Testissä kuvauskopterit
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 2 / 2 0 1 7
Tulevaisuudessa on sähköä Yhteinen tavoite: Naisten Liiga
Saariston pelastajat
nette
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy lokakuussa 2017. Numero: 2/2017 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 0 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila nette@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Tiina Lillbacka Beatrice Lundqvist Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print
Sisällys
Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 – 16.00 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut palvelun laadun kehittämiseksi.
Kysy ja kommentoi Nette-lehti vastaa tässä asiakaspalveluun ja lehden palautepostiin tulleisiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi.
Miksi maksupäivä on niin pian laskun saapumisen jälkeen?
Kansikuva: Mikko Lehtimäki Kuvassa kansimies Mariela Veikkola
3 4 6
Pääkirjoitus
8
Asiakasvisiitti: Vaasan Meripelastusyhdistys
12 14 18 19
Tulevaisuudessa on sähköä Valoa elämään 125 vuotta
Yhteinen tavoite: Naisten Liiga Testissä kuvauskopterit Vaasan Sähkö testaa uutta ekologista tuotetta | Lyhyesti
Moni on huomannut, että laskujen maksamiseen jää yhä vähemmän aikaa laskun saapumisesta postilaatikkoon. Syy lienee postin kulkunopeudessa, joka keväästä alkaen on pääsääntöisesti kolme arkipäivää. Tälläkin nopeudella laskun tulisi olla asiakkaalla 4–5 arkipäivää sen kirjoittamisesta. Noudatamme myyntiehtojen mukaisesti 14 päivän maksuaikaa, mikä lasketaan laskun päiväyksestä. Jotta välttyisit lyhyeltä maksuajalta, suosittelemme e-laskun käyttöönottoa. Sen jälkeen voit lomailla rauhassa murehtimatta postilaatikossa erääntyviä paperilaskuja.
Rekisteröidy ja ota Online-palvelu käyttöön osoitteessa vaasansahko.fi.
Miksi sähköjohtoja kaapeloidaan?
Mihin ilmoitan muuttuneesta puhelinnumerosta?
Sähköverkon ilmajohtoja viedään yhä suuremmissa määrin maan alle, koska maakaapeli ei kärsi myrskyistä, kaatuvista puista, tykkylumesta eikä linnuista. Näin varmistetaan parempi sähkön toimintavarmuus. Lisäksi vuoden 2028 loppuun mennessä vaiheittain voimaan astuvien sähkömarkkinalain säädösten mukaan sähkökatkojen keston maksimipituus saa asemakaava-alueella olla kuusi tuntia ja sen ulkopuolella 36 tuntia. Odotettavissa on, että vuoden 2017 aikana Vaasan Sähköverkon alueella viedään n. 160 km kaapelia maan suojiin.
Mikäli puhelinnumerosi tai muu yhteys tietosi muuttuu, voit ilmoittaa meille siitä Online-palvelussamme. Palvelussa pääset myös seuraamaan kulutustietojasi, tekemään muuttoilmoituksen tai tarkastamaan lasku- ja sopimustietojasi.
Lue Nette-lehti verkossa osoitteessa vaasansahko.fi
Ristikko
Haluatko antaa palautetta lehdestä? Vastaa lyhyeen kyselyyn osoitteessa vaasansahko.fi/nette. Se vie vain minuutin.
PÄÄKIRJOITUS
Vaasan Sähkö 125 vuotta Vuodesta 1892 alkaen osakeyhtiönä toiminut Vaasan Sähkö perustettiin alun perin, jotta saataisiin ulkovalaistus pimeään kaupunkiin. Tänä päivänä vahvan energiakonsernin liiketoiminta-alueet ovat sähköenergian ja kaukolämmön myynti sekä niiden vaatimien energiaverkkojen ylläpito ja rakentaminen. Kvartaalitalous sopii huonosti pääomavaltaisen energiatoimialan raportointiin myös voimakkaan vuodenaika- ja lämpötilariippuvuuden vuoksi. Tarkasteluun tulee oikea mittakaava, kun kvartaaliksi valitaan neljännesvuoden sijasta neljännesvuosisata. Tällä tavalla tarkasteltuna voidaan todeta, että Vaasan Sähkön historiassa alkoi tämän vuoden huhtikuussa kuudes perättäinen kasvukvartaali. Myös yhtiön tulos on parantunut kvartaalista toiseen.
Nikolainkaupungin valaistuminen ja Vaasan teollistuminen Ensimmäinen kvartaali 1892–1917 ajoittui kokonaisuudessaan Venäjän vallan aikaan, jolloin Vaasan kaupungin nimi oli Nikolainkaupunki. Seuraavat neljä kvartaalia ovatkin osa sata vuotta täyttävän Suomen historiaa, jossa Vaasalla on oma merkittävä roolinsa. Toinen kvartaali 1917–1942 ajoittui itsenäisen Suomen levottomiin alkuvuosiin. Vaasan Sähkön historian nopeimmat kasvuvuodet ajoittuivat talvi- ja jatkosodan aikaan. Teollisuus siirsi tuolloin tuotantoaan mahdollisimman kauas itärajasta. Osa tuolloin Vaasaan siirtyneistä yhtiöistä toimii täällä
edelleen osana Pohjoismaiden merkittävintä energiateknologian keskittymää.
