Stormossen vuosikertomus-årsberättelse 2014

www.stormossen.fi

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT

Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt Kulunut vuosi 2014 sisälsi jälleen runsaasti erilaisia tapahtumia. Sekä yrityksessä että sen ulkopuolella on tapahtunut isoja, toimintaamme vaikuttavia muutoksia.

Det gångna året 2014 har igen varit ett händelserikt år. Det har skett stora förändringar både inom företaget och utanför som påverkar vår verksamhet.

Kotitalousjätteen vuosittain toteutettavassa analyysissa todettiin, että poltettavassa jätteessä on runsaasti biojätettä. Poltettavan jätteen mukana Westenergylle menevästä biojätemäärästä saataisiin, jos se käsiteltäisiin biokaasulaitoksessa, yhtä paljon biokaasua kuin Vaasan kaupungin kaasubussit tarvitsevat. Aiomme panostaa biojätteen erilliseen lajitteluun ja lisätä kotitalouksille suunnattua tiedotusta lajittelun parantamiseksi ja pienentääksemme polttoon menevän biojätteen osuutta.

Vid vår årliga analys av inkommande avfall från hushållen konstaterades att andelen biologiskt avfall i det brännbara avfallet är hög. Den mängd bioavfall som nu åker med det brännbara avfallet till Westenergy, skulle om det behandlades i biogasanläggningen, producera lika mycket biogas som Vasa stads gasbussar kommer att behöva. För att förbättra sorteringen och minska andelen bioavfall till förbränning kommer vi att satsa på möjligheten att sortera bioavfall separat och öka informationen till hushållen.

Liitimme myös suotovesipuhdistamon ja toimiston Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoon. Lisäksi aiomme liittää kaukolämpöverkkoon myös biokaasulaitoksen, koska tavoitteenamme on jalostaa kaikki tuottamamme biokaasu ajoneuvojen polttoaineeksi. Silloin on parempi, että prosessia lämmitetään Westenergyn tuottamalla lämmöllä.

Vi anslöt också lakvattenreningsverket och kontoret till Vasa Elektriskas fjärrvärmenät. Vi kommer också att ansluta biogasanläggningen till fjärrvärmenätet, eftersom vi har som målsättning att börja förädla all biogas som vi producerar till fordonsbränsle. Det är då bättre att värma processen med värme från Westenergy.

Käynnistimme vuotemme biojätteen mekaanisen esikäsittelylaitoksen perusparannuksella. 25 vuotta sitten rakennettu laitos alkoi olla kulunut, ja se oli alun perin rakennettu kuivan keittiöjätteen käsittelyyn. Nykyään laitoksessa käsitellään biojätettä, joka on huomattavasti kosteampaa.

Vi inledde under året en ombyggnad av vår mekaniska förbehandlingsanläggning för hushållens bioavfall. Anläggningen som byggdes för 25 år sen började bli sliten och var ursprungligen byggd för torrt köksavfall. I dag behandlas bioavfall i anläggningen och det är betydligt våtare.

Jätelautakunta aloitti toimintansa vuonna 2014. Olimme valmistelleen jätelautakunnan muodostamista useita vuosia yhdessä Stormossenin omistajakuntien kanssa. Toteutus siirtyi eri syistä siten, että olimme lopulta viimeinen kunnallinen jäteyhtiö, joka sai jätelautakunnan. Toiminta lähti hyvin käyntiin, ja ensi töiksi tehtiin selvitys alueen lietekuljetusten toiminnasta ja päivitettiin kunnalliset jätemääräykset.

Avfallsnämnden inledde sin verksamhet år 2014. Vi hade under flera år tillsammans med Stormossens ägarkommuner förberett bildandet av en avfallsnämnd. På grund av olika orsaker blev förverkligandet framflyttat så att vi slutligen var det sista kommunala avfallsbolaget som fick en avfallsnämnd. Verksamheten kom bra igång och man började med en utredning av hur slamtransporterna fungerar på området och med att uppdatera de kommunala avfallsbestämmelserna.

Vuonna 2014 astui voimaan useita lakeja ja asetuksia, joiden vaikutus jätteenkäsittelyyn on tulevaisuudessa suuri. EU-komissio esitti vuonna 2014 uuden kierrätystavoitteen yhdyskuntajätteelle. Uudeksi tavoitteeksi asetettiin 70 % vuoden 2030 alusta lukien. Esitys on nyt vedetty takaisin, mutta komissio jatkaa uuden ehdotuksen valmistelua. Keskustelussa on mielenkiintoista se, että nyt puhutaan myös energiahyödyntämisen rinnastamisesta materiaalihyödyntämiseen.

Toinen suuri asia jäteyhtiöiden kannalta koskee EU:n hankintadirektiivien siirtämistä Suomen lainsäädäntöön. Kunnallisten yhtiöiden osuuden yläraja vapaiden markkinoiden toiminnasta on tärkeä kysymys. EU-direktiivien mukaan yläraja on 20 %, kun taas kansalliseksi ylärajaksi esitetään 10 prosenttia. Pakkausten tuottajavastuuasetus saatiin myös vuoden aikana, ja se aiheuttaa muutoksia keräyspisteverkostoon.

Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, hallitusta ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä.

Det är många lagar och förordningar som kom 2014 och som framöver kommer att ha stor inverkan på avfallshanteringen. EU-kommissionen kom under året med ett förslag om ett nytt återvinningsmål för samhällsavfall.

Det nya återvinningsmålet sattes till 70 % från början av år 2030. Förslaget har nu dragits tillbaka, men kommissionen fortsätter med beredningen av ett nytt fördrag. Intressant i den diskussionen är att man nu också talar om att jämställa energiåtervinning med materialåtervinning.

En annan stor fråga för avfallsbolagen är implementeringen av EU:s upphandlingsdirektiv i den finländska lagstiftningen. Den övre gränsen för kommunala bolags andel av verksamheten som kommer från fria marknaden är en viktig fråga. Enligt EU:s direktiv är övre gränsen 20 % medan den nationella föreslås bli 10 %. Producentansvarsförordningen för förpackningar kom också under året och den kommer att medföra förändringar i nätverket av insamlingspunkter.

Jag vill slutligen tacka våra kunder, samarbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete.

Leif Åkers Toimitusjohtaja Verkställande direktör

2

2014

Vuosikertomus Årsberättelse

Sisällys / Innehåll KUVUS YHTIÖST / BESKRIVNING V BOLGET Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt ...................................... 2 Energinen jätteenkäsittelijä / Energisk avfallshanterare ...................................................... 6 Henkilöstö / Personal ............................................................. 8 Vuorovaikutus ja viestintä / Växelverkan och kommunikation ........................................10 Tutkimus ja kehitys / Forskning och utveckling ...............14 Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus / Insamlingspunkter, tjänster och transport ........................16 Käsittely ja hyödyntäminen / Behandling och återvinning .................................................19

YMPRISTÖVSTUU / MILJÖNSVR Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit / Miljöaspekter och -indikatorer ...........................................24 Johtamisjärjestelmä / Ledningssystem ..............................27 Vuoden 2014 tavoitteet ja niiden seuranta / Målsättningar för år 2014 och uppföljning .......................28 Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt / Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar .....30

TLOUDELLINEN VSTUU / EKONOMISKT NSVR Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar ........................34 Hallitus / Styrelse ..................................................................40 Toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2014 / Verksamhetsberättelse 1. 1. – 31. 12. 2014 .......................41 Tilintarkastuskertomus / Revisionsberättelse ...................59

Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 Advertising Valokuvat / Fotografier: Katja Lösönen: kansi, s. 3, 40, 51, 58 / Mikko Lehtimäki s. 4, 15, 17, 22, 30, 32, 38, 44 / Nina Lindman: s. 9, 11, 12 ,13, 37 / Thinkstock: s. 29 Painotyö / Tryckarbete: Waasa Graphics Paperi / Papper: Kannet Carta Integra, sisäsivut/inlaga Edixion Painos / Upplaga: 1 200 kpl

4041 0822 Painotuote Trycksak

Kuvaus yhtiÜstä Beskrivning av bolaget

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR 14 000

14 %

12 000

12 %

10 000

10 %

8 000

8%

6 000

6%

4 000

4%

2 000

2%

2010

2011

2012

2013

0%

2014

Käsittelymaksut / Behandlingsavgifter

Myydyt tuotteet / Sålda produkter

Ekomaksut / Ekoavgifter Muutos / Förändring (%)

Myydyt palvelut / Sålda tjänster

VASTAANOTETUT MÄÄRÄT, TN / MOTTAGNA MÄNGDER, TON 30%

160 000 140 000

20%

120 000 100 000

10%

80 000 60 000

0%

40 000 20 000

-10% 2010

Jäte / Avfall

2011

2012

2013

2014

Puhtaat maamassat / Rena jordmassor

Muutos / Förändring (%)

YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖASTE / ÅTERVINNINGSGRADEN FÖR KOMMUNALT AVFALL (%) 100%

80%

60%

40%

20%

0 2010

2011

2012

Materiaalihyöd. / Materialåterv.

Hyöd. energiana / Energiåterv.

Kaatopaikka / Deponi

2013

2014

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Energinen jätteenkäsittelijä / Energisk avfallshanterare Ab Stormossen Oy on Suomen vanhin jäteyhtiö, jonka omistavat kuusi pohjalaista kuntaa (kts kartta). Stormossen on yhtiön perustamisesta asti vuonna 1985 ollut jätealan pioneeri ja biokaasulaitos oli tuolloin toinen laatuaan Euroopassa. Yhtiö työskentelee aktiivisesti paremman ympäristön hyväksi vastaanottamalla jätettä ja käsittelemällä ja optimaalisesti hyödyntämällä jätettä materiaalina ja energiana omissa prosesseissaan sekä ostetuilla käsittelypalveluilla. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen käsittelyssä ja toiminnassa.

Tavoitteena on, että yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuottamiseen. Vuonna 2016 aloitetaan liikennepolttoaineen valmistus tuotetusta biokaasusta ja jätekeskuksen yhteyteen Koivulahdessa rakennettavan tankkausaseman suunnitellaan olevan valmis syyskuussa 2016.

Vuonna 2014 Stormosseniin saapuvan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 96 %, mikä on Suomen korkeimpia. Vaaralliset jätteet kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitoksiin ja jätteet, joita ei voi kierrättää tai käyttää hyödyksi sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Päätoimipaikkana on Koivulahdessa sijaitseva uudenaikainen jätekeskus. Stormossen työllistää noin 47 henkilöä ja vastaanottaa vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä.

Stormossenin tehtävänä on hoitaa omistajakuntien lakisääteinen jätteenkäsittely. Kunnan vastuu kattaa pääasiassa kotitalouksien, vapaa-ajan asutuksen ja julkisen palvelusektorin jätteet. Stormossen on omaksunut aktiivisen roolin sekä jäteneuvonta- ja tiedotustyössä että jätepalvelun suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä asiakas on keskipisteenä ja panostamme suuresti palveluiden kehittämiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa. Verkoston muodostavat ekopisteet, kampanjakeräykset, miehitetyt hyötykäyttöasemat, liikkuva hyötykäyttöasema, noutopalvelu, lavojen ja peräkärryjen vuokraustoiminta. Yhtiö tiedottaa aktiivisesti tarjoamistaan palveluista. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi korttijärjestelmä hyötykäyttöasemilla. Se paranta entisestään asemien palvelutasoa. Toukokuussa 2014 avattiin Vaasan Pitkämäellä puutarhajätteen vastaanottoasema. Oravaisten jätehuolto siirtyi Stormossenille tammikuussa 2015.

Vaasa ja Mustasaari sopivat yhtiön perustamisesta. / Vasa och Korsholm kom överens om att bilda bolaget.

Ab Stormossen Oy är Finlands äldsta avfallsbolag och ägs idag av sex kommuner i Österbotten (se karta). Stormossen har ända sedan företaget grundades 1985 varit en pionjär inom avfallshantering och bolagets biogasanläggning var i tiderna den andra i sitt slag i Europa. Stormossen bidrar aktivt till en bättre miljö genom att ta emot avfall och behandla det genom optimal återvinning som material och energi i egna processer och genom köpta behandlingstjänster. Behandlingen och verksamheten har materialåtervinning i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. År 2016 startar förädlingen av fordonsbränsle av den producerade biogasen och en tankningsstation planeras stå klar invid avfallscentralen i Kvevlax i september 2016. År 2014 var Stormossens återvinningsgrad för kommunalt avfall över 96 %, vilket är bland de högsta i landet. Farligt avfall insamlas och levereras till problemavfallsanläggning och avfall som varken går att återanvända eller återvinna tas omhand och slutförvaras tryggt på en deponi. Centrum för verksamheten är den moderna avfallscentralen i Kvevlax. Stormossen sysselsätter ca 47 personer och tar årligen emot totalt ca 150 000 ton avfall.

Stormossens uppgift är att sköta om den avfallshantering som i lag ålagts ägarkommunerna. Kommunernas ansvar omfattar i huvudsak hushållens, fritidsbosättningens och den offentliga servicesektorns avfall. Stormossen har en aktiv roll som informatör och rådgivare i avfallsfrågor samt inom planering och utveckling av avfallsservicen.

För oss har kunden en central betydelse och vi lägger stor vikt vid utveckling av vår service. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall bestående av ekopunkter, kampanjinsamlingar, bemannade återvinningsstationer, mobil återvinningsstation, hämtningstjänst, uthyrning av flak och släpkärror samt informerar aktivt om sitt tjänsteutbud.

Vid årsskiftet 2014 togs ett nytt kundkortssystem i bruk vid återvinningsstationerna. Det förbättrar ytterligare servicenivån vid stationerna.

I maj 2014 öppnades en bemannad mottagningsstation för trädgårdsavfall på Långbacken i Vasa. Avfallshanteringen i Oravais övergick i januari 2015 till Stormossen.

Laitosta laajennettiin (bioreaktori II), yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi. / Anläggningen utvidgades (bioreaktor II), Samarbetet med Ekorosk inleddes

Rakennustyöt aloitettiin. / Byggnadsarbetet påbörjades.

Ensimmäinen Ekobiili-kampanja. / Den första Ekobil-kampanjen.

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin. / Bolaget antecknades i handelsregistret.

6

Laitoksen toiminta aloitettiin. / Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri ja Maalahti liittyivät yhtiöön. / Lillkyro, Storkyro, Vörå och Malax med i bolaget.

Korsnäs mukaan yhtiöön. / Korsnäs med i bolaget.

Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa. / Källsorteringen startar i Vasa och Korsholm.

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteenkäsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa. / Helhetsansvar för ägarkommunernas avfallshantering, Maxmo med i bolaget.

Ewapowers verksamhet startade.

Yhteistyö Botniaroskin kanssa alkoi. / Samarbete med Botniarosk inleddes.

OMISTAJAKUNNAT / ÄGARKOMMUNER

Oravainen/Oravais (1.1.2015)

Korsholm/Mustasaari 19 296

ASUKASLUKU / BEFOLKNINGMÄNGDER 31.12.2014 jätekeskus / avfallscentralen 12 hyötykäyttöasemaa / 12 återvinningsstationer

Vaasa/Vasa 67 001

Arvot Vastuuntunto Tyytyväiset asiakkaat Kannattava uudistuminen

Malax/Maalahti 5 576

Vörå/Vöyri 6 717

Isokyrö/Storkyro 4 484

Korsnäs 2 221

Värden Ansvarsfullhet Nöjda kunder Lönsam förnyelse

Missio Stormossen ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen.

Puhtaampi ja viihtyisämpi lähiympäristö ja jätehuoltopalveluiden helppo saavutettavuus luovat lisäarvoa alueemme asukkaille, yrityksille ja yhteisöille – nyt ja tulevaisuudessa.

Mission Stormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling.

En renare och trivsammare närmiljö och en lättillgänglig avfallsservice skapar mervärde för invånare, företag och samfund på vårt område – nu och i framtiden

Visio 2020 • Yli puolet seudun yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina.

• Stormossen on vahvistanut asemansa Vaasanseudun energiaklusterissa. » Biokaasu käytetään ajoneuvopolttoaineena pääasiassa paikallis liikenteessä ja jäteautoissa. » Pääosa seudun muusta jätteestä käytetään polttoaineena

Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa.

• Jätekuljetukset ovat kunnan järjestämiä.

• Yli 90 % asukkaista on sitä mieltä, että meillä on hyvä tai erittäin hyvä asiakassopeutettu jätehuolto. » Asukkailla on suuri valinnanvapaus ja voivat valita mitä lisäpalveluita

halutaan ja maksavat valitsemistaan lisäpalveluista.

Vision 2020 • Mer än hälften av regionens kommunalt avfall återvinns som material.

• Stormossen har befäst sin ställning inom Vasanejdens energikluster. » Biogas används som fordonsbränsle huvudsakligen i lokaltrafik

och sopbilar. » Huvuddelen av nejdens övriga avfall används som bränsle i

Westenergys avfallsförbränningsanläggning.

• Avfallstransporterna ordnade av kommunen.

• Över nittio procent av invånarna anser att vi har en bra eller mycket bra kundanpassad avfallshantering. » Man har stor valfrihet och kan välja de tilläggstjänster man vill ha

och betalar för de tilläggstjänster som man väljer.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto Oy) kanssa alkoi. / Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jätehuolto Oy) inleddes.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n. / Återvinningen av biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade.

Stormossen grundade bolaget Westenergy Oy Ab.

Stormossen täytti 25 vuotta.

Westenergyn jätevoimalan peruskivi muurattiin 7. 9. 2010. /Stormossen fyllde 25 år. Westenergys avfallskraftverks grundsten murades 7. 9. 2010.

Westenergy käynnisti laitoksen koepolttovaiheen ja tuotannollisen käytön loppukesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. / Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september.

Oravaisten jätehuolto siirtyi Stormossenille tammikuussa. / Avfallshanteringen i Oravais övergick till Stormossen i januari.

2015

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. / Stormossens ägarandel i Ewapower steg från 43 % till 50 %.

Yhtiölle myönnettiin ympäristösertifikaatti.

Yhteistyö Lakeuden Etapin kanssa alkoi. / Bolaget beviljades miljöcertifikat. Samarbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen lokakuussa. / Westenergy Oy Ab fick miljötillstånd.

Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförbränningsanläggningen i oktober.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui. / Evira godkände mbt-anläggningen och produktion av gödselfabrikat. Utvidgningen av deponin färdigställdes.

Sopimus Vaasan kaupungin kanssa linja-autojen liikennekaasusta / Avtal med Vasa stad angående fordonsgas för bussar

Hyötykäyttöasemien asiakaskortin kehittäminen yhteistyössä UpCode Ltd:n kanssa. Otettiin käyttöön 1. 1. 2014 / Utveckling av kundkort för återvinningsstationerna i samarbete med UpCode Ltd. Togs i bruk 1. 1. 2014.

7

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Henkilöstö / Personal Uudistumiselle ja työkyvylle asetettuja strategisia tavoitteita vuonna 2014 olivat turvallinen ja uudistuva työpaikka, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys olivat terveys-, turvallisuusja ympäristöpäämääriämme. Tavoitteenamme oli: • vastaanottaa vähintään 40 raporttia läheltä piti –tilanteista. Niiden avulla voimme ehkäistä työtapaturmia.

• että työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä.

• että työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti • että TYKY-toiminta aktivoi henkilöstöä järjestämällä toimintaa ja kannus taa henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvinvointia ja siten myös työkykyä.

• että vapaa-ajankomitea työskentelee toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteenaan kasvattaa henkilöstön yhteishenkeä • laatia ohjelma niiden toiminnantekijöiden korjaamiseksi, jotka henkilöstö tutkimuksessa koettiin kriittisimmiksi.

• että työohjeet, toimenkuvat ja rutiinit päivitetään M-filesiin ja intraan ja niistä tiedotetaan henkilöstölle.

Stormossenilla oli vuonna 2014 keskimäärin 47 työntekijää, joista 82 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 26 % oli naisia ja 74 % miehiä. Muut henkilöstötiedot ilmenevät taulukosta sivulla 9.

Strategiska mål för förnyelse och arbetsförmåga har år 2014 varit en trygg och innovativ arbetsmiljö med en välmående och motiverad personal. Det övergripande målet för hälsa, säkerhet och miljö var att vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam. Detaljerade mål var att • få in rapport på minst 40 nära ögat-händelser. På det viset förebygger vi arbetsolyckor.

• arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga.

• arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan.

• TYKY-verksamheten aktiverar personalen genom ordnade aktiviteter och motiverar personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga.

