Stormossen vuosikertomus/årsberättelse 2012 by C2 Advertising

YLÄINDEKSI

Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt

Stormossenin omistajakuntien jätteenkäsittely on nyt Euroopan kärkitasoa. Kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan, koska biokaasulaitos käsittelee biojätettä ja lietettä ja tähän asti suurin hankkeemme Westenergy Ab Oy aloitti toimintansa toimikaudella. Lajittelumuutoksen jälkeen kaatopaikalle loppusijoitetaan alle yksi prosentti kaikesta kotitalousjätteestä. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste vuonna 2012 oli 95 %, mikä kuuluu maan korkeimpiin. Westenergyn koepoltto voitiin aloittaa suunnitelmien mukaisesti viime kesänä ja loppuvuodesta höyryä alettiin toimittaa Vaasan Sähkölle kaukolämmön ja sähkön tuotantoa varten. Saamme kiittää tehokasta hankeorganisaatiota siitä, että hanke pysyi annetussa aikataulussa ja budjetissa. Keneltäkään ei toivottavasti ole jäänyt huomaamatta, että kotitalouksien lajittelu muuttui syyskuun ensimmäisenä päivänä. Biokaasulaitokselle tulevan biojätteen määrät vastasivat odotuksia. Sen sijaan lajittelu ja logistiikka on saatava toimimaan paremmin. Tavoitteenahan on, että biojätteestä saatavalla lopputuotteella olisi kysyntää markkinoilla sekä viljelylannoitteena että viheralueiden rakentamiseen käytettävänä kasvualustana.

Stormossenin tavoitteena on myös jalostaa edelleen biokaasulaitoksen tuottamaa biokaasua ajoneuvopolttoaineeksi. Tämä antaa meille mainion mahdollisuuden uuteen tulolähteeseen samalla kun voimme tarjota käyttäjille edullista ja ympäristöystävällistä polttoainetta. Biokaasun polttoaineeksi jalostamisen myötä biojätteen kierrätysympyrä sulkeutuu entistä lujemmin. Mitä enemmän ja paremmin lajiteltua biojätettä meille toimitetaan, sitä enemmän biokaasua ja mädätysjäämää voimme tuottaa. Tämä onkin tulevien vuosien suurin haasteemme. Stormossen on aiemmin pyrkinyt täyttämään viranomaisten jätteen hävittämiselle asetetut vaatimukset. Koska jätteenkäsittelyn painopiste on yhä enemmän siirtynyt perinteisestä kaatopaikalle sijoittamisesta materiaali- ja energiahyödyntämisen suuntaan, on myös meidän toimintamme lähtökohta muuttunut. Tänään pyrimme siihen, että toiminta olisi helppoa kuluttajille, ympäristöllisesti kestävää, resurssitehokasta ja kansantaloudellisesti puolusteltavissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi otamme mm. käyttöön uusia palveluita kuten suurikokoisen jätteen noutopalvelun ja talkoolavan vuokrauksen. Talkoolava on jaettu useaan lokeroon, mikä mahdollistaa lajittelun syntypaikalla pienemmissä rakennushankkeissa. Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, hallitusta ja henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä. •

Sisällys / Innehåll

Nu har Stormossens ägarkommuner en avfallshantering som är i nivå med de främsta i Europa. I och med att biogasanläggningen behandlar bioavfall och slam, samt att vårt hitintills största projekt Westenergy Ab Oy inledde sin verksamhet under perioden, har belastningen på deponin nästan helt upphört. Efter sorteringsförändringen deponeras mindre än en procent av hushållsavfallet. Återvinningsgraden för samhällsavfall blev för hela året 95 %, vilket är bland de högsta i landet. Provförbränningen vid Westenergy kunde inledas planenligt i somras och ånga började levereras till Vasa Elektriska för fjärrvärme och elproduktion i slutet av året. Att projektets tidtabell och budget höll får vi tacka den effektiva projektorganisationen för. Att vi den första september ändrade på hushållens sortering har förhoppningsvis inte undgått någon. Mängden bioavfall som vi beräknade skulle komma till biogasanläggningen motsvarade förväntningarna. Däremot behöver vi få sorteringen och logistiken att fungera bättre. Målsättningen är ju att vi från bioavfallet skall få en slutprodukt som marknaden vill ha. Både som gödsel vid odlingar och som växtunderlag vid anläggning av grönområden. Stormossen har också som målsättning att vidareförädla den biogas som biogasanläggningen producerar till fordonsbränsle. Härmed får vi är en ypperlig möjlighet till att ytterligare kunna få nya inkomstkällor, samtidigt som konsumenterna erbjuds ett förmånligt och miljövänligt bränsle. Att förädla biogasen till fordonsbränsle knyter samtidigt ytterligare ihop återvinningscirkeln för bioavfallet. Ju mer och bättre sorterat bioavfall vi får in desto mer biogas och rötrest

KUVAUS YHTIÖSTÄ / BESKRIVNING AV BOLAGET Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt....................................... 2 Lyhyesti meistä / Kort om oss................................................ 6 Henkilöstö / Personal.............................................................. 8 Vuorovaikutus ja viestintä / Växelverkan och kommunikation.........................................11 Tutkimus ja kehitys / Forskning och utveckling................15 Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus / Insamlingspunkter, tjänster och transport.........................16 Käsittely ja hyödyntäminen / Behandling och återvinning..................................................19

YLÄINDEKSI

2012

kan vi producera. Här har vi den största utmaningen de närmaste åren. Stormossens fokus har tidigare varit att uppfylla myndigheternas krav beträffande omhändertagandet av avfallet. I och med att avfallshanteringen frångått den traditionella deponeringen av avfall på soptipparna, till att inriktas på material- och energiåtervinning, har utgångspunkten för verksamheten ändrat. Nu strävar vi till att verksamhet skall vara enkel för konsumenterna, miljömässigt rätt, resurseffektiv och samhällsekonomiskt försvarbar. För att nå dessa mål inför vi bl.a. nya tjänster som hämtningstjänsten för skrymmande avfall och uthyrning av sorteringsflak. Ett flak med flera fack möjliggör sortering redan vid källan i mindre byggprojekt. Jag vill slutligen tacka våra kunder, samarbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete. •

Leif Åkers Toimitusjohtaja / Verkställande direktör

Vuosikertomus Årsberättelse

Kasva kanssamme! Väx med oss!

Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 Advertising Valokuvat / Fotografier: C2 Advertising: s. 10 – 11 Mikko Lehtimäki: s. 13 (autot/bilar), 20, 38 Jukka Lehto: s. 9 Katja Lösönen: s. 3, 13 (esineet/föremål) Sami Pulkkinen: s. 14 – 16, 18, 24, 26, 40, 58 Thinkstock: s. 1, 4 – 5, 22-23, 32 – 33, s. 44 – 45, 60 Westenergy: s.37 Painotyö / Tryckarbete: FRAM Paperi / Papper: MultiOffset Painos / Upplaga: 1 200 kpl

YMPÄRISTÖVASTUU / MILJÖANSVAR Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit / Miljöaspekter och -indikatorer............................................24

TALOUDELLINEN VASTUU / EKONOMISK ANSVAR

Ympäristöjohtamisjärjestelmä / Miljöledningssystem.......28

Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar.........................34

Vuoden 2012 tavoitteet ja niiden seuranta /

Hallitus / Styrelse...................................................................40

Målsättningar för år 2012 och uppföljning........................29

Toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2012 /

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt /

Verksamhetsberättelse 1. 1. – 31. 12. 2012........................41

Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar......31

Tilintarkastuskertomus / Revisionsberättelse....................59

Kuvaus yhtiĂśstĂ¤ Beskrivning av bolaget

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Lyhyesti meistä Kort om oss Ab Stormossen Oy on yhtiö, joka työskentelee aktiivisesti paremman ympäristön hyväksi vastaanottamalla jätettä ja käsittelemällä ja optimaalisesti hyödyntämällä jätettä materiaalina ja energiana omissa prosesseissaan sekä ostetuilla käsittelypalveluilla. Stormossen pyrkii olemaan energinen ympäristöpalveluyritys osana Vaasanseudun energiakeskittymää ja vastuuntuntoinen edelläkävijä, joka helpottaa elämää. Vuonna 2012 Stormossenin vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 95 %, mikä on Suomen korkeimpia ja täyttää hyötykäytölle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Vaaralliset jätteet kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitoksiin ja jätteet, joita ei voi kierrättää tai käyttää hyödyksi sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Stormossenin tehtävänä on hoitaa omistajakuntien lakisääteinen jätteenkäsittely. Kunnan vastuu kattaa pääasiassa kotitalouksien, vapaa-ajan asutuksen ja julkisen palvelusektorin jätteet. Stormossen on omaksunut aktiivisen roolin sekä jäteneuvonta- ja tiedotustyössä että jätepalvelun suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä asiakas on keskipisteenä ja panostamme suuresti palveluiden kehittämiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa, joka muodostuu ekopisteistä, kampanjakeräyksistä sekä miehitetyistä hyötykäyttöasemista ja tiedottaa aktiivisella tavalla tarjoamistaan palveluista. Vuodesta 2013 alkaen tarjoamme asiakkaillemme noutopalvelua, mahdollisuutta vuokrata peräkärryjä jätteen kuljettamiseen Vaasan hyötykäyttöasemalle sekä mahdollisuutta vuokrata ns. talkoolavoja. Kesällä 2013 käynnistämme uuden liikkuvan hyötykäyttöaseman, joka tuo palvelua lähemmäksi asukkaita, jotka asuvat kaukana lähimmältä hyötykäyttöasemalta.

Vaasa ja Mustasaari sopivat yhtiön perustamisesta. / Vasa och Korsholm kom överens om att bilda bolaget.

Ab Stormossen Oy är ett företag som aktivt bidrar till en bättre miljö genom att ta emot avfall och behandla det genom optimal återvinning som material och energi i egna processer och genom köpta behandlingstjänster. Stormossen strävar till att vara ett energiskt miljöserviceföretag, en del av Vasanejdens energikluster och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. År 2012 var Stormossens återvinningsgrad för samhällsavfall över 95 %, vilket är bland de högsta i landet och uppfyller de riksomfattande målsättningarna för återvinning. Farligt avfall insamlas och levereras till problemavfallsanläggning och avfall som varken går att återanvända eller återvinna tas omhand och slutförvaras tryggt på en deponi. Stormossens uppgift är att sköta om den avfallshantering som i lag ålagts ägarkommunerna. Kommunernas ansvar omfattar i huvudsak hushållens, fritidsbosättningens och den offentliga servicesektorns avfall. Stormossen har en aktiv roll som informatör och rådgivare i avfallsfrågor samt inom planering och utveckling av avfallsservicen. För oss har kunden en central betydelse och vi lägger stor vikt vid utveckling av vår service. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall bestående av ekopunkter, kampanjinsamlingar och bemannade återvinningsstationer samt informerar aktivt om sitt tjänsteutbud. Från år 2013 erbjuder vi kunderna hämtningstjänst, möjlighet att hyra släpkärra för att leverera avfall till Vasa återvinningsstation och att hyra s.k. talkoflak. Sommaren 2013 startar en ny mobil återvinningsstation som för servicen närmare de invånare som har lång väg till närmaste återvinningsstation.

Laitosta laajennettiin (bioreaktori II), yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi. / Anläggningen utvidgades (bioreaktor II), Samarbetet med Ekorosk inleddes

Rakennustyöt aloitettiin. / Byggnadsarbetet påbörjades. Ensimmäinen Ekobiili-kampanja. / Den första Ekobil-kampanjen.

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin. / Bolaget antecknades i handelsregistret.

Laitoksen toiminta aloitettiin. / Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa. / Källsorteringen startari Vasa och Korsholm.

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteenkäsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa. / Helhetsansvar för ägarkommunernas avfallshantering, Maxmo med i bolaget. Ewapowers verksamhet startade.

Korsholm/Mustasaari 28,23 % / 19 012

OMISTAJAKUNNAT / ÄGARKOMMUNER OMISTUSOSUUS % / ASUKASLUKU ÄGARANDEL % / INVÅNARANTAL 31. 12. 2012 jätekeskus / avfallscentralen 12 hyötykäyttöasemaa / 12 återvinningsstationer

Vaasa/Vasa 50 % / 60 947

Arvot Vastuuntunto Tyytyväiset asiakkaat Kannattava uudistuminen

Vörå/Vöyri 6,52 % / 6 680

Malax/Maalahti 4,35 % / 5 586

Korsnäs 2,17 % / 2 232

Värden Ansvarskänsla Nöjda kunder Lönsam förnyelse

Vähäkyrö/Lillkyro 4,35 % / 4 727

Isokyrö/Storkyro 4,35 % / 4 886

Kuntaliitos Vaasa-Vähäkyrö / Kommunsammanslagning Vasa-Lillkyro 1. 1. 2013: Vaasa/Vasa 54,35 % / 65 674

Missio Stormossen ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Puhtaampi ja viihtyisämpi lähiympäristö ja jätehuoltopalveluiden helppo saavutettavuus luovat lisäarvoa alueemme asukkaille, yrityksille ja yhteisöille – nyt ja tulevaisuudessa. Visio 2020 • Yli puolet seudun yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. • Stormossen on vahvistanut asemansa Vaasanseudun energiaklusterissa. » Biokaasu käytetään ajoneuvopolttoaineena pääasiassa paikallisliikenteessä ja jäteautoissa. » Pääosa seudun muusta jätteestä käytetään polttoaineena Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa. • Jätekuljetukset ovat kunnan järjestämiä. • Yli 90 % asukkaista on sitä mieltä, että meillä on hyvä tai erittäin hyvä asiakassopeutettu jätehuolto. » Asukkailla on suuri valinnanvapaus ja voivat valita mitä lisäpalveluita halutaan ja maksavat valitsemistaan lisäpalveluista.

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri ja Maalahti liittyivät yhtiöön. / Lillkyro, Storkyro, Vörå och Malax med i bolaget.

Vision 2020 • Mer än hälften av regionens samhällsavfall återvinns som material. • Stormossen har befäst sin ställning inom Vasanejdens energikluster. » Biogas används som fordonsbränsle huvudsakligen i lokaltrafik och sopbilar. » Huvuddelen av nejdens övriga avfall används som bränsle i Westenergys avfallsförbränningsanläggning. • Avfallstransporterna är av kommun ordnade. • Över nittio procent av invånarna anser att vi har en bra eller mycket bra kundanpassad avfallshantering. » Man har stor valfrihet och kan välja de tilläggstjänster man vill ha och betalar för de tilläggstjänster som man väljer.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n. / Återvinning av biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade. Stormossen grundade bolaget Westenergy Oy Ab.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto Oy) kanssa alkoi. / Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jätehuolto Oy) inleddes.

Korsnäs mukaan yhtiöön. / Korsnäs med i bolaget.

Yhteistyö Botniaroskin kanssa alkoi. /Samarbete med Botniarosk inleddes.

Mission Stormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling. En renare och trivsammare närmiljö och en lättillgänglig avfallsservice skapar mervärde för invånare, företag och samfund på vårt område – nu och i framtiden

Stormossen täytti 25 vuotta. Westenergynjätevoimalan peruskivi muurattiin 7. 9. 2010. /Stormossen fyllde 25 år. Westenergys avfallskraftverks grundsten murades 7. 9. 2010.

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. / Stormossens ägarandel i Ewapower steg från 43 % till 50 %.

Yhtiölle myönnettiin ympäristösertifikaatti. YhteistyöLakeuden Etapin kanssa alkoi. / Bolaget beviljades miljöcertifikat. Samarbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Westenergy käynnisti laitoksen koepolttovaiheen ja tuotannollisen käytön loppukesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. / Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen lokakuussa. /Westenergy Oy Ab fick miljö-tillstånd. Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförbränningsanläggningen i oktober.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui. / Evira godkände mbt-anläggningen och produktion av gödselfabrikat. Deponins utvidgning färdigställdes.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Henkilöstö / Personal Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys olivat vuonna 2012 Stormossenin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämääriä. Stormossenin tavoitteet:

Ett övergripande mål för hälsa, säkerhet och miljö år 2012 har varit att vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam. Detaljerade mål:

• Työtapaturmia ei esiinny. • Toimenpiteisiin ryhdytään Stormossenin työpisteiden ja ulkoalueiden pitämiseksi siisteinä. • Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti. • TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80 %. • Asiakasvastaanottopisteiden ja alueen siistimiseksi laaditaan toimintasuunnitelma. • Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka. • Sisäistä viestintää parannetaan.

• Inga arbetsolyckor skall förekomma. • Åtgärder vidtas för att hålla arbetsplatserna och uteområdena på Stormossen städade. • Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. • En verksamhetsplan för TYKY–verksamheten görs upp årligen. Personalens deltagarprocent i TYKY–verksamheten skall vara minst 80 %. • En åtgärdsplan för uppsnyggning av kundmottagningspunkterna och området görs upp. • Stormossen är en jämställd arbetsplats. • Den interna kommunikationen förbättras.

Stormossenilla oli vuonna 2012 keskimäärin 41 työntekijää, joista 87 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 27 % oli naisia ja 73 % miehiä. Muut henkilöstötiedot ilmenevät taulukosta sivulla 9.

Stormossen hade år 2012 i medeltal 41 anställda, av vilka 87 % var fast anställda. Av de anställda var 27 % kvinnor och 73 % män. Övriga personalfakta framgår av tabellen på sidan 9.

Työterveys ja -turvallisuus Vaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Työntekijät kutsutaan terveystarkastukseen joka kolmas vuosi. Työterveyshuollolle on laadittu toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormossen on ottanut käyttöön työkyvyn ylläpitämisen ja varhaisen tuen mallin. Työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2012 työsuojelupäällikkö Heikki Knookala, työsuojeluvaltuutettu Pekka Myllyniemi (varajäsen Tommy Ingman) ja Johanna Penttinen-Källroos (varajäsen Nina Lindman). Työsuojelulla on keskeinen merkitys ja sitä korostetaan mm. ympäristötavoitteissa. Yhtiö noudattaa tapaturmien suhteen nollatoleranssia.

Arbetshälsa och –säkerhet Mehiläinen Oy i Vasa sköter företagets arbetshälsovårdstjänster. Varje anställd kallas till hälsokontroll vart tredje år. Arbetshälsovården bedrivs utgående från en verksamhetsplan. Målsättningen är minskning av arbetsrelaterade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upprätthållande av en positiv bild av arbetsgivaren. Företaget har tagit i bruk en modell för upprätthållande av arbetsförmågan och tidigt stöd. Arbetarskyddskommissionen bestod år 2012 av arbetarskyddschef Heikki Knookala och arbetarskyddsfullmäktige Pekka Myllyniemi (suppleant Tommy Ingman) och Johanna Penttinen-Källroos (suppleant Nina Lindman). Arbetarskyddet har en central betydelse och lyfts fram bl.a. i miljömålsättningarna. Bolaget har nolltolerans när det gäller arbetsolyckor.

