoasioista välittävää ehdokasta varmistat, että EU:n välttämätön työ luonnon ja ympäristön puolesta voi jatkua. Kuvan Natura-kohdetta, Liminganlahtea, on vuosien mittaan kunnostettu erilaisissa EU-hankkeissa.

Kuva: Heikki Helle

Nykyinen EU-parlamentti on ollut edistyksellinen luonto- ja ilmastoasioissa. Valitettavasti loppukausi on sujunut heikommissa merkeissä, kun hyvät pyrkimykset venäläisestä energiasta ja lannoitteista irtautumiseen ovat tuoneet mukanaan ikäviä lieveilmiöitä ja esimerkiksi maatalouden ympäristövelvoitteita kevennettiin. Taustalla on aktiviinen lobbaus, jonka keppihevoseksi on nostettu huoltovarmuus. Hyvinvoiva ympäristö on kuitenkin välttämättömyys myös omavaraisuuden kannalta.

Maaliskuun lopulle osui surullinen jakso EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyssä. Monia kompromisseja sisältävä, alkuperäisestä huomattavasti vesittynyt asetus olisi silti toteutuessaan erinomainen työkalu luontokadon torjuntaan. Jo kertaalleen hyväksytty asetus oli maaliskuussa saamassa viimeisen sinettinsä, kun Unkari haistoi tilaisuutensa poliittiseen iltalypsyyn ja kertoi vetävänsä tukensa asetukselta.

Yksinkertaisen enemmistön puuttuessa katseet kääntyivät maihin, jotka olivat etukäteen ilmoittaneet äänestävänsä tyhjää. Suomi valitsi kuitenkin oman oksansa sahaamisen ja ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministerin suulla äänestävänsä asetusta vastaan, vaikka Suomi oli jo saanut asetukseen läpi monia omia tavoitteitaan ja on sitoutunut ennallistamiseen myös kansainvälisin sopimuksin. Asetuksen kohtalo on tätä kirjoittaessa tuntematon.

Äänestysaktiivisuus on EU-vaaleissa jäänyt Suomessa säännöllisesti reilusti kansallisia vaaleja pienemmäksi. Alhainen äänestysprosentti nostaa annettujen äänien arvoa. Ilmasto- ja luontoasioista välittäviä ehdokkaita tarvitaan parlamenttiin kaikista puolueista. Äänestämällä varmistat, että parlamentin tärkeä ja merkityksellinen työ luonnon puolesta voi jatkua.

Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa. Ennakkoäänestys on käynnissä 29.5.–4.6. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.

Käytä ääntäsi luonnon puolesta.