IndustryRadar #1 2023

Rakentaminen | NR 01/2023

S.8 UUDET MAAMERKIT MALMIN KESKUSTAAN

S.16

LIIKETALO ASUNNOIKSI TURUSSA

S.30

HUIPPUMODERNI LOGISTIIKKAKESKUS

Sisällys

04 Asunnot

30 Toimitilat

34 Infrastruktuuri

41 Koulu

64 Hoito ja hoiva-ala

TOIMITUSJOHTAJA & VASTAAVA JULKAISIJA

Oscar Lundberg oscar@branschaktuellt.se

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Myrna Whitaker myrna@branschaktuellt.se

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Marcus Nilsson marcus.nilsson@ branschaktuellt.se

Vihjeet toimitukselle osoitteeseen toimitus@iradar.fi

TOIMITTAJA Tea Kemppainen tea@iradar.fi

TAITTO Linn Hagen produktion@branschaktuellt.se

TAITTO Diana Jelnean produktion@branschaktuellt.se

Kansikuva: Aura Rakennus

Painotalo: UnitedPress

"Yrittäjän kommentit" ovat mainostekstiä, eikä niitä pidä sekoittaa toimitukselliseen materiaaliin.

Industry Radar AB Lindhagensgatan 51, 112 43 Stockholm, Sweden

+46 (0)8-400 22 620

Industry Radar on osa Lundros-konsernia.

Artikkelien ja kuvien käyttämiseen vaaditaan vastaavan julkaisijan lupa. Lehti ei vastaa sille lähetetystä materiaalista, eikä materiaalista, jota se ei itse ole tilannut. Lehteä on oikeus siteerata, mikäli lähde mainitaan.

Media: Industry Radar AB www.iradar.fi

s. 10

KIRSTINPUISTON CHRISTINE

Kuva: Unsplash / Saad Chaudhry

Puurakenteinen TOAS Hippos on hiilipihi ja monimuotoinen

Tampereen Kalevaan rakennettava TOAS Hippos on Tampereen opiskelija-asuntosäätiön historian suurin uudiskohde. Tavoitteena on rakentaa noin 70 prosenttia opiskelijakylän rakennuksista puurakenteisina. Ensimmäisen vaiheen kahden kerrostalon asuinkerrokset toteutetaan ristiinliimatusta puusta koostuvilla CLT-asuntomoduuleilla. Kellari, ensimmäinen ja toinen kerros toteutetaan betonirakenteisina.

TOAS Hippos on 35 050 neliön kortteli, joka sisältää asuintiloja, liike-, toimisto-,

palvelu- ja yhteistiloja sekä päiväkodin. Kymmenestä rakennuksesta koostuvan Hippos-korttelin raken-

taminen etenee vaiheittain ja kaikkien talojen pitäisi olla valmiita syksyllä 2025. Koko rakennushankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 108 miljoonaa euroa (alv 0%).

– Hippos on kolmas puurakentamiskohde meillä. Ehdottomasti haasteellisinta Hippoksessa on ollut rakennuskustannusten nousu, sekä sen kyljessä pandemian aiheuttamat ongelmat. Aiempia kohteitamme olivat TOAS Kauppi ja TOAS Lumipuu, joissa tutkittiin puurakentamisen rakenneratkaisuja ja toteutusvaihtoehtoja, Tampereen opiskelija-asuntosäätiön hankekehitysjohtaja Juhani Puhakka kertoo.

Hiilijalanjälki ratkaisi rakennustavan

– CLT-moduulit valittiin rakentamisen pienen hiilijalanjäljen ja hyvien elinkaariominaisuuksien vuoksi, Puhakka sanoo.

Rakentaminen on aloitettu kahdella ensimmäisellä talolla ja seuraavat kaksi taloa on jo tilattu. Samalla koko tontilla tehdään pohja- ja perustustöitä.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavien kahden talon laajuus on yhteensä lähes 8 000 bruttoneliötä, joista opiskelija-asumiseen osoitetaan yli 4 600 kerrosneliömetriä. – Kyseessä on iso, monimuotoinen ja monimutkainen korttelikokonaisuus, mikä vuoksi toteuttamismuodoksi valittiin allianssimalli. Allianssin ohjaukseen on tuotu mukaan Rakennustuotesäätiön

RTS-sertifiointi. Sillä ohjataan ja haetaan hyvin voimakkaasti ekologisia kestävyys- ja laatutavoitteita, Puhakka kertoo.

Viime talven rakennuskustannusten nousu vei ensimmäisen moduulitoimittajan konkurssiin. Sen jälkeen moduulikumppanit kilpailutettiin uudelleen.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA

– Tällä kertaa painotettiin hintakilpailun lisäksi moduulitoimittajan luotettavuutta. Kilpailutuksessa oli olemassa jo valmiit suunnitelmat, joissa rakentamisen laatu oli määritelty ennalta. Kilpailutuksen voitti Matek Modules Oy, joka on suuri ja kokenut puumoduulitoimittaja, Puhakka kertoo.

Asumisen helppous ja laajat palvelut

– Haluamme taata opiskelijoille kokonaisvaltaisen asumisen helppouden ja myös muille alueen asukkaille palveluja. Opiskelijoille

tulee käyttöön 24/7 avoinna olevia oppimisen tiloja ja yhteistiloja, millä vastaamme nykyaikaiseen yliopistouudistukseen, kun yliopistot ovat alkaneet irtisanoa tilojaan kustannuspaineiden vuoksi ja muuttamaan massaluentojaan etä- ja videoluennoiksi. Samat coworking-tilat ovat myös yritysvuokralaisten käytössä. Ne käyttävät tiloja päivisin ja opiskelijat ehkä enemmän iltaisin. Tämä nostaa tilatehokkuutta, Puhakka toteaa.

Teksti: toimitus

Urakoitsija kommentoi

Matek Modules Oy on suomalainen teolliseen puurakentamiseen erikoistunut rakennusliike, joka on osa virolaista Matek-yritysryhmää. Konserni suunnittelee ja toteuttaa moduulitekniikkaa hyödyntäen asuntorakentamisen kohteita useissa eri Pohjois-Euroopan maissa.

– Toimitukseemme kuuluvat TOAS Hippoksen puiset CLT-asuntomoduulit. Moduulit rakennetaan Pärnun tehtaallamme Virossa. Toimitukseen kuuluu 129 asuntoa, jotka muodostuvat yhteensä 189 moduulista.

tilaelementtejä, joissa on valmiiksi tehtaalla asennettuina kaikki rakenteet, kuten lattiat, seinät, katto, kalusteet ja talotekniikka. Tehdasvalmistus takaa laadukkaan lopputuloksen.

– Moduulit on suunniteltu Suomessa suomalaisten standardien ja rakennusmääräysten mukaisesti. Ristiinliimatuista lautakerroksista koostuva CLT-levy on erittäin jäykkä ja kestävä puurakenne, siksi se sopii hyvin asuntorakentamiseen.

– Puukerrostalomoduulimme rakennetaan tehtaassa valvotuissa sisätiloissa, jolloin rakenteet pysyvät kuivina ja rakentaminen on laadukasta. Moduulit ovat

Mainos

– Matekin tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaansa Suomessa ja kasvaa merkittäväksi puurakentajaksi markkinoilla. Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali, sillä se on uusiutuva ja hiilidioksidia sitova materiaali. Rakennamme

fiksusti ja tehokkaasti.

Malmin keskustaan uudet maamerkit

Helsingin Malmin aseman liityntäliikenneterminaalin kupeeseen

nousee kaksi julkisivuiltaan eriluonteista kiinteistösijoittaja NREP:n omistamaa tornimaista 16-kerroksista kerrostaloa, joista toiseen

tulee Noli Studios -hotelli ja toiseen Juli Living vuokra-asuntoja.

Keskustamaiseksi suunnitellun korttelin sydämenä toimii aukio, jolle avautuvat lasiseinin hotellin sisäänkäynti ja ravintolatilat sekä hotellin ja asuntojen yhteistilat. Katon asuntopiha ja piha-alueet on suunniteltu viihtyisiksi ja toiminnoiltaan selkeiksi hyödyntämällä laadukkaita ja kestäviä materiaaleja sekä istutuksia. Yksikerroksinen pysäköintilaitos sijaitsee aukion alla ja sieltä on suorat yhteydet sekä hotelliin että asuntoihin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut kehittää Malmin vetovoimaa ja erityisesti Malmin aseman seutua. Kaupungin visiona on ollut luoda viihtyisä ja vetovoimainen keskus koilliseen Helsinkiin.

Noli Studios -hotelli ja vuokrakoteja

Pohjoispuoleiseen rakennukseen avataan NREP:n Noli Studios -konseptin mukainen hotelli. Siellä asiakas voi varata pienen valmiiksi kalustetun studion käyttöönsä hotelliasumista pidemmäksi, mutta usein perinteistä vuokrasuhdetta lyhyemmäksi ajaksi. Samalla vieraiden käytössä ovat vastaanotosta lähtien monet hotellimaiset palvelut.

Eteläisempään rakennukseen tulee 143 kappaletta myös NREP:n konseptiin perustuvaa Juli Living -vuokra-asuntoa. Asuinosan kokonaispinta-ala on noin 8 600 neliömetriä ja hotellin 10 300 neliömetriä.

Hankkeen KVR-urakoitsijana toimii Lehto Tilat Oy, joka hyödyntää paljon esivalmistusta rakennusosien toteutuksessa.

– Asunnoissa ja hotellihuoneissa on hyödynnetty esimerkiksi esivalmistettuja kylpyhuone-elementtejä urakoitsijan toiveesta, mutta kohteessa on myös paikalla tehtäviä kylpyhuoneita, NREP:n projektipäällikkö Samu Järvelä kertoo.

Kylpyhuone-elementit rakennettiin valmiiksi tilaelementeiksi tehtaalla laattoineen ja kalusteineen. Työmaalla kylpyhuoneet laskettiin nosturilla katolta kuilun läpi alas paikoilleen, ja valmis lattialaatta liitettiin holvin lattiaan kiinni.

Korkea rakentaminen on tuonut mukanaan omia erityispiirteitään, mutta erityisiä ongelmia se ei Järvelän mukaan aiheuttanut kohteelle. Talojen betonivälipohjat kuitenkin rakennettiin paikallavalurakenteisina. Korkea rakentaminen mahdollistaa muun muassa olemassa olevan infran tehokkaan hyödyntämisen.

– Heti suunnitteluvaiheessa korkean rakentamisen erityispiirteet käytiin huolellisesti läpi, sillä rakentamisvaiheessa korkea rakentaminen vaatii esimerkiksi tarkkaa työsuunnittelua työturvallisuuden suhteen, Järvelä sanoo.

Kohteen sijainti vilkkaassa asemakeskuksessa on haastanut tavaralogistiikkaa, joten työmaa-alueen ja aikataulujen suunnittelu on pitänyt tehdä huolella. Myös naapurilta vuokrattua tonttitilaa hyödynnettiin logistiikan hallinnassa. Hankkeen rakennusaika on 22 kuukautta.