Henkilöstön hyvinvointi TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Vuonna 2012 henkilöstölle järjestettiin kaksi TYKY-päivää. Kevään TYKY-päivä järjestettiin Fäbodan maastossa. Ohjelmassa oli vaellusta eräoppaan kanssa ja tutustuminen Nanoqin arktiseen museoon. Syksyn TYKY-päivä oli Härmän kuntokeskuksessa, jolloin ohjelmassa oli mm. kuntoliikuntaa, kylpyläkäynti ja ulkoilua. Osallistumisprosentti TYKY-toimintaan oli 74 %. Stormossen rohkaisee henkilöstöä ylläpitämään työkykyään tarjoamalla henkilöstön käyttöön kunto- ja kulttuuriseteleitä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteisesti osallistua kuntotapahtumiin ja kuntoliikuntakerhoon kerran viikossa. Stormossen tarjoaa myös henkilökunnalleen hedelmiä.

Personalens välbefinnande En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten utarbetas varje år. År 2012 ordnades två TYKY-dagar för personalen. På våren ordnades vandring med vildmarksguide i Fäbodas terräng och ett besök till det arktiska muséet Nanoq. Höstens TYKY-dag ordnades vid Härmän kuntokeskus, med bl.a. konditionsgymnastik, spabesök och vandring. Deltagargraden i TYKY-dagarna var 74 %. Stormossen uppmuntrar personalen att upprätthålla sin arbetsförmåga genom att ge personalen tillgång till konditions- och kultursedlar. Personalen motiveras att på eget initiativ delta i motionsevenemang och delta i en motionsklubb med konditionsträning en gång i veckan. Stormossen bjuder personalen på frukt.

Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain ja niiden pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: työturvallisuus ja tulityöt, ympäristöalan ammattitutkinto, ympäristöalan erikoisammattitutkinto, vaarallisen jätteen koulutusta ja PRO24 käyttäjäkoulutusta. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville.

Kompetensutveckling Personalens skolningsbehov kartläggs årligen och en skolningsplan görs upp. Under året deltog personalen bl.a. i skolning i arbetssäkerhet och heta arbeten, yrkesexamen och specialyrkesexamen inom miljö, skolning om farligt avfall och PRO24 -användning. Personalen har också deltagit i olika nationella seminarier och skolningsdagar.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Vuosittain henkilökunnalle järjestetään kaksi TYKY-päivää. Kuvassa Antero Laitila, Maria Kulp ja Ira Kekarainen. / Två TYKY-dagar ordnas årligen för personalen. I bild Antero Laitila, Maria Kulp och Ira Kekarainen.

Henkilöstön määrä 31.12. / Personalmängd 31.12. Henkilötyövuodet yhteensä / Manår totalt

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA / PERSONNYCKELTAL:

Määräaikaisten osuus (%) / Visstidsanställdas andel (%)

41 43,3 13

Henkilöstön keskim. vaihtuvuus/ Personalomsättning i medeltal

0,04

Työsuhteen keskim. pituus (v) / Arbetsförhållandets längd i medeltal (år)

11,8

Henkilöstön keski-ikä (v)/ Personalens medelålder (år)

46,6

Naisten osuus (%) / Andel kvinnor (%)

Miesten osuus (%) / Andel män (%)

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) / Antal skolningsdagar (dgr/manår)

2,9

Koulutuksen kulut (€/htv) / Skolningsutgifter (€/manår)

623

Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) / Rekreationsverksamhet (€/manår)

764

Työtapaturmat (kpl)/ Antal arbetsolyckor (st.)

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) / Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår)

0,2

Sairauspoissaolot (pv/htv) / Sjukfrånvaro (dgr/manår)

6,4

Työterveyshuolto (€/htv) / Arbetshälsovård (€/manår)

658

Työsuojelu (€/htv) / Arbetsskydd (€/manår)

400

Henkilöstökulut / Personalkostnader (milj. €)

2010

2011

2012

Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden

1,602

1,694

1,743

Henkilöstökulut / Lönebikostnader:

0,337

0,359

0,370

Lakisääteiset henkilösivukulut / Lagstadgade lönebikostnader

1,939

2,053

2,114

Vapaaehtoiset henkilösivukulut/ Frivilliga personalkostnader

0,131

0,132

0,145

2,070

2,185

2,259

Yhteensä / Totalt

Pohjanmaan Suurmessuilla oli 19 500 kävijää. / Österbottens Stormässa hade 19 500 besökare.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Vuorovaikutus ja viestintä Växelverkan och kommunikation Määrätietoisen tiedotus- ja neuvontatoiminnan avulla sekä hyvin kohdennetuilla tiedotus- ja neuvontatoimenpiteillä Stormossen pyrkii saamaan paremmin lajiteltua jätettä jätekeskukseen ja säilyttämään korkean hyötykäyttöasteen. Viestinnän näkökannalta vuosi 2012 oli haasteellinen vuosi. Lajittelu muuttui syyskuusta alkaen ja nyt lajitellaan biojätteeseen ja poltettavaan jätteeseen keittiö- ja karkeajätteen sijasta.

Genom långsiktig och målmedveten informations- och rådgivningsverksamhet samt välriktade informations- och rådgivningsåtgärder strävar Stormossen efter att få ett bättre sorterat avfall till avfallscentralen och bibehålla den höga återvinningsgraden. År 2012 var ett utmanande år ur informationssynpunkt. Sorteringen ändrades i september vilket innebar sortering i bioavfall och brännbart avfall istället för köksavfall och grovavfall.

Lajittelu on helppoa! Keskeinen viesti oli, että Stormossen on vastuullinen edelläkävijä, energinen ja elämää helpottava ympäristöpalveluyritys, että lajittelu muuttuu syyskuussa helpommaksi. Toinen keskeinen viesti liittyi vaarallisen jätteen vastaanottoon ja mikä on vaarallista jätettä.

Sortering är lätt! Det centrala budskapet var att Stormossen är ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare, att sorteringen ändras i september och att sorteringen då blir enklare. Ett annat centralt budskap var mottagningen av farligt avfall och information om vad som hör till kategorin farligt avfall.

Tavoitteet Tiedotus- ja viestintätoiminta perustuu yrityksen strategiaan, ympäristö- ja työympäristötavoitteisiin, brändikartoitukseen sekä asiakaskyselyn ja henkilöstökyselyn tuloksiin.

Målsättning Målsättningarna för informations- och rådgivningsverksamheten utgår från företagets strategi, miljö- och arbetsmiljömålsättningar, brandmålsättningar och resultat från kundundersökning och personalundersökning.

Tiedotustoiminnan tavoitteena on: • Saada tietoisuuteen uudet lajitteluohjeet • Optimaalinen hyötykäyttöaste • Vahvistaa Stormossenin ilmettä vastuullisena, energisenä ja elämää helpottavana edelläkävijänä – ”enemmän kuin vastuullista ympäristöhuoltoa” • Tyytyväiset asiakkaat • Sisäistä viestintää priorisoidaan

Målsättningarna för informationsverksamheten: • Få ut de nya sorteringsdirektiven • Optimal återvinningsgrad • Förstärka Stormossens profil som föregångare, energisk, ansvarsfull och livsunderlättande – ”mer än ansvarstagande miljöservice” • Nöjda kunder • Intern kommunikation prioriteras

Stormossenille Tiedonkylväjävakka Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet on myöntänyt Tiedonkylväjävakkapalkinnon vuonna 2012 Stormossenin tiedotusosastolle perusteluin, että jätteiden käsittely on tärkeimpiä tulevaisuuden asioita sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. On suuri haaste tiedottaa, kuinka jätteitä pitäisi lajitella ja käsitellä. Tiedotusosastolta on vaadittu paljon työtä, jotta ihmiset ovat osanneet muuttaa jätteiden käsittelyä uusien säännösten mukaiseksi. Ab Stormossen Oy:n tiedotusosasto on onnistunut tässä tehtävässä sekä tiedotusvälineisiin päin että tavalliselle yleisölle.

Stormossen fick informationspris Sydösterbottens journalister delade ut informationspriset Tiedonkylväjävakka 2012 till Stormossens informationsavdelning med motiveringen att avfallshantering är både lokalt och globalt sett ett av framtidens viktigaste områden. Det är en utmaning att informera om hur avfallet borde sorteras och hanteras. Det har krävts mycket arbete på informationsavdelningen för att människor har kunnat ändra sina sorteringsvanor enligt de nya reglerna. Informationsavdelningen vid Ab Stormossen Oy har lyckats med den här uppgiften både mot journalisterna och mot invånarna.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISK ANSCAR

Uusi visuaalinen ilme Stormossenille laadittiin uusi visuaalinen ilme, joka otettiin asteittain käyttöön vuoden 2012 alussa. Se välittää kuvan Stormossenistä energisenä ympäristöpalveluyrityksenä ja vastuullisena edelläkävijänä, joka helpottaa elämää. Se perustuu vuosina 2009 – 2010 tehtyyn brändikartoitukseen.

Ny visuell identitet En ny visuell identitet togs stegvis i bruk i början av år 2012. Den förmedlar en bild av Stormossen som ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. Den baserar sig på en brandkartläggning som arbetats fram år 2009 – 2010.

Lajittelukampanja Lajittelu muuttui syyskuussa 2012. Elo- ja syyskuussa toteutettiin laaja viestintäkampanja, jonka tavoitteena oli saada tietoisuuteen uudet lajitteluohjeet, muuttaa ihmisten asenteita, rutiineja ja käyttäytymistä, saada asukkaat henkilökohtaisella tasolla ymmärtämään lajittelun arvoa ja esitellä uusi visuaalinen ilme. Kampanja toteutettiin lehti-ilmoituksin, banneri-ilmoituksin ja ulkomainontana ja näiden lisäksi hyödynnettiin mediakontakteja, nettisivuja, sosiaalista mediaa, messuja ja tehtiin postituksia kaikkiin talouksiin.

Sorteringskampanj Sorteringen ändrades i september 2012. I augusti och september genomfördes en omfattande informationskampanj. Kampanjens målsättning var att få ut de nya sorteringsdirektiven, ändra attityder, rutiner och beteende hos invånarna, få invånarna att på ett personligt plan förstå värdet av att sortera och att introducera den visuella identiteten. Kampanjen genomfördes genom tidningsreklam, bannerreklam och utereklam. Den stöddes av presskontakter, webbsajten, sociala media, mässor och utskick till hushållen.

Viestintää netissä Stormossenin nettisivut www.stormossen.fi uusittiin vuoden alussa yrityksen uuden visuaalisen ilmeen mukaan. Nettisivujen mobiiliversio otettiin käyttöön kesäkuussa ja facebookin kautta osallistuminen sosiaaliseen mediaan oli aktiivisempaa.

Information på nätet Stormossens webbplats www.stormossen.fi omarbetades i början av året enligt företagets nya visuella identitet, en mobilversion av webbplatsen lanserades i juni och företaget tog ett aktivare grepp i sociala media genom närvaron i facebook.

Neuvontayhteistyö Jäteneuvonnan kohderyhmänä ovat erityisesti peruskoulut, toisen asteen koulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Neuvontatoiminta toteutetaan yhteistyössä VAMK:n ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa sekä vuonna 2011 perustetun 4H-neuvojaverkoston kautta. Verkosto koostuu omistajakuntien 4H-toiminnanjohtajista. Kaikille vierailijoille tarjotaan mahdollisuus tutustua jätekeskukseen. Vuoden 2012 syyskuussa lajittelu muuttui alueellamme, joten lisääntyneeseen neuvontatarpeeseen palkattiin määräaikainen työntekijä. Kaikkiaan neuvojat ovat vuoden 2012 aikana tavoittaneet noin 7 400 henkilöä.

Rådgivningssamarbete Rådgivningsverksamheten riktar sig särskilt till grundskolorna, andra stadiets skolor, yrkeshögskolor och universitet. Rådgivningen på fältet förverkligas genom samarbete med yrkeshögskolorna VAMK och Novia och genom ett rådgivarnätverk som byggts upp under år 2011. Nätverket består av 4H verksamhetsledare i ägarkommunerna. Samtliga grupper som önskar besöka avfallscentralen bereds möjlighet till det. I september år 2012 ändrades sorteringen inom vårt verksamhetsområde och en visstidsanställd rådgivare anställdes för att möta det ökade rådgivningsbehovet. Rådgivarna mötte under året ca 7 400 personer.

Laajaa toimintaa Tärkeimmät kuntalaisille suunnatut tiedotuskanavat ovat asiakaslehti, nettisivut, facebook, ilmoitukset paikallislehdissä ja sähköiset tiedotteet. Tärkeitä vetonauloja kävijöille ovat keväisin jätekeskuksessa järjestettävä avoimet ovet –tapahtuma sekä syksyllä järjestetyt kahvitarjoilut ja neuvonnat kaikilla hyötykäyttöasemilla. Vuoden 2012 uusia elementtejä olivat laaja ilmoituskampanja ennen syyskuussa tapahtuvaa lajittelumuutosta ja muutoksen aikana. Tammikuussa 2013 lanseerattiin uusi peruskoulujen opetusaineisto netissä.

Omfattande verksamhet De viktigaste informationskanalerna ut till kommuninvånarna är kundtidningen, hemsidan på internet, facebook, annonsering i lokalpressen och e-bulletinen. Centrala dragplåster för besökare är den vårligen återkommande öppet hus -lördagen vid avfallscentralen och kaffebjudningar med rådgivning vid alla återvinningsstationer under hösten. Nya element år 2012 var en omfattande annonskampanj inför och under sorteringsförändringen som skedde i september. I januari 2013 lanserades ett nytt webbaserat undervisningsmaterial för grundskolan.

TIEDOTUKSEN AVAINLUKUJA / INFORMATIONENS NYCKELTAL

NEUVONTA / RÅDGIVNING

JULKAISUT / PUBLIKATIONER

TAPAHTUMAT / EVENEMANG

Stormossenilla / på Stormossen:

83 ryhmää, 7 yritysryhmää, 3 693 kävijää 83 grupper, 7 företagsgrupper, 3 693 besökare

kentällä / på fältet:

215 neuvontakäyntiä, 4 neuvontakäyntiä yrityksiin, 5 578 henkilöä 215 rådgivningsbesök, 4 rådgivningsbesök till företag, 5 578 personer

Asiakaslehti / Kundtidning:

1 kpl postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl) 1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

Kodin jäteopas / Hemmets avfallsguide:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl) postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

Jätteiden lajittelu muuttuu -infoesite / Sopsorteringen ändras -informationsbroschyr

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl) postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

sähköinen tiedote / e-bulletin:

2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille 2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

Avoimet ovet / Öppet hus:

n. 900 kävijää / ca 900 besökare

hyötykäyttöasemilla / återvinningsstationerna:

kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 900 kävijää kaffebjudning och rådgivning, ca 900 besökare

» Ilmainen QR-koodinlukija kaikkiin puhelimiin / Gratis QR-läsare till alla telefoner: www.scan.me

Bioavfall

LAJIT TELUUN

JÄÄ KOUKKUUN! SORTERING ÄR BEROE

NDEFRAMKALLANDE!

Jätteiden lajittelu muuttuu 1. 9. Lue lisää! Sopsorteringen ändras 1.9. Läs mer!

Brännbart avfall

Näin autot lajiteltiin - skannaa QR-koodi ja katso video! Så här sorterades bilarna - skanna QR-koden för att se videon!

www.stormossen.fi www.facebook.com/Stormossen

Katso video!

Poltettava jäte / Brännbart avfall:

Asutko omakotitalossa? Bor du i egnahemshus? Näin lajittelet 1. 9. alkaen:

» Vie paperi, lasi, metalli ja paristot lähimpään

Ekopisteeseen. » Vain yksi jäteastia poltettavalle jätteelle on pakollinen. Toisen jäteastian voit poistaa käytöstä. Entiseen keittiö- / karkeajätteeseen lajitellut roskat menevät poltettavaan jätteeseen. » Oma jätteenkuljettajasi toimittaa sinulle jäteastiatarran. » Kaksi vapaaehtoista vaihtoehtoa biojätteen keräykseen: 1. erillinen biojäteastia ja sopimus oman kuljetusyrityksen kanssa 2. oma komposti

Så här sorterar du fr.o.m. 1. 9:

» För papper, glas, metall och batterier till närmaste Ekopunkt.

» Bara ett avfallskärl för brännbart avfall är

obligatoriskt. Det andra kärlet kan du ta ur bruk. Sådant som förr sorteras i köks-/ grovavfall läggs i brännbart avfall.

• Muovi: pakkaukset, purkit, ämpärit, kanisterit, pussit, styroksi, kynät, lelut • Kierrätyskelvoton kartonki, pahvi, paperi • Tekstiilit, vaatteet, kengät, kumi, nahka • Vaipat, siteet, hygieniatuotteet • Imurien pölypussit, lemmikkien kuivikkeet • Yksittäiset hehkulamput, kahvikupit jne. • Biojäte, jos et kompostoi tai asu taloyhtiössä jossa on biojäteastia

» Din avfallstransportör kommer att leverera nytt klistermärke för avfallskärlet. » Två frivilliga alternativ för uppsamling av bioavfall: 1. separat kärl för bioavfallet och avtal med det egna transportbolaget 2. egen kompost

Biojätteestä syntyy vuosittain 1 000 kuorma-autollista kompostimultaa. Bioavfall blir till 1 000 lastbilar kompostjord per år.

» Löydä lähin Ekopiste » Hitta närmaste Ekopunkt www.stormossen.fi

Taittele biojätepussi! Vik en bioavfallspåse!

• Plast: förpackningar, burkar, ämbar, kanistrar, påsar, styrox, pennor, leksaker • Kartong, papp, papper som inte duger till annan återvinning • Textilier, kläder, skor, gummi, läder • Blöjor, bindor, hygienprodukter • Dammsugarpåsar, husdjursströ • Enstaka glödlampor, kaffekoppar osv. • Bioavfall, ifall du inte komposterar och inte bor i husbolag som har bioavfallskärl

Poltettava jäte tuottaa 1/3 Vaasan kaukolämmöstä ja sähköä 7 000 kaupunkiasuntoon.

Avaa sanomalehti keskiaukeamalta. Öppna tidningen vid mittuppslaget.

Taita yläreunasta noin 10 cm:n leveä taite.