• fritidskommittén arbetar enligt verksamhetsplanen med målsättningen att främja sammanhållningen bland personalen.

• ett program görs upp för att åtgärda de verksamhetsfaktorer som var mest kritiska i personalundersökningen.

• arbetsinstruktioner, befattningsbeskrivningar och rutiner uppdateras i M-files och på intran och skolas till personalen.

Stormossen hade år 2014 i medeltal 47 anställda, av vilka 82 % var fast anställda. Av de anställda var 26 % kvinnor och 74 % män. Övriga personalfakta framgår av tabellen på sidan 9.

Työterveys ja -turvallisuus Vaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Työntekijät kutsutaan terveystarkastukseen joka kolmas vuosi. Työterveyshuollolle on laadittu toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormossen on ottanut käyttöön työkyvyn ylläpitämisen ja varhaisen tuen mallin.

Työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2014 työsuojelupäällikkö Heikki Knookala, työsuojeluvaltuutettu Pekka Myllyniemi (varajäsenet Tommy Ingman ja Esko Hautamäki) ja Johanna Penttinen-Källroos (varajäsenet Nina Lindman ja Yvonne Nyman-Hinds). Työsuojelulla on keskeinen merkitys ja sitä korostetaan mm. ympäristötavoitteissa. Yhtiön tavoitteena on vuosittain nolla tapaturmaa.

Arbetshälsa och –säkerhet Mehiläinen Oy i Vasa sköter företagets arbetshälsovårdstjänster. Varje anställd kallas till hälsokontroll vart tredje år. Arbetshälsovården bedrivs utgående från en verksamhetsplan. Målsättningen är minskning av arbetsrelaterade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upprätthållande av en positiv bild av arbetsgivaren. Företaget har tagit i bruk en modell för upprätthållande av arbetsförmågan och tidigt stöd.

Arbetarskyddskommissionen bestod år 2014 av arbetarskyddschef Heikki Knookala och arbetarskyddsfullmäktige Pekka Myllyniemi (suppleanter Tommy Ingman och Esko Hautamäki) och Johanna PenttinenKällroos (suppleanter Nina Lindman och Yvonne Nyman-Hinds). Arbetarskyddet har en central betydelse och lyfts fram bl.a. i miljömålsättningarna.

Bolaget strävar mot noll arbetsolyckor per år.

Henkilöstökysely Syksyllä 2013 toteutettiin henkilöstön työtilanteen arviointi. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastausprosentti oli 64 %. Yhteensä 92,6 % vastaajista oli kohtalaisen tai hyvin tyytyväisiä Stormosseniin työpaikkana.

Parhaiten Stormossen on vastaajien mielestä onnistunut riittävän työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämisessä, sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa sekä työterveyshuollon toimivuudessa. Seuraava henkilöstökysely tehdään syksyllä 2015.

Henkilöstön hyvinvointi Stormossen laatii vuosittain toimintasuunnitelman TYKY -toiminnalle. TYKY-toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä järjestämällä toimintaa ja kannustaa henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvinvointia ja siten myös työkykyä. Tavoitteena on enintään kuuden päivän sairauspoissaolo miestyövuodessa. Vuonna 2014 henkilöstölle järjestettiin TYKY-päivä, jolloin ohjelmassa oli vaellusta ja yritysvierailu, askelkampanja sekä kuntoja kulttuuriseteleitä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteisesti osallistua kuntotapahtumiin ja kuntoliikuntakerhoon kerran viikossa. Stormossen myös tarjoaa henkilökunnalleen hedelmiä.

8

Personalundersökning Vartannat år genomförs en personalundersökning. Hösten 2013 genomfördes undersökningen av Innolink Research Oy. Svarsfrekvensen var 64 procent. Sammanlagt 92,6 procent av de som svarade är ganska eller mycket nöjda med Stormossen som arbetsplats. Stormossen har lyckats bäst med att företaget satsar tillräckligt på hälsofrämjande verksamhet, jämställdheten mellan könen har förverkligats väl och att företagshälsovården fungerar väl. Följande undersökning görs hösten 2015.

Personalens välbefinnande En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten utarbetas varje år. Målsättningen för TYKY-verksamheten är att aktivera personalen genom ordnade aktiviteter och motivera personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga. Målet är att sjukfrånvaron är högst sex dagar per manår. År 2014 ordnades en TYKY-dag för personalen med vandring och företagsbesök, en stegkampanj samt konditions- och kultursedlar. Personalen motiveras att på eget initiativ delta i motionsevenemang och delta i en motionsklubb med konditionsträning samt ryggskola en gång i veckan. Stormossen bjuder personalen på frukt.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan joka vuosi ja niiden pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: Työhyvinvointi-kortti, tulityöt, ensi apu, asiakaspalvelu, PRO24-koulutus, M-files-koulutus, johtamisen erikoisammattitutkinto, CAP-koulutuksia ja ympäristöalan ammattitutkinto. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville. •

Kompetensutveckling Personalens skolningsbehov kartläggs årligen och en skolningsplan görs upp. Under året deltog personalen bl.a. i skolning för Välbefinnande i arbetet–kort, heta arbeten, första hjälp, kundbetjäning, PRO24-skolning, skolning i M-files, specialyrkesexamen i ledarskap, CAP-skolningar och yrkesexamen i miljöbranchen. Personalen har också deltagit i olika nationella seminarier och skolningsdagar. •

Stormossenin henkilökuntaa Vaasan marssin saaristoretkellä luonnonperintöalueella.

Stormossen personal deltog i Vasa Marsch och skärgårdsutflykt till Kvarkens världsnaturarv.

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA / PERSONNYCKELTAL: Henkilöstön määrä 31. 12. / Personalmängd 31. 12.

42

Henkilötyövuodet yhteensä / Manår totalt

43,9

Määräaikaisten osuus (%) / Visstidsanställdas andel (%) Henkilöstön keskim. vaihtuvuus / Personalomsättning i medeltal Työsuhteen keskim. pituus (v) / Arbetsförhållandets längd i medeltal (år)

18

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) / Antal skolningsdagar (dgr/manår) Koulutuksen kulut (€/htv) / Skolningsutgifter (€/manår) Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) / Rekreationsverksamhet (€/manår)

5,0 1 004 574

0,04

Työtapaturmat (kpl)/ Antal arbetsolyckor (st.)

13,4

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) / Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår)

0,1

2

Henkilöstön keski-ikä (v) / Personalens medelålder (år)

49

Sairauspoissaolot (pv/htv) / Sjukfrånvaro (dgr/manår)

5,0

Naisten osuus (%) / Andel kvinnor (%)

26

Työterveyshuolto (€/htv) / Arbetshälsovård (€/manår)

744

Miesten osuus (%) / Andel män (%)

74

Työsuojelu (€/htv) / Arbetarskydd (€/manår)

266

Henkilöstökulut / Personalkostnader (milj. €)

2012

2013

2014

Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden

1,743

1,780

1,843

Henkilöstökulut / Lönebikostnader:

0,370

0,376

0,390

Lakisääteiset henkilösivukulut / Lagstadgade lönebikostnader

2,114

2,156

2,233

Vapaaehtoiset henkilösivukulut / Frivilliga personalkostnader

0,145

0,173

0,163

2,259

2,329

2,396

Yhteensä / Totalt

9

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Vuorovaikutus ja viestintä Växelverkan och kommunikation Stormossenin tehtäviin kuuluu määrätietoinen tiedotus- ja neuvontatoiminta. Pyrkimyksemme on hyvin lajiteltu jäte jätekeskukseen, korkean hyötykäyttöasteen säilyttäminen ja hyvän asiakaspalvelun tarjoaminen.

Keskeinen viesti on, että Stormossen on vastuullinen edelläkävijä, energinen ja elämää helpottavana ympäristöpalveluyritys ja osa Vaasan energiakeskittymää. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen ja tavoitteena on, että yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuottamiseen. Vaasan kaupunki on päättänyt hankkia 12 biokaasulla kulkevaa linja-autoa. Liikennepolttoaineen tuotannon suunnitellaan alkavan Stormossenilla vuonna 2016. Keskeisiä viestejä ovat myös vaarallisen jätteen vastaanottoon ja mikä on vaarallista jätettä.

Till Stormossens uppdrag hör en målmedveten informationsverksamhet och avfallsrådgivning. Vår strävan är ett välsorterat avfall till avfallscentralen och mottagningspunkterna, att behålla den höga återvinningsgraden och erbjuda en god kundservice. Det centrala budskapet är att Stormossen är ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. Stormossen är en del av Vasa energikluster. Materialåtervinning är i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. Vasa stad har tagit beslut om att skaffa 12 biogasdrivna bussar. Produktion av fordonsbränslet startar på Stormossen enligt planerna år 2016. Information om farligt avfall och om mottagningsfunktionerna för farligt avfall är andra centrala budskap.

Laajaa toimintaa Asiakasneuvontaa tarjotaan toiminta-alueen asukkaille yhteiskunnassa ja jätekeskuksella järjestettävissä neuvontatilaisuuksissa, puhelinneuvontana, neuvontatempauksissa, painotuotteina ja sähköisenä viestintänä. Yhä tärkeämmässä asemassa on sosiaalinen media; nettisivut ja facebook. Keskeisimmät painotuotteet ovat asiakaslehti ja vuosikalenteri. Tärkeitä vetonauloja ovat joka kevät jätekeskuksessa järjestettävä avoimet ovet –tapahtuma sekä syksyllä järjestetyt kahvitarjoilut ja neuvonnat kaikilla hyötykäyttöasemilla.

Omfattande verksamhet Kundrådgivning till verksamhetsområdets invånare erbjuds vid rådgivningstillfällen ute i samhället och vid avfallscentralen, per telefon, i samband med rådgivningskampanjer och som trycksaker och elektronisk information. En allt viktigare kanal är sociala medier; hemsidan och facebook. De viktigaste trycksakerna är kundtidningen och årskalendern. Centrala dragplåster är den vårligen återkommande öppet hus -lördagen vid avfallscentralen och kaffebjudningar med rådgivning vid alla återvinningsstationer under hösten.

Tavoitteet Viestintä- ja neuvontatoiminnan tavoitteet perustuvat yrityksen strategiaan, laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin, bränditavoitteisiin sekä asiakaskyselyn, henkilöstökyselyn ja jäteanalyysin tuloksiin.

Tiedotustoiminnan tavoitteena on: • Optimaalinen hyötykäyttöaste • Hyvin lajiteltua biojätettä tarvittava määrä • Vaarallinen jäte oikein lajiteltua • Vahvistaa Stormossenin ilmettä vastuullisena, energisenä ja elämää helpottavana edelläkävijänä – ”enemmän kuin vastuullista ympäristöhuoltoa” • Tyytyväiset asiakkaat

Målsättning Målsättningarna för informations- och rådgivningsverksamheten utgår från företagets strategi, målsättningar för kvalitet, hälsa, säkerhet och miljö, brandmålsättningar, resultat från kundundersökning, personalundersökning och plockanalys.

Målsättningarna för informationsverksamheten: • Optimal återvinningsgrad • Tillräcklig mängd välsorterat bioavfall tryggas • Rätt sortering av farligt avfall • Förstärka Stormossens profil som föregångare, energisk, ansvarsfull och livsunderlättande – ”mer än ansvarstagande miljöservice” • Nöjda kunder

Uusi asiakaskortti hyötykäyttöasemille Stormossen on kehittänyt asiakaskorttijärjestelmän yhteistyössä vaasalaisen UpCode Ltd:n kanssa. Tavoitteena on asiakasvirtojen seuranta ja päästä eroon käteisen rahan käsittelystä asemilla. Asiakaskortti otettiin käyttöön vuonna 2014. Asiakaskortti lähetettiin jokaiseen kotitalouteen marraskuun lopussa yhdessä vuosikalenterin ja tiedotteen kanssa.

Nytt kundkort för återvinningsstationerna Stormossen har utvecklat ett kundkortssystem för återvinningsstationerna i samarbete med Vasaföretaget UpCode Ltd. Målsättningen är en uppföljning av kundströmmarna och att frångå behandling av kontanter vid stationerna. Kundkortet togs i bruk år 2014. Kortet sändes i slutet av november till varje hushåll och fritidsbostad tillsammans med en årskalender och information om kortets användning.

Stormossen – 30 vuotta Stormossen viettää 30 –vuotisjuhlaa vuonna 2015. Syyskuussa järjestetään juhlaseminaari ja yhtiön historiikki on työn alla ja julkaistaan syksyllä.

Oravainen vaihtoi jäteyhtiötä Oravaisten jätehuolto siirtyi Stormossenille tammikuussa 2015. Kaikkiin Oravaisten kotitalouksiin lähetettiin tietopaketti ja vuosikalenteri marraskuun lopussa. Kouluissa ja päiväkodeissa on järjestetty neuvontaa ja muutamia asiakaskortin rekisteröintitilaisuuksia keskeisillä paikoilla. Stormossenin kotisivujen aloitussivulla julkaistiin muutosta koskevaa tietoa.

10

Stormossen – 30 år Stormossen firar 30 –årsjubileum år 2015. I september ordnas ett jubileumsseminarium och en historik över företagets verksamhet är under arbete och publiceras i höst.

Oravais bytte avfallsbolag Avfallshanteringen i Oravais övergick i januari 2015 till Stormossen. Till alla hushåll i Oravais sändes ett informationspaket och en årskalender i slutet av november. Rådgivning har ordnats i skolor och daghem och kundkortsregistreringstillfällen vid några centrala platser. En egen startsida med information om förändringen lades ut på Stormossens hemsida.

Joka kevät jätekeskuksella järjestetään Avoimet ovet -tapahtuma ja ohjelmassa on muun muassa kiertokävelyjä biokaasulaitokselle.

Varje vår ordnas Öppet hus på avfallscentralen med bl.a. rundvandringar till biogasanläggningen på programmet.

Tuikkujahdin voitti Länsimetsän koulun luokka 4R. Värmeljusjakten vanns av klass 4R i Länsimetsän koulu.

Viestintää netissä Stormossen on läsnä sosiaalisessa mediassa kotisivun ja facebookin kautta. Vuonna 2015 yhtiön kotisivut uudistetaan ja niistä tehdään responsiiviset. Erillinen mobiilisivu lakkautetaan. Sosiaalisen median uutena kanavana otetaan käyttöön Instagram.

Information på nätet Stormossens närvaro i sociala medier sköts via hemsidan och facebook. År 2015 genomförs en modernisering och uppdatering till responsiv hemsida och samtidigt avslutas den separata mobilversionen. Närvaron i sociala medier utökas med Instagram.

Neuvontayhteistyö Jäteneuvonnan kohderyhmänä ovat erityisesti peruskoulujen luokat 1-6.

Muita kohderyhmiä ovat toisen asteen koulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopisto. Neuvontatoiminta toteutetaan yhteistyössä VAMK:n ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa sekä omistajakuntien 4H-toiminnanjohtajista koostuvan neuvojaverkoston kautta.

Rådgivningssamarbete Rådgivningsverksamheten riktar sig särskilt till årskurserna 1-6 i grundskolorna. Övriga kategorier är andra stadiets skolor, yrkeshögskolor och universitet. Rådgivningen på fältet förverkligas genom samarbete med yrkeshögskolorna VAMK och Novia och genom ett rådgivarnätverk bestående av 4H verksamhetsledare i ägarkommunerna.

Tuikkujahti Tuikkujahti on kaikille peruskoulun 0-9 luokkalaisille suunnattu kilpailu, joka järjestetään ympäri Suomen 15 eri jätelaitoksen alueella. Tuikkujahti alkoi marraskuussa ja kesti kolme kuukautta. Kilpailun aikana oppilaat keräsivät tyhjiä tuikkukuoria. Jahdin voitti Länsimetsän koulun luokka 4R. Yhteensä tuikkuja kerättiin 525 775 kpl. Tuikkujahdin tarkoituksena on aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan, kiinnittää huomiota materiaalihyötykäyttöön ja kannustaa oppilaita keksimään keinoja verkostoitua kerätessään käytettyjä tuikkukuoria, jotka ovat arvokasta metallituotteiden uusioraaka-ainetta. Jahti on leikkimielinen kisa ja tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä.

Värmeljusjakten Värmeljusjakten (Tuikkujahti) är en tävling för årskurserna 0-9 och ordnas runtom i Finland av sammanlagt 15 avfallsverk. Värmeljusjakten började i november 2013 och pågick tre månader. I jakten samlade eleverna in tomma värmeljusskal. Jakten vanns av klass 4R i Länsimetsän koulu. Totalt insamlades 525 775 värmeljusskal. Värmeljusjaktens mål är att aktivera skolelever att följa med sina konsumtions- och sorteringsvanor, fästa uppmärksamhet vid materialåtervinning och uppmuntra eleverna att vara kreativa och bilda nätverk på jakten efter använda värmeljusskal, som är en värdefull råvara för metallindustrin. Jakten är lekfull och strävar till att öka gemenskapskänslan i klassen.

Yrityskylä Stormossen osallistuu kolmivuotiseen Yrityskylä hankkeeseen, jota koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry. Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Hanke on kolmivuotinen ja projektiaika on 2013-2016. •

Företagsbyn Stormossen deltar i det treåriga projektet Företagsbyn, som koordineras av Ekonomiska informationsbyrån TAT rf. Företagsbyn är en inlärningsmiljö riktad till sjätteklassister om samhälle, arbetsliv och företagande. Företagsbyn är en stad i miniatyr, där eleven får lön för sitt arbete och fungerar som konsument och medborgare som en del av samhället. Projektet är treårigt och projekttiden är 2013-2016. •

12

TIEDOTUKSEN AVAINLUKUJA / INFORMATIONENS NYCKELTAL

NEUVONTA / RÅDGIVNING

Stormossenilla / på Stormossen:

56 ryhmää, 2 yritysryhmää, 1052 kävijää 56 grupper, 2 företagsgrupper, 1052 besökare

kentällä / på fältet:

131 neuvontakäyntiä, 2 300 henkilöä 131 rådgivningsbesök, 2 300 personer

TUIKKUJAHTI / VÄRMELJUSJAKTEN

70 luokkaa, 1150 oppilasta / 70 klasser, 1 150elever

YRITYSKYLÄ / FÖRETAGSBYN

n. 70 kuudesluokkalaista työskenteli Yrityskylän Stormossenilla, yhteensä 1 300 oppilasta ca 70 sjätteklassister jobbade för Företagsbyns Stormossen, totalt 1 300 elever Asiakaslehti / Kundtidning:

JULKAISUT / PUBLIKATIONER

Vuosikalenteri 2015 / Årskalender 2015:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 56 200 kpl) postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 56 200 st.)

Vuosikalenteri 2015 / Årskalender 2015:

postitus alueemme ulkopuolella asuvalle vapaa-ajan asutukselle (n. 1 700 kpl) postades till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet (ca. 1 700 st.)

Yritysten asiakaskortti-info / Företagens kundkortsinfo:

postitus 130 yritykselle Oravaisissa postades till 130 st. företag i Oravais

Infopaketti / Informationspaket

TAPAHTUMAT / EVENEMANG

SOSIAALINEN MEDIA / SOCIALA MEDIER

1 kpl, postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 500 kpl) 1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 500 st.)

postitus 1100 kotitalouteen Oravaisissa postades till 1100 hushåll i Oravais

Sähköinen tiedote / e-bulletin:

2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille 2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

Avoimet ovet / Öppet hus:

n. 350 kävijää / ca 350 besökare

Hyötykäyttöasemilla / Återvinningsstationerna:

kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 700 kävijää kaffebjudning och rådgivning, ca 700 besökare

Asiakaskortti-infoa / Kundkortsinformation:

3 asiakaskorttien info- ja rekisteröintitilaisuutta lähikaupoissa ja marketeissa Oravaisissa 3 tillfällen med information och registrering av kundkort vid närköp och marketar i Oravais

Pohjanmaan suurmessut / Österbottens stormässa:

n. 17 000 kävijää, 536 osallistui kilpailuun / ca 17 000 besökare, 536 deltog i tävlingen

Energiapäivä, Vaasan Yliopisto / Energidagen, Vaasan Yliopisto:

186 osallistui kilpailuun 186 deltog i tävlingen

NY-aluemessut, VAO / UF-regionalmässa, VYI:

82 osallistui kilpailuun / 82 deltog i tävlingen

www.stormossen.fi

66 246 kävijää / besökare 66 246 st.