Ylellisyydestä itsestäänselvyydeksi Kolmas kvartaali 1942–1967 oli voimakasta rakentamisen aikaa, jolloin sähkö tuli osaksi jokaisen kotitalouden arkea. Myös kaukolämpötoiminta alkoi 1960-luvun alkupuolella. Neljäs kvartaali 1967–1992 vakiinnutti ja tasaisesti kasvatti sähköenergian aseman valaistuksen, teollisuuden, palveluiden ja kotitalouksien toimintojen käyttövoimana. Sähköstä tuli itsestäänselvyys, jonka tilapäinenkin puuttuminen merkitsi arkipäivään poikkeustoimia. Viides kvartaali 1992–2017 on ollut energian suhteellisella kasvulla mitattuna hitainta johtuen ennen kaikkea energian käytön voimakkaasta tehostumisesta. Energiamarkkinoiden kansainvälistyminen ja avaaminen kilpailulle sekä ympäristön tehostunut huomioon ottaminen ovat voimakkaasti vaikuttaneet energiatoimialan kehitykseen. Samanaikaisesti yhteiskunnan kaikkien toimintojen riippuvuus sähkön jatkuvasta läsnäolosta on muuttunut välttämättömyydeksi.
men elinkeinoelämälle. Mikä olisikaan luontevampi kasvuympäristö energiayhtiölle kuin yli 10 000 energia-alan ammattilaista työllistävä teknologiaklusteri? Vaasan Sähkö lähtee luottavaisin mielin kohti historiansa kuudetta kvartaalia. Hyvää kesää!
Hannu Linna toimitusjohtaja
Kohti kuudetta kvartaalia Vaasan Sähkö on historiansa aikana laajentunut yhä useamman suomalaisen energian toimittajaksi. Tällä tiellä yhtiö aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa ja olla yhä suuremmassa määrin suomalaisten oma energiayhtiö sekä mukana tuottamassa kilpailuetua Suo-
Yhteiskunnan kaikkien toimintojen riippuvuus sähkön jatkuvasta läsnäolosta on muuttunut välttämättömyydeksi. nette 2/2017
3
Vuosikymmenien kuluttua sähkö näyttelee yhä tärkeämpää roolia ihmisten arjessa.
Tulevaisuudessa on sähköä Kuvitellaan, minkälaista arki on vuonna 2050. Yhteisomistuksessa olevat robottiautot kulkevat sähköllä ja merkittävä osa ruuasta tehdään sähköllä. Tekoäly, digitalisaatio ja robotisaatio ovat lähivuosikymmenien suurimmat muutokset. Näin arvioi tulevaisuudentutkija Risto Linturi. – Suuri osa ajasta kuljetaan virtuaali- tai laajennetun todellisuuden lasit päässä, Linturi visioi. Lasit lisäävät näkökenttään erilaisia havaintoja, esimerkiksi mikä on etäisyys edessä kulkevaan autoon. Kaupassa voi katsoa, mitä materiaalia kengät ovat. Laseilla voi lisätä näkökenttään vaikkapa keijukaisia. Tai television tai ikkunan. – Televisiota ei tarvita, koska lasit lisäävät sen sinne, missä sen halutaan olevan. Myöskään ikkunoita ei tarvita, koska sellainen voidaan nähdä siellä, missä halutaan sen näkyvän, Linturi sanoo. Osa autoista liikkuu jo nyt sähköllä. Lähivuosikymmeninä kaikki menopelit muuttuvat sähköllä käyviksi, koska fossiiliset polttoaineet joutuvat auttamattomasti marginaaliin. – Myös ruuan raaka-aineista merkittävä osa tehdään sähköllä, Linturi sanoo. Esimerkiksi silmusalaattia voidaan tuottaa jo nyt sähkön avulla. Ituja kasvatetaan ledivalojen avulla suljetuissa halleissa ja kerroksittain ympäri vuoden, jolloin pystytään saamaan satakertainen tuottavuus verrattuna peltoviljelyssä käytettyyn pinta-alaan.
Aurinkoenergian merkitys kasvaa Tulevaisuudessa sähköntuotanto ei ole enää entisellään. Uusiutuvan energian ja etenkin aurinkoenergian merkitys kasvaa energiantuotannossa. – Eteläisissä maissa aurinko paistaa ympäri vuoden, mutta meillä eletään pimeässä suuri osa vuotta, joten täällä sähkön hinta on tulevaisuudessa kalliimpaa, Linturi pohtii.
4
nette 2/2017
– Nyt meillä sähkö on halvempaa kuin muualla, mutta se tulee muuttumaan. Sähköä paljon käyttävä teollisuus ei ole enää taloudellisesti niin kannattavaa kuin nyt. Se johtaa elinkeinorakenteen muutokseen.