Teksti: toimitus

Turun

– Kolme uutta vuokrakerrostaloa

Turun uudelle asuinalueelle

Turun Kirstinpuisto on uusi ja moderni asuinalue, jota kehitetään nopealla

tahdilla tulevien vuosien aikana. Juli Kirstinpuiston Christineksi nimetty kolmen vuokrakerrostalon asuntoyhtiö on rakennettu kolmessa vaiheessa, joista viimeisin valmistui maaliskuun lopussa 2023. Yhteensä kolmessa

talossa 208 asuntoa, joiden huoneistopinta-ala on 6 492 neliömetriä.

Kuva: Aura Rakennus

Kirstinpuisto on viihtyisä ja vehreä alue, missä julkiset kulkuyhteydet sekä kevyt liikenne kulkevat sulavasti keskenään. Toiminnaltaan monipuolinen kaupunginosa suunnitellaan osaksi Linnakaupunkia, jonka alueelle syntyy tulevina vuosina vetovoimainen merellinen alue pyöräily- ja kävelyetäisyydelle ydinkeskustasta.

Kirstinpuiston asuinaluetta tullaan kehittämään kovalla vauhdilla tulevien vuosien aikana. Alueelle on suunnitteilla lähikauppoja ja ravintoloita. Myös päiväkoteja ja kouluja alueella on useampia. Turun päänähtävyyksille, shoppailemaan keskustaan tai kävelylle Aurajoen rantaan on parin kilometrin matka.

Alueen suunnittelussa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia

ratkaisuja sekä laadukkaita julkisia tiloja ja viheralueita sekä yhteisöllisyyttä.

Tiukasti kaavoitettu kaupunkitontti – Kaava oli valmis kun Aura Rakennus Oy hankki tontin. Noin 4000 neliömetrin tontti on tiukasti kaavoitettu kaupunkitontti, jossa ei juuri ole ylimääräistä tilaa. Tontti on tasainen savimaatontti, kuten Turussa usein on. Perustaminen on tehty paalujen varaan kantavalla alapohjarakenteella, kiinteistön omistavan NREP:n rakennuttajapäällikkö Julius Hemmilä kertoo.

Aallon mukaan hanke valmistui aikataulussa, vaikka elementtitoimituksissa oli viiveitä rakentamisen aikana. Rakentamisaika oli 27 kuukautta.

Alueen kestävän kehityksen painotuksen mukaisesti Kirstinpuiston Christinelle haetaan Leed Gold -ympäristösertivikaattia, ja rakennusten katoille tulee aurinkopaneeleja. Piha-alueella on 67 parkkipaikkaa ja autolatausasemia

Asuntojen vuokrauksesta vastaa Juli Living Oy, joka on Suomen ainoa vuokra-asuntotoimija, jonka kaikkea toimintaa ohjaa hiilineutraalius sekä rakennus- että asumisvaiheessa.

Yritys pyrkii osana rakennusten elinkaarisuunnittelua minimoimaan niiden hiilijalanjäljen ja tarvittaessa kompensoimaan puuttuvan osuuden. Kaikkien Juli-kohteiden yhteistilojen sähkö on ympäristöystävällisesti tuotettua.

Teksti: toimitus KIVI

www.stare.fi

Huhmarintie 58, 21500 Piikkiö

RAKENNUSSIIVOUS

Loppu- ja käyttöönottosiivous rakennusliikkeille pitkällä kokemuksella!

EKOLOGISELLA SYVÄ

LÄMMÖLLÄ LÄMPIÄVIÄ

ASUINKERROSTALOJA ESPOOSEEN

Espoon Finnooseen, uuteen ekologiseen kaupunginosaan on rakenteilla uusia asuntoja, joiden lämmönlähteenä ovat jopa puolentoista kilometrin syvyyteen ulottuvat keskisyvät geolämpökaivot. Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot valmistuvat aivan Finnoon metroaseman tuntumaan. Alueesta tulee valmistuessaan 17 000 asukkaan kaupunginosa, josta tavoitellaan kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijää.

TA-Yhtiöt rakennuttaa Finnoon Peijinkadulle vuokra- ja asumisoikeustaloja, joiden lämmitysjärjestelmä toteutetaan geoenergialla ja matalalämpöisellä aluelämpöverkolla. Talojen lämpö haetaan kolmen syvälämpökaivon avulla jopa lähes 1,5 kilometrin syvyydestä. Tavanomaiseen maalämpökaivoon verrattuna yksi syväkaivo korvaa noin 30 – 40 perinteistä maalämpökaivoa.

– Alun perin oli tarkoitus tehdä kaksi kappaletta noin 1 500 metriä syviä kaivoja, mutta yhden kaivon poraus pysähtyi 530 metrin syvyyteen. Kaivo jätettiin tämän syvyiseksi ja tilalle porattiin vielä kolmas, 1300 metriä syvä lämpökaivo, rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio TA-Rakennuttaja Oy:stä kertoo.

Kaukolämpö vertailukohteena

– Kahdeksankerroksiset rakennukset tulevat kahdelle eri tontille, joista pienemmälle tontille tuleva talo lämpenee kaukolämmöllä.

Kaukolämpötalo ja kolme geolämpötaloa toimivat vertailukohtina tulevaa selvitystä varten, jossa näitä kahta lämmitystapaa

verrataan, kun taloissa on asuttu vuoden verran, Vainio kertoo.

Geolämpötalojen katoille tulee lisäksi aurinkolämpökeräimiä ja kaukolämpötalon katolle tulee aurinkopaneelit. TA-Yhtiöiden

Kokonaisvaltaista olosuhdehallintaa

talojen lisäksi naapuritontille jo rakentuneet Avaran kolme kuusikerroksista taloa saavat myös lämpönsä samoista geolämpökaivoista.

Kokonaisvaltaista olosuhdehallintaa

Martta Wendelin päiväkodissa suoritimme kosteusmittaukset, kuivaukset, lämmityksen, tiiviysmittauksen ja olosuhdeseurannan.

Martta Wendelin päiväkodissa suoritimme kosteusmittaukset, kuivaukset, lämmityksen, tiiviysmittauksen ja olosuhdeseurannan.

Peijinkadulla suoritimme mittauksia, kuivausta ja putkistokuvausta.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Maatäyttö vaahtolasimurskeella – Talojen perustat on paalutettu ja talojen ympärille isommalle tontille, piha-alueelle oli suunniteltu alun perin kalkkistabilointi. Tontilla oli geosuunnitelmien mukaan paksu täytekerros, joka sisälsi kiviä ja lohkareita urakoitsijan kannalta haasteellisesti, joten päädyttiin stabiloinnin sijaan kevennystäyttöön vaahtolasimurskeella rakennusten ulkopuolisilla alueilla, Vainio kertoo.

Vaahtolasimurske on kierrätysmateriaalista tehty kevennysja eristemateriaali, jota voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa infra- ja talonrakentamisen rakenneratkaisuissa. Se on kevyttä, hyvin asettuvaa ja kantavaa ja sillä on pieni hiilijalanjälki.

Itse rakennukset ovat normaaleja asuinkerrostaloja. Niissä on vesikiertoinen lattialämmitys. Näin asunnoissa ei ole pattereita, mikä helpottaa esimerkiksi sisustusta. Alimmissa kerroksissa on pienet kuuden tai kahdeksan auton pysäköintitilat, loput autopaikat

ovat tonteilla maantasopaikkoina. Kaikissa taloissa on talojen kyljessä talousrakennukset, joissa on väestönsuojia, kerhotiloja, saunoja ja pesuloita kuivaushuoneineen. Asuntojen arvioidaan valmistuvan keväällä 2024.

Alueelta on erinomaiset liikenneyhteydet – Länsiväylälle ajaa

muutamassa minuutissa ja metroasema on aivan vieressä. Finnoossa panostetaan myös sujuviin pyöräily-yhteyksiin ja vehreisiin pyöräreitteihin. Merenrantakin on kävelymatkan päässä.

Teksti: toimitus

Palikkalantie 15, 32100 Ypäjä | 0505949832

www.artlevy.fi

PORRAS

PORRAS

PORRAS

PORRAS

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

PORRAS

PORRAS

PORRAS

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

HB-Porras Oy

www.hb-porras.fi

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

HB-Porras Oy

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Sitä me Sitowisellä teemme.

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

Porraselementit kaikkeen rakentamiseen

HB-Porras Oy

HB-Porras Oy

www.hb-porras.fi

HB-Porras Oy

HB-Porras Oy

www.hb-porras.fi

HB-Porras Oy

www.hb-porras.fi

www.hb-porras.fi

www.hb-porras.fi

www.hb-porras.fi

LIIKETALO MUUTETTIIN

ASUNNOIKSI TURUSSA

Turun ydinkeskustassa sijaitseva liiketalo saneerattiin moderneiksi kaupunkiasunnoiksi kerroksissa 2 – 8. Taloon tehtiin ainoastaan yksiöitä ja kaksioita, joille on Turussa suuri tarve. Lisäksi katutasossa oli ennestään K-kauppa, joka jatkaa toimintaansa.

Kohteen alkuperäinen tilaaja oli Auratum, joka myi kiinteistön hankkeen aikana Colliersille, joka on maailman johtava kiinteistöalan neuvonanto- ja palveluyritys.

– Kiinteistössä oli ennestään päivittäistavarakauppa, joka jatkaa toimintaansa katutasossa. Heillä oli pieni tilojen laajentaminen ensimmäisessä kerroksessa, joka kuului hankkeeseen. Kesko oli mukana

hankkeen toisena osapuolena tilaajan ominaisuudessa. Kesko tilasi kauppaan liittyviä töitä rakennuttajan lisäksi meiltä ja urakoijalta ja heillä oli hankkeessa omaakin urakointia, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Petri Rintala Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä kertoo.

Rakennuksen kokonaisala on noin 7600 neliömetriä. Kiinteistössä on 126 asuntoa. Kohteen luovutus tapahtui

kesäkuun lopussa 2022. Hankkeen rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa.

Purettiin rungolle saakka

Rakennuksessa oli rakenteellisia ongelmia, minkä vuoksi ulkoseinäelementit uusittiin.

– Rakennusrunko kaivettiin esiin eli vanhat ulkoseinäelementit poistettiin ja rakennukseen jäivät jäljelle

runko, perustukset ja vesikatto. Vanhat IV-koneet oli matkan varrella uusittu, joten ne hyödynnettiin hankkeessa. Muuten melkein tehtiin kokonaan uutta sisäholvit mukaan lukien. Asunnot suunniteltiin täysin uusiksi ja porrashuoneet sekä hissit säilyivät paikoillaan, Rintala kertoo.

Säänsuojauksen tekeminen oli haastavaa kohteessa, koska taloa ei voitu huputtaa elementtien nostojen vuoksi.

– Ratkaisuna holvien väliin tehtiin säänsuojaukset, ja alussa oli opettelemista, että kosteus saatiin hallintaan, Rintala sanoo.

Kohde on L-mallinen rakennus, jonka keskellä on porraskäytävä ja hissi. Porrashuonetta laajennettiin ja asunnot saatiin sovitettua hyvin vanhaan runkorakenteeseen.

