Nette 4/17 suomi

Testissä älyhousut ja hyvinvointisormus VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 4 / 2 0 1 7

Asiakasvisiitti Hope

Teema: Tulevaisuus

Tomi Rajamäellä on unelma

nette

VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy keväällä 2018.

Numero: 4/2017 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy,

Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 0

65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)

(puhelut nauhoitetaan) Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila

nette@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola

Håkan Bodö

Göran Heino

Tiina Lillbacka

Beatrice Lundqvist Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print

Sisällys

Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 – 16.00 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut palvelun laadun kehittämiseksi.

Kysy ja kommentoi Nette-lehti vastaa tässä asiakaspalveluun ja lehden palautepostiin tulleisiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi.

Olen vaihtamassa pankkia – miten käy e-laskun?

Kansikuva: Mikko Lehtimäki Kuvassa Tomi Rajamäki ja Mika Järvinen

3 4

Pääkirjoitus

5

Vuonna 2035 yhä useampi on sähköntuottaja

6 8 12 15 18 19

Tulevaisuuden netti on täynnä mahdollisuuksia

Suomen nokkelimmat energiansäästäjät löytyivät Korsnäsistä

10 vuoden päästä luistelen liigassa Asiakasvisiitti: Hope

E-laskusopimukset ovat aina tilikohtaisia, joten jos vaihdat pankkia tai haluat e-laskun eri tilille kuin aikaisemmin, tulee sinun tehdä uusi e-laskusopimus uudelle tilille. Teet sopimuksen helposti verkkopankissasi, ja tarvitset siihen Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron. Molemmat löytyvät laskusta.

Valitse laskun aiheeksi joko sähkölasku tai kaukolämpölasku. Jos vanha tili jää käyttöösi, muista myös lopettaa vanha e-laskusopimus sieltä.

Missä tilanteissa voin saada puunkaatoapua?

Jos aiot kaataa sähkölinjan lähellä olevia puita tontillasi ja on riski, että puu kaatuu sähkölinjalle, kannattaa tilata meiltä puunkaatoapua. Apu ei maksa sinulle mitään. Emme kaada puuta puolestasi, mutta autamme joko sinua tai metsuria käyttämällä esimerkiksi kaatotunkkeja,

taljoja tai köysiä. Tulemme hoitamaan asian turvallisesti kuntoon, kun otat yhteyttä muutamia työpäiviä ennen puun kaatamista. Jos myrskyn jälkeen huomaat sähkölinjalle kaatuneen tai kaatumaisillaan olevan puun, älä koske siihen, vaan ilmoita asiasta viipymättä.

Katso yhteystiedot verkkosivuiltamme vaasansahkoverkko.fi.

Erilaisia lamppuja on nykyään paljon, miten valitsen oikean?

Lamppujen valinta on tosiaan monimutkistunut siitä, mitä se joskus oli. Miten valita sellainen lamppu, joka on pitkäkestoinen, antaa tarpeeksi valoa tai luo oikeanlaista tunnelmaa – ja vielä turvallisesti? Motiva on koonnut parhaat vinkit oikean lampun valintaan osoitteeseen lampputieto.fi. Sieltä löytyvät myös lamppujen kierrätysohjeet.

Lue Nette-lehti verkossa osoitteessa vaasansahko.fi

Testissä älyhousut ja hyvinvointisormus Lyhyesti Ristikko

2

nette 4/2017

Haluatko antaa palautetta lehdestä?

Vastaa lyhyeen kyselyyn osoitteessa vaasansahko.fi/nette.

Se vie vain minuutin.

PÄÄKIRJOITUS

Näyttääkö Saksa suuntaa?

Saksan ydinvoimapäätöksen seuraukset Tämän vuosikymmenen aikana eniten energiapolitiikkaan vaikuttanut yksittäinen tapahtuma on ollut Fukushiman voimalaitos­ onnettomuuden seurauksena tapahtunut kehitys. Kesäkuussa 2011 Nette-lehden pääkirjoitus käsitteli aihetta Saksan Energiwenden, eli energiatäyskäännökseksi nimetyn päätöskokonaisuuden pohjalta. Saksa päätti toukokuussa 2011 sulkea kaikki ydinvoimalaitoksensa vuoden 2023 alkuun mennessä.

Samanaikaisesti Saksa on muiden Euroopan maiden tavoin myös sitoutunut täyttämään oman osuutensa EU:n 2020-tavoitteista kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energiatuotannon osuuden kasvattamiseksi.

Vuonna 2011 arvioin, että Saksan on todella vaikeata samanaikaisesti sekä sulkea ydinvoimalansa että saavuttaa uusiutuvan tuotannon tavoitteensa, joskin se on Suomen tavoitteeseen verrattuna vaatimaton.

Kauppalehti nosti 9.11.2017 esille Saksan energiatuotannon käsitellessään Fortumin Uniper-tarjousta. Artikkelin yhteydessä oli kaavio Saksan sähköntuotannon kehityksestä vuoteen 2016. Tietojen pohjalta on mielenkiintoista arvioida muutosten suuruutta vertaamalla sähkön tuotantotapoja vuosilta 2010 ja 2016.

Mitä on tapahtunut Saksassa ja Suomessa?