Gör en ca 10 cm bred vikning vid övre kanten.

Käännä lehti toisinpäin. Vänd tidningen upp och ner.

Biojätepussi on valmis!

Av brännbart avfall produceras 1/3 av Vasas fjärrvärme och el till 7 000 stadslägenheter

Bioavfallspåsen är färdig!

Biojäte / Bioavfall: • Ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet • Kuoret ja perkeet • Kahvin- ja teen porot, teepussit, suodatinpaperit • Luut ja ruodot • Kasvin osat, kuihtuneet kukat • Talouspaperi, lautasliinat

• Matrester, skämda livsmedel • Skal och rens • Kaffe- och tesump, tepåsar, filterpapper • Kött- och fiskben • Växtdelar, vissnade blommor • Hushållspapper, servetter

Taita lehti reunoista sisäänpäin kolmeen osaan. Vik tidningens kanter inåt i tre delar.

Työnnä taitetut reunat sisäkkäin ja lukitse reuna toisen taitteen alle. Lägg de vikta kanterna ovanpå varann så att kanten blir låst.

Taita pussiksi työntämällä alareuna yläreunan taitteen alle. Vik till en påse genom att föra in den nedre kanten under vikningen.

Syyskuun lajittelumuutoksen yhteydessä toteutettiin laaja viestintäkampanja. / En omfattande informationskampanj genomfördes inför höstens sorteringsförändring.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Tutkimus ja kehitys Forskning och utveckling Asiakaskysely Innolink Research Oy teki syksyllä 2012 Stormossenin asiakkaille suunnatun asiakaskyselyn. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikkien omistajakuntien asukkaat. Tutkimuslomakkeita lähetettiin yhteensä 3 320 kpl ja vastauksia saatiin 993 kpl. Yhtiön toiminta sai yleisarvosanan 8,5 asteikolla 4 – 10. Tulokset osoittivat muun muassa, että vastaajista useimmat pitävät lajittelua hyödyllisenä, helppona ja erittäin tärkeänä ja Stormossen on hyvin tunnettu tai melko tunnettu ja näkyvä yritys. Vastaajat antoivat yrityksen tiedotustarjonnasta syyskuussa 2012 tapahtuneen lajittelumuutoksen yhteydessä arvosanan 4,2 asteikolla 1 – 5. Energyland Energyland on kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tehdä energiateknologia ymmärrettäväksi, edistää energiatietoisuutta, havainnollistaa tulevaisuuden energiaympäristön mahdollisuudet elämyksellisten tilojen avulla. Tutkimusorganisaatioon kuuluvat Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Vaasan yliopisto, Vaasan energiainstituutti VEI, Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikkö ja energia-alan yrityksiä Vaasanseudulla. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se jatkuu lokakuun loppuun 2013. Biosafe-Trygga gödselprodukter MTT:n ja Eviran kanssa jatkettiin yhteistä kolmivuotista hanketta, jossa tutkitaan mädätysjäämän ja prosessiveden käyttömahdollisuuksia ja niiden mahdollisesti sisältämiä haitallisia aineita. Lopullinen raportti valmistunee vuonna 2013. •

Kundundersökning Innolink Research Oy har utfört en kundundersökning bland Stormossens kunder hösten 2012. Målgruppen för undersökningen bestod av invånare i samtliga ägarkommuner. Sammanlagt postades 3 320 enkäter och 993 personer deltog i undersökningen. Stormossens verksamhet fick helhetsbetyget 8,5 på skalan 4 – 10. Bland annat visar resultaten att de flesta respondenter anser att sortering är nyttigt, enkelt och ytterst viktigt och att Stormossen är välkänt eller tämligen känt och synligt. Respondenterna ger vitsordet 4,2 på skalan 1 – 5 för den information som företaget erbjudit kunderna i samband med sorteringsförändringen i september 2012. Energyland Energyland är ett tvåårigt forskningsprojekt med syfte att göra energiteknologin lättbegriplig, främja kunskapen om energi, åskådliggöra möjligheterna för framtidens energiomgivning med hjälp av upplevelser i rummet. Forskningsorganisationen består av Västra Finlands designcentrum MUOVA, Aalto-universitetets konstindustriella högskola och Vasa universitet, Vaasa energiinstitut VEI, Tammerfors universitets TAUCHI-enhet och företag inom energibranschen i Vasanejden. Projektet startade år 2011 och det fortsätter till oktober år 2013. Biosafe-Trygga gödselprodukter Under året fortsattes det treåriga projektet tillsammans med MTT och Evira för att undersöka rötrestens och processvattnets användningsmöjligheter och eventuella innehåll av skadliga ämnen. Den slutliga rapporten från projektet väntas bli klar 2013.

Ekopisteiden astiat uusitaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Ekopunkternas sopkärl förnyas fram till utgången av år 2015.

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus Stormossenin toimialueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetuksia hoitaa yhdeksän jätteenkuljetusyhtiötä. Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suoraan asiakkaalta. Meille asiakas on tärkeä ja haluamme kehittää palveluitamme. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa.

Palvelutason kuvaus Kiinteistökohtainen keräys – kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot • 54 500 kotitaloutta • 9 000 kesämökkiä Kaikilla asuinkiinteistöillä oli syyskuulle asti jäteastiat keittiö- ja karkeajätteelle. Syyskuussa kiinteistöjen lajittelu muuttui niin, että omakotitaloilla ja pientaloilla on jäteastia poltettavalle jätteelle ja yli neljän asunnon kiinteistöillä on jäteastiat biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Niillä on lisäksi astiat paperille, lasille, metallille sekä paikka paristoille ja loisteputkille. Biojäteastia ja poltettavan jätteen astia tyhjennetään vähintään joka toinen viikko. Pidennetty, jopa neljän viikon tyhjennysväli, on mahdollinen poltettavalle jätteelle hajaasutusalueella, jos biojäte lajitellaan erikseen. Myös kesämökkiläiset lajittelivat syyskuulle asti keittiö- ja karkeajätteeseen, jonka jälkeen poltettavaan jätteeseen. Kesämökkiläiset vievät jätteensä vakituisen asuntonsa jäteastioihin tai hankkivat mökille omat jäteastiat. Ne voidaan toimittaa myös lukollisiin poltettavan jätteen astioihin, jotka sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja lisäksi kuudessa muussa paikassa. Ekopisteet, hyötykäyttöasemat ja kampanjakeräykset palvelevat myös kesämökkiasutusta. Ekopisteet • 121 kpl Keräyspisteet kotitalouksien paperille, lasille, metallille ja paristoille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vastaanotetut jätemäärät: paperi 1 700 t, lasi 196 t, metalli 149 t, paristot 25 t. Lukolliset keittiöjäteastiat • 19 kpl Lukolliset jäteastiat kesämökkien keittiöjätteelle muuttuvat kesällä 2013 poltettavalle jätteelle. Ne sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja kuudessa muussa sijaintipaikassa. Asiakas lunastaa itselleen avaimen hyötykäyttöasemalta ja maksaa avainpantin sekä kausikäyttömaksun (1. 5. – 30. 9.). Hyötykäyttöasemat • 12 kpl Miehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten alle kahden kuution jäte-erille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Poltettava jäte ja karkeajäte olivat maksullisia vuonna 2012. Vuodesta 2013 energiajäte ja poltettava jäte ovat maksullisia ja kaatopaikkajäte (ent. karkeajäte) sisältyy ekomaksuun. Marraskuussa Tuovilan hyötykäyttöasema suljettiin ja kesällä 2013 Vikbyssä avataan uusi asema.

Asemilla vastaanotetaan vaarallista jätettä, betonia ja tiiliä, lasia, metallia, pahvia, paperia, kipsiä, poltettavaa jätettä, puujätettä, vaatteita ja kodin pientavaroita SPR-keräykseen, sähkö- ja elektroniikkaromua, sekä kaatopaikkajätettä. Jokaisen aseman yhteydessä on lukollinen keittiöjäteastia (kesällä 2013 astia poltettavalle jätteelle) kesämökkiläisten käyttöön. Kävijämäärä yhteensä 98 700 kpl Vastaanotettu määrä yhteensä 12 937 t: 336 t vaarallista jätettä, 12 047 t hyötyjätettä, 554 t karkeajätettä. Kampanjakeräykset • Ekobiilikampanja keväisin, 74 pysähdyspaikkaa. Vaarallisen jätteen, metalliromun sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 189 t: 29 t vaarallista jätettä, 125 t metalliromua, 35 t sähkö- ja elektroniikkaromua. • Saariston romunkeräyskampanja yhtenä kesäviikonloppuna vuosittain. Metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Yhteistyökumppanina Pidä Saaristo Siistinä ry. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 49 t. Yhteistyökumppanit • Jupitersäätiön EkoCenter, Vaasa. Vastaanottaa ongelmäjätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua • Apteekit, 13 kpl. Vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Vastaanotettu jätemäärä 7 902 kg. Uudet palvelumuodot Vuonna 2012 Stormossen otti käyttöön kolme uutta palvelumuotoa. Noutopalvelu on kuljetuspalvelu niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta itse kuljettaa esim. jääkaappeja, pakastimia, huonekaluja ja muita jäte-esineitä hyötykäyttöasemalle. Vaasan hyötykäyttöasemalta voi vuokrata peräkärryä jätteiden kuljettamiseen hyötykäyttöasemalle. Kolme- ja nelilokeroiset vuokrattavat talkoolavat mahdollistavat asiakkaille erilaisten jätteiden lajittelun esimerkiksi taloyhtiön suursiivouksen yhteydessä. Vuonna 2013 noutopalvelua laajennetaan koskemaan myös puutarhajätettä ja uusi liikkuva hyötykäyttöasema otetaan käyttöön. Se liikennöi alueilla, joissa etäisyys hyötykäyttöasemalle on pitkä.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Insamlingspunkter, tjänster och transport Inom Stormossens verksamhetsområde gäller avfallstransport som fastighetsinnehavaren ordnar. Transporterna sköts av nio avfallstransportföretag. Till Stormossens egen verksamhet hör transport av farligt avfall och återvinnbart avfall från ekopunkter, återvinningsstationer och kampanjinsamlingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. För oss är kunden i fokus och vi lägger stor vikt vid utveckling av våra serviceformer. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall.

Beskrivning av servicenivån Insamling vid fastigheterna – hushåll och fritidsbostäder • 54 500 hushåll • 9 000 sommarstugor Samtliga bostadsfastigheter hade avfallskärl för köks- och grovavfall fram till september. Då ändrades fastigheternas källsortering, vilket innebar att egnahemshus och småhus har ett sopkärl för brännbart avfall medan fastigheter med över fyra bostäder har sopkärl för bioavfall och brännbart avfall. De har dessutom avfallskärl för papper, glas, metall och en plats för batterier och lysrör. Tömningsintervallet för bioavfall och brännbart avfall är minst varannan vecka. Förlängning till var fjärde vecka är möjlig för brännbart avfall inom glesbygden om bioavfallet sorteras skilt. Även fritidsbostäderna sorterade i köks- och grovavfall fram till september därefter i brännbart avfall. Fritidsbostäderna erbjuds olika alternativa lösningar. Antingen tar man hem det brännbara avfallet till den permanenta bostadens avfallskärl, skaffar eget kärl till sommarstugan eller använder låsbara avfallskärl för brännbart avfall. De finns vid varje återvinningsstation och vid sex andra platser. Ekopunkterna, återvinningsstationerna och kampanjinsamlingarna betjänar även fritidsbostäderna. Ekopunkter • 121 st. Insamlingspunkter för hushållens papper, glas, metall och batterier. Ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen avfallsmängd: papper 1 700 t, glas 196t, metall 149 t, batterier 25 t. Låsbara köksavfallskärl • 19 st. Låsbara avfallskärl för sommarstugornas köksavfall övergår från sommarsäsongen år 2013 till insamling av brännbart avfall. De är placerade i samband med återvinningsstationerna och på sex andra ställen. Kunden löser ut en egen nyckel vid återvinningsstationen och betalar nyckelpant och bruksavgift per säsong (1. 5 – 30. 9). Återvinningsstationer • 12 st. Bemannade stationer för avfall från hushåll och företag (mängder under 2 m³). Ingår i hushållens ekoavgift. Brännbart avfall och grovavfall var år 2012

avgiftsbelagda. År 2013 är energiavfall och brännbart avfall avgiftsbelagda medan grovavfall blev deponiavfall och ingår i ekoavgiften. I november stängdes Toby återvinningsstation och till sommaren 2013 öppnas en ny station i Vikby. Mottagning av farligt avfall, betong och tegel, glas, metall, papp, papper, gips, brännbart avfall, energiavfall, träavfall, eloch elektronikskrot, deponiavfall samt kläd- och textilinsamling. Låsbara köksavfallsbehållare (från september brännbart avfall) finns för fritidsbostäderna i anslutning till varje återvinningsstation. Besökare totalt 98 700 st. Mottagen mängd totalt 12 937 t: 336 t farligt avfall, 12 047 t återvinnbart avfall, 554 t grovavfall. Kampanjinsamlingar • Ekobilkampanj varje vår, 74 hållplatser. Insamling av farligt avfall, metallskrot samt eloch elektronikskrot. Ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen mängd totalt 189 t: 29 t farligt avfall, 125 t metallskrot, 35 t eloch elektronikskrot. • Skärgårdens skrotinsamling under ett veckoslut varje sommar. Insamling av metallskrot samt eloch elektronikskrot. Samarbetspartner är Håll Skärgården Ren rf. Mottagen avfallsmängd totalt 49 t. Samarbetspartners • Jupiterstiftelsens EkoCenter, Vasa. Mottagning av farligt avfall samt eloch elektronikskrot • Apotek, 13 st. Tar emot hushållens medicinavfall. Mottagen avfallsmängd 7 902 kg Nya serviceformer År 2012 införde Stormossen tre nya serviceformerna för kunderna. Hämtningstjänsten är en transportservice för kunder som inte har möjlighet att själva transportera t.ex. kylar, frysar, möbler och andra avfallsföremål till en återvinningsstation. Vasa återvinningsstation hyr ut en släpkärra för transport av avfall till återvinningsstationen. Uthyrning av ett talkoflak som är indelat i tre eller fyra fack ger kunderna möjlighet att sortera olika avfallstyper skilt för sig t.ex. i samband med husbolagets storstädning. År 2013 utvidgas hämtningstjänsten till att även omfatta trädgårdsavfall och en mobil återvinningsstation tas i bruk. Den skall trafikera på sådana områden som ligger på långt avstånd från en återvinningsstation.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Käsittely ja hyödyntäminen Koivulahdessa sijaitseva Stormossenin jätekeskus toimii omistajakunnissa tuotetun jätteen vastaanottoasemana. Tämän lisäsi jätekeskus ottaa vastaan myös ns. märkäjätettä ja biojätettä muilta jäteyhtiöiltä. Stormossenin hyötykäyttöaste yhdyskuntajätteelle oli 95 % vuonna 2012. Westenergyn jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa syksyllä 2012, minkä ansiosta kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan. Valtakunnallinen tavoite on 70 prosentin hyötykäyttöaste. Hyötykäyttöasema Stormossen ylläpitää yhteensä kahtatoista hyötykäyttöasemaa. Ne vastaanottavat yritysten ja kotitalouksien syntypaikkalajiteltua hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä, vaarallista jätettä sekä kaatopaikkajätettä. Vuonna 2012 otettiin käyttöön kolme uutta palvelumuotoa; peräkärryn vuokraus, noutopalvelu ja talkoolavan vuokraus. Vuonna 2013 noutopalvelua laajennetaan kattamaan myös puutarhajätteet ja otetaan käyttöön liikkuva hyötykäyttöasema. Se liikennöi niillä alueilla, joiden etäisyys lähimmälle hyötykäyttöasemalle on pitkä. Marraskuussa suljettiin Tuovilan hyötykäyttöasema ja kesällä 2013 avataan uusi asema Vikbyssä. SER-halli Jätekeskuksen hyötykäyttöaseman yhteyteen rakennettiin sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottohalli, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2013. Halli ottaa vastaan kaikilta hyötykäyttöasemilta sähkö- ja elektroniikkaromua, joka uudelleenlastataan kontteihin kuljetettavaksi tuottajayhteisöjen vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Autovaaka Jätekeskukseen tulevat ajoneuvot punnitaan autovaa´alla. Jätemäärä rekisteröidään ja hinnoittelu tapahtuu hinnaston mukaan. Päivittäin tehdään noin 140 punnitusta. Vaakatyöntekijä tarkistaa kameroiden avulla vaa´alle tulevat kuormat.

Kompostointikentällä Kompostointikentällä jälkikompostoidaan MBT-laitoksen mädätysjäämää lopputuotteen laadun parantamiseksi. Evira on antanut laitokselle laitoshyväksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008. Kompostimullan myynti Maanparannusaineen myynti aloitettiin keväällä 2009. Tuote jalostetaan kompostimullaksi, joka on myynnissä kesällä ja yhteistyökumppanina toimii Tecon Trans Ab. Vuonna 2013 myydään kahta eri laatua; kompostimultaa nurmikoille ja kompostimultaa puutarhaan. Suotovedenpuhdistamo Puhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan sekä pilaantuneen maan käsittelyalueen suotovedet (puhdistusteho, kts s. 25). Marraskuussa otettiin käyttöön uusi tasausallas. Lajitteluasemalla Lajitteluasemalla otetaan vastaan teollisuuden ja rakennustyömaiden lajiteltua sekä lajittelematonta jätettä. Asemalla lajitellaan hyötykäyttöön kelpaavan osan lajittelemattomasta jätteestä. Vuonna 2012 käsiteltiin 3 553 kuormaa, jalostusaste oli 88 % ja hyötykäyttöaste 95 %. Sisään tulevista jätekuormista tarkastettiin 2 227 kuormaa. Pilaantuneen maan käsittelyalue Öljyiset maat käsitellään kompostoimalla asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2012 käsiteltiin 668 tonnia pilaantuneita maita. Vanha kaatopaikka Vuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jonka Mustasaari oli ottanut käyttöön ja vuonna 1973. Vuonna 2012 rakennettiin vanhalle kaatopaikalle jälleenkastelujärjestelmä kaasuntuotannon nopeuttamiseksi. Kaatopaikan lopullinen muotoilu tapahtuu vuosina 2012 ja 2013.