– Vesikaton alla olivat vanhat IV-konehuoneet, jotka pystyttiin suoraan hyödyntämään. Kaupan vaatimalle jäähdytykselle tehtiin hieman uutta IV-tekniikkaa. Läpiviennit saatiin vedettyä vanhoista tekniikkahormeista. Kauppaa palveleva lauhdutin on myös vesikatolla, Rintala kertoo.

Asumismukavuuden lisäämiseksi kaukokylmä pitää asuntojen sisäilman miellyttävänä kesälläkin.

Tehokkaat neliöt

Asuntojen neliöt ovat tehokkaat ja hyvin suunnitellut. Lähes kaikissa asunnoissa on ranskalainen parveke. Tehosteseinät tuovat asuntojen ilmeeseen raikkautta.

Asuinalue on viihtyisä ja virkeä ja liikkuminen alueella sujuu niin kävellen kuin pyöräillenkin. Aurajoen rantaan on noin viiden minuutin kävelymatka.

Timanttityöt, Asbestityöt, sisä ja ulkopurkutyöt.

Purkaa turvallisesti ja varmasti.

Joukkoliikenteen keskeiset reitit kulkevat välittömässä läheisyydessä. Piha-alueella on myös autopaikkoja asukkaille.

Liedon LVI-Työ Oy

Teksti: toimitus

Vuokratalo- ja asumisoikeustalotuotannon yhteistyötä Espoossa

Espoon Lippajärven maisemiin on noussut moderneja Espoon Asunnot Oy:n

vuokra-asuntoja ja TA-asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Eri asumisen hallintamuotojen sijoittaminen samalle tontille on havaittu hyväksi keinoksi segregaation eli asuinalueiden negatiivisen eriytymisen ehkäisemisessä.

Eri asumismuotoja kortteleiden sisällä sekoittamalla ehkäistään liian suurten yhdentyyppisten asuntokeskittymien syntymistä, ja tätä Espoossa on hyödynnetty muun muassa Lippajärvellä Kolkekannaksentie 1:n tontilla.

– Kyseessä on meidän kiinteistökehityskohteemme, eli tontilla oli aiemmin Espoon Asunnot Oy:n kaksikerroksisia suurelementtirivitaloja, joissa oli 107 asuntoa. Ne alkoivat olla huonossa kunnossa, joten tonttiin haettiin kaavamuutos,

jonka myötä vanhat rakennukset purettiin. Lähtökohtana oli, ettei uuden tehokkaamman kaavan rakennusoikeutta voitu toteuttaa pelkästään aravavuokra-asuntoina, joten tontti jaettiin hallinnanjakosopimuksella TA-asuntojen kanssa, Espoon

Teimmeyhteistyötätontinrakentamisessa,jottasinneeitarvinnutkahden urakoitsijankiikuttaastabilointi-japaalutuskalustoa.Tontinstabiloinnit tehtiinyhdessäTA-asuntojenkanssajaosasuunnitelmistakatsottiinyhdessä. Molemmissahankkeissaolisamapääsuunnittelijajapihasuunnittelija

- Asunnot Oy:n projektipäällikkö Timo Marttila

Asunnot Oy:n projektipäällikkö

Timo Marttila kertoo.

Espoon Asunnot rakensi tontille neljä viisikerroksista rakennusta, joissa on yhteensä 139 asuntoa ja TA-Asunnot viisi kerrostaloa, joissa on kaikkiaan 106 asumisoikeusasuntoa. – Teimme yhteistyötä tontin rakentamisessa, jotta sinne ei tarvinnut kahden urakoitsijan kiikuttaa stabilointi- ja paalutuskalustoa.Tontin stabiloinnit tehtiin yhdessä TA-asuntojen kanssa ja osa suunnitelmista katsottiin yhdessä. Molemmissa hankkeissa oli sama pääsuunnittelija ja pihasuunnittelija, Marttila sanoo.

Tontin rakennuttajilla on myös hallinnanjakosopimuksella sovittuja yhteisiä toimintoja. Esimerkiksi

tontin Molok-jätesäiliöt ovat yhteiskäytössä. Myös autohallissa on molempien yhtiöiden paikkoja ja leikkipaikat ovat myös yhteiskäytössä, vaikka molemmat rakensivatkin omat leikkipaikkansa. Kummallakin osapuolella oli kuitenkin omat urakoitsijat. TA-asunnoilla urakoitsijana oli Varte Oy ja Espoon Asunnoilla Pakrak Oy.

– Yhteistyö TA-asuntojen kanssa sujui hyvin ja urakoitsijatkin pärjäsivät keskenään hyvin, vaikka yhtä aikaa rakensivatkin, Marttila kertoo.

Aurinkovoimalat yleistyvät Espoon vuokrataloissa

Espoon Asuntojen Kolkekannaksentie 1:n suurimpaan rakennukseen tuli katolle aurinkopaneelit,

joiden tuotto hyödynnetään oman kiinteistön kiinteistösähköön. Aurinkosähköinvestoinnin takaisinmaksuajaksi laskettiin yhdeksän vuotta.

– Aurinkopaneeleita on tulossa muihinkin uusiin kohteisiimme, jos vain rakennuksen sijainti ja muoto on sopiva aurinkolämmön kannalta, Marttila toteaa.

Päälämmönlähteenä Kolkekannaksentie 1:ssä on kaukolämpö. Tontilla oli jo ennestään valmiina kaukolämpöliittymä, joka oli järkevää hyödyntää uusissa rakennuksissa. Liittymä jäi TA-asuntojen puolelle, ja Espoon Asuntojen vuokrataloihin tuli lisäksi oma kaukolämpöliittymä.

Teksti: toimitus

kertoo

Kerrostalojen linjasaneeraus rahoitettiin osittain täydennysrakentamisen tonttimyynnillä Vuosaaressa

Seitsemänkymmentäluvun asuintalot ovat peruskorjaus- ja linjasaneerausiässä. Monessa asuntoyhtiössä pohditaan oman

tontin pilkkomista täydennysrakentamiselle, jotta kallis linjasaneeraus saataisiin toteutettua kohtuullisemmilla kustannuksilla.

Kuudesta kahdeksankerroksisesta pistetalosta koostuva Asunto Oy Säästörasti Vuosaaressa sijaitsee väljällä tontilla, josta oli mahdollista lohkaista tontti myytäväksi täydennysrakentamiselle.

– Vuonna 2019 tehtiin hankeselvitys, jonka yhteydessä tuli idea täydennysrakentamisesta linjasaneerauksen rahoittamiseksi. Se olikin pitkä projekti. Vuoden 2020 keväällä hankittiin projektinjohtajaksi Projektinjohto Rapp Valvontakonsultit. Päätös linjasaneerauksesta tehtiin ja ylimääräinen yhtiökokous päätti tontin myynnistä. Pidettiin asukasiltoja, joissa erilaisia toteutusvaihtoehtoja käytiin läpi ja samalla tehtiin suunnittelua, kohteen isännöitsijänä toimiva Jarmo Mäkinen Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:stä kertoo.

Kaavoittajan kanssa käytiin koko ajan keskusteluja, joissa tontin ostaja oli mukana. Niissä käytiin neuvotteluja, minkälaisen tontin uudisrakennuksille voisi myydä. Tontin myynti on nyt hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja kaava tulee lainvoimaiseksi maaliskuun lopussa.

Myydylle tontille saatiin kaavamuutoksessa rakennusoikeutta lähes yhtä paljon kuin alkuperäisissä rakennuksissa on yhteensä. Vanhojen talojen tontin sivustoille rakennetaan kuusi uudisrakennusta.

Tontin myynti kattaa kolmasosan linjasaneerauksen ja peruskorjauksen kuluista.

Linjasaneerauksen yhteydessä muutakin peruskorjausta

Linjasaneeraus ja sen yhteydessä tehty laajempi peruskorjaus kestivät noin kaksi vuotta. Urakasta vastasi LVI-Trio Oy, jolle Säästörastin urakka oli historian suurin linjasaneerauskohde. Taloyhtiön hallitus oli aktiivisesti mukana suunnittelussa.

Linjasaneerauksessa uusittiin putkien lisäksi vanhojen talojen kylpyhuoneet, 20 erilliswc:tä, kuusi saunaa, joista jokainen tehtiin vähän eri tavalla. Hissit uusittiin samalla kertaa. Samassa yhteydessä tehtiin myös energiasaneerausta, eli taloihin tehtiin hukkalämmön talteenottojärjestelmät sekä aurinkopaneelit katoille.

Lämmön talteenotolla 6000 euron vuosisäästöt

– Lämmön talteenotolla arvioidaan saavutettavan 12 000 euron vuosisäästöt kaukolämpökuluissa. Aurinkopaneelien tuotto käytetään kokonaan kiinteistön omaan sähkönkulutukseen, Mäkinen kertoo.

Kiinteistöön tehtiin myös sata sähköauton latauspaikkaa. Huoneistoihin tehtiin sähköiset mukavuuslattialämmitykset, jotka maksetaan yhtiösähköistä. Remonttilainat saatiin helposti kohtuullisella marginaalilla.

Osakkaat asuvat itse suurimmassa osassa asuntoja.

– Talot tyhjennettiin kokonaan saneerauksen tieltä talo kerrallaan – noin neljä viikkoa taloa kohti. Hanke valmistui aikataulussa ja sujui pääsääntöisesti sutjakkaasti, Mäkinen kertoo.

Teksti: toimitus

Urakoitsijan haastattelu Tony Rauno, Sähkö-Kamut Oy

Sähkö-Kamut Oy:n suurin urakka

Sähkö-Kamut Oy teki sähkötyöt Helsingin Säästörastin linjasaneerauksessa. Yhtiö asensi ja modernisoi sähköt 232 huoneistoon sekä yleisiin tiloihin ja ulkotiloihin. Urakkaan kuului myös latauspisteiden ja -järjestelmien asennus parkkihalliin, vesikatoille PILP-järjestelmät sekä aurinkopaneelien liittäminen kiinteistöön.

Sähkö-Kamut Oy:n toimitusjohtaja on tyytyväinen lopputulokseen - ja yhteistyöhön pääurakoitsijan ja yhtiön organisaation kanssa.

- Olimme työmaalla kaksi vuotta, parhaimmillaan meiltä oli paikalla 10 asentajaa.

Remontoimme kaikki kylpyhuoneesta keittiöön, asensimme uudet kaapelijärjestelmät sekä tele- ja antennipistorasiat ja pistokkeet, Tony Rauno kertoo.

Sähkö-Kamut asensi mm ePark-laitteet. Kuva: Peter Holmberg / Kotisivuboxi

Yhteiset tilat sähköistettiin ja yhtiö asensi liikeja läsnäoloilmaisimet sekä pihavalaistuksen, sekä vastasi myös aurinkopaneelijärjestelmän liitännöistä sekä lataustolppien ja virtakiskojen infrastruktuurin rakentamisesta parkkihalliin.

Latausjärjestelmäksi valittiin älykäs Harjun eTolppa latausjärjestelmä, joka mahdollistaa langattoman kuormanhallinnan sekä

laskutuspalvelun pilvipalvelun kautta.