Vuonna 2010 ruskohiili oli Saksan sähkön tuotannon suurin energialähde 23 % osuudella. Vuonna 2016 osuus oli edelleen samankokoinen. Kivihiilen prosenttiosuus oli pudonnut 19:stä 17:ään. Maakaasun osuus oli vastaavasti pudonnut 13:sta 11:een. Fossiilisten energialähteiden osuus sähkön tuotannossa oli siten laskenut 55 prosentista 51 prosenttiin. Samanaikaisesti niiden osuus oli Suomessa pudonnut 38 prosentista 20 prosenttiin.

Energiwenden yhtenä lopputuloksena on varsin tehoton hiilidioksidipäästöjen väheneminen.

Vuonna 2010 ydinvoima, jota ei siis ole lainkaan vuonna 2023, muodosti 21 % osuuden Saksan sähkön tuotannosta. Vuoden 2016 tuotannossa ydinvoimaa oli vielä 13 %. Saksan ydinvoimatuotannon pysähtyessä vuonna 2023 ydinsähkön osuus Suomessa tulee olemaan yli 40 % sähkön tuotannosta.

Uusiutuvat energialähteet kasvattivat vesi­voimaa lukuun ottamatta osuuttaan Saksassa. Tuulivoimaa oli vuonna 2016 noin 13 %, biomassaa ja kotitalousjätteitä noin 9 % ja aurinkovoimaa 6 %. Yhteensä uusiutuvien osuus oli 15 % vuonna 2010 ja 28 % vuonna 2016.

Suomessa uusiutuvien osuus oli 31 % vuonna 2010 ja 46 % vuonna 2016.

Tasaisen vauhdin taulukon mukaan Saksa saattaa selvitä asettamistaan tavoitteista.

Jatkossa hiilivoimatuotannon vähentäminen tulee johtamaan lisääntyvään maakaasun käyttöön, koska uusiutuvan tuotannon sähköjärjestelmälle aiheuttamat ongelmat on pakko ratkaista säätökykyisellä sähkön tuotannolla, mikä on tuuli- ja aurinkoenergian keskeisin heikkous.

Oleellista on panna merkille, että Energiwenden yhtenä lopputuloksena on varsin tehoton hiilidioksidipäästöjen väheneminen.

Hiilidioksidipäästöjen määrä on tällä hetkellä, ja tulee Saksan asettamien tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin olemaan, kertaluokkaa suomalaispäästöjä runsaampaa. Talous lienee Saksan etenemisen tärkein vaikutin.

Vanhan jäärän irvistelyä Jossain määrin huvittuneena olen seurannut edellä mainittua Fortumin Uniper-kaupan etenemistä. Suomen valtio on suurin omistaja Fortumissa, joka tulee kaupan toteutuessa omistamaan hiilivoimatuotantoa enemmän

kuin sitä on Suomessa koskaan edes ollut.

Saman­aikaisesti Suomen ilmasto-olosuhteissa hiilivoiman omistajat ovat pakotettuja sulkemaan teknisesti vähintään saksalaislaitosten veroisia laitoksia aikana, jolloin sähkötehon riittävyys on oleellisesti heikentynyt.

Rauhallista joulua toivottaen.

Hannu Linna toimitusjohtaja

Suomen nokkelimmat energiansäästäjät löytyivät Korsnäsistä Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Mikko Lehtimäki

Vaasan Sähkö haastoi syksyllä alakoululaiset pohtimaan nerokkaita energiansäästökeinoja ja videoimaan ne. Parhaimmille ideanikkareille luvattiin palkinnoksi 3D-tulostin.

Kilpailun voitto meni Korsnäsiin, kirkonkylän koulun viidesluokkalaisille, jotka sanoittivat ja sävelsivät laulun ”Yksi aste riittää”.

Opettaja Petra Wide kertoo voittoisan videon teon alkaneen aivoriihellä. Oppilaat heittelivät ilmaan kaikenlaisia energiansäästö­ ideoita, jotka opettaja kirjoitti taululle. Sitten keksittiin ryhmissä laulunsanoja, soviteltiin riimit paikoilleen, ja lopuksi tehtiin sävellys.

Idea kilpailuun osallistumisesta tuli kahdelta oppilaalta, Elvira Södergranilta ja Joel Blomqvistilta. Elvira huomasi kilpailuilmoituksen itse selaillessaan Nette-lehteä, ja Joel kuuli kilpailusta isältään. Luokka oli helppo houkutella mukaan.

4

nette 4/2017

— Kilpailu kuulosti hauskalta ja palkinto tosi hienolta, Elvira ja Joel kertovat.

Koko koulu juhli, kun tieto voitosta tuli Korsnäsiin.

— Me hypimme ja pompimme ja kiljuimme, nuoret paljastavat.

Palkinnon saapuminen luokkaan saa aikaan samanlaisen reaktion, ja tytöt ryntäävät halailemaan pakettia. 3D-tulostin otetaan käyttöön vielä samana päivänä.

Suomen nokkelimmat energiansäästäjät palkittiin 3D-tulostimella.

mori, ja monessa työssä painotettiin, miten tärkeää on muistuttaa myös koulukavereita energiansäästöstä.

Koivulahden koulun kolmasluokkalaiset paneutuivat energiansäästöön jo videota tehdessään. Video muun muassa kuvattiin ulkona päivänvalossa ja suunniteltiin niin hyvin, ettei sitä tarvinnut editoida jälkikäteen tietokoneella. Säästäväisyys toi koivulahtelaisille hopeatilan. Kolmas 3D-tulostin meni Laihian Jakkulaan, Isonkylän kouluun.