MBT-laitos Vuoden aikana MBT-laitos (MBT=mechanical and biological treatment) käsitteli 36 250 t keittiö- ja biojätettä, 18 350 t jätevedenpuhdistamon lietettä ja 15 900 t sakokaivojen lietettä. Laitos jalostaa jätteestä biokaasua ja mädätysjäämää. Omistajakuntien keittiöjätteen lisäksi käsiteltiin vuonna 2012 Botniarosk Oy:n keittiöjätettä, Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Millespakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Lajittelujärjestelmä muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. Keittiö- ja karkeajätteen lajittelusta luovuttiin ja tilalle tulivat biojäte ja poltettava jäte. Mekaanisella osastolla kuormantarkastuksia tehostettiin lajittelumuutoksen vuoksi.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikka Kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon. Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaatopaikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi heinäkuussa 2012 ja se jatkuu edelleen.

Biokaasuvarasto Biokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaasulle. Sen tilavuus on 1040 m³. Biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi kaasua toimitetaan myös lähialueen liikekiinteistöille. Maaliskuussa 2009 otettiin käyttöön uusi biokaasumoottori, jonka ansiosta sähköntuotanto kaksinkertaistui.

Westenergy Westenergy Oy Ab:n omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka hyödyntää syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2009, testiajo alkaa heinäkuussa 2012 ja tuotannollinen käyttö tammikuussa 2013. Laitos tuottaa höyryä, jota Vaasan Sähkö Oy käyttää sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Behandling och återvinning Stormossens avfallscentral i Kvevlax fungerar som mottagningsplats för avfall som produceras i ägarkommunerna. Till avfallscentralen kommer också s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Stormossens återvinningsgrad för kommunalt avfall var 95 % år 2012. Avfallsförbränningsanläggningen Westenergy inledde sin verksamhet hösten 2012, vilket innebär att belastningen på deponin nästan helt upphört. I den nationella avfallsplanen är målsättningen för återvinningsgraden 70 procent. Återvinningsstationen Stormossen upprätthåller sammanlagt tolv återvinningsstationer. De tar emot källsorterat återvinnbart avfall, farligt avfall och deponiavfall från företag och hushåll. År 2012 introducerades tre nya serviceformer; uthyrning av släpkärra, hämtningstjänst och uthyrning av talkoflak. År 2013 utvidgas hämtningstjänsten till att även omfatta trädgårdsavfall och en mobil återvinningsstation tas i bruk. Den skall trafikera på sådana områden som ligger på långt avstånd från en återvinningsstation. I november stängdes Toby återvinningsstation och till sommaren 2013 öppnas en ny station i Vikby. SER-hallen I anslutning till avfallscentralens återvinningsstation byggdes en mottagningshall för eloch elektronikskrot (SER) som togs i bruk i januari 2013. Den tar emot material från samtliga återvinningsstationer och i hallen omlastas materialet i containers för leverans till producentansvarsorganisationernas mottagnings- och behandlingsanläggningar. Bilvågen De fordon som kommer till avfallscentralen invägs på en bilvåg. Avfallsmängden registreras och prissättningen sker enligt prislista. Dagligen invägs ca 140 fordon. Via kameror granskar vågoperatören de inkommande lassen. MBT-anläggningen Under året behandlade MBT-anläggningen (MBT=mechanical and biological treatment) 36 250 ton köks- och bioavfall, 18 350 ton reningsverksslam samt 15 900 ton slam från slambrunnar. Anläggningen förädlar avfallet till biogas och rötrest. Förutom köksavfall och bioavfall från ägarkommunerna behandlades år 2012 köksavfall från avfallsbolaget Botniarosk Oy, vått avfall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. Sorteringen förändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september. Då upphörde uppdelningen i köks- och grovavfall och sortering i bioavfall och brännbart avfall tog vid. På grund av förändringen intensifierades lassgranskningarna på mekaniska avdelningen. Biogaslagret Biogaslagret fungerar som mellanlager för producerad biogas och rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen används i huvudsak för anläggningens eget energibehov. Gas levereras även till närområdets affärsfastigheter. I mars 2009 togs en ny biogasmotor i bruk som fördubblade elproduktionen. På komposteringsplattan efterkomposteras rötrest från MBT-anläggningen för att höja slutproduktens kvalitet. Livsmedelssäkerhetsverket Evira godkände anläggningen och produktionen av gödselfabrikat år 2008.

Försäljning av kompostjord Försäljning av jordförbättringskompost startade våren 2009. Produkten vidareförädlas till kompostjord som saluförs under sommarhalvåret i samarbete med Tecon Trans Ab. År 2013 kommer två olika kvaliteter att säljas; kompostjord för gräsmattor och kompostjord för trädgårdsland. Lakvattenreningsverket Här behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälpningsplatsen samt från behandlingsområdet för förorenad jord (reningseffekt, se s. 25). En ny utjämningsbassäng togs i bruk i november. Sorteringsstationen Sorteringsstationen tar emot sorterat och osorterat avfall från industri och byggarbetsplatser. Stationen sorterar ut den återvinnbara delen av det osorterade avfallet. År 2012 behandlades 3 553 avfallslass, förädlingsgraden var 88 % och återvinningsgraden 95 %. Av inkommande avfallslass granskades 2 227 lass. Behandlingsområdet för förorenad jord Den oljeförorenade jord som tas emot behandlas genom kompostering på en asfalterad plan. År 2012 behandlades 668 ton oljeförorenad jord. Gamla deponin I slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Korsholms kommun tagit i bruk redan år 1973. År 2012 byggdes ett återbevattningssystem på gamla deponin för att påskynda gasproduktionsprocessen. Slutformning av avstjälpningsplatsen pågår år 2012 och 2013. Deponin för samhällsavfall Deponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssystem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Utrymmesreservering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår. Westenergy Westenergy Oy Ab ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolaget färdigställde hösten 2012 en avfallsförbränningsanläggning som utnyttjar källsorterat, brännbart avfall som bränsle. Byggnadsarbetet inleddes år 2009, provdriften startade sommaren 2012 och produktionsdriften i januari 2013. Anläggningen producerar ånga som används för produktion av el och fjärrvärme.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Jätteen hyötykäyttö / Återvinning av avfall HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA / MATERIALÅTERVINNING Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus. / Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper. Maarakentaminen / Jordbyggnad

Kartonkihylsyjen valmistus. / Tillverkning av kartonghylsor.

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi. / Råmaterial för metallindustrin.

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA /ENERGIÅTERVINNING Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi ja lämmöksi, mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. / I processen behandlas bioavfall och blir biogas och rötrest. Biogasen omvandlas till el och värme, rötresten förädlas till kompostjord som säljs. Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. / Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme. Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa. / Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

MUU HYÖTYKÄYTTÖ / ANNAN ÅTERVINNING Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering. Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. Poltetaan voimalaitoksessa. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering. Bränns vid förbränningsanläggning. Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Kerätään yhteistyössä SPR:n kanssa, lajitellaan ja osa myydään Vaasan jaoston Monitori-kirpputorilla ja lahjoitetaan tarvitseville. Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä. / Insamlas i samarbete med FRK och en del går till försäljning vid Monitoris loppis i Vasa eller doneras till hjälpbehövande. I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi. / Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område. Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella. / Behandlas vid problemavfallsanläggning på ett tryggt sätt.

KAATOPAIKKASIJOITUS / DEPONERING Sijoitetaan kaatopaikalle. / Deponeras på avstjälpningsplatsen.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras på avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Ympäristövastuu Miljöansvar

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit Miljöaspekter och –indikatorer Kansallisessa jätesuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu, että 50 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 30 % energiana ja korkeintaan 20 % loppusijoitetaan. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa tavoitteena on, että korkeintaan 10 % loppusijoitetaan vuonna 2020. Kun otetaan huomioon, että Westenergylle varastoitu jäte hyödynnetään energiana, on Stormossen jo saavuttanut edellä mainitut tavoitteet. Vuonna 2012 61 % Stormossenin alueen yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina ja 34 % energiana. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan 5 % loppusijoitettiin. Stormossenilla biologisesti hajoava jäte kuten erikseen kerätty biojäte ja puhdistamoliete mädätetään kahdessa bioreaktorissa, joissa muodostuu lopputuotteina biokaasua, mädätysjäämää ja prosessivettä. Biokaasu koostuu noin 65 %:sti metaanista ja loppuosa on suurimmalta osin hiilidioksidia. Biokaasua käytetään lämmitykseen ja sähkön tuotantoon. Mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa. Biokaasulaitoksen vesi käsitellään yhdessä sakokaivolietteen kanssa prosessivedenpuhdistamossa. Kaatopaikkojen suotovedet ja käsittelykenttien pintavedet käsitellään suotovedenpuhdistamossa. Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesi- ja pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla.

I den nationella avfallsplanen har man satt som mål för år 2016 att 50 % av det kommunala avfallet skall återvinnas som material, 30 % som energi och högst 20 % deponeras. I avfallsplanen för Södra- och Västra Finland är målsättningen att högst 10 % deponeras år 2020. När man beaktar avfallet som lagrats för Westenergy som energiåtervunnet har Stormossen redan uppnått dessa målsättningar. År 2012 materialåtervanns 61 % av det kommunala avfallet från Stormossens område och 34 % energiåtervanns. Det betyder att endast 5 % deponerades. På Stormossen rötas biologiskt avfall, så som separat insamlat bioavfall och slam från reningsverk, i två bioreaktorer och då bildas som slutprodukter biogas, rötrest och processvatten. Biogasen består till ca 65 % av metan och den resterande mängden utgörs till största delen av koldioxid. Biogasen används för uppvärmning och för produktion av el. Rötresten används för produktion av kompostjord. Vattnet från biogasanläggningen behandlas tillsammans med septiskt slam i processvattenreningsverket. Lakvatten från avstjälpningsplatserna och ytvatten från behandlingsfälten behandlas i lakvattenreningsverket. Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lakvatten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser.

Pohjavesi ja pintavesi Pohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

Grundvatten och ytvatten Provtagning på grundvatten och ytvatten görs 4 ggr/år.

Suotovesi Stormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet johdetaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2012 puhdistamo käsitteli 91 435 m³ vesiä kaatopaikoilta ja käsittelykentiltä. Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Stormossenin ympäristölupa velvoittaa näytteiden ottoon neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Stormossen ottaa omia näytteitä kerran viikossa ja analysoi niitä prosessin seuraamiseksi. Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2012. Laitoksen puhdistusteho ja kuormitus ilmenevät viereisestä taulukosta.

Lakvatten Lakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från behandlingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast substans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2012 behandlade reningsverket 91 435 m³ vatten från avstjälpningsplatserna och behandlingsfälten. Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Stormossen är genom sitt miljötillstånd ålagt att ta prov fyra gånger i året. Dessutom görs egna prov och analyser varje vecka för att följa med hur väl processen fungerar. Reningsverket har fungerat bra under året. Reningseffekt och belastning presenteras i tabellen intill.

Jätevesi Stormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sakokaivolietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin prosessivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriverkostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2012 jäteveden määrä oli 117 378 m³. Kuormitus ilmenee taulukosta sivulla 27.

Avloppsvatten Stormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanläggningen, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i processvattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnätet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvattenmängden år 2012 var 117 378 m³. Belastningen presenteras i tabellen på sidan 27.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

PINTAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / YTVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

Sähkön johtavuus/ Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mikrog/l

NH4-N mikrog/l

Fosfori / Fosfor mikrog/liter

Rauta / Järn mikrog/l

OJA JÄTEHUOLTOALUEEN YLÄPUOLELLA / DIKE OVANFÖR AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

6,8

45,8

80,5

29,50

6,9

3775

1028

190,5

2500

OJA VANHAN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DEN GAMLA AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,8

142,3

53,3

81,75

32,7

20333

9040

422,5

4200

OJA UUDEN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DET NYA AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

7,1

137,5

55,0

83,00

14,0

34667

15100

300

4200

FINNBÄCKEN, ÖVERBYN ETELÄPUOLELLA / FINNBÄCKEN, SÖDER OM ÖVERBY

6,8

61,5

36,8

44,00

3,4

8533

3208

69,8

2700

OJA KARPERÖFJÄRDENIN SUUNTAAN / DIKE MOT KARPERÖFJÄRDEN

5,2

13,5

60,3

9,10

3,1

1500

207

66,5

3900

POHJAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / GRUNDVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

Sähkön johtavuus / Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mikrog/l

NH4-N mikrog/l

Fosfori / Fosfor mikrog/liter

HP 1, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA/ HP 1, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

7,3

24,8

5,2

5,6

3,0

725

353

1315

HP 2, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / HP 2, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,5

26,0

14,6

2,5

3,0

505

1278

HP 3, KAATOPAIKAN YLÄPUOLELLA / HP 3, OVANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,5

21,8

9,2

9,1

3,0

1120

763

1915

HP 4, UUSI KAATOPAIKKA / HP 4, NYA DEPONIN

6,5

49,8

37,8

4,8

4,5

8500

6100

2273

Talousveden laatuvaatimus ja suositukset 461/2000 / Hushållsvattnets kvalitetskrav och rekommendationer 461/2000

6,59,5

250 mS/m

5,0 mg/l

250 mg/l

400 mikrog/l

SUOTOVEDEN PUHDISTUS / RENINGEN AV LAKVATTEN (VESIMÄÄRÄ / VATTENMÄNGD 2012: 91435 m³) Orenat vatten / Puhdistamaton vesi

Renat vatten / puhdistettu vesi

Gränsvärde enligt miljötillstånd (mg/l) / Ympäristöluvanm. raja-arvo

Reningseffekt / Puhdistusteho

Belastning ut till vattendrag / Kuormitus vesistöön (kg / år / v)

BOD7

65 mg / l

9 mg / l

30 mg / l

87 %

823

Ammoniumtyyppi / Ammoniumkväve

152 mg / l

54 mg / l

70 mg / l

73 %

4938

Fosfori / Fosfor

2,7 mg / l

0,45 mg / l

1 mg / l

82 %

YLÄINDEKSI

Jätevedenpuhdistamon prosessia valvotaan ottamalla näytteitä viikottain. Kuvassa ympäristöinsinööri Johan Saarela. / Vattenreningsverkets process övervakas kontinuerligt genom provtagning en gång i veckan. I bild miljöingengör Johan Saarela.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Biokaasu ja kaatopaikkakaasu Bioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 16 018 tonnia puhdistamolietettä, josta tuotettiin 1 290 014 Nm³ biokaasua. Bioreaktori 2:ssa mädätettiin vuoden aikana 10 867 tonnia biologista jätettä, josta tuotettiin 1 066 577 Nm³ biokaasua. Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007. Vuonna 2012 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 102 138 Nm³ kaatopaikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten.

Biogas och deponigas I bioreaktor 1 rötades under året 16 018 ton reningsverksslam och av det producerades 1 290 014 Nm³ biogas. I bioreaktor 2 rötades under året 10 867 ton biologiskt avfall och av det producerades 1 066 577 Nm³ biogas. Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdigställdes sommaren 2007. År 2012 använde Stormossens värmecentral ca 102 138 Nm³ gas från deponin för värmeproduktion till processen.

Haju, melu ja haittaeläimet Jätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja. Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys, joka käy Stormossenilla noin neljästi vuodessa. Vuonna 2012 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stormossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Yhteensä 963 lintua hävitettiin.

Lukt, buller och skadedjur Avfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och man har inte ålagts att följa upp lukt eller buller. Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag som besöker Stormossen ca 4 ggr i året. År 2012 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårdsdistrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. 963 fåglar avlivades. El-, vatten och bränsleförbrukning År 2012 förbrukade avfallscentralen 3,21 GWh el. Av den använda mängden el producerades 2,09 GWh av den egna gasmotorn, med biogas från reaktorerna som bränsle. Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 136 405 l bränsle under året. Avfallscentralen använde 13 812 m³ kommunalt vatten och 39 347 m³ vatten från schaktet under året.

Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutus Vuonna 2012 jätekeskus kulutti 3,21 GWh sähköä. Kulutetusta sähkömäärästä 2,09 GWh tuotettiin omalla kaasumoottorilla, joka käyttää reaktoreiden biokaasua polttoaineenaan. Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneuvot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 136 405 l polttoainetta. Jätekeskus kulutti 13 812 m³ kunnallista vesijohtovettä ja 39 347 m³ louhoksen vettä vuonna 2012.

SÄHKÖN OMAVARAISUUSASTE / SJÄLVFÖRSÖRJANDEGRADEN AV EL 2000 – 2012

3,5 3,0

Sähkönkulutus, kWh / Total elförbrukning, kWh

67,5

2,5

Sähkön omavaraisuusaste, % / Självförsörjande grad av el, %

2,0 45

1,5 1,0

22,5

0,5

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

JÄTEVESI VIEMÄRIVERKOSTOON / AVLOPPSVATTEN TILL AVLOPPSNÄTE 2008-2012 Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2012 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2011 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2010 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2009 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2008 (mg/l)

Kunnallisen puhdistuslaitoksen raja-arvot / Kommunala reningsverkets gränsvärden

Ympäristöluvan tavoite-arvot / Miljötillståndets målvärden

Kiintoaines / Fast substan

764

1363

922

933

597

450

300

BOD7

310

555

387

414

279

330

300

Typpi / Kväve

203

498

315

340

185

Ammoniumtyppi / Ammoniumkväve

248

128

184

Fosfori / Fosfor

750

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristöjohtamisjärjestelmä Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mittareiden avulla. Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukaisesti toukokuussa 2010.