- Asukkaat voivat nyt itse hallita autonlatausta- ja lämmitystä eParking puhelinsovelluksen avulla etänä matkapuhelimistaan.

IGL/eParking vastaa järjestelmän operoinnista ja Sähkö-Kamut on suorittanut tarvittavat ohjelmointityöt paikan päällä. Hidaslataus- ja lämmityspisteitä (superschuko) asennettiin yhteensä 90kpl ja latauspisteitä type 2 22kW 6kpl. Laitteet toimitti Harju Elekter.

Projekti oli yrityksen tähän mennessä suurin.Otamme mielellämme vastaan suuria kohteita ja vaihtelevia tehtäviä. Kaikki asiantuntemus on yrityksen sisällä, sanoo Tony Rauno.

Sähkö-Kamut Oy on pääkaupunkiseudulla joustavasti toimiva sähköalan urakointi- ja asennuspalvelu.

Sähkö-alan urakointi- ja asennuspalvelu sekä tarvikemyynti. Toimimme pääkaupunkiseudulla joustavasti tarpeittesi mukaan. www.sahko-kamut.fi

Espoon uudet kerrostalot

Finnoon uuden metroaseman liepeille on rakentunut kolme uutta asuinkerrostaloa. Avara oli rakennuttaja ja kohteessa on yhteensä 113 asuntoa, jaettuna 6 kerrokseen.

Hanke koostuu 3 rakennuksesta ja rakentaminen alkoi 01.09.2021.

Rakennusurakasta vastasi Fira Rakennus Oy ja arkkitehdiksi valittiin Arrak Arkkitehdit Commercial Oy.

Vähänpäästöistä ja kestävää rakentamista on ollut tärkeätä. Niin rakennusmateriaaleissa kuin energiankäytössäkin - kohteessa on hyödynnetty muun muassa geotermisen aluelämpöverkon uutena energiaratkaisuna. Kohteseen valmistui yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Suurimmassa osassa asunnoista

on lasitettu parveke ja muutamassa asunnossa ranskalainen parveke tai maantasoterassi. Kaikkien asukkaiden yhteisessä käytössä on kaksi maksutonta talosaunaa sekä pesutupa kuivaushuoneineen.

Espooseen rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä asuntoja. Vuonna 2022 kaupunkiin valmistui 5 625 asuntoa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Teksti: toimitus

www.arrak.com

Tunnelma tulee ikkunoista ja ovista.

KUVA: Avara

ÄLYKKÄÄMPI ÄLYKIUAS

"Ennestäänkin kiukaista älykkäin Älykiuas on tehnyt lopullisen

irtioton tavallisiin kiukaisiin, joilla ei ole toivoakaan päästä

samalle tasolle seuraavan 15 vuoden aikana."

Älykiuas on varaava, eristetty löylyluukullinen kiuas, jossa on kaksitoiminen puhallin. Kiukaan löylyluukun ollessa kiinni, kierrättää puhallin ilmaa kiukaan kivitilassa aina kun vastukset ovat päällä. Ilman kierrätys suojelee kivitilassa olevia vastuksia palamiselta ja lämmittää kiuaskivet pitäen ne tasalämpöisinä.

TOIMINTAPERIAATE

Älykiuas on varaava, eristetty löylyluukullinen kiuas, jossa on kaksitoiminen puhallin. Kiukaan kannen ollessa kiinni kierrättää puhallin ilmaa kiukaan kivitilassa aina kun vastukset ovat päällä. Ilman kierrätys suojelee kivitilassa olevia lämmitysvastuksia palamiselta ja lämmittää kiuaskivet tasalämpöisiksi.

Joensuu saa uuden

kerrostalokohteen

Rakennuttaja on Rakennusliike Soimu Oy ja arkkitehdiksi valittiin Arkkitehtitoimisto Lappalainen & Korjonen Oy. Kohteeseen tulee 100 asunto.Viisikerroksinen hissillinen kerrostalo tarjoaa 22-34 m2 kokoisia yksiöitä ja kaksioita kompaktiin ja esteettömään asumiseen.

Jokaisessa asunnossa on huoneiston levyinen lasitettu parveke lisäämässä asumismukavuutta. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2022 ja arvioitu rakennusaika on 17 kuukautta. Asunto Oy Joensuun Dosentti rakentuu Joensuun Yliopistokampuksen viereen, Otsolan kaupunginosaan, lähelle Joensuun keskustaa. Talo muodostaa yhteisen pihapiirin omalla tontilla jo valmiin Joensuun Maisterin ja keväällä 2022 valmistuvan Professorin kanssa.

Massiivipuurakentamiseen erikoistunut Puurakentajat Group Oy on rakennuttanut kaksi massiivipuista kerrostaloa Linnanfältin alueelle Turkuun. Hanke tehtiin yhteistyössä S-Pankin tytäryhtiön FIM Varainhoito Oy:n hallinnoiman asuntorahaston kanssa.

Yli 4400 neliön kokonaisalan puukerrostaloon tuli 58 asuntoa, katutason liiketilaa ja pihakannen alle asukkaille parkkihalli. Portinvartija-nimiset massiivipuiset talot ovat jatkumoa samassa korttelissa sijaitsevalle Puurakentajien aiemmin toteuttamalle Lyhdynkantaja-kerrostalolle.

Puukerrostalojen 58 uutta asuntoa sekä liiketilat olivat muuttovalmiina talvella 2022–2023.

PURKU-URAKOINTI | ASBESTI JA HOMEPURKU | TIMANTTIURAKOINTI | TIMANTTIURAKOINTI BETONILATTIAN HIONTA & JYRSINTÄ | PURETUN TAVARAN KIERRÄTYS JA MYYNTI | REKRYTOINTI | PYYDÄ TARJOUS

KUVA: Bernard Hermant

KUVA: Soimu Oy

Näyttelijäntie 24 remontissa

Pohjois-Haagassa sijaitsee Näyttelijäntie 24, joka muodostuu neljästä tiiliverhoillusta kerrostalosta avaralla tontilla. Kerrostalot uudistetaan tällä hetkellä. Kohteessa on 112 asuntoa, 4 kerroksessa. Rakennuttaja on Sato-Rakennuttajat Oy ja arkkitehdiksi valittiin Rakennuttajakaari Oy.

Hankkeen kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa.

Asunnot ovat muuttovalmiita syksyllä 2023.

Turun Hygge - kestävän kehityksen asumista

Turun Pukkilan alueelle rakennettava kahden asuinkerrostalon Asunto Oy Turun Hygge tarjoaa asukkailleen kestävän kehityksen mukaista vuokra-asumista. Rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 2022 ja ensimmäinen taloista valmistuu tammikuussa 2024.

Kohteen energianlähteinä toimivat sekä maalämpö- että aurinkopaneelijärjestelmät. Asunnoissa on lisäksi energiatehokkaat ilmanvaihtokoneet ja vesikalusteet. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen ympäristövaikutukset on minimoitu, lämmitykseen ei hukata ylimääräistä energiaa ja asumisen hiilijalanjälki on pieni asumisen koko elinkaaren aikana. Asuntojen lämmitys sekä talojen kiinteistösähkö on tarkoitus tuottaa kokonaan fossiilittomalla energialla.

Kohteeseen toteutetaan 127 asuntoa ja kohteen huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä kolmioihin. CapMan Nordic Real Estate III -rahasto sijoittaa asumiseen ja toteuttaa Turun Pukkilaan kaksi LEED Gold -tason sertifioitua A-energialuokan asuinkerrostaloa yhdessä Hartelan kanssa. Kyseessä on CapMan Real Estaten ensimmäisen uudisrakennushanke, jossa rakentaminen toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti.

KUVA: CapMan Real Estate

KUVA: Sato-Rakennuttajat Oy

BARONAN AVIALOGISLOGISTIIKKAKESKUS

varustetaan huippumoderneilla automaatiojärjestelmillä

Kehä III:n varrelle kahdessa vaiheessa rakennettu Baronan logistiikkakeskus Avialogis otettiin käyttöön syyskuun alussa 2022. Käyttöönoton jälkeen rakennuksessa on vielä käynnissä muun muassa pientavaran varastointia ja keräilyä tehostavan AutoStore-järjestelmän käyttöönotto.

Avialogis käsittää kaikkiaan 34 500 bruttoneliömetriä toimisto-, varasto- ja teollisuustiloja, joihin sisältyy 4700 m2 parvitilaa muun muassa erilaisille lisäarvopalveluille, kuten lahjapaketoinnille, etiketöinneille ja jopa maalien sekoittamiselle. Läpivirtausperiaatteella toimivassa logistiikkakeskuksessa on 33 lastaussiltaa. Lisäksi rakennuksessa on noin 1350 m2 toimisto- ja sosiaalitiloja.

Uusi logistiikkakeskus tarjoaa nykyaikaisimmat varastoratkaisut kaikenkokoisille yrityksille ja valmiin konseptin verkkokauppiaille.

Avialogis on tehty niin lähelle Kehä III:a kuin sen voi rakentaa. Rakentamista rajoitti vieressä kulkeva Fingridin voimalinja sekä tontin läpi kulkeva HSY:n päälinjaputki, jota osin siirrettiin. Rakennus on paalutettu noin 90-prosenttisesti aivan pohjoislaitaa lukuun ottamatta, jonne tehtiin maavarainen perustus.

Kiinteistön päälämmönlähteenä on maalämpöjärjestelmä lattialämmityksellä. Sitä varten tontille porattiin reilut 60 maalämpökaivoa, syvyydeltään noin 300 metriä. Kulutushuippuja varten varalla on lisäksi kaukolämpöliittymä. Avialogikselle haetaan Breeam Excellent -ympäristösertifikaattia.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA

Pitkälle viety automatisaatio

Avialogiksen varastossa on tavanomaisen hyllyvaraston lisäksi seitsemän tasovarastoautomaattia ja sinne toteutetaan modulaarinen ja täysin automatisoitu noin 2000 m2 laajuinen AutoStorevarastoautomaatti pientavaroiden käsittelyä varten. AutoStore sopii erityisen hyvin verkkokaupan tarpeisiin.

AutoStore täydentää Avialogikseen viime vuoden puolella hankittua Modula-tasoautomaatiojärjestelmää. Modulaan pystytään säilömään AutoStoreen soveltumattomat, pain-

avat ja epämääräisen kokoiset pientavarat. Manuaalikeräilyyn jää pitkälti vain suurmenekkisten tuotteiden ja myyntieräpakkausten keräily.

Modulaarinen AutoStore perustuu suuressa kehikossa oleviin kuudentoista laatikon torneihin. Automaatiojärjestelmä rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa AutoStoreen tulee 28 000 laatikkopaikkaa, 6 keruuasemaa ja 4 sisäänsyöttöasemaa ja 45 robottia.

– Käyttöönottovaihe on käynnissä, eli järjestelmää valmistellaan käyttöön vajaan kuukauden ajan.