Luovia ja hauskoja videoita Kilpailuun osallistuneet luokat käyttivät kilpailuvideoiden toteutuksessa paljon luovuutta, ja kisa oli tiukka. Tyylilajina oli usein huuKatso voittanut video: facebook.com/energiakisa

Teksti: Anne Kytölä Kuvitus: BSTR Luova Konttori Oy

Vuonna 2035 yhä useampi on sähköntuottaja Tulevaisuuden sähkömarkkinoilla kuluttajan maksama hinta sähköstä vaihtelee sen mukaan, onko sähköä tarjolla vähän vai paljon.

Suomen sähkömarkkinoilla on menossa suuri murros.

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Lauri Kumpulaisella on visio siitä, mitä on tulossa. Hän pohti Roadmap 2025 -hankkeessa yhdessä muiden energia-alan asiantuntijoiden kanssa, miltä Suomen sähkömarkkinat ja sähköverkko näyttävät vuonna 2035.

Hankkeessa linjattiin tapoja, joilla Suomeen saadaan luotua kysynnän ja tarjonnan mukaan joustava ja kriisitilanteita kestävä sähköjärjestelmä.

Asiakas joustaa automaation avulla Sääriippuvainen ja vaihteleva tuotanto lisää sähkön hintavaihteluja. Tukkusähkömarkkinoilla hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja tulevaisuudessa pienkuluttajakin voi nykyistä enemmän vaikuttaa sähkönsä hintaan omilla kulutustottumuksillaan.

Kotien kiinteistöautomaatioratkaisut ovat entistä kehittyneempiä ja yleisempiä. Ne hoitavat osan joustavan sähköjärjestelmän edellyttämästä kysyntäjoustosta. Mutta markkinoille tulee myös uusia toimijoita, jotka huolehtivat pienasiakkaiden puolesta siitä, että jousto toimii.

— Tällainen toimija voi esimerkiksi päättää, että hänen edustamansa 10 000 kotitalouden lämminvesivaraajat kytketään joksikin aikaa pois päältä kulutushuipun pienentämiseksi, Kumpulainen hahmottelee.

Yhä useampi asiakas on tulevaisuudessa myös tuottaja, joka myy markkinoille esimerkiksi aurinkoenergiaa.

Syntyy toimijoita, jotka kokoavat pientuottajia yhteen sähkömarkkinoilla.

Toimivan sähköverkon rooli korostuu Sähköverkot ovat tulevaisuudessakin toimivan ja joustavan sähköjärjestelmän selkäranka. Ne mahdollistavat sähkömarkkinoiden toiminnan.

— Verkkojen luotettavuus vain korostuu, koska olemme tulevaisuudessa entistä riippuvaisempia sähköstä, Kumpulainen huomauttaa.

Ja vaikka yhä useampi kuluttaja on myös sähköntuottaja, Suomen maantieteellinen sijainti takaa Kumpulaisen mielestä sen, että suurin osa ihmisistä haluaa jatkossakin sähkön tulevan kotiin sähköverkkoyhtiön ylläpitämää sähköverkkoa pitkin.

Tältä tulevaisuus näyttää: • • • • •

Sähköä varastoidaan mm. akkuihin.

Sähkön siirtohinnoittelu muuttuu tehopainotteisemmaksi.

Kysyntäjousto yleistyy ja automatisoitu u.

Liikenne sähköistyy yhä enemmän.

Sähkön monipuolinen tuotantorakenne säilyy Suomessa. Auringosta saadaan yhä enemmän energiaa. Aurinkopaneelit integroidaan osaksi rakennuksia.

nette 4/2017

5

Tulevaisuuden netti on täynnä mahdollisuuksia Teksti: Sofie Furu Kuva: Rikard Westman

Digitaalisen tulevaisuuden ennustaminen vie helposti syville vesille.

— Minulla on tapana sanoa, että jos täytyy arvioida asiaa pidemmälle tulevaisuuteen kuin kolmen kuukauden päähän, saa lähes aina todeta erehtyneensä, sanoo Andreas Ekström. Ekström on digitaalisen vallankumouksen asiantuntija ja Ruotsin suosituimpia puhujia.

Laajakaistakehitys on yksi esimerkki. Kun aikoinaan keskusteltiin tiedostojen laittomasta jakelusta, ehdotettiin eräänlaista keskitettyä musiikkipalvelua, jonka ansiosta kenenkään ei tarvitsisi ladata tiedostoja omalle laitteelle.

— Ajatusta ei pidetty kovin hyvänä, koska miten kävisi silloin niiden, jotka haluavat kuunnella musiikkia bussissa tai kävelylenkillä, Ekström muistelee.

Meni pari vuotta. Mobiililaajakaista ja Spotifyn kaltaiset palvelut näkivät päivänvalon.

— Ei meillä aikaisemmin ollut ymmärrystä siitä, miten nopeita laajakaistoja olisi tarjolla. Kaikki sellainen, joka näyttää lähes mahdottomalta tänään, voi olla arkipäivää kahden vuoden päästä.

Aasia ja Afrikka väliinputoajia Digitaalisen kehityksen osalta Ekström toteaa, että me pohjoismaalaiset olemme hieman vauhtisokeita.