Lähienergiaa Suomalaisessa ympäristössä toinen haaste on sähköverkon suuri kustannus. Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, ja välimatkat ovat pitkiä. – Jos jokaiseen mummon mökkiin pitää tulevaisuudessakin saada sähköt, kasvaa jakeluverkon kustannus hyvin mittavaksi, Linturi sanoo. Hänen mielestään verkon voisi purkaa niiltä alueilta, joilla sen ylläpito on kalliimpaa kuin paikallinen tuotanto. Verkon ulkopuolisilla alueilla ratkaisu voisi löytyä lähienergiasta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi synteettisillä polttoaineilla ja aurinkoenergialla voitaisiin tuottaa sähköä sellaisille alueille, joille jakeluverkko ei yllä. Palataan vielä Linturin visioihin laajennetun todellisuuden laseista. Hän uskoo, että lähitulevaisuudessa ne pystyvät paljastamaan esimerkiksi kanssaihmisen tunnetilan. – Meille tulee teknologian avulla superkykyjä. Yksilö voimautuu tulevaisuuden halvoilla apuvälineillä superosaajaksi. Linturi uskoo, että edistyksellinen tekniikka on tulevaisuudessa huokean hintaista ja kaikkien ulottuvilla. – 3D-tulostimet ovat yksi esimerkki, Linturi sanoo. – Verkosta voi ladata mitä vain, ja sen voi tulostaa. 3D-tulostuksen materiaalitkin paranevat koko ajan. Teksti: Mikko Huotari Kuva: Mikko Käkelä
Tekoäly, digitalisaatio ja robotisaatio ovat lähivuosikymmenien suurimmat muutokset. nette 2/2017
5
1887: Vaasan kirkossa syttyvät ensimmäiset sähkövalot
1962: ensimmäisen kaukolämpöputken rakentaminen alkaa.
1977: Vaasan Sähkö joutuu muiden sähkölaitosten tavoin säännöstelemään sähköä laajan voimalaitoslakon vuoksi.
6
nette 2/2017
1892: Vaasan Sähkö perustetaan, jotta Vaasan kadut saataisiin valaistua.
1940-luku: keittiöiden sähköistäminen näkyy sähkönkulutuksen nousussa. Vaasassa on vuonna 1941 yhteensä 745 sähköliettä ja 220 jääkaappia.
2006: Sähköverkko- ja verkkourakointiliiketoiminnat yhtiöitetään.
1908: Polttoaineena käytetty puu vaihdetaan kivihiileen.
1934: lähimaakunnan sähköistäminen alkaa verkon laajennuksella.
Valoa elämään 125 vuotta Vaasan Sähkö on tuonut valoa elämään jo 125 vuotta. Ajat yhtiössä ovat kuitenkin muuttuneet moneen kertaan näiden vuosien aikana! Yksi esimerkki tästä löytyy sähkönjakelusta – yhtiön historian alkuaikoina sähköä ei nimittäin toimitettu kesäisin. Vuosi 1894 oli kuitenkin poikkeus, sillä Vaasassa järjestetyt suuret laulujuhlat päätettiin valoisasta vuodenajasta huolimatta sähköistää. Seuraa sinäkin Vaasan Sähkön juhlavuotta ja värikästä historiaa sosiaalisessa mediassa! #valoaelämään #vaasansähkö125
nette 2/2017
7
ASIAKASVISIITTI
Vapaaehtoiset meripelastajat auttavat vesillä pulaan joutuneita. Heidän ansiostaan säästyy joka vuosi useita ihmishenkiä.
Saariston pelastajat Teksti: Anne Kytölä Kuvat ja video: Mikko Lehtimäki
Vaasan Meripelastusyhdistys on yksi Suomen Meripelastusseuran 58 jäsenyhdistyksestä. Vaasalaiset meripelastajat lähtevät vesille heti kun jäät sulavat. Kausi päättyy pakkasiin. Viime vuosina veneet on nostettu ylös useimmiten marraskuun toisella viikolla. Tänä keväänä jäät lähtivät myöhään, ja kausi käynnistyy torstaina 4.5. kello 18. Yhdistyksen puheenjohtaja ja pelastusveneen päällikkö Timo Nuotio painaa nappia Wärtsilä Rescue -aluksessa. — Nyt viranomaisille on lähetetty statusviesti siitä, että olemme asemalla ja meidät voi hälyttää apuun, Timo sanoo. Tieto valmiudesta välittyy viranomaisten valtakunnallisessa radioverkko Virvessä. Varmuuden vuoksi Timo soittaa vielä muutaman puhelun. Meripelastuskeskus Turku, hätäkeskus, ensihoidon kenttäjohtaja ja päivystävä palomestari saavat tietää, että vaasalaiset
8
nette 2/2017
ovat valmiita ottamaan vastaan pelastustehtäviä Merenkurkussa.
Kansimiesharjoittelija voi edetä päälliköksi Vapaaehtoinen meripelastaja aloittaa pelastajan uransa kansimiesharjoittelijana. Hän voi edetä kansimieheksi, perämieheksi ja viimein päälliköksi. Aina kun hierarkiassa etenee ylöspäin, saa palkinnoksi kylmän kylvyn. — Ylenemistä juhlistetaan keväisin järjestettävillä kastajaisilla, perämies Jani Kallio kertoo. Jani istuu ruorissa ja odottaa, kun kansimies Mariela Veikkola irrottaa pelastusaluksen köydet Kutterisataman laiturissa. Timo opettaa kansimiesharjoittelija Samuli Latomäelle, mitä veneen peräköysien kanssa pitää tehdä. Aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa lounaasta kuusi metriä sekunnissa. Vaasa näyttää kauniilta toukokuun iltana.