Pilotointivaiheen jälkeen siirrytään toukokuussa tuotantovaiheeseen täydellä toiminnalla. Laajennusvaiheessa järjestelmän kokoa laajennetaan noin 50 000 laatikkoon eli kapasiteetti lähes tuplataan ja samalla robottimäärää nostetaan vielä 30 robotilla. Laajennuksen pitäisi valmistua loppukesästä, Baronan automaatio- ja verkkokaupparatkaisujen päällikkö Mikael Wahren kertoo.

Teksti: toimitus

Urakoitsija kommentoi

Teknoinfra on yksi Suomen suurimmista aluesuojauksen erikoisyrityksistä ja on osa ruotsalaista Heda-konsernia. Yhtiö tuo maahan ja valmistaa erilaisia aitoja, portteja sekä puomeja. Tuusulassa Teknoinfra valmistaa alumiinisia liuku- ja saranaportteja, pyöröportteja ja pikataittoportteja.

– Koneistamme porttimme itse. Kotimaassa valmistettuja portteja toimitamme myös työmaaversioina eli siirrettävinä valmiilla perustuksilla, Teknoinfra Oy:n toimitusjohtaja Jukka Tasku kertoo.

Avialogiksen hankkeeseen Teknoinfra toimitti pihaaidat, portit ja puomit. Hanke oli tyypillinen aluesuojaustoimitus, joka sisälsi monipuolisesti yrityksen tuotteita.

– Osa aita-asennuksesta jouduttiin tekemään suurjännitelinjan alla. Sinällään se oli turvallista ja työskentely linjan alla oli määräysten mukaan sallittua, mutta osalle asentajista se aiheutti huonovointisuutta. Yhtämittaista työskentelyaikaa lyhennettiin pitämällä taukoja useammin.

– Avialogiksen tapaiset kokonaistoimitukset, joihin sisältyy monipuolisesti tuotteitamme, ovat ehdottomasti kiinnostavimpia hankkeita. Tärkeää on päästä mukaan suunnitteluun ja keskustelemaan loppukäyttäjän kanssa siitä, miten porttiympäristön oikeasti halutaan toimivan.

Mainos

+

THE FUTURE - TULEVAISUUS

Creating

Olemme nyt osa ruotsalaista Heda-konsernia!

Blominmäen jätevedenpuhdistamo TÄYDESSÄ TOIMINNASSA

Espoon huipputehokas Blominmäen jätevedenpuhdistamo otettiin

käyttöön marraskuun alussa 2022. Uusi puhdistamo korvasi käytöstä

poistuvan Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja puhdistaa nyt noin

400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Länsi-Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Siuntiosta.

Läntisen pääkaupunkiseudun jäteveden puhdistustulos on parantunut Blominmäen jätevedenpuhdistamon myötä merkittävästi. Uusi puhdistamo poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

Ensimmäiset jätevedet käännettiin vanhalta Suomenojan jätevedenpuhdistamolta Blominmäelle

marraskuun alussa 2022. Käyttöönotto tapahtui vaiheittain noin kolmen kuukauden aikana, kun vanha Suomenojan puhdistamo ajettiin samalla alas.

– Käyttöönoton alkuvaiheessa meillä oli ongelmia metanolinsiirtopumpun kanssa, minkä vuoksi metanolinsyöttöä prosessiin ei saatu käynnistettyä aikataulun mukaisesti. Metanolinsyöttö on kytköksissä

typenpoistoon, joka saatiin tehostumaan vasta tammi-helmikuussa. Nyt puhdistamon poistovesi täyttää kaikki asetetut tavoitteet, HSY:n projektinjohtaja Jukka Yli-Kuivila kertoo.

Valtava rakennushanke

Puhdistamo on rakennettu pääosin kallion sisään, jolloin haitat yläpuoliselle ja ympäröivälle maankäytölle

Maanalaisen laitosrakentamisen projektinjohtourakka käynnistyi maaliskuussa 2018. Samaan aikaan varsinaisen laitoksen rinnalla rakennettiin noin 20 kilometriä viemäritunneleita puhdistamon tulo- ja purkuvesiä varten.

Maan päällekin on rakennettu paljon: hallinto- ja korjaamorakennus, lietteenkuivaus- ja voimalarakennus, mädättämösiilojen yläosat, lietteen ja kaasun käsittelyyn liittyviä rakennuksia, biokaasun varastot, autohalli, poistoilmapiippu sekä useita pienempiä rakennuksia.

Ympäristö huomioitiin

Maanalainen rakentaminen on logistisesti erittäin vaativaa. Kuljetusrallia pyrittiin vähentämään moni tavoin. Blominmäen työmaalla toimi oma betoniasema, jossa tuotettiin lähes sata tuhatta kuutiota betonia hankkeelle. Tämän laskettiin säästäneen betoniautojen kuljetuksissa noin puoli miljoonaa kilometriä ajoja, kun valmisbetonia ei tarvinnut kuljettaa

kiinteiltä betoniasemilta. Samoin työmaalla valmistettiin 12 kilometriä ilmastointikanavaa pienimuotoisella tuotantolaitoksella.

Maa- ja kiviaineksia on myös kierrätetty, mikä vähensi niiden kuljetustarvetta. Tunneleista saatua louhetta murskattiin työmaalla 70 000 tonnia. Murskattu kiviaines käytettiin puhdistamon rakentamisessa.

Puhdistamolla on monia innovatiivisia jäteveden käsittelyprosessia

hyödyntäviä energiaratkaisuja, joiden ansiosta laitos on lämmön suhteen omavarainen ja pystyy tuottamaan itse noin 70 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä.

Monimutkaisen ja erittäin vaativan hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 510 miljoonaa euroa, ja hankkeen toteutus kesti kaksi vuotta yleissuunnitelmassa arvioitua aikataulua kauemmin.

Teksti: toimitus

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

www.muottikolmio.fi

www.muottikolmio.fi

www.muottikolmio.fi

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

BLOMINMÄEN JV-PUHDISTAMOON TOIMITIMME:

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

MUOTTIKANKAAT INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT

LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

LAAKERIT

LAAKERIT

LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

LAAKERIT

LAAKERIT

LAAKERIT

LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

INJEKTOINTIAINEET JA -LETKUT LAASTIT SAUMANAUHAT TYÖSAUMAPELLIT HARVAKIERRETANGOT JA TARVIKKEET

LAAKERIT

jäävät vähäisiksi ja laitokselle saadaan vakaat toimintaolosuhteet. Kymmenen hehtaarin laajuisen maanalaisen puhdistamon louhinnat käynnistyivät vuonna 2014. Laitoksen alueella louhittiin kalliota kaikkiaan noin miljoona kuutiometriä.

Valaisintoimittaja kommentoi:

I-Valo Oy valmistaa laadukkaita LED-valaisimia teollisuuden haastaviin olosuhteisiin. Tyypillisiä valaisinten käyttökohteita ovat muun muassa paperi- ja selluteollisuus, metalliteollisuus, kaivokset sekä voimalaitokset. Tuotesuunnittelun lähtökohtana on aina tuotteen tarkoituksenmukaisuus, pitkä elinkaari sekä energiatehokkuus.

– Olimme yksi Blominmäen jätevedenpuhdistamon valaisintoimittajista. Toimimme jo kohteen suunnitteluvaiheessa läheisessä yhteistyössä suunnittelijan ja urakoitsijan apuna valaisinvalinnoissa. Toteutettavat ratkaisut lähtevät aina asiakkaan tarpeesta ja I-Valon asiantuntijat suunnittelevat ne kohteen vaatimusten mukaisesti.

– Maan alle louhittavaan luolastoon tehtävä jätevedenpuhdistamo asettaa haasteita muun muassa valaisimen kemikaalinkestolle ja tiiveydelle. I-Valon valaisinten korkea tiiveysluokitus sekä suodatintekniikka takaavat valaisinten herkkien elektronisten komponenttien pitkän käyttöiän sekä

valotehon pysymisen erinomaisena koko valaisimen pitkän elinkaaren ajan.

– Kiinnitimme erityistä huomiota muun muassa valaisimen asennettavuuteen ja asennusnopeuteen. Tässä kohteessa räätälöimme valaisinrungon kohteen asennusvaatimustenmukaiseksi. Yhteistyö sähkösuunnittelijan ja sähköurakoitsijan kanssa toimi saumattomasti.

– Tuotevalikoimamme on erittäin laaja ja pystymme tarjoamaan valaisimia monilla eri liitäntä-, sulkulasi-, ja suodatinvaihtoehdoilla. Erittäin kattava asennuskiinnikevalikoimamme varmistaa valaisinten optimaalisen ja helpon asennuksen.

JIITEE Group on kalliorakentamiseen, louhintaan ja lujittamiseen erikoistunut rakennusalan yritys joka toimii kaikkialla Suomessa ja Ruotsissa. JIITEE Corporationiin kuuluu JIITEE TYÖT OY, Pohjolan Kalliotyö Oy ja JT Arbeten Ab.

www.jiiteetyot.fi

SUURIN SAHAINVESTOINTI SUOMESSA

Raumalle on rakennettu Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren uusi saha. Investoinnin arvo on noin 260 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2020 ja tuotanto käynnistyi sahalla viime syksynä.

Saha on teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Sen vuosituotantokapasiteetti on 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Teollisen tehokkuuden varmistavat sahalla käytössä olevat teknologiset innovaatiot, kuten konenäkö, oppiva tekoäly ja toimintoja ohjaavat, integroidut tietojärjestelmät.

ILMAN MANUUALISIA TYÖVAIHTEITA

Teknologian ja nopeuden lisäksi Rauman sahan edelläkävijyyttä edustaa yhden keskusvalvomon toimintamalli. Se tarkoittaa, että sahatavara kulkee jalostuslinjalla ilman manuaalisia työvaiheita.

Automaattilastaus siirtää valmiin sahatavaran rekkoihin, jotka kuljettavat paketit suoraan Rauman satamaan. Sieltä ensiluokkainen, vastuullisesti tuotettu mäntysahatavara laivataan asiakkaille, pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Saha toimii Raumalla kolmessa vuorossa.

"Rauman mäntysaha on maailman edistyksellisin sahalaitos ja Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi, jonka kehitystyöstä hyötyy koko sahateollisuus. Saha saavuttaa täyden tuotantokapasiteettinsa vuoden 2023 loppuun mennessä", kertoo Metsä Fibren sahaliiketoiminnan tuotantojohtaja Virva Juhola.

Teksti: Tea Kemppainen

Maarakentamisen edelläkävijä

LM-Suomiset Oy on maarakentamisen edelläkävijä Eurajoelta! Tarjoamme monipuoliset maarakennuspalvelut luotettavasti, laadukkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

Raumalle on rakennettu uusi saha. KUVA: Metsä Group

Alahärmä saa uuden koulukeskuksen

Kouluvirasto rakentaa Kauhavan paikkakunnalle uuden peruskoulun ja kirjaston. Hankinnan kohteena olevaan uudisrakennukseen tullaan sijoittamaan alakoulun, yläkoulun sekä myöhemmin myös lukion oppilaat.

Lisäksi rakennukseen tulee kirjasto, palvelukeittiö, kuntayhtymä Kaksineuvoisen hammashuollon ja terveydenhoitajan tilat sekä toiminta-alueittain opiskelevien sekä musiikkiopiston tilat.