— Olemme muita paljon edellä. Mutta kolme ja puoli miljardia ihmistä etenkin Aasiassa ja Afrikassa ei vielä koskaan ole käynytkään netissä.

Kun tilanne muuttuu, voi kehitys jatkua kahteen suuntaan.

— Joko kulttuuri Aasiassa ja Afrikassa länsimaalaistuu, tai sitten internet muuttuu saaden uusia vaikutteita näiltä alueilta. Tarvitsemme palveluita, joilla pystymme rakentamaan osallistavan internetin.

Viisi jättimäistä valloittajaa Ekström on ollut kansainvälisesti kiinnostava kirjoitettuaan kirjan Google-koden (suomennettuna Google-koodi. Kirja on julkaistu myös englanniksi nimellä The Google Code).

Ekströmin mukaan yhteiskunnan merkittävät muutokset tapahtuvat Googlen takia. Eikä kaikki vain johdu Googlesta, vaan muutamasta jättimäisestä toimijasta – digitaalisen maailman valloittajia ovat Google, Facebook, Amazon, Microsoft ja Apple.

— Nämä yritykset ovat täysin muotoilleet nettikokemuksemme. Ne ovat uskomattoman suuria. Olisi ollut toivottavaa, että nettiin mahtuisi useampia toimintatapoja ja näkemyksiä.

Nykytilanteesta johtuen samat yritykset sekä tuntevat arkielämämme että vaikuttavat siihen todella paljon.

Ilmaispalvelut keräävät koko ajan mahdollisimman paljon tietoja käyttäjistään ja heidän elämäntavoistaan.

— Taustalla ei ole mikään pahantahtoinen suunnitelma, vaan olemme kuluttajina tehneet omat valintamme.

Googlen osuus markkinoista on 89 prosenttia. Toisenlaiset valinnat olisivat johtaneet toisenlaiseen tilanteeseen.

Tietämättömyyttä Ekströmin mukaan suuri osa kuluttajista ei tunne palveluiden toimintaperiaatteita. Esimerkkinä hän mainitsee Facebookin syötteen, joka on kaikkea muuta kuin kronologinen.

— Moni ajattelee, että syötteeseen ilmestyy asioita sitä mukaa kun heidän kaverinsa niitä julkaisee. Mutta syötteessä näytetään algoritmin mukaisessa järjestyksessä asioita, joita Facebook tietää sinun arvostavan tai jotka ovat saaneet suurta suosiota muualla.

Toisena esimerkkinä hän tuo esille Google-haun.

— Minä en esimerkiksi saa hakutuloksia suomeksi, koska tietäähän Google, etten osaa suomea. Mutta sekin on sellainen perusasia, jota ihmiset eivät tiedosta.

Ekström painottaa kuitenkin, että palveluissa on hyvät ja huonot puolensa.

— Facebook tietää meistä mahdottoman paljon sekä yksilötasolla että globaalisti. Samalla se kuitenkin mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan kommunikoida.

— Sen sijaan, että murehdimme digitaalista vallankumousta, tulisi meidän miettiä, miten voimme tienata sillä, keiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä sen ansiosta ja mitä se voi opettaa meille nykyisistä ongelmistamme.

Andreas Ekström uskoo, että mainosrahoitteiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. – Harva haluaa maksaa Gmailin tapaisista sähköpostipalveluista välttyäkseen mainoksilta. Annamme siis vastineeksi tietoa itsestämme.

6

nette 4/2017

Kaikki, mikä näyttää mahdottomalta tänään, voi olla arkipäivää kahden vuoden päästä.

Andreas Ekström Toimittaja, Sydsvenska Dagbladet Kirjailija ja luennoitsija aiheenaan digitaalisen vallankumouksen sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset Teki kansainvälisen läpimurtonsa vuonna 2010 kirjallaan Google-koden

nette 4/2017

7

10 vuoden päästä luistelen liigassa Teksti: Anne Kytölä Kuvat ja video: Mikko Lehtimäki

10-vuotiaalla Tomi Rajamäellä on unelma.

Hän haluaa olla kymmenen vuoden kuluttua Vaasan Sportin edustusjoukkueessa.

Tomin äiti Johanna Rajamäki muistaa hyvin ensihetket, kun poika kiinnostui jääkiekosta.

— Tomi oli 6-vuotias, kun hän ilmoitti, ettei tykkää enää dinosauruksista, vaan jääkiekosta.

Pojalle ostettiin luistimet. Liian huonot Tomin mielestä, koska ne eivät kulkeneet niin lujaa kuin hän olisi halunnut.

Seuraavana vuonna vanhemmat ilmoittivat Tomin Vaasan Sportin kiekkokouluun.

— Luistelutaidot kehittyivät hurjaa vauhtia, äiti kehuu.

Suunnitelmallisesti eteenpäin Tomi hahmotteli ruutuvihkoon suunnitelman, jonka mukaan hän etenee kohti unelmaansa: ”F2, F1, E2, E1, C2, C1, B2, B1, A2, A1, Mestis, Liiga”.

— Mestiksen saa pudottaa listasta pois, ja voisin mennä A1:stä suoraan liigaan, Tomi miettii nyt.

Tomi pelaa joukkueessa E2-07. Pelipaidassa on numero 44 tai 4, silloin kun Tomi puolustaa maalia.