Miljöledningssystemet Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internationella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att företaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verksamheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälsooch säkerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifierades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Vuoden 2012 tavoitteet ja niiden seuranta 1. Jätteenkäsittelymme tulee olla tehokasta ja taloudellista ja meidän tulee jatkuvasti pyrkiä hyötykäytön lisäämiseen A. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 70 % vuonna 2012. Vuonna 2012 hyötykäyttöaste oli 95 %. Vuoden 2013 tavoitteena on 90 %. B. Vuonna 2012 sekoitussäiliöön menevän mekaanisesti lajitellun biojätteen määrän tulee olla vähintään 12 250 tonnia. Biojätteen lajittelu muuttui vuoden aikana ja tulos oli 10 867 tonnia. Vuoden 2013 tavoitteeksi asetettiin 1 000 tonnia biojätettä kuukaudessa. C. 85 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. Vuonna 2012 tuotetusta biokaasusta hyödynnettiin 79 %. Vuoden 2013 tavoitteena on 85 %. D. Vuonna 2012 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä. 46 % kulutetusta sähköstä ostettiin. Vuoden 2013 tavoitteena on 30 %. E. Vuonna 2012 lämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa polttoöljyä. Prosessin lämmitykseen käytettiin 52 915 litraa polttoöljyä. Vuoden 2013 tavoitteena on, että lämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa. F. Vuonna 2012 vettä ostetaan korkeintaan 9 000 m³. Vuoden tulos oli 13 812 m³. Vuoden 2013 tavoitteena on, että vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m³. G. Lajitteluaseman tavoitteena vuonna 2012 on käsitellä vähintään 4 700 kuormaa poltettavaa jätettä, karkeajätettä ja rakennusjätettä. Jalostusasteen tulee olla vähintään 40 % ja kierrätysasteen vähintään 92 %. 3 309 kuormaa käsiteltiin, jalostusaste oli 88 %, kierrätysaste 95 %. Vuonna 2013 tavoite poistetaan, koska se ei enää ole ajankohtainen. H. Ekopisteiden astiat korvataan syväkeräys astioilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Vain kymmenestä Stormossenin ekopisteestä puuttuu syväkeräysastiat tai Pafebox-astiat. I. Biologisesti hajoavan jätteen vähentämistä kaatopaikoilla koskevan kansallisen strategian mukaan korkeintaan 75 % vuonna 1994 syntyneestä biologisesti hajoavasta yhdys-

kuntajätteestä loppusijoitetaan kaatopaikalle vuonna 2006, korkeintaan 50 % vuonna 2009 ja korkeintaan 35 % vuonna 2016 vuoden 1994 määrästä. Vuonna 2009 Stormossenin keräilyalueelta ja sen omista toiminnoista saadaan loppusijoittaa korkeintaan 18 500 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä ja vuonna 2016 korkeintaan 12 900 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä. Tavoite saavutettiin 2011 kun ainoastaan 2 750 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Vuonna 2013 tavoite poistetaan. Stormossenin tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitellaan kouluarvosanaa yhdeksän koskien Stormossenin toimintaa. Tulos oli 8,5. Seuraava asiakastutkimus tehdään vuonna 2014, jolloin tavoite on 8,6.

2. Jätteenkäsittelymme aiheuttamien ympäristövaikutusten tulee vähentyä A. Prosessivedenpuhdistamon päästötason tulee alittaa Mustasaaren kunnan kanssa sovitut raja-arvot. Samalla pyrimme saavuttamaan ympäristöluvan tavoitearvot. Kaikki analyysitulokset, paitsi kiinteät aineet, ovat samalla tasolla kuin ympäristö luvan tavoitearvot ja Påttin puhdistamon sopimuksen mukaiset raja-arvot. B. Kaiken loppusijoitettavan jätteen tulee täyttää loppusijoituskelpoisuuskriteerit. Tilanne on arantunut huomattavasti, yritykset ovat tietoisia velvollisuudestaan tehdä loppusijoituskelpoisuustesti kun kyseessä on jäte, joka ei vastaa yhdyskuntajätettä. C. Vanhan kaatopaikan sulkeminen jatkuu ja sulkeminen suoritetaan uuden sulkemis suunnitelman mukaisesti ELY-keskuksen hyväksyttyä se. Uusi sulkemissuunnitelma on hyväksytty ja sulkemiselle on laadittu hankesuunnitelma. D. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot. Kaikki vuosikeskiarvot alittavat ympäristö luvassa annetut raja-arvot. E. Uuden kaatopaikan sulkemissuunnitelma jätetään ELY-keskukselle. Sulkemissuunnitelma laaditaan ja jätetään ympäristökeskukselle vuoden aikana.

3. Tehostamalla tiedotusta pyrimme vähentämään jätteenkäsittelyn ympäristökuormitusta A. Karkeajätteen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä sisältää vähintään 60 % karkeajätettä. B. Ongelmajätteen osuus karkeajätteestä tulee olla vähemmän kuin 1 % jaksolla 2011 – 2012. C. Keittiöjätteen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä sisältää vähintään 90 % keittiöjätettä. Syksyllä 2012 tapahtuvan lajittelu muutoksen takia vuonna 2012 ei suoritettu jäteanalyysia. 4. Työympäristömme tulee olla turvallinen ja viihtyisä A. Työtapaturmia ei esiinny. Vuoden aikana sattui yksi työtapaturma ja neljä läheltä piti -tilannetta. B. Toimenpiteisiin ryhdytään työpisteiden ja Stormossenin ulkoalueiden pitämiseksi siisteinä. Stormossen on mm. solminut sopimuksen yrityksen kanssa piha-alueiden puhdistuksesta, nurmikon hoidosta, ulkosiivouksesta jne. C. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2012 – 2013. D. TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Vuodelle laadittiin toimintasuunnitelma. E. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80 %. Vuonna 2012 osallistumisprosentti TYKY-toimintaan oli 74 %. Vuoden 2013 tavoitteena on, että 80 % osallistuu. F. Toimenpidesuunnitelma asiakasvastaan ottopisteiden ja alueen siistimiseksi laaditaan. Ei ole enää ajankohtainen. G. Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka. Stormossenilla on tasa-arvosuunnitelma ja tasa-arvoryhmä. Vuonna 2012 suoritettiin palkkakartoitus, joka osoitti, että palkkaus on tasa-arvoinen.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Målsättningar för år 2012 och uppföljning 1. Vår avfallshantering skall präglas av effektivitet, god ekonomi och ständig utveckling mot ökad återvinnig A. Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2012 vara minst 70 %. Återvinningsgraden för samhällsavfall år 2012 var 95 %. Målsättningen för 2013 är 90 %. B. År 2012 ska den mängd mekaniskt utsorterat bioavfall som går till mixern vara minst 12 250 ton. Sorteringen av bioavfall ändrades under året och resultatet blev 10 867 ton. Som mål för år 2013 sattes 1 000 ton bioavfall till mixern per månad. C. 85 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt. 2012 användes 79 % av den producerade biogasen. Målsättningen för 2013 är 85 %. D. År 2012 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el. 46 % av den förbrukade elen köptes. Målsättningen för år 2013 är 30 %. E. År 2012 används högst 50 000 liter brännolja för uppvärmning. Vi använde 52 915 l brännolja för uppvärmning av processen. Målet för år 2013 är att max 50 000 l används. F. År 2012 inköps högst 9 000 m³ vatten. 13 812 m³ vatten köptes. Målet för år 2013 är att högst 11 500 m³ köps. G. Sorteringsstationens mål för år 2012 är att behandla minst 4700 stycken lass brännbart avfall, grovavfall och byggavfall. Förädlings- graden skall vara minst 40 % och återvinningsgraden minst 92%. 3 309 lass behandlades, förädlingsgraden var 88 %, återvinningsgraden 95 %. Målet tas bort år 2013, inte aktuellt längre. H. Kärlen på ekopunkterna ersätts med djupbehållarkärl fram till utgången av 2015. Endast tio av Stormossens ekopunkter saknar djupbehållarkärl eller nya aluminium- kärl. Aluminiumkärlen används på de ställen där djupbehållarkärl inte kan sättas ner. I. I enlighet med den nationella strategin för att minska mängden biologiskt nedbrytbart

avfall på avstjälpningsplatserna deponeras år 2006 högst 75 procent av den mängd biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall som uppstod 1994, år 2009 högst 50 % och 2016 högst 35 % av mängden 1994. År 2009 får högst 18 500 ton deponeras och år 2016 får högst 12 900 ton biologiskt nedbrytbart avfall från Stormossens upptagningsområde och egen verksamhet deponeras. Målet uppnåddes 2011 då endast 2 750 ton biologiskt nedbrytbart avfall deponerades. Målet tas bort år 2013. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsätt- ningen är att i kundundersökning uppnå skolvitsordet nio för Stormossens verksamhet. Resultatet var 8,5. Nästa kundundersökning görs 2014, målet är då 8,6.

2. Miljöpåverkan orsakad av vår avfallshantering skall minska A. Utsläppsnivån från processreningsverket skall understiga gränsvärdena i överenskommelsen med Korsholms kommun. Samtidigt strävar vi efter att nå målvärdena i miljötillståndet. Alla analysresultat, förutom fast substans, är i linje med målvärdena i miljötillståndet och gränsvärdena i avtalet med Påttska reningsverket. B. Allt avfall som deponeras skall uppfylla kriterierna för deponerbarhet. Situationen har blivit mycket bättre, företagen känner till idag att de bör göra deponerbarhetstest på avfall som inte motsvarar samhällsavfall. C. Stängningen av gamla avstjälpningsplatsen fortsätts och utförs enligt den nya stäng- ningsplanen efter att den godkänts av ELY-centralen. Den nya stängnings planen har godkänts och en projektplan för stängningen gjorts. D. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet. Alla årsmedelvärden underskrider gränsvär- dena i miljötillståndet. E. Stängningsplan för nya deponin lämnas in till ELY-centralen. En stängningsplan kommer att göras och lämnas in under året ELY-centralen.

3. Genom intensifiering av informationsverksamheten ser vi till att minska avfallshanteringens miljöbelastning A. Grovavfallet skall före utgången av år 2012 innehålla minst 60 % grovavfall. B. Mängden problemavfall i grovavfallet skall understiga 1 % under perioden 2011 – 2012. C. Köksavfallet skall före utgången av 2012 innehålla minst 90 % köksavfall. På grund av sorteringsförändringen som gjordes hösten 2012 utfördes ingen plockanalys år 2012. 4. Vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam A. Inga arbetsolyckor skall förekomma. Under året inträffade en arbetsolycka och fyra nära ögat händelser. B. Åtgärder vidtas för att hålla arbetsplatserna och uteområdena på Stormossen städade. Stormossen har bl.a. gjort avtal med ett företag som sköter sopning av gårdsplanen, klippning av gräs, utomhusstädning osv. C. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. En verksamhetsplan har gjorts för år 2012 – 2013. D. En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten görs upp årligen. En verksamhetsplan gjordes upp för året. E. Personalens deltagandeprocent i TYKY verksamheten skall vara minst 80 %. Deltagarprocenten i TYKY-verksamheten år 2012 var 74 %. Målsättning år 2013 är att 80 % deltar. F. En åtgärdsplan för uppsnyggning av kundmottagningspunkterna och området görs upp. Inte aktuellt längre. G. Stormossen är en jämställd arbetsplats Stormossen har en jämställdhetsplan och en jämställdhetsgrupp. År 2012 gjordes en allmän jämförelse av lönerna. Resultatet visade att lönerna fördelar sig jämställt.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar

Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaatioiden ja kyselyjen suhteen ja dokumentoivat ne valmiille lomakkeille. Tapauksia seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa. Vuonna 2012 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 36 sisäistä poikkeamaraporttia. Näistä yksi oli tapaturma. Läheltä piti -tilanteita oli 4. Samalla ajanjaksolla reklamaatioita ja kyselyjä tehtiin 20 kappaletta.

Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfrågningar och dokumenterar dem på färdiga blanketter. Händelserna följs upp regelbundet på ledningsgruppens veckomöten. Sammanlagt 18 stycken interna avvikelserapporter skickades till miljöchefen år 2012. Där ingår ett olycksfall och 4 nära ögat händelser. Under samma period gjordes 20 stycken reklamationer och förfrågningar.

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar Stormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, huomioiden kestävän kehityksen.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling.

Stormossenin asiakkaat ja jätemaksut Jätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (autonrenkaat, keräyspaperi, tietyt pakkaukset, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut). Verovaroja ei siis käytetä jätehuollon rahoittamiseen.

Stormossens kunder och avfallsavgifter Avfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar avfall betalar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av producentansvar (däck, returpapper, vissa förpackningar, skrotbilar, eloch elektronikskrot samt batterier och ackumulatorer). Skattemedel får alltså inte användas för finansiering av avfallshanteringen.

Ekomaksut Ekomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräyskampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen. Myös tulevan jätelautakunnan kustannukset katetaan ekomaksuilla. Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemien vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauksilla. Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.

Ekoavgifter Ekoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och ekopunkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av återvinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätthållande och utveckling av avfallsservicen. Även den kommande avfallsnämndens kostnader skall täckas med ekoavgifterna. Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottagnings-, behandlings- och särskilda serviceavgifter vid återvinningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av producentsamfund. Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fritidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

Käsittelymaksut Stormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta. Stormossen vastaanottaa ja käsittelee myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Myös öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä. Palveluiden myynti muille jäteyhtiöille ja yrityksille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun, sähkön ja puuhakkeen myynnistä sekä hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta. Muiden palveluiden myynti koostuu mm. RDF:n murskaamisesta (käsitellystä biojätteestä eroteltu poltettava jäte) sekä tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista.

Behandlingsavgifter Stormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushållen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgiften vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbolagen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet. Stormossen tar även emot och behandlar avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Även oljeförorenade jordmassor tas emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av farligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall. Försäljningen av behandlingstjänster till andra avfallsbolag och till företag ger stordriftsfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta. Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av biogas, elektricitet, träflis och metallskrot för återvinning. Försäljning av övriga tjänster omfattar bl.a. malning av RDF (ur behandlat bioavfall separerat brännbart avfall) och ersättningar från producentsamfund.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

RAHAVIRRAT 2012 PENNINGFLÖDE 2012

Ekomaksutulot / Intäkter från ekoavgifter 2,318 milj. €

Investoinnit / Investeringar 0,997 milj. €

Jätteen käsittelymaksutulot / Intäkter från behandlingsavgifter 8,052 milj. €

Materiaalien ja palveluiden toimittajat / Leverantörer av material och tjänster 7,650 milj. €

Liikevaihto / Omsättning

Ulosmyytävien tuotteiden tulot / Intäkter från sålda produkter 0,748 milj. €

Palkat ja muut henkilöstökulut / Löner och övriga personalkostnader 2,259 milj. €

11,316 M€

Palveluiden myyntitulot / Intäkter från sålda tjänster 0,197 milj. €

Jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot / Avfallsskatt, elaccis och inkomstskatter 0,996 milj. € Lyhennykset ja korot, netto / Amorteringar och räntor, netto 0,997 milj. €

Lainojen nostot / Upptagning av lån 0 milj. €

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 2012 2 770 900 € (ALV / MOMS 0 %)

EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 2012 2 815 644 € (ALV / MOMS 0 %)

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 729 179 €

Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 177 386 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 246 949 €

Vastaanottomaksut hyötykäyttöasemilla / Mottagningsavgifter vid återvinningsstationerna; 110 964 €

Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 125 075 € Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 33 083 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 10 271 €

Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 305 605 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 517 023 €

Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 331 009 €

11,9 %

18,4 % 0,4 %

77,3 %

62,4 % 11,0 %

3,9 %

1,2 % 4,5 % 8,9 %

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Investoinnit, milj. €/vuosi investeringar, milj. €/år

Suunnitelman mukaiset poistot, milj. €/vuosi Avskrivningar enligt plan, milj. €/år

5,0

INVESTOINNIT JA SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT / INVESTERINGAR OCH AVSKRIVNINGAR ENLIGT PLAN 2008 – 2012

4,0

3,0

2,0

1,0

2008

2009

2010

2011

2012

Investoinnit Investointien määrä oli vuoden aikana 0,997 milj. € (2,016 milj. € v. 2011). Niihin sisältyivät mm. Westenergy Oy Ab:iin sijoitettu osakepääoma, hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden sekä Stormossenin jätekeskuksen alueen teiden ja käsittelyalueiden parannuksia. Vuoden aikana aloitettiin suotovesipuhdistamon laajennuksen rakentaminen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajitteluhallin pystyttäminen. Tulevien vuosien investointisuunnitelma kattaa mm. biojätteen hygienisointilaitoksen, uuden hyötykäyttöaseman rakentamisen Vikbyn teollisuusalueelle Mustasaareen Tuovilassa vuonna 2012 suljetun aseman tilalle, Stormossenin hyötykäyttöaseman laajennuksen, toimistorakennuksen ja käsittelyalueiden laajennusten jätekeskuksen alueella sekä hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden jatkuvat parannukset.

Investeringar Investeringarna uppgick totalt under året till 0,997 milj. euro (2,016 milj. euro år 2011). Dessa omfattade bl.a. betalning av aktiekapital till Westenergy Oy Ab, fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter, vägar samt behandlingsområden vid Stormossens avfallscentral. Under året inleddes utbyggnaden av lakvattenreningsverket samt uppförandet av en presenningshall för mottagning och sortering av eloch elektronikskrot. Investeringsplanen för de kommande åren omfattar bl.a. en hygieniseringsanläggning för bioavfallet, byggande av en ny återvinningsstation på Vikby industriområde i Korsholm i stället för den i Toby som stängdes 2012, utbyggnad av återvinningsstationen vid Stormossen, utvidgning av kontorsbyggnaden och behandlingsområden vid avfallscentralen samt fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter.

Yhteiskunta Stormossen maksoi jäteveroa valtiolle yhteensä 228 460 €. Tuloveroa maksettiin tilikaudelta 148 740 € sekä jäännösveroa 599 822 € vuodelta 2011. Stormossen on valittanut vuoden 2011 verotuspäätöksestä jäännösveron osalta. Tuotetusta sähköstä maksettiin valmisteveroa 18 378 €. Vuoden aikana maksettiin toimintatukea yleishyödyllisille yhteisöille ja yhdistyksille yhteensä 1 160 €. Tukea vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliitto rye, Luonto-Liiton Pohjanmaan piirille (lasten luontoleiritoiminta), Natur och Miljö rf ja Kvarkens naturskola.

Samhälle Avfallsskatt till staten betalades totalt 228 640 €. Inkomstskatt betalades 148 740 € för räkenskapsperioden samt kvarskatt 599 822 € från 2011. Stormossen har överklagat beskattningsbeslutet från 2011 gällande kvarskatten. För producerad el betalades 18 378 € i accis. Under året betalades verksamhetsunderstöd till allmännyttiga samfund och föreningar totalt 1 160 €. Stöden betalades till Finlands Naturskyddsförbund rf, Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri (lasten luontoleiritoiminta), Natur och miljö rf och Kvarkens naturskola.

YLÄINDEKSI

Westenergyn jätteenpolttolaitoksen arinan esilämmitys. Förvärmning av rostern i Westenergys avfallsförbränningsanläggning.

YLÄINDEKSI

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

KESKEISET TUNNUSLUVUT, TALOUS / NYCKELTAL, EKONOMI

STORMOSSEN 2012 Kokonaisliikevaihto, € Totalomsättning, € Tuotteiden ja palveluiden myynnin osuus liikevaihdosta, % / Försäljning av produkter och tjänster som andel av omsättningen, %

11 316 255

10 355 906

8,4 %

8,8 %

46,6 %

Henkilöstökulut, % liikevaihdosta Personalkostnader, % av omsättningen

18,7 %

Liiketulos, % liikevaihdosta Rörelsevinst, % av omsättningen

Investoinnit, €/vuosi Investeringar, €/år Investoinnit, % liikevaihdosta Investeringar, % av omsättningen

Suunnitelman mukaiset poistot, % liikevaihdosta / Avskrivningar enligt plan, % av omsättningen

Omavaraisuusaste, % Soliditet, %

Taseen loppusumma, € Balansens slutsumma, €

Taseen loppusumma, €/asukas Balansens slutsumma, €/invånare

Liikevaihto/taseen loppusumma Omsättning/balansens slutsumma

KUVAUS / BESKRIVNING

Kuvaa toiminnan laajuutta. /

9 337 991 Beskriver verksamhetens omfattning. Pääasiassa rahavirta tulee sisälle tulevista jätteistä. Hyötyjätteiden ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta. / I huvudsak kommer

7,2 % avfallsbolagens penningflöde från inkommande avfall. Försäljning av återvinnbart avfall och tjänster är ett växande penningflöde.