Facebook

1 042 tykkääjää / 1 042 gillare

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Tutkimus ja kehitys Forskning och utveckling Jäteanalyysi Jäteanalyysi tehtiin nyt vuoden tauon jälkeen neljättätoista kertaa. Tavoitteena oli muodostaa kuva siitä, miten uusi lajittelujärjestelmä toimii Stormossenin toiminta-alueella. Tämän vuoden tulos perustuu 100 näytteenottoon. Jäteanalyysin suoritti ympäristöinsinööriksi opiskeleva Heidi Smart Ammattikorkeakoulu Novialta Vaasasta.

Stormossenin omistajakuntien yhteiset tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon:

Plockanalys Plockanalyserna gjordes för fjortonde gången. Målsättningen med plockanalysen var att få en bild över hur det nya sorteringssystemet fungerar inom Stormossens verksamhetsområde. Årets resultat baserar sig på 100 stycken provtagningar. Plockanalysen utfördes av miljöingenjörsstuderande Heidi Smart från Yrkeshögskolan Novia i Vasa.

De gemensamma resultaten för Stormossens alla ägarkommuner kan ses i tabellen nedan:

OIKEIN LAJITELTU / RÄTT SORTERAT, %

78 % Biojäte, kerros- ja rivitalot / Bioavfall, flerfamiljshus

59 % Poltettava jäte, kerros- ja rivitalot / Brännbart avfall, flerfamiljshus

93 % Kaupan pakattu biojäte / Förpackat bioavfall från handeln

92 % Poltettava jäte, omakotitalot / Brännbart avfall, egnahemshus

Biogas Botnia Biogas Botnia projektin tarkoitus oli biokaasun tuotannon ja tehokkaan käytön edistäminen. Tämä tehdään yhteistoimintana Suomen ja Ruotsin välillä vaihtaen kokemuksia ja osaamista. Hankkeessa on luotu yhteinen suunnitelma Pohjanlahden alueen politikkojen, elinkeinoelämän, yliopistojen ja muiden biokaasutoimijoiden kesken. Suunnitelmassa käsitellään biokaasun raaka-aine- ja markkinapotentiaalia käytettäessä kaasua liikennepolttoaineena, sekä biokaasun tuotannon lisäämisen taloudellisia vaikutuksia. Projektialue oli Västerbottenin lääni, Västernorrlandin lääni ja Pohjanmaan maakunta. Projektiaika oli 1.4.2013 – 30.04.2014. Rahoittajana toimivat Botnia Atlantica (EU), Pohjanmaan liitto, Ab Stormossen Oy ja BioFuel Region.

Biogas Botnia Biogas Botnia projektet syftade till att främja produktion av biogas och verka för en effektiv användning av biogasen. Projektet genomfördes i samverkan mellan Sverige och Finland för att kunna utbyta erfarenheter och kunskaper. Inom projektet togs en färdplan fram tillsammans med politiker, näringsliv, universitet och andra biogasaktörer i Botniaregionen.

I färdplanen behandlas råvarupotential för biogas, marknadspotentialen om gasen används som fordonsbränsle, samt de samhällsekonomiska vinsterna av att öka produktion och användning av biogas. Projektområdet var Västerbottens län, Västernorrlands län och landskapet Österbottens. Projektperiod var 1.4.2013 – 30.04.2014 och finansiärerna var Botnia Atlantica (EU), Österbottens förbund, Ab Stormossen Oy och BioFuel Region.

Asiakaskysely Innolink Research Oy teki syksyllä 2014 Stormossenin asiakkaille suunnatun asiakaskyselyn. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikkien omistajakuntien asukkaat ja isännöitsijät. Tutkimuslomakkeita lähetettiin yhteensä 3 320 kpl. Tutkimustulokset pohjautuvat 826 asukkaan ja 50 isännöitsijän vastauksiin. Yhtiön toiminta sai asukkailta yleisarvosanan 8,6 ja isännöitsijöiltä 8,7 asteikolla 4-10. Tulokset osoittavat muun muassa, että vastaajista 80 % pitää lajittelua hyödyllisenä, kun taas 15 % pitää sitä vaikeana.

Useimmat näkevät Stormossenin hyvin tunnettuna tai melko tunnettuna ja näkyvänä yrityksenä. Hyötykäyttöasemien uutta asiakaskorttia käyttäneet asukkaat pitävät sitä hyvin toimivana (arvosana 4,6 asteikolla 1-5).

Kundundersökning Innolink Research Oy har utfört en kundundersökning bland Stormossens kunder hösten 2014. Målgrupper för undersökningen var invånare och disponenter i ägarkommunerna. Sammanlagt postades en enkät till 3 320 hushåll. Undersökningens resultat baserar sig på svaren från 826 invånare och 50 disponenter. Stormossens verksamhet fick helhetsbetyget 8,6 av invånarna och 8,7 av disponenterna på skalan 4-10. Bland annat visar resultaten att över 80 % av respondenterna tycker att det är nyttigt att sortera, men 15 % av dem tycker också att det är svårt. De flesta anser att Stormossen är ett välkänt eller tämligen välkänt och synligt företag. De invånare som har använt återvinningsstationernas nya kundkort tycker att det fungerar väl (vitsord 4,6 på skalan 1-5).

ARVI Valtakunnallisen ARVI-tutkimusohjelman (Material Value Chains) tavoitteena on rakentaa vahva yhteinen ymmärrys materiaalien kierrätykseen liittyvistä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sekä tarvittavaa tietotaitoa ja kyvykkyyksiä niiden hyödyntämiseen. Stormossenin tavoitteena on lisätä tietopohjaa ekopisteiden kertymistä, optimaalisista tyhjennysajoista, reitityksistä sekä kustannuksista. Tutkimusprojektin kesto on 2014-2017.

14

ARVI Det landsomfattande ARVI-forskningsprojektets (Material Value Chains) målsättning är att bygga upp en stark gemensam syn på framtida möjligheter till affärsverksamhet inom materialåtervinning samt nödvändig kunskap och förmåga för tillvaratagande av värdepotentialen i materialströmmarna.

Stormossens målsättning är att öka kunskapsunderlaget om ekopunkternas inflöde, optimala tömningsintervall, ruttplanering samt kostnader. Projekttiden är 2014-2017.

Jäteastioiden kartoitus Kesällä 2014 kartoitettiin yli neljän asunnon asunto-osakeyhtiöiden jäteastioita. Omistajakuntien kanssa yhteistyössä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa käsitys siitä, miten hyvin asuntoosakeyhtiöt ovat sopeutuneet uusiin määräyksiin koskien tämän kokoisten kiinteistöjen jäteastioita. Yleisissä jätehuoltomääräyksissä on määritelty, mitkä jäteastiat kiinteistöillä tulee olla. Tutkimuksen suoritti ympäristöinsinööriksi opiskeleva Heidi Smart Ammattikorkeakoulu Novialta Vaasasta.

Kartläggning av avfallskärl Sommaren 2014 gjordes en kartläggning av avfallskärlen vid bostadsbolag med mer än fyra. Syftet med den här kartläggningen, som utfördes i samarbete med ägarkommunerna, var att få en bild av hur väl bostadsbolagen har anpassat sig till de nya föreskrifterna gällande vilka avfallskärl som bör finnas vid bostadsbolag av den storleken. Vilka kärl som bör finnas tillgängliga definieras i de allmänna avfallshanteringsbestämmelserna. Undersökningen gjordes av miljöingenjörsstuderande Heidi Smart från Yrkeshögskolan Novia i Vasa.

PAKOLLISTEN JÄTEASTIOIDEN PROSENTTIOSUUS YLI NELJÄN ASUNNON ASUNTOYHTIÖISSÄ / PROCENTANDEL OBLIGATORISKA KÄRL VID BOSTADSBOLAG MED MER ÄN FYRA BOSTÄDER 100%

88% 81%

80%

81%

85%

60%

52%

40%

20%

Bio

Lasi/Glas

Metalli/ Metall

Paperi/ Papper

Paristot/ Batteri

15

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus Stormossenin toimialueella kiinteistön haltija järjestää jätteiden kuljetukset kiinteistöltä. Kuljetuksia hoitaa kymmenen jätteenkuljetusyhtiötä.

Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suoraan asiakkailta. Stormossen myös vuokraa jätelavoja ja peräkärryjä jätteiden kuljettamiseen.

Meille asiakas on tärkeä ja kiinnitämme huomiota palveluidemme kehittämiselle. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa.

PALVELUTASON KUVAUS Kiinteistökohtainen keräys – kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot • 54 500 kotitaloutta • 9 000 kesämökkiä Omakotitaloilla ja pientaloilla on jäteastia poltettavalle jätteelle, kun taas biojätteen keräys on vapaa-ehtoista. Yli neljän asunnon kiinteistöillä on jäteastiat biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Lisäksi niillä on astiat paperille, lasille, metallille sekä paikka paristoille ja loisteputkille.

Kesämökkiläiset vievät jätteensä vakituisen asunnon jäteastioihin tai hankkivat mökille oman jäteastian poltettavalle jätteelle. Vaihtoehtoisesti jätteet voidaan toimittaa lukollisiin poltettavan jätteen astioihin, jotka sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja lisäksi muutamassa muussa paikassa. Ekopisteet, hyötykäyttöasemat ja kampanjakeräykset palvelevat myös kesämökkiasutusta.

Ekopisteet • 121 kpl (130 kpl vuonna 2015) Keräyspisteet kotitalouksien paperille, lasille, metallille ja paristoille. Muutamalla ekopisteellä on erillinen kartonkikeräys sekä tekstiilinkeräys (UFF ry).

Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Kaikilla ekopisteillä on syväkeräysastiat tai ns. pafeboxit. Vastaanotetut jätemäärät: paperi 1 700 t, lasi 580 t, metalli 342 t, paristot 36 t.

romua, sekä kaatopaikkajätettä. Jokaisen aseman yhteydessä on lukollinen jäteastia poltettavalle jätteelle kesämökkiläisten käyttöön.

Vastaanotettu määrä yhteensä 11 806 t: 212 t vaarallista jätettä, 11 034 t hyötyjätettä, 772 t kaatopaikkajätettä. Kävijäluku yhteensä: 58 313 henk.

Puutarhajäteasema Toukokuussa avattiin miehitetty vastaanottoasema risuille, oksille ja puutarhajätteelle Vaasan Pikämäellä. Asema on auki neljänä päivänä viikossa toukokuusta lokakuuhun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä: 800 t risuja ja oksia, 600 t puutarhajätettä. Kävijämäärä yhteensä: 4 729 henk.

Liikkuva hyötykäytöasema Liikkuva hyötykäyttöasema liikennöi paikkakunnilla, joista on pitkä matka lähimmälle kiinteälle hyötykäyttöasemalle. Se myös vastaanottaa samaa jätettä, risuja ja puutarhajätettä lukuun ottamalla.

Vastaanotettu jätemäärä: 13 tonnia.

Kampanjakeräykset • Ekobiilikampanja keväisin, 75 pysähdyspaikkaa. Vaarallisen jätteen, metalliromun sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja.

Sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 188 t: 26 t vaarallista jätettä, 131 t metalliromua, 31 t sähkö- ja elektroniikkaromua.

• Saariston romunkeräyskampanja yhtenä kesäviikonloppuna vuosittain.

Metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Yhteistyö kumppanina Pidä Saaristo Siistinä ry. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 55 t.

Noutopalvelu Noutopalvelu on kuljetuspalvelu niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta itse kuljettaa esim. jääkaappeja, pakastimia, huonekaluja ja muita jäte-esineitä hyötykäyttöasemalle. Vuonna 2014 tehtiin 140 noutoa.

Avainastiat poltettavalle jätteelle • 20 kpl (26 kpl vuonna 2015) Lukolliset jäteastiat ovat kesämökkien poltettavalle jätteelle. Ne sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja kuudessa muussa sijaintipaikassa. Asiakas lunastaa itselleen avaimen hyötykäyttöasemalta ja maksaa avainpantin sekä kausikäyttömaksun (1.5.-30.9.).

Lavojen ja peräkärryn vuokrauspalvelu Vaasan Vetokannaksen hyötykäyttöasemalta voi vuokrata peräkärryä jätteiden kuljettamiseen hyötykäyttöasemalle. Vuokrausten määrä oli 259 kpl.

Avolava sekä kolme- ja nelilokeroiset vuokrattavat jätelavat mahdollistavat asiakkaille erilaisten jätteiden lajittelun esimerkiksi taloyhtiön suursiivouksen tai pihatalkoiden yhteydessä. Vuokrausten määrä oli 152 kpl.

Hyötykäyttöasemat • 12 kpl (13 kpl vuonna 2015) Miehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten alle kahden kuution jäte-erille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön asiakaskortti kotitalouksille sekä yrityksille.

Kortilla kotitaloudet saavat vuosittain kuusi ilmaiskäyntiä ja vapaa-ajan asunnot kaksi ilmaiskäyntiä hyötykäyttöasemalle Seuraavista käynneistä laskutetaan 15 euroa. Yrityksille palvelu on maksullista.

Asemilla vastaanotetaan vaarallista jätettä, betonia ja tiiliä, lasia, metallia, pahvia, paperia, kipsiä, poltettavaa jätettä, puujätettä, vaatteita ja kodin pientavaroita SPR-keräykseen, sähkö- ja elektroniikka-

Yhteistyökumppanit • Jupitersäätiön EkoCenter Vaasassa vastaanottaa ongelmajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua.

• Apteekit (13 kpl) vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä.

Vastaanotettu jätemäärä 7 953 kg.

• UFF ry vastaanottaa tekstiiliä muutamilla ekopisteillä. Vastaanotettu jätemäärä 183 tonnia.

• Paperinkeräys Oy vastaanottaa keräyspaperia ekopisteillä ja kartonkia muutamilla ekopisteillä.

16

HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA JA EKOPISTEISSÄ VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET VID ÅTERVINNINGSSTATIONERNA OCH EKOPUNKTERNA

LAJITTELUASEMALLA VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET TILL SORTERINGSSTATIONEN

tonnia / v. ton/år

tonnia / v. ton/år

18 000

40 000

16 000

35 000

14 000

30 000

12 000

25 000

10 000

20 000

8 000

15 000

6 000

10 000

4 000

5 000

2 000 2010

2011

Kaatopaikalle / Till deponi

2012

2013

2014

Vaaralliset jätteet (sis. Ekobiili) / Farligt avfall (inkl. Ekobilen)

Kaatop. jäte lajitteluun / Deponiavf. till sortering

SE-romu / EE-skrot

Kierrätyskelp. jäte / Återvinnbart avfall

Ekopisteet / Ekopunkterna

2010

2011

2012

2013

2014

Kaatopaikkajäte / Deponiavfall

Risut, kannot /Ris och kvistar, stubbar

Puujäte / Träavfall

Lasi / Glas

Kyllästetty puu / Impregnerat trä

Energiajäte / Energiavfall

Metalliromu / Metallskrot

Rakennusjäte / Byggavfall

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Insamlingspunkter, tjänster och transport Inom Stormossens verksamhetsområde ordnas avfallstransporten från fastigheterna av fastighetsinnehavaren. Transporterna sköts av tio avfallstransportföretag. Till Stormossens verksamhet hör transport av farligt avfall och återvinnbart avfall från ekopunkter, återvinningsstationer och kampanj-insamlingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. Stormossen hyr också ut avfallsflak och släpkärror för avfallstransport.

För oss är kunden i fokus och vi utvecklar ständigt vårt serviceutbud.

Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall.

avfall från fritidsbostäderna finns i anslutning till varje återvinningsstation.

Mottagen mängd totalt 11 806 t: 212 t farligt avfall, 11 034 t återvinnbart avfall, 772 t deponiavfall.

Besökarantal totalt: 58 313 st.

Trädgårdsavfallsstation I maj öppnades en bemannad mottagningsstation för ris, kvistar och trädgårdsavfall på Långbacken i Vasa. Stationen är öppen fyra dagar i veckan från maj till oktober. Mottagen avfallsmängd totalt: 800 t ris och kvistar, 600 t trädgårdsavfall. Besökarantal totalt: 4 729 st.

BESKRIVNING AV SERVICENIVÅN Insamling vid fastigheterna – hushåll och fritidsbostäder • 54 500 hushåll • 9 000 sommarstugor Egnahemshus och småhus har ett sopkärl för brännbart avfall, medan insamling av bioavfall är frivilligt. Fastigheter med över fyra bostäder har sopkärl för bioavfall och för brännbart avfall. De har dessutom avfallskärl för papper, glas, metall och en plats för batterier och lysrör.

Fritidsbostäderna erbjuds olika lösningar. Antingen tar man hem avfallet till den permanenta bostadens avfallskärl, skaffar eget kärl för brännbart avfall till sommarstugan eller använder Stormossens låsbara avfallskärl för brännbart avfall. De finns vid varje återvinningsstation och vid några andra platser. Ekopunkterna, återvinningsstationerna och kampanjinsamlingarna betjänar också fritidsbostäderna.

Ekopunkter • 121 st. (130 st. år 2015) Insamlingspunkter för hushållens papper, glas, metall och batterier. En del ekopunkter har kartonginsamling och textilinsamling (UFF rf). Servicen ingår i hushållens ekoavgift. Samtliga ekopunkter har antingen djupinsamlingskärl eller s.k. pafeboxar. Mottagen avfallsmängd: papper 1 700 t, glas 580 t, metall 342 t, batterier 36 t.

Nyckelkärl för brännbart avfall • 20 st. (26 st. år 2015) Sommarstugornas låsbara avfallskärl för brännbart avfall är placerade i samband med återvinningsstationerna och på åtta andra platser. Kunden löser ut en egen nyckel vid återvinningsstationen och betalar nyckelpant och bruksavgift per sommarsäsong (1.5 - 30.9). Återvinningsstationer • 12 st. (13 st. år 2015) Bemannade stationer för avfall från hushåll och företag (mängder under 2 m³). Ingår i hushållens ekoavgift. Kundkort för hushåll och företag togs i bruk vid årsskiftet 2014. Med kortet får hushållen årligen sex gratisbesök och fritidsbostäderna två gratisbesök till återvinningsstationen. Därefter kostar varje besök 15 euro. Företagens besök är avgiftsbelagda.

Mottagning av farligt avfall, betong och tegel, glas, metall, papp, papper, gips, brännbart avfall, energiavfall, träavfall, el- och elektronikskrot, deponiavfall samt kläd- och textilinsamling. Låsbara behållare för brännbart

18

Mobil återvinningsstation Den mobila återvinningsstationen trafikerar en gång årligen på orter med lång väg till närmaste stationära återvinningsstation. Den tar emot samma typer av avfall förutom ris och trädgårdsavfall. Mottagen avfallsmängd: 13 ton.

Kampanjinsamlingar • Ekobilkampanj varje vår, 75 hållplatser. Insamling av farligt avfall, metallskrot samt el- och elektronikskrot. Servicen ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen mängd totalt 188 t: 26 t farligt avfall, 131 t metallskrot, 31 t el- och elektronikskrot.

• Skärgårdens skrotinsamling för metallskrot samt el- och elektronikskrot äger rum under ett veckoslut varje sommar. Samarbetspartner är Håll Skärgården Ren rf. Mottagen avfallsmängd totalt 55 t.

Hämtningstjänst Hämtningstjänsten är en transportservice för kunder som inte har möjlighet att själva transportera t.ex. kylar, frysar, möbler och andra avfallsföremål till en återvinningsstation. År 2014 gjordes 140 hämtningar.

Uthyrning av släpkärra och flak Vasa återvinningsstation i Dragnäsbäck hyr ut en släpkärra för transport av avfall till återvinningsstationen. Antal uthyrningar var 259 st.

Uthyrning av öppet flak och avfallsflak som är indelat i tre eller fyra fack ger kunderna möjlighet att sortera olika avfallstyper skilt för sig t.ex. i samband med husbolagets storstädning eller gårdstalko. Antal uthyrningar var 152 st.

Samarbetspartners • Jupiterstiftelsens EkoCenter, Vasa. Mottagning av farligt avfall samt el och elektronikskrot.

• Apotek, 13 st. Tar emot hushållens medicinavfall. Mottagen avfallsmängd 7 953 kg.

• UFF rf. Tar emot textilier vid en del av ekopunkterna. Mottagen avfallsmängd 183 ton.

• Paperinkeräys Oy. Tar emot returpapper vid ekopunkterna och kartong vid en del av ekopunkterna.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Käsittely ja hyödyntäminen Koivulahdessa sijaitseva Stormossenin jätekeskus toimii omistajakunnissa tuotetun jätteen vastaanottoasemana. Tämän lisäsi jätekeskus ottaa vastaan myös ns. märkäjätettä ja biojätettä muilta jäteyhtiöiltä. Stormossenin hyötykäyttöaste yhdyskuntajätteelle oli 96,3 % vuonna 2014. Westenergyn jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa syksyllä 2012, minkä ansiosta kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan. Valtakunnallinen tavoite on 70 prosentin hyötykäyttöaste.