NHL-pelaajaksi Tomi ei välttämättä halua, koska hän ei ole ihan varma, haluaako hän asua ja tehdä töitä ulkomailla.

— Luulen, että pysyn Suomessa ja matkustelen ulkomailla vain lomilla.

600 lasta jäällä Vaasan Sportin junioritoiminnasta vastaava Ari-Pekka Pajuluoma kertoo, että noin 600 lasta ja nuorta harrastaa jääkiekkoa Vaasan jäähallin jäillä. Toimihenkilöitä, ohjaajia, joukkueenjohtajia, rahastonhoitajia ja huoltajia on yhteensä noin 150. Suurin osa pienten ohjaajista on lasten vanhempia.

— Vanhempien tekemä vapaaehtoistyö on meille todella tärkeää. Olemme laskeneet, että sen arvo on noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhemmat hankkivat lastensa joukkueille rahaa eri tavoin. Yritykset saavat esimerkiksi kantoapua muuttoihin. Sportin kotipeleissä vanhemmat hoitavat kuulutuksia ja vaihtavat numeroita tulostaululle ja myyvät makkaraa.

Varoja hankitaan myös myymällä tuttaville ja naapureille vaikkapa keksejä tai vessapaperia.

Rahat käytetään nuorten turnausmatkoihin, joita jokainen joukkue tekee kaksi kertaa vuodessa. Tomin ikäluokka on menossa seuraavaksi Uumajaan.

Koko perheen harrastus Tomi käy harjoituksissa kolme kertaa viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lisäksi joukkueella on peli lähes joka lauantai.

— Jääkiekkoilijan pitää harjoitella paljon ja harrastaa liikuntaa muutenkin, syödä monipuolisesti ja nukkua hyvin, lattialla venytysliikkeitä tekevä Tomi luettelee ja kertoo pääsevänsä melkein spagaattiin.

Karkkeja ja muita herkkuja saa syödä kohtuudella, mutta ei pelimatkoilla. Johanna kertoo vanhempien tehneen siitä yhteisen päätöksen.

Tomin harrastus on saanut vanhemmatkin kiinnostumaan jääkiekosta. He kuljettavat Tomia harjoituksiin, osallistuvat aktiivisesti muiden vanhempien kanssa talkoisiin ja käyvät jäähallissa seuraamassa Sportin pelejä.

— Osallistuisimme varmaan vielä enemmän, jos meillä ei olisi näin monta lasta, Johanna naurahtaa. Tomilla on kaksi pikkusiskoa, Julia ja Henna sekä pikkuveli Roope.

nette 4/2017

9

KATSO VIDEO facebook.com/vaasansahko

Unelma vaatii työtä Tomin suosikkipelaaja Vaasan Sportin edustusjoukkueessa on maalivahti Mika Järvinen. Mikan mielestä Tomi voi hyvinkin saavuttaa unelmansa, jos hän on valmis tekemään töitä sen eteen.

— Jos jotakin oikein kovasti haluaa, sen yleensä myös saavuttaa. Mutta voi olla, että joistakin asioista pitää luopua. Ei voi välttämättä esimerkiksi olla kavereiden kanssa niin paljon kuin haluaisi, Mika sanoo.

Tomilla ei ole tästä vielä huolta, koska hänen parhaimmat kaverinsa pelaavat samassa joukkueessa.

Hippunen onneakin on hyväksi.

— Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Mika sanoo. Mikan ura lähti kymmenisen vuotta sitten vauhtiin, kun hän pääsi näyttämään taitonsa maalivahtina KalPan ykkösmaalivahdin loukkaannuttua.

Jäällä on hauskaa Junioritoiminnassa keskitytään Ari-Pekka Pajuluoman mukaan siihen, että lapsilla on jäällä hauskaa. Silloin he jaksavat harrastaa lajia vuodesta toiseen, ja osasta voi tulla jääkiekkoammattilaisia Sportin riveihin.

— 50 pelaajasta ehkä yksi tai kaksi nousee liigaan.

Jos Tomin innostus jatkuu ja taidot kehittyvät, hän voi aloittaa kilpaurheiluvalmennuksessa neljän tai viiden vuoden kuluttua.

Harjoituksia on kuusi kertaa viikossa: kolmena aamuna ja kolmena iltana.

Tomin isän Jarno Rajamäen mielestä Vaasan Sport hoitaa junioritoimintaansa hienosti. Tomilla on selvästi hauskaa itse löytämänsä harrastuksen parissa.

— Luulin aluksi, että jääkiekko olisi kallis harrastus, mutta sekin myytti on murtunut.

10

nette 4/2017

Varusteita voi ostaa käytettyinä ja vuosimaksulla saa kolmet harjoitukset viikossa ja vielä sarjapelit päälle, Jarno sanoo.

Maalivahti unelma-ammatissaan Tomi ja Mika syöttelevät jäällä kiekkoa toisilleen. Päivä on Tomille ikimuistoinen, kun hän saa yrittää maaleja Mikan nopeaksi tunnetun hanskakäden ohi.

Mistä liigapelaaja haaveilee? Missä hän on 10 vuoden kuluttua?

— Olen nyt unelma-ammatissani, mutta mahdanko pelata enää kymmenen vuoden kuluttua? Toivottavasti olen terve ja minulla olisi perhe, koira ja kivitalo, Mika hymyilee.