— Tähän hetkeen valmistautuminen on vaatinut aikamoisen määrän touhua. Nyt voi hiukan huokaista helpotuksesta, Timo sanoo. Talven aikana tekniikkaryhmä on huoltanut ja kunnostanut veneet. Myös kaikille varusteille on tehty kuntotarkastus. Meripelastajilla on monta mustaa kansiota täynnä yksityiskohtaisia tarkistuslistoja. Merelle ei lähdetä, ennen kuin jokainen kohta on käyty läpi ja rastitettu. Mitään ei jätetä sattuman varaan, kun on kyse ihmisten auttamisesta.
Harrastus jatkuu läpi vuoden Vapaaehtoisen meripelastajan harrastus jatkuu ympäri vuoden, vaikka veneet ovat talviteloilla lähes puoli vuotta. Pelastustaitoja hiotaan koko ajan paremmiksi. Harjoituksiin kokoonnutaan talvella kerran viikossa, muuten kaksi kertaa viikossa.
Viime kaudella 20 venettä sai apua, ja yksi vene pelastettiin tuhoutumiselta.
Meripelastajat osallistuvat myös erilaisiin teoriakoulutuksiin. Koulutus perustuu Suomen Meripelastusseuran ja viranomaisten vaatimuksiin. Tänä talvena vaasalaiset ovat opiskelleet muun muassa ensivastetaitoja ja elvytystä. Helmikuussa hypättiin uima-altaaseen. Jokaisen vapaaehtoisen meripelastajan on uitava uimahallissa kuudessa minuutissa 200 metriä. Tämä on minimivaatimus. Joissakin tehtävissä pelastajien on pystyttävä uimaan nopeamminkin. Tilanne tarkastetaan vuosittain. Vapaaehtoinen meripelastaja lenkkeilee ja käy kuntosalilla, sillä muiden auttaminen Vaasan kivikkoisilla vesillä ja rannoilla huonolla säällä on helpompaa, jos on ketterä ja hyvässä kunnossa. — Ei tässä silti tarvitse olla mikään supermies tai -nainen. Normaalikunnolla pärjää, Timo, Jani, Mariela ja Samuli vakuuttavat.
20 venettä sai apua Merenkurkussa Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat viime kaudella todennäköiseltä menehtymiseltä 58 ihmistä. Apua sai yli 3 000 ihmistä.
Vaasan Meripelastusyhdistys lähti viime kaudella pelastustehtäviin keskimäärin puolitoista kertaa viikossa. Yhdessä viranomaisten kanssa vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat 92 ihmistä. Yksi heistä pelastettiin tilanteesta, joka olisi todennäköisesti johtanut kuolemaan. 20 venettä sai apua, ja yksi vene pelastettiin tuhoutumiselta. Janin mieleen on erityisesti jäänyt pelastustapahtuma vuosien takaa, ensimmäiseltä kesältä, kun hän oli aloittanut vapaaehtoisena meripelastajana. — Olimme juuri vetämässä peittoa korville saaristotukikohdassa oltuamme koko päivän merellä. Sitten puhelimet rupesivat soimaan. Raippaluodon pohjoispuolella oli moottorivene kateissa. Se oli ensimmäinen kova keikka, Jani kertoo. Eksyneitä etsittiin useita tunteja. Etelätuuli puhalsi kovaa ja aallot olivat parimetrisiä. Tilanne päättyi onnellisesti, ja vene matkustajineen saatiin turvaan. Pelastajat pääsivät takaisin tukikohtaan – ja nukkumaan – aamuyöllä.
”Kiitos kun pelastit äitini” Mariela, Timo, Jani ja Samuli ovat ryhtyneet vapaaehtoisiksi meripelastajiksi kahdesta syystä: he viihtyvät merellä ja haluavat auttaa
ihmisiä. Viime syksynä mukaan tulleelle Samulille harrastus on vielä uusi, mutta muut kertovat vapaaehtoisen meripelastuksen tulevan vähitellen elämäntavaksi. — Tämä on upea harrastus. Näistä ihmisistä on tullut minulle toinen perhe, Mariela sanoo. — Elämänpiirini kutistuisi paljon, jos en olisi mukana tässä toiminnassa, Timo toteaa. Kiitosta työstään nämä meren sankarit eivät odota, mutta kun he sellaista saavat, hetki on liikuttava monenlaisia tilanteita nähneille pelastajillekin. — Pieni tyttö tuli kiittämään, kun olimme pelastaneet hänen äitinsä. Se oli hyvin koskettavaa, Mariela kertoo.
Pelottaako vapaaehtoista meripelastajaa koskaan? — Tunne ei ole ehkä pelkoa, vaan enemmänkin kunnioitusta merta kohtaan. Tiedostamme sen, että voimme itsekin joutua vaaraan, Timo sanoo. — Siksi me harjoittelemme, jotta pärjäämme merellä kaikenlaisissa olosuhteissa, Mariela lisää.