Rakennus toteutetaan kengättömänä kouluna. Käyttöalaltaan rakennuksen tulee olla käyttöalaltaan noin 4500 m2. Rakentaminen alkoi kesäkuussa viime vuonna ja suunnitellaan olevan valmis tänä talvena.

Arkkitehdiksi valittiin Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja KVR-urakoitsijana oli Pasi Korpela Oy.

Arvioitu kokonaisarvo on noin 9 miljoonaa euro.

Teksti: toimitus

KUVA:Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy

METSOLAN UUSI PÄIVÄKOTI

Espoon Tapiolaan on rakennettu uusi päiväkoti vanhan rakennuksen tilalle.

CLT-massiivipuurunkoisen uudisrakennuksen suunnittelussa huomioitiin Tapiolan alueen ainutlaatuinen ympäristö. Ympäristössä asuu mm liito-oravia, ja rakennuksen katon muodossa onkin käytetty liitooravan siipiä inspiraationa.

Uudisrakennuksen pää-, arkkitehti- ja irtokalustesuunnittelusta vastasi AFRY Ark Studio.

Julkisivussa ikkuna-aukotus ottaa muotonsa Tapiolassa yleisestä vaakasuuntaisesta aukotuksesta. Puunkäytön lisäksi päiväkodissa on panostettu uusiutu-

AMMATTISISUSTAJAN KUMPPANI haapavedenpuukaluste.fi

vaan energiaan, ja siinä hyödynnetään maalämpöjärjestelmää.

Päiväkotirakennus tarjoaa tilat noin 130 varhaiskasvatusikäiselle lapselle. Tilat on suunniteltu kuudelle 0–6-vuotiaiden lasten ryhmälle. Taiteilija Laura Merzin eläinaiheiset taideteokset antavat identiteettiä kullekin kotipesälle, jolloin lasten on helppo tunnistaa omat tilansa eläinaiheen perusteella.

Rakennuttaja oli Espoon kaupunki ja hankemuoto oli kokonaisurakka ja rakennusurakoitsijana toimi Arkta Rakennuskultti Oy.

Teksti: toimitus

Päiväkodin suunnittelussa on huomioitu Tapiolan alueen ainutlaatuinen ympäristö. KUVA: AFRY Finland Oy

Kouvola saannut uuden pääpelastusaseman

Rakennusaika alkoi toukoukuussa 2020 ja on kestännyt nyt 26 kuukautta. Paloasema remontoitiin sisältäpäin ja sinne rakennettiin myös lisärakennus.

Rakennustyöt on siis tehty sekä ulkoapäin että sisältä.

Hankkeen kustannusarviosta tuli noin 8.1 miljoonaa euroa.

Rakennuttaja oli Kouvolan kaupunki Tilapalvelut ja arkkitehdiksi valittiin Arkkitehtitoimisto Käppi Oy. Rakennusurakoitsijana toimi Utin Rakennus Oy.

-Doors

KOUVOLAB KAUPUNKI

Kouvolan Peltityö Oy

NIIRALAN KOULU peruskorjattiin takaisin alakoulukäyttöön

Kuopiossa

Kuopion keskustassa oleva aiemmin lakkautettu Niiralan koulu palautettiin peruskorjauksessa takaisin alakoulukäyttöön. Koulu oli toiminut viime vuosina väistötiloina tarvittaessa. Niiralan koulu on suojeltu rakennus, jonka ulkoasuun ja koulun yläkerran vanhoihin luokkatiloihin ei tullut peruskorjauksessa merkittäviä ulkonäöllisiä muutoksia.

Peruskorjauksen taustalla on se, että Kuopion keskusta-alueen lapsimäärä on lähtenyt kasvuun ja alueella on useita täydennysrakennuskohteita.

– Koulu oli peruskorjausiässä ja tiloissa oli paljon riskirakenteita. Lisäksi vuosien varrella oli tapahtunut vesivahinkoja ja muita ongelmia, joten peruskorjaus oli tarpeen myös rakenteiden osalta. Vanha rakennus on myös aina tavallaan vähän epätiivis eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia, rakennuttaja Marko Väätäinen Kuopion Tilapalvelusta kertoo.

Hankkeen yhteydessä koulun pihalle saatiin Pekka ja Teija Isorättyän näyttävä taideteos Huu-Ha. Koulu otetaan käyttöön vähitellen tarpeen mukaan. Kaikkiaan kouluun otetaan noin 300 oppilasta

Suojeltu rakennus

Vuonna 1926 rakennettu koulurakennus on suojeltu merkinnällä SR-1. Ulkoasun lisäksi yläkerran vanhat luokkatilat on erityisesti suojeltu.

Peruskorjattavan rakennuksen bruttoala on 6245 neliömetriä ja kerrosala 5069 neliömetriä.

– Sisätilajakoa pyrittiin sovittamaan yhteen mahdollisimman paljon vanhan kanssa. Kaikkia väliseinärakenteita ei voinut purkaa. Luokkatilojen välille tehtiin kuitenkin avattavia väliseiniä. Välipohjarakenteet avattiin kokonaan ja niistä poistettiin kaikki epäpuhtaudet ja materiaalit niin, että vain kantavat rakenteet jäivät jäljelle, Väätäinen kertoo.

Kaikki opiskelukerrokset on rakennettu niin, että niissä on kolme opetustilaa, joiden välissä olevat liukuovet voidaan avata tai sulkea. Näin tilat mahdollistavat yhteisopettajuuden.

Yhteistoiminnallinen malli säästi kuluja Hankkeen toteutusmuotona oli yhteistoiminnallinen malli, jossa urakoitsija oli mukana jo suunnitteluvaiheessa.

– Urakoitsija pystyi näin ennakoimaan vastaan tulevia asioita. Ne käytiin lävitse, eikä hankkeessa sitten juuri yllätyksiä tullutkaan vastaan. Maailman muutos työmaavai-

heen aikana oli suurin haaste hankkeessa. Koronaan liittyvät työmaaongelmat sairastumisineen ja työmaan sulkemisineen olivat todella haastavia. Samoin tietyistä komponenteista oli pulaa, mikä viivästytti koulun avajaisia viikolla, Väätäinen toteaa.

Hankkeen rakennuskustannukset eivät kuitenkaan nousseet. Hanke alitti 15,5 miljoonan euron budjettinsa jopa 3,2 miljoonalla eurolla, joten toteutunut kustannus oli 13,35 miljoonaa euroa.

– Säästö saavutettiin kustannustehokkailla suunnitteluratkaisuilla, ja hankkeen toteutusmuodolla, joka mahdollisti suunnitteluratkaisujen tekemisen kustannustietoisesti ja tarvittaessa suunnitteluratkaisujen muutokset kustannustehokkaasti hankkeen edetessä. Näitä muutoksia tehtiin paljon. Hankkeen ennustetut riskit eivät toteutuneet, eikä niistä tarvinnut maksaa hankkeen toteutusmuodon ansiosta, kuten olisi tapahtunut perinteisellä KVR-urakkamallilla toteutetussa hankkeessa, Väätäinen sanoo.

Teksti: toimitus

Pakilan palvelurakennukset keskittävät koulu -ja päiväkotitoimintoja

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield.

Helsingin Pakilan palvelurakennusten allianssihankkeen ensimmäinen vaihe eli vanhan Pakilan ala-asteen peruskorjaus on valmistunut. Ala-asteena toiminut rakennus ajanmukaistettiin ja sitä laajennettiin myös yläasteen käyttöön. Toisessa vaiheessa rakennetaan Elontielle uudisrakennus, jonne sijoittuvat ala-asteen vuosiluokat 1 –2 ja päiväkoti, joka korvaa alueen nykyiset kaksi päiväkotirakennusta.

Aikaisemmin viidessä eri rakennuksessa olleet toiminnat siirretään hankkeessa kahteen rakennukseen. Tilat on suunniteltu 950 koululaiselle, 240 päiväkotilapselle ja vaativan erityisopetuksen ryhmille.

Toimipisteissä tulee olemaan henkilökuntaa yhteensä noin 140 henkilöä. Tiloissa mahdollistetaan myös alueen asukkaiden ja asukasyhdistysten toiminta sekä tilojen aktiivinen käyttö iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Hankkeessa pyritään mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaisesti.

Rakentamisen yleisen kustannustason nousun vuoksi molempien vaiheiden yhteiskustannukset nousevat noin 55,6 miljoonaan euroon alkuperäisestä 52,8 miljoonan euron budjetista.

Pakilan yläkoululta vapautuva tontti on luovutettu Helsingin NMKY:n käyttöön.

Paikalle rakennetaan Namika Areena, jonka

on suunniteltu valmistuvan vuonna 2023. Uusi areena tulee myös koulun käyttöön.

Allianssilla haetaan parasta ratkaisua

Pakilan palvelurakennukset -allianssin tavoitteena on löytää paras ratkaisu koulujen ja päiväkotien toiminnan, kaupunkikuvan ja kokonaiskustannusten kannalta. Yhdessä loppukäyttäjien kanssa suunniteltavat monikäyttöiset ja muunneltavat tilat parantavat rakennusten käytettävyyttä ja tehostavat tilankäyttöä. Allianssihankkeen kokonaislaajuus on 13 372 bruttoneliömetriä ja huoneistoala 10 621 neliömetriä.

Pakilan palvelurakennukset -allianssissa Helsingin kaupungin kumppaneina toimivat NCC, Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy sekä Ideastructura Oy.

– Hankkeen ykkösvaihe eli vanhan ala-asteen peruskorjaus sujui hyvässä yhteistoiminnallisessa allianssihengessä. Palvelutuottajamme on sitoutettu tilaajan tavoitteisiin, joissa on kustannusten lisäksi erilaisia laatukriteereitä, jotka vaikuttava palkkioihin, projektinjohtaja Tuomo Salonpää Helsingin Kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.

Vaikka yleiset korona- ja materiaalien saatavuushaasteet sekä Euroopan turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet hankkeeseen ja kasvattaneet sen kustannuksia, yhteishenki on Salonpään mukaan ollut silti erittäin hyvä.

– Peruskorjauksessa tuli vastaan joitakin ennalta havaitsemattomia haitta-aineita ja

pienempiä yllätyksiä esimerkiksi pohjaveden pinnassa sekä betonirakenteiden kunnossa. Kaikkea ei voi kuntotutkimuksissa selvittää, Salonpää sanoo.

Peruskorjausosaan liittyvä, pääosin CLT-elementeillä toteutettava laajennusosa noudattaa olemassa olevan rakennuksen henkeä. Toinen rakennusvaihe on runkovaiheessa ja valmistuu tammikuussa 2024.

Uudisrakennus lämpenee ja jäähtyy maalämmöllä ja peruskorjattava vanha puoli kaukolämmöllä. Maalämpökaivoja on kaikkiaan 27 kappaletta ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa.

Teksti: toimitus

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield.