Jääkiekkoilijan pitää harjoitella paljon, syödä monipuolisesti ja nukkua hyvin.

Kun katson lasta silmiin, näen, että tekemämme työ on tärkeää.

Riikka Säntti

ASIAKASVISIITTI

Äitien perustama Hope auttaa suomalaisia lapsiperheitä

Tavara kiertää lasten hyväksi Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Mikko Lehtimäki

Lapsen silmistä paistava ilo, hämmästys ja usein myös ilon kyyneleet ovat niitä asioita, miksi Riikka Säntti ja Mona Kalmu nauttivat vapaaehtoistyöstä. He ovat mukana valtakunnallisessa Hope-järjestössä, sen Vaasan paikallisosaston toiminnassa.

— Kun katson lasta silmiin, näen konkreettisesti, että tekemämme työ on tärkeää, Riikka sanoo.

Viime vuonna lähes 13 000 Suomessa asuvaa lasta sai tavara-apua tai elämyksiä Hope-yhdistyksen kautta. Kaikkiaan järjestö on auttanut jo noin 100 000 lasta.

Elämyksiä ja vaatteita Hope sai alkunsa vuonna 2008, kun muutama pääkaupunkiseudulla asuva äiti halusi auttaa huostaanotettuja lapsia ja vähävaraisia lapsiperheitä. Auttamisen muodoiksi ovat vakiintuneet tavaralahjoitukset sekä lapsille ja nuorille tarjottavat mahdollisuudet harrastaa ja kokea elämyksiä.

Hope-yhdistyksellä on toimintaa 20 paikkakunnalla. Vaasan paikallistoimisto perus-

tettiin maaliskuussa, ja syksyllä joukkoon liittyi Lappeenranta.

— Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia perustaa lisää paikallistoimistoja, vaan pyrimme tekemään Hopea tunnetummaksi, jotta voisimme laajentaa toimintaa sitä kautta. Yritämme löytää lisää tahoja, erityisesti yrityksiä ja järjestöjä, jotka voisivat tulla mukaan auttamaan vähävaraisia tai katastrofin kokeneita perheitä, Riikka kertoo.

Hope auttaa paikallisesti Paikallistoimistot saavat itse muokata ja kehittää toimintaansa oman alueensa tarpeiden mukaan. Vaasassa avuntarvitsijat on rajattu alaikäisiin, ja hyllyillä on pääasiassa vain heitä kiinnostavia tavaroita. Jonkun verran on myös verhoja, lakanoita, pesuaineita ja muita tavaroita, joista on apua perheen arjen pyörittämisessä.

— Paikallisuus on yksi Hopen toiminnan periaatteista, Mona kertoo.

Esimerkiksi lokakuussa apu löysi nopeasti Hopen kautta perille, kun tulipalo tuhosi Vaa-

Mona Kalmun, Riikka Säntin ja monen muun vapaaehtoisen ansiosta keväällä toimintansa aloittanut Vaasan Hope on auttanut jo 140 lasta.

san Suvilahdessa kerrostalon, ja moni perhe joutui etsimään kuukausiksi väliaikaisen kodin.

Auttajilta autettaville Käytännössä tavarat, vaatteet, elämykset ja harrastusmahdollisuudet päätyvät auttajilta autettaville niin, että apua toivova perhe ottaa yhteyttä Hopeen yhdistyksen nettisivujen kautta.

Jos perhe kaipaa esimerkiksi talvivaatteita lapsille, he saavat tulla valitsemaan vaatetangoilta mieleisensä. Kaikki tavarat saadaan lahjoituksina. Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät tutkivat ja lajittelevat vaatteet ja kengät laatikoihin muun muassa koon ja vuodenaikojen mukaan.

— Tarkastamme esimerkiksi sen, että palapeleissä on kaikki palat tallella ja että lelut toimivat, koska emme halua, että lapsen ilo muuttuu kotona suureksi pettymykseksi, Riikka sanoo.

nette 4/2017

13

Kohtuus ja ekologisuus Ekologisuus on Hopen kantavia arvoja. Tavarat, joita yhdistys ei voi jakaa eteenpäin, lahjoitetaan muille avustusjärjestöille. Nuhruiset peitot päätyvät paikalliseen koiratarhaan tai kissataloon.

Riikalle ja Monalle ekologisuus on myös filosofinen kysymys. Naiset pohtivat sitä, miten monenlaisia paineita lapset nykyään kohtaavat. Mittakaava on tänä päivänä erilainen kuin heidän lapsuudessaan. Jos ennen piti saada samanlaiset merkkifarkut kuin kaverilla, nyt tarvitaan kallis älypuhelin.

— Me Hopessa toivomme, että pystyisimme ajan myötä vaikuttamaan ihmisten arvomaailmaan. Hyvä elämä ei ole kiinni materiasta, Mona huomauttaa.

Riikka nostaa esiin globaalin näkökohdan: — Tavaraa tuotetaan maailmaan hillittömiä määriä, ja samaan aikaan sitä syydetään roskikseen. Valmistus tapahtuu sitä paitsi usein ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella huonoissa olosuhteissa.

Avun tarve kasvaa Riikka ja Mona ovat sitä mieltä, että Hopen kaltaisia avustusjärjestöjä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Vapaaehtoisten työt lisääntyvät, kun julkisen sektorin käytettävissä olevat rahasummat pienenevät.