Hyötykäyttöasema Stormossen ylläpitää kahtatoista hyötykäyttöasemaa. Oravaisten liityttyä yhtiön jätehuoltoon vuoden 2015 alusta, asemia on kolmetoista. Ne vastaanottavat yritysten ja kotitalouksien syntypaikkalajiteltua hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä, vaarallista jätettä sekä kaatopaikkajätettä. Asemien yhteydessä hoidetaan myös peräkärryn vuokrausta, noutopalvelua ja talkoolavan vuokrausta. Liikkuva hyötykäyttöasema liikennöi alueilla, joiden etäisyys lähimmälle hyötykäyttöasemalle on pitkä. Vuodenvaihteessa 2014 hyötykäyttöasemilla otettiin käyttöön asiakaskorttijärjestelmä ensimmäisenä jäteyhtiönä Suomessa. Toukokuussa 2014 avattiin puutarhajätteen vastaanottoasema Vaasan Pitkämäelle.

SER-halli Jätekeskuksen hyötykäyttöaseman yhteyteen rakennettu sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottohalli otettiin käyttöön tammikuussa 2013.

Halli ottaa vastaan kaikilta hyötykäyttöasemilta sähkö- ja elektroniikkaromua, joka uudelleen lastataan kontteihin kuljetettavaksi tuottajayhteisöjen vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin.

Autovaaka Jätekeskukseen tulevat ajoneuvot punnitaan autovaa´alla. Jätemäärä rekisteröidään ja hinnoittelu tapahtuu hinnaston mukaan. Päivittäin tehdään noin 180 punnitusta. Vaakatyöntekijä tarkistaa kameroiden avulla vaa´alle tulevat kuormat.

Biokaasulaitos Vuoden aikana biokaasulaitos vastaanotti 18 100 t biojätettä, 14 400 t jätevedenpuhdistamon lietettä ja 2 000 t rasvoja. Laitos jalostaa jätteestä biokaasua ja mädätysjäämää. Omistajakuntien biojätteen ja pakatun biojätteen lisäksi käsiteltiin Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Millespakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Mekaanisen käsittelylaitoksen sekajätteelle tehdyt koneet purettiin ja tilalle rakennettiin biojätteelle paremmin sopiva laitos. Uusi laitos otettiin käyttöön 2015 alusta. Liikennepolttoaineen jalostuslaitos ja tankkausasema ovat suunnitteilla ja niiden on määrä valmistua vuoden 2016 syyskuuhun mennessä. Vuonna 2014 biokaasulaitoksen prosessivedenpuhdistamolla uusittiin automaatio.

Biokaasuvarasto Biokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaasulle.

Sen tilavuus on 1 040 m³. Biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi kaasua toimitetaan myös lähialueen liikekiinteistöille. Biokaasuvarasto uusitaan alkukesästä 2015.

Kompostointikentällä Kompostointikentällä jälkikompostoidaan biokaasulaitoksen mädätysjäämää lopputuotteen laadun parantamiseksi. Evira on antanut laitokselle laitoshyväksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008.

Hygienisointi suunnitellaan ja rakennetaan vuoteen 2018 mennessä.

Kompostimullan myynti Maanparannusaineen myynti aloitettiin keväällä 2009. Tuote jalostetaan kompostimullaksi, joka on myynnissä kesällä ja yhteistyökumppanina

vuonna 2014 toimi Tecon Trans Ab. Kahta laatua oli myytävänä; kompostimultaa nurmikoille ja kompostimultaa puutarhaan. Kesällä 2015 kompostimulta tehdään ja sen myynti hoidetaan itse.

Suotovedenpuhdistamo Puhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan sekä pilaantuneen maan käsittelyalueen suotovedet (puhdistusteho, kts s. 23). Vuonna 2014 suotovedenpuhdistamolla on uusittu automaatio. Loppuvuodesta puhdistamolla aloitettiin kaukolämmöllä lämmittämään puhdistamolle sisään tulevaa jätevettä. Lämmityksen ansiosta puhdistamo pystyy puhdistamaan jätevettä entistä enemmän talvisin.

Lajitteluasemalla Lajitteluasemalla otetaan vastaan teollisuuden ja rakennustyömaiden lajiteltua sekä lajittelematonta jätettä. Asemalla lajitellaan hyötykäyttöön kelpaavan osan lajittelemattomasta jätteestä. Lajitteluasemalla vastaanotetut jätteet taulukossa sivulla 17. Lajitteluaseman puristinlinja ja valvomohuone on vuokrattu SITA:lle, joka puristaa kontteihin paperia, pahvia ja muovia. Muuhun hyötykäyttöön kelpaamaton poltettava jäte poltetaan Westenergyn jätteenpolttolaitoksella.

Pilaantuneen maan käsittelyalue Öljyiset maat käsitellään kompostoimalla asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2014 käsiteltiin 1 479 tonnia pilaantuneita maita.

Vanha kaatopaikka Vuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jonka Mustasaari oli ottanut käyttöön ja vuonna 1973. Vuonna 2012 rakennettiin vanhalle kaatopaikalle jälleenkastelujärjestelmä kaasuntuotannon nopeuttamiseksi. Suotoveden käsittelyä varten on rakennettu uusi pumppaamo.

Vanhan kaatopaikan ympärille rakennettiin uusi salaojitus suotoveden talteenoton varmistamiseksi.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikka Kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon.

Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaatopaikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi heinäkuussa 2012 ja se jatkuu edelleen.

Westenergy Westenergy Oy Ab:n omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. Yhtiö omistaa ja ylläpitää modernia jätteenpolttolaitosta, jossa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Vuonna 2012 valmistunut laitos sijaitsee Mustasaaressa. Westenergyn laitos täydentää toimivan jätehuollon kokonaisuutta hyödyntämällä kierrätyskelvottoman jätteen sisältämän energian. Yhteistyökumppani Vaasan Sähkö Oy käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Westenergyn laitoksessa tuotetaan yli kolmasosa Vaasan alueen kokonaiskaukolämpömäärästä. Vuonna 2014 laitoksessa poltettiin 178 003 tonnia jätettä ja sähköä tuotettiin 86 GWh ja kaukolämpöä 268 GWh. Laitokseen kävi tutustumassa vuoden aikana yli 4 000 kävijää. Stormossenin toimitti vuonna 2014 Westenergylle 28 671 t poltettavaa jätettä, 15 062 t jätettä varastosta ja 13 713 toimialueen ulkopuolelta. •

19

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Behandling och återvinning Stormossens avfallscentral i Kvevlax fungerar som mottagningsplats för avfall som produceras i ägarkommunerna. Till avfallscentralen kommer också s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Stormossens återvinningsgrad för kommunalt avfall var 96,3 % år 2014. Avfallsförbränningsanläggningen Westenergy inledde sin verksamhet hösten 2012, vilket innebär att belastningen på deponin nästan helt upphört. I den nationella avfallsplanen är målsättningen för återvinningsgraden 70 procent. Återvinningsstationen Stormossen upprätthåller tolv återvinningsstationer. År 2015 är stationerna tretton när Oravais anslutits till bolagets avfallshantering. De tar emot källsorterat återvinnbart avfall, farligt avfall och deponiavfall från företag och hushåll. I samband med stationerna sköts uthyrning av släpkärra, hämtningstjänst och uthyrning av talkoflak. Den mobila återvinningsstationen trafikerar på områden som ligger långt från en återvinningsstation.

Vid årsskiftet 2014 tog företaget i bruk ett kundkortssystem vid återvinningsstationerna som det första avfallsbolaget i Finland. I maj 2014 öppnades en ny mottagningsstation för trädgårdsavfall på Långbacken i Vasa.

SER-hallen I anslutning till avfallscentralens återvinningsstation byggdes en mottagningshall för el- och elektronikskrot (SER) som togs i bruk i januari 2013.

Den tar emot material från samtliga återvinningsstationer och i hallen omlastas materialet i containers för leverans till producentansvarsorganisationernas mottagnings- och behandlingsanläggningar.

Bilvågen De fordon som kommer till avfallscentralen invägs på en bilvåg. Avfallsmängden registreras och prissättningen sker enligt prislista. Dagligen invägs ca 180 fordon. Via kameror granskar vågoperatören de inkommande lassen.

Biogasanläggningen Under året har biogasanläggningen tagit emot 18 100 ton bioavfall, 14 400 ton reningsverksslam och 2 000 ton fetter. Anläggningen förädlar avfallet till biogas och rötrest. Förutom bioavfall och förpackat bioavfall från ägarkommunerna behandlades vått avfall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. Mekaniska anläggningens maskiner för behandling av blandavfall demonterades och ersattes med maskiner bättre lämpade för behandling av bioavfall. Den nya anläggningen togs i bruk i början av år 2015. Uppgraderingsanläggning för fordonsbränsle samt tankningsstation planeras och torde stå klara i september år 2016. År 2014 förnyades automationen på biogasanläggningens processvattenreningsverk.

Biogaslagret Biogaslagret fungerar som mellanlager för producerad biogas och rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen används i huvudsak för anläggningens eget energibehov. Gas levereras även till närområdets affärsfastigheter. Biogaslagret förnyas under försommaren år 2015.

Komposteringsplattan På komposteringsplattan efterkomposteras rötrest från biogasanläggningen för att höja slutproduktens kvalitet. Livsmedelssäkerhetsverket Evira godkände anläggningen och produktionen av gödselfabrikat år 2008.

20

Försäljning av kompostjord Försäljning av jordförbättringskompost startade våren 2009. Produkten vidareförädlas till kompostjord som saluförs under sommarhalvåret. År 2013 sköttes försäljningen av Tecon Trans Ab. Två olika kvaliteter säljs; kompostjord för gräsmattor och kompostjord för trädgårdar. Sommaren 2015 tillverkas och säljs kompostjorden i egen regi.

Lakvattenreningsverket I reningsverket behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälpningsplatsen samt från behandlingsområdet för förorenad jord (reningseffekt, se s.

23). År 2014 förnyades automationen. Sedan slutet av året värms inkommande vatten upp med hjälp av fjärrvärme. Tack vare uppvärmningen klarar reningsverket av att rena mer avloppsvatten vintertid.

Sorteringsstationen Sorteringsstationen tar emot sorterat och osorterat avfall från industri och byggarbetsplatser. Stationen sorterar ut den återvinnbara delen av det osorterade avfallet. Avfall mottaget till sorteringsstationen i tabellen på sidan 17. Sorteringsstationens press och övervakningsbyggnad hyrs till SITA, som pressar papper, papp och plast i containers. Brännbart avfall som inte går att återvinna på annat sätt bränns i Westenergys avfallsförbränningsanläggning.

Behandlingsområdet för förorenad jord Den oljeförorenade jord som tas emot behandlas genom kompostering på en asfalterad plan. År 2014 behandlades 1 479 ton oljeförorenad jord.

Gamla deponin I slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Korsholms kommun tagit i bruk redan år 1973. År 2012 byggdes ett återbevattningssystem på gamla deponin för att påskynda gasproduktionsprocessen. En ny pumpstation för behandling av lakvatten har byggts. Ny dränering har byggts runt gamla deponin för att säkerställa att allt lakvatten tas tillvara och renas.

Deponin för kommunalt avfall Deponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssystem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Utrymmesreservering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart avfall som skall levereras till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår.

Westenergy Westenergy Oy Ab ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolaget äger och driver en modern avfallsförbränningsanläggning som utnyttjar källsorterat och brännbart avfall som bränsle. Anläggningen ligger i Korsholm nära Vasa och stod klar 2012. Westenergys anläggning utgör ett komplement till den befintliga avfallshanteringen. Anläggningen tillvaratar energin i det avfall som inte lämpar sig för återvinning. Samarbetspartnern Vasa Elektriska Ab använder den ånga som anläggningen producerar för att producera el och fjärrvärme. På anläggningen produceras fjärrvärme som täcker över en tredjedel av det totala fjärrvärmebehovet i Vasa. År 2014 brände anläggningen 178 003 ton avfall och producerade 86 GWh elektricitet och 268 GWh fjärrvärme. Anläggningen hade över 4 000 besökare. Stormossen levererade år 2014 till Westenergy 28 671 ton brännbart avfall, 15 062 ton avfall ur lagret, 13 713 ton leveranser utifrån. •

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Jätteen hyötykäyttö / Återvinning av avfall HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA / MATERIALÅTERVINNING Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus. / Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper.

Maarakentaminen / Jordbyggnad

Kartonkihylsyjen valmistus. / Tillverkning av kartonghylsor.

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi. / Råmaterial för metallindustrin.

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA /ENERGIÅTERVINNING Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi ja lämmöksi, mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. / I processen behandlas bioavfall som blir biogas och rötrest.

Biogasen omvandlas till el och värme, rötresten förädlas till kompostjord som säljs.

Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. / Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme.

Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa. / Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

MUU HYÖTYKÄYTTÖ / ANNAN ÅTERVINNING Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest.

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena tai poltetaan voimalaitoksessa. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest eller bränns vid förbränningsanläggning.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Kerätään yhteistyössä SPR:n kanssa, lajitellaan ja osa myydään Vaasan jaoston Monitori-kirpputorilla ja lahjoitetaan tarvitseville. Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä. / Insamlas i samarbete med FRK som säljer en del vid Monitoris loppis i Vasa eller doneras till hjälpbehövande. I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi. / Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella. / Behandlas vid problemavfallsanläggningen på ett tryggt sätt.

KAATOPAIKKASIJOITUS / DEPONERING Sijoitetaan kaatopaikalle. / Deponeras på avstjälpningsplatsen.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

21

Ympäristövastuu Miljöansvar

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

PUHDISTETTU SUOTOVESI (ULOSMENEVÄ) / RENAT LAKVATTEN (UTGÅENDE) 60

1,2

50

1,0

40

0,8

30

0,6

20

0,4

10

0,2

2010

2011

BOD7 (mg/l)

2012

2013

2014

NH4N (mg/l)

P (mg/l), oikea asteikko / höger skala

SÄHKÖN KULUTUS / ELFÖRBRUKNING (MWh) 4 000

100 %

3 500

90 %

3 000

80 %

2 500

70 %

2 000

60 %

1 500

50 %

1 000

40 %

500

30 % 20 % 2010

2011

2012

2013

2014

Sähkön omavaraisuusaste / Självförsörjandegrad av el (%)

BIOKAASUN TUOTANTO / PRODUKTION AV BIOGAS (1 000 Nm³) 2 500

40 %

2 000

30 %

1 500

10 %

1 000

-10 %

500

-30 %

-50 % 2010

2011

2012

Muutos / Förändring (%)

2013

2014

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit Miljöaspekter och –indikatorer Kansallisessa jätesuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu, että 50 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 30 % energiana ja korkeintaan 20 % loppusijoitetaan. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa tavoitteena on, että korkeintaan 10 % loppusijoitetaan vuonna 2020.

Kun otetaan huomioon, että Westenergylle varastoitu jäte hyödynnetään energiana, on Stormossen jo saavuttanut edellä mainitut tavoitteet. Vuonna 2014 Stormossenin alueen yhdyskuntajätteestä 46,3 % hyödynnettiin materiaalina ja 50 % energiana. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan 3,7 % loppusijoitettiin.

Stormossenilla biologisesti hajoava jäte kuten erikseen kerätty biojäte ja puhdistamoliete mädätetään kahdessa bioreaktorissa, joissa muodostuu lopputuotteina biokaasua, mädätysjäämää ja prosessivettä. Biokaasu muodostuu noin 65 %:sti metaanista ja loppuosa on suurimmalta osin hiilidioksidia. Biokaasua käytetään lämmitykseen ja sähkön tuottamiseen. Mädätysjäämä käytetään kompostimullan tuottamiseen.

Biokaasulaitoksen vesi käsitellään yhdessä sakokaivolietteen kanssa prosessivedenpuhdistamossa. Kaatopaikkojen suotovedet ja käsittelykenttien pintavedet käsitellään suotovedenpuhdistamossa.

Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesi- ja pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla.

Pohjavesi ja pintavesi Pohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

Suotovesi Stormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet johdetaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2014 puhdistamo käsitteli 78 816 m3 vesiä kaatopaikoilta ja käsittelykentiltä.

Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Stormossenin ympäristölupa velvoittaa näytteiden ottoon neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Stormossen ottaa omia näytteitä kerran viikossa ja analysoi niitä prosessin seuraamiseksi.

Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2014. Katso taulukko edelliseltä sivulta.

Jätevesi Stormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sakokaivolietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin prosessivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriverkostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2014 jäteveden määrä oli 115 294 m3.

Katso ylin taulukko viereiseltä sivulta.

24

I den nationella avfallsplanen har man satt som mål för år 2016 att 50 % av det kommunala avfallet skall återvinnas som material, 30 % som energi och högst 20 % deponeras. I avfallsplanen för Södra- och Västra Finland är målsättningen att högst 10 % deponeras år 2020.

När man beaktar avfallet som lagrats för Westenergy som energiåtervunnet, har Stormossen redan uppnått dessa målsättningar. År 2014 materialåtervanns 46,3 % av det kommunala avfallet från Stormossens område och 50 % energiåtervanns. Det betyder att endast 3,7 % deponerades.

På Stormossen rötas biologiskt avfall, så som separat insamlat bioavfall och slam från reningsverk, i två bioreaktorer och då bildas som slutprodukter biogas, rötrest och processvatten. Biogasen består till ca 65 % av metan och den resterande mängden utgörs till största delen av koldioxid. Biogasen används för uppvärmning och för produktion av el. Rötresten används för produktion av kompostjord.

Vattnet från biogasanläggningen behandlas tillsammans med septiskt slam i processvattenreningsverket. Lakvatten från avstjälpningsplatserna och ytvatten från behandlingsfälten behandlas i lakvattenreningsverket.

Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lakvatten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser.

Grundvatten och ytvatten Provtagning på grundvatten och ytvatten görs fyra gånger per år.

Lakvatten Lakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från behandlingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast substans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2014 behandlade reningsverket 78 816 m3 vatten från avstjälpningsplatserna och behandlingsfälten.

Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Stormossen är genom sitt miljötillstånd ålagt att ta prov fyra gånger i året. Dessutom görs egna prov och analyser varje vecka för att följa med hur väl processen fungerar.

Reningsverket har fungerat bra under året. Se tabellen på föregående sida.