Ostetut palvelut, % liikevaihdosta Köpta tjänster, % av omsättningen

Jätevero, % käsittelymaksu- ja kiinteistä jätemaksutuloista / Avfallsskatt, % av intäkterna från behandlings- och fasta avfallsavgifter

VALTAKUNNALL. KESKIARVO / RIKSOMFATT. MEDELTAL ¹ 2011

STORMOSSEN 2011

48,8 %

Vrt. henkilöstökulujen osuuteen, saadaan kuva toimintatavasta, tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla. / En jämförelse av

45,4 % detta tal med personalkostnaderna beskriver verksamhetssättet, dvs gör man själv eller använder man utomstående entreprenörer.

2,2 % (2,0 % kokonais liikevaihdosta / av totalomsättningen)

19,8 %

3,2 % (2,9 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

1,8 %

2,4 %

997 421

2 016 237

8,8 %

19,5 %

10,4 %

11,7 %

13,6 %

17,6 %

12,1 % kts edellinen / se föregående

- % (13,0 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

Jos jäteveron osuus on keskimääristä isompi, jätelaitoksen jätevirrasta päätyy kaatopaikalle keskimääräistä isompi osa. Pieni osuus kertoo, että jätteiden hyötykäyttö on keskimääräistä tehokkaampaa. / Om avfallsskattens andel är större än medeltalet, hamnar en större del än genomsnittet av avfallsbolagets avfallsströmmar på avstjälpningsplatsen. En liten andel betyder, att återvinningen av avfallet är effektivare än genomsnittet.

7,1 %

Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja. Voittoa tavoittelevissa yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %. / Rörelsevinsten mäter resultatet för företagets egentliga verksamhet före finansiella kostnader och skatter. I företag som eftersträvar vinst är allmänt över 10 % bra och under 5 % svagt. Investoinnit vuoden aikana. /

1 084 193 Anger hur mycket avfallsbolaget investerat under året. 11,6 %

8,5 %

Kuvaa investointiastetta paremmin (investoinnit huomioitu pidemmältä ajalta). Mitä suuremmat poistot, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. / Beskriver anläggningens investeringsgrad bättre än föregående nyckeltal, eftersom också investeringar från en längre period tas i beaktande. Ju större avskrivningar desto större investeringar har förverkligats under de gångna åren.

42,6 %

Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuus-aste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %. / Soliditeten visar det egna kapitalets andel av totalkapitalet. Den mäter företagets förmåga att bära eventuella förluster och förmåga att svara för sina åtaganden på lång sikt. I allmänhet är en soliditetsgrad över 40 % god och under 20 % svag. Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo). / Beskriver anläggningens investeringsgrad under en längre period. Ju större belopp, desto större investeringar har bolaget förverkligat under årens lopp. (oavskrivet balansvärde av anläggnings-/materiella tillgångar)

18 258 107

17 605 857

11 242 079

180

175

101

0,62

0,59

0,83

Pääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempi luku, sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit (ks. edellä). / Relationstalet beskriver kapitalintensiteten / investeringsgraden. Ju mindre belopp, desto större balans och större investeringar (se föregående).

1 Vertailussa 22 jäteyhtiötä, pois lukien HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelu). Kaikista tunnusluvuista ei ole vertailulukua käytettävissä. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry. / Jämförelse mellan 22 avfallsbolag, exkl. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster). Alla nyckeltal har inte ett jämförelsetal från övriga avfallsbolag. Källa: Avfallsverksföreningen rf.

Hallitus / Styrelse 2012 - 2013

Håkan Anttila..........................Vaasa/Vasa........................................... puheenjohtaja/ordförande Gunbritt Tallbäck..................Mustasaari/ Korsholm.................. varapuheenjohtaja/ viceordförande Ulf Granås.................................Korsnäs.................................................. jäsen/ledamot (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012) Michael Kamis........................Vöyri/Vörå............................................ jäsen/ledamot 19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012) Pertti Kautto...........................Vaasa/Vasa Kari Peltola...............................Vähäkyrö/Lillkyro............................ jäsen/ledamot (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012) Jaakko Rinta............................Isokyrö/Storkyro............................. jäsen/ledamot (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012) Arttu Uhlgren.........................Vaasa/Vasa........................................... jäsen/ledamot Dan Örndahl............................Mustasaari/Korsholm................... jäsen/ledamot Ulf Granås.................................Korsnäs.................................................. varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012) Michael Kamis........................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012) Håkan Knip...............................Maalahti/Malax................................. varajäsen/suppleant Gustav Ollus............................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant Kari Peltola...............................Vähäkyrö/Lillkyro............................ varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012) Jaakko Rinta............................Isokyrö/Storkyro............................. varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012) Toimitusjohtaja/Verkställande direktör................................ Leif Åkers Tilintarkastajat/Revisorer Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHT Ernst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Toimintakertomus /Verksamhetsberättelse

1. 1. – 31. 12. 2012 Yleistä Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 28. 3. 1985. Sen kaupparekisterinumero on 349.102 ja kotipaikka Mustasaari. Yhtiön perustivat Mustasaaren kunta ja Vaasan kaupunki. Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnat ovat myöhemmin liittyneet yhtiön osakkaiksi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Päättynyt vuosi oli Stormossenin 26. tilikausi. Joulukuussa 2007 Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n, joka merkittiin kaupparekisteriin 1. 1. 2008. Vuoden 2008 alussa laajennettiin osakaspohja käsittämään Lakeuden Etappi Oy:tä, Vestia Oy:tä, Oy Botniarosk Ab:ta ja Millespakka Oy:ta. Stormossenin omistusosuus on 32,95 %. Westenergyn ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka myy jätteenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuotettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön elokuun lopulla 2012. Stormossen on sitoutunut toimittamaan vähintään 40 000 tonnia jätettä per vuosi, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste nousi 95 %:iin (95 % vuonna 2011) poltettavan jätteen varastoinnin ansiosta. Valtakunnallinen tavoite on 70 %. Varastoitu jäte on sellaista, jota ei voida muutoin hyödyntää ja jota tullaan käyttämään polttoaineena Westenergyn jätevoimalassa. Yhteistoimintaneuvottelut vietiin läpi alkukesällä. Lajittelun uudelleenjärjestely sekä jätteenpoltto merkitsevät muutosta yhtiön toimintaan ja suuntaukseen kun merkittävä osa jätevirroista toimitetaan suoraan Westenergylle. Toiminta sopeutetaan uuteen tilanteeseen sanomalla irti ostopalveluja joita tämän jälkeen tehdään omana työnä. Lisäksi henkilöitä siirretään uusiin, osittain määräaikaisiin, työtehtäviin yhtiön sisällä. Yksi henkilö siirtyy osa-aikaeläkkeelle. Toimenpiteet toteutetaan asteittain syksystä 2012 niin, että kaikki toimenpiteet on toteutettu vuodenvaihteeseen 2014 – 2015 mennessä. Toimenpiteiden seurauksena on 6,9 miestyövuoden vähennys. Stormossenin oma henkilökunta pienenee toimenpiteiden seurauksena 40 henkilöstä 38 henkilöön, ottaen huomioon nykyiset toiminnot. Tuloksena Stormossen säästää kustannuksia n. 500 000 euroa vuositasolla, kun kaikki toimenpiteet on toteutettu. 1. 1. 2013 alkaen Stormossen kuuluu konserniyhtiönä Vaasan kaupungin konserniin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen seurauksena. Vaasan kaupungin omistusosuus ylittää 50 % (54,35 %). Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut muita tapahtumia kuin omistussuhteissa jotka olennaisesti vaikuttaisivat toimintaan nykyisellä tilikaudella.

Allmänt Bolaget antecknades i handelsregistret den 28. 3. 1985, med nummer 349.102. Dess hemort är Korsholm. Bolaget grundades av Korsholms kommun och Vasa stad. Senare har Korsnäs, Lillkyro, Malax, Storkyro och Vörå kommuner anslutit sig som ägare. Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. Det gångna året är bolagets tjugosjätte räkenskapsperiod. I december 2007 grundade Stormossen bolaget Westenergy Oy Ab, som antecknades i handelsregistret 1. 1. 2008. I början av 2008 utvidgades ägarbasen i Westenergy Oy Ab till att omfatta även Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Oy Botniarosk Ab och Millespakka Oy. Stormossens ägarandel är 32,95 %. Westenergy driver en avfallsförbränningsanläggning som säljer avfallshanteringstjänster åt ägarna enligt självkostnadsprincipen. Den producerade ångan säljs till Vasa Elektriska Ab, som i sin anläggning omvandlar ångan till fjärrvärme och elektricitet. Westenergys anläggning blev färdig och togs i bruk i slutet av augusti 2012. Stormossen har förbundit sig att leverera minst 40 000 ton avfall per år under 20 år från och med 2013. Återvinningsgraden för samhällsavfallet uppgick under perioden till 95 % (95 % 2011) tack vare tillfällig lagring av brännbart avfall. Den nationella målsättningen är 70 %. Det lagrade avfallet är icke återvinnbart avfall som skall användas som bränsle i Westenergys förbränningsanläggning. Samarbetsförhandlingar genomfördes under försommaren. En omlagd sortering samt förbränning innebär en förändring i bolagets verksamhet och inriktning i och med att en betydande del av avfallsströmmarna levereras direkt till Westenergy. Verksamheten anpassas till den nya situationen genom uppsägning av köptjänster som härefter utförs som eget arbete. Därtill överförs personer till nya, delvis tidsbundna, arbetsuppgifter inom bolaget. För en person innebär lösningen en övergång till deltidspensionering. Åtgärderna förverkligas stegvis från hösten 2012 så att samtliga åtgärder är förverkligade kring årsskiftet 2014 – 2015. Konsekvensen blir en minskning med 6,9 manår. Stormossens personal minskar till 38 personer från tidigare 40 personer. Åtgärderna resulterar i en inbesparing om totalt ca 500 000 euro på årsnivå. Fr.o.m. 1. 1. 2013 ingår Stormossen som koncernbolag i Vasa stads koncern som en följd av kommunsammanslagningen mellan Vasa stad och Lillkyro kommun Vasa stads ägarandel i Stormossen överstiger 50 % (54,35 %). Efter räkenskapsperiodens utgång har inga andra händelser än ändringen i ägarförhållandena inträffat som väsentligt skulle inverka på verksamheten under den pågående räkenskapsperioden.

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse: Kari Peltola (Vähäkyrö/Lillkyro, varajäsen/suppleant), Gustav Ollus (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Leif Åkers (toimitusjohtaja/verkställande direktör), Gunbritt Tallbäck (Mustasaari/Korsholm, varapuheenjohtaja/viceordförande), Pertti Kautto (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot), Håkan Anttila (Vaasa/Vasa, puheenjohtaja/ordförande), Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/styrelsens sekreterare), Dan Örndahl (Mustasaari/Korsholm, jäsen/ledamot), Jaakko Rinta (Isokyrö/Storkyro, jäsen/ledamot). Kuvasta puuttuvat/frånvarande: Ulf Granås (Korsnäs, jäsen/ledamot), Michael Kamis (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Håkan Knip (Maalahti/ Malax, varajäsen/suppleant), Arttu Uhlgren (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot).

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

YHTIÖN TULOSKEHITYS

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

Toiminnan laajuus Yrityksen liikevaihto oli tilikaudella 11,316 milj. euroa (10,356 milj. euroa v. 2011), kasvua 9,3 %. Ekomaksutulot kasvoivat 266 890 eurolla 1. 1. 2013 voimaan astuneen maksujen korotuksesta perusteella. Stormossen vastaanotti yhteensä 125 100 tonnia jätettä verrattuna edellisen vuoden 140 600 tonniin (määriin ei ole laskettu kaatopaikkojen peittämiseen käytettyjä puhtaita maamassoja). Eniten väheni öljyisten maiden sekä joiden rakennusjätejakeiden määrät. Botniarosk aloitti keittiöjätteensä toimitukset Westenergyn polttolaitokseen heinäkuussa, joka vähensi Stormosseniin toimitettavia määriä 5 300 tonnilla. Stormossen työllisti keskimäärin 39 henkilöä vuoden aikana (40 henkilöä v. 2011).

12 000

Tulos ja kannattavuus Tulosta heikentää vanhan kaatopaikan jälkihoidon lisävaraus johtuen sulkemiskustannusten tarkistetusta arviosta. Jäljellä olevat kustannukset kasvavat arvion mukaan 645 500 euroa 3 145 500 euroon. Varaus ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Ilman lisävarausta operatiivisen toiminnan tulos koheni ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 642 100 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevoitto pieneni hieman verrattuna vuoteen 2011 ja oli 206 900 euroa, eli 1,8 % liikevaihdosta (246 270 euroa vuonna 2011 tai 2,4 % liikevaihdosta). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 78 323 euroa (93 639 euroa v. 2011). Tilinpäätös vuodelta 2011 sisälsi tulevia käsittelymaksuja Westenergylle määrältään 2 307 121 euroa perustuen varastoituun poltettavaan jätteeseen, jota tullaan myöhemmin toimittamaan Westenegyn polttolaitokseen. Tulevat käsittelymaksut kirjattiin taseen siirtovelkoihin. Länsi-Suomen yritysverotoimisto palautti mainitut kustannukset yhtiön verotettavaan tulokseen samalla kun yhtiölle määrättiin jäännösveroa 594 530 euroa, joka rasittaa vuoden 2012 tulosta. Stormossen on valittanut verotuspäätöksestä. Poltettavan jätteen välivarastointi jatkui vuonna 2012. Koska varastointi on väliaikaista ja kestää alle kolme vuotta, jätettä voidaan varastoida jäteverosta vapaana. Westenergyn toiminta käynnistyi heinäkuussa 2012. Yrityksen kannattavuus, mitattuna sijoitetun pääoman tuottona, heikkeni hieman 2,5 %:sta vuonna 2011 2,4 %:iin vuonna 2012. Toimintaperiaatteiden mukaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista verrata tunnuslukuja voittoa tavoitteleviin yrityksiin liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Rahoitus Maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 589 696 euroa, eikä uusia lainoja nostettu vuoden aikana. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa yhteensä 7,580 milj. euroa. Vakavaraisuus oli 13,6 % vuonna 2012 verrattuna edellisen vuoden 17,6 %:iin. Vakavaraisuus heikkeni pääasiassa kaatopaikan lisävarauksen seurauksena. Korkoriskien pienentämiseksi on n. puolet lainakannasta sidottu kiinteään korkoon. Lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika on pääasiassa n. 18 vuotta.

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000 2008

2009

2010

2011

2012

LIIKEVOITTO / RÖRELSEVINST, 1 000 EUR 600

500

400

300

200

100 2008

2009

2010

2011

2012

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ EGET KAPITAL, % 20

-10

-20

-30 2008

2009

2010

2011

2012

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN / ANSTÄLLDA I MEDELTAL

FÖRETAGETS RESULTATUTVECKLING

Verksamhetens omfattning Företagets omsättning var under räkenskapsperioden 11,316 milj. euro (10,356 milj. euro år 2011), en ökning med 9,3 %. Inkomsterna från ekoavgifterna ökade med 266 890 euro genom en avgiftshöjning som trädde i kraft 1. 1. 2012. Totalt mottogs 125 100 ton avfall jämfört med 140 600 ton året innan (i mängderna har inte beaktats rena jordmassor, som används för täckning av avstjälpningsplan). Mest minskade mängden oljehaltiga jordmassor samt en del byggavfallsfraktioner. Botniarosk började leverera sitt köksavfall till Westenergys förbränningsanläggning i juli, vilket minskade mängderna till Stormossen med 5 300 ton. Stormossen sysselsatte i genomsnitt 39 personer under året (40 personer år 2011).

10 2008

2009

2010

2011

2012

NETTOTULOS / NETTORESULTAT, 1 000 EUR 300 200 100

-100 -200 -300 -400 -500 -600 -700 -800 2008

2009

2010

2011

2012

SIJ. PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ INV. KAPITAL, % 15

Resultat och lönsamhet Resultatet försämras av en ökad avsättning för stängning av gamla deponin pga. att kostnadsförslaget för stängningen har reviderats. Återstående kostnader ökar enligt uppskattning 645 500 euro till 3 145 500 euro. Avsättningen är inte avdragbar i beskattningen. Utan avsättningsökningen uppvisar den operativa verksamheten en resultatförbättring före bokslutsdispositioner och skatter med 642 100 euro jämfört med föregående år. Rörelsevinsten minskade något jämfört med år 2011 och uppgick till 206 900 euro, dvs. 1,8 % av omsättningen (246 270 euro år 2011 eller 2,4 % av omsättningen). Resultatet före bokslutsdispositioner och skatter blev 78 323 euro (93 640 euro år 2011). I bokslutet för år 2011 ingick framtida behandlingsavgifter till Westenergy på ett belopp om 2 307 121 euro baserade på lagrat brännbart avfall, som senare skall levereras till Westenergys förbränningsanläggning. De kommande behandlingsavgifterna bokfördes som en resultatregleringsskuld i balansräkningen. Västra Finlands företagsskattebyrå återförde nämnda kostnader till bolagets beskattningsbara resultat för år 2011 samtidigt som bolaget ålades att betala kvarskatt om 594 530 euro, som belastar resultatet för år 2012. Stormossen har besvärat sig mot beskattningsbeslutet. Mellanlagringen av brännbart avfall fortsatte under år 2012. Eftersom lagringen är tillfällig och pågår under en kortare tid än tre år, kan avfallet lagras utan erläggande av avfallsskatt. Verksamheten vid Westenergy inleddes i juli 2012. Företagets lönsamhet, mätt med avkastning på investerat kapital, försämrades något från 2,5 % år 2011 till 2,4 % år 2012. Enligt verksamhetsprinciperna är det dock inte ändamålsenligt att jämföra ekonomiska nyckeltal med vinstsyftande bolag för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Finansiering Likviditeten var under året god. Långfristiga lån amorterades totalt 589 696 euro och inga nya lån upptogs. De långfristiga lånen uppgick vid årets slut till sammanlagt 7,580 milj. euro. Soliditeten uppgick år 2012 till 13,6 % jämfört med föregående års 17,6 %. Soliditeten försvagades i huvudsak som en följd av den ökade avsättningen för stängning av deponin. För att minska ränteriskerna har ca hälften av lånestocken bundits till fast ränta. Lånen löper i huvudsak med en återstående återbetalningstid om ca 18 år.