Vaasalaiset meripelastajat liikkuvat Maalahden ja Oravaisten välisellä vesialueella, karikkoisessa Merenkurkun saaristossa.
10
nette 2/2017
Haluatko mukaan? Vaasassa uusien vapaaehtoisten meripelastajien rekrytointi-ilta on elokuussa. Lisätietoa http://vaasa.meripelastus.fi Lue myös toiminnasta muualla Suomessa: www.meripelastus.fi
Samuli Latomäki näyttää videolla, miten paukkuliivejä eli kaasutäytteisiä pelastusliivejä käytetään oikein. KATSO VIDEO facebook.com/vaasansahko
nette 2/2017
11
Parasta jalkapallossa on joukkue. Voitto maistuu erityisen hyvältä, kun se saavutetaan yhdessä.
Yhteinen tavoite: Naisten Liiga Teksti: Anne Kytölä Kuvat ja videot: Mikko Lehtimäki
Vaasalaisessa Vasa IFK:n naisten joukkueessa pelaavat Emelie Smirnoff, Siiri Koivula, Melinda Smedman ja Frida Peltonen haluavat nostaa joukkueensa ykkösdivarista liigaan. Sen eteen tehdään lujasti töitä yhdessä ja erikseen. — Joukkue on tässä lajissa valtavan tärkeä, Emelie sanoo. — Jalkapallo on hieno laji juuri siksi, kun siinä pystyy yhdessä saavuttamaan jotakin, Siiri jatkaa. Tänä vuonna 17 ja 18 vuotta täyttävät tytöt ovat pelanneet jalkapalloa vuosia. Melinda ja Frida aloittivat 5-vuotiaina, Emelie 7-vuotiaana ja Siiri 11-vuotiaana. Jalkapallon pariin tytöt veti joko äidin, isoveljen, isosiskon tai kaverin esimerkki. Melinda harrasti aluksi myös yleisurheilua ja oli lupaava keihäänheittäjä. Jalkapallo vei kuitenkin voiton juuri yhdessä tekemisen ansiosta.
Maajoukkuepelaajia Vaikka jalkapallo on joukkuepeliä, yksilötasollakin kilpaillaan – paikasta maajoukkueessa. Valmentajat kiertävät ympäri Suomea katsomassa pelejä ja etsimässä parhaita kykyjä. Tieto maajoukkuepaikasta tulee sähköpostitse. Viestin avaaminen jännittää. — Hymyhän siinä nousee huulille, jos oma nimi löytyy pelaajien listasta, Siiri kertoo. Emelie on pelannut 11 maajoukkuepelissä ja Siiri kolmessa. — Se on hauskaa, kun pääsee maajoukkueen kanssa yhteisille leireille ja pelaamaan ulkomaille, Emelie kertoo.
Tytöt kertovat seuraavansa televisiosta enemmän miesten mestaruussarjan pelejä kuin naisten jalkapalloa. Mutta kyllä tytöt fanittavat Zlatanin ja Ronaldon ohella myös kahta naista: yhdysvaltalaista Alexandra – ”Alex” – Morgania ja vaasalaislähtöistä Ria Ölingiä, joka pelaa nyt Espanjan liigassa. — Rian esimerkki antaa uskoa siihen, että ehkä sitä voi itsekin päästä jonakin päivänä ulkomaille pelaamaan, Siiri sanoo.
Treenejä ja lukiota Tytöt opiskelevat lukiossa. Ajankäyttö on suunniteltava tarkkaan, mutta tytöt ovat sitä mieltä, että aikaa riittää aina siihen, mikä kiinnostaa. Koulujen yhteistyö Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa helpottaa hiukan. Sen ansiosta tytöt saavat treenata kolmena aamuna viikossa kouluajalla. — Joukkuetreenejä on kuusi kertaa viikossa ja viikonloppuna pelit päälle. Sitten meistä jokainen treenaa myös yksin ja kehittää erityisesti niitä taitoja, mitä tarvitaan omalla pelipaikalla, Siiri kertoo. — Käymme myös kuntosalilla, koska voimaakin pitää saada lisää, Frida sanoo.
Hauska tapa oppia ruotsia Suomenkielinen Siiri on oppinut puhumaan ruotsia jalkapalloa pelaamalla. Ruotsin kielen sanavarasto oli aika suppea siinä vaiheessa, kun Siiri vaihtoi Sportin joukkueesta IFK:n riveihin. — Lähdin joukkueen kanssa heti pelaamaan Ruotsiin, ja kyllä minua jännitti. Se reissu oli aika yksinäinen ja hiljainen, mutta nykyään ruotsi sujuu jo ihan hyvin. Ei tosin ehkä opettajani mielestä, mutta tytöt ymmärtävät minua kyllä, Siiri nauraa.
VIFK:n NAISET PELAAVAT 17.6. Elisa Stadionilla, 13.7. ja 2.8. Botniahallin tekonurmella sekä 26.8. Elisa Stadionilla. Vaasan Sähkö on yksi joukkueen sponsoreista.