Avloppsvatten Stormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanläggningen, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i processvattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnätet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvattenmängden år 2014 var 115 294 m3. Se tabellen uppe till höger.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

JÄTEVESI VIEMÄRIVERKOSTOON / AVLOPPSVATTEN TILL AVLOPPSNÄTET ÅR 2009 – 2014 Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2009 (mg/l)

Kunnallisen puhdistuslaitoksen raja-arvot / Kommunala reningsverkets gränsvärden

Ympäristöluvan tavoite-arvot / Miljötillståndets målvärden

922

933

450

300

555

387

414

330

300

203

498

315

340

187

65

248

128

184

65

50

15

16

29

23

25

15

10

VuosiVuosiVuosikeskiarvo / keskiarvo / keskiarvo / Årsmedelvärde Årsmedelvärde Årsmedelvärde 2010 2011 2012 (mg/l) (mg/l) (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2014 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2013 (mg/l)

KIINTOAINE FAST SUBSTANS

773

687

764

1363

BOD7

219

448

310

TYPPI KVÄVE

272

333

AMMONIUMTYPPI AMMONIUMKVÄVE

87

FOSFORI FOSFOR

18

750

PINTAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / YTVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

pH

Sähkön johtavuus/ Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mg/l

NH4-N mg/l

Fosfori / Fosfor mg/l

Rauta / Järn mg/l

OJA JÄTEHUOLTOALUEEN YLÄPUOLELLA / DIKE OVANFÖR AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

6,2

47,8

76,3

41,5

6,7

5,1

2,4

0,30

5,3

OJA VANHAN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DEN GAMLA AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,9

120,0

23,5

55,5

3,6

14,9

12,3

0,20

5,4

OJA UUDEN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DET NYA AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

7,1

160,0

34,8

120,8

6,3

34,0

5,3

0,10

3,7

FINNBÄCKEN, ÖVERBYN ETELÄPUOLELLA / FINNBÄCKEN, SÖDER OM ÖVERBY

7,1

90,0

27,0

75,5

2,2

16,2

1,7

0,04

1,4

OJA KARPERÖFJÄRDENIN SUUNTAAN / DIKE MOT KARPERÖFJÄRDEN

6,6

31,0

48,5

22,8

2,1

2,1

0,3

0,09

8,7

POHJAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / GRUNDVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

pH

Sähkön johtavuus / Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODMN mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mg/l

NH4-N mg/l

Fosfori / Fosfor mg/l

Rauta / Järn mg/l

HP 1, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA/ HP 1, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

7,2

24,3

4,6

5,5

2,1

0,7

0,5

2,6

0,8

HP 2, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / HP 2, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,6

24,5

6,6

2,0

2,2

0,3

0,01

0,3

5,4

HP 3, KAATOPAIKAN YLÄPUOLELLA / HP 3, OVANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,8

31,8

8,0

16,0

2,0

1,5

1,3

1,5

2,4

HP 4, UUSI KAATOPAIKKA / HP 4, NYA DEPONIN

6,4

52,8

35,3

4,4

2,6

7,6

6,5

2,7

10,8

Talousveden laatuvaatimus ja suositukset 461/2000 / Hushållsvattnets kvalitetskrav och rekommendationer 461/2000

6,59,5

250 mS/m

5,0 mg/l

250 mg/l

0,4 mg/l

0,2 mg/l

25

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

STORMOSSENIN TOIMITUKSET WESTENERGYLLE / LEVERANSER TILL WESTENERGY FRÅN STORMOSSEN 2014

BIOKAASULAITOKSESSA VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET TILL BIOGASANLÄGGNINGEN 2014

70 000 60 000

60 000

50 000

50 000

40 000

40 000

30 000

30 000

20 000

20 000

10 000

10 000

0

0 2013

2014

Poltetteva jäte / Brännbart avfall

Toimitukset varastosta / Leveranser ur lager

Muu jäte polttoon / Övrigt avfall till förbränning

Toimialueen ulkopuolelta / Leveranser utifrån

2013

2014

Biojäte / Bioavfall

Suotovedenpuhd. liete / Slam från lakvattenrening

Puhdistamo- ym. lietteet / Slam från reningsverk och övriga

Sakokaivoliete / Septiskt slam

Rasvat / Fetter

Biokaasu ja kaatopaikkakaasu Bioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 13 292 tonnia puhdistamolietettä, 1 245 tonnia rasvoja, 33 tonnia liimavettä sekä 12 622 tonnia lietettä omista jätevedenpuhdistamoista. Näistä tuotettiin 888 596 Nm3 biokaasua.

Bioreaktori 2:ssa mädätettiin kauden aikana 9 164 tonnia biologista jätettä, josta tuotettiin 1 236 344 Nm3 biokaasua.

Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007.

Vuonna 2014 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 31 800 Nm3 kaatopaikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten.

Haju, melu ja haittaeläimet Jätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja.

Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys, joka käy Stormossenilla noin neljä kertaa vuodessa.

Vuonna 2014 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stormossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Yhteensä 1 067 lintua hävitettiin.

Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutus Vuonna 2014 jätekeskus kulutti 2,7 GWh sähköä. Kulutetusta sähkömäärästä 2 GWh tuotettiin omalla kaasumoottorilla, joka käyttää reaktoreiden biokaasua polttoaineenaan.

Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneuvot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 78 499 l polttoainetta.

Jätekeskus kulutti 13 379 m3 kunnallista vesijohtovettä ja 38 113 m3 louhoksen vettä vuonna 2013. •

26

Biogas och deponigas I bioreaktor 1 rötades under året 13 292 ton reningsverksslam, 1 245 ton fett, 33 ton limvatten och 12 622 ton slam från de egna reningsverken och av det producerades 888 596 Nm3 biogas.

I bioreaktor 2 rötades under året 9 164 ton biologiskt avfall och av det producerades 1 236 344 Nm3 biogas.

Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdigställdes sommaren 2007. År 2014 använde Stormossens värmecentral ca 31 800 Nm3 gas från deponin för värmeproduktion till processen.

Lukt, buller och skadedjur Avfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och man har inte ålagts att följa upp lukt eller buller.

Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag som besöker Stormossen ca 4 ggr i året. År 2014 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårdsdistrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. Under året avlivades 1 067 fåglar.

El-, vatten och bränsleförbrukning År 2014 förbrukade avfallscentralen 2,7 GWh el. Av den använda mängden el producerades 2 GWh av den egna gasmotorn, med biogas från reaktorerna som bränsle.

Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 78 499 l bränsle under året.

Avfallscentralen använde 13 379 m3 kommunalt vatten och 38 113 m3 vatten från schaktet under året. •

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Johtamisjärjestelmä Ledningssystemet

Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mittareiden avulla.

Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukaisesti toukokuussa 2010. Toiminta sertifioitiin ISO 9001:2008 standardin mukaisesti 2.5.2013. • Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internationella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att företaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verksamheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs. mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälso- och säkerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifierades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010. Den 2.5.2013 certifierades verksamheten också enligt kvalitetsstandarden ISO 9001:2008. •

27

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Laatu-, terveys-, turvallisuus ja ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 2014

Övergripande och detaljerade mål för kvalitet, hälsa, säkerhet och miljö 2014

1. JÄTTEENKÄSITTELYMME TULEE OLLA TEHOKASTA JA TALOUDELLISTA JA MEIDÄN TULEE JATKUVASTI PYRKIÄ HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMISEEN A. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 95 % vuonna 2014. Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana vähintään 50 %. Korkeintaan 5 % loppusijoitetaan.

B. Vuonna 2014 vastaanotettu lajiteltu biojäte menee kokonaisuudessaan mikseriin ja mädätetään reaktorissa.

C. Vuonna 2015 rejektissä olevan biojätteen määrä puolittuu.

D. 90 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristö ystä vällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.

E. Vuonna 2014 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.

F. Vuonna 2014 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 40 000 litraa polttoöljyä.

G. Vuonna 2014 vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m3.

H. Kuormien tarkistusta tehostetaan. Tarkistukset dokumentoidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

I. Liikennekaasun maksimaaliselle tuotannolle luodaan edellytykset.

1. VÅR AVFALLSHANTERING SKALL PRÄGLAS AV EFFEKTIVITET, GOD EKONOMI OCH STÄNDIG UTVECKLING MOT ÖKAD ÅTERVINNING A. Återvinningsgraden för kommunalt avfall skall år 2014 vara minst 95 %.

Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåter vinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 5 %.

B. År 2014 går allt inkommande utsorterat bioavfall till mixern och rötas i reaktorn.

C. År 2015 halveras mängden bioavfall i rejektet.

D. 90 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt.

E. År 2014 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el.

F. År 2014 används högst 40 000 liter brännolja för processuppvärmning.

G. År 2014 inköps högst 11 500 m3 vatten.

H. Lassgranskningarna effektiveras och dokumenteras samt åtgärdas enligt befintliga direktiv.

I. Förutsättningar för en maximal produktion av fordonsgas skapas.

2. JÄTTEENKÄSITTELYMME AIHEUTTAMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TULEE VÄHENTYÄ A. Prosessivedenpuhdistamon päästötason tulee alittaa Mustasaaren kunnan kanssa sovitut raja-arvot. Samalla pyrimme saavuttamaan ympäristöluvan tavoitearvot.

B. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristö luvassa annetut raja-arvot.

C. Laaditaan loppusijoitus- ja polttokelpoisuuden tarkastusta koskeva rutiini sellaiselle jätteelle, joka ei vastaa yhdyskuntajätettä.

D. Vanhan kaatopaikan sulkeminen jatkuu ja sulkeminen suoritetaan uuden sulkemissuunnitelman mukaisesti.

E. Uudelle kaatopaikalle laaditaan sulkemissuunnitelma.

3. PALVELUMUOTOJAMME KEHITTÄMÄLLÄ PYRIMME VÄHENTÄMÄÄN JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖKUORMITUSTA A. Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2014 asiakaskyselyssä tavoitellaan arvosanaa 8,6.

B. Asiakkaiden tulee kokea saavansa toivomaansa palvelua.

C. Vuonna 2012 käynnistimme noutopalvelun. Tavoitteena on vähintään 130 asiakasta vuodessa.

D. Teemme vaarallisen jätteen vastaanottopisteiden löytämisen asiakkaille helpommaksi.

E. Maalahden hyötykäyttöasema siirretään keskeisemmälle paikalle 2015.

F. Ekomaksu säilyy samalla tasolla, joka päätettiin vuonna 2013.

G. Puhelinkeskukseen tulevien puhelujen vastausprosentin tulee olla keskimäärin vähintään 88 %.

4. TYÖYMPÄRISTÖMME TULEE OLLA TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ A. Tavoitteena on vastaanottaa vähintään 40 raporttia läheltä piti -tilanteista. Niiden avulla voimme ehkäistä työtapaturmia.

B. Työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä.

C. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti.

D. TYKY-toiminta aktivoi henkilöstöä järjestettyjen toimintojen kautta ja motivoi henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvin vointia ja siten myös työkykyä.

E. Vapaa-ajankomitea työskentelee toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteenaan kasvattaa henkilöstön yhteishenkeä.

F. Laaditaan ohjelma niiden toiminnantekijöiden korjaamiseksi, jotka henkilöstötutkimuksessa koettiin kriittisimmiksi.

G. Työohjeet, toimenkuvat ja rutiinit päivitetään M-Filesiin ja intraan ja niistä tiedotetaan henkilöstölle.

2. MILJÖPÅVERKAN ORSAKAD AV VÅR AVFALLSHANTERING SKALL MINSKA A. Utsläppsnivån från processreningsverket skall understiga gräns värdena i överenskommelsen med Korsholms kommun. Samtidigt strävar vi efter att nå målvärdena i miljötillståndet.

B. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gräns värdena i miljötillståndet.

C. En rutin för att kontrollera deponerbarhet och brännbarhet på avfall som inte motsvarar kommunalt avfall utarbetas.

D. Stängningen av gamla avstjälpningsplatsen fortsätter och utförs enligt den nya stängningsplanen.

E. En stängningsplan för nya deponin görs upp.

3. GENOM ATT UTVECKLA VÅRA SERVICEFORMER SER VI TILL ATT MINSKA AVFALLSHANTERINGENS MILJÖBELASTNING A. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundundersökning år 2014 uppnå helhetsvitsordet 8,6 för Stormossens verksamhet.

B. Våra kunder skall uppleva att de får den service de förväntar sig.

C. År 2012 inleddes hämtservice från kunderna. Vår målsättning är att ha minst 130 kunder per år.

D. Vi underlättar för kunderna att hitta mottagningsplatser för farligt avfall.

E. Återvinningsstationen i Malax flyttas till en mera central plats år 2015.

F. Ekoavgiften bibehålls på samma nivå som beslöts 2013.

G. Svarsprocenten på inkommande samtal till telefonväxeln ska vara minst 88 % i genomsnitt.

4. VÅR ARBETSMILJÖ SKALL VARA SÄKER OCH TRIVSAM A. Vår målsättning är att få in rapport på minst 40 nära ögat händelser per år. På det viset förebygger vi arbetsolyckor.

B. Arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga.

C. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan.

D. TYKY-verksamheten aktiverar personalen genom ordnade aktiviteter och motiverar personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga.

E. Fritidskommittén arbetar enligt verksamhetsplanen med målsättning att främja sammanhållningen bland personalen.

F. Ett program görs upp för att åtgärda de verksamhetsfaktorer som var mest kritiska i personalundersökningen.

G. Arbetsinstruktioner, befattningsbeskrivningar och rutiner uppdateras i M-Files och på intran och skolas till personalen.

MUUTAMIEN TÄRKEIDEN TAVOITTEIDEN SEURANTA / UPPFÖLJNING AV NÅGRA AV DE VIKTIGA MÅLSÄTTNINGARNA 2014 TAVOITTEET

TULOKSET

MÅLSÄTTNING

RESULTAT

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 95 % vuonna 2014.

Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana vähintään 50 %.

Korkeintaan 5 % loppusijoitetaan.

Vuonna 2014hyötykäyttöaste oli 96,3 %. Materiaalina hyödynnettiin 46,1 %, energiana 50 % ja 3,7 % loppusijoitettiin.

Återvinningsgraden för kommunalt avfall skall år 2014 vara minst 90 %.

Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 5 %.

År 2014 var återvinningsgraden 96,3 %. 46,3 % materialåtervanns och 50 % energiåtervanns.

3,7 % deponerades.

90 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.

Vuonna 2014 muutettiin 83 % tuotetusta biokaasusta energiaksi.

90 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt.

År 2014 omvandlades 83 % av all biogas till energi.

Vuonna 2014 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.

Kulutetusta sähköstä 54 % muodostui ostetusta sähköstä.

År 2014 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el.

54 % av den förbrukade elen utgjordes av inköpt el.

Vuonna 2014 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 40 000 litraa polttoöljyä.

Vuonna 2014 prosessilämmitykseen käytettiin 21 497 litraa polttoöljyä.

År 2014 används högst 40 000 liter brännolja för processuppvärmning.

År 2014 användes 21 497 liter brännolja för processuppvärmning.

Vuonna 2014 vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m3.

Vettä ostettiin 13 379 m³.

År 2014 inköps högst 11 500 m3 vatten.

13 379 m3 vatten köptes.

Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Kaikki vuosikeskiarvot alittavat ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet.

Alla årsmedelvärden underskrider gränsvärdena i miljötillståndet.

Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2014 asiakaskyselyssä tavoitellaan arvosanaa 8,6.

Tulos vuonna 2014 oli 8,6.

Stormossens mål är nöjda kunder.

Målsättningen är att i kundundersökning år 2014 uppnå helhetsvitsordet 8,6 för Stormossens verksamhet.

Resultatet år 2014 var 8,6.

Vuonna 2012 käynnistimme noutopalvelun. Tavoitteena on vähintään 130 asiakasta vuodessa.

Vuonna 2014 asiakkaiden määrä oli 140 kpl.

År 2012 inleddes hämtservice från kunderna. Vår målsättning är att ha minst 130 kunder per år.

År 2014 hade vi 140 kunder.

Tavoitteena on vastaanottaa vähintään 40 raporttia läheltä piti -tilanteista.

Niiden avulla voimme ehkäistä työtapaturmia.

Vuonna 2014 vastaanotettiin 8 raporttia.

Vår målsättning är att få in rapport på minst 40 nära ögat händelser per år.

På det viset förebygger vi arbetsolyckor.

Under året gjordes 8 rapporter.

29

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt Avvikelser, olyckor, reklamationer och fĂśrfrĂĽgningar

Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaatioiden ja kyselyjen suhteen ja dokumentoivat ne PRO24:ään. Tapauksia seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa.

Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfrågningar och dokumenterar dem i PRO24. Händelserna följs upp regelbundet på ledningsgruppens veckomöten.

Vuonna 2014 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 13 sisäistä poikkeamaraporttia. Lisäksi raportoitiin 2 työtapaturmaa, 4 onnettomuutta, 3 paloa ja 8 läheltä piti –tilannetta. Samalla ajanjaksolla tehtiin 12 reklamaatiota, 3 kyselyä ja 1 ehdotus . •

Under år 2014 gjordes totalt 13 stycken interna avvikelserapporter. Dessutom rapporterades 2 arbetsolyckor, 4 olyckor, 3 bränder och 8 nära ögat-händelser. Under samma period gjordes 12 stycken reklamationer, 3 förfrågningar och 1 förslag. •

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

LIIKEVOITTO / RÖRELSEVINST, 1 000 EUR 600

6,0 %

500

5,0 %

400

4,0 %

300

3,0 %

200

2,0 % 1,0 %

100 2010

2011

2012

2013

2014

% liikevaihdosta / i % av omsättningen

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR 2 500

2 000

1 500

1 000

500 2010

2011

2012

2013

2014

Poistot / Avskrivningar (1 000 €)

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET (%) 25 %

200 %

20 %

160 %

180 %

140 % 120 %

15 %

100 % 80 %

10 %

60 % 5%

40 % 2010

2011

2012

2013

2014

Suht. velkaantuneisuus (oikea asteikko) / Relativ skuldsättning (höger skala)

20 %

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar Stormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, joka ottaa kestävän kehityksen huomioon.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå, som beaktar en hållbar utveckling.

RAHAVIRRAT 2014 PENNINGFLÖDE 2014 Ekomaksutulot / Intäkter från ekoavgifter 2,378 milj. €

Investoinnit / Investeringar 2,035 milj. €

Jätteen käsittelymaksutulot / Intäkter från behandlingsavgifter 8,705 milj. € Ulosmyytävien tuotteiden tulot / Intäkter från sålda produkter 0,739 milj. € Palveluiden myyntitulot / Intäkter från sålda tjänster 0,216 milj. €

Materiaalien ja palveluiden toimittajat / Leverantörer av material och tjänster 8,339 milj. €

Liikevaihto / Omsättning 12,038 M€

Lainojen nostot / Upptagning av lån 1,000 milj. €

Stormossenin asiakkaat ja jätemaksut Jätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (autonrenkaat, keräyspaperi, tietyt pakkaukset, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut). Verovaroja ei saa siis käyttää jätehuollon rahoittamiseen.

34

Palkat ja muut henkilöstökulut / Löner och övriga personalkostnader 2,396 milj. € Jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot / Avfallsskatt, elaccis och inkomstskatter 0,247 milj. € Lyhennykset ja korot, netto / Amorteringar och räntor, netto 0,665 milj. €

Stormossens kunder och avfallsavgifter Avfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar avfall betalar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av producentansvar (däck, returpapper, vissa förpackningar, skrotbilar, el- och elektronikskrot samt batterier och ackumulatorer). Skattemedel får alltså inte användas för finansiering av avfallshanteringen.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Ekomaksut Ekomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräyskampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen. Myös jätelautakunnan kustannukset tulee kattaa ekomaksuilla.

Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemien vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauksilla.

Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.

Ekoavgifter Ekoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och ekopunkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av återvinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätthållande och utveckling av avfallsservicen. Även avfallsnämndens kostnader skall täckas med ekoavgifterna.

Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottagnings-, behandlings- och särskilda serviceavgifter vid återvinningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av producentsamfund.

Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fritidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 2014 3 187 472 € (ALV / MOMS 0 %)

EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 2014 3 024 733 € (ALV / MOMS 0 %) Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 377 700 €

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 926 078 €

Käsittelymaksut / Behandlingsavgifter; 133 459 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 324 395 € Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 98 638 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 22 923 €

Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 21 136 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 490 651 €

Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 375 265 € Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 327 381 €

16,2 % 0,8 %

Jätelautakunta / Avfallsnämnden; 114 578 €

78,6 % 4,4 %

3,02 milj. €

10,3 %

3,6 %

60,4 %

11,8 % 0,7 % 3,1 %

3,19 milj. €

10,2 %

35

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Käsittely- ja kuljetusmaksut Stormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta.

POLTETTAVAN JÄTTEEN 240 LITRAN ASTIAN TYHJENNYSMAKSU KESKIMÄÄRIN 9,71 € (sis. alv) – VAASA JA MUSTASAARI 2014

Behandlings- och transportavgifter Stormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushållen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgiften vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbolagen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet.

STORMOSSEN 2014, €/a, sis.alv. / inkl. moms VAASA / VASA & MUSTASAARI / KORSHOLM Ok-talo 240l polt. jäte / Egnah. hus 240l brännb. avfall

TÖMNINGSAVGIFTEN I GENOMSNITT FÖR ETT 240L KÄRL FÖR BRÄNNBART AVFALL 9,71 € (inkl. moms) - VASA OCH KORSHOLM 2014

Kuljetus / Transport; 155,36 € Käsittely / Behandling; 97,20 €

Kuljetus / Transport; 5,98 €

Ekomaksu, 3 henk. * / Ekoavgift, 3 pers. *; 67,60 €

Käsittely / Behandling; 3,74 €

21 %

49 %

38 % 62 %

9,71 €

320 € 30 %

Hintatiedot perustuvat suhteellisen pieneen määrään jätteentuottajien ilmoituksiin, eivätkä näin ollen ole tilastollisesti täysin edustavia, mutta antavat kuitenkin indikaation voimassaolevasta hintatasosta. / Prisuppgifterna baserar sig på uppgifter från ett mindre antal avfallsproducenter och är därför inte statistiskt sett representativa, men ger dock en indikation på gällande prisnivå.

Kuljetusliikkeiden perimät tyhjennysmaksut Stormossenin alueella sovelletaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätelaitosyhdistyksen tekemän vertailun mukaan 240 litran jäteastian tyhjennys Vaasassa ja Mustasaaressa maksaa keskimäärin 38 % enemmän verrattuna niihin kuntiin jossa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus (7,05 €/tyhjennys) ja oli keskimäärin 9,71 €/tyhjennys ja vaihteli 7,28 ja 13,65 euron välillä.