2008

2009

2010

2011

2012

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS / RELATIV SKULDSÄTTNING, %

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET, % 25

150

125

100

15 75

10 50

2008

2009

2010

2011

2008

2012

2009

2010

2011

2012

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR

TASEEN LOPPUSUMMA / BALANSOMSLUTNING, 1 000 EUR

4 500

20 000

4 000

18 000

3 500

16 000 14 000

3 000

12 000

2 500

10 000

2 000

8 000

1 500

6 000

1 000 500

4 000

2008

2009

2010

2011

2012

2 000

2008

2009

2010

2011

2012

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Investoinnit Kauden aikana on maksettu osakepääomaa 658 979 euroa Westenergylle. Tämän jälkeen Stormossenin osuus Westenergyn 12 milj. euron osakepääomasta on 3,95 milj. euroa. Muut investoinnit olivat vuoden aikana yhteensä 338 442 euroa käsittäen mm. hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden parannuksia, joihin on asennettu nk. syväkeräysastioita, Stormossenin jätekeskuksen alueen teiden ja käsittelyalueiden parannuksia. Vuoden aikana aloitettiin suotovesipuhdistamon laajennusta sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajitteluhallin pystyttämistä.

Investeringar Under perioden har aktiekapital inbetalats till Westenergy om 658 979 euro. Stormossens andel av Westenergys aktiekapital uppgår därmed till 3,95 milj. euro av totalt 12 milj. euro. Övriga investeringar, totalt 338 442 euro, omfattade bl.a. fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter, där man installerat s.k. djupinsamlingskärl, vägar samt behandlingsområden vid Stormossens avfallscentral. Under året inleddes utbyggnaden av lakvattenreningsverket samt uppförandet av en presenningshall för mottagning och sortering av eloch elektronikskrot.

Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin tilikauden aikana 9 224 euroa (0,1 % liikevaihdosta) mm. osallistuminen Energyland-projektiin Länsi-Suomen Muotoilukeskus Muovan johdolla.

Forsknings- och utvecklingsverksamhet För forskning och utveckling användes under perioden 9 224 euro (0,1 % av omsättningen) bl.a. deltagande i Energyland-projektet under ledning av Länsi-Suomen Muotoilukeskus Muova.

Tulevan kehityksen arviointi Stormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016. Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Koska täytämme jo tässä vaiheessa asetetut tavoitteet voimme keskittää resurssejamme tehostamaan prosessejamme. Valtakunnallinen tavoite on korvata 10 % ajoneuvopolttoaineista uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on vaihtoehto ajoneuvopolttoaineeksi. Stormossenilla on mahdollisuus jalostaa suuri osa tuotetusta biokaasusta. 1. 5. 2012 voimaan astunut uusi jätelaki edellyttää, että kunnat tekevät päätöksen 1. 5. 2013 mennessä arvioivat miten jätteenkuljetukset toimivat alueellaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että kunnat päättävät siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Toinen asia joka vaikuttaa Stormossenin toimintaan, on miten pakkausten tuottajavastuu tullaan toteuttamaan. Asia selviää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.

Bedömning av framtida utveckling De beslut om förbränning som Stormossen har fattat är i linje med den riksomfattande avfallsplanen, som omfattar målsättningarna för avfallshanteringen i Finland fram till år 2016. I fråga om kommunalt avfall är målet i framtiden att återvinna 50 % som material, förbränna och återvinna som energi 30 % och slutdeponera högst 20 % av avfallet. I och med att vi redan uppfyller dessa målsättningar kan vi koncentrera våra resurser till att effektivera processerna. Den nationella målsättningen är att år 2020 skall 10 % av fordonsbränslen tas ur förnybara energikällor. Biogas är ett alternativ som fordonsbränsle. För Stormossen ges en möjlighet att förädla en stor del av den producerade biogasen. Den nya avfallslagen som trädde i kraft den 1. 5. 2012 förutsätter att kommunerna före 1. 5. 2013 skall bedöma hur avfallstransporterna fungerar på området. Detta kan resultera i att kommunerna väljer att övergå till av kommun ordnad avfallstransport. En annan sak som påverkar Stormossens verksamhet är hur producentansvaret för förpackningar kommer att förverkligas. Detta kommer sannolikt att bli klart under innevarande år.

Yhtiön tulos vuodelle 2012 Tilinpäätös osoittaa 471 623,83 € tappiota vuodelta 2012. Hallitus esittää, että • tappio kirjataan voitto-/tappiotilille yhtiön omaan pääomaan; • tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Bolagets resultat för 2012 Bokslutet utvisar för år 2012 en förlust om 471 623,83 euro. Styrelsen föreslår, att • förlusten bokas mot egna kapitalet på vinst/förlustkontot; • ingen dividend utdelas för räkenskapsperioden.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMA

RESULTATRÄKNING 1.1. –31.12.2012

Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

1.1. –31.12.2011

11 316 255,15

10 355 906,49 Omsättning

96 141,77

95 226,02 Tillverkning för eget bruk

124 868,04

90 001,63 Övriga rörelseintäkter

Material och tjänster

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut

Material, förnödenheter och varor -531 033,28 -5 084 887,33

-519 689,78 -5 615 920,61

-4 883 654,45

-1 694 179,67

Inköp under räkenskapsperioden -5 403 344,23

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

Personalkostnader -1 743 471,66

Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut

Lönebikostnader -300 502,05 -69 767,01

-289 064,53 -2 113 740,72

-70 183,45

Pensionskostnader -2 053 427,65

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

Liikevoitto (-tappio)

-1 175 011,59

-1 215 703,86

-2 425 691,72

-1 622 387,52 Övriga rörelsekostnader

206 900,32

Rahoitustuotot ja -kulut

Korko- ja rahoituskulut

Finansiella intäkter och kostnader

-192 997,94

58 397,29 -128 577,08

-222 949,19

78 323,24

Satunnaiset erät

Ränte- och finansiella intäkter -164 551,90

0,00

Satunnaiset kulut

0,00

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

Extraordinarie poster 11 921,00

0,00

78 323,24

Tilinpäätössiirrot

Extraordinarie intäkter 11 921,00

93 639,98

Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter

Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+)

198 615,56

90 514,02

Tuloverot

avskrivningsdifferens

Inkomstskatter

Tilikauden verot

-148 740,45

Aikaisempien tilikausien verot

-599 822,18

Extraordinarie kostnader

Bokslutsdispositioner

Poistojen lisäys (-) tai

* Viittaus liitetietoihin. / Hänvisning till noterna.

Ränte- och finansiella kostnader

81 718,98 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster 8)

Satunnaiset tuotot

Avskrivningar enligt plan

246 270,88 Rörelsevinst (-förlust)

64 420,86

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä

Tilikauden voitto (tappio)

Övriga lönebikostnader

Avskrivningar och värdeminskningar

Liiketoiminnan muut kulut

Korko- ja rahoitustuotot

Köpta tjänster

-40 112,77 -748 562,63

-471 623,83

0,00

Räkenskapsperiodens skatt -40 112,77

Tidigare räkenskapsperioders skatter

144 041,23 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

TASE VASTAAVAA

BALANSRÄKNING 31.12.2012

AKTIVA

31.12.2011

Pysyvät vastaavat

Bestående aktiva

Aineettomat hyödykkeet

Immateriella tillgångar

Aineettomat oikeudet

12 686,64

Muut pitkävaikutteiset menot

77 432,23

6 560,78 90 118,87

120 744,03

Immateriella rättigheter 127 304,81

Aineelliset hyödykeet Maa-alueet

Övriga utgifter med lång verkningstid Materiella tillgångar

568 278,84

Rakennukset ja rakennelmat

1 814 813,32

2 172 475,43

Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto

1 108 364,79

1 394 725,38

Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

4 415 224,29

4 738 365,36

Övriga materiella tillgångar

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

199 596,66

8 106 277,90

31 816,35

Jordområden

8 905 661,36

Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet

Placeringar 4 201 418,68 3 262,85

10)

4 204 681,53

3 542 439,68 3 262,85

Andelar i ägarintresseföretag 3 545 702,53

Vaihtuvat vastaavat 0,00

0,00 Omsättningstillgångar

Saamiset

Fordringar

Lyhytaikaiset

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Laskennalliset verosaamsiet

Kortfristiga 2 605 736,44

1 504 363,89

38 539,92

31 596,01

208 534,73

5 292,23

Muut saamiset

158,00

Siirtosaamiset

60 023,34

Rahat ja pankkisaamiset

Kundfordringar Fordringar hos ägarintresseföretag Kalkylmässiga skattefordringar

202,25 2 912 992,43

65 714,93

2 944 036,55

Vastaavaa yhteensä

Övriga fordringar 1 607 169,31

17 605 857,33 Aktiva totalt PASSIVA

Oma pääoma

Eget kapital

11)

Osakepääoma

690 000,00

Vararahasto

Tilikauden voitto (tappio)

Resultatregleringar

3 420 019,32 Kassa och bankfordringar

18 258 107,28

VASTATTAVAA

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Övriga aktier och andelar Rörliga aktiva

Vaihto-omaisuus

Myyntisaamiset

Förskottsbetalningar och pågående anskaffningar

690 000,00

Aktiekapital

113 563,78

Reservfond

1 060 617,97

916 576,74

-471 623,83

12)

1 392 557,92

144 041,23

Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkenskapsperioder 1 864 181,75 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Ackumulerade bokslutsdisp.

Poistoero

1 468 973,03

13)

1 667 588,59

2 592 752,75

14)

2 277 805,57

Pakolliset varaukset

Avskrivningsdifferens Obligatoriska avsättningar

Jälkihoitovaraus

Avsättn. för återst. av avstj.plats

Vieras pääoma

Främmande kapital

Pitkäaikainen

Långfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta

7 020 910,18

7 580 221,91

15)

Lyhytaikainen

Skulder till kreditinstitut Kortfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta

559 311,73

589 696,44

Skulder till kreditinstitut

Ostovelat

600 878,77

606 828,81

Leverantörsskulder

2 193 589,62

24 206,01

Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat

94 410,48

Siirtovelat

2 334 722,80

Skulder till ägarintresseföretag

217 178,63 5 782 913,40

2 778 149,62

Övriga skulder 4 216 059,51

Resultatregleringar

Vieras pääoma yhteensä

12 803 823,58

11 796 281,42 Främmande kapital totalt

Vastattavaa yhteensä

18 258 107,28

17 605 857,33 Passiva totalt

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

RAHOITUSLASKELMA

FINANSIERINGSANALYS 1.1. –31.12.2012

1.1. –31.12.2011

Liiketoiminnan kassavirta

Rörelseverksamhetens kassaflöde

Liikevoitto

206 900,32

246 270,88 Rörelsevinst

Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua

Korrektivposter: 1 175 011,59 314 947,18

1 215 703,86 1 489 958,77

-32 322,20

-128 577,08 Rahoitustuotot ja -kulut

1 183 381,66

-40 112,77 Extraordinära poster Betalda direkta skatter

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

819 719,38

1 236 908,87 Kassaflöde före ändring i rörelsekapital

Käyttöpääoman muutos: saamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/ vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)

Förändring i rörelsekapital: -1 305 823,12

-115 213,28

0,00

1 597 238,60

A. Liiketoiminnan rahavirta

291 415,48

1 644 383,00

1 111 134,86

Ökning(-)/Minskning(+) av kortfristiga räntefria fordringar Ökning(-)/Minskning(+) av omsättningstillgångar 1 529 169,72

fristiga räntefria skulder

Investeringarnas kassaflöde

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit omistusyhteysyritysten osakkeisiin ja osuuksiin Pitkäaik. omistusyhteysyrityssaamisten lisäys(-)/vähennys(+) B. Investointien kassavirta

-338 442,19

-1 027 768,94

-658 979,00

-988 468,00

0,00

146 610,76

-997 421,19

Investeringar i immateriella och materiella tillgångar Investeringar i aktier och andelar i ägarintresseföretag Ökning(-)/Minskning(+) av långfristiga fordringar hos ägarintresseföretag

-1 869 626,18 B. Investeringarnas kassaflöde

Rahoituksen kassavirta

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset

Ökning(+)/Minskning(-) av kort-

2 766 078,59 A. Rörelseverksamhetens kassaflöde

Investointien kassavirta

Pitkäaikaisten lainojen nostot

medfört betalning

11 921,00 Finansiella intäkter och kostnader

-748 562,63

Maksetut välittömät verot

Lyhytaikaisten korottomien liike-

Övriga intäkter och kostnader som inte

-164 551,90

0,00

Satunnaiset erät

Avskrivningar enligt plan

Finansieringens kassaflöde 0,00 -589 696,44

0,00 -589 696,44

C. Rahoituksen kassavirta

-589 696,44

Rahavarojen muutos [A+B+C]

-475 982,77

lisäys(+)/vähennys(-)

-561 916,44

Upptagna långfristiga lån -561 916,44

Amortering av långfristiga lån

-561 916,44 C. Finansieringens kassaflöde

334 535,97 Förändring av likvida medel [A+B+C] ökning(+)/minskning(-)

Rahavarat 1.1.

3 420 019,32

3 085 483,35 Likvida medel 1.1.

Rahavarat 31.12.

2 944 036,55

3 420 019,32 Likvida medel 31.12.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT / BOKSLUTETS NOTER Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella. Ensimmäisenä käyttöönottovuotena suunnitelman mukainen poisto on puolet suunnitelman mukaisesta vuosittaisen poiston määrästä. Värdering av anläggningstillgångar Anläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffningskostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. De planenliga avskrivningarna har beräknats som jämnaavskrivningar baserade på anläggningstillgångarnas ekonomiska livstid. Under första ibruktagningsåret är den planenliga avskrivningen hälften av den planenliga årliga avskrivningen.

Poistoajat ovat:

Immateriella rättigheter 5 v. / år

Rakennukset ja rakennelmat: Konttorirakennus

Skogsbilväg Byggnader och konstruktioner:

30 v. / år

Tuotantorakennukset:

Kontorsbyggnad Produktionsbyggnader:

- rakennukset

25 v. / år

- byggnader

- bioreaktorit

20 v. / år

- bioreaktorer

Kevyet rakennelmat

15 v. / år

Lätta konstruktioner

Tiet

10 v. / år

Vägar

Uusi jätekeskus Vesialtaat Kompostointi- ja käsittelykentät

Nya avfallscentret 40 v. / år

Vattenbassänger

10 v. / år

Komposterings- och behandlingsfält

Yhdyskuntajätteen sijoitusalueet I-III

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområden för samhällsavfall I-III

Ongelmajätteen sijoitusalue

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområdet för problemavfall

Suunnittelukustannukset

Poster i främmande valuta Skulder i utländska valutor omvandlas till euro enligt bokslutsdagens kurs.

Avskrivningstiderna är:

Aineettomat oikeudet Metsäajotie

Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

10 v. / år

Koneet ja kalusto

Planeringskostnader Maskiner och inventarier

Tuotantokoneet

10 v. / år

Produktionsmaskiner

Atk- sekä konttorikoneet ja -laitteet

5 v. / år

Adb- samt kontorsmaskiner och -anläggningar

Muut laitteet ja kalusteet

5 v. / år

Övriga maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

Övriga materiella nyttigheter

Asfaltointi

5 v. / år

Asfaltering

Atk-ohjelmat

4 v. / år

Adb-program

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

RESULTATRÄKNINGENS NOTER 2012

2011

1) Valmistus omaan käyttöön Sähkön tuotanto omaan käyttöön

1) Tillverkning för eget bruk 96 141,77

95 226,02

48 233,16

48 942,60

2) Liiketoiminnan muut tuotot Hall. henkilöstöpalv. omistusyhteysyrityksille

2) Övriga rörelseintäkter

Avustukset

300,00

0,00

Tonttivuokra

827,20

666,68

64 751,46

0,00

Myydyt palvelut omistusyhteysyrityksille Muut tuotot

Produktion av elektricitet för eget bruk

Admin. personaltj. till ägarintresseföretag Bidrag Tomtarrende Sålda tjänster till ägarintresseföretag

10,00

40 392,35

10 746,22

0,00

124 868,04

90 001,63

549 044,41

598 572,70

Underleveranstjänster

Korjaus- ja huoltopalvelut

297 692,37

271 011,40

Reparations- och underhållstjänster

Kuljetuspalvelut

639 349,01

436 333,80

Transporttjänster

Muut ulkopuoliset palvelut

305 280,62

295 591,81

Övriga köpta tjänster

Vakuutuskorvaukset

3) Ulkopuoliset palvelut Alihankintapalvelut

Käsittelymaksut, Westenergy Muut käsittelymaksut

Försäkringsersättningar

3) Köpta tjänster

Käsittelypalvelut: Käsittelymaksut, Ewapower

Övriga intäkter

Behandlingstjänster: 135 933,24

317 560,64

2 610 196,90

0,00

46 649,24

2 370 754,79

Behandlingsavgifter, Ewapower Behandlingsavgifter, Westenergy Övriga behandlingsavgifter

Vesi ja jätevesi

215 298,44

315 853,48

Vatten och avlopp

Sähkö

263 553,75

254 040,90

Elektricitet

Muut

21 889,35

23 934,93

5 084 887,33

4 883 654,45

Övrigt

4) Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

4) Noter angående personalen och medlemmar av förvaltningsorgan

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

Under räkenskapsperioden var antalet anställda i företaget i genomsnitt

Toimihenkilöt

Tjänstemän

Työntekijät

Arbetare

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot

Verkställande direktörens lön samt arvoden åt medlemmar i styrelse 112 259,46

109 658,96

Löner och arvoden

5) Poistot ja arvonalentumiset

5) Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot

Avskrivningar enligt plan

Aineettomat oikeudet

46 926,94

74 287,91

Rakennukset ja rakennelmat

458 960,60

441 274,05

Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto

286 360,59

281 486,59

Maskiner och inventarier

382 763,46

418 655,31

Övriga materiella tillgångar

1 175 011,59

1 215 703,86

Muut aineelliset hyödykkeet

Immateriella rättigheter

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

2012

2011

6) Liiketoiminnan muut kulut

6) Övriga rörelsekostnader

Vapaaehtoiset henkilöstökulut

144 933,40

132 230,48

Frivilliga personalkostnader

Vuokrat

279 473,02

208 705,06

Hyror

Tiedotus

273 492,78

127 040,51

Information

Jätevero *)

228 640,00

299 560,00

Avfallsskatt *)

Loppusijoituspaikkojen jälkihoito

357 227,49

67 270,87

Jälkihoitovarausten muutos **)

314 947,18

-32 322,20

Förändr. i avsättn. för återst. av deponier **)

Kiinteistöjen hoitokulut

259 217,98

244 010,70

Fastighetsskötsel

Ekopisteet Hallinto Muut kulut

Återställande av deponier

49 614,27

37 212,61

316 245,27

367 165,94

Ekopunkter Administration

201 900,33

171 513,55

Övriga kostnader

2 425 691,72

1 622 387,52

*) Jätevero

*) Avfallsskatt

1.9.1996 voimaan tulleen jäteverolain mukaiset jäteverot on

Avfallsskatt, i enlighet med avfallsskattelagen av den 1.9.1996, har

kirjattu liiketoiminnan muihinkuluihin. Perittäviin jätteenkäsittely-

bokats bland övriga rörelsekostnader. Skatteandelarna som ingår i de

maksuihin sisältyvät vero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon.

debiterade avfallshanteringsavgifterna ingår i omsättningen.