12
nette 2/2017
Miten hyvin sinulla pysyy pallo hallussa? KATSO VIDEOT JA HAASTETEHTÄVÄ facebook.com/vaasansahko
Emelie Smirnoff (keskellä) pelaa keskikenttää. Siiri Koivula (alhaalla vasemmalla) on hyökkääjä. Frida Peltonen (ylhäällä vasemmalla) ja Melinda Smedman ovat puolustajia.
nette 2/2017
13
Lennättäminen on yllättävän helppoa.
14
nette 2/2017
NETTE TESTAA
Kameralla varustetun kopterin lennättäminen oli Neten testiryhmän mielestä niin hauskaa, että testaajien alkoi tehdä mieli omaa dronea.
Testissä kuvauskopterit Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Mikko Lehtimäki
Suomalaiset ovat viime vuosina innostuneet ostamaan minikokoisia, kauko-ohjattavia koptereita, joilla voi kuvata maisemia, tapahtumia ja toimintaa lintuperspektiivistä. Koska halusimme tietää, kuinka paljon opettelua kopterin lennättäminen ja kuvien ottaminen yläilmoista vaatii, valitsimme testiryhmään henkilöt, joille drone eli nelikopteri tai kameralla varustettu lennokki oli uusi tuttavuus. Vaasan Sähkön työntekijät Mia Setälä, Oscar Holm ja Jari Hovila opettelivat kopterien ohjaamista pääsiäispyhinä, ja Nettelehden juttu kuvattiin seuraavalla viikolla. Testaajat joutuivat kuvauspäivänä ohjaamaan lennokkeja sormet kohmeessa, koska lämpötila pysytteli edelleen hyvin lähellä nollaa. Kylmä ja tuulinen sää vaikutti myös koptereihin: niiden akuista tyhjeni virta nopeasti. Testin edullisin kopteri ei jaksanut kuvauspäivänä nousta maanpinnasta kuin puolisen metriä ylöspäin. Pääsiäispyhinä Mia teki sillä kuitenkin onnistuneita lentoja. — Lensin kopterilla kahden rakennuksen välissä, jossa tuuli ei varmaankaan päässyt vaikuttamaan kopteriin yhtä paljon kuin nyt, Mia arvelee.
Potkurit paikoilleen Mian testattavana oli Clas Ohlsonista testiä varten lainattu X5HW-kopteri, Oscarilla Powerista niin ikään lainattu DJI Phantom
3 Standard ja Jarilla Verkkokauppa.com:ista ostettu Parrot Bebop 2. Kopterit piti koota ennen kuin ne saatiin ilmaan. Tehtävä oli testaajien mielestä helppo, koska koptereihin vain kiinnitettiin neljä potkuria. Oscar ja Mia kiersivät potkurit paikoilleen käsin. Jarin kopterin mukana tuli pieni työkalu työtä varten.
kee ammattimaisella ulkonäöllään Phantom 3 Standard. — Se näyttää ihan prolta, testaajat ihastelevat. Phantomissa kamera on näkyvissä kopterin alapuolella, kun muissa se on integroituna kopterin sisään. Phantom on laitteista painavin. Se painaa akun kanssa 1 216, Parrot 500 ja X5HW 127 grammaa.
Hintaero näkyy Testin laitteet ovat kaikki kuvauskoptereiden edullisemmasta päästä. Kameralla varustetut kuvauskopterit voivat maksaa useita tuhansia euroja. Kaikissa testin koptereissa on kamera valmiiksi integroituna. Koptereita myydään myös niin, että niihin on ostettava kamera erikseen. Mian kopteri maksaa 149 euroa, Oscarin 579 euroa ja Jarin testaama laite lähes 700 euroa. Jarin kopterin hintaa nostaa se, että pakettiin kuuluvat videolasit. Ne päässään saa eteensä samat maisemat kuin jos istuisi ylhäällä kopterissa. Laseihin on vain ensin kiinnitettävä älypuhelin, johon on ladattu lennättämisessä ja kuvaamisessa tarvittava applikaatio. — Minusta minun kopterini on siro ja nätti, mutta kyllä hintaeron huomaa näin, kun kopterit ovat vierekkäin, Mia sanoo. Jarin mustavalkoinen kopteri on tyylikäs, mutta parhaimman vaikutuksen testaajiin te-
Käyttöön tarvitaan älylaite Kaikkien testin koptereiden käyttämiseen tarvitaan iOS- tai Android-käyttöjärjestelmällä varustettu älypuhelin tai -tabletti, johon ladataan sovelluskaupasta ilmainen mobiilisovellus. Mian kopterin kamera ottaa sovelluksen avulla kuvat ja videot älypuhelimeen tai tablettiin. Parrotissa materiaali tallentuu kopterin sisäiseen 8 Gt:n muistiin. Phantomissa kuva-aineisto tallennetaan myyntipakkauksen mukana tulevalle 8 Gt:n microSDkortille. Testaajat opettelivat ohjaamaan koptereita niiden omilla, myyntipakkauksiin sisältyvillä ohjaimilla. Jari testasi myös, miten kopteria ohjataan älypuhelimesta ja tabletista. — Jostakin syystä en osannut lentää isolla tabletilla niin hyvin kuin ohjaimella tai älypuhelimella, vaikka käytössä on sama applikaatio kuin puhelimessa, Jari kertoo.