Stormossenin kuljetusliikkeiltä perimä poltettavan jätteen käsittelymaksu on 1,6 % maan keskiarvon alapuolella.

Tömningsavgifterna som transportbolagen uppbär På Stormossens område tillämpas avfallstransport som fastighetsinnehavaren ordnar. Enligt Avfallsverksföreningens jämförelse 2014 kostar tömningen för ett 240 liters avfallskärl i Vasa och Korsholm i genomsnitt 38 % mera jämfört med kommuner med kommunalt anordnad avfallstransport (7,05 €/tömning) och uppgick till 9,71 €/tömning i genomsnitt och varierade mellan 7,28 och 13,65 €/tömning.

Den behandlingsavgift för brännbart avfall, som Stormossen uppbär av transportbolagen, ligger 1,6 % under medeltalet i landet.

*

1 henk. / 1 pers. = 36,67 € 2 henk. / 2 pers. = 54,99 € 3 henk. / 3 pers. = 67,60 € ≥ 5 huon. / 5 bost. = 51,57 € ( rivi-, kerrostalot / rad-, våningshus) • Omakotitalossa asuvan 3-hengen perheen jätehuoltokustannukset Vaasassa ja Mustasaaressa olivat vuonna 2014 keskimäärin yhteensä n. 320 €, kun se Suomessa keskimäärin oli 263,50 € vuonna 2014 Jätelaitosyhdistyksen vertailun mukaan.

• Poltettavan jätteen käsittelymaksu on Stormossenin alueella 1,6 % alle maan keskiarvon (Jätelaitosyhdistyksen vertailu, 2013).

• Avfallshanteringskostnaderna för en 3-personers familj i ett egnahemshus i Vasa och Korsholm uppgick år 2014 till sammanlagt ca 320 € i genomsnitt, då den i genomsnitt var 263,50 € år 2013 i Finland enligt Avfallsverksföreningens jämförelse.

• Behandlingsavgiften för brännbart avfall på Stormossens område ligger 1,6 % under medeltalet i Finland (Avfallsverksföreningens jämförelse, 2014).

Stormossen vastaanottaa ja käsittelee myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Myös öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä. Palveluiden myynti muille jäteyhtiöille ja yrityksille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi.

Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun, sähkön ja puuhakkeen myynnistä sekä hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta. Muiden palveluiden myynti koostuu mm. tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista.

Stormossen tar även emot och behandlar avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Även oljeförorenade jordmassor tas emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av farligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall.

Försäljningen av behandlingstjänster till andra avfallsbolag och till företag ger stordriftsfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta.

Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av biogas, elektricitet, träflis och metallskrot för återvinning. Försäljning av övriga tjänster omfattar bl.a. ersättningar från producentsamfund.

Investoinnit Investoinnit olivat yhteensä 2 035 331 euroa käsittäen mm. konttorin laajennuksen, muutostyöt biologisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä varten biokaasulaitoksessa, uuden höyrykeskuksen sekä siltanosturin hankinnan biokaasulaitokseen. Lisäksi jätekeskus liitettiin Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Kauden aikana aloitettiin investoinnit kaasunjalostuslaitokseen ja tankkausasemaan liikennekaasun myyntiä varten, mm. tankkausaseman maapohjatyöt.

Tulevien vuosien investointisuunnitelma kattaa mm. biokaasulaitoksen mekaanisen käsittelyn tehostamista, uusien hyötykäyttöasemien rakentamista Maalahteen ja Vaasaan, Stormossenin hyötykäyttöaseman laajentamista, käsittelyalueiden laajentamista jätekeskuksen alueella sekä hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden jatkuvat parannukset.

Investeringar Investeringarna, som uppgick till totalt 2 035 331 euro, omfattade bl.a. utbyggnad av kontoret, ändringsarbeten för mottagning och behandling av biologiskt avfall i biogasanläggningen, anskaffning av en ny ångcentral samt en travers till biogasanläggningen. Dessutom anslöts avfallscentralen till Vasa Elektriska Ab:s fjärrvärmenät. Under året påbörjades även investeringen i en gasuppgraderingsanläggning och en tankningsstation för försäljning av fordonsgas, bl.a. anlades grunden för den kommande tankningsstationen.

Investeringsplanen för de kommande åren omfattar i övrigt effektivering av den mekaniska behandlingen i biogasanläggningen, byggande av nya återvinningsstationer i Malax och Vasa, utbyggnad av återvinningsstationen vid Stormossen, utvidgning av behandlingsområden vid avfallscentralen samt fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter.

Julkiset hankinnat Vuoden aikana suoritettiin kuusi julkista hankintaa käsittäen mm. kuljetusja käsittelypalveluja sekä rakennushankkeita. Hankintojen yhteenlaskettu arvo on n. 3,1 milj. euroa.

Yhteiskunta Stormossen maksoi jäteveroa valtiolle yhteensä 233 410 €. Tuloveroa ei maksettu lainkaan tilikaudelta. Tuotetusta sähköstä maksettiin valmisteveroa 13 153 €.

Vuoden aikana maksettiin toimintatukea yleishyödyllisille yhteisöille ja yhdistyksille yhteensä 760 €. Tukea vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Natur och Miljö rf. •

Offentliga upphandlingar Under året genomfördes sex offentliga upphandlingar omfattande bl.a. trans-port- och behandlingstjänster samt byggprojekt. Värdet på upphandlingarna uppgår totalt till ca 3,1 milj. euro.

Samhälle Avfallsskatt till staten betalades totalt 233 410 €. Ingen inkomstskatt betalades för räkenskapsperioden. För producerad el betalades 13 153 € i accis.

Under året betalades verksamhetsunderstöd till allmännyttiga samfund och föreningar totalt 760 €. Stöden betalades till Finlands Naturskyddsförbund rf, Natur och Miljö rf. •

37

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

KESKEISET TUNNUSLUVUT, TALOUS / NYCKELTAL, EKONOMI

STORMOSSEN 2014

STORMOSSEN 2013

VALTAKUNNALL. KESKIARVO / RIKSOMFATT. MEDELTAL ¹ 2013

12 038 060

11 489 375

11 018 749

7,9 %

7,0 %

7,9 %

Ostetut palvelut, % liikevaihdosta Köpta tjänster, % av omsättningen

51,9 %

47,0 %

54,0 %

Vrt. henkilöstökulujen osuuteen, saadaan kuva toimintatavasta, tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla. / En jämförelse av detta tal med personalkostnaderna beskriver verksamhetssättet, dvs gör man själv eller använder man utomstående entreprenörer.

Henkilöstökulut, % liikevaihdosta Personalkostnader, % av omsättningen

18,5 %

18,8 %

12,1 %

kts edellinen / se föregående

2,1 % (1,9 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

2,5 % (2,4 % kokonais liikevaihdosta / av totalomsättningen)

- % (9,3 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

Jos jäteveron osuus on keskimääristä isompi, jätelaitoksen jätevirrasta päätyy kaatopaikalle keskimääräistä isompi osa. Pieni osuus kertoo, että jätteiden hyötykäyttö on keskimääräistä tehokkaampaa. / Om avfallsskattens andel är större än medeltalet, hamnar en större del än genomsnittet av avfallsbolagets avfallsströmmar på avstjälpningsplatsen.

En liten andel betyder, att återvinningen av avfallet är effektivare än genomsnittet.

Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja. Voittoa tavoittelevissa yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %. / Rörelsevinsten mäter resultatet för företagets egentliga verksamhet före finansiella kostnader och skatter. I företag som eftersträvar vinst är allmänt över 10 % bra och under 5 % svagt.

Kokonaisliikevaihto, € Totalomsättning, € Tuotteiden ja palveluiden myynnin osuus liikevaihdosta, % / Försäljning av produkter och tjänster som andel av omsättningen, %

Jätevero, % käsittelymaksu- ja kiinteistä jätemaksutuloista / Avfallsskatt, % av intäkterna från behandlings- och fasta avfallsavgifter

Liiketulos, % liikevaihdosta Rörelsevinst, % av omsättningen

Investoinnit, €/vuosi Investeringar, €/år Investoinnit, % liikevaihdosta Investeringar, % av omsättningen

Suunnitelman mukaiset poistot, % liikevaihdosta / Avskrivningar enligt plan, % av omsättningen

Omavaraisuusaste, % Soliditet, %

Taseen loppusumma, € Balansens slutsumma, €

Taseen loppusumma, €/asukas Balansens slutsumma, €/invånare

Liikevaihto/taseen loppusumma Omsättning/balansens slutsumma

3,4 %

4,1 %

5,9 %

2 035 331

1 683 080

785 133

16,9 %

14,6 %

7,1 %

7,9 %

9,3 %

21,0 %

18,4 %

9,5 %

Pääasiassa rahavirta tulee sisälle tulevista jätteistä. Hyötyjätteiden ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta. / I huvudsak kommer avfallsbolagens penningflöde från inkommande avfall. Försäljning av återvinnbart avfall och tjänster är ett växande penningflöde.

Investoinnit vuoden aikana. / Anger hur mycket avfallsbolaget investerat under året.

Kuvaa investointiastetta paremmin (investoinnit huomioitu pidemmältä ajalta). Mitä suuremmat poistot, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. / Beskriver anläggningens investeringsgrad bättre än föregående nyckeltal, eftersom också investeringar från en längre period tas i beaktande. Ju större avskrivningar desto större investeringar har förverkligats under de gångna åren.

42,8 %

Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo). / Beskriver anläggningens investeringsgrad under en längre period. Ju större belopp, desto större investeringar har bolaget förverkligat under årens lopp. (oavskrivet balansvärde av anläggnings-/ materiella tillgångar)

15 883 591

12 486 022

151

154

99

0,72

Kuvaa toiminnan laajuutta. / Beskriver verksamhetens omfattning.

Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuus-aste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %. / Soliditeten visar det egna kapitalets andel av totalkapitalet. Den mäter företagets förmåga att bära eventuella förluster och förmåga att svara för sina åtaganden på lång sikt. I allmänhet är en soliditetsgrad över 40 % god och under 20 % svag.

15 562 084

0,77

KUVAUS / BESKRIVNING

0,88

Pääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempi luku, sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit (ks. edellä). / Relationstalet beskriver kapitalintensiteten / investeringsgraden. Ju mindre belopp, desto större balans och större investeringar (se föregående).

1 Vertailussa 24 jäteyhtiötä, pois lukien HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelu).

Kaikista tunnusluvuista ei ole vertailulukua käytettävissä. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry. / Jämförelse mellan 24 avfallsbolag, exkl. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster).

Alla nyckeltal har inte ett jämförelsetal från övriga avfallsbolag. Källa: Avfallsverksföreningen rf.

39

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse: Gustav Backman (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Göran Westerlund (Vöyri/Vörå, jäsen/ledamot), Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/styrelsens sekreterare), Leif Åkers (toimitusjohtaja/verkställande direktör), Håkan Anttila (Vaasa/Vasa, puheenjohtaja/ordförande), Gunbritt Tallbäck (Mustasaari/Korsholm, varapuheenjohtaja/viceordförande), Dan Örndahl (Mustasaari/Korsholm, jäsen/ledamot), Håkan Knip (Maalahti/Malax, varajäsen/suppleant), Kari Peltola (Vaasa/Vasa, varajäsen/suppleant), Petri Mäntysaari (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot) Kuvasta puuttuvat/frånvarande: Arttu Uhlgren (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot), Jaakko Rinta (Isokyrö/Storkyro, jäsen/ledamot), Ulf Granås (Korsnäs, jäsen/ledamot)

2014 / 2015

Hallitus Styrelse Håkan Anttila .........................Vaasa/Vasa.......................................... puheenjohtaja/ordförande Gunbritt Tallbäck .................Mustasaari/ Korsholm ................. varapuheenjohtaja/ viceordförande Petri Mäntysaari ...................Vaasa/Vasa.......................................... jäsen/ledamot (12.5.2014 alkaen/från 12.5.2014) Jaakko Rinta ...........................Isokyrö/Storkyro ............................ jäsen/ledamot Arttu Uhlgren ........................Vaasa/Vasa.......................................... jäsen/ledamot Göran Westerlund..............Vöyri/Vörå ........................................... jäsen/ledamot Dan Örndahl...........................Mustasaari/ Korsholm ................. jäsen/ledamot Gustav Backman ..................Vöyri/Vörå ........................................... varajäsen/suppleant Ulf Granås ................................Korsnäs ................................................. varajäsen/suppleant Håkan Knip ..............................Maalahti/Malax................................. varajäsen/suppleant Kari Peltola ..............................Vaasa/Vasa.......................................... varajäsen/suppleant Toimitusjohtaja/Verkställande direktör ............................... Leif Åkers Tilintarkastajat/Revisorer Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHT Ernst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

40

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Toimintakertomus / Verksamhetsberättelse

1.1. – 31.12.2014 Yleistä Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 28.3.1985. Sen kaupparekisterinumero on 349.102 ja kotipaikka Mustasaari. Yhtiön perustivat Mustasaaren kunta ja Vaasan kaupunki. Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnat liittyivät myöhemmin yhtiön osakkaiksi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. 1.1.2013 alkaen Stormossen kuuluu Vaasan kaupungin konserniin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen seurauksena. Vaasan kaupungin omistusosuus ylittää 50 % (54,35 %).

Päättynyt vuosi oli Stormossenin 28. tilikausi.

Joulukuussa 2007 Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n, joka merkittiin kaupparekisteriin 1.1.2008. Vuoden 2008 alussa laajennettiin osakaspohja käsittämään Lakeuden Etappi Oy:tä, Vestia Oy:tä, Oy Botniarosk Ab:ta ja Millespakka Oy:ta. Stormossenin omistusosuus on 32,95 %.

Westenergyn ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka myy jätteenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuotettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön elokuun lopulla 2012. Stormossen on sitoutunut toimittamaan vähintään 40 000 tonnia jätettä per vuosi, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen.

Stormossen on aloittanut yhteistyön muiden kunnallisten jäteyhtiöiden kanssa Westergyn laitoksessa olevan lisäkapasiteetin hyödyntämiseksi.

Lisäkapasiteettia on syntynyt siitä, että Westenergylle toimitetun jätteen lämpöarvo on ollut arvioitua alhaisempi. Tämän tuloksena Westenergy pystyy hyödyntämään isomman määrän poltettavaa jätettä.

Kauden aikana Stormossen solmi Vaasan kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen jonka mukaan Stormossen toimittaa liikennekaasua 12 kaasubussille. Sopimuksen mukaan Stormossen hankkii kaasunjalostuslaitoksen, jossa biokaasua puhdistetaan täyttämään liikennekaasustandardia, ja tankkausaseman busseja varten sekä yleisöä varten. Hankinnasta on valitettu Markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus antanee ratkaisunsa kevään 2015 aikana. Liikennekaasun myynti aloitetaan arviolta alkukesään mennessä 2016.

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste nousi 96 %:iin (96 % vuonna 2013).

Valtakunnallinen tavoite on 70 %.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut muita tapahtumia kuin omistussuhteissa jotka olennaisesti vaikuttaisivat toimintaan nykyisellä tilikaudella.

Allmänt Bolaget antecknades i handelsregistret den 28.3.1985, med nummer 349.102. Dess hemort är Korsholm. Bolaget grundades av Korsholms kommun och Vasa stad. Senare anslöt sig Korsnäs, Lillkyro, Malax, Storkyro och Vörå kommuner som ägare. Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. Fr.o.m. 1.1.2013 ingår Stormossen som koncernbolag i Vasa stads koncern som en följd av kommunsammanslagningen mellan Vasa stad och Lillkyro kommun. Vasa stads ägarandel i Stormossen överstiger 50 % (54,35 %).

Det gångna året är bolagets tjugoåttonde räkenskapsperiod.

I december 2007 grundade Stormossen bolaget Westenergy Oy Ab, som antecknades i handelsregistret 1.1.2008. I början av 2008 utvidgades ägarbasen i Westenergy Oy Ab till att omfatta även Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Oy Botniarosk Ab och Millespakka Oy. Stormossens ägarandel är 32,95 %. Westenergy driver en avfallsförbränningsanläggning som säljer avfallshanteringstjänster åt ägarna enligt självkostnadsprincipen. Den producerade ångan säljs till Vasa Elektriska Ab, som i sin anläggning omvandlar ångan till fjärrvärme och elektricitet. Westenergys anläggning blev färdig och togs i bruk i slutet av augusti 2012. Stormossen har förbundit sig att leverera minst 40 000 ton avfall per år under 20 år från och med 2013.

Stormossen har inlett samarbete med andra kommunala avfallsbolag om utnyttjande av den tilläggskapacitet som finns vid Westenergy. Til�läggskapaciteten kommer från att det brännbara avfallet som levereras till Westenergy har visat sig ha ett lägre värmevärde än beräknat. Detta resulterar i att Westenergy kan bränna mera brännbart avfall.

Stormossen slöt under perioden ett samarbetsavtal med Vasa stad om leverans av fordonsgas till 12 gasbussar. Avtalet innebar att Stormossen upphandlar en uppgraderingsanläggning, som renar biogasen så att den uppfyller kvalitén enligt standarden för fordonsgas, och en tankningsstation för bussar samt en publik tankningsstation. Ett besvär mot upphandlingen har inlämnats till Marknadsdomstolen. Marknadsdomstolen väntas komma med sitt beslut under våren 2015. Försäljningen av fordonsgas inleds uppskattningsvis under försommaren 2016. Återvinningsgraden för samhällsavfallet uppgick under perioden till 96 % (96 % 2013). Den nationella målsättningen är 70 %.

Efter räkenskapsperiodens utgång har inga händelser inträffat som väsentligt skulle inverka på verksamheten under den pågående räkenskapsperioden.

YHTIÖN TULOSKEHITYS

FÖRETAGETS RESULTATUTVECKLING

Toiminnan laajuus Yrityksen liikevaihto oli tilikaudella 12,038 milj. euroa (11,489 milj. euroa v.

2013), kasvua 4,8 %. Stormossen vastaanotti yhteensä 138 200 tonnia jätettä verrattuna edellisen vuoden 136 500 tonniin (määriin ei ole laskettu kaatopaikkojen peittämiseen käytettyjä puhtaita maamassoja).

Stormossen työllisti kesimäärin 47 (46) henkilöä vuoden aikana.

Verksamhetens omfattning Företagets omsättning var under räkenskapsperioden 12,038 milj. euro (11,489 milj. euro år 2013), en ökning med 4,8 %. Totalt mottogs 138 200 ton avfall jämfört med 136 500 ton året innan (i mängderna har inte beaktats rena jordmassor, som används för täckning av avstjälpningsplan).

Stormossen sysselsatte i genomsnitt 47 (46) personer under året.

41

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN / ANSTÄLLDA I MEDELTAL

12 000

50

10 000

40

8 000 30 6 000 20

4 000

10

2 000 2010

2011

2012

2013

2014

2010

2011

2012

2013

2014

Tulos ja kannattavuus Liikevoitto heikkeni hieman verrattuna vuoteen 2013 ja oli 409 619 euroa, eli 3,4 % liikevaihdosta (470 898 euroa vuonna 2013 tai 4,1 % liikevaihdosta). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 311 194 euroa (359 391 euroa v. 2013).

Yrityksen kannattavuus, mitattuna sijoitetun pääoman tuottona, heikkeni hieman 4,8 %:sta vuonna 2013 3,8 %:iin vuonna 2014. Toimintaperiaatteiden mukaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista verrata tunnuslukuja voittoa tavoitteleviin yrityksiin liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

Resultat och lönsamhet Rörelsevinsten försämrades något jämfört med år 2013 och uppgick till 409 619 euro, dvs. 3,4 % av omsättningen (470 898 euro år 2013 eller 4,1 % av omsättningen). Resultatet före bokslutsdispositioner och skatter blev 311 194 euro (359 391 euro år 2013).

Företagets lönsamhet, mätt med avkastning på investerat kapital, försämrades något från 4,8 % år 2013 till 3,8 % år 2014. Enligt verksamhetsprinciperna är det dock inte ändamålsenligt att jämföra ekonomiska nyckeltal med vinststrävande bolag för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet.

Rahoitus Maksuvalmius heikkeni vuoden loppua kohti johtuen kiihtyvästä investointitahdista, poltettavan jätteen varaston tyhjentämisestä ja meneillä olevista vanhan kaatopaikan sulkemistöistä. 500 000 euron shekkiluottolimiitti otettiin käyttöön ja nostettiin uusia lainoja yhteensä 1 000 000 euroa. Lisäksi otettiin 500 000 euron kassalaina Vaasan kaupungilta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 566 427 euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa yhteensä 7,454 milj. euroa.