**) Muihin kuluihin sisältyvät pakolliset varaukset Uuden loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

**) Avsättningar som ingår i övriga kostnader 24 053,67

9 878,89

Förändr. i avsättn. för nya deponin

Vanhan loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

290 893,51

-42 201,09

Förändr. i avsättn. för gamla deponin

Varausten muutos yhteensä, lisäys+/vähennys-

314 947,18

-32 322,20

Förändr. i avsättningar totalt, ökn.+/minskn.-

Stormossenin vanha loppusijoituspaikka poistettiin käytöstä

Den gamla deponin vid Stormossen togs ur bruk 31.12.2004. Kostnaden

31.12.2004. Jälkihoitokustannukset, ns. sulkemiskustannukset,

för återställande av gamla deponin, s.k. stängningskostnaden, uppgår till

tulevat olemaan yhteensä n. 3,1 M€ 14.2.2013 tarkistetun

totalt ca 3,1 M€ enligt 14.2.2013 uppdaterat kostnadsförslag. Under år

kustannusarvion mukaan. Vuonna 2012 kirjattiin 645 500 €:n

2012 bokades en tilläggsavsättning om 645 500 €. Totalt uppgår hittills

lisävaraus. Tähän asti toteutuneita sulkemiskustannuksia ovat

förverkligade stängningskostnader till 1,2 M€, varav 0,355 M€ år 2012.

yhteensä 1,2 M€, josta 0,355 M€ vuonna 2012. Perustuen

Baserat på ovan nämnda kostnadsförslag, jämte indexjustering, görs av-

edellä mainittuun kustannusarvioon, jota on indeksikorjattu,

sättning för återställande av den nya deponin för ett belopp motsvarande

kirjataan uuden loppusijoituspaikan osalta jälkihoitovarauksen

på deponin årligen slutdeponerad avfallsmängd. Avsättningarna är inte

määrä, joka vastaa loppusijoituspaikalle vuosittain loppusijoitettua

avdragbara i beskattningen.

jätemäärää. Varaus on verovähennyskelvoton erä.

Tilintarkastuspalkkiot Ernst & Young Oy

Revisionsarvoden 6 680,00

10 940,00

Ernst & Young Ab

7) Rahoitustuotot ja kulut

7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot:

Ränte- och finansiella intäkter:

Muut korko- ja rahoitustuotot

Övriga ränte- och finansiella intäkter

Omistusyhteysyrityksiltä Pääomalainan korkotuotot Muilta

Av ägarintresseföretag 0,00

590,70

64 420,86

57 806,59

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Muille

Ränteintäkter från kapitallån Av övriga Räntekostnader och övr. finansiella kostnader:

-192 997,94

-222 949,19

-128 577,08

-164 551,90

Till övriga

8) Satunnaiset erät

8) Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot:

Extraordinarie intäkter:

Myyntivoitto, maa-alueet

0,00

11 921,00

0,00

11 921,00

9) Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus.

Försäljningsvinst, jordområden

9) Bokslutsdispositioner 198 615,56

90 514,02

Differensen mellan avskrivningar enligt plan och avskrivningar i beskattningen.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT VASTAAVAA

BALANSRÄKNINGENS NOTER 2012

AKTIVA

2011

10) Osuudet omistusyhteysyrityksissä

10) Andelar i ägarintresseföretag

Westenergy Oy Ab, Mustasaari Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

Westenergy Oy Ab, Korsholm 3 953 873

3 294 894

32,95 %

Merkintähinta/Hankintameno

3 953 873,00

3 294 894,00

Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

3 953 873,00

3 294 894,00

Bokföringsvärde

Westenergy Oy Ab 31.12. Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

Oma pääoma kauden lopussa

12 000 000,00 -321 735,08 593,47

11 678 858,39

10 000 000,00 Aktiekapital -151 074,71 Balanserad vinst/-förlust från tid. år -170 660,37 Räkenskapsperiodens resultat -321 735,08

9 678 264,92 Eget kapital vid periodens utgång

Ewapower Ab Oy, Pietarsaari Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

Ägarandel

Westenergy Oy Ab 31.12.

-321 141,61

Ewapower Ab Oy, Jakobstad 21 50 %

21 Antal aktier, st. 50 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

247 545,68

247 545,68 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

247 545,68

247 545,68 Bokföringsvärde

353 194,65

353 194,65 Aktiekapital

Ewapower Ab Oy 31.12. Osakepääoma Ylikurssirahasto

Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

Ewapower Ab Oy 31.12.

252 281,89

252 281,89 Överkursfond

605 476,54

772 336,58

621 474,00 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

1 487,84 773 824,42

Oma pääoma kauden lopussa

1 379 300,96

Aktia Oyj, Helsinki Osakkeiden lkm, A-sarja, kpl Omistusosuus

Antal aktier, st.

150 862,58 Räkenskapsperiodens resultat 772 336,58

1 377 813,12 Eget kapital vid periodens utgång

Aktia Abp, Helsingfors 3 522 -

3 522 Antal aktier, serie A, st. - Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

0,00

0,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

0,00

0,00 Bokföringsvärde

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT

BALANSRÄKNINGENS NOTER

VASTATTAVAA

2012

PASSIVA

2011

11) Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot näiden erien välillä tilikauden aikana

11) Ökningar och minskningar i posterna i det egna kapitalet samt överföringar mellan dessa poster under räkenskapsperioden

Osakepääoma 1. 1.

690 000,00

Muutos

0,00

Osakepääoma 31. 12.

690 000,00 Aktiekapital 1. 1. 0,00 Förändring

690 000,00

690 000,00 Aktiekapital 31. 12.

Osakeanti 1.1.

0,00

0,00 Aktieemission 1. 1.

Muutos

0,00

0,00 Förändring

Osakeanti 31. 12.

0,00

0,00 Aktieemission 31. 12.

Vararahasto 1. 1.

113 563,78

Muutos

0,00

Vararahasto 31. 12.

113 563,78

Edellisten tilikausien voitto 1. 1.

1 060 617,97

Osingonjako

0,00

Edellisten tilikausien voitto 31. 12.

1 060 617,97

Tilikauden voitto (-tappio)

-471 623,83

Oma pääoma yhteensä

1 392 557,92

Voitonjakokelpoiset varat

588 994,14

113 563,78 Reservfond 1. 1. 0,00 Förändring 113 563,78 Reservfond 31. 12.

916 576,74 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 1. 1. 0,00 Dividendutdelning 916 576,74 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 31. 12.

144 041,23 Räkenskapsperiodens vinst/-förlust 1 864 181,75 Eget kapital totalt 1 060 617,97 Utdelningsbara vinstmedel

12) Osakepääoma Osakkeenomistajat

12) Aktiekapital Osakk. lkm

Vaasan kaupunki *

Mustasaaren kunta

Aktieägare

Antal aktier

Andel

50,00 %

345 000,00

345 000,00 Vasa stad *

50,00 %

28,26 %

195 000,00

195 000,00 Korsholms kommun

28,26 %

45 000,00 Vörå kommun

6,52 %

Osuus

Vöyrin kunta

6,52 %

45 000,00

Maalahden kunta

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Malax kommun

4,35 %

Isonkyrön kunta

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Storkyro kommun

4,35 %

Vähänkyrön kunta *

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Lillkyro kommun *

4,35 %

Korsnäsin kunta

2,17 %

15 000,00

100,00 %

690 000,00

15 000,00 Korsnäs kommun 690 000,00

2,17 %

100,00 %

* Kuntaliitos Vaasa-Vähäkyrö 1. 1. 2013

* Kommunsammanslagning Vasa-Lillkyro 1. 1. 2013

13) Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

1 468 973,03

1 667 588,59

14) Pakolliset varaukset Vanhan kaatopaikan jälkihoitovaraus Uuden kaatopaikan jälkihoitovaraus

de ackumulerade avskrivningsdifferenserna.

14) Avsättningar 1 933 708,27 659 044,48 2 592 752,75

15) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta

Ackumulerade bokslutsdispositioner består av

1 642 814,76 Avsättn. för återställ. av gamla avstj.platsen 634 990,81 Avsättn. för återställ. av nya avstj.platsen 2 277 805,57

15) Skulder, vilka förfaller senare än fem år 4 940 201,38

5 434 128,58 Skulder till kreditinstitut

10 750,00

-1 009,00

Lisäykset

Vähennykset

0,00

46 926,94

0,00

683 632,06

0,00

90 118,87

Tilikauden poistot

Arvonalennukset

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 31. 12.

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12.

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31. 12.

0,00

636 705,12

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 1. 1.

568 278,84

0,00

773 750,93

568 278,84

0,00

568 278,84

Maa-aluuet / Jordområden

Hankintameno 31. 12.

Tilikauden investoinnit

764 009,93

Hankintameno 1. 1.

Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter

1 814 813,32

0,00

5 951 129,70

0,00

458 960,60

5 492 169,10

7 765 943,02

0,00

101 298,49

7 664 644,53

Rakennukset/ Byggnader

1 078 441,03

1 108 364,79

0,00

5 717 261,12

0,00

286 360,59

5 430 900,53

6 825 625,91

0,00

6 825 625,91

Koneet ja kalusto/ Maskiner och inventarier

Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar

4 415 224,29

0,00

5 041 100,75

0,00

382 763,46

4 658 337,29

9 456 325,04

0,00

59 622,39

9 396 702,65

Muut aineell. hyödykkeet / Övriga mat. tillgångar

199 596,66

0,00

199 596,66

0,00

167 780,31

31 816,35

Keskeneräiset hankinnat / Pågående anskaffningar

4 204 681,53

0,00

4 204 681,53

0,00

658 979,00

3 545 702,53

Osakkeet ja osuudet / Aktier och andelar Yhteensä / Totalt

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 1. 1.

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 31. 12.

1 078 441,03

Bokföringsvärde för maskiner och anläggningar i produktionen 31. 12.

12 401 078,30 Bokföringsvärde 31. 12.

0,00 Uppskrivningar

17 393 123,63

0,00 Värdeminskningar

1 175 011,59 Periodens avskrivningar

16 218 112,04

29 794 201,93 Anskaffningsutgift 31. 12.

997 421,19 Räkenskapsperiodens investeringar

-1 009,00 Minskningar

998 430,19 Ökningar

28 796 780,74 Anskaffningsutgift 1. 1.

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET / IMMATERIELLA OCH MATERIELLA TILLGÅNGAR

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

MUUT LIITETIEDOT

ÖVRIGA NOTER 2012

2011

Annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset

Givna panter och inteckningar givna som säkerhet för skuld

Velat

Skulder

Velat, jonka vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä

Skulder, för vilka som säkerhet givits inteckning i fastighet

Rahoituslaitoslainat

Lån från kreditinstitut

Velat, jonka vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys Rahoituslaitoslainat

Skulder, för vilka som säkerhet givits företagsinteckning 765 384,53

936 153,77

Vakuudet

Lån från kreditinstitut

Säkerheter

Kiinteistökiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi Yrityskiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi

2 017 727,56

840 939,63

588 657,74

Leasingvastuut

Fastighetsinteckningar totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån Företagsinteckning totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Leasingansvar

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

229 481,24

172 300,98

Förfaller till betalning nästa räkenskapsperiod

Myöhempinä tilikausina maksettavat

518 808,65

521 723,47

Förfaller till betalning senare

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

Ansvarsförbindelser och andra ansvar

Johdannaiset Yhtiön johdannaiset käsittävät koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahoituslainojen kiinteä korko vaihtuvaksi koroksi. Puolet lainan määrästä on määritelty viideksi vuodeksi ja puolet kymmeneksi vuodeksi. Vertailukorko määritellään kuukauden välein. Nimellisarvo 31. 12. 2012: 1 141 249 €. Markkina-arvo 31. 12. 2012: -126 198 €.

Derivativ Bolagets derivativ omfattar ränteswap-avtal. Med ränteswap-avtalen byts den rörliga räntan för bolagets lån från penningsinstitut ut till en fast ränta. Halva lånebeloppet är fastställt förfem år och halva för tio år. Jämförelseräntanbestäms med en månads intervall. Nominellt värde 31. 12. 2012: 1 141 249 €. Marknadsvärde 31. 12. 2012: -126 198 €.

Saastunut mädätysjäämä N. 3 000 tn lietereaktorin mädätysjäämää on v. 2011 saastunut elohopealla, jolloin sitä ei voida hyödyntää. Saastuneen mädätysjäämän käsittelyn kustannukset arvioidaan nousevan n. 100 – 200 000 euroon.

Förorenad rötrest Ca 3 000 ton rötrest från slamreaktorn har år 2011 förorenats av kvicksilver, vilket innebär att det inte kan återvinnas. Behandlingen av den förorenade rötresten kommer att medföra kostnader om ca 100 – 200 000 €.

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Förteckning över använda bokföringsböcker

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Dagböcker Kassadagbok

Päiväkirja atk-tulosteena

Dagbok i adb-utskrift

Pääkirja Atk-tulosteena

Huvudbok Adb-utskrift

Tasekirja

Balansbok Inbunden

Sidottuna

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

BOKSLUTETS UNDERTECKNINGAR

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter

Mustasaari / Korsholm 18. 2. 2013

Håkan Anttila Puheenjohtaja / Ordförande

Gunbritt Tallbäck Varapuheenjohtaja / Viceordförande

Ulf Granås Pertti Kautto

Jaakko Rinta

Arttu Uhlgren

Dan Örndahl

Leif Åkers Toimitusjohtaja / Verkställande direktör

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

BOKSLUTSPÅTECKNING

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Över utförd granskning har idag avgivits revisionsberättelse.

Mustasaari / Korsholm 28. 3. 2013

Ernst & Young Oy Ab Kjell Berts, KHT/CGR päävastuullinen tilintarkastaja huvudansvarig revisor

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TUNNUSLUVUT (1.000 EUR)

2008

Liikevaihto Liikevaihdon muutos-% Liiketulos Liiketulos, % liikevaihdosta Nettotulos Nettotulos, % liikevaihdosta Investoinnit

2009

2010

2011

2012

NYCKELTAL (1.000 EUR) Omsättning

8 852

8 656

9 609

10 356

11 316

4,7 %

-2,2 %

11,0 %

7,8 %

9,3 %

379

235

493

246

207

4,3 %

2,7 %

5,1 %

2,4 %

1,8 %

Rörelsevinst, % av omsättningen Nettoresultat

-10

-67

-670

0,2 %

-0,1 %

-0,7 %

0,4 %

-5,9 %

3 984

1 396

1 485

2 016

997

Taseen loppusumma

13 515

15 136

16 502

17 606

18 258

Omavaraisuusaste, %

21,3 %

18,8 %

18,3 %

17,6 %

13,6 %

0,7 %

-0,4 %

-2,3 %

1,4 %

-24,4 %

Oman pääoman tuotto-% Sijoitetun pääoman tuotto-% Suhteellinen velkaantuneisuus, % Quick ratio

Ändring i omsättning, %

4,2 %

2,5 %

4,3 %

2,5 %

2,4 %

115 %

137 %

136 %

0,8

1,9

1,8

1,2

1,0

Rörelsevinst

Nettoresultat, % av omsättningen Investeringar Balansomslutning Soliditet, % Avkastning på eget kapital, % Avkastning på investerat kapital, % Relativ skuldsättning, % Quick ratio

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT / FORMLER FÖR UTRÄKNING AV NYCKELTAL Nettotulos-% / Nettoresultat, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

liikevaihto / omsättning

Omavaraisuusaste, % / Soliditet, % oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä eget kapital + frivilliga avsättningar och avskrivningsdifferens minskat med kalkylmässig skatteskuld

x 100

taseen loppusumma - saadut ennakot / balansomslutning - erhållna förskott

Oman pääoman tuotto-% / Avkastning på eget kapital, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

oma pääoma + vapaaeht. varaukset ja poistoero laskennall. verovelalla vähennettynä (keskim. vuoden aikana) eget kapital + friv. avsättningar och avskrivningsdiff. minskat med kalkylmässig skatteskuld (i genomsn. under året)

Sijoitetun pääoman tuotto-% / Avkastning på investerat kapital, % Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksista Resultatet före extraordinära poster + ränte- och övriga finansiella kostnader + nedskrivningar på placeringar

x 100

taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset (keskim. vuoden aikana) balansomslutning - räntefria skulder - obligatoriska avsättningar (i genomsn. under året)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Relativ skuldsättning, % kokonaisvelat ( = vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakot) totala skulder ( = främmande kapital totalt + obligatoriska avsättningar - erhållna förskott)

x 100

liikevaihto / omsättning

Quick ratio rahoitusomaisuus / finansieringstillgångar lyhytaikaiset velat - saadut ennakot kortfristiga skulder - erhållna förskott

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINTARKASTUSKERTOMUS

REVISIONSBERÄTTELSE

Ab Stormossen Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Ab Stormossen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1. – 31. 12. 2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Till Ab Stormossen Oy:s bolagsstämma Vi har reviderat Ab Stormossen Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1. 1. – 31. 12. 2012. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken for en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet ar konfliktfria.

Mustasaari, 28. maaliskuuta 2013

Korsholm den 28 mars 2013

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Ernst & Young Ab CGR-samfund

Kjell Berts, KHT/CGR

Ab Stormossen Oy Stormossv채gen 56, 66530 Koivulahti puh. 010 320 7600, info@stormossen.fi www.stormossen.fi