Hopeen tulleiden avunpyyntöjen määrä on kasvanut nopeasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Onneksi myös apua tarjoavien joukko kasvaa. Monet haluavat lahjoittaa lasten hyväksi aikaansa, tavaroita tai molempia.

— Ihmiset haluavat toimia ekologisesti ja ilahduttavan monet tuovat tavarat nurkistaan mieluummin meille kuin vievät kirpputorille, Mona sanoo.

Riikka on havainnut, että hyvä luo hyvää.

— Monet meiltä apua saaneet perheet haluavat panna hyvän kiertämään.

Lue lisää: www.hopeyhdistys.fi

14

nette 4/2017

NETTE TESTAA

Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Mikko Lehtimäki

Testissä älyhousut ja hyvinvointisormus Nette-testissä kokeiltiin älytekno­ logialla varustettuja biometrisia tuotteita. Maastohiihtäjä Matias Strandvall arvioi, mitä hyötyä älykkäistä varusteista on urheilijoille ja kuntoilijoille.

nette 4/2017

15

Vaasan Sähkön kanssa sponsorisopimuksen solminut Matias Strandvall testasi hyvinvointisormusta, jonka ulkopinta on kestävää keraamista zirkonia, sisäpinta muoviseosta.

Kehon toimintojen mittaamisesta tulee tulevaisuudessa yhä tavallisempaa. Meille myydään vaatteita, koruja, kelloja ja muita varusteita, jotka kertovat, miten meidän kannattaa elää, jotta voisimme paremmin. Lemmikkieläimillekin on tulossa omia tuotteita, joiden avulla omistaja saa tietää, voiko eläin hyvin.

Suomalaiset ovat edelläkävijöitä älytuot­ teiden valmistajina. Helmikuussa Etelä-Koreas­­ sa pidettäviin talviolympialaisiin par­hail­­laan harjoitteleva Matias Strandvall testasi oululaisen Ōuran kehittämää hyvinvointisormusta ja kuopiolaisen Myontecin MBody-urheilu­shortseja.

Testijaksoon sisältyi muun muassa 20 kilo­ metrin juoksulenkki, kuntosaliharjoittelua ja hapenottokykyä kehittävä 45 minuutin juoksu­ harjoitus juoksumatolla.

— Urheilijan päiviin kuuluu myös lepo, koska lihakset kehittyvät levossa. Nukun joka päivä puolentoista tunnin päiväunet.

Tyylikäs sormus Ōura-sormuksen käytössä tavoitteena on löytää optimaalinen tasapaino aktiivisuuden ja levon välille. Sormus seuraa käyttäjänsä vireystilaa ja palautumista sekä unen laatua. Se mittaa mm. unen vaiheita, leposykettä, sykevälivaihtelua, kehon lämpötilaa sekä fyysistä aktiivisuutta. Näiden tietojen avulla se asettaa päivittäisen aktiivisuustavoitteen kehon valmiustilan mukaan.

Sormus on Matiaksesta tyylikäs. Sitä onkin ollut muotoilemassa suomalainen huippumuotoilija Harri Koskinen. Myös sormuksen lataamiseen ja säilyttämiseen tarkoitettu rasia on Matiaksen mielestä hieno.

Koko sen sijaan mietityttää.

16

nette 4/2017

— Pitäisin ehkä litteämmästä sormuksesta, mutta kyllä tämä hansikkaaseen mahtuu.

Sormuksen käyttöönotto sujuu helposti.

Matias hakee sovelluskaupasta puhelimeensa ilmaisen sovelluksen, lataa sormuksen ja pistää sen sormeensa. Sormus latautuu täyteen valmiuteen alle tunnissa, ja akku kestää 2–3 päivää.

Sormus kertoo, nukuitko hyvin Matiasta kiinnostaa eniten sormuksen kyky analysoida käyttäjänsä vireystasoa. Sormuksen avulla Matias saisi tietää esimerkiksi sen, milloin hänen kehonsa jaksaisi parhaiten kaikkein rankimmat harjoitukset.

Muutaman päivän kokeilu ei anna tähän vielä riittävästi informaatiota. Mutta Matiaksen yöunista sormuksella on sanottavaa heti ensimmäisen yön jälkeen.

— Se kyseli, laskinko lampaita, koska nukahtaminen kesti 71 minuuttia.

Seuraavana yönä toinen Matiaksen 2-vuotiaista kaksosista, Vincent-poika, oli levoton.

Sormus huomasi isän valvoneen 2 tuntia ja 37 minuuttia.

Matias vähän stressaantui sormuksen ilmoituksista huonosti nukutuista öistä.

— Omasta mielestäni olin aivan virkeä!

Matias ei käyttänyt sormusta kuntosalilla, koska se olisi ollut tiellä painoja nostettaessa. Hän vertasi sormuksen keräämiä tietoja oman, erityisesti urheilijoille suunnitellun Polar-V800-urheilukellonsa tietoihin.

— Sormuksen mittaustulokset näyttävät luotettavilta, koska esimerkiksi kalorinkulutus oli hyvin samansuuntainen molemmissa laitteissa.

Housut paljastavat lihasepätasapainon Älyshortsit näyttävät, miten käyttäjä käyttää etu- ja takareisiään ja pakaralihaksiaan.