Vakavaraisuus oli 21 % vuonna 2014 verrattuna edellisen vuoden 18,4 %:iin.

Korkoriskien pienentämiseksi on n. puolet lainakannasta sidottu kiinteään korkoon. Lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika on pääasiassa n. 16 vuotta.

Finansiering Likviditeten försvagades mot slutet av året pga. en ökad investeringstakt, tömningen av lagret av brännbart avfall och den pågående stängningen av gamla deponin. En checkkreditlimit om 500 000 euro togs i bruk och nya lån om 1 000 000 euro upptogs. Dessutom upptogs ett kortfristigt kassalån om 500 000 euro av Vasa stad. Långfristiga lån amorterades totalt 566 427 euro. De långfristiga lånen uppgick vid årets slut till sammanlagt 7,454 milj. euro.

Soliditeten uppgick år 2014 till 21 % jämfört med föregående års 18,4 %.

För att minska ränteriskerna har ca hälften av lånestocken bundits till fast ränta. Lånen löper i huvudsak med en återstående återbetalningstid om ca 16 år.

Investoinnit Investoinnit olivat yhteensä 2 035 331 euroa käsittäen mm. konttorin laajennusta, muutostyöt biologisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä varten biokaasulaitoksessa, uuden höyrykeskuksen sekä siltanosturin hankintaa biokaasulaitokseen. Lisäksi jätekeskus liitettiin Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon.

Kauden aikana aloitettiin investoinnit kaasunjalostuslaitokseen ja tankkausasemaan liikennekaasun myyntiä varten, mm. tankkausaseman maapohjatyöt.

Investeringar Investeringarna, som uppgick till totalt 2 035 331 euro, omfattade bl.a. utbyggnad av kontoret, ändringsarbeten för mottagning och behandling av biologiskt avfall i biogasanläggningen, anskaffning av en ny ångcentral samt en travers till biogasanläggningen. Dessutom anslöts avfallscentralen till Vasa Elektriska Ab:s fjärrvärmenät.

Under året påbörjades även investeringen i en gasuppgraderingsanläggning och en tankningsstation för försäljning av fordonsgas, bl.a. anlades grunden för den kommande tankningsstationen.

42

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ EGET KAPITAL, % 20

SIJ. PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ INV. KAPITAL, % 10

10

2013

2011 0

2014 5

2010

2010

2011

2012

2013

2014

-10

-20 2012

-30

Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin tilikauden aikana 5 619 euroa (0,05 % liikevaihdosta), joka suurimmaksi osaksi käsitti osallistumista maanlaajuiseen ARVI-projektiin (Material Value Chains – Materiaalien arvovirrat), jonka tavoitteena on materiaalivirtojen hallinta ja niiden arvopotentiaalin talteenotto. Biogas Botnia-projekti päättyi osallistumiseen loppuseminaariin Vaasan EnergyWeek-tilaisuudessa.

Tulevan kehityksen arviointi Stormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016. Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Koska täytämme jo tässä vaiheessa asetetut tavoitteet voimme keskittää resurssejamme tehostamaan prosessejamme.

Valtakunnallinen tavoite on korvata 10 % ajoneuvopolttoaineista uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on vaihtoehto ajoneuvopolttoaineeksi. Stormossenilla on mahdollisuus jalostaa suuri osa tuotetusta biokaasusta.

Stormossenin toimintaan saattaa vaikuttaa miten pakkausten tuottajavastuu tullaan toteuttamaan. Asia selviää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.

Stormossenin toimintaan saattaa vaikuttaa miten pakkausten tuottajavastuu tullaan toteuttamaan. Asia selviää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.

Yhtiön tulos vuodelle 2014 Tilinpäätös osoittaa 82 421,19 € voittoa vuodelta 2014.

Hallitus esittää, että • voitto kirjataan voitto-/tappiotilille yhtiön omaan pääomaan; • tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Forsknings- och utvecklingsverksamhet För forskning och utveckling användes under perioden 5 619 € (0,05 % av omsättningen) som i huvudsak gällde deltagande i det landsomfattande ARVI-projektet (Material Value Chains), vars målsättning är att uppnå kontroll över materialströmmarna och tillvaratagande av värdepotentialen i materialströmmarna. Biogas Botnia-projektet avslutades med deltagande i ett slutseminarium som ordnades i anslutning till EnergyWeek-tillfället i Vasa.

Bedömning av framtida utveckling De beslut om förbränning och biogasproduktion/förädling som Stormossen har fattat, är i linje med den riksomfattande avfallsplanen, som omfattar målsättningarna för avfallshanteringen i Finland fram till år 2016. I fråga om kommunalt avfall är målet i framtiden att återvinna 50 % som material, förbränna och återvinna som energi 30 % och slutdeponera högst 20 % av avfallet. I och med att vi redan uppfyller dessa målsättningar kan vi koncentrera våra resurser till att effektivera processerna.

Den nationella målsättningen är att år 2020 skall 10 % av fordonsbränslen tas ur förnybara energikällor. Biogas är ett alternativ som fordonsbränsle. För Stormossen ges en möjlighet att förädla en stor del av den producerade biogasen.

Stormossens verksamhet kan påverkas av hur producentansvaret för förpackningar kommer att förverkligas. Detta kommer sannolikt att bli klart under innevarande år.

Bolagets resultat för 2014 Bokslutet utvisar för år 2014 en vinst om 82 421,19 euro.

Styrelsen föreslår, att • vinsten bokas mot egna kapitalet på vinst/förlustkontot; • ingen dividend utdelas för räkenskapsperioden.

43

Noutopalvelu noutaa isokokoista tavaraa suoraan asiakkaalta. / Hämtningstjänsten hämtar stora avfallsföremål från kunden.

NETTOTULOS / NETTORESULTAT, 1 000 EUR

TASEEN LOPPUSUMMA / BALANSOMSLUTNING, 1 000 EUR 20 000

500

18 000 400

16 000 14 000

300

12 000 200

10 000

100 0

2011

2013

6 000

2 000

-200 -300 -400 -500

-700

8 000

4 000

2010

-100

-600

2014

2012

2010

2011

2012

2013

2014

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMA

RESULTATRÄKNING 1. 1. - 31. 12. 2014

Liikevaihto

1. 1. – 31. 12. 2013

12 038 060,17

*

Valmistus omaan käyttöön

88 036 ,05

1)

Liiketoiminnan muut tuotot

215 287,78

2)

11 489 375,83 Omsättning 52 002,96 Tillverkning för eget bruk 227 613,22 Övriga rörelseintäkter

Material och tjänster

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut

Material, förnödenheter och varor -384 823,15 -5 954 373,41

-507 863,04 -6 339 196,54

3)

-5 182 420,50

4)

-1 779 820,73

Inköp under räkenskapsperioden -5 690 283,53

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

Personalkostnader -1 842 875,01

Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Eläkekulut

Lönebikostnader -316 992,50 -73 176,03

Muut henkilöstösivukulut

-307 291,92 -2 233 043,54

-68 951,40

Pensionskostnader -2 156 064,05

Poistot ja arvonalentumiset

Övriga lönebikostnader

Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset

-950 070,34

5)

-2 409 454,41

6)

0,00

Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto (-tappio)

-1 073 640,13

-2 378 105,69 Övriga rörelsekostnader

409 619,15

470 898,60 Rörelsevinst (-förlust) Finansiella intäkter och kostnader

7)

Korko- ja rahoitustuotot

9 635,70 -108 060,51

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä

27 893,72 -98 424,81

-139 400,64

311 194,34

Ränte- och finansiella intäkter -111 506,92

Ränte- och finansiella kostnader

359 391,68 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster

Satunnaiset erät

Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot

0,00

Satunnaiset kulut

0,00

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja

0,00 0,00

0,00

311 194,34

ja veroja Tilinpäätössiirrot

Extraordinarie intäkter 0,00

359 391,68

Extraordinarie kostnader

Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter Bokslutsdispositioner

8)

Poistojen lisäys (-) tai

Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+)

-228 773,15

-122 345,64

Tuloverot

avskrivningsdifferens

Inkomstskatter

Tilikauden verot

0,00

Aikaisempien tilikausien verot

0,00

Tilikauden voitto (tappio)

Avskrivningar enligt plan

0,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korko- ja rahoituskulut

Köpta tjänster

0,00 0,00

82 421,19

93 984,45

Räkenskapsperiodens skatt 93 984,45

Tidigare räkenskapsperioders skatter

331 030,49 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

* Viittaus liitetietoihin. / Hänvisning till noterna.

45

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASE VASTAAVAA

BALANSRÄKNING 31. 12. 2014

AKTIVA

31. 12. 2013

Pysyvät vastaavat

Bestående aktiva

Aineettomat hyödykkeet

Immateriella tillgångar

Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

13 558,76 211 569,54

12 686,64 225 128,30

156 589,35

Immateriella rättigheter 169 275,99

Aineelliset hyödykeet Maa-alueet

Övriga utgifter med lång verkningstid Materiella tillgångar

568 278,84

568 278,84

Rakennukset ja rakennelmat

2 681 542,72

1 917 982,08

Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto

1 653 531,42

1 382 002,39

Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

4 281 675,32

4 241 126,01

Övriga materiella tillgångar

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

480 937,96

9 665 966,26

527 168,35

Jordområden

8 636 557,67

Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet

Placeringar 4 201 418,68 3 265,85

9)

4 204 684,53

4 201 418,68 3 265,85

Andelar i ägarintresseföretag 4 204 684,53

Vaihtuvat vastaavat 0,00

0,00 Omsättningstillgångar

Saamiset

Fordringar

Lyhytaikaiset

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Övriga aktier och andelar Rörliga aktiva

Vaihto-omaisuus

Myyntisaamiset

Förskottsbetalningar och pågående anskaffningar

Kortfristiga 1 048 407,24

1 530 899,94

Kundfordringar

60 178,49

48 844,27

Fordringar hos ägarintresseföretag

Laskennalliset verosaamsiet

0,00

81 958,56

Kalkylmässiga skattefordringar

Muut saamiset

0,00

43,00

Siirtosaamiset

109 852,46

Rahat ja pankkisaamiset

1 218 438,19

159 403,30

247 866,90

Vastaavaa yhteensä

Övriga fordringar 1 821 149,07

15 562 084,18

15 883 591,46 Aktiva totalt

VASTATTAVAA

PASSIVA

Oma pääoma

690 000,00

Aktiekapital

113 563,78

113 563,78

Reservfond

920 024,63

588 994,14

690 000,00

Vararahasto

Tilikauden voitto (tappio)

Eget kapital

10)

Osakepääoma

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

82 421,19

11)

1 806 009,60

331 030,49

Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkenskapsperioder 1 723 588,41 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Ackumulerade bokslutsdisp.

Poistoero

1 820 091,82 12)

1 591 318,67

Pakolliset varaukset

Avskrivningsdifferens Obligatoriska avsättningar

Jälkihoitovaraus

2 866 846,17

2 579 822,77 13)

Vieras pääoma

Avsättn. för återst. av avstj.plats Främmande kapital

Pitkäaikainen

Långfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta

6 825 555,78

6 491 982,98

14)

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

Resultatregleringar

1 051 924,20 Kassa och bankfordringar

Skulder till kreditinstitut Kortfristigt

1 122 529,37

528 927,20

Kassalaina, Vaasan Kaupunki

500 000,00

0,00

Kassalån, Vasa Stad

Ostovelat

476 953,26

570 417,83

Leverantörsskulder

7 026,55

1 547 048,02

Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat

36 231,87

Siirtovelat

387 863,16

Vieras pääoma yhteensä

46

Vastattavaa yhteensä

Skulder till kreditinstitut

Skulder till ägarintresseföretag

106 374,99 2 530 604,21 9 356 159,99 15 562 084,18

457 087,19

Övriga skulder 3 209 855,23

Resultatregleringar

9 701 838,21 Främmande kapital totalt 15 883 591,46 Passiva totalt

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

RAHOITUSLASKELMA

FINANSIERINGSANALYS 1. 1. – 31. 12. 2014

1. 1. – 31. 12. 2013

Liiketoiminnan kassavirta

Rörelseverksamhetens kassaflöde

Liikevoitto

409 619,15

470 898,60 Rörelsevinst

Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua

Korrektivposter: 950 070,34 -287 023,40

Rahoitustuotot ja -kulut

1 073 640,13 663 046,94

274 093,42

-98 424,81

Avskrivningar enligt plan 1 347 733,55

Övriga intäkter och kostnader som inte medfört betalning

-111 506,92 Finansiella intäkter och kostnader

Satunnaiset erät

0,00

0,00 Extraordinära poster

Maksetut välittömät verot

0,00

984,45 Betalda direkta skatter

974 241,28

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

1 801 109,68 Kassaflöde före ändring i rörelsekapital

Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/ vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)

Förändring i rörelsekapital: 602 710,88

1 091 843,36

0,00

0,00

-1 772 853,19

A. Liiketoiminnan rahavirta

-1 170 142,31

-2 542 673,64

-195 901,03

Ökning(-)/Minskning(+) av kortfristiga räntefria fordringar Ökning(-)/Minskning(+) av omsättningstillgångar -1 450 830,28

Ökning(+)/Minskning(-) av kortfristiga räntefria skulder

350 279,40 A. Rörelseverksamhetens kassaflöde

Investointien kassavirta

Investeringarnas kassaflöde

Investoinnit aineettomiin ja

Investeringar i immateriella och

aineellisiin hyödykkeisiin

-2 035 331,24

-1 683 080,02

B. Investointien kassavirta

-2 035 331,24

-1 683 080,02 B. Investeringarnas kassaflöde

Rahoituksen kassavirta

Finansieringens kassaflöde

Lyhytaikaisten lainojen nostot

993 602,17

Pitkäaikaisten lainojen nostot

1 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset C. Rahoituksen kassavirta

Rahavarojen muutos [A+B+C]

-566 427,20

0,00

Rahavarat 31. 12.

Upptagna kortfristiga lån

0,00 1 427 174,97 1 427 174,97

-804 057,30

lisäys(+)/vähennys(-)

Rahavarat 1. 1.

materiella tillgångar

-559 311,73

Upptagna långfristiga lån -559 311,73

Amortering av långfristiga lån

-559 311,73 C. Finansieringens kassaflöde

-1 892 112,35 Förändring av likvida medel [A+B+C] ökning(+)/minskning(-)

1 051 924,20 247 866,90

2 944 036,55 Likvida medel 1. 1.

1 051 924,20 Likvida medel 31. 12.

47

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT / BOKSLUTETS NOTER

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella. Ensimmäisenä käyttöönottovuotena suunnitelman mukainen poisto on puolet suunnitelman mukaisesta vuosittaisen poiston määrästä.

BOKSLUTSPRINCIPER

Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Poster i främmande valuta Skulder i utländska valutor omvandlas till euro enligt bokslutsdagens kurs.

Värdering av anläggningstillgångar Anläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffningskostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. De planenliga avskrivningarna har beräknats som jämna avskrivningar baserade på anläggningstillgångarnas ekonomiska livstid. Under första ibruktagningsåret är den planenliga avskrivningen hälften av den planenliga årliga avskrivningen.

Poistoajat ovat:

Avskrivningstiderna är:

Aineettomat oikeudet Metsäajotie

Immateriella rättigheter 5 v. / år

Rakennukset ja rakennelmat: Konttorirakennus

Byggnader och konstruktioner: 30 v. / år

Tuotantorakennukset:

Kontorsbyggnad Produktionsbyggnader:

- rakennukset

25 v. / år

- byggnader

- bioreaktorit

20 v. / år

- bioreaktorer

Kevyet rakennelmat

15 v. / år

Lätta konstruktioner

Tiet

10 v. / år

Vägar

Uusi jätekeskus Vesialtaat Kompostointi- ja käsittelykentät

Nya avfallscentret 40 v. / år

Vattenbassänger

10 v. / år

Komposterings- och behandlingsfält

Yhdyskuntajätteen sijoitusalueet I-III

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområden för samhällsavfall I-III

Ongelmajätteen sijoitusalue

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområdet för problemavfall

Suunnittelukustannukset

10 v. / år

Koneet ja kalusto Tuotantokoneet

Planeringskostnader Maskiner och inventarier

10 v. / år

Produktionsmaskiner

Atk- sekä konttorikoneet ja -laitteet

5 v. / år

Adb- samt kontorsmaskiner och -anläggningar

Muut laitteet ja kalusteet

5 v. / år

Övriga maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

48

Skogsbilväg

Övriga materiella nyttigheter

Asfaltointi

5 v. / år

Asfaltering

Atk-ohjelmat

4 v. / år

Adb-program

Utvecklingskostnader

5 v. / år

Kehityskustannukset

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

RESULTATRÄKNINGENS NOTER 2014

2013

1) Valmistus omaan käyttöön Sähkön tuotanto omaan käyttöön

1) Tillverkning för eget bruk 88 036,05

52 002,96

Hall. henkilöstöpalv. omistusyhteysyrityksille

34 175,41

50 412,38

Admin. personaltj. till ägarintresseföretag

Avustukset

39 682,24

49 945,00

Bidrag

2) Liiketoiminnan muut tuotot

Tonttivuokra

Produktion av elektricitet för eget bruk

2) Övriga rörelseintäkter

856,00

704,68

Vuokratulot

34 400,00

17 500,00

Myydyt palvelut omistusyhteysyrityksille

20 639,53

7 128,74

6 796,75

46 298,57

Övriga intäkter

78 737,85

55 623,85

Försäkringsersättningar

215 287,78

227 613,22

Muut tuotot Vakuutuskorvaukset

3) Ulkopuoliset palvelut

Tomtarrende Hyresintäkter Sålda tjänster till ägarintresseföretag

3) Köpta tjänster

Alihankintapalvelut

493 217,44

488 871,50

Underleveranstjänster

Korjaus- ja huoltopalvelut

501 918,63

357 019,08

Reparations- och underhållstjänster

Kuljetuspalvelut

782 090,80

873 193,43

Transporttjänster

Muut ulkopuoliset palvelut

226 437,83

245 197,88

Övriga köpta tjänster

Käsittelypalvelut: Käsittelymaksut, Ewapower Käsittelymaksut, Westenergy Muut käsittelymaksut

Behandlingstjänster: 84 205,79

95 267,40

3 203 493,77

2 530 026,86

99 865,00

118 551,15

Vesi ja jätevesi

270 639,01

218 551,82

Energia ja lämpö

261 506,55

227 811,09

30 998,59

27 930,29

5 954 373,41

5 182 420,50

Muut

4) Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

Työntekijät

Övriga behandlingsavgifter Vatten och avlopp Energi och värme Övrigt

Under räkenskapsperioden var antalet anställda i företaget i genomsnitt 20

16

Tjänstemän Arbetare

27

30

47

46

100 817,55

104 145,51

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot

Behandlingsavgifter, Westenergy

4) Noter angående personalen och medlemmar av förvaltningsorgan

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöt

Behandlingsavgifter, Ewapower

Verkställande direktörens lön samt arvoden åt medlemmar i styrelse Löner och arvoden

5) Poistot ja arvonalentumiset

5) Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot

Avskrivningar enligt plan

Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat

23 372,19

15 212,88

464 336,01

431 213,39

Immateriella rättigheter Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto

292 270,45

271 972,35

Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

170 091,69

355 241,51

Övriga materiella tillgångar

950 070,34

1 073 640,13

49

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

RESULTATRÄKNINGENS NOTER 2014

2013

6) Liiketoiminnan muut kulut

6) Övriga rörelsekostnader

Vapaaehtoiset henkilöstökulut

163 256,52

172 689,17

Frivilliga personalkostnader

Vuokrat

396 694,79

360 719,60

Hyror

Tiedotus

210 868,30

190 210,87

Information

Jätevero *)

233 410,00

270 950,00

Avfallsskatt *)

Loppusijoituspaikkojen jälkihoito Jälkihoitovarausten muutos **) Kiinteistöjen hoitokulut Ekopisteet Hallinto

466 011,48

131 695,25

Återställande av deponier

-287 023,40

274 093,42

Förändr. i avsättn. för återst. av deponier **)

268 584,56

242 172,55

Fastighetsskötsel

81 861,86

47 178,12

522 777,46

518 848,05

Jätelautakunta

114 577,92

0,00

Muut kulut

238 434,92

169 548,66

2 409 454,44

2 378 105,69,

Ekopunkter Administration Avfallsnämnden Övriga kostnader

*) Jätevero

*) Avfallsskatt

1.9.1996 voimaan tulleen jäteverolain mukaiset jäteverot on

Avfallsskatt, i enlighet med avfallsskattelagen av den 1.9.1996, har

kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Perittäviin jätteenkäsittely-

bokats bland övriga rörelsekostnader. Skatteandelarna som ingår i de

maksuihin sisältyvät vero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon.

debiterade avfallshanteringsavgifterna ingår i omsättningen.