MESSUKYLÄN KOULUN

rakennukset peruskorjataan vanhaa kunnioittaen

Tampereella

Messukylän koulun rakennushistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten perukorjaus on valmistunut kahden vanhimman puukoulun osalta ja kivikoulu on parhaillaan työn alla. Joulukuussa

2022 valmistunut puurakennus 1 on nykyisen Tampereen vanhin koulurakennus. Se on valmistunut vuonna 1886, jolloin Messukylä oli vielä oma pitäjänsä eikä kuulunut Tampereeseen.

Messukylän koulu koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joista kaksi on puurakenteisia ja yksi kivirakenteinen.

Molemmat puukoulut on saatu kunnostettua. Puurakennus 2 kunnostettiin vuonna 2021 ja puurakennus 1:n peruskorjaus valmistui vuodenvaiheessa 2022. Viimeinen vaihe eli Kivikoulun perusparannus on vielä työn alla ja sen pitäisi valmistua aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2024.

Messukylän koulussa on noin 350 oppilasta, esikoulusta kuudenteen luokkaan saakka. Henkilökuntaa on 35.

Ei julkisivumuutoksia

– Olemme pääsuunnittelijan johdolla tehneet peruskorjausten suunnittelun ja toteutuksen kuin suojelurakennuksissa, vaikka rakennuksilla ei ole varsinaista suojelumääräystä. Esimerkiksi julkisivuihin ei ole tehty muutoksia. Sisäpuolella vanhojen rakennusten seinien tapetoinnissa ja puolipaneeliverhouksissa otettiin vanha aika huomioon.

Kaakeliuunit poistettiin käytöstä, mutta ne jätettiin tiloihin muistuttamaan alkupe-

räisestä lämmitysmuodosta. Talotekniikka pyrittiin tuomaan rakennuksia vanhan ajan henkeä mukaillen siinä määrin kuin se oli mahdollista, Tampereen Tilapalvelut Oy:n projektipäällikkö Petri Saarinen kertoo.

Remontissa rakennuksiin lisättiin ja lisätään myös aukaistavia väliseiniä. Puurakennus 2:ssa ollut vahtimestarin asunto purettiin ja sen paikalla on nyt luokkatila. Rakennuksesta tehtiin remontissa saavutettava, joten kaksikerroksiseen taloon tuli hissi pyörätuolia varten.

Saarisen mukaan haasteellisinta hankkeessa oli ilmanvaihtokonehuoneiden sijoittaminen vanhoihin rakennuksiin. Huonetilat ovat onneksi korkeita, mikä helpotti ilmanvaihtokanavien sijoittamista.

– Talotekniikan uusimisella saatiin merkittävin hyöty rakennusten energiatalouden kannalta. Lisäksi puutalojen ala- ja yläpohjien eristyksissä on tehty voitava ja lisätty eristystä. Hirsiseinille ei tehty lisäeristystä, koska vanhaa haluttiin kunnioittaa. Vanhat ikkunat säilytettiin ja kunnostettiin, Saarinen sanoo.

Kivikoulussa uusitaan myös julkisivurappaus

Kivirakennuksen peruskorjaus tehdään säänsuojan alla, kuten puurakennustenkin. Sisäpurkutyöt ovat käynnissä ja niiden osalta aletaan olla jo loppusuoralla.

– Samalla lailla kivirakennus korjataan vanhaa kunnioittaen kuin vanhoissa puukouluissakin. Rappaus uusitaan alkuperäistä vastaavaksi. Kellaritilat ovat kivikoulussa vähän haasteellisempi osuus matalien kerroskorkeuksien vuoksi.

Rakennukseen tulee samanlainen uusi talotekniikka kuin puurakennuksiin. Välipohjista poistetaan kaikki eloperäinen aines, kuten muottilaudat, jotka voisivat aiheuttaa sisäilmaongelmia, Saarinen toteaa.

Vanhoja rakenneosia purettaessa on koulujen rakenteista tullut vastaan kaikenlaista eloperäistä materiaalia, kuten kirjeitä ja vanhoja sanomalehtiä.

– Siellä oli jopa vanhoja rakkauskirjeitä mukana, Saarinen naurahtaa.

Teksti: toimitus

Lue iradar netistä Lue iradar netistä

Kaupunkikuvallisesti arvokkaat Maikkulan koulut peruskorjataan Oulussa

Oulun Maikkulan kaupunginosassa sijaitsevat Maikkulan alakoulu ja Maikkulan yläkoulu peruskorjataan perusteellisesti sekä rakenteellisesti että talotekniikan osalta. Koulut yhdistetään yhdeksi Maikkulan kouluksi ja samalla koulun toiminnallisuutta parannetaan. Koulurakennukset muodostavat yhdessä rakennushistoriallisen kokonaisuuden, joka edustaa maakunnallisestikin arvokkaaksi luokiteltua Oulun koulun arkkitehtuurisuuntausta.

Maikkulan koulurakennukset olivat tehtyjen kuntotutkimusten mukaan laajan teknisen peruskorjauksen tarpeessa sekä rakenne- että taloteknisesti. Syyskuussa 2022 käynnistynyt peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa kaupungin omana erillisinvestointina, joka on suuruudeltaan noin 12,3 miljoonaa euroa.

Yläkoulu valmistuu suunnitelman mukaan ennen tämän vuoden juhannusta ja pihat heinäkuussa. Alakoulun työt aloitetaan sen jälkeen ja sen peruskorjauksessa mennään vielä vuosi eteenpäin. Peruskorjattava rakennusten kokonaisala on noin 7600 neliömetriä. – Alakoulu on valmistunut 1989

ja yläkoulu 1991, eli yli 30 vuotta on tullut jo kilometrejä mittariin. Tämä on rakennusten ensimmäinen perustavaa laatua oleva peruskorjaus. Rakennuksissa on myös päällekkäisiä toimintoja, eli molemmissa on hallintotiloja, ruokalat ja keittiöt. Peruskorjauksessa päällekkäisyyksiä puretaan, mikä vapauttaa tiloja

muuhun käyttöön, projektipäällikkö Raimo Viittaniemi Oulun kaupungin Tilapalveluista kertoo.

Koulut tuodaan nykyaikaan

Toiminnallisuus on myös hyvin vahvana mukana korjaushankkeessa.

– Koulut tuodaan nykyaikaan. Käyttäjät ovat tiiviisti mukana suunnittelussa ja kuuntelemme heitä herkällä korvalla. Mitään avoimia oppimisympäristöjä ei peruskorjauksessa kuitenkaan tehdä.

Yhteisopettajuusajatus on otettu tilasuunnittelussa huomioon siten, että luokkatilojen välillä on isot jakoovet, joiden avulla luokkia voidaan tarvittaessa yhdistää ja tukea näin yhteisopettajuutta.

Siirtoseinätilojakin tulee, joissa saadaan koko seinäkin auki, mutta pääosin ratkaisuna ovat isot pariovet tilojen välillä, Vittaniemi toteaa. Luokkien välille on pystytty tekemään aukotuksia, koska kantavat pilari-palkki-linjat ovat ennen kaikkea käytävien ympärillä.

Talotekniikka uusitaan tämän päivän normit täyttäväksi ja mahdollisimman energiatehokkaaksi.

Rakennuskokonaisuuden tiiveyteen kiinnitetään erityishuomiota, jotta rakennus saadaan toimimaan oikein rakennusfysikaalisesti, eli sisään tuleva korvausilma tulee hallitusti sisään, eikä esimerkiksi lattianrajan raoista. Yläpohjien eristystä parannetaan myös samalla.

Vaativa yhdyssilta

Alun perin rakennukset ikään kuin kääntävät selkänsä toisilleen. Peruskorjauksessa ne yhdistetään toisiinsa yhdyskäytävällä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä tukee nykyistä yhtenäiskouluajatusta.

Vittaniemen mukaan kaikkein vaativinta hankkeessa olikin juuri rakennusten välisen yhdyskäytävän sovittaminen luontevasti paikoilleen niin, että se sopii arkkitehtonisesti Maikkulanraitin ympäristöön. Maikkulanraitti on keskeinen kulkuväylä ja tärkeä paikka kaupunkikuvallisesti Maikkulan alueella Oulussa.

Teksti: toimitus

Käpylän peruskoulun – Väinölä-rakennus peruskorjausvuorossa

Pitkään peruskorjausta odottanut Käpylän peruskoulun Väinölä-rakennus korjataan perusteellisesti. Vuonna 1929

valmistuneessa Väinölässä on ollut erilaisia sisäilmaongelmia. Rakennukseen on vuosien varrella tehty pieniä korjauksia, joilla on saatu lisäaikaa siihen saakka, kunnes talon peruskorjaus alkoi tammikuussa 2022.

Käpylän peruskoulu on Helsingin Käpylässä sijaitseva noin 900 oppilaan peruskoulu, joka antaa opetusta luokille 1–9. Kouluun kuuluu kolme rakennusta samassa korttelissa: Väinölä, Untamo ja Hykkylä.

Hykkylän peruskorjaus valmistui vuonna 2014. Väinölän peruskorjauksen purkutyöt käynnistyivät tammikuussa 2022 ja valmista pitäisi tulla helmikuussa 2024. Untamon korjaus alkaa kesällä 2024.

Nyt työn alla oleva Väinölä on luokiteltu rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaaksi suojelurakennukseksi, jossa on myös arvokkaita sisätiloja.

Purku kantavalle rungolle saakka

Väinölän koulurakennus purettiin aluksi kantaville rakenteille saakka, jotta kaikki vanha orgaaninen aines saatiin pois. Samoin vesikatto purettiin sekä ullakolla olevat savupiiput ja julkisivuelementit. Pieni määrä alkuperäisiä ikkunoita jätettiin jäljelle. Sisälle puhkaistiin kaikkiaan 36 uutta oviaukkoa, jotta tiloista saadaan muuntojoustavampia.

Koulusta tehdään esteetön ja rakennukseen tehdään esimerkiksi hissikuilu hisseineen. Suojellut tilat rakennetaan takaisin alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Purkuvaiheen jälkeinen rakennusurakka kilpailutettiin kahteen eri kertaan, kun ensimmäisellä kierroksella ei saatu hyväksyttävää tarjousta.

– Toisella kierroksella tarjouspyyntöä muokattiin ja saatiin parempia tarjouksia, joista valittiin Lujatalon tarjous. Syksyllä 2022 tehtiin urakkasopimus ja urakoitsija aloitti rakennustyöt, kertoo projektinjohtaja Jari Miettinen kaupunkiympäristön toimialalta. Rakentamisessa ja jäljellä olevissa purkutöissä oli tiettyjä hankaluuksia toisistaan riippuvien purkuvaiheiden vaiheistuksessa.

Rakennamme

Meillä on jokaiselle alueelle oma asiantuntijamme, joka takaa tehdyn työn laadun.

uudet talot, asuntojen korjaus, betonityöt, katot, maalaus, laatoitus, löydämme aina parhaan ratkaisun.

– Esimerkiksi sääsuojat piti saada paikoilleen ennen kuin voitiin purkaa vanhat piiput pois. Ullakolla oli tiiliset sivukanavat, jotka samalla tukivat piippuja, joten niitäkään ei pystytty purkamaan ennen piippuja Nämä paikat purettiin loppuun syksyllä. Samoin sokkelien vesieristykset tehtiin syksyllä, Miettinen kertoo.