Ne mittaavat kehon suorituskykyä housuihin integroitujen anturien avulla. Anturit kostutetaan vedellä ennen housujen pukemista.

Pakkauksessa on suihkepullo tätä varten.

Mittalaite kerää anturien tiedot ja välittää ne langattomasti iPhone- tai Android-älypuhelimeen, johon on ladattu ilmainen mobiilisovellus MBody Live. Tuote on yhteensopiva Suunnon Movescount-ohjelman kanssa.

Housut ovat Matiaksesta aika tiukat, etenkin reisistä. Alle ei voi pukea alushousuja, jos haluaa saada tietoja pakaralihasten toiminnasta.

Matias ja hänen valmentajansa Roland Villför saivat housujen tekniikan ansiosta uutta tietoa, kun Matias teki kuntosalilla voimanostoharjoituksia. Älypuhelimen näytöltä näkyy reaaliajassa, miten Matias käyttää lihaksiaan eri liikkeissä ja niiden eri vaiheissa.

— Opin sen, että käytän tankoa nostaessani vasenta pakaraani enemmän kuin oikeaa.

Matias arvelee, että hänelle olisi enemmän hyötyä älyshortseista kuin hyvinvointisormuksesta, koska housut auttaisivat tekemään liikkeet oikein ja niillä voisi kehittää tekniikkaansa eri lajeissa. Urheilija ei hänen mielestään kuitenkaan tarvitse välttämättä kumpaakaan tuotetta, mutta niillä voi hienosäätää harjoittelua.

Aktiivikuntoilija voi tuotteiden avulla oppia kehostaan asioita, jotka ovat ammattiurheilijoille runsaan harjoittelun ansiosta tuttuja. Myontecin älyhousut maksavat hieman alle 800 € ja Ōuran sormus noin 350 €.

Lue tuotteista lisää: www.ouraring.com www.myontec.com

LYHYESTI

Vaasan Sähköverkolle sähköauto Vaasan Sähköverkon työntekijät ovat voineet elokuusta läh­ tien huristaa työasioille yhtiön omalla sähköautolla, Volkswagen eGolfilla.

Toimitusjohtaja Juha Rintamäen mukaan Vaasan Sähköverkko haluaa auton avulla kerätä ammatillista tietoa ja kokemusta sähköautoista ja siitä, miten niiden lataaminen tapahtuu käytännössä.

— Olemme myös tavanneet vaasalaisten taloyhtiöiden hallituksia ja kertoneet, miten kannattaa varautua sähköautojen lataamiseen, Rintamäki sanoo.

Vaasan Sähköverkon kunnossapitoinsinööri Topias Katajamäki latasi autoa yhdessä Vaasan kahdesta Virran latauspisteessä.

Puhu suusi puhtaaksi – liity asiakaspaneeliin Mielipiteesi on meille tärkeä! Liittymällä asiakaspaneeliimme pääset kehittämään palveluitamme kertomalla oman näkemyksesi niistä – esimerkiksi asiakaslehdestä tai verkkosivuista.

Panelistina sähköpostiisi tupsahtaa noin kerran kuussa kysely, johon vastaat, jos siltä tuntuu. Kyselyihin vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkintoja. Liity panelistien joukkoon osoitteessa vaasansahko.fi/asiakaspaneeli.

GigaVaasa tuo Vaasan seudulle 1 000 hehtaarin akkutehdasalueen Vaasan seudulla on etunenässä lähdetty luomaan mahdollisuuksia energian varastointiin keskittyvälle teollisuudelle. Syksyllä julkistettiin tieto 1 000 hehtaarin kokoisesta tehdasalueesta.

— Meillä on nyt valmiudet ottaa vastaan isojakin investointeja eri puolilta maailmaa, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry toteaa.

18

nette 4/2017

LU K I JA PA L AU T E

Asiallista tekstiä juuri sähkönkäyttäjän tarpeisiin Asiakaspanelistin kommentti lokakuun Nette-lehdestä.

RISTIKKO

Nette-lehden 3/2017 ristikon ratkaisun lähetti 253 lukijaa.

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Lähetä vastaus 12.1.2018 mennessä osoitteeseen: nette@vaasansahko.fi tai ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi Jokipiin Pellavan SuomenSydän-keittiö­ pyyhesettiä.

Edellisen Nette-ristikon voittajat: Sari Siitari, Inari Johanna Vesanen, Vaasa

Edellisen ristikon ratkaisu. nette 4/2017

19

Voita Tesla kuukaudeksi käyttöösi

›

Juhlistamme 125-vuotista taivaltamme ja arvomme Tesla-sähköauton kuukaudeksi asiakkaamme käyttöön.

Osallistu arvontaan Online-palvelussa osoitteessa online.vaasansahko.fi.

Voittaja voi noutaa auton lähimmästä Sixt Autovuokraamosta 30.8.2018 mennessä.

Vaasan Sähkö maksaa auton vuokran 30 vuorokauden ajalta, muista mahdollisista kuluista voittaja vastaa itse. Kilpailuaika: 2.10.–31.12.2017. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Osallistuminen vaatii voimassa olevan ajokortin. Voittoa ei voi luovuttaa eteenpäin. Arvontasäännöt: vaasansahko.fi/saannot. # valoaelämään # vaasansähkö