nette 2/2017
15
X5HV
DJI Phantom 3 Standard
Parrot Bebop 2
Hinta
149 € Clas Ohlson
579 € Power
686,90 € Verkkokauppa.com
Myyntipakkauksessa
nelikopteri, 3,7 V:n akku, varapotkurit (4 kpl), käyttöohjeet.
kopteri, 4480 mAh -akku, laturi, ohjain, 4 potkuria, 8 Gt mikro-SD-kortti, käyttöohjeet.
nelikopteri, 2700 mAh -akku, laturi, latauskaapeli, usb-kaapeli, 8 potkuria, potkurin asennustyökalu, Cockpit-lasit, SkyController 2 -ohjain, mobiililaitepidike, käyttöohjeet.
Lentoaika
enintään 5–7 minuuttia.
enintään 25 minuuttia.
enintään 25 minuuttia
Kamera
2 megapikseliä. Tallentaa kuvat ja videot puhelimeen tai tablettiin.
Still-kuva 12 megapikseliä, 2,7K video, kuvausformaatit 1520 p 30 fps, 1080 p 30 fps tai 720 p 60 fps. Kuvat tallennetaan mikro-SD-kortille.
Still-kuva 14 megapikseliä, video 1920 x 1080 p (30 fps). Kuvat tallentuvat dng- ja raw-muodossa kopterin sisäiseen 8 Gt:n muistiin.
Paino
127 g
1 216 g
500 g
16
nette 2/2017
Vara-akku tarpeen Testaajat suosittelevat ostamaan kopteriin heti myös vara-akun, koska virta hupenee akuista nopeasti. Kaikkiin koptereihin – kuten Mian testaamaan – ei kuitenkaan myydä vara-akkuja. Käyttöohje lupaa Parrotin ja Phantomin lentävän 25 minuuttia, mutta Jarin ja Oscarin kokemuksen mukaan lentoaika jää ainakin kylmässä säässä lyhyemmäksi. Mian kopteri tarvitsee virtalähteekseen akun lisäksi neljä sormiparistoa, jotka on ostettava erikseen. Kopterin lentoaika on vain 5-7 minuuttia. — Hauskuus loppuu aika äkkiä, Mia tuumii. Mian kopterin akku latautui täyteen 90 minuutissa, Oscarin tunnissa ja Jarin kolmessa vartissa. Jari totesi hieman hankalaksi sen, että Parrotin kopterin ja ohjaimen akut ladataan samalla laturilla, mutta niihin ei sovi kuitenkaan sama liitinjohto. — Minulta meni jo yksi pieni nipsu poikki liittimestä, kun johtoja joutui aina vaihtamaan, Jari kertoo. Mian kopterista kuuluu varoitusääni, kun akku on loppumassa. Jari näkee puhelimesta kopterin ja ohjaimen akkujen jäljellä olevan varaustason prosentteina. Samoin Oscar, mutta hän näkee lisäksi, montako minuuttia Phantomissa on lentoaikaa jäljellä. — Jos akku on loppumassa, sovellus ilmoittaa, että nyt on aika lentää takaisin tai ottaa kopteri alas, Oscar sanoo. Jarin ja Oscarin koptereissa on sisäänrakennettu GPS, jonka ansiosta ne osaavat palata takaisin lähtöpaikkaansa.
pääsee hyvin alkuun. Hinta-laatusuhde on mielestäni ihan hyvä, Mia toteaa. — Parrot-kopteri pysyy yllättävän vakaana myös aika kovassakin tuulessa eikä videokuva heilu, Jari analysoi. — Arvelisin, että minun kopterini kuvanlaatu kelpaa ammattilaisillekin, Oscar sanoo Phantomista. Testaajat keksivät kopterikameralle monenlaista käyttöä. Sillä saisi kivoja kuvia esimerkiksi lapsen urheiluharrastuksista tai kesämökiltä saaristosta. Lomamatkoillekin testaajat pakkaisivat kopterin mukaan. — Lennättäminen oli niin hauskaa, että kyllä tällaisen hankinta alkoi vähän kutittaa mieltä, testaajat tuumivat.
MUISTA MUUTAMA SÄÄNTÖ Dronen lennättämiseen ei tarvita lupaa, mutta muutamia sääntöjä on noudatettava: -- Varusta kopteri nimelläsi ja yhteystiedoillasi. -- Pidä kopteriin aina näköyhteys. -- Lennätä kopteria enintään 150 metrin korkeudessa. -- Älä häiritse toisten yksityisyyttä. -- Kopterin lennättäminen ihmisjoukkojen päällä on kielletty turvallisuussyistä.. Lisätietoa lennättämisestä: Droneinfo.fi.