Maaliskuussa 2023 päästiin tekemään rakentamisen valmistavia töitä ja itse rakentamista. Rakennuskustannuksen budjetti on 20 miljoonaa euroa. Hanke näyttäisi etenevän budjetissa ja aikataulussa.

Kilpailutuslainsäädäntö rakentamisen ongelmana

Miettisen mukaan suomalaista kilpailulainsäädäntöä pitäisi muokata niin, että hankkeiden suunnittelijat ja toteuttajat eivät aina vaihtuisi uutta hanketta kilpailutettaessa.

– Kilpailutuslainsäädäntö pitkälti ajaa rakentamisen tilanteeseen, jossa projektin suunnittelijat otetaan yleensä hinnan perusteella. Urakkaporukat vaihtuvat myös usein, kun hanke vaihtuu. Työmaalle laitetaan sillä hetkellä tarjolla olevat ihmiset. Näin uusi hanke aloitetaan yleensä uusilla henkilöillä ja kokoonpanolla ja hankkeisiin syntyy tarpeetonta tyhjäkäyntiä ennen kuin asiat lutviutuvat kohdalleen. Tämä toistuu projektista toiseen, mihin pitäisi saada muutos, Miettinen sanoo painokkaasti.

Teksti: toimitus

Urakoitsija kommentoi

Varna Oy oli yksi urakoitsijoista Käpylän peruskoulun peruskorjauksessa. Yhtiön osuus hankkeessa oli timanttiporaukset sekä sahaukset. Alakattojen sahaukset oli merkittävä osuus hankkeessa. Ja niihin tehtäviin Varna on kehittänyt oman kattosahan.

— Yleensä alakautta laatan avaukset tehdään piikkamaalla, mutta käsinpiikkaus on tosi hidas työ ja koneella piikkaus yleensä rikkoo pilarit ja tarvitaan niiden korjaukset sen jälkeen. Myös tapahtuu sellaista, että lattia ei kestä koneen painoa ja rikkoutuu, kertoo Kalle Leemet, toimitusjohtaja, Varna Oy.

Vihreä ja nopea

Oman kattosahan edut on monet. Se on täysin oma keksintö ja Varnan kattosaha on ainoa suomessa joka on saannut viranomaisten turvallisuushyväksymän, ja se tekee muun muussa kattotöistä nopeampia, turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä.

Varna kehittivät koneen, koska heiltä puuttui hyvä vaihtoehto. Käsisaha tai robotti, jolla on paino ja paljon tärinää, olisi ollut vaihtoehto.

— Kattosahamme on erittäin kätevä, se on vakaa, ei tärise ja kaikilla tavoin turvalli sempi. Lisäksi voimme lajitella kaikki jätteet suoraan, että se on hyvin ympäristöystäväl linen - toiset vaihtoehdot kerää kaikki jätteet suoraan lattialle, yhteen kasaan. Meidän tulos on paljon parempi ja nopeampi, Varnan edustaja sanoo.

Kalle Leemet on ylpeä Varnan keksinnöstä ja yhtiö on kiinostunut ottamaan töitä vastaan ympäri Suomen. Ei vain kattosahauksia, vaan kaikenlaisia toimeksiantoja alallaan. Varnassa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 20 henkilöä.

— Tämän kattosahan isoin hyöty on se, että yläpuolelta ei tarvitse rakenteita purkaa eikä uudestaan rakentaa, lopputuloksena huomattavat ja merkittävät säästöt sekä aijassa että rakentamiskuluissa - se on nopea menetelmä, kustannustehokas ja ymäristöys tävällinen. Juuri nämä ovat ne tekijät, miten Varnan keksintö eroaa tavanomaisista.

Päijät– Hämeen keskussairaalan RV7uudisrakennus onnistui hienosti

Lahdessa sijaitsevan Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennusvaihe 7 eli RV7 toteutettiin nykyisin suurhankkeissa harvinaisena perinteisenä jaettuna urakkana, jossa urakasta vastasivat pääurakoitsija Lujatalo ja alisteiset sivu-urakoitsijat. Hanke valmistui aikataulussaan ja budjetissaan, mikä ei ole lainkaan itsestään selvää julkisissa rakennushankkeissa

Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen toiseksi suurin keskussairaala. Uudisrakennus korvaa vuonna 1976 valmistuneen sairaalan vanhoja osia. Lokakuussa 2022 käyttöön otetuissa tiloissa on leikkausosasto, kirurgian vuodeosastot, synnytys ja naistentautien osasto, vastasyntyneen teho- ja tarkkailuosasto sekä välinehuolto.

Uudisrakennuksen etuosa on kaksikerroksinen ja taaempi osa viisikerroksinen. Maanpäällisen rakennuksen alapuolella ylemmässä

kellarikerroksessa on muun muassa keskitetty välinehuolto ja vuodehuoltotilat sekä logistiikan tilat, henkilökunnan pukuhuonetiloina toimivat väestönsuojatilat ja neuvottelutiloja. Alempi kellarikerros on tekniikkakerros, josta jaetaan muun muassa sähköt, vedet ja kaukolämpö ylöspäin.

Hankkeen kustannukset olivat noin 130 miljoonaa euroa. Rakennuksen tilavuus on 33 600 bruttoneliötä. Hankkeen toteutus suunnitteluineen ja rakentamisineen kesti viisi vuotta.

Hyvin valmisteltu ja johdettu – Onnistumisen mahdollisti se, että rakennuttajalla oli hankkeessa oma rakennuttajaorganisaatio, eli välissä ei ollut konsultteja. Sen ansiosta kaikenlainen päätöksenteko oli nopeata, kun rakentamisen yhteydessä tuli haasteita vastaan. Ne saatiin käsiteltyä hyvinkin nopealla aikataululla ja työt etenivät ilman välikatkoja. Lisäksi suunnitelmien valmius tarjouslaskentavaiheessa oli kohtuullisen kiitettävä. Lisä- ja muutostöiden osuus oli talonrakennushankkeeksi aika

marginaalinen, Lujatalo Oy:n vastaava mestari Jari Laulajainen kertoo.

Tilaaja on kommentoinut, että RV7 on rakennuskustannusten osalta neliöhinnaltaan Suomen halvin sairaala.

Seitsemän kohdan liittyminen

– Liityimme vanhaan kiinteistökantaan seitsemästä eri kohdasta. Uudisrakennusosuus tuli osittain aika mottiin olemassa olevien rakennusten viereen. Maan sisällä oleva vanha infra piti huomioida ja miettiä, mitä ja miten missäkin vaiheessa voi toteuttaa, jotta työt etenevät. Laulajainen kertoo.

Maapohja oli rakentamisen kannalta hyvää Salpausselän harjua, eli vesien ja routimisen kanssa ei ollut ongelmia, eikä salaojia tarvittu.

– Käytimme niin sanottua vesilasi-injektointi-maapohjavahvistusta, millä saatiin maa-ainekset pysymään paikoillaan olemassa olevien

kiinteistöjen alla. Tätä menetelmää käytetään harvoin, ja se soveltuu hyvin sora- ja hiekkamaapohjiin. Menetelmässä maa-aines kiteytetään luontoystävällisten kemikaalien avulla, jotta se pysyy kasassa, Laulajainen kertoo.

Uudisrakennuksen runko rakennettiin paikalla valaen, ulkoseinät ovat elementtirakenteisia. Rungossa on 35 senttimetrin betoniholvit. Laulajaisen mukaan kaikkein vaativinta hankkeessa oli kiinteistön monimuotoisuus sekä se, että rakentaminen tapahtui toiminnassa olevan sairaalan ympärille. Työt onnistuivat hyvin, eikä sairaalan toiminnalle aiheutunut mitään häiriötä.

Teksti: toimitus

SÄHKÖISTYKSEN JA

TURVAN TEKIJÄ.

Kuusitunturi Lahti on Päijät-Hämeen johtava sähkö-, tele- ja turvatekniikan sekä AV-järjestelmien urakoitsija. Asiakkaitamme ovat kunnat, taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat. Juuri nyt urakoimme PäijätHämeen keskussairaalaa Lahdessa ja Kailas-taloa Heinolassa. Hallitsemme myös uudet energiaratkaisut, kuten sähköautojen latauspisteet ja aurinkosähkön. Sitoutunut ja koulutettu tiimimme rakentaa järjestelmät itse, joten tarjoamme myös niiden huollon ja ylläpidon.

Kysy lisää: Juha Kosonen, 0400 926 548

Kuusitunturi Lahti Oy, Niemenkatu 73 B, 15140 Lahti

KANTA-HÄMEEN UUSI SAIRAALA

Ahveniston sairaalaa aloitettiin rakentamaan elokuussa vuonna 2021. Uusi keskussairaala ja palvelukeskus tulee palvelemaan koko sairaanhoitopiiriä.

Assi-nimellä kutsutun Ahveniston sairaalan tavoite on olla maailman inhimillisin sairaala. Hankkeen suunnittelu- ja kehitysvaihe toteutettiin yhteistyössä potilaiden, omaisten ja terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa. Ympäristöja energiatehokkuus on huomioitu monesta näkökulmasta. Rakennuksen käyttö-, huolto-, energia- ja elinkaarikustannukset ovat edulliset, ja monikäyttöiset

tilat joustavat rakennuksen elinkaaren aikana.

Ahveniston sairaalarakennukseen tulee sijoittumaan myös muita palveluntarjoajia, kuten Fimlabin laboratorio, tekonivelsairaala Coxa, Tays Sydänsairaala, potilasosastot Vanajaveden sairaalasta, terveysasema, hammashuoltoyksikkö, tilat akuutille kotihoidolle sekä sivupaloasema. Sairaalarakennukseen viereen rakennetaan erilliset

rakennukset kaupalle, ravintolalle ja 1020 parkkipaikalle.

Skanska toimii Ahveniston sairaalahankkeen pääurakoitsijana. Talonrakennus Oy, Sweco Talotekniikka Oy ja arkkitehtityöyhteenliittymä Team Integrated ovat muut urakoitsijat.Sairaala valmistuu vuonna 2026.

Teksti: toimitus

Maanrakennustyöt

vankalta pohjalta

Pätevä henkilöstö, järeä kalusto & mutkaton palvelu tekevät meistä parhaan kumppanin kaikkiin alan töihin.

Maanrakennus-ja maansiirtopalvelut Lahti & Päijät-Häme

Kaikenkokoiset urakat luotettavasti aina suunnittelusta toteutukseen! Kuljetus-ja

Maansiirtoliike K. Timonen Oy on pitkän linjan maanrakennusalan ammattilainen, joka tarjoaa maanrakennus-ja maansiirtotyöt, rakennuskohteiden massanvaihdot ja erilaiset kaivuutyöt suuriin ja pieniin kohteisiin.

info@maanrakennustimonen.fi

Kuljetus- ja Maansiirtoliike

K. Timonen Oy, Vieterikatu 12 15700 LAHTI

040 540 0334