**) Muihin kuluihin sisältyvät pakolliset varaukset Uuden loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

**) Avsättningar som ingår i övriga kostnader 12 813,46

16 532,01

Förändr. i avsättn. för nya deponin

Vanhan loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

-299 836,86

257 561,41

Förändr. i avsättn. för gamla deponin

Varausten muutos yhteensä, lisäys+/vähennys-

-287 023,40

274 093,42

Förändr. i avsättningar totalt, ökn.+/minskn.-

Stormossenin vanha loppusijoituspaikka poistettiin käytöstä

Den gamla deponin vid Stormossen togs ur bruk 31. 12. 2004. Kostna-

31. 12. 2004. Jälkihoitokustannukset, ns. sulkemiskustannukset,

den för återställande av gamla deponin, s.k. stängningskostnaden, uppgår

tulevat olemaan yhteensä n. 3,6 M€ 16. 2. 2015 tarkistetun

till totalt ca 3,6 M€ enligt 16. 2. 2015 uppdaterat kostnadsförslag. Under

kustannusarvion mukaan. Vuonna 2014 kirjattiin 65 500 €:n

år 2014 bokades en tilläggsavsättning om 65 500 €. Totalt uppgår

lisävaraus. Tähän asti toteutuneita sulkemiskustannuksia ovat

hittills förverkligade stängningskostnader till 1,9 M€, varav 457 040M€

yhteensä 1,9 M€, josta 457 040 M€ vuonna 2014. Perustuen

år 2014.Baserat på ovan nämnda kostnadsförslag, jämte indexjustering,

edellä mainittuun kustannusarvioon, jota on indeksikorjattu,

görs avsättning för återställande av den nya deponin för ett belopp

kirjataan uuden loppusijoituspaikan osalta jälkihoitovarauksen

motsvarande på deponin årligen slutdeponerad avfallsmängd.

määrä, joka vastaa loppusijoituspaikalle vuosittain loppusijoitettua

Avsättningarna är inte avdragbara i beskattningen.

jätemäärää. Varaus on verovähennyskelvoton erä.

Tilintarkastuspalkkiot Ernst & Young Oy

Revisionsarvoden 9 591,00

27 893,72

Ernst & Young Ab

7) Rahoitustuotot ja kulut

7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot:

Ränte- och finansiella intäkter:

Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta

Övriga ränte- och finansiella intäkter 9 635,70

64 420,86

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Muille

-108 060,51

-139 400,64

-98 424,81

-111 506,92

8) Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus.

50

Av övriga Räntekostnader och övr. finansiella kostnader: Till övriga

8) Bokslutsdispositioner -228 773,15

-122 345,64

Differensen mellan avskrivningar enligt plan och avskrivningar i beskattningen.

Jätelain 44 §:n mukainen toiminnan erittely (v. 2013 alkaen)

2014

Särredovisad verksamhet enligt Avfallslagens § 44

2013

(fr.o.m. 2013)

Toiminnan tuotot: *) Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan tuotot yhteensä

Verksamhetens intäkter: *) 11 321 805,90

11 364 569,57

1 019 578,10

404 422,44

12 341 384,00

11 768 992,01

-11 452 575,93

-11 005 511,54

-577 613,73

-404 088,79

-12 030 189,66

-11 409 600,33

Toiminnan kulut: **) Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan kulut yhteensä

Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja yhteensä

Verksamhetens intäkter totalt

Verksamhetens kostnader: **)

Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja: Lakisääteinen toiminta

Lagstadgad verksamhet Affärsmässig verksamhet

Lagstadgad verksamhet Affärsmässig verksamhet Verksamhetens kostnader totalt

Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och skatter: -130 770,03

359 058,03

441 964,37

333,65

311 194,34

359 391,68

Lagstadgad verksamhet Affärsmässig verksamhet Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och skatter totalt

* Ekomaksut kohdistuvat lakisääteiseen toimintaan. Käsittely- ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tuleva jätemääriä, jotka tallennetaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen kuormakohtaisesti. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetietoihin, jotka siirtyvät laskutukseen.

Siten tulot on ryhmitelty lakisääteiseen ja markkinaehtoiseen toimintaan. Hyötyjätteiden myynnistä saadut tulot on alkuperän mukaan jaettu sisään tulevien jätemäärien suhteen. Liiketoiminnan muut tulot on ensisijaisesti kohdistettu suoraan joko lakisääteiseen tai markkinaehtoiseen toimintaan ja toissijaisesti toimintojen myyntitulojen suhteen. / Ekoavgifterna gäller den lagstadgade verksamheten. Fördelningsgrunden för behandlings- o.a. avgifter och intäkter är inkommande avfallsmängder, som registreras i vågprogrammet i samband med vägningen per lass. Ursprungsuppgifterna sparas i vågprogrammets produktuppgifter och överförs till faktureringen. På så vis fördelas intäkterna i lagstadgad och affärsmässig verksamhet. Intäkterna från försäljningen av återvinnbart avfall fördelas enligt inkommande avfallsmängders ursprung. Rörelsens övriga intäkter har i första hand hand fördelats direkt på antingen lagstadgad eller affärsmässig verksamhet och i andra hand enligt försäljningsintäkterna för verksamheterna. ** Toiminnan kulut on käsitelty kustannuspaikkakohtaisesti ja hallinnon kulut vyörytetty kustannuspakoille, jonka jälkeen toiminnan kulut on mahdollisimman pitkälti kohdistettu suoraan toimintoihin tai tiettyyn jätevirtaan. Loput kustannukset on kohdistettu toimintoihin sisään tulevien jätemäärien mukaan. Poistot, korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan. / Verksamhetens kostnader har fördelats per kostnadsställe och administrationens kostnader har överfförts på kostnadsställena i möjligaste mån direkt på verksamheterna eller på vissa avfallsströmmar. Resten av kostnaderna har fördelats på verksamheterna enligt inkommande avfallsmängder. Avskrivningar, ränteintäkter och -kostnader har fördelats enligt inkommande avfallsmängder.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT VASTAAVAA

BALANSRÄKNINGENS NOTER 2014

AKTIVA

2013

9) Osuudet omistusyhteysyrityksissä

9) Andelar i ägarintresseföretag

Westenergy Oy Ab, Mustasaari

Westenergy Oy Ab, Korsholm

Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

3 953 873

3 953 873

32,95 %

32,95 %

Merkintähinta/Hankintameno

3 953 873,00

3 953 873,00

Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

3 953 873,00

3 953 873,00

Bokföringsvärde

Westenergy Oy Ab 31.12.

Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

12 000 000,00 -323 190,08 -3 128,05

Oma pääoma kauden lopussa

11 673 681,87

12 000 000,00 Aktiekapital -321 141,61 Balanserad vinst/-förlust från tid. år -2 048,47 Räkenskapsperiodens resultat -323 190,08

11 676 809,92 Eget kapital vid periodens utgång

Ewapower Ab Oy, Pietarsaari Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

Ägarandel

Westenergy Oy Ab 31.12.

Alust./Prel.

-326 318,13

Ewapower Ab Oy, Jakobstad 21 50 %

21 Antal aktier, st.

50 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

247 545,68

247 545,68 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

247 545,68

247 545,68 Bokföringsvärde

Ewapower Ab Oy 31.12.

Ewapower Ab Oy 31.12.

Alust./Prel.

Osakepääoma

353 194,65

353 194,65 Aktiekapital

Ylikurssirahasto

252 281,89

252 281,89 Överkursfond

605 476,54

605 476,54

Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

695 552,18 25 218,40 720 770,58

Oma pääoma kauden lopussa

1 326 247,12

Aktia Oyj, Helsinki Osakkeiden lkm, A-sarja, kpl Omistusosuus

52

Antal aktier, st.

773 824,42 Balanserad vinst/-förlust från tid. år -78 272,24 Räkenskapsperiodens resultat 695 552,18

1 301 028,72 Eget kapital vid periodens utgång

Aktia Abp, Helsingfors 3 522 -

3 522 Antal aktier, serie A, st.

- Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

0,00

0,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

0,00

0,00 Bokföringsvärde

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT

BALANSRÄKNINGENS NOTER

VASTATTAVAA

2014

PASSIVA

2013

10) Ökningar och minskningar i posterna i det egna kapitalet samt överföringar mellan dessa poster under räkenskapsperioden

10) Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot näiden erien välillä tilikauden aikana Osakepääoma 1. 1.

690 000,00

Muutos

0,00

Osakepääoma 31. 12.

690 000,00 Aktiekapital 1. 1.

0,00 Förändring

690 000,00

690 000,00 Aktiekapital 31. 12.

Osakeanti 1.1.

0,00

0,00 Aktieemission 1. 1.

Muutos

0,00

0,00 Förändring

Osakeanti 31. 12.

0,00

0,00 Aktieemission 31. 12.

Vararahasto 1. 1.

113 563,78

Muutos

0,00

113 563,78 Reservfond 1. 1.

0,00 Förändring

Vararahasto 31. 12.

113 563,78

113 563,78 Reservfond 31. 12.

Edellisten tilikausien voitto 1. 1.

920 024,63

588 994,14 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 1. 1.

Osingonjako

0,00

Edellisten tilikausien voitto 31. 12.

920 024,63

Tilikauden voitto (-tappio)

82 421,19

Oma pääoma yhteensä

1 806 009,60

Voitonjakokelpoiset varat

1 002 445,82

0,00 Dividendutdelning 588 994,14 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 31. 12.

331 030,49 Räkenskapsperiodens vinst/-förlust 1 723 588,41 Eget kapital totalt 920 024,63 Utdelningsbara vinstmedel

11) Osakepääoma Osakkeenomistajat

11) Aktiekapital Aktieägare

Osakk. lkm

Osuus

Antal aktier

Andel

Vaasan kaupunki

25

54,35 %

375 000,00

375 000,00 Vasa stad

25

54,35 %

Mustasaaren kunta

13

28,26 %

195 000,00

195 000,00 Korsholms kommun

13

28,26 %

Vöyrin kunta

3

6,52 %

45 000,00

45 000,00 Vörå kommun

3

6,52 %

Maalahden kunta

2

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Malax kommun

2

4,35 %

Isonkyrön kunta

2

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Storkyro kommun

2

4,35 %

Korsnäsin kunta

1

2,17%

15 000,00

46

100,00 %

690 000,00

15 000,00 Korsnäs kommun 690 000,00

12) Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

Uuden kaatopaikan jälkihoitovaraus

1 820 091,82

1 591 318,67

Ackumulerade bokslutsdispositioner består av de ackumulerade avskrivningsdifferenserna.

13) Avsättningar 1 891 432,82 688 389,95 2 579 822,77

14) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta

2,17 % 100,00 %

12) Tilinpäätössiirtojen kertymä

13) Pakolliset varaukset Vanhan kaatopaikan jälkihoitovaraus

1 46

2 191 269,68 Avsättn. för återställ. av gamla avstj.platsen 675 576,49 Avsättn. för återställ. av nya avstj.platsen 2 866 846,17

14) Skulder, vilka förfaller senare än fem år 4 162 346,98

4 551 274,18 Skulder till kreditinstitut

53

54

79 224,50

0,00

Lisäykset

Vähennykset

698 844,94

23 372,19

0,00

722 217,13

0,00

225 128,30

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 1. 1.

Tilikauden poistot

Arvonalennukset

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 31. 12.

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12.

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31. 12.

947 345,43

Hankintameno 31. 12.

Tilikauden investoinnit

868 120,93

Hankintameno 1. 1.

Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter

568 278,84

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

568 278,84

0,00

0,00

568 278,84

Maa-aluuet / Jordområden

2 681 542,72

0,00

6 846 679,10

0,00

464 336,01

6 382 343,09

9 528 221,82

0,00

1 227 896,65

8 300 325,17

Rakennukset/ Byggnader

1 544 381,57

1 653 531,42

0,00

6 281 503,92

0,00

292 270,45

5 989 233,47

7 935 035,34

0,00

563 799,48

7 371 235,86

Koneet ja kalusto/ Maskiner och inventarier

Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar

4 281 675,32

0,00

5 566 433,95

0,00

170 091,69

5 396 342,26

9 848 109,27

0,00

210 641,00

9 637 468,27

Muut aineell. hyödykkeet / Övriga mat. tillgångar

480 937,96

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

480 937,96

-527 168,35

480 937,96

527 168,35

Keskeneräiset hankinnat / Pågående anskaffningar

4 204 684,53

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

4 204 684,53

0,00

0,00

4 204 684,53

Osakkeet ja osuudet / Aktier och andelar

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 1. 1.

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 31. 12.

1 544 381,57

Bokföringsvärde för maskiner och anläggningar i produktionen 31. 12.

14 095 779,09 Bokföringsvärde 31. 12.

0,00 Uppskrivningar

19 416 834,10

0,00 Värdeminskningar

950 070,34 Periodens avskrivningar

18 466 763,76

33 512 613,19 Anskaffningsutgift 31. 12.

2 035 331,24 Räkenskapsperiodens investeringar

-527 168,35 Minskningar

2 562 499,59 Ökningar

31 477 281,95 Anskaffningsutgift 1. 1.

Yhteensä / Totalt

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET / IMMATERIELLA OCH MATERIELLA TILLGÅNGAR 31. 12. 2014

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

MUUT LIITETIEDOT

ÖVRIGA NOTER 2014

2013

Annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset

Givna panter och inteckningar givna som säkerhet för skuld

Velat

Skulder

Velat, jonka vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Rahoituslaitoslainat

Skulder, för vilka som säkerhet givits inteckning i fastighet 1 611 548,00

610 000,00

1 611 548,00

741 548,00

2 017 727,56

2 017 727,56

1 681 439,63

2 017 727,56

840 939,63

840 939,63

588 657,74

588 657,74

Velat, jonka vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys Rahoituslaitoslainat

Lån från kreditinstitut Skulder, för vilka som säkerhet givits företagsinteckning

Vakuudet

Lån från kreditinstitut

Säkerheter

Kiinteistökiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi Yrityskiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi

Leasingvastuut

Fastighetsinteckningar totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån Företagsinteckning totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Leasingansvar

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

297 345,57

341 612,71

Förfaller till betalning nästa räkenskapsperiod

Myöhempinä tilikausina maksettavat

623 623,06

652 546,85

Förfaller till betalning senare

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

Ansvarsförbindelser och andra ansvar

Johdannaiset Yhtiön johdannaiset käsittävät koronvaihtosopimuksia.

Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahoituslainojen kiinteä korko vaihtuvaksi koroksi. Puolet lainan määrästä on määritelty viideksi vuodeksi ja puolet kymmeneksi vuodeksi.

Vertailukorko määritellään kuukauden välein.

Nimellisarvo 31. 12. 2014: 1 021 109 €.

Markkina-arvo 31. 12. 2014: -103 164 €.

Derivativ Bolagets derivativ omfattar ränteswap-avtal. Med ränteswap-avtalen byts den rörliga räntan för bolagets lån från penningsinstitut ut till en fast ränta. Halva lånebeloppet är fastställt förfem år och halva för tio år.

Jämförelseräntanbestäms med en månads intervall.

Nominellt värde 31. 12. 2014: 1 021 109 €.

Marknadsvärde 31. 12. 2014: -103 164 €.

Saastunut mädätysjäämä N. 3 000 tn lietereaktorin mädätysjäämää on v. 2011 saastunut elohopealla, jolloin sitä ei voida hyödyntää.

Saastuneen mädätysjäämän käsittelyn kustannukset arvioidaan nousevan n. 100 – 200 000 euroon.

Förorenad rötrest Ca 3 000 ton rötrest från slamreaktorn har år 2011 förorenats av kvicksilver, vilket innebär att det inte kan återvinnas. Behandlingen av den förorenade rötresten kommer att medföra kostnader om ca 100 – 200 000 €.

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Förteckning över använda bokföringsböcker

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Dagböcker Kassadagbok

Päiväkirja atk-tulosteena

Dagbok i adb-utskrift

Pääkirja Atk-tulosteena

Huvudbok Adb-utskrift

Tasekirja

Balansbok

Sidottuna

Inbunden

55

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

BOKSLUTETS UNDERTECKNINGAR

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter

Mustasaari / Korsholm 17. 2. 2015

Håkan Anttila Puheenjohtaja / Ordförande

Gunbritt Tallbäck Varapuheenjohtaja / Viceordförande

Petri Mäntysaari

Jaakko Rinta

Arttu Uhlgren

Göran Westerlund

Dan Örndahl

Leif Åkers Toimitusjohtaja / Verkställande direktör

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

BOKSLUTSPÅTECKNING

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Över utförd granskning har idag avgivits revisionsberättelse.

Mustasaari / Korsholm 14.4.2015

56

Ernst & Young Oy Ab Kjell Berts, KHT/CGR päävastuullinen tilintarkastaja huvudansvarig revisor

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TUNNUSLUVUT (1.000 EUR)

2010

2011

2012

2013

2014

Liikevaihto

9 609

10 356

11 316

11 489

12 038

Liikevaihdon muutos-%

11,0 %

7,8 %

9,3 %

1,5 %

4,8 %

493

246

207

471

410

5,1 %

2,4 %

1,8 %

4,1 %

3,4 %

Liiketulos Liiketulos, % liikevaihdosta Nettotulos

NYCKELTAL (1.000 EUR) Omsättning Ändring i omsättning, % Rörelsevinst Rörelsevinst, % av omsättningen

-67

42

-670

453

311

Nettotulos, % liikevaihdosta

-0,7 %

0,4 %

-5,9 %

3,9 %

2,6 %

Investoinnit

1 485

2 016

997

1 683

2 035

Taseen loppusumma

16 502

17 606

18 258

15 884

15 562

Omavaraisuusaste, %

18,3 %

17,6 %

13,6 %

18,4 %

21,0 %

Oman pääoman tuotto-%

-2,3 %

1,4 %

-24,4 %

16,7 %

9,9 %

Avkastning på eget kapital, %

4,3 %

2,5 %

2,4 %

4,8 %

3,8 %

Avkastning på investerat kapital, %

136 %

136 %

136 %

109 %

99 %

Relativ skuldsättning, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% Suhteellinen velkaantuneisuus, %

Nettoresultat Nettoresultat, % av omsättningen

Investeringar Balansomslutning

Soliditet, %

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT / FORMLER FÖR UTRÄKNING AV NYCKELTAL Nettotulos-% / Nettoresultat, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

liikevaihto / omsättning

Omavaraisuusaste, % / Soliditet, % oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä eget kapital + frivilliga avsättningar och avskrivningsdifferens minskat med kalkylmässig skatteskuld

x 100

taseen loppusumma - saadut ennakot / balansomslutning - erhållna förskott

Oman pääoman tuotto-% / Avkastning på eget kapital, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

oma pääoma + vapaaeht. varaukset ja poistoero laskennall. verovelalla vähennettynä (keskim. vuoden aikana) eget kapital + friv. avsättningar och avskrivningsdiff. minskat med kalkylmässig skatteskuld (i genomsn. under året)

Sijoitetun pääoman tuotto-% / Avkastning på investerat kapital, % Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksista Resultatet före extraordinära poster + ränte- och övriga finansiella kostnader + nedskrivningar på placeringar

x 100

taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset (keskim. vuoden aikana) balansomslutning - räntefria skulder - obligatoriska avsättningar (i genomsn. under året)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Relativ skuldsättning, % kokonaisvelat ( = vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakot) totala skulder ( = främmande kapital totalt + obligatoriska avsättningar - erhållna förskott)

x 100

liikevaihto / omsättning

Quick ratio rahoitusomaisuus / finansieringstillgångar lyhytaikaiset velat - saadut ennakot kortfristiga skulder - erhållna förskott

57

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINTARKASTUSKERTOMUS

REVISIONSBERÄTTELSE

Ab Stormossen Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Ab Stormossen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1. – 31. 12. 2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Till Ab Stormossen Oy:s bolagsstämma Vi har reviderat Ab Stormossen Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1. 1. – 31. 12. 2014. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhets¬berättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen.

En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter.

Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.

Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria.

Mustasaari, 14. huhtikuuta 2015 Korsholm den 14 april 2015 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Ernst & Young Ab CGR-samfund

Kjell Berts, KHT/CGR

59

Ab Stormossen Oy Stormossv채gen 56, 66530 Koivulahti puh. 010 320 7600, info@stormossen.fi www.stormossen.fi