Yllättävän helppoa Testaajat olivat sitä mieltä, että kopterin lennättäminen oli helpompaa kuin he etukäteen ajattelivat. — Ohjekirjassa oli myös selitetty hyvin, miten kopteria ohjataan, Oscar kehuu. Aluksi testaajien huomio meni lennättämisen opetteluun, mutta kaikki pääsivät myös siihen vaiheeseen, että he ottivat koptereilla valokuvia ja videoita. Etukäteen oli selvää, että Jarin ja Oscarin koptereilla saa teknisesti parempia kuvia, koska niiden kameroissa on 12 ja 14 megapikseliä, kun Mian kopterissa on vain 2 mega pikselin kamera. — Kuvat ovat hiukan sumeita, koska kamera on niin pieni, mutta tällä kopterilla
nette 2/2017
17
LYHYESTI
Joustosähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energiamuodoilla.
Vaasan Sähkö testaa uutta ekologista tuotetta
Hiilijalanjälki kutistui Lähes 2 000 asiakasta osallistui toukokuussa päättyneeseen e-laskuhaasteeseen ja vaihtoi paperilaskunsa e-laskuun. Kiitos kaikille osallistujille – pienensitte hiilijalanjälkeä yhteensä n. 600 kiloa! Haasteen aikana jaoimme yhteensä 143 lippua PowerParkiin. Arvontaan osallistuivat myös kaikki ne asiakkaamme, jotka olivat siirtyneet sähköiseen laskuun jo aikaisemmin.
Teksti: Anne Kytölä
Vaasan Sähkö käynnistää kokeilun, jossa testataan sitä, miten kuluttajat voivat osallistua kysyntäjoustotalkoisiin. Yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan nykyään säästä riippuvaisilla tuotantomuodoilla. Jotta sähköä riittäisi kaikissa tilanteissa, tarvitaan kysyntäjoustoa. Eli sitä, etteivät kaikki käyttäisi sähköä yhtä aikaa. — Haemme mallia, joka olisi yksinkertainen sekä meille että asiakkaille. Pyrimme tehokkaaseen toimintaan, ja ostamisen on oltava myös asiakkaille helppoa, Vaasan Sähkön sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola kertoo. Vaasan Sähkö on kehittänyt kokeilua varten uuden tuotteen, Joustosähkön. Kokeiluun osallistuvien asiakkaiden koteihin asennetaan maksutta laite, joka tarkkailee sääennusteita ja sähkön markkinahintaa. Näiden tietojen avulla talon lämminvesivaraajaa lämmitetään yön hiljaisina tunteina, kun sähköä kulutetaan vähiten, ja sähkö on siksi halvempaa kuin päivällä. — Taloa ei lämmitetä turhaan, kun laite ottaa huomioon myös säässä tapahtuvat muutokset, Arola sanoo. Joustosähkösopimus on hiukan edullisempi kuin asiakkaiden nykyinen sopimus. Samalla kun asiakas säästää rahaa, hän säästää myös luontoa. Joustosähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energiamuodoilla.
HALUATKO MUKAAN? Kokeiluun pääsee 125 asiakasta. Voit ilmoittaa halukkuudestasi osallistua kokeiluun, jos asut Vaasan Sähköverkon alueella omakotitalossa, jossa on varaava vesikiertoinen sähkölämmitys ja nettiyhteys. Joustosähkö on määräaikainen kahden vuoden sähkösopimus. Lue lisää: vaasansahko.fi/joustosahko.
18
nette 2/2017
Putket verkossa Nyt löydät myös kaukolämpöputkiemme sijaintitiedot osoitteesta kaivulupa.fi. LUK I JA PA L AU T E
kiinnostava Sana, jolla 41 % lukijoista kuvailee Nette-lehteä.
Mitä mieltä? Haluatko olla mukana kehittämässä toimintaamme? Liity asiakaspaneeliin ja vastaa kyselyihimme silloin, kun aihe sinua kiinnostaa. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkintoja. Lue lisää: vaasansahko.fi/asiakaspaneeli.
Suvi voitti tasapainoskootterin Nette-lehden lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Segi T1 -tasapainoskootteri (arvo 399 €). Menopelin onnellinen voittaja on Suvi Jämsästä. Onnea!
RISTIKKO
Nette-lehden 1/2017 ristikon ratkaisun lähetti 300 lukijaa.
Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Lähetä vastaus 4.8.2017 mennessä osoitteeseen: nette@vaasansahko.fi tai ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa
Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi saunalämpömittaria.
Edellisen Nette-ristikon voittajat: Katariina Heikkilä, Helsinki Sirpa Järviö, Vaasa
Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2017
19
Vaihda kesällä e-laskuun niin voit nauttia lomasta rennommin. E-lasku tulee ajoissa perille ja on helppo maksaa kesämökiltä tai lomareissulta. Näin vaihdat e-laskuun
1 2
Kirjaudu verkkopankkiisi.
Tee e-laskusopimus Vaasan Sähkö Oy:n kanssa. Katso laskustasi kohdat asiakasnumero ja laskutussopimusnumero.
3
Lähetämme laskusi sähköisesti verkkopankkiisi.
4
Hyväksy lasku. Halutessasi voit automatisoida laskun maksamisen.
5
Lasku arkistoituu verkkopankkiin.
Katso lisätiedot vaasansahko.fi/elasku