Stormossen, vuosikertomus - årsberättelse 2013 by C2 Advertising

www.stormossen.fi

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT

Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt Viime vuosi 2013 oli monilla tavoin historiallinen. Se oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin yrityksessä käytettiin uutta lajittelujärjestelmää. Sen mukaan kaikki kotitalouksien poltettava jäte ohjattiin Westenergyn energiantuotantoon ja kerros- ja rivitaloasuntojen biojätteistä muodostettiin biokaasua ja kompostimultaa Stormossenin biokaasulaitoksessa. Ainoastaan 3,9 % jätteestä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Tämä on Stormossenin kaikkien aikojen paras tulos ja huipputulos myös kansallisesta näkökulmasta katsottuna. Kansallisen jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää vähintään 50 % yhdyskuntajätteestä materiaalina. Emme aivan saavuttaneet tätä tavoitetta. Stormossenilla 46 % jätteestä hyödynnettiin materiaalina ja 50 % ohjattiin energiantuotantoon. Loput jätteestä meni loppusijoitukseen. Mädätettävän biojätteen määrä kasvaisi noin 3 000 tonnilla vuodessa, jos omakotitalouksien biojätteet lajiteltaisiin erikseen kuten kerros- ja rivitaloasunnoissa. Tällä hetkellä niitä käsitellään kuitenkin poltettavana jätteenä. Uusi lajittelutapa kasvattaisi kierrätystä 46 prosentista 51 prosenttiin, mikä täyttäisi kansallisen jätesuunnitelman tavoitteet. Biojätteiden kerääminen omakotitalouksista edellyttäisi niiden järkevää keräämistä, jotta ympäristökuormitus ja jätteentuottajien kustannukset eivät kasvaisi. Stormossenin, jätelautakunnan ja kuljetusyritysten suurimpana haasteena on tämän ongelman ratkaiseminen. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi v. 2013 Stormossenille investointitukea, jotta se voisi jalostaa biokaasusta ajoneuvojen polttoainetta. Tämä panostus kaasun jalostamiseen on alusta asti kannattava, sillä Vaasan kaupunki on ilmoittanut hankkivansa kaksitoista kaasulla kulkevaa bussia. Kaasunjalostuksella on myönteinen vaikutus kaupungin ilmanlaatuun, ja samanaikaisesti motivaatio biojätteen lajitteluun kasvaa. Jäteyrityksen nykytoimintaa tarkastellessa voi huomata toiminnan muuttuneen radikaalisti siitä, kun Stormossen perustettiin lähes 30 vuotta sitten. Silloin keskityttiin loppusijoitukseen, kun taas nykyään jäteyritys toimii pikemminkin ympäristöyrityksenä, joka teollisen toiminnan kautta jakelee ja jalostaa jätettä uusiin hyötykäyttötarkoituksiin. Tämä näkyy myös siinä, että ympäristöviranomaiset muuttavat jäteyritysten luokitusta. Niihin aletaan nyt soveltaa teollisuuden direktiivejä ympäristölupien käsittelyssä, kun aiemmin huomio kiinnitettiin kaatopaikkojen toimintaan. Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, hallitusta ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä. •

Det gångna året 2013 var ett historiskt år på flera sätt. Det var det första hela året med den nya sorteringen, då allt brännbart avfall från hushållen gick till energiproduktion vid Westenergy och matavfallet från flerfamiljshusen blev biogas och kompostjord vid biogasanläggningen på Stormossen. Endast 3,9 % av avfallet deponerades, vilket är förutom det bästa resultatet någonsin för Stormossens del, också ett toppresultat ur nationell synvinkel. Enligt den nationella avfallsplanen är målsättningen att minst 50 % av det kommunala avfallet skall återvinnas som material. Vi uppnådde inte riktigt den målsättningen. Fördelningen blev för Stormossens del att 46 % gick till materialåtervinning och 50 % till energiproduktion samt resten till deponin. Om matafallet från egnahemshusen skulle sorteras skilt, liksom i flerfamiljshusen, och inte sorteras som brännbart avfall, så skulle mängden matavfall till rötning öka med ca 3 000 ton per år. Det skulle resultera i att materialåtervinningen ökade från 46 % till 51 %, vilket uppfyller den nationella avfallsplanens målsättningar. Att öka insamlingen av matavfall från egnahemshus förutsätter en rationell insamling, så att belastningen på miljön inte ökar och inte heller avfallsproducenternas kostnader. Att lösa detta blir den största utmaningen både för Stormossen, avfallsnämnden och transportföretagen. Stormossen beviljades under året investeringsstöd från Arbets- och näringsministeriet, för att förädla biogasen till fordonsbränsle. I och med att Vasa stad kommer att skaffa 12 gasbussar, kommer satsningen på gasförädlingen att redan från första början bli ekonomiskt lönsam. Miljömässigt kommer gasförädlingen dessutom att ha positiv inverkan på luftkvaliteten i staden, samtidigt som motiveringen till att sortera ut matavfall ökar. Ser man på avfallsbolagens verksamhet idag, så har den ändrats radikalt från den tid då Stormossen inledde sin verksamhet för snart trettio år sedan. Då var fokus på deponering, medan avfallsbolaget idag mera är ett miljöföretag som via industriell verksamhet distribuerar och förädlar avfall till nya nyttoändamål. Detta understryks också av att miljömyndigheterna ändrar klassningen av avfallsbolagen. De börjar nu följa industridirektiven vid behandlingen av miljötillstånd, medan fokus tidigare låg på avstjälpningsplatsernas verksamhet. Jag vill slutligen tacka våra kunder, samarbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete. •

2013

Vuosikertomus Årsberättelse

Sisällys / Innehåll KUVUS YHTIÖST / BESKRIVNING V BOLGET Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt ...................................... 2 Energinen jätteenkäsittelijä / Energisk avfallshanterare ...................................................... 6 Henkilöstö / Personal ............................................................. 8 Vuorovaikutus ja viestintä / Växelverkan och kommunikation ........................................10 Tutkimus ja kehitys / Forskning och utveckling ...............14 Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus /

Leif Åkers Toimitusjohtaja / Verkställande direktör

Insamlingspunkter, tjänster och transport ........................16 Käsittely ja hyödyntäminen / Behandling och återvinning .................................................19

YMPRISTÖVSTUU / MILJÖNSVR Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit / Miljöaspekter och -indikatorer ...........................................24 Ympäristöjohtamisjärjestelmä / Miljöledningssystem ......27 Vuoden 2013 tavoitteet ja niiden seuranta / Målsättningar för år 2013 och uppföljning .......................28 Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt / Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar .....30

TLOUDELLINEN VSTUU / EKONOMISK NSVR Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar ........................34 Hallitus / Styrelse .................................................................. ..................................................................40 Toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2013 / Verksamhetsberättelse 1. 1. – 31. 12. 2013 .......................41 Tilintarkastuskertomus / Revisionsberättelse ...................59

Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 Advertising Valokuvat / Fotografier: Johan Hagström s. 9 / Katja Lösönen s. 4, 15, 17, 38, 44, 58 Sami Pulkkinen s. 3, 40 /Jukka Rinta-Luoma s. 11, 13 Anna Snickars s. 12 / Nina Lindman s. 37 Studio Wiik s. 17, 20, 26, 31 / Thinkstock: s. 1, 22, 29, 32 ja 60 Painotyö / Tryckarbete: FRAM Paperi / Papper: Kannet MultiOffset, sisäsivut MultiArt Matt Painos / Upplaga: 1 200 kpl

Kuvaus yhtiöstä Beskrivning av bolaget

VASTAANOTETUT MÄÄRÄT, TN / MOTTAGNA MÄNGDER, TON 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000

2009

Jäte / Avfall

2010

2011

2012

Puhtaat maamassat / Rena jordmassor

2013

YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖASTE / ÅTERVINNINGSGRADEN FÖR KOMMUNALT AVFALL (%) 100

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

12 000

25 %

10 000

20 %

8 000

15 %

6 000

10 %

4 000

2 000

-5 % 2009

2010

2011

2012

2013

2009

2010

2011

2012

2013

Materiaalihyöd. / Materialåterv. Hyöd. energiana / Energiaterv. Kaatopaikka / Deponi

Käsittelymaksut / Behandlingsavgifter

Myydyt tuotteet / Sålda produkter

Ekomaksut / Ekoavgifter Myydyt palvelut / Sålda tjänster

Muutos / Förändring (%)

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Energinen jätteenkäsittelijä / Energisk avfallshanterare Ab Stormossen Oy on Suomen vanhin jäteyhtiö, jonka omistavat kuusi pohjalaista kuntaa (kts kartta). Stormossen on yhtiön perustamisesta asti vuonna 1985 ollut jätealan pioneeri ja biokaasulaitos oli tuolloin toinen laatuaan Euroopassa. Yhtiö työskentelee aktiivisesti paremman ympäristön hyväksi vastaanottamalla jätettä ja käsittelemällä ja optimaalisesti hyödyntämällä jätettä materiaalina ja energiana omissa prosesseissaan sekä ostetuilla käsittelypalveluilla. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen käsittelyssä ja toiminnassa. Tavoitteena on, että yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuottamiseen. Kesällä 2015 aloitetaan liikennepolttoaineen valmistus tuotetusta biokaasusta. Vuonna 2013 Stormosseniin saapuvan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 96 %, mikä on Suomen korkeimpia. Vaaralliset jätteet kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitoksiin ja jätteet, joita ei voi kierrättää tai käyttää hyödyksi sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Päätoimipaikkana on Koivulahdessa sijaitseva uudenaikainen jätekeskus. Stormossen työllistää noin 43 henkilöä ja vastaanottaa vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä. Stormossenin tehtävänä on hoitaa omistajakuntien lakisääteinen jätteenkäsittely. Kunnan vastuu kattaa pääasiassa kotitalouksien, vapaa-ajan asutuksen ja julkisen palvelusektorin jätteet. Stormossen on omaksunut aktiivisen roolin sekä jäteneuvonta- ja tiedotustyössä että jätepalvelun suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä asiakas on keskipisteenä ja panostamme suuresti palveluiden kehittämiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa, joka muodostuu ekopisteistä, kampanjakeräyksistä sekä miehitetyistä hyötykäyttöasemista ja tiedottaa aktiivisella tavalla tarjoamistaan palveluista. Vuodesta 2013 alkaen palvelutarjontaan on lisätty noutopalvelu sekä lavojen ja peräkärryjen vuokraustoimintaa. Kesällä 2013 käynnistyi liikkuva hyötykäyttöasema, joka tuo palvelua lähemmäksi asukkaita.

Vaasa ja Mustasaari sopivat yhtiön perustamisesta. / Vasa och Korsholm kom överens om att bilda bolaget.

Ab Stormossen Oy är Finlands äldsta avfallsbolag och ägs idag av sex kommuner i Österbotten (se karta). Stormossen har ända sedan företaget grundades 1985 varit en pionjär inom avfallshantering och bolagets biogasanläggning var i tiderna den andra i sitt slag i Europa. Stormossen bidrar aktivt till en bättre miljö genom att ta emot avfall och behandla det genom optimal återvinning som material och energi i egna processer och genom köpta behandlingstjänster. Behandlingen och verksamheten har materialåtervinning i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. Sommaren 2015 startar förädlingen av fordonsbränsle av den producerade biogasen. År 2013 var Stormossens återvinningsgrad för samhällsavfall över 96 %, vilket är bland de högsta i landet. Farligt avfall insamlas och levereras till problemavfallsanläggning och avfall som varken går att återanvända eller återvinna tas omhand och slutförvaras tryggt på en deponi. Centrum för verksamheten är den moderna avfallscentralen i Kvevlax. Stormossen sysselsätter ca 43 personer och tar årligen emot totalt ca 150 000 ton avfall. Stormossens uppgift är att sköta om den avfallshantering som i lag ålagts ägarkommunerna. Kommunernas ansvar omfattar i huvudsak hushållens, fritidsbosättningens och den offentliga servicesektorns avfall. Stormossen har en aktiv roll som informatör och rådgivare i avfallsfrågor samt inom planering och utveckling av avfallsservicen. För oss har kunden en central betydelse och vi lägger stor vikt vid utveckling av vår service. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall bestående av ekopunkter, kampanjinsamlingar och bemannade återvinningsstationer samt informerar aktivt om sitt tjänsteutbud. Från år 2013 har serviceutbudet utökats med hämtningstjänst, flakuthyrning och uthyrning av släpkärror. Sommaren 2013 startade den mobila återvinningsstationen som för servicen närmare invånaren. Vid årsskiftet 2014 togs ett nytt kundkortssystem i bruk vid återvinningsstationerna. Det förbättrar ytterligare servicenivån vid stationerna.

Laitosta laajennettiin (bioreaktori II), yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi. / Anläggningen utvidgades (bioreaktor II), Samarbetet med Ekorosk inleddes

Rakennustyöt aloitettiin. / Byggnadsarbetet påbörjades. Ensimmäinen Ekobiili-kampanja. / Den första Ekobil-kampanjen.

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin. / Bolaget antecknades i handelsregistret.

Laitoksen toiminta aloitettiin. / Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri ja Maalahti liittyivät yhtiöön. / Lillkyro, Storkyro, Vörå och Malax med i bolaget.

Korsnäs mukaan yhtiöön. / Korsnäs med i bolaget. Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa. / Källsorteringen startari Vasa och Korsholm.

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteenkäsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa. / Helhetsansvar för ägarkommunernas avfallshantering, Maxmo med i bolaget. Ewapowers verksamhet startade.

Yhteistyö Botniaroskin kanssa alkoi. /Samarbete med Botniarosk inleddes.

OMISTAJAKUNNAT / ÄGARKOMMUNER

Korsholm/Mustasaari 19 397

ASUKASLUKU / BEFOLKNINGMÄNGDER 31. 12. 2013 jätekeskus / avfallscentralen 12 hyötykäyttöasemaa / 12 återvinningsstationer

Vaasa/Vasa 66 351

Arvot Vastuuntunto Tyytyväiset asiakkaat Kannattava uudistuminen

Malax/Maalahti 5 653

Vörå/Vöyri 6 781 (2 207 Ekorosk)

Isokyrö/Storkyro 4 905

Korsnäs 2 270

Värden Ansvarskänsla Nöjda kunder Lönsam förnyelse

Missio Stormossen ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Puhtaampi ja viihtyisämpi lähiympäristö ja jätehuoltopalveluiden helppo saavutettavuus luovat lisäarvoa alueemme asukkaille, yrityksille ja yhteisöille – nyt ja tulevaisuudessa.

Mission Stormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling. En renare och trivsammare närmiljö och en lättillgänglig avfallsservice skapar mervärde för invånare, företag och samfund på vårt område – nu och i framtiden

Visio 2020 • Yli puolet seudun yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. • Stormossen on vahvistanut asemansa Vaasanseudun energiaklusterissa. » Biokaasu käytetään ajoneuvopolttoaineena pääasiassa paikallis liikenteessä ja jäteautoissa. » Pääosa seudun muusta jätteestä käytetään polttoaineena Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa. • Jätekuljetukset ovat kunnan järjestämiä. • Yli 90 % asukkaista on sitä mieltä, että meillä on hyvä tai erittäin hyvä asiakassopeutettu jätehuolto. » Asukkailla on suuri valinnanvapaus ja voivat valita mitä lisäpalveluita halutaan ja maksavat valitsemistaan lisäpalveluista.

Vision 2020 • Mer än hälften av regionens samhällsavfall återvinns som material. • Stormossen har befäst sin ställning inom Vasanejdens energikluster. » Biogas används som fordonsbränsle huvudsakligen i lokaltrafik och sopbilar. » Huvuddelen av nejdens övriga avfall används som bränsle i Westenergys avfallsförbränningsanläggning. • Avfallstransporterna är av kommun ordnade. • Över nittio procent av invånarna anser att vi har en bra eller mycket bra kundanpassad avfallshantering. » Man har stor valfrihet och kan välja de tilläggstjänster man vill ha och betalar för de tilläggstjänster som man väljer.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto Oy) kanssa alkoi. / Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jätehuolto Oy) inleddes.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n. / Återvinning av biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade. Stormossen grundade bolaget Westenergy Oy Ab.

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. / Stormossens ägarandel i Ewapower steg från 43 % till 50 %.

Yhtiölle myönnettiin ympäristösertifikaatti. YhteistyöLakeuden Etapin kanssa alkoi. / Bolaget beviljades miljöcertifikat. Samarbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Stormossen täytti 25 vuotta. Westenergynjätevoimalan peruskivi muurattiin 7. 9. 2010. /Stormossen fyllde 25 år. Westenergys avfallskraftverks grundsten murades 7. 9. 2010.

Westenergy käynnisti laitoksen koepolttovaiheen ja tuotannollisen käytön loppukesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. / Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen lokakuussa. /Westenergy Oy Ab fick miljö-tillstånd. Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförbränningsanläggningen i oktober.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui. / Evira godkände mbt-anläggningen och produktion av gödselfabrikat. Deponins utvidgning färdigställdes.

Sopimus Vaasan kaupungin kanssa linja-autojen liikennekaasusta / Avtal med Vasa stad angående fordonsgas för bussar

Hyötykäyttöasemien asiakaskortin kehittäminen yhteistyössä UpCode Ltd:n kanssa. Otettiin käyttöön 1. 1. 2014 / Utveckling av kundkort för återvinningsstationerna i samarbete med UpCode Ltd. Togs i bruk 1. 1. 2014.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Henkilöstö / Personal Uudistumiselle ja työkyvylle asetettuja strategisia tavoitteita vuonna 2013 olivat turvallinen ja uudistuva työpaikka, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys olivat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämääriämme. Tavoitteenamme oli: • vastaanottaa vähintään 40 raporttia läheltä piti –tilanteista. Niiden avulla voimme ehkäistä työtapaturmia. • että työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä laaditun suunnitelman mukaisesti. • että työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti • että TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80 % • Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka • Sisäistä viestintää parannetaan Stormossenilla oli vuonna 2013 keskimäärin 45 työntekijää, joista 89 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 29 % oli naisia ja 71 % miehiä. Muut henkilöstötiedot ilmenevät taulukosta sivulla 9.

Strategiska mål för förnyelse och arbetsförmåga har år 2013 varit en trygg och innovativ arbetsmiljö med en välmående och motiverad personal. Det övergripande målet för hälsa, säkerhet och miljö var att vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam. Detaljerade mål var att • få in rapport på minst 40 nära ögat händelser. På det viset förebygger vi arbetsolyckor. • Arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga enligt uppgjord plan. • Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. • En verksamhetsplan för TYKY–verksamheten görs upp årligen. Personalens deltagarprocent i TYKY–verksamheten skall vara minst 80 %. • Stormossen är en jämställd arbetsplats • Den interna kommunikationen förbättras Stormossen hade år 2013 i medeltal 45 anställda, av vilka 89 % var fast anställda. Av de anställda var 29 % kvinnor och 71 % män. Övriga personalfakta framgår av tabellen på sidan 9.

Työterveys ja -turvallisuus Vaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Työntekijät kutsutaan terveystarkastukseen joka kolmas vuosi. Työterveyshuollolle on laadittu toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormossen on ottanut käyttöön työkyvyn ylläpitämisen ja varhaisen tuen mallin. Työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2013 työsuojelupäällikkö Heikki Knookala, työsuojeluvaltuutettu Pekka Myllyniemi (varajäsen Tommy Ingman) ja Johanna Penttinen-Källroos (varajäsen Nina Lindman). Työsuojelulla on keskeinen merkitys ja sitä korostetaan mm. ympäristötavoitteissa. Yhtiö noudattaa tapaturmien suhteen nollatoleranssia.

Arbetshälsa och –säkerhet Mehiläinen Oy i Vasa sköter företagets arbetshälsovårdstjänster. Varje anställd kallas till hälsokontroll vart tredje år. Arbetshälsovården bedrivs utgående från en verksamhetsplan. Målsättningen är minskning av arbetsrelaterade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upprätthållande av en positiv bild av arbetsgivaren. Företaget har tagit i bruk en modell för upprätthållande av arbetsförmågan och tidigt stöd. Arbetarskyddskommissionen bestod år 2013 av arbetarskyddschef Heikki Knookala och arbetarskyddsfullmäktige Pekka Myllyniemi (suppleant Tommy Ingman) och Johanna Penttinen-Källroos (suppleant Nina Lindman). Arbetarskyddet har en central betydelse och lyfts fram bl.a. i miljömålsättningarna. Bolaget har nolltolerans när det gäller arbetsolyckor.

Henkilöstökysely Syksyllä 2013 toteutettiin henkilöstön työtilanteen arviointi. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastausprosentti oli 64 %. Yhteensä 92,6 % vastaajista oli kohtalaisen tai hyvin tyytyväisiä Stormosseniin työpaikkana. Parhaiten Stormossen on vastaajien mielestä onnistunut riittävän työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämisessä, sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa sekä työterveyshuollon toimivuudessa.

Personalenkät Hösten 2013 genomfördes en utvärdering av personalens arbetssituation. Undersökningen har gjorts av Innolink Research Oy. Svarsfrekvensen uppgick till 64 procent. Sammanlagt 92,6 procent av de som svarade är ganska eller mycket nöjda med Stormossen som arbetsplats. Stormossen har lyckats bäst med att företaget satsar tillräckligt på hälsofrämjande verksamhet, jämställdheten mellan könen har förverkligats väl och att företagshälsovården fungerar väl.

Henkilöstön hyvinvointi Stormossen laatii vuosittain toimintasuunnitelman TYKY -toiminnalle. Vuonna 2013 henkilöstölle järjestettiin kaksi TYKY-päivää. Kevään TYKY-päivä järjestettiin Lapuan Simpsiöllä. Ohjelmassa oli hiihto, lumikenkäretki ja ”Winter Snow Games”. Syksyn TYKY-päivä oli Vaasa Arenalla ja Vaasan Uimahallilla, jolloin ohjelmassa oli mm. curling, kävely, kuntosali ja uinti. Osallistumisprosentti TYKY-toimintaan oli 57 %. Stormossen rohkaisee henkilöstöä ylläpitämään työkykyään tarjoamalla henkilöstön käyttöön kunto- ja kulttuuriseteleitä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteisesti osallistua kuntotapahtumiin ja kuntoliikuntakerhoon kerran viikossa. Stormossen myös tarjoaa henkilökunnalleen hedelmiä. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan joka vuosi ja niiden pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: työturvallisuus ja tulityöt, ensi apu, ympäristöalan ammattitutkinto, ympäristöalan erikoisammattitutkinto, asiakaskortin käyttöönottokoulutus. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville. •

Personalens välbefinnande En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten utarbetas varje år. År 2013 ordnades två TYKY-dagar för personalen. På våren ordnades en friluftsdag i Simpsiö i Lapua med skidåkning, vandring med snöskor och ”Winter Snow Games”. Höstens TYKY-dag ordnades vid Vasa Arenas och Vasa simhall, med bl.a. curling, vandring, gymträning och simning. Deltagargraden i TYKY-dagarna var 57 %. Stormossen uppmuntrar personalen att upprätthålla sin arbetsförmåga genom att ge personalen tillgång till konditions- och kultursedlar. Personalen motiveras att på eget initiativ delta i motionsevenemang och delta i en motionsklubb med konditionsträning samt ryggskola en gång i veckan. Stormossen bjuder personalen på frukt. Kompetensutveckling Personalens skolningsbehov kartläggs årligen och en skolningsplan görs upp. Under året deltog personalen bl.a. i skolning i arbetssäkerhet och heta arbeten, första hjälp, kundbetjäning, skolning ympäristöalan ammattitutkinto, ympäristöalan erikoisammattitutkinto, skolning i samband med ibruktagandet av kundkort. Personalen har också deltagit i olika nationella seminarier och skolningsdagar. •

Pohjanmaan suurmessuilla Johanna Penttinen-Källroos ja Håkan Hagberg / Östebottens stormässa, Johanna Penttinen-Källroos och Håkan Hagberg

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA / PERSONNYCKELTAL: Henkilöstön määrä 31. 12. / Personalmängd 31. 12.

Henkilötyövuodet yhteensä / Manår totalt

42,7

Määräaikaisten osuus (%) / Visstidsanställdas andel (%) Henkilöstön keskim. vaihtuvuus / Personalomsättning i medeltal

11 0,06

Työsuhteen keskim. pituus (v) / Arbetsförhållandets längd i medeltal (år)

Henkilöstön keski-ikä (v) / Personalens medelålder (år)

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) / Antal skolningsdagar (dgr/manår) Koulutuksen kulut (€/htv) / Skolningsutgifter (€/manår) Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) / Rekreationsverksamhet (€/manår) Työtapaturmat (kpl)/ Antal arbetsolyckor (st.)

4,7 1 185 603 1

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) / Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår)

0,1

Sairauspoissaolot (pv/htv) / Sjukfrånvaro (dgr/manår)

6,9

Naisten osuus (%) / Andel kvinnor (%)

Työterveyshuolto (€/htv) / Arbetshälsovård (€/manår)

574

Miesten osuus (%) / Andel män (%)

Työsuojelu (€/htv) / Arbetarskydd (€/manår)

586

Henkilöstökulut / Personalkostnader (milj. €)

2011

2012

2013

Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden

1,694

1,743

1,780

Henkilöstökulut / Lönebikostnader:

0,359

0,370

0,376

Lakisääteiset henkilösivukulut / Lagstadgade lönebikostnader

2,053

2,114

2,156

Vapaaehtoiset henkilösivukulut / Frivilliga personalkostnader

0,132

0,145

0,173

2,185

2,259

2,329

Yhteensä / Totalt

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Vuorovaikutus ja viestintä Växelverkan och kommunikation Määrätietoisen tiedotus- ja neuvontatoiminnan avulla sekä hyvin kohdennetuilla tiedotus- ja neuvontatoimenpiteillä Stormossen pyrkii saamaan paremmin lajiteltua jätettä jätekeskukseen, säilyttämään korkean hyötykäyttöasteen ja tarjoamaan hyvää asiakaspalvelua. Vuonna 2013 edellisenä vuonna tehty lajittelumuutos toteutettiin yhteiskunnassa. Tämä tehtävä jatkuu edelleen. Syksyn aikana valmisteltiin hyötykäyttöasemien asiakkaiden asiakaskortin käyttöönottoa, joka tapahtui vuodenvaihteessa 2014. Keskeinen viesti vuonna 2013 oli Stormossen vastuullisena edelläkävijänä, energisenä ja elämää helpottavana ympäristöpalveluyrityksenä. Lajittelu muuttui helpommaksi syyskuussa 2012. Stormossen on osa Vaasan energiakeskittymää. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen ja tavoitteena on, että yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuottamiseen. Tavoitteena on aloittaa liikennepolttoaineen valmistus tuotetusta biokaasusta vuonna 2015. Keskeisiä viestejä ovat myös vaarallisen jätteen vastaanottoon ja mikä on vaarallista jätettä. Tavoitteet Tiedotus- ja neuvontatoiminnan tavoitteet perustuvat yrityksen strategiaan, ympäristö- ja työympäristötavoitteisiin, brändikartoitukseen sekä asiakaskyselyn ja henkilöstökyselyn tuloksiin. Tiedotustoiminnan tavoitteena on: • Optimaalinen hyötykäyttöaste • Hyvin lajiteltua biojätettä tarvittava määrä • Vahvistaa Stormossenin ilmettä vastuullisena, energisenä ja elämää helpottavana edelläkävijänä – ”enemmän kuin vastuullista ympäristöhuoltoa” • Tyytyväiset asiakkaat • Sisäistä viestintää priorisoidaan Uusi asiakaskortti hyötykäyttöasemille Stormossen kehitti asiakaskorttijärjestelmän yhteistyössä vaasalaisen UpCode Ltd:n kanssa. Tavoitteena on asiakasvirtojen seuranta ja päästä eroon käteisen rahan käsittelystä asemilla. Asiakaskortti otettiin käyttöön 1. 1. 2014. Jokaiseen kotitalouteen lähetettiin asiakaskortti yhdessä vuosikalenterin kanssa marraskuun lopussa. Stormossenin tarina Stormossen viettää 30 -vuotisjuhlaa vuonna 2015. Jo nyt tehtiin yhtiön tarina tunnetuksi julkaisemalla ”Stormossenin tarina” asiakaslehdessä sekä yrityksen kotisivulla. Viestintää netissä Stormossenin nettisivut www.stormossen.fi uusittiin vuonna 2012 ja nettisivujen mobiiliversio otettiin käyttöön. Stormossen on läsnä sosiaalisessa mediassa kotisivun ja facebookin kautta. Tammikuussa kotisivuilla julkaistiin laaja koulutusaineisto, joka on kehitetty peruskoulun luokille 1 – 6. Pyrkimys on, että kouluilla ja opettajilla on jatkuvasti käytössään jätteenkäsittelystä ja lajittelusta päivitettyä koulutus- ja inspiraatioaineistoa.

Genom långsiktig och målmedveten informations- och rådgivningsverksamhet är Stormossens strävan ett välsorterat avfall till avfallscentralen och mottagningspunkterna, att bibehålla den höga återvinningsgraden och erbjuda en god kundservice. År 2013 var ett år när sorteringsförändringen i bioavfall och brännbart avfall, som gjordes hösten 2012, implementerades i samhället. Arbetet fortsätter år 2014. Förberedelser pågick under hösten 2013 inför ibruktagandet av ett kundkort för återvinningsstationernas kunder. Kortet togs i bruk vid årsskiftet år 2014. Det centrala budskapet var att Stormossen är ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. Sorteringen ändrades och blev enklare i september år 2012. Stormossen är en del av Vasa energikluster. Materialåtervinning är i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. Strävan är att år 2015 starta tillverkning av fordonsbränsle av den producerade biogasen. Information om farligt avfall och om mottagningsfunktionerna för farligt avfall var andra centrala budskap. Målsättningar Målsättningarna för informations- och rådgivningsverksamheten utgår från företagets strategi, miljö- och arbetsmiljömålsättningar, brandmålsättningar och resultat från kundundersökning och personalundersökning. Målsättningarna för informationsverksamheten: • Optimal återvinningsgrad • Tillräcklig mängd välsorterat bioavfall tryggas • Förstärka Stormossens profil som föregångare, energisk, ansvarsfull och livsunderlättande – ”mer än ansvarstagande miljöservice” • Nöjda kunder • Intern kommunikation prioriteras Nytt kundkort för återvinningsstationerna Stormossen utvecklade ett kundkortssystem för återvinningsstationerna i samarbete med Vasaföretaget UpCode Ltd. Målsättningen var en uppföljning av kundströmmarna och att frångå behandling av kontanter vid stationerna. Kundkortet togs i bruk 1. 1. 2014. Varje hushåll och fritidsbostad fick ett eget kundkort hemsänt tillsammans med en årskalender i slutet av november. Stormossen – the Story Stormossen firar 30 –årsjubileum år 2015. En tillbakablick serverades redan nu genom att lansera ”Stormossen - the Story” i kundtidningen och på företagets hemsida. Information på nätet Stormossens webbplats www.stormossen.fi omarbetades år 2012 när även en mobilversion av webbplatsen lanserades. Stormossens närvaro i sociala medier sköts via hemsidan och genom närvaro i facebook. Ett omfattande undervisningsmaterial lanserades på hemsidan i januari. Materialet är utvecklat för årskurserna 1 – 6 i grundskolan. Syftet är att skolorna och lärarna skall ha en ständig tillgång till uppdaterat undervisningsmaterial och inspirationsmaterial om avfallshantering och sortering.

Energiap채iv채 Vaasan Yliopistolla. Stormossenin edustaa Ira Kekarainen / Energidag vid Vasa Universitet. Stormossen representeras av Ira Kekarainen.

Stormossen on mukana TAT ry:n Yrityskylä-hankkeessa. / Stormossen deltar i TAT rf:s projekt Företagsbyn.

Neuvontayhteistyö Jäteneuvonnan kohderyhmänä olivat erityisesti peruskoulujen luokat 1 – 6. Muita kohderyhmiä olivat toisen asteen koulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopisto. Neuvontatoiminta toteutettiin yhteistyössä omistajakuntien 4H-neuvojaverkoston kautta.

Rådgivningssamarbete Rådgivningsverksamheten riktade sig särskilt till årskurserna 1 – 6 i grundskolorna. Övriga kategorier är andra stadiets skolor, yrkeshögskolor och universitet. Rådgivningen på fältet förverkligades genom samarbete med ett rådgivarnätverk bestående av 4H verksamhetsledare i ägarkommunerna.

Yrityskylä Stormossen osallistuu kolmivuotiseen Yrityskylä hankkeeseen, jota koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry. Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Företagsbyn Stormossen deltar i det treåriga projektet Företagsbyn, som koordineras av Ekonomiska informationsbyrån TAT rf. Företagsbyn är en inlärningsmiljö riktad till sjätteklassister om samhälle, arbetsliv och företagande. Företagsbyn är en stad i miniatyr, där eleven får lön för sitt arbete och fungerar som konsument och medborgare som en del av samhället.

Tuikkujahti Tuikkujahti on kaikille peruskoulun 0 – 9 luokkalaisille suunnattu kilpailu, joka järjestettiin ympäri Suomen 15 eri jätelaitoksen alueella. Tuikkujahti alkoi marraskuussa ja kesti kolme kuukautta. Kilpailun aikana oppilaat keräsivät tyhjiä tuikkukuoria. Jahdin voitti Länsimetsän koulun luokka 4R. Yhteensä tuikkuja kerättiin 525 775 kpl. Tuikkujahdin tarkoituksena on aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan, kiinnittää huomiota materiaalihyötykäyttöön ja kannustaa oppilaita keksimään keinoja verkostoitua kerätessään käytettyjä tuikkukuoria, jotka ovat arvokasta metallituotteiden uusioraaka-ainetta. Jahti on leikkimielinen kisa ja tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä.

Värmeljusjakten Värmeljusjakten (Tuikkujahti) är en tävling för årskurserna 0 – 9 och ordnades runtom i Finland av sammanlagt 15 avfallsverk. Värmeljusjakten började i november och pågick tre månader. I jakten samlade eleverna in tomma värmeljusskal. Jakten vanns av klass 4R i Länsimetsän koulu. Totalt insamlades 525 775 värmeljusskal. Värmeljusjaktens mål är att aktivera skolelever att följa med sina konsumtions- och sorteringsvanor, fästa uppmärksamhet vid materialåtervinning och uppmuntra eleverna att vara kreativa och bilda nätverk på jakten efter använda värmeljusskal, som är en värdefull råvara för metallindustrin. Jakten är lekfull och strävar till att öka gemenskapskänslan i klassen.

Laajaa toimintaa Tärkeimmät kuntalaisille suunnatut tiedotuskanavat ovat asiakaslehti, vuosikalenteri, nettisivut, facebook, ilmoitukset paikallislehdissä ja sähköiset tiedotteet. Tärkeitä vetonauloja kävijöille ovat joka kevät jätekeskuksessa järjestettävä avoimet ovet –tapahtuma sekä syksyllä järjestetyt kahvitarjoilut ja neuvonnat kaikilla hyötykäyttöasemilla. Vuoden 2013 uusia elementtejä olivat asiakaskortin käyttöönotto hyötykäyttöasemilla ja peruskoulujen neuvontasatsaukset. Vikbyn uudelle hyötykäyttöasemalle kehitettiin uudenlaiset opasteet rampillisille konteille. Opastus otetaan vaiheittain käyttöön muilla hyötykäyttöasemilla. •

Omfattande verksamhet De viktigaste informationskanalerna till kommuninvånarna är kundtidningen, årskalendern, hemsidan på internet, facebook, annonsering i lokalpressen och e-bulletinen. Centrala dragplåster för besökare är den vårligen återkommande öppet hus -lördagen vid avfallscentralen och kaffebjudningar med rådgivning vid alla återvinningsstationer under hösten. Lansering av det nya kundkortet vid återvinningsstationerna och rådgivningssatsningarna för grundskolorna har varit nya element år 2013. För den nya återvinningsstationen i Vikby utvecklades en ny typ av skyltning för containers med ramp. Skyltningen tas gradvis i bruk vid övriga återvinningsstationer. •

TIEDOTUKSEN AVAINLUKUJA / INFORMATIONENS NYCKELTAL

NEUVONTA / RÅDGIVNING

Stormossenilla / på Stormossen:

29 ryhmää, 2 yritysryhmää, 693 kävijää 29 grupper, 2 företagsgrupper, 693 besökare

kentällä / på fältet:

112 neuvontakäyntiä, 6 neuvontakäyntiä yrityksiin, 2 360 henkilöä 112 rådgivningsbesök, 6 rådgivningsbesök till företag, 2 360 personer

TUIKKUJAHTI / VÄRMELJUSJAKTEN

71 luokkaa, 1 170 oppilasta / 71 klasser, 1 170 elever

YRITYSKYLÄ / FÖRETAGSBYN

n. 70 kuudesluokkalaista työskenteli Yrityskylän Stormossenilla, yhteensä 1 300 oppilasta ca 70 sjätteklassister jobbade för Företagsbyns Stormossen, totalt 1 300 elever

JULKAISUT / PUBLIKATIONER

TAPAHTUMAT / EVENEMANG

SOSIAALINEN MEDIA / SOCIALA MEDIER

Asiakaslehti / Kundtidning:

1 kpl, postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 500 kpl) 1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 500 st.)

Kodin jäteopas / Hemmets avfallsguide:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 500 kpl) postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 500 st.)

Vuosikalenteri 2014, asiakaskortti / Årskalender 2014, kundkort:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 500 st.) postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 500 st.)

Vuosikalenteri 2014, asiakaskortti / Årskalender 2014, kundkort:

postitus alueemme ulkopuolella asuvalle vapaa-ajan asutukselle (n. 1 700 kpl) postades till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet (ca. 1 700 st.)

Yritysten asiakaskortti-info / Företagens kundkortsinfo

postitus 11 500 yritykselle postades till 11 500 företag

Sähköinen tiedote / E-bulletin

2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille 2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

Avoimet ovet / Öppet hus

n. 1 000 kävijää / ca 1 000 besökare

Hyötykäyttöasemilla / Återvinningsstationerna

kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 1 125 kävijää kaffebjudning och rådgivning, ca 1 125 besökare

Asiakaskortti-infoa / Kundkortsinformation

15 asiakaskorttien info- ja rekisteröintitilaisuutta lähikaupoissa ja marketeissa, n. 250 rekisteröintiä 15 tillfällen med information och registrering av kundkort vid närköp och marketar, ca 250 registreringar

www.stormossen.fi

57 557 kävijää / besökare 57 557 st.

Facebook

n. 900 tykkääjää / ca 900 gillare

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Tutkimus ja kehitys Forskning och utveckling Jäteanalyysi Jäteanalyysi tehtiin nyt vuoden tauon jälkeen kolmattatoista kertaa. Tavoitteena oli muodostaa kuva siitä, miten uusi lajittelujärjestelmä toimii Stormossenin toiminta-alueella. Tämän vuoden tulos perustuu 77 näytteenottoon. Jäteanalyysin suoritti opinnäytetyönään ympäristöinsinööriksi opiskeleva Emelia Holm Ammattikorkeakoulu Novialta Vaasasta.

Plockanalys Plockanalyserna gjordes, efter ett års paus, för trettonde gången. Målsättningen med plockanalysen var att få en bild över hur det nya sorteringssystemet fungerar inom Stormossens verksamhetsområde. Årets resultat baserar sig på 77 stycken provtagningar. Plockanalysen utfördes som ingenjörsarbete av miljöingenjörsstuderande Emelia Holm från Yrkeshögskolan Novia i Vasa.

Stormossenin omistajakuntien yhteiset tulokset ovat koottuina alla olevaan taulukkoon:

De gemensamma resultaten för Stormossens alla ägarkommuner kan ses i tabellen nedan:

OIKEIN LAJITELTU / RÄTT SORTERAT, %

78 % Biojäte, kerros- ja rivitalot / Bioavfall, flerfamiljshus

66 % Poltettava jäte, kerros- ja rivitalot / Brännbart avfall, flerfamiljshus

Biogas Botnia Biogas Botnia projektin tarkoitus oli biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen. Tämä tehdään yhteistoimintana Suomen ja Ruotsin välillä vaihtaen kokemuksia ja osaamista. Hankkeessa on luotu yhteinen suunnitelma Pohjanlahden alueen politikkojen, elinkeinoelämän, yliopistojen ja muiden biokaasutoimijoiden kesken. Suunnitelmassa käsitellään biokaasun raaka-aine- ja markkinapotentiaalia käytettäessä kaasua liikennepolttoaineena, sekä biokaasun tuotannon lisäämisen taloudellisia vaikutuksia. Projektialue on Västerbottenin lääni, Västernorrlandin lääni ja Pohjanmaan maakunta. Projektiaika oli 1. 4. 2013 – 30. 04. 2014. Rahoittajana toimivat Botnia Atlantica (EU), Pohjanmaan liitto, Ab Stormossen Oy ja BioFuel Region. Energyland Energyland oli kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena oli tehdä energiateknologia ymmärrettäväksi, edistää energiatietoisuutta, havainnollistaa tulevaisuuden energiaympäristön mahdollisuudet elämyksellisten tilojen avulla. Tutkimusorganisaatioon kuuluivat Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Vaasan yliopisto, Vaasan energiainstituutti VEI, Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikkö ja energia-alan yrityksiä Vaasanseudulla. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se loppui tammikuussa 2013. Biosafe-Turvalliset lannoitetuotteet Stormossen on kolmen vuoden ajan yhdessä muiden biokaasulaitosten, MTT:n ja Eviran kanssa osallistunut hankkeeseen, jossa tutkitaan mädätysjäämän ja prosessiveden käyttömahdollisuuksia ja niiden mahdollisesti sisältämiä haitallisia aineita. Tulokset valmistuivat vuonna 2013 ja näyttävät, että mädätysjäämä ja prosessivesi sisältävät kemikaali- sekä lääkejäämiä, mutta että kaikki pitoisuudet alittavat riskiarvon rajan.

76 % Kaupan pakattu biojäte / Förpackat bioavfall från handeln

85 % Poltettava jäte, omakotitalot / Brännbart avfall, egnahemshus

Biogas Botnia Biogas Botnia projektets syfte var att främja produktion av biogas och verka för en effektiv användning av biogasen. Detta gjordes genom samverkan mellan Sverige och Finland för att kunna utbyta erfarenheter och kunskaper. Inom projektet har en färdplan tagits fram tillsammans med politiker, näringsliv, universitet och andra biogasaktörer i Botniaregionen. I färdplanen behandlas råvarupotential för biogas, marknadspotentialen om gasen används som fordonsbränsle, samt de samhällsekonomiska vinsterna av att öka produktion och användning av biogas. Projektområdet är Västerbottens län, Västernorrlands län och Österbottens landskap. Projektperiod var 1. 4. 2013 – 30. 04. 2014. Finansiärer var Botnia Atlantica (EU), Österbottens förbund, Ab Stormossen Oy och BioFuel Region. Energyland Energyland var ett tvåårigt forskningsprojekt med syfte att göra energiteknologin lättbegriplig, främja kunskapen om energi, åskådliggöra möjligheterna för framtidens energiomgivning med hjälp av upplevelser i rummet. Forskningsorganisationen bestod av Västra Finlands designcentrum MUOVA, Aalto-universitetets konstindustriella högskola och Vasa universitet, Vaasa energiinstitut VEI, Tammerfors universitets TAUCHI-enhet och företag inom energibranschen i Vasanejden. Projektet startade år 2011 och avslutades i januari 2014. Biosafe-Trygga gödselprodukter Stormossen har under tre år deltagit i ett projekt tillsammans med andra biogasanläggningar, MTT och Evira för att undersöka rötrestens och processvattnets användningsmöjligheter och eventuella innehåll av skadliga ämnen. Resultaten blev klara under år 2013 och visade att rötresterna och processvattnet innehåller spår av kemikalier och läkemedel, men att alla halter var under gränsen för riskvärde.

Bioska+ Stormossen on yhdessä Plastirol Oy:n kanssa testannut biohajoavaa tärkkelyspohjaista pussia biojätteen keräilyyn. Kokeilun tavoitteena oli todeta, miten pussit toimivat kotitalouksissa, kuljetuksen yhteydessä ja Stormossenin biokaasulaitoksen käsittelyprosessissa. Pusseja jaettiin 1 500 kotitalouteen ja kokeilun tulos oli erittäin positiivinen. Stormossen hyväksyy pussin vaihtoehtona paperiselle biojätepussille. Asiakaskortti Stormossen on yhteistyössä vaasalaisen UpCode Ltd:n kanssa kehittänyt asiakaskorttijärjestelmän hyötykäyttöasemille. Stormossenilla on 12 hyötykäyttöasemaa ja noin 100 000 käyntiä vuosittain. Tavoitteena on päästä eroon käteisen rahan käsittelystä asemilla, asiakasvirtojen seuranta sekä oman kortin käyttöönotto hyötykäyttöaseman yritysasiakkaille. Järjestelmä otettiin käyttöön 1. 1. 2014. Stormossen on ensimmäinen jäteyhtiö Suomessa, joka ottaa käyttöön asiakaskorttijärjestelmän hyötykäyttöasemillaan. ISO 9001 Vuoden aikana kehitettiin Stormossenin johtamisjärjestelmää mm dokumentoimalla prosesseja. Prosessidokumentaation suoritti opinnäytetyönään ympäristöinsinööriksi opiskeleva Marianne Penttala. Stormossen sertifioi toimintansa standardin ISO 9001:2008 mukaan 2. 5. 2013. Toiminta on jo aiemmin sertifioitu standardien ISO 14000:2004 ja OHSAS 18001:2007 mukaan. •

Bioska+ Stormossen har tillsammans med Plastirol Oy testat en ny typ av nedbrytbara stärkelsepåsar för insamling av bioavfall. Målsättningen med försöket var att se hur påsarna fungerade i hushållen, vid transporten och vid behandlingen i Stormossens biogasanläggning. Påsarna delades ut till 1 500 stycken hushåll och resultatet från försöket var mycket positivt, varför Stormossen godkände påsarna som ett alternativ till papperspåsar. Kundkort Stormossen har i samarbete med Vasaföretaget UpCode Ltd utvecklat ett kundkortsystem för återvinningsstationerna. Stormossen har 12 återvinningsstationer med ca 100 000 besök årligen. Målsättningen är uppföljning av kundströmmarna, att frångå behandling av kontanter vid stationerna samt ibruktagande av ett eget kort för företagskunder. Systemet har tagits i bruk 1. 1. 2014. Stormossen blir det första avfallsbolaget i Finland att införa ett kundkortssystem på återvinningsstationerna. ISO 9001 Under året utvecklades Stormossens ledningssystem med bl.a. dokumentation av processerna. Processdokumentationen gjordes som ingenjörsarbete av miljöingenjörsstuderande Marianne Penttala. Stormossen certifierade sin verksamhet enligt ISO 9001:2008 den 2. 5. 2013. Verksamheten är sedan tidigare certifierad enligt ISO 14000:2004 och OHSAS 18001:2007. •

Emelia Holm teki jäteanalyysin opinnäytetyönään. / Emelia Holm gjorde plockanalysen som ingenjörsarbete.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus Stormossenin toimialueella kiinteistön haltija järjestää jätteiden kuljetukset kiinteistöltä. Kuljetuksia hoitaa yhdeksän jätteenkuljetusyhtiötä. Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suoraan asiakkailta. Stormossen myös vuokraa jätelavoja ja peräkärryjä jätteiden kuljettamiseen. Meille asiakas on tärkeä ja kiinnitämme huomiota palveluidemme kehittämiselle. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa. PALVELUTASON KUVAUS

15 euroa. Asema ottaa aina ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta sähkö- ja elektroniikkaromua, puutarhajätettä, risuja, vaarallista jätettä, vaatteita, metallia, lasia, paperia ja pahvia. Yrityksille palvelu on maksullista. Kesällä 2013 Vikbyn teollisuusalueelle avattiin uusi hyötykäyttöasema. Asemilla vastaanotetaan vaarallista jätettä, betonia ja tiiliä, lasia, metallia, pahvia, paperia, kipsiä, poltettavaa jätettä, puujätettä, vaatteita ja kodin pientavaroita SPR-keräykseen, sähkö- ja elektroniikkaromua, puutarhajätettä, risuja sekä kaatopaikkajätettä. Jokaisen aseman yhteydessä on lukollinen jäteastia poltettavalle jätteelle kesämökkiläisten käyttöön. Vastaanotettu määrä yhteensä 12 444 t: 325 t vaarallista jätettä, 11 558 t hyötyjätettä, 886 t karkeajätettä.

Kiinteistökohtainen keräys – kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot • 54 500 kotitaloutta • 9 000 kesämökkiä Omakotitaloilla ja pientaloilla on jäteastia poltettavalle jätteelle, kun taas biojätteen keräys on vapaa-ehtoista. Yli neljän asunnon kiinteistöillä on jäteastiat biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Lisäksi niillä on astiat paperille, lasille, metallille sekä paikka paristoille ja loisteputkille. Biojäteastia ja poltettavan jätteen astia tyhjennetään vähintään joka toinen viikko. Pidennetty, jopa neljän viikon tyhjennysväli, on mahdollinen poltettavalle jätteelle haja-asutusalueella, jos biojäte lajitellaan erikseen. Kesämökkiläiset vievät jätteensä vakituisen asunnon jäteastioihin tai hankkivat mökille oman jäteastian poltettavalle jätteelle. Vaihtoehtoisesti jätteet voidaan toimittaa lukollisiin poltettavan jätteen astioihin, jotka sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja lisäksi kuudessa muussa paikassa. Ekopisteet, hyötykäyttöasemat ja kampanjakeräykset palvelevat myös kesämökkiasutusta.

Liikkuva hyötykäytöasema Liikkuva hyötykäyttöasema liikennöi paikkakunnilla, joista on pitkä matka lähimmälle kiinteälle hyötykäyttöasemalle. Se myös vastaanottaa samaa jätettä, risuja ja puutarhajätettä lukuun ottamalla. Vastaanotettu jätemäärä: 12,5 tonnia.

Ekopisteet • 121 kpl Keräyspisteet kotitalouksien paperille, lasille, metallille ja paristoille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Muutamalla ekopisteellä on erillinen kartonkikeräys sekä tekstiilinkeräys (UFF ry). Kaikilla ekopisteillä on syväkeräysastiat tai ns. pafeboxit. Vastaanotetut jätemäärät: paperi 1 700 t, lasi 649 t, metalli 440 t, paristot 25 t.

Noutopalvelu Noutopalvelu on kuljetuspalvelu niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta itse kuljettaa esim. jääkaappeja, pakastimia, huonekaluja ja muita jäte-esineitä hyötykäyttöasemalle. Vuonna 2013 tehtiin 123 noutoa.

Lukolliset keittiöjäteastiat • 18 kpl Lukolliset jäteastiat ovat kesämökkien poltettavalle jätteelle. Ne sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja kuudessa muussa sijaintipaikassa. Asiakas lunastaa itselleen avaimen hyötykäyttöasemalta ja maksaa avainpantin sekä kausikäyttömaksun (1. 5. – 30. 9. ). Hyötykäyttöasemat • 12 kpl Miehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten alle kahden kuution jäteerille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön asiakaskortti kotitalouksille sekä yrityksille. Kortilla kotitaloudet saavat vuosittain kuusi ilmaiskäyntiä ja vapaa-ajan asunnot kaksi ilmaiskäyntiä hyötykäyttöasemalle Seuraavista käynneistä laskutetaan

Kampanjakeräykset • Ekobiilikampanja keväisin, 74 pysähdyspaikkaa. Vaarallisen jätteen, metalliromun sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 192 t: 30 t vaarallista jätettä, 129 t metalliromua, 33 t sähkö- ja elektroniikkaromua. • Saariston romunkeräyskampanja yhtenä kesäviikonloppuna vuosittain. Metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Yhteistyö kumppanina Pidä Saaristo Siistinä ry. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 53 t.

Lavojen ja peräkärryn vuokrauspalvelu Vaasan Vetokannaksen hyötykäyttöasemalta voi vuokrata peräkärryä jätteiden kuljettamiseen hyötykäyttöasemalle. Vuokrausten määrä oli 203 kpl. Avolava sekä kolme- ja nelilokeroiset vuokrattavat jätelavat mahdollistavat asiakkaille erilaisten jätteiden lajittelun esimerkiksi taloyhtiön suursiivouksen tai pihatalkoiden yhteydessä. Vvuokrausten määrä oli 111 kpl. Yhteistyökumppanit • Jupitersäätiön EkoCenter Vaasassa vastaanottaa ongelmajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. • Apteekit (13 kpl) vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Vastaanotettu jätemäärä 8 100 kg. • UFF ry vastaanottaa tekstiiliä muutamilla ekopisteillä. Vastaanotettu jätemäärä 160 tonnia. • Paperinkeräys Oy vastaanottaa keräyspaperia ekopisteillä ja kartonkia muutamilla ekopisteillä.

Vuoden 2014 alusta hyötykäyttöasemilla otettiin käyttöön asiakaskorttijärjestelmä. / Återvinningsstationerna tog i bruk ett kundkortssystem vid årsskiftat 2014.

HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA JA EKOPISTEISSÄ VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET VID ÅTERVINNINGSSTATIONERNA OCH EKOPUNKTERNA

LAJITTELUASEMALLA VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET TILL SORTERINGSSTATIONEN

tonnia / v. ton/år

18 000

40 000

16 000

35 000

14 000

30 000

12 000

25 000

10 000

20 000

8 000

15 000

6 000

10 000

4 000

5 000

2 000 2009

2010

Kaatopaikalle / Till deponi

2011

2012

2013

Vaaralliset jätteet (sis. Ekobiili) / Farligt avfall (inkl. Ekobilen)

Kaatop. jäte lajitteluun / Deponiavf. till sortering

SE-romu / EE-skrot

Kierrätyskelp. jäte / Återvinnbart avfall

Ekopisteet / Ekopunkterna

2009

2010

2011

2012

2013

Kaatopaikkajäte / Deponiavfall

Risut, kannot /Ris och kvistar, stubbar

Puujäte / Träavfall

Lasi / Glas

Kyllästetty puu / Impregnerat trä

Energiajäte / Energiavfall

Metalliromu / Metallskrot

Rakennusjäte / Byggavfall

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Insamlingspunkter, tjänster och transport Inom Stormossens verksamhetsområde ordnas avfallstransporten från fastigheterna av fastighetsinnehavaren. Transporterna sköts av nio avfallstransportföretag. Till Stormossens egen verksamhet hör transport av farligt avfall och återvinnbart avfall från ekopunkter, återvinningsstationer och kampanjinsamlingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. Stormossen hyr också ut avfallsflak och släpkärror för avfallstransport. För oss är kunden i fokus och vi utvecklar ständigt vårt serviceutbud. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall. BESKRIVNING AV SERVICENIVÅN Insamling vid fastigheterna – hushåll och fritidsbostäder • 54 500 hushåll • 9 000 sommarstugor Egnahemshus och småhus har ett sopkärl för brännbart avfall, medan insamling av bioavfall är frivilligt. Fastigheter med över fyra bostäder har sopkärl för bioavfall och för brännbart avfall. De har dessutom avfallskärl för papper, glas, metall och en plats för batterier och lysrör. Tömningsintervallet för bioavfall och brännbart avfall är minst varannan vecka. Förlängning till var fjärde vecka är möjlig för brännbart avfall inom glesbygden om bioavfallet sorteras skilt. Fritidsbostäderna erbjuds olika alternativa lösningar. Antingen tar man hem avfallet till den permanenta bostadens avfallskärl, skaffar eget kärl för brännbart avfall till sommarstugan eller använder Stormossens låsbara avfallskärl för brännbart avfall. De finns vid varje återvinningsstation och vid sex andra platser. Ekopunkterna, återvinningsstationerna och kampanjinsamlingarna betjänar även fritidsbostäderna. Ekopunkter • 121 st. Insamlingspunkter för hushållens papper, glas, metall och batterier. Ingår i hushållens ekoavgift. En del ekopunkter har dessutom kartonginsamling och textilinsamling (UFF rf). Samtliga ekopunkter har antingen djupinsamlingskärl eller s.k. pafeboxar. Mottagen avfallsmängd: papper 1 700 t, glas 649 t, metall 440 t, batterier 25 t. Låsbara köksavfallskärl • 18 st. Låsbara avfallskärl för brännbart avfall från sommarstugor. De är placerade i samband med återvinningsstationerna och på sex andra ställen. Kunden löser ut en egen nyckel vid återvinningsstationen och betalar nyckelpant och bruksavgift per säsong (1. 5 – 30. 9). Återvinningsstationer • 12 st. Bemannade stationer för avfall från hushåll och företag (mängder under 2 m³). Ingår i hushållens ekoavgift. Kundkort för hushåll och företag togs i bruk vid årsskiftet 2014. Med kortet får hushållen årligen sex gratisbesök och fritidsbostäderna får två gratisbesök till återvinningsstationen. Därefter

kostar besöken 15 euro per gång. Stationen tar alltid gratis emot hushållens el- och elektronikskrot, trädgårdsavfall, ris, farligt avfall, kläder, metall, glas, papper och papp. Företagens besök är avgiftsbelagda. Sommaren 2013 öppnades en ny återvinningsstation vid industriområdet i Vikby. Mottagning av farligt avfall, betong och tegel, glas, metall, papp, papper, gips, brännbart avfall, energiavfall, träavfall, el- och elektronikskrot, trädgårdsavfall, ris, deponiavfall samt kläd- och textilinsamling. Låsbara behållare för brännbart avfall finns för fritidsbostäderna i anslutning till varje återvinningsstation. Mottagen mängd totalt 12 444 t: 325 t farligt avfall, 11 558 t återvinnbart avfall, 886 t deponiavfall. Mobil återvinningsstation Den mobila återvinningsstationen trafikerar på orter med lång väg till närmaste stationära återvinningsstation. Den tar emot samma typer av avfall förutom ris och trädgårdsavfall. Serviceformen togs i bruk sommaren 2013. Mottagen avfallsmängd: 12,5 ton. Kampanjinsamlingar • Ekobilkampanj varje vår, 74 hållplatser. Insamling av farligt avfall, metallskrot samt el- och elektronikskrot. Ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen mängd totalt 192 t: 30 t farligt avfall, 129 t metallskrot, 33 t el- och elektronikskrot. • Skärgårdens skrotinsamling under ett veckoslut varje sommar. Insamling av metallskrot samt el- och elektronikskrot. Samarbetspartner är Håll Skärgården Ren rf. Mottagen avfallsmängd totalt 53 t. Hämtningstjänst Hämtningstjänsten är en transportservice för kunder som inte har möjlighet att själva transportera t.ex. kylar, frysar, möbler och andra avfallsföremål till en återvinningsstation. År 2013 gjordes 123 hämtningar. Uthyrning av släpkärra och flak Vasa återvinningsstation i Dragnäsbäck hyr ut en släpkärra för transport av avfall till återvinningsstationen. Antal uthyrningar var 203 st. Uthyrning av öppet flak och avfallsflak som är indelat i tre eller fyra fack ger kunderna möjlighet att sortera olika avfallstyper skilt för sig t.ex. i samband med husbolagets storstädning eller gårdstalko. Antal uthyrningar var 111 st. Samarbetspartners • Jupiterstiftelsens EkoCenter, Vasa. Mottagning av farligt avfall samt el och elektronikskrot. • Apotek, 13 st. Tar emot hushållens medicinavfall. Mottagen avfallsmängd 8 100 kg. • UFF rf. Tar emot textilier vid en del av ekopunkterna. Mottagen avfallsmängd 160 ton. • Paperinkeräys Oy. Tar emot returpapper vid ekopunkterna och kartong vid en del av ekopunkterna.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Käsittely ja hyödyntäminen Koivulahdessa sijaitseva Stormossenin jätekeskus toimii omistajakunnissa tuotetun jätteen vastaanottoasemana. Tämän lisäsi jätekeskus ottaa vastaan myös ns. märkäjätettä ja biojätettä muilta jäteyhtiöiltä. Stormossenin hyötykäyttöaste yhdyskuntajätteelle oli 96,1 % vuonna 2013. Westenergyn jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa syksyllä 2012, minkä ansiosta kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan. Valtakunnallinen tavoite on 70 prosentin hyötykäyttöaste. Hyötykäyttöasema Stormossen ylläpitää yhteensä kahtatoista hyötykäyttöasemaa. Ne vastaanottavat yritysten ja kotitalouksien syntypaikkalajiteltua hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä, vaarallista jätettä sekä kaatopaikkajätettä. Asemien yhteydessä hoidetaan myös peräkärryn vuokrausta, noutopalvelua ja talkoolavan vuokrausta. Vuonna 2013 noutopalvelua laajennettiin kattamaan myös puutarhajätteet ja otettiin käyttöön liikkuva hyötykäyttöasema. Se liikennöi alueilla, joiden etäisyys lähimmälle hyötykäyttöasemalle on pitkä. Kesällä 2013 avattiin uusi hyötykäyttöasema Vikbyssä. Vuodenvaihteessa 2014 hyötykäyttöasemilla otettiin käyttöön asiakaskorttijärjestelmä ensimmäisenä jäteyhtiönä Suomessa. SER-halli Jätekeskuksen hyötykäyttöaseman yhteyteen rakennettiin sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottohalli, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2013. Halli ottaa vastaan kaikilta hyötykäyttöasemilta sähkö- ja elektroniikkaromua, joka uudelleen lastataan kontteihin kuljetettavaksi tuottajayhteisöjen vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Autovaaka Jätekeskukseen tulevat ajoneuvot punnitaan autovaa´alla. Jätemäärä rekisteröidään ja hinnoittelu tapahtuu hinnaston mukaan. Päivittäin tehdään noin 140 punnitusta. Vaakatyöntekijä tarkistaa kameroiden avulla vaa´alle tulevat kuormat. Biokaasulaitos Vuoden aikana biokaasulaitos käsitteli 19 094 t biojätettä, 18 624 t jätevedenpuhdistamon lietettä ja 15 273 t sakokaivojen lietettä. Laitos jalostaa jätteestä biokaasua ja mädätysjäämää. Omistajakuntien keittiöjätteen lisäksi käsiteltiin Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Millespakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Biologisella laitoksella maaliskuussa ajettiin reaktori 2 alas, tyhjennettiin, tarkastettiin, korjattiin ja ylösajettiin elokuussa. Lämpökeskus uusittiin tulipalon takia. Mekaanisen laitoksen välivarastoon tehtiin käsittely-, näytteenotto- ja kuormantarkastuspaikka. Kesällä 2015 aloitetaan liikennepolttoaineen valmistus tuotetusta biokaasusta. Biokaasuvarasto Biokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaasulle. Sen tilavuus on 1040 m³. Biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi kaasua toimitetaan myös lähialueen liikekiinteistöille. Kompostointikentällä Kompostointikentällä jälkikompostoidaan biokaasulaitoksen mädätysjäämää lopputuotteen laadun parantamiseksi. Evira on antanut laitokselle laitoshyväksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008.

Kompostimullan myynti Maanparannusaineen myynti aloitettiin keväällä 2009. Tuote jalostetaan kompostimullaksi, joka on myynnissä kesällä ja yhteistyökumppanina toimii Tecon Trans Ab. Vuonna 2013 myytiin kahta eri laatua; kompostimultaa nurmikoille ja kompostimultaa puutarhaan. Suotovedenpuhdistamo Puhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan käsittelyalueiden suotovedet (puhdistusteho, kts s. 22). Puhdistamolle hankittiin uudet nestemäisen ja jauhemaisen polymeerin liuotuslaitteistot vakaamman puhdistustuloksen varmistamiseksi. Lajitteluasemalla Lajitteluasemalla otetaan vastaan teollisuuden ja rakennustyömaiden lajiteltua sekä lajittelematonta jätettä. Asemalla lajitellaan hyötykäyttöön kelpaavan osan lajittelemattomasta jätteestä. Lajitteluasemalla vastaanotetut jätteet taulukossa sivulla 17. Lajitteluaseman puristinlinja ja valvomohuone vuokrattiin SITA:lle, joka puristaa kontteihin paperia, pahvia ja muovia. Lajittelun betonin käsittely muuttui ja nyt seulotaan erilleen alle 150 mm jae ja murskataan yli 150 mm:n palakoko. Pilaantuneen maan käsittelyalue Öljyiset maat käsitellään kompostoimalla asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2013 käsiteltiin 1 250 tonnia pilaantuneita maita. Vanha kaatopaikka Vuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jonka Mustasaari oli ottanut käyttöön ja vuonna 1973. Vuonna 2012 rakennettiin vanhalle kaatopaikalle jälleenkastelujärjestelmä kaasuntuotannon nopeuttamiseksi. Kaatopaikan lopullista muotoilua varten vastaanotettiin maamassoja. Suotoveden käsittelyä varten rakennettiin uusi pumppaamo. Yhdyskuntajätteen kaatopaikka Kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon. Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaatopaikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi heinäkuussa 2012 ja se jatkuu edelleen. Westenergy Westenergy Oy Ab:n omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. Yhtiö omistaa ja ylläpitää modernia jätteenpolttolaitosta, jossa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Vuonna 2012 valmistunut laitos sijaitsee Mustasaaressa. Westenergyn laitos täydentää toimivan jätehuollon kokonaisuutta hyödyntämällä kierrätyskelvottoman jätteen sisältämän energian. Yhteistyökumppani Vaasan Sähkö Oy käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Westenergyn laitoksessa tuotetaan yli kolmasosa Vaasan alueen kokonaiskaukolämpömäärästä. Stormossenin toimitukset Westenergylle vuonna 2013: 29 101 t poltettavaa jätettä, 30 842 t jätettä varastosta ja 3 265 toimialueen ulkopuolelta. •

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Behandling och återvinning Stormossens avfallscentral i Kvevlax fungerar som mottagningsplats för avfall som produceras i ägarkommunerna. Till avfallscentralen kommer också s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Stormossens återvinningsgrad för kommunalt avfall var 96,1 % år 2013. Avfallsförbränningsanläggningen Westenergy inledde sin verksamhet hösten 2012, vilket innebär att belastningen på deponin nästan helt upphört. I den nationella avfallsplanen är målsättningen för återvinningsgraden 70 procent. Återvinningsstationen Stormossen upprätthåller sammanlagt tolv återvinningsstationer. De tar emot källsorterat återvinnbart avfall, farligt avfall och deponiavfall från företag och hushåll. I samband med stationerna sköts uthyrning av släpkärra, hämtningstjänst och uthyrning av talkoflak. År 2013 utvidgas hämtningstjänsten till att även omfatta trädgårdsavfall och en mobil återvinningsstation togs i bruk. Den trafikerar på områden som ligger långt från en återvinningsstation. Sommaren 2013 öppnades en ny återvinningsstation i Vikby. Vid årsskiftet 2014 tog företaget i bruk ett kundkortssystem som det första avfallsbolaget i Finland. SER-hallen I anslutning till avfallscentralens återvinningsstation byggdes en mottagningshall för el- och elektronikskrot (SER) som togs i bruk i januari 2013. Den tar emot material från samtliga återvinningsstationer och i hallen omlastas materialet i containers för leverans till producentansvarsorganisationernas mottagnings- och behandlingsanläggningar. Bilvågen De fordon som kommer till avfallscentralen invägs på en bilvåg. Avfallsmängden registreras och prissättningen sker enligt prislista. Dagligen invägs ca 140 fordon. Via kameror granskar vågoperatören de inkommande lassen. Biogasanläggningen Under året behandlade biogasanläggningen 19 094 ton bioavfall, 18 624 ton reningsverksslam samt 15 273 ton slam från slambrunnar. Anläggningen förädlar avfallet till biogas och rötrest. Förutom bioavfall från ägarkommunerna behandlades vått avfall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. Bioreaktor 2 på biologiska avdelningen kördes ner i mars, tömdes, granskades, reparerades ja kördes igång igen i augusti. Värmecentralen förnyades till följd av brand. Mekaniska avdelningens mellanlager byggdes om till behandlings-, provtagnings- och lassgranskningsutrymme. Sommaren 2015 startar förädlingen av fordonsbränsle av den producerade biogasen. Biogaslagret Biogaslagret fungerar som mellanlager för producerad biogas och rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen används i huvudsak för anläggningens eget energibehov. Gas levereras även till närområdets affärsfastigheter. Komposteringsplattan På komposteringsplattan efterkomposteras rötrest från biogasanläggningen för att höja slutproduktens kvalitet. Livsmedelssäkerhetsverket Evira godkände anläggningen och produktionen av gödselfabrikat år 2008.

Försäljning av kompostjord Försäljning av jordförbättringskompost startade våren 2009. Produkten vidareförädlas till kompostjord som saluförs under sommarhalvåret i samarbete med Tecon Trans Ab. År 2013 salufördes två olika kvaliteter att säljas; kompostjord för gräsmattor och kompostjord för trädgårdsland. Lakvattenreningsverket Här behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälpningsplatsen samt från behandlingsområden (reningseffekt, se s. 22). Vi skaffade utrustning för att kunna använda både flytande och pulverformade polymerer för en stabilare drift. Sorteringsstationen Sorteringsstationen tar emot sorterat och osorterat avfall från industri och byggarbetsplatser. Stationen sorterar ut den återvinnbara delen av det osorterade avfallet. Avfall mottaget till sorteringsstationen i tabellen på sidan 17. Sorteringsstationens press och övervakningsbyggnad hyrdes till SITA, som pressar papper, papp och plast i containers. Sorteringsens behandling av betong ändrades. Nu siktas sådant material som är under 150 mm och det som överstiger 150 mm krossas. Behandlingsområdet för förorenad jord Den oljeförorenade jord som tas emot behandlas genom kompostering på en asfalterad plan. År 2013 behandlades 1 250 ton oljeförorenad jord. Gamla deponin I slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Korsholms kommun tagit i bruk redan år 1973. År 2012 byggdes ett återbevattningssystem på gamla deponin för att påskynda gasproduktionsprocessen. Jordmassor för slutformningen togs emot. En ny pumpstation för behandling av lakvatten byggdes. Deponin för samhällsavfall Deponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssystem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Utrymmesreservering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart avfall som skall levereras till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår. Westenergy Westenergy Oy Ab ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolaget äger och driver en modern avfallsförbränningsanläggning som utnyttjar källsorterat och brännbart avfall till bränsle. Anläggningen ligger i Korsholm nära Vasa och stod klar 2012. Westenergys anläggning utgör ett komplement till den befintliga avfallshanteringen. Anläggningen tillvaratar energin i det avfall som inte lämpar sig för återvinning. Samarbetspartnern Vasa Elektriska Ab använder den ånga som anläggningen producerar för att producera el och fjärrvärme. På anläggningen produceras fjärrvärme som täcker över en tredjedel av det totala fjärrvärmebehovet i Vasa. Leveranser till Westenergy år 2013: 29 101 ton brännbart avfall, 30 842 ton avfall ut lagret, 3 265 ton leveranser utifrån. •

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Jätteen hyötykäyttö / Återvinning av avfall HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA / MATERIALÅTERVINNING Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus. / Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper. Maarakentaminen / Jordbyggnad

Kartonkihylsyjen valmistus. / Tillverkning av kartonghylsor.

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi. / Råmaterial för metallindustrin.

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA /ENERGIÅTERVINNING Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi ja lämmöksi, mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. / I processen behandlas bioavfall som blir biogas och rötrest. Biogasen omvandlas till el och värme, rötresten förädlas till kompostjord som säljs. Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. / Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme. Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa. / Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

MUU HYÖTYKÄYTTÖ / ANNAN ÅTERVINNING Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest. Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena tai poltetaan voimalaitoksessa. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest eller bränns vid förbränningsanläggning. Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Kerätään yhteistyössä SPR:n kanssa, lajitellaan ja osa myydään Vaasan jaoston Monitori-kirpputorilla ja lahjoitetaan tarvitseville. Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä. / Insamlas i samarbete med FRK som säljer en del vid Monitoris loppis i Vasa eller doneras till hjälpbehövande. I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi. / Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område. Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella. / Behandlas vid problemavfallsanläggning på ett tryggt sätt.

KAATOPAIKKASIJOITUS / DEPONERING Sijoitetaan kaatopaikalle. / Deponeras på avstjälpningsplatsen.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras på avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Ympäristövastuu Miljöansvar

PUHDISTETTU SUOTOVESI (ULOSMENEVÄ) / RENAT LAKVATTEN (UTGÅENDE)

SÄHKÖN KULUTUS / ELFÖRBRUKNING (MWh)

1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

4 000

100 %

3 500

90 %

3 000

80 %

2 500

70 %

2 000

60 %

1 500

50 %

1 000

40 %

500

30 % 20 %

2009

BOD7 (mg/l)

2010

2011

2012

NH4N (mg/l)

2013

P (mg/l), oikea asteikko / höger skala

2009

2010

2011

2012

Sähkön omavaraisuusaste / Självförsörjandegrad an el (%)

2013

BIOKAASUN TUOTANTO / PRODUKTION AV BIOGAS (1 000 Nm続) 2 500

2 000

1 500

1 000

500

2009

2010

2011

2012

2013

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit Miljöaspekter och –indikatorer Kansallisessa jätesuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu, että 50 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 30 % energiana ja korkeintaan 20 % loppusijoitetaan. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa tavoitteena on, että korkeintaan 10 % loppusijoitetaan vuonna 2020. Stormossen on saavuttanut edellä mainitut tavoitteet. Vuonna 2013 45,8 % Stormossenin alueen yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina ja 50,3 % energiana. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan 3,9 % loppusijoitettiin. Stormossenilla biologisesti hajoava jäte kuten erikseen kerätty biojäte ja puhdistamoliete mädätetään kahdessa bioreaktorissa, joissa muodostuu lopputuotteina biokaasua, mädätysjäämää ja prosessivettä. Biokaasu muodostuu noin 65 %:sti metaanista ja loppuosa on suurimmalta osin hiilidioksidia. Biokaasua käytetään lämmitykseen ja sähkön tuottamiseen. Mädätysjäämä käytetään kompostimullan tuottamiseen. Biokaasulaitoksen vesi käsitellään yhdessä sakokaivolietteen kanssa prosessivedenpuhdistamossa. Kaatopaikkojen suotovedet ja käsittelykenttien pintavedet käsitellään suotovedenpuhdistamossa. Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesi- ja pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla. Pohjavesi ja pintavesi Pohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

I den nationella avfallsplanen har man satt som mål för år 2016 att 50 % av det kommunala avfallet skall återvinnas som material, 30 % som energi och högst 20 % deponeras. I avfallsplanen för Södra- och Västra Finland är målsättningen att högst 10 % deponeras år 2020. Stormossen har uppnått dessa målsättningar. År 2013 materialåtervanns 45,8 % av det kommunala avfallet från Stormossens område och 50,3 % energiåtervanns. Det betyder att endast 3,9 % deponerades. På Stormossen rötas biologiskt avfall, så som separat insamlat bioavfall och slam från reningsverk, i två bioreaktorer och då bildas som slutprodukter biogas, rötrest och processvatten. Biogasen består till ca 65 % av metan och den resterande mängden utgörs till största delen av koldioxid. Biogasen används för uppvärmning och för produktion av el. Rötresten används för produktion av kompostjord. Vattnet från biogasanläggningen behandlas tillsammans med septiskt slam i processvattenreningsverket. Lakvatten från avstjälpningsplatserna och ytvatten från behandlingsfälten behandlas i lakvattenreningsverket. Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lakvatten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser. Grundvatten och ytvatten Provtagning på grundvatten och ytvatten görs 4 ggr/år.

Suotovesi Stormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet johdetaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2013 puhdistamo käsitteli 60 312 m³ vesiä kaatopaikoilta ja käsittelykentiltä. Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Stormossenin ympäristölupa velvoittaa näytteiden ottoon neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Stormossen ottaa omia näytteitä kerran viikossa ja analysoi niitä prosessin seuraamiseksi. Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2013, katso taulukko s. 22.

Lakvatten Lakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från behandlingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast substans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2013 behandlade reningsverket 60 312 m³ vatten från avstjälpningsplatserna och behandlingsfälten. Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Stormossen är genom sitt miljötillstånd ålagt att ta prov fyra gånger i året. Dessutom görs egna prov och analyser varje vecka för att följa med hur väl processen fungerar. Reningsverket har fungerat bra under året, se tabellen s. 22.

Jätevesi Stormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sakokaivolietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin prosessivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriverkostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2013 jäteveden määrä oli 100 193 m³. Katso ylin taulukko s. 25.

Avloppsvatten Stormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanläggningen, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i processvattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnätet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvattenmängden år 2013 var 100 193 m³. Se tabellen uppe till höger.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

JÄTEVESI VIEMÄRIVERKOSTOON / AVLOPPSVATTEN TILL AVLOPPSNÄTET ÅR 2008 – 2013 VuosiVuosiVuosikeskiarvo / keskiarvo / keskiarvo / Årsmedelvärde Årsmedelvärde Årsmedelvärde 2009 2010 2011 (mg/l) (mg/l) (mg/l)

Kommunala Vuosireningsverkets keskiarvo / gränsvärden / Årsmedelvärde Kunnallisen 2008 puhdistuslaitoksen (mg/l) raja-arvot

Miljötillståndets målvärden / ympäristöluvan tavoite-arvot

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2013 (mg/l)

Vuosikeskiarvo / Årsmedelvärde 2012 (mg/l)

KIINTOAINE FAST SUBSTANS

687

764

1363

922

933

597

450

300

BOD7

448

310

555

387

414

279

330

300

TYPPI KVÄVE

333

203

498

315

340

185

AMMONIUMTYPPI AMMONIUMKVÄVE

187

248

128

184

FOSFORI FOSFOR

750

PINTAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / YTVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

Sähkön johtavuus/ Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mg/l

NH4-N mg/l

Fosfori / Fosfor mg/liter

Rauta / Järn mg/l

OJA JÄTEHUOLTOALUEEN YLÄPUOLELLA / DIKE OVANFÖR AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

7,0

66,3

60,5

34,0

3,6

5,1

2,4

0,13

4,1

OJA VANHAN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DEN GAMLA AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

7,0

127,5

30,0

66,3

6,3

20,8

19,5

0,30

7,5

OJA UUDEN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / DIKE NEDANFÖR DET NYA AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

7,3

185,0

43,3

200,3

10,8

36,3

6,9

0,14

3,0

FINNBÄCKEN, ÖVERBYN ETELÄPUOLELLA / FINNBÄCKEN, SÖDER OM ÖVERBY

7,1

84,3

30,0

80,8

2,3

4,7

0,6

0,04

1,5

OJA KARPERÖFJÄRDENIN SUUNTAAN / DIKE MOT KARPERÖFJÄRDEN

5,8

18,5

24,7

2,0

1,4

0,3

0,08

6,8

POHJAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / GRUNDVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

Sähkön johtavuus / Ledningsförmåga 25oC mS/m

CODMN mg/l

Kloridi / Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Typpi / Kväve mikrog/l

NH4-N mikrog/l

Fosfori / Fosfor mikrog/liter

HP 1, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA/ HP 1, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

7,1

24,5

3,7

5,6

3,3

1,3

1,2

HP 2, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA / HP 2, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,4

24,5

12,8

1,9

2,0

0,4

0,1

0,2

HP 3, KAATOPAIKAN YLÄPUOLELLA / HP 3, OVANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,8

29,0

8,4

12,7

2,0

1,5

1,3

1,4

HP 4, UUSI KAATOPAIKKA / HP 4, NYA DEPONIN

6,4

52,8

41,3

4,6

3,8

7,7

6,6

2,8

Talousveden laatuvaatimus ja suositukset 461/2000 / Hushållsvattnets kvalitetskrav och rekommendationer 461/2000

6,59,5

250 mS/m

5,0 mg/l

250 mg/l

0,4 mg/l

Rauta / Järn mg/l

0,2 mg/l

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

STORMOSSENIN TOIMITUKSET WESTENERGYLLE / LEVERANSER TILL WESTENERGY FRÅN STORMOSSEN 2013

BIOKAASULAITOKSESSA VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET TILL BIOGASANLÄGGNINGEN

3 265

15 273 29 101

30 842

19 094

55 521 t.

63 381 t. 1 018 1 512

18 624

172 Poltetteva jäte / Brännbart avfall

Toimitukset varastosta / Leveranser ur lager

Muu jäte polttoon / Övrigt avfall till förbränning

Toimialueen ulkopuolelta / Leveranser utifrån

Biokaasu ja kaatopaikkakaasu Bioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 15 241 tonnia puhdistamolietettä, 1 402 tonnia rasvoja, 131 tonnia liimavettä sekä 11 995 tonnia lietettä omista jätevedenpuhdistamoista. Näistä tuotettiin 1 228 544 Nm³ biokaasua. Bioreaktori 2 tyhjennettiin ja huollettiin vuoden aikana. Bioreaktori 2:ssa mädätettiin kauden aikana 4 857 tonnia biologista jätettä, josta tuotettiin 509 842 Nm³ biokaasua. Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007. Vuonna 2013 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 74 664 Nm³ kaatopaikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten. Haju, melu ja haittaeläimet Jätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja. Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys, joka käy Stormossenilla noin neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2013 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stormossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Yhteensä 911 lintua hävitettiin. Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutus Vuonna 2013 jätekeskus kulutti 2,5 GWh sähköä. Kulutetusta sähkömäärästä 1,1 GWh tuotettiin omalla kaasumoottorilla, joka käyttää reaktoreiden biokaasua polttoaineenaan. Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneuvot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 78 165 l polttoainetta. Jätekeskus kulutti 11 722 m³ kunnallista vesijohtovettä ja 30 833 m³ louhoksen vettä vuonna 2013. •

Biojäte / Bioavfall

Suotovedenpuhd. liete / Slam från lakvattenrening

Puhmistamo- ym. lietteet / Slam från reningsverk och övriga

Sakokaivoliete / Septiskt slam

Rasvat / Fetter

Biogas och deponigas I bioreaktor 1 rötades under året 15 241 ton reningsverksslam, 1 402 ton fett, 131 ton limvatten och 11 995 ton slam från de egna reningsverken och av det producerades 1 228 544 Nm³ biogas. Bioreaktor 2 tömdes och servades under året. I bioreaktor 2 rötades under året 4 857 ton biologiskt avfall och av det producerades 509 842 Nm³ biogas. Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdigställdes sommaren 2007. År 2013 använde Stormossens värmecentral ca 74 664 Nm³ gas från deponin för värmeproduktion till processen. Lukt, buller och skadedjur Avfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och man har inte ålagts att följa upp lukt eller buller. Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag som besöker Stormossen ca 4 ggr i året. År 2013 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårdsdistrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. Under hela året avlivades 911 fåglar. El-, vatten och bränsleförbrukning År 2013 förbrukade avfallscentralen 2,5 GWh el. Av den använda mängden el producerades 1,1 GWh av den egna gasmotorn, med biogas från reaktorerna som bränsle. Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 78 165 l bränsle under året. Avfallscentralen använde 11 722 m³ kommunalt vatten och 30 833 m³ vatten från schaktet under året. •

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristöjohtamisjärjestelmä Miljöledningssystemet

Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mittareiden avulla. Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukaisesti toukokuussa 2010. •

Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internationella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att företaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verksamheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs. mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälso- och säkerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifierades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010. •

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Päämäärät ja tavoitteet 2013

Målsättningar för år 2013

1. JÄTTEENKÄSITTELYMME TULEE OLLA TEHOKASTA JA TALOUDELLISTA JA MEIDÄN TULEE JATKUVASTI PYRKIÄ HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMISEEN A. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 90 % vuonna 2013. Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana korkeintaan 50 % ja korkeintaan 5 % loppusijoitetaan. B. Vuonna 2013 reaktori 2 tyhjennetään ja huolletaan. Vuonna 2013 sekoitussäiliöihin menevän mekaanisesti lajitellun biojätteen määrän tulee olla vähintään 1 000 tonnia kuukaudessa. C. 85 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. D. Vuonna 2013 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä. E. Vuonna 2013 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa polttoöljyä. F. Vuonna 2013 vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m³. G. Ekopisteiden astiat korvataan syväkeräysastioilla vuoden 2015 loppuun mennessä. H. Päätös siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen Stormossenin omistajakuntien alueella tehdään.

1. VÅR AVFALLSHANTERING SKALL PRÄGLAS AV EFFEKTIVITET, GOD EKONOMI OCH STÄNDIG UTVECKLING MOT ÖKAD ÅTERVINNING A. Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2013 vara minst 90 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 5 %. B. År 2013 töms och underhålls reaktor 2. År 2013 ska den mängd mekaniskt utsorterat bioavfall som går till mixerna vara minst 1 000 ton per månad. C. 85 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt. D. År 2013 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el. E. År 2013 används högst 50 000 liter brännolja för processuppvärmning. F. År 2013 inköps högst 11 500 m3 vatten. G. Kärlen på ekopunkterna ersätts med djupbehållarkärl fram till utgången av 2015. H. Beslut om övergång till av kommun ordnad avfallstransport inom Stormossens delägarkommuner tas.

2. JÄTTEENKÄSITTELYMME AIHEUTTAMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TULEE VÄHENTYÄ A. Prosessivedenpuhdistamon päästötason tulee alittaa Mustasaaren kunnan kanssa sovitut raja-arvot. Samalla pyrimme saavuttamaan ympäristöluvan tavoitearvot. B. Laaditaan loppusijoitus- ja polttokelpoisuuden tarkastusta koskeva rutiini sellaiselle jätteelle, joka ei vastaa yhdyskuntajätettä. C. Vanhan kaatopaikan sulkeminen jatkuu ja sulkeminen suoritetaan uuden sulkemissuunnitelman mukaisesti. D. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot. E. Uudelle kaatopaikalle laaditaan sulkemissuunnitelma. 3. PALVELUMUOTOJAMME KEHITTÄMÄLLÄ PYRIMME VÄHENTÄMÄÄN JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖKUORMITUSTA A. Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Asiakaskyselyssä tavoitellaan Stormossenin toiminnalle yleisarvosanaa 8,6. B. Asiakkaiden tulee kokea saavansa toivomaansa palvelua. C. Vuonna 2012 käynnistimme noutopalvelun. Tavoitteena on vähintään 130 asiakasta vuodessa. D. Teemme vaarallisen jätteen vastaanottopisteiden löytämisen asiakkaille helpommaksi. E. Reklamaatioiden ja poikkeamien käsittely uudistetaan. 4. TYÖYMPÄRISTÖMME TULEE OLLA TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ A. Tavoitteena on vastaanottaa vähintään 40 raporttia läheltä piti -tilanteista. Niiden avulla voimme ehkäistä työtapaturmia. B. Työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä laaditun suunnitelman mukaisesti. C. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti. D. TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80. E. Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka. F. Sisäistä viestintää parannetaan.

2. MILJÖPÅVERKAN ORSAKAD AV VÅR AVFALLSHANTERING SKALL MINSKA A. Utsläppsnivån från processreningsverket skall understiga gränsvärdena i överenskommelsen med Korsholms kommun. Samtidigt strävar vi efter att nå målvärdena i miljötillståndet. B. En rutin för att kontrollera deponerbarhet och brännbarhet på avfall som inte motsvarar samhällsavfall utarbetas. C. Stängningen av gamla avstjälpningsplatsen fortsätts och utförs enligt den nya stängningsplanen. D. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet. E. En stängningsplan för nya deponin görs upp. 3. GENOM ATT UTVECKLA VÅRA SERVICEFORMER SER VI TILL ATT MINSKA AVFALLSHANTERINGENS MILJÖBELASTNING A. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundunder sökning år 2014 uppnå helhetsvitsordet 8,6 för Stormossens verksamhet. B. Våra kunder skall uppleva att de får den service de förväntar sig. C. År 2012 inleddes hämtservice från kunderna. Vår målsättning är att ha minst 130 kunder per år. D. Vi underlättar för kunderna att hitta mottagningsplatser för farligt avfall. E. Hanteringen av reklamationer och avvikelser förnyas. 4. VÅR ARBETSMILJÖ SKALL VARA SÄKER OCH TRIVSAM A. Vår målsättning är att få in rapport på minst 40 nära ögat händelser. På det viset förebygger vi arbetsolyckor. B. Arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga enligt uppgjord plan. C. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. D. En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten görs upp årligen. Personalens deltagandeprocent i TYKY-verksamheten skall vara minst 80 %. E. Stormossen är en jämställd arbetsplats. F. Den interna kommunikationen förbättras.

MUUTAMIEN TÄRKEIDEN TAVOITTEIDEN SEURANTA / UPPFÖLJNING AV NÅGRA AV DE VIKTIGA MÅLSÄTTNINGARNA 2013 TAVOITTEET

TULOKSET

MÅLSÄTTNING

RESULTAT

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 90 % vuonna 2013. Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana korkeintaan 50 % ja korkeintaan 5 % loppusijoitetaan.

Vuonna 2013 hyötykäyttöaste oli 96,1 %. Materiaalina hyödynnettiin 50,3 %, energiana 50,3 % ja 3,9 % loppusijoitettiin.

Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2013 vara minst 90 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 5 %.

År 2013 var återvinningsgraden 96,1 %. 45,8 % materialåtervanns och 50,3 % energiåtervanns. 3,9 % deponerades.

Vuonna 2013 reaktori 2 tyhjennetään ja huolletaan. Vuonna 2013 sekoitussäiliöihin menevän mekaanisesti lajitellun biojätteen määrän tulee olla vähintään 1 000 tonnia kuukaudessa.

Kuukausina, jolloin bioreaktori oli käynnissä, sekoitussäiliöön meni keskimäärin 540 tonnia biojätettä.

År 2013 töms och underhålls reaktor 2. År 2013 ska den mängd mekaniskt utsorterat bioavfall som går till mixern vara minst 1 000 ton per månad.

Under de månader som bioreaktorn var i gång togs i medeltal 540 ton bioavfall till mixern.

85 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.

Vuonna 2013 muutettiin 69 % tuotetusta biokaasusta energiaksi.

85 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt.

År 2013 omvandlades 69 % av all biogas till energi.

Vuonna 2013 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.

Kulutetusta sähköstä 64 % muodostui ostetusta sähköstä.

År 2013 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el.

64 % av den förbrukade elen utgjordes av inköpt el.

Vuonna 2013 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa polttoöljyä.

Vuonna 2013 prosessilämmitykseen käytettiin 63 190 litraa polttoöljyä.

År 2013 används högst 50 000 liter brännolja för processuppvärmning.

År 2013 användes 63 190 liter brännolja för processuppvärmning.

Vuonna 2013 vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m³.

Vettä ostettiin 11 722 m³.

År 2013 inköps högst 11 500 m³ vatten.

11 722 m3 vatten köptes.

Ekopisteiden astiat korvataan syväkeräysastioilla vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kaikkien ekopisteiden astiat on uusittu.

Kärlen på ekopunkterna ersätts med djupbehållarkärl fram till utgången av 2015.

Alla ekopunkter har försetts med nya kärl.

Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Kaikki vuosikeskiarvot alittavat ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet.

Alla årsmedelvärden underskrider gränsvärdena i miljötillståndet.

Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuonna 2014 tehtävässä asiakaskyselyssä tavoitellaan Stormossenin toiminnalle yleisarvosanaa 8,6.

Tulos vuonna 2012 oli 8,5. Seuraava asiakaskysely tehdään 2014.

Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundundersökning år 2014 uppnå helhetsvitsordet 8,6 för Stormossens verksamhet.

Resultatet år 2012 var 8,5. Nästa kundundersökning görs 2014.

Vuonna 2012 käynnistimme noutopalvelun. Tavoitteena on vähintään 130 asiakasta vuodessa.

Tehtiin 123 noutoa.

År 2012 inleddes hämtservice från kunderna. Vår målsättning är att ha minst 130 kunder per år.

123 hämtningar gjordes.

TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80.

Osallistumisaste vuonna 2013 oli 57 %.

En verksamhetsplan för TYKYverksamheten görs upp årligen. Personalens deltagandeprocent i TYKY-verksamheten skall vara minst 80 %.

Deltagandet år 2013 var 57 %.

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar

Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaatioiden ja kyselyjen suhteen ja dokumentoivat ne PRO24:ään. Tapauksia seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa. Vuonna 2013 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 27 sisäistä poikkeamaraporttia. Lisäksi raportoitiin 1 työtapaturma, 7 onnettomuutta, 4 paloa (höyrykattila, kuorma-auto vaa´alla, kaatopaikka) ja 2 läheltä piti –tilannetta. Samalla ajanjaksolla tehtiin 36 reklamaatiota, 9 kyselyä ja 11 ehdotusta. •

Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfrågningar och dokumenterar dem i PRO24. Händelserna följs upp regelbundet på ledningsgruppens veckomöten. Sammanlagt 27 stycken interna avvikelserapporter skickades till miljöchefen år 2013. Dessutom rapporterades 1 arbetsolycka, 7 olyckor, 4 bränder (ångpanna, lastbil vid invägning, avstjälpningsplatsen) och 2 nära ögat händelser. Under samma period gjordes 36 stycken reklamationer, 9 förfrågningar och 11 förslag. •

Vikbyn teollisuusalueelle avattiin hyötykäyttöasema kesällä 2013. / En återvinningsstation öppnades på Vikby industriområde sommaren 2013.

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

LIIKEVOITTO / RÖRELSEVINST, 1 000 EUR 600

6,0 %

500

5,0 %

400

4,0 %

300

3,0 %

200

2,0 % 1,0 %

100 2009

2010

2011

2012

2013

% liikevaihdosta / i % av omsättningen

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR 2 500

2 000

1 500

1 000

500 2009

2010

2011

2012

2013

Poistot / Avskrivningar (1 000 €)

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET (%) 25 %

200 %

20 %

160 %

180 %

140 % 120 %

15 %

100 % 80 %

10 %

60 % 5%

40 % 2009

2010

2011

2012

2013

Suht. velkaantuneisuus (oikea asteikko) / Relativ skuldsättning (höger skala)

20 %

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar Stormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, joka ottaa kestävän kehityksen huomioon.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling.

RAHAVIRRAT 2013 PENNINGFLÖDE 2013

Ekomaksutulot / Intäkter från ekoavgifter 2,320 milj. €

Investoinnit / Investeringar 1,683 milj. €

Jätteen käsittelymaksutulot / Intäkter från behandlingsavgifter 8,370 milj. € Ulosmyytävien tuotteiden tulot / Intäkter från sålda produkter 0,678 milj. € Palveluiden myyntitulot / Intäkter från sålda tjänster 0,122 milj. €

Materiaalien ja palveluiden toimittajat / Leverantörer av material och tjänster 7,608 milj. €

Liikevaihto / Omsättning 11,489 M€

Lainojen nostot / Upptagning av lån 0 milj. €

Stormossenin asiakkaat ja jätemaksut Jätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (autonrenkaat, keräyspaperi, tietyt pakkaukset, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut). Verovaroja ei saa siis käyttää jätehuollon rahoittamiseen.

Palkat ja muut henkilöstökulut / Löner och övriga personalkostnader 2,329 milj. € Jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot / Avfallsskatt, elaccis och inkomstskatter 0,194 milj. € Lyhennykset ja korot, netto / Amorteringar och räntor, netto 0,671 milj. €

Stormossens kunder och avfallsavgifter Avfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar avfall betalar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av producentansvar (däck, returpapper, vissa förpackningar, skrotbilar, el- och elektronikskrot samt batterier och ackumulatorer). Skattemedel får alltså inte användas för finansiering av avfallshanteringen.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Ekomaksut Ekomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräyskampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen. Myös tulevan jätelautakunnan kustannukset tulee kattaa ekomaksuilla. Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemien vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauksilla. Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.

Ekoavgifter Ekoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och ekopunkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av återvinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätthållande och utveckling av avfallsservicen. Även den kommande avfallsnämndens kostnader skall täckas med ekoavgifterna. Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottagnings-, behandlings- och särskilda serviceavgifter vid återvinningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av producentsamfund. Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fritidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 2013 3 011 087 € (ALV / MOMS 0 %)

EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 2013 2 953 563 € (ALV / MOMS 0 %) Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 320 208 €

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 830 855 €

Vastaanottomaksut hyötykäyttöasemilla / Mottagningsavgifter vid återvinningsstationerna; 93 219 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 271 273 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 18 516 €

Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 139 273 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 521 620 €

Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 22 424 € Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 352 111 €

17,7 % 0,6 %

Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 395 152 €

78,6 % 3,2 %

2,95 milj. €

13,1 % 60,8 %

11,7 % 0,7 %

4,6 %

3,01 milj. €

9,0 %

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Käsittely- ja kuljetusmaksut Stormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta.

POLTETTAVAN JÄTTEEN 240 LTR:N ASTIAN KESKIMÄÄRÄINEN TYHJENNYSMAKSU 9,41 € (SIS.ALV.) / TÖMNINGSAVGIFTEN I GENOMSNITT FÖR ETT 240 L KÄRL FÖR BRÄNNBART AVFALL 9,41 € (INKL. MOMS) VAASASSA & MUSTASAARESSA /VASA & KORSHOLM 2013

Behandlings- och transportavgifter Stormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushållen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgiften vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbolagen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet.

STORMOSSEN 2013, €/A, SIS.ALV. / INKL. MOMS VAASA / VASA & MUSTASAARI / KORSHOLM Kuljetus / Transport; 151,81 €

Kuljetus / Transport; 5,84 €

Käsittely / Behandling; 92,86 €

Käsittely / Behandling; 3,57 €

Ekomaksu, 3 henk. * / Ekoavgift, 3 pers. *; 66,28 €

21 %

62 %

9,41 €

38 %

311 €

49 %

30 %

Hintatiedot perustuvat suhteellisen pieneen määrään jätteentuottajien ilmoituksiin, eivätkä näin ollen ole tilastollisesti täysin edustavia, mutta antavat kuitenkin indikaation voimassaolevasta hintatasosta. / Prisuppgifterna baserar sig på uppgifter från ett mindre antal avfallsproducenter och är därför inte statistiskt sett representativa, men ger dock en indikation på gällande prisnivå.

Kuljetusliikkeiden perimät tyhjennysmaksut Stormossenin alueella sovelletaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätelaitosyhdistyksen tekemän vertailun mukaan 240 litran jäteastian tyhjennys Vaasassa ja Mustasaaressa maksaa keskimäärin 33 % enemmän verrattuna niihin kuntiin jossa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus (7,08 €/tyhjennys). Stormossenin kuljetusliikkeiltä perimä poltettavan jätteen käsittelymaksu on 1,5 % maan keskiarvon alapuolella. Tömningsavgifterna som transportbolagen uppbär På Stormossens område tillämpas avfallstransport som fastighetsinnehavaren ordnar. Enligt Avfallsverksföreningens jämförelse 2013 kostar tömningen för ett 240 liters avfallskärl i Vasa och Korsholm i genomsnitt 33 % mera jämfört med kommuner med kommunalt anordnad avfallstransport (7,08 €/tömning). Den behandlingsavgift för brännbart avfall, som Stormossen uppbär av transportbolagen, ligger 1,5 % under medeltalet i landet.

1 henk. / 1 pers. = 35,95 € 2 henk. / 2 pers. = 53,92 € 3 henk. / 3 pers. = 66,28 € ≥ 5 henk. / 5 pers. = 50,55 € ( rivi-, kerrostalot / rad-, våningshus) • Omakotitalossa asuvan 3-hengen perheen jätehuoltokustannukset Vaasassa ja Mustasaaressa olivat vuonna 2013 keskimäärin yhteensä n. 311 €. Ne olivat Suomessa vuonna 2013 keskimäärin 275 € Jätelaitosyhdistyksen vertailun mukaan. • Poltettavan jätteen käsittelymaksu on Stormossenin alueella 1,5 % alle maan keskiarvon (Jätelaitosyhdistyksen vertailu, 2013). • Avfallshanteringskostnaderna för en 3-personers familj i ett egna hemshus i Vasa och Korsholm uppgick år 2013 till sammanlagt ca 311 € i genomsnitt, då den i genomsnitt var 275 € år 2013 i Finland enligt Avfallsverksföreningens jämförelse. • Behandlingsavgiften för brännbart avfall på Stormossens område ligger 1,5 % under medeltalet i Finland (Avfallsverksföreningens jämförelse, 2013).

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Stormossen vastaanottaa ja käsittelee myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Myös öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä. Palveluiden myynti muille jäteyhtiöille ja yrityksille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun, sähkön ja puuhakkeen myynnistä sekä hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta. Muiden palveluiden myynti koostuu mm. tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista.

Stormossen tar även emot och behandlar avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Även oljeförorenade jordmassor tas emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av farligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall. Försäljningen av behandlingstjänster till andra avfallsbolag och till företag ger stordriftsfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta. Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av biogas, elektricitet, träflis och metallskrot för återvinning. Försäljning av övriga tjänster omfattar bl.a. ersättningar från producentsamfund.

Investoinnit Investointien määrä oli vuoden aikana 1,683 milj. € (0,997 milj. €). Nämä käsittivät mm. biokaasulaitoksen automaation ja sähkön uusimista, uuden hyötykäyttöaseman rakentamista Vikbyn teollisuusalueelle Mustasaaressa Tuovilan vanhan aseman tilalle, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajitteluhallin pystyttämistä, suotovesipuhdistamon laajennusta, mädätysjäämien käsittelyalueen laajennusta sekä asiakaskorttijärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa hyötykäyttöasemilla. Syksyn aikana aloitettiin konttorin laajennustyöt. Tulevien vuosien investointisuunnitelma kattaa mm. biokaasun jalostamista liikennekaasuksi, liikennekaasun tankkausaseman rakentamista, biokaasulaitoksen mekaanisen käsittelyn tehostamista, uusien hyötykäyttöasemien rakentamista Maalahteen ja Vaasaan, Stormossenin hyötykäyttöaseman laajentamista, käsittelyalueiden laajentamista jätekeskuksen alueella sekä hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden jatkuvat parannukset.

Investeringar Investeringarna uppgick totalt under året till 1,683 milj. euro (0,997 milj. euro). Dessa omfattade bl.a. förnyelse av biogasanläggningens automation och el, byggande av en ny återvinningsstation på Vikby industriområde i Korsholm i stället för den i Toby, en presenningshall för mottagning och sortering av el- och elektronikskrot, utvidgning av lakvattenreningsverket, utbyggnad av behandlingsområdet för rötrest samt utveckling och ibruktagande av ett kundkortssystem vid återvinningsstationerna. Under hösten påbörjades utbyggnaden av kontoret. Investeringsplanen för de kommande åren omfattar bl.a. uppgradering av biogas till fordonsgas, en tankningsstation för fordonsgas, effektivering av den mekaniska behandlingen i biogasanläggningen, byggande av nya återvinningsstationer i Malax och Vasa, utbyggnad av återvinningsstationen vid Stormossen, utvidgning av behandlingsområden vid avfallscentralen samt fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter.

Julkiset hankinnat Vuoden aikana suoritettiin neljä julkista hankintaa käsittäen mm. kuljetus- ja käsittelypalveluja sekä rakennushankkeita. Hankintojen yhteenlaskettu arvo ylittää 1,6 milj. euroa.

Offentliga upphandlingar Under året genomfördes fyra offentliga upphandlingar omfattande bl.a. transport- och behandlingstjänster samt byggprojekt. Värdet på upphandlingarna uppgår totalt till över 1,6 milj. euro.

Yhteiskunta Stormossen maksoi jäteveroa valtiolle yhteensä 270 950 €. Jätevero nousi 40 eurosta 50 euroon tonnilta vuoden alusta. Tuloveroa ei maksettu lainkaan tilikaudelta. Vuodelta 2012 saatiin 93 984 euron veronpalautus. Tuotetusta sähköstä maksettiin valmisteveroa 17 232 €. Vuoden aikana maksettiin toimintatukea yleishyödyllisille yhteisöille ja yhdistyksille yhteensä 1 160 €. Tukea vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf ja Suomen ympäristökasvatuksen seura ry. •

Samhälle Avfallsskatt till staten betalades totalt 270 950 €. Avfallsskatten höjdes från 40 €/ton till 50 €/ton från början av året. Ingen inkomstskatt betalades för räkenskapsperioden. En skatteåterbäring om 93 984 erhölls för år 2012. För producerad el betalades 17 232 € i accis. Under året betalades verksamhetsunderstöd till allmännyttiga samfund och föreningar totalt 1 160 €. Stöden betalades till Finlands Naturskyddsförbund rf, Natur och miljö rf och Suomen ympäristökasvatuksen seura ry. •

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

KESKEISET TUNNUSLUVUT, TALOUS / NYCKELTAL, EKONOMI

STORMOSSEN 2013

STORMOSSEN 2012

VALTAKUNNALL. KESKIARVO / RIKSOMFATT. MEDELTAL ¹ 2012

11 489 375

11 316 255

10 195 918

7,0 %

8,4 %

8,0 %

Ostetut palvelut, % liikevaihdosta Köpta tjänster, % av omsättningen

47,0 %

46,6 %

48,7 %

Vrt. henkilöstökulujen osuuteen, saadaan kuva toimintatavasta, tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla. / En jämförelse av detta tal med personalkostnaderna beskriver verksamhetssättet, dvs gör man själv eller använder man utomstående entreprenörer.

Henkilöstökulut, % liikevaihdosta Personalkostnader, % av omsättningen

18,8 %

18,7 %

12,0 %

kts edellinen / se föregående

2,5 % (2,4 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

2,2 % (2,0 % kokonais liikevaihdosta / av totalomsättningen)

- % (9,5 % kokonaisliikevaihdosta / av totalomsättningen)

Jos jäteveron osuus on keskimääristä isompi, jätelaitoksen jätevirrasta päätyy kaatopaikalle keskimääräistä isompi osa. Pieni osuus kertoo, että jätteiden hyötykäyttö on keskimääräistä tehokkaampaa. / Om avfallsskattens andel är större än medeltalet, hamnar en större del än genomsnittet av avfallsbolagets avfallsströmmar på avstjälpningsplatsen. En liten andel betyder, att återvinningen av avfallet är effektivare än genomsnittet. Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja. Voittoa tavoittelevissa yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %. / Rörelsevinsten mäter resultatet för företagets egentliga verksamhet före finansiella kostnader och skatter. I företag som eftersträvar vinst är allmänt över 10 % bra och under 5 % svagt.

Kokonaisliikevaihto, € Totalomsättning, € Tuotteiden ja palveluiden myynnin osuus liikevaihdosta, % / Försäljning av produkter och tjänster som andel av omsättningen, %

Jätevero, % käsittelymaksu- ja kiinteistä jätemaksutuloista / Avfallsskatt, % av intäkterna från behandlings- och fasta avfallsavgifter

Liiketulos, % liikevaihdosta Rörelsevinst, % av omsättningen

Investoinnit, €/vuosi Investeringar, €/år Investoinnit, % liikevaihdosta Investeringar, % av omsättningen

Suunnitelman mukaiset poistot, % liikevaihdosta / Avskrivningar enligt plan, % av omsättningen

Omavaraisuusaste, % Soliditet, %

Taseen loppusumma, € Balansens slutsumma, €

Taseen loppusumma, €/asukas Balansens slutsumma, €/invånare

Liikevaihto/taseen loppusumma Omsättning/balansens slutsumma

4,1 %

1,8 %

4,7 %

1 683 080

997 421

1 096 151

14,6 %

8,8 %

10,8 %

9,3 %

10,4 %

18,4 %

13,6 %

9,4 %

Pääasiassa rahavirta tulee sisälle tulevista jätteistä. Hyötyjätteiden ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta. / I huvudsak kommer avfallsbolagens penningflöde från inkommande avfall. Försäljning av återvinnbart avfall och tjänster är ett växande penningflöde.

Investoinnit vuoden aikana. / Anger hur mycket avfallsbolaget investerat under året.

Kuvaa investointiastetta paremmin (investoinnit huomioitu pidemmältä ajalta). Mitä suuremmat poistot, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. / Beskriver anläggningens investeringsgrad bättre än föregående nyckeltal, eftersom också investeringar från en längre period tas i beaktande. Ju större avskrivningar desto större investeringar har förverkligats under de gångna åren.

43,3 %

Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo). / Beskriver anläggningens investeringsgrad under en längre period. Ju större belopp, desto större investeringar har bolaget förverkligat under årens lopp. (oavskrivet balansvärde av anläggnings-/ materiella tillgångar)

18 258 107

11 771 520

154

180

0,62

Kuvaa toiminnan laajuutta. / Beskriver verksamhetens omfattning.

Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuus-aste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %. / Soliditeten visar det egna kapitalets andel av totalkapitalet. Den mäter företagets förmåga att bära eventuella förluster och förmåga att svara för sina åtaganden på lång sikt. I allmänhet är en soliditetsgrad över 40 % god och under 20 % svag.

15 883 591

0,72

KUVAUS / BESKRIVNING

0,87

Pääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempi luku, sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit (ks. edellä). / Relationstalet beskriver kapitalintensiteten / investeringsgraden. Ju mindre belopp, desto större balans och större investeringar (se föregående).

1 Vertailussa 25 jäteyhtiötä, pois lukien HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelu). Kaikista tunnusluvuista ei ole vertailulukua käytettävissä. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry. / Jämförelse mellan 25 avfallsbolag, exkl. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster). Alla nyckeltal har inte ett jämförelsetal från övriga avfallsbolag. Källa: Avfallsverksföreningen rf.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse: Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/styrelsens sekreterare), Ulf Granås (Korsnäs, varajäsen/suppleant), Gustav Backman (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Dan Örndahl (Mustasaari/Korsholm, jäsen/ledamot), Göran Westerlund (Vöyri/Vörå, jäsen/ledamot), Leif Åkers (toimitusjohtaja/verkställande direktör), Håkan Anttila (Vaasa/Vasa, puheenjohtaja/ordförande), Arttu Uhlgren (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot), Pertti Kautto (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot), Kari Peltola (Vaasa/Vasa, varajäsen/suppleant), Jaakko Rinta (Isokyrö/Storkyro, jäsen/ledamot), Håkan Knip (Maalahti/Malax, varajäsen/suppleant). Kuvasta puuttuvat/frånvarande: Gunbritt Tallbäck (Mustasaari/Korsholm, varapuheenjohtaja/viceordförande),

2013 / 2014

Hallitus / Styrelse Håkan Anttila..........................Vaasa/Vasa........................................... puheenjohtaja/ordförande Gunbritt Tallbäck..................Mustasaari/ Korsholm.................. varapuheenjohtaja/ viceordförande Ulf Granås.................................Korsnäs.................................................. jäsen/ledamot (13. 5. 2013 saakka/till 13. 5. 2013) Pertti Kautto...........................Vaasa/Vasa........................................... jäsen/ledamot Jaakko Rinta............................Isokyrö/Storkyro............................. jäsen/ledamot Arttu Uhlgren.........................Vaasa/Vasa........................................... jäsen/ledamot Göran Westerlund...............Vöyri/Vörå............................................ jäsen/ledamot (13. 5. 2013 alkaen/från 13.5.2013) Dan Örndahl............................Mustasaari/ Korsholm.................. jäsen/ledamot Gustav Backman...................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant (13. 5. 2013 alkaen/från 13. 5. 2013) Ulf Granås.................................Korsnäs.................................................. varajäsen/suppleant (13. 5. 2012 alkaen/från 13. 5. 2013) Michael Kamis........................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant (13. 5. 2013 saakka/till 13. 5. 2013) Håkan Knip...............................Maalahti/Malax................................. varajäsen/suppleant Gustav Ollus............................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant (13. 5. 2013 saakka/till13. 5. 2013) Kari Peltola...............................Vaasa/Vasa........................................... varajäsen/suppleant Toimitusjohtaja/Verkställande direktör................................ Leif Åkers Tilintarkastajat/Revisorer Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHT Ernst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Toimintakertomus / Verksamhetsberättelse

1. 1. – 31. 12. 2013 Yleistä Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 28. 3. 1985. Sen kaupparekisterinumero on 349.102 ja kotipaikka Mustasaari. Yhtiön perustivat Mustasaaren kunta ja Vaasan kaupunki. Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnat liittyivät myöhemmin yhtiön osakkaiksi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Päättynyt vuosi oli Stormossenin 27. tilikausi. Joulukuussa 2007 Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n, joka merkittiin kaupparekisteriin 1. 1. 2008. Vuoden 2008 alussa laajennettiin osakaspohja käsittämään Lakeuden Etappi Oy:tä, Vestia Oy:tä, Oy Botniarosk Ab:ta ja Millespakka Oy:ta. Stormossenin omistusosuus on 32,95 %. Westenergyn ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka myy jätteenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuotettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön elokuun lopulla 2012. Stormossen on sitoutunut toimittamaan vähintään 40 000 tonnia jätettä per vuosi, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste nousi 96 %:iin (95 % vuonna 2012). Valtakunnallinen tavoite on 70 %. 1. 1. 2013 alkaen Stormossen kuuluu konserniyhtiönä Vaasan kaupungin konserniin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen seurauksena. Vaasan kaupungin omistusosuus ylittää 50 % (54,35 %). Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut muita tapahtumia kuin omistussuhteissa jotka olennaisesti vaikuttaisivat toimintaan nykyisellä tilikaudella.

Allmänt Bolaget antecknades i handelsregistret den 28. 3. 1985, med nummer 349.102. Dess hemort är Korsholm. Bolaget grundades av Korsholms kommun och Vasa stad. Senare anslöt sig Korsnäs, Lillkyro, Malax, Storkyro och Vörå kommuner som ägare. Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. Det gångna året är bolagets tjugosjunde räkenskapsperiod. I december 2007 grundade Stormossen bolaget Westenergy Oy Ab, som antecknades i handelsregistret 1. 1. 2008. I början av 2008 utvidgades ägarbasen i Westenergy Oy Ab till att omfatta även Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Oy Botniarosk Ab och Millespakka Oy. Stormossens ägarandel är 32,95 %. Westenergy driver en avfallsförbränningsanläggning som säljer avfallshanteringstjänster åt ägarna enligt självkostnadsprincipen. Den producerade ångan säljs till Vasa Elektriska Ab, som i sin anläggning omvandlar ångan till fjärrvärme och elektricitet. Westenergys anläggning blev färdig och togs i bruk i slutet av augusti 2012. Stormossen har förbundit sig att leverera minst 40 000 ton avfall per år under 20 år från och med 2013. Återvinningsgraden för samhällsavfallet uppgick under perioden till 96 % (95 % 2012). Den nationella målsättningen är 70 %. Fr.o.m. 1. 1. 2013 ingår Stormossen som koncernbolag i Vasa stads koncern som en följd av kommunsammanslagningen mellan Vasa stad och Lillkyro kommun. Vasa stads ägarandel i Stormossen överstiger 50 % (54,35 %). Efter räkenskapsperiodens utgång har inga andra händelser än ändringen i ägarförhållandena inträffat som väsentligt skulle inverka på verksamheten under den pågående räkenskapsperioden.

YHTIÖN TULOSKEHITYS

FÖRETAGETS RESULTATUTVECKLING

Toiminnan laajuus Yrityksen liikevaihto oli tilikaudella 11,489 milj. euroa (11,316 milj. euroa v. 2012), kasvua 1,5 %. Stormossen vastaanotti yhteensä 136 500 tonnia jätettä verrattuna edellisen vuoden 125 100 tonniin (määriin ei ole laskettu kaatopaikkojen peittämiseen käytettyjä puhtaita maamassoja). Eniten kasvoi öljyisten ja saastuneiden maiden määrät. Stormossen työllisti keskimäärin 46 henkilöä vuoden aikana.

Verksamhetens omfattning Företagets omsättning var under räkenskapsperioden 11,489 milj. euro (11,316 milj. euro år 2012), en ökning med 1,5 %. Totalt mottogs 136 500 ton avfall jämfört med 125 100 ton året innan (i mängderna har inte beaktats rena jordmassor, som används för täckning av avstjälpningsplan). Mest ökade mängden oljehaltiga och förorenade jordmassor. Stormossen sysselsatte i genomsnitt 46 personer under året.

Tulos ja kannattavuus Tulosta rasittaa vanhan kaatopaikan jälkihoidon 378 500 euron lisävaraus johtuen sulkemiskustannusten arvioiduista jäljellä olevien kustannusten noususta yhteensä 2,2 milj. euroon. Varaus ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Liikevoitto koheni verrattuna vuoteen 2012 ja oli 470 898 euroa, eli 4,1 % liikevaihdosta (206 900 euroa vuonna 2012 tai 1,8 % liikevaihdosta). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 359 391 euroa (78 323 euroa v. 2012). Tilinpäätös vuodelta 2012 sisälsi tulevia käsittelymaksuja Westenergylle määrältään 2 307 121 euroa perustuen varastoituun, myöhemmin Westenergyn polttolaitokseen toimitettavaan poltettavaan jätteeseen. Tulevat

Resultat och lönsamhet Resultatet belastas av en ökad avsättning för stängning av gamla deponin om 378 500 euro pga. att återstående kostnader för stängningen av gamla deponin ökar enligt uppskattning till totalt 2,2 milj. euro. Avsättningen är inte avdragbar i beskattningen. Rörelsevinsten ökade jämfört med år 2012 och uppgick till 470 898 euro, dvs. 4,1 % av omsättningen (206 900 euro år 2012 eller 1,8 % av omsättningen). Resultatet före bokslutsdispositioner och skatter blev 359 391 euro (78 323 euro år 2012). I bokslutet för år 2012 ingick framtida behandlingsavgifter till Westenergy på ett belopp om 2 307 121 euro baserade på lagrat brännbart avfall, för

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN / ANSTÄLLDA I MEDELTAL

12 000

10 000

8 000 30 6 000 20

4 000

2 000 2009

2010

2011

2012

2013

käsittelymaksut kirjattiin taseen siirtovelkoihin. Länsi-Suomen yritysverotoimisto palautti mainitut kustannukset yhtiön verotettavaan tulokseen samalla kun yhtiölle määrättiin jäännösveroa 594 530 euroa, joka rasitti vuoden 2012 tulosta. Stormossen on valittanut verotuspäätöksestä. Kyseinen poltettavan jätteen varasto on tyhjennetty v. 2012 – 2013 ja siirtovelka on siten kokonaisuudessaan poistunut. Yrityksen kannattavuus, mitattuna sijoitetun pääoman tuottona, parani 2,4 %:sta vuonna 2012 4,8 %:iin vuonna 2013. Toimintaperiaatteiden mukaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista verrata tunnuslukuja voittoa tavoitteleviin yrityksiin liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Rahoitus Maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 559 311 euroa, eikä uusia lainoja nostettu vuoden aikana. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa yhteensä 7,021 milj. euroa. Vakavaraisuus oli 18,4 % vuonna 2013 verrattuna edellisen vuoden 13,6 %:iin. Vakavaraisuus parani lyhytaikaisten velkojen 2,57 milj. euron vähentymisen seurauksena. Korkoriskien pienentämiseksi on n. puolet lainakannasta sidottu kiinteään korkoon. Lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika on pääasiassa n. 17 vuotta. Investoinnit Investoinnit olivat yhteensä 1 683 080 euroa käsittäen mm. biokaasulaitoksen automaation ja sähkön uusimista, uuden hyötykäyttöaseman rakentamista Vikbyn teollisuusalueelle Mustasaaressa Tuovilan vanhan aseman tilalle, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajitteluhallin pystyttämistä, suotovesipuhdistamon laajennusta, mädätysjäämien käsittelyalueen laajennusta sekä asiakaskorttijärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa hyötykäyttöasemilla. Syksyn aikana aloitettiin konttorin laajennustyöt.

2009

2010

2011

2012

2013

att senare levereras till Westenergys förbränningsanläggning. De kommande behandlingsavgifterna bokfördes som en resultatregleringsskuld i balansräkningen. Västra Finlands företagsskattebyrå återförde nämnda kostnader till bolagets beskattningsbara resultat för år 2011 samtidigt som bolaget ålades att betala kvarskatt om 594 530 euro, som belastade resultatet för år 2012. Stormossen har besvärat sig mot beskattningsbeslutet. Ifrågavarande lager av brännbart avfall har tömts under åren 2012 – 2013 och resultatregleringsskulden har därmed avförts i sin helhet. Företagets lönsamhet, mätt med avkastning på investerat kapital, förbättrades från 2,4 % år 2012 till 4,8 % år 2013. Enligt verksamhetsprinciperna är det dock inte ändamålsenligt att jämföra ekonomiska nyckeltal med vinststrävande bolag för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Finansiering Likviditeten var under året god. Långfristiga lån amorterades totalt 559 311 euro och inga nya lån upptogs. De långfristiga lånen uppgick vid årets slut till sammanlagt 7,021 milj. euro. Soliditeten uppgick år 2013 till 18,4 % jämfört med föregående års 13,6 % som en följd av att de kortfristiga skulderna minskade med 2,57 milj. euro. För att minska ränteriskerna har ca hälften av lånestocken bundits till fast ränta. Lånen löper i huvudsak med en återstående återbetalningstid om ca 17 år. Investeringar Investeringarna, som uppgick till totalt 1 683 080 euro, omfattade bl.a. förnyelse av biogasanläggningens automation och el, byggande av en ny återvinningsstation på Vikby industriområde i Korsholm i stället för den i Toby, en presenningshall för mottagning och sortering av el- och elektronikskrot, utvidgning av lakvattenreningsverket, utbyggnad av behandlingsområdet för rötrest samt utveckling och ibruktagande av ett kundkortssystem vid återvinningsstationerna. Under hösten påbörjades utbyggnaden av kontoret.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ EGET KAPITAL, % 20

SIJ. PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ INV. KAPITAL, % 10

2013

2011 0 2009

2010

2009

2010

2011

2012

2013

-10

-20 2012

-30

Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin tilikauden aikana 65 474 euroa (0,6 % liikevaihdosta), joka suurimmaksi osaksi käsitti osallistumista Biogas Botnia-projektiin yhdessä BioFuel Region AB:n (Uumaja, Ruotsi) kanssa. Projektia rahoittaa pääasiassa EU-rahoitteinen Botnia-Atlantica -ohjelma sekä Pohjanmaan Liitto. Projektin tavoitteena on vaihtaa kokemuksia biokaasuun liittyen Pohjois-Ruotsin ja Länsi-Suomen välillä. Avainsanoja ovat yhteistyö ja sitoutuminen ja haluamme tällä tavalla luoda liikennepolttoaineen kasvava tuotanto, tehokkaampi käyttö ja vakaa toimiala hyvällä saatavuudella.

Forsknings- och utvecklingsverksamhet För forskning och utveckling användes under perioden 65 474 euro (0,6 % av omsättningen), som i huvudsak gällde deltagande i Biogas Botnia-projektet, tillsammans med BioFuel Region Ab i Umeå, Sverige. Projektet finansieras till största delen av det EU-finansierade Botnia-Atlanticaprogrammet samt av Österbottens förbund. Projektets målsättning är att utbyta erfarenheter om biogas mellan norra Sverige och västra Finland. Nyckelorden är samverkan och förankring och vi vill genom detta skapa en ökad produktion av fordonsgas, en effektivare användning och en stabil bransch med hög tillgänglighet.

Tulevan kehityksen arviointi Stormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016. Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Koska täytämme jo tässä vaiheessa asetetut tavoitteet voimme keskittää resurssejamme tehostamaan prosessejamme. Valtakunnallinen tavoite on korvata 10 % ajoneuvopolttoaineista uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on vaihtoehto ajoneuvopolttoaineeksi. Stormossenilla on mahdollisuus jalostaa suuri osa tuotetusta biokaasusta. Stormossenin toimintaan saattaa vaikuttaa miten pakkausten tuottajavastuu tullaan toteuttamaan. Asia selviää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.

Bedömning av framtida utveckling De beslut om förbränning som Stormossen har fattat, är i linje med den riksomfattande avfallsplanen, som omfattar målsättningarna för avfallshanteringen i Finland fram till år 2016. I fråga om kommunalt avfall är målet i framtiden att återvinna 50 % som material, förbränna och återvinna som energi 30 % och slutdeponera högst 20 % av avfallet. I och med att vi redan uppfyller dessa målsättningar kan vi koncentrera våra resurser till att effektivera processerna. Den nationella målsättningen är att år 2020 skall 10 % av fordonsbränslen tas ur förnybara energikällor. Biogas är ett alternativ som fordonsbränsle. För Stormossen ges en möjlighet förädla en stor del av den producerade biogasen. Stormossens verksamhet kan påverkas av hur producentansvaret för förpackningar kommer att förverkligas. Detta kommer sannolikt att bli klart under innevarande år.

Yhtiön tulos vuodelle 2013 Tilinpäätös osoittaa 331 030,49 € voittoa vuodelta 2013. Hallitus esittää, että • voitto kirjataan voitto-/tappiotilille yhtiön omaan pääomaan; • tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Bolagets resultat för 2013 Bokslutet utvisar för år 2013 en vinst om 331 030,49 euro. Styrelsen föreslår, att • vinsten bokas mot egna kapitalet på vinst/förlustkontot; • ingen dividend utdelas för räkenskapsperioden.

Noutopalvelu noutaa isokokoista tavaraa suoraan asiakkaalta. / Hämtningstjänsten hämtar stora avfallsföremål från kunden.

NETTOTULOS / NETTORESULTAT, 1 000 EUR

TASEEN LOPPUSUMMA / BALANSOMSLUTNING, 1 000 EUR 20 000

500

18 000 400

16 000 14 000

300

12 000 200

10 000

100

2013

2011

0 2009

2 000

-200 -300 -400 -500

-700

6 000 4 000

2010

-100

-600

8 000

2012

2009

2010

2011

2012

2013

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMA

RESULTATRÄKNING 1. 1. – 31. 12. 2013

Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

1. 1. – 31. 12. 2012

11 489 375,83

52 002,96

227 613,22

11 316 255,15 Omsättning 96 141,77 Tillverkning för eget bruk 124 868,04 Övriga rörelseintäkter

Material och tjänster

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut

Material, förnödenheter och varor -507 863,04 -5 182 420,50

-531 033,28 -5 690 283,54

-5 084 887,33

-1 743 471,66

Inköp under räkenskapsperioden -5 615 920,61

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

Personalkostnader -1 779 820,73

Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Eläkekulut

Lönebikostnader -307 291,92 -68 951,40

Muut henkilöstösivukulut

-300 502,05 -2 156 064,05

-69 767,01

Pensionskostnader -2 113 740,72

Poistot ja arvonalentumiset

Övriga lönebikostnader

Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto (-tappio)

-1 073 640,13

-1 175 011,59

-2 378 105,69

-2 425 691,72 Övriga rörelsekostnader

470 898,60

Rahoitustuotot ja -kulut 27 893,72 -139 400,64

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä

Finansiella intäkter och kostnader 64 420,86

-111 506,92

-192 997,94

359 391,68

Satunnaiset erät

Ränte- och finansiella intäkter -128 577,08

0,00

Satunnaiset kulut

0,00

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja

Extraordinarie poster 0,00

0,00

359 391,68

ja veroja Tilinpäätössiirrot

Extraordinarie intäkter 0,00

78 323,24

-122 345,64

198 615,56

Tuloverot

Tilikauden voitto (tappio)

Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter

Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+)

Aikaisempien tilikausien verot

Extraordinarie kostnader

Bokslutsdispositioner

Poistojen lisäys (-) tai

Tilikauden verot

Ränte- och finansiella kostnader

78 323,24 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster 8)

Satunnaiset tuotot

Avskrivningar enligt plan

206 900,32 Rörelsevinst (-förlust) 7)

Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut

Köpta tjänster

avskrivningsdifferens

Inkomstskatter 0,00 93 984,45

-148 740,45 93 984,45

331 030,49

-599 822,18

Räkenskapsperiodens skatt -748 562,63

Tidigare räkenskapsperioders skatter

-471 623,83 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

* Viittaus liitetietoihin. / Hänvisning till noterna.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASE VASTAAVAA

BALANSRÄKNING 31. 12. 2013

AKTIVA

31. 12. 2012

Pysyvät vastaavat

Bestående aktiva

Aineettomat hyödykkeet

Immateriella tillgångar

Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

13 558,76 155 717,23

12 686,64 169 275,99

77 432,23

Immateriella rättigheter 90 118,87

Aineelliset hyödykeet Maa-alueet

Övriga utgifter med lång verkningstid Materiella tillgångar

568 278,84

Rakennukset ja rakennelmat

1 917 982,08

1 814 813,32

Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto

1 382 002,39

1 108 364,79

Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

4 241 126,01

4 415 224,29

Övriga materiella tillgångar

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

527 168,35

8 636 557,67

199 596,66

Jordområden

8 106 277,90

Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet

Förskottsbetalningar och pågående anskaffningar Placeringar

4 201 418,68 3 265,85

10)

4 204 684,53

4 201 418,68 3 262,85

Andelar i ägarintresseföretag 4 204 681,53

Vaihtuvat vastaavat

Övriga aktier och andelar Rörliga aktiva

Vaihto-omaisuus

0,00

0,00 Omsättningstillgångar

Saamiset

Fordringar

Lyhytaikaiset

Kortfristiga

Myyntisaamiset

1 530 899,94

2 605 736,44

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

48 844,27

38 539,92

Laskennalliset verosaamsiet

81 958,56

208 534,73

Muut saamiset

43,00

158,00

Siirtosaamiset

159 403,30

Rahat ja pankkisaamiset

1 821 149,07

60 023,34

1 051 924,20

Vastaavaa yhteensä

Kundfordringar Fordringar hos ägarintresseföretag Kalkylmässiga skattefordringar Övriga fordringar 2 912 992,43

Resultatregleringar

2 944 036,55 Kassa och bankfordringar

15 883 591,46

18 258 107,28 Aktiva totalt

VASTATTAVAA

PASSIVA

Oma pääoma

Eget kapital

11)

690 000,00

Aktiekapital

113 563,78

Reservfond

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

588 994,14

1 060 617,97

Tilikauden voitto (tappio)

331 030,49

Osakepääoma

690 000,00

Vararahasto

12)

1 723 588,41

-471 623,83

Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkenskapsperioder 1 392 557,92 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Ackumulerade bokslutsdisp.

Poistoero

1 591 318,67 13)

1 468 973,03

2 866 846,17 14)

2 592 752,75

Pakolliset varaukset

Avskrivningsdifferens Obligatoriska avsättningar

Jälkihoitovaraus

Avsättn. för återst. av avstj.plats

Vieras pääoma

Främmande kapital

Pitkäaikainen

Långfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta

7 020 910,18

6 491 982,98 15)

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille

Kortfristigt 528 927,20

559 311,73

Skulder till kreditinstitut

570 417,83

600 878,77

Leverantörsskulder

1 547 048,02

2 193 589,62

Muut velat

106 374,99

Siirtovelat

457 087,19

Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä

Skulder till kreditinstitut

Skulder till ägarintresseföretag

94 410,48 3 209 855,23 9 701 838,21 15 883 591,46

2 334 722,80

Övriga skulder 5 782 913,40

Resultatregleringar

12 803 823,58 Främmande kapital totalt 18 258 107,28 Passiva totalt

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

RAHOITUSLASKELMA

FINANSIERINGSANALYS 1. 1. – 31. 12. 2013

1. 1. – 31. 12. 2012

Liiketoiminnan kassavirta

Rörelseverksamhetens kassaflöde

Liikevoitto

470 898,60

206 900,32 Rörelsevinst

Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua

Korrektivposter: 1 073 640,13 274 093,42

Rahoitustuotot ja -kulut

1 175 011,59 1 347 733,55

314 947,18

-111 506,92

Satunnaiset erät

0,00

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

1 489 958,77

saamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/ vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)

0,00 Extraordinära poster

1 801 109,68

819 719,38 Kassaflöde före ändring i rörelsekapital

Förändring i rörelsekapital: 1 091 843,36

-1 305 823,12

0,00

-2 542 673,64

A. Liiketoiminnan rahavirta

-1 450 830,28

1 597 238,60

350 279,40

Ökning(-)/Minskning(+) av kortfristiga räntefria fordringar Ökning(-)/Minskning(+) av omsättningstillgångar 291 415,48

aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit omistusyhteysyritysten osakkeisiin ja osuuksiin

B. Investointien kassavirta

-1 683 080,02

-338 442,19

0,00

-658 979,00

-1 683 080,02

Rahavarojen muutos [A+B+C]

Investeringar i immateriella och materiella tillgångar Investeringar i aktier och andelar i ägarintresseföretag

-997 421,19 B. Investeringarnas kassaflöde

Rahoituksen kassavirta

C. Rahoituksen kassavirta

fristiga räntefria skulder

Investeringarnas kassaflöde

Investoinnit aineettomiin ja

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset

Ökning(+)/Minskning(-) av kort-

1 111 134,86 A. Rörelseverksamhetens kassaflöde

Investointien kassavirta

Pitkäaikaisten lainojen nostot

medfört betalning

-748 562,63 Betalda direkta skatter

Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liike-

Övriga intäkter och kostnader som inte

-128 577,08 Finansiella intäkter och kostnader

93 984,45

Maksetut välittömät verot

Avskrivningar enligt plan

Finansieringens kassaflöde 0,00 -559 311,73

0,00 -559 311,73 -559 311,73

-1 892 112,35

lisäys(+)/vähennys(-)

-589 696,44

Upptagna långfristiga lån -589 696,44

Amortering av långfristiga lån

-589 696,44 C. Finansieringens kassaflöde

-475 982,77 Förändring av likvida medel [A+B+C] ökning(+)/minskning(-)

Rahavarat 1. 1.

2 944 036,55

3 420 019,32 Likvida medel 1. 1.

Rahavarat 31. 12.

1 051 924,20

2 944 036,55 Likvida medel 31. 12.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT / BOKSLUTETS NOTER

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella. Ensimmäisenä käyttöönottovuotena suunnitelman mukainen poisto on puolet suunnitelman mukaisesta vuosittaisen poiston määrästä.

BOKSLUTSPRINCIPER

Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poster i främmande valuta Skulder i utländska valutor omvandlas till euro enligt bokslutsdagens kurs.

Värdering av anläggningstillgångar Anläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffningskostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. De planenliga avskrivningarna har beräknats som jämna avskrivningar baserade på anläggningstillgångarnas ekonomiska livstid. Under första ibruktagningsåret är den planenliga avskrivningen hälften av den planenliga årliga avskrivningen.

Poistoajat ovat:

Avskrivningstiderna är:

Aineettomat oikeudet Metsäajotie

Immateriella rättigheter 5 v. / år

Rakennukset ja rakennelmat: Konttorirakennus

Byggnader och konstruktioner: 30 v. / år

Tuotantorakennukset:

Kontorsbyggnad Produktionsbyggnader:

- rakennukset

25 v. / år

- byggnader

- bioreaktorit

20 v. / år

- bioreaktorer

Kevyet rakennelmat

15 v. / år

Lätta konstruktioner

Tiet

10 v. / år

Vägar

Uusi jätekeskus Vesialtaat Kompostointi- ja käsittelykentät

Nya avfallscentret 40 v. / år

Vattenbassänger

10 v. / år

Komposterings- och behandlingsfält

Yhdyskuntajätteen sijoitusalueet I-III

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområden för samhällsavfall I-III

Ongelmajätteen sijoitusalue

täyttöaste / fyllnadsgrad

Deponiområdet för problemavfall

Suunnittelukustannukset

10 v. / år

Koneet ja kalusto Tuotantokoneet

Planeringskostnader Maskiner och inventarier

10 v. / år

Produktionsmaskiner

Atk- sekä konttorikoneet ja -laitteet

5 v. / år

Adb- samt kontorsmaskiner och -anläggningar

Muut laitteet ja kalusteet

5 v. / år

Övriga maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

Skogsbilväg

Övriga materiella nyttigheter

Asfaltointi

5 v. / år

Asfaltering

Atk-ohjelmat

4 v. / år

Adb-program

Utvecklingskostnader

5 v. / år

Kehityskustannukset

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

RESULTATRÄKNINGENS NOTER 2013

2012

1) Valmistus omaan käyttöön Sähkön tuotanto omaan käyttöön

1) Tillverkning för eget bruk 52 002,96

96 141,77

Hall. henkilöstöpalv. omistusyhteysyrityksille

50 412,38

48 233,16

Avustukset

49 945,00

300,00

Bidrag Tomtarrende

2) Liiketoiminnan muut tuotot

Tonttivuokra Vuokratulot Myydyt palvelut omistusyhteysyrityksille Muut tuotot Vakuutuskorvaukset

Produktion av elektricitet för eget bruk

2) Övriga rörelseintäkter

704,68

827,20

17 500,00

0,00

7 128,74

64 751,46

46 298,57

10,00

55 623,85

10 746,22

227 613,22

124 868,04

3) Ulkopuoliset palvelut

Admin. personaltj. till ägarintresseföretag

Hyresintäkter Sålda tjänster till ägarintresseföretag Övriga intäkter Försäkringsersättningar

3) Köpta tjänster

Alihankintapalvelut

488 871,50

549 044,41

Underleveranstjänster

Korjaus- ja huoltopalvelut

357 019,08

297 692,37

Reparations- och underhållstjänster

Kuljetuspalvelut

873 193,43

639 349,01

Transporttjänster

Muut ulkopuoliset palvelut

245 197,88

305 280,62

Övriga köpta tjänster

Käsittelypalvelut: Käsittelymaksut, Ewapower Käsittelymaksut, Westenergy Muut käsittelymaksut

Behandlingstjänster: 95 267,40

135 933,24

2 530 026,86

2 610 196,90

118 551,15

46 649,24

Vesi ja jätevesi

218 551,82

215 298,44

Sähkö

227 811,09

263 553,75

Muut

27 930,29

21 889,35

5 182 420,50

5 084 887,33

4) Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

Työntekijät

Elektricitet Övrigt

Under räkenskapsperioden var antalet anställda i företaget i genomsnitt 16

Tjänstemän Arbetare

104 145,51

112 259,46

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot

Övriga behandlingsavgifter Vatten och avlopp

4) Noter angående personalen och medlemmar av förvaltningsorgan

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöt

Behandlingsavgifter, Ewapower Behandlingsavgifter, Westenergy

Verkställande direktörens lön samt arvoden åt medlemmar i styrelse Löner och arvoden

5) Poistot ja arvonalentumiset

5) Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot

Avskrivningar enligt plan

Aineettomat oikeudet

15 212,88

46 926,94

431 213,39

458 960,60

Koneet ja kalusto

271 972,35

286 360,59

Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet

355 241,51

382 763,46

Övriga materiella tillgångar

1 073 640,13

1 175 011,59

Rakennukset ja rakennelmat

Immateriella rättigheter Byggnader och konstruktioner

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

RESULTATRÄKNINGENS NOTER 2013

2012

6) Liiketoiminnan muut kulut

6) Övriga rörelsekostnader

Vapaaehtoiset henkilöstökulut

172 689,17

144 933,40

Frivilliga personalkostnader

Vuokrat

360 719,60

279 473,02

Hyror

Tiedotus

190 210,87

273 492,78

Information

Jätevero *)

270 950,00

228 640,00

Avfallsskatt *)

Loppusijoituspaikkojen jälkihoito

131 695,25

357 227,49

Återställande av deponier

Jälkihoitovarausten muutos **)

274 093,42

314 947,18

Förändr. i avsättn. för återst. av deponier **)

Kiinteistöjen hoitokulut

242 172,55

259 217,98

Fastighetsskötsel

Ekopisteet Hallinto Muut kulut

47 178,12

49 614,27

518 848,05

316 245,27

Ekopunkter Administration

169 548,66

201 900,33

Övriga kostnader

2 378 105,69

2 425 691,72

*) Jätevero

*) Avfallsskatt

1.9.1996 voimaan tulleen jäteverolain mukaiset jäteverot on

Avfallsskatt, i enlighet med avfallsskattelagen av den 1.9.1996, har

kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Perittäviin jätteenkäsittely-

bokats bland övriga rörelsekostnader. Skatteandelarna som ingår i de

maksuihin sisältyvät vero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon.

debiterade avfallshanteringsavgifterna ingår i omsättningen.

**) Muihin kuluihin sisältyvät pakolliset varaukset Uuden loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

**) Avsättningar som ingår i övriga kostnader 16 532,01

24 053,67

Förändr. i avsättn. för nya deponin

Vanhan loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos

257 561,41

290 893,51

Förändr. i avsättn. för gamla deponin

Varausten muutos yhteensä, lisäys+/vähennys-

274 093,42

314 947,18

Förändr. i avsättningar totalt, ökn.+/minskn.-

Stormossenin vanha loppusijoituspaikka poistettiin käytöstä

Den gamla deponin vid Stormossen togs ur bruk 31. 12. 2004. Kostna-

31. 12. 2004. Jälkihoitokustannukset, ns. sulkemiskustannukset,

den för återställande av gamla deponin, s.k. stängningskostnaden, uppgår

tulevat olemaan yhteensä n. 3,5 M€ 7. 2. 2014 tarkistetun

till totalt ca 3,5 M€ enligt 7. 2. 2014 uppdaterat kostnadsförslag. Under

kustannusarvion mukaan. Vuonna 2013 kirjattiin 378 500 €:n

år 2013 bokades en tilläggsavsättning om 378 500 €. Totalt uppgår

lisävaraus. Tähän asti toteutuneita sulkemiskustannuksia ovat

hittills förverkligade stängningskostnader till 1,3 M€, varav 116 532 €

yhteensä 1,3 M€, josta 116 532 M€ vuonna 2013. Perustuen

år 2013.Baserat på ovan nämnda kostnadsförslag, jämte indexjustering,

edellä mainittuun kustannusarvioon, jota on indeksikorjattu,

görs avsättning för återställande av den nya deponin för ett belopp

kirjataan uuden loppusijoituspaikan osalta jälkihoitovarauksen

motsvarande på deponin årligen slutdeponerad avfallsmängd.

määrä, joka vastaa loppusijoituspaikalle vuosittain loppusijoitettua

Avsättningarna är inte avdragbara i beskattningen.

jätemäärää. Varaus on verovähennyskelvoton erä.

Tilintarkastuspalkkiot Ernst & Young Oy

Revisionsarvoden 16 934,00

6 680,00

Ernst & Young Ab

7) Rahoitustuotot ja kulut

7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot:

Ränte- och finansiella intäkter:

Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta

Övriga ränte- och finansiella intäkter 27 893,72

64 420,86

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Muille

-139 400,64

-192 997,94

-111 506,92

-128 577,08

8) Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus.

Av övriga Räntekostnader och övr. finansiella kostnader: Till övriga

8) Bokslutsdispositioner -122 345,64

198 615,56

Differensen mellan avskrivningar enligt plan och avskrivningar i beskattningen.

Jätelain 44 §:n mukainen toiminnan erittely (v. 2013 alkaen)

2013

Toiminnan tuotot: Lakisääteinen toiminta *) Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan tuotot yhteensä

Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan kulut yhteensä

11 364 569,57 404 422,44 11 768 992,01

Markkinaehtoinen toiminta Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja yhteensä

(fr.o.m. 2013)

Lagstadgad verksamhet *) Affärsmässig verksamhet Verksamhetens intäkter totalt

Verksamhetens kostnader: **) -11 005 511,54 -404 088,79 -11 409 600,33

Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja: Lakisääteinen toiminta

Särredovisad verksamhet enligt Avfallslagens § 44

Verksamhetens intäkter:

Toiminnan kulut: **) Lakisääteinen toiminta

2012

Lagstadgad verksamhet Affärsmässig verksamhet Verksamhetens kostnader totalt

Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och skatter: 359 058,03 333,65 359 391,68

Lagstadgad verksamhet Affärsmässig verksamhet Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och skatter totalt

* Ekomaksut kohdistuvat lakisääteiseen toimintaan. Käsittely- ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tuleva jätemääriä, jotka tallennetaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen kuormakohtaisesti. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetietoihin, jotka siirtyvät laskutukseen. Siten tulot on ryhmitelty lakisääteiseen ja markkinaehtoiseen toimintaan. Hyötyjätteiden myynnistä saadut tulot on alkuperän mukaan jaettu sisään tulevien jätemäärien suhteen. Liiketoiminnan muut tulot on ensisijaisesti kohdistettu suoraan joko lakisääteiseen tai markkinaehtoiseen toimintaan ja toissijaisesti toimintojen myyntitulojen suhteen. / Ekoavgifterna gäller den lagstadgade verksamheten. Fördelningsgrunden för behandlings- o.a. avgifter och intäkter är inkommande avfallsmängder, som registreras i vågprogrammet i samband med vägningen per lass. Ursprungsuppgifterna sparas i vågprogrammets produktuppgifter och överförs till faktureringen. På så vis fördelas intäkterna i lagstadgad och affärsmässig verksamhet. Intäkterna från försäljningen av återvinnbart avfall fördelas enligt inkommande avfallsmängders ursprung. Rörelsens övriga intäkter har i första hand hand fördelats direkt på antingen lagstadgad eller affärsmässig verksamhet och i andra hand enligt försäljningsintäkterna för verksamheterna. ** Toiminnan kulut on käsitelty kustannuspaikkakohtaisesti ja hallinnon kulut vyörytetty kustannuspakoille, jonka jälkeen toiminnan kulut on mahdollisimman pitkälti kohdistettu suoraan toimintoihin tai tiettyyn jätevirtaan. Loput kustannukset on kohdistettu toimintoihin sisään tulevien jätemäärien mukaan. Poistot, korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan. / Verksamhetens kostnader har fördelats per kostnadsställe och administrationens kostnader har överfförts på kostnadsställena i möjligaste mån direkt på verksamheterna eller på vissa avfallsströmmar. Resten av kostnaderna har fördelats på verksamheterna enligt inkommande avfallsmängder. Avskrivningar, ränteintäkter och -kostnader har fördelats enligt inkommande avfallsmängder.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT VASTAAVAA

BALANSRÄKNINGENS NOTER 2013

AKTIVA

2012

9) Osuudet omistusyhteysyrityksissä

9) Andelar i ägarintresseföretag

Westenergy Oy Ab, Mustasaari

Westenergy Oy Ab, Korsholm

Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

3 953 873

32,95 %

Merkintähinta/Hankintameno

3 953 873,00

Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

3 953 873,00

Bokföringsvärde

Westenergy Oy Ab 31.12. Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

Oma pääoma kauden lopussa

12 000 000,00 -321 141,61 -2 048,47

11 676 809,92

12 000 000,00 Aktiekapital -321 735,08 Balanserad vinst/-förlust från tid. år 593,47 Räkenskapsperiodens resultat -321 141,61

11 678 858,39 Eget kapital vid periodens utgång

Ewapower Ab Oy, Pietarsaari Osakkeiden lkm, kpl Omistusosuus

Ägarandel

Westenergy Oy Ab 31.12. Alust./Prel.

-323 190,08

Ewapower Ab Oy, Jakobstad 21 50 %

21 Antal aktier, st. 50 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

247 545,68

247 545,68 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

247 545,68

247 545,68 Bokföringsvärde

Ewapower Ab Oy 31.12. Osakepääoma Ylikurssirahasto

Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden tulos

Ewapower Ab Oy 31.12. Alust./Prel. 353 194,65

Oma pääoma kauden lopussa

252 281,89 Överkursfond

605 476,54

773 824,42

772 336,58 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

- 74,37

1 379 226,59

Aktia Oyj, Helsinki Osakkeiden lkm, A-sarja, kpl Omistusosuus

353 194,65 Aktiekapital

252 281,89

773 750,05

Antal aktier, st.

1 487,84 Räkenskapsperiodens resultat 773 824,42

1 379 300,96 Eget kapital vid periodens utgång

Aktia Abp, Helsingfors 3 522 -

3 522 Antal aktier, serie A, st. - Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno

0,00

0,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo

0,00

0,00 Bokföringsvärde

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TASEEN LIITETIEDOT

BALANSRÄKNINGENS NOTER

VASTATTAVAA

2013

PASSIVA

2012

10) Ökningar och minskningar i posterna i det egna kapitalet samt överföringar mellan dessa poster under räkenskapsperioden

10) Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot näiden erien välillä tilikauden aikana Osakepääoma 1. 1.

690 000,00

Muutos

0,00

Osakepääoma 31. 12.

690 000,00 Aktiekapital 1. 1. 0,00 Förändring

690 000,00

690 000,00 Aktiekapital 31. 12.

Osakeanti 1.1.

0,00

0,00 Aktieemission 1. 1.

Muutos

0,00

0,00 Förändring

Osakeanti 31. 12.

0,00

0,00 Aktieemission 31. 12.

Vararahasto 1. 1.

113 563,78

Muutos

0,00

Vararahasto 31. 12.

113 563,78

Edellisten tilikausien voitto 1. 1.

588 994,14

Osingonjako

0,00

Edellisten tilikausien voitto 31. 12.

588 994,14

Tilikauden voitto (-tappio)

331 030,49

Oma pääoma yhteensä

1 723 588,41

Voitonjakokelpoiset varat

920 024,63

113 563,78 Reservfond 1. 1. 0,00 Förändring 113 563,78 Reservfond 31. 12.

1 060 617,97 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 1. 1. 0,00 Dividendutdelning 1 060 617,97 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 31. 12.

-471 623,83 Räkenskapsperiodens vinst/-förlust 1 392 557,92 Eget kapital totalt 588 994,14 Utdelningsbara vinstmedel

11) Osakepääoma Osakkeenomistajat

11) Aktiekapital Aktieägare

Antal aktier

Andel

375 000,00

345 000,00 Vasa stad *

54,35 %

28,26 %

195 000,00

195 000,00 Korsholms kommun

28,26 %

Osakk. lkm

Osuus

Vaasan kaupunki *

54,35 %

Mustasaaren kunta

Vöyrin kunta

6,52 %

45 000,00

45 000,00 Vörå kommun

6,52 %

Maalahden kunta

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Malax kommun

4,35 %

Isonkyrön kunta

4,35 %

30 000,00

30 000,00 Storkyro kommun

4,35 %

30 000,00 Lillkyro kommun *

15 000,00 Korsnäs kommun

2,17 %

100,00 %

Vähänkyrön kunta *

Korsnäsin kunta

2,17 %

15 000,00

100,00 %

690 000,00

* Kuntaliitos Vaasa-Vähäkyrö 1. 1. 2013

* Kommunsammanslagning Vasa-Lillkyro 1. 1. 2013

12) Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä

Ackumulerade bokslutsdispositioner består av

poistoerosta.

1 591 318,67

1 468 973,03

2 191 269,68

1 933 708,27 Avsättn. för återställ. av gamla avstj.platsen

13) Pakolliset varaukset Vanhan kaatopaikan jälkihoitovaraus Uuden kaatopaikan jälkihoitovaraus

13) Avsättningar

675 576,49 2 866 846,17

14) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta

de ackumulerade avskrivningsdifferenserna.

659 044,48 Avsättn. för återställ. av nya avstj.platsen 2 592 752,75

14) Skulder, vilka förfaller senare än fem år 4 551 274,18

4 940 201,38 Skulder till kreditinstitut

94 370,00

0,00

Lisäykset

Vähennykset

683 632,06

15 212,88

0,00

698 844,94

0,00

169 275,99

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 1. 1.

Tilikauden poistot

Arvonalennukset

Kertyneet poistot ja arvon alennukset 31. 12.

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12.

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31. 12.

868 120,93

Hankintameno 31. 12.

Tilikauden investoinnit

773 750,93

Hankintameno 1. 1.

Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter

568 278,84

0,00

568 278,84

0,00

568 278,84

Maa-aluuet / Jordområden

1 917 982,08

0,00

6 382 343,09

0,00

431 213,39

5 951 129,70

8 300 325,17

0,00

534 382,15

7 765 943,02

Rakennukset/ Byggnader

1 349 407,19

1 382 002,39

0,00

5 989 233,47

0,00

271 972,35

5 717 261,12

7 371 235,86

0,00

545 609,95

6 825 625,91

Koneet ja kalusto/ Maskiner och inventarier

Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar

4 241 126,01

0,00

5 396 342,26

0,00

355 241,51

5 041 100,75

9 637 468,27

0,00

181 143,23

9 456 325,04

Muut aineell. hyödykkeet / Övriga mat. tillgångar

527 168,35

0,00

527 168,35

0,00

327 571,69

199 596,66

Keskeneräiset hankinnat / Pågående anskaffningar

4 204 684,53

0,00

4 204 684,53

0,00

3,00

4 204 681,53

Osakkeet ja osuudet / Aktier och andelar

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 1. 1.

Ackumulerade avskrivningar och värdeminskningar 31. 12.

1 349 407,19

Bokföringsvärde för maskiner och anläggningar i produktionen 31. 12.

13 010 518,19 Bokföringsvärde 31. 12.

0,00 Uppskrivningar

18 466 763,76

0,00 Värdeminskningar

1 073 640,13 Periodens avskrivningar

17 393 123,63

31 477 281,95 Anskaffningsutgift 31. 12.

1 683 080,02 Räkenskapsperiodens investeringar

0,00 Minskningar

1 683 080,02 Ökningar

29 794 201,93 Anskaffningsutgift 1. 1.

Yhteensä / Totalt

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET / IMMATERIELLA OCH MATERIELLA TILLGÅNGAR 31. 12. 2013

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

MUUT LIITETIEDOT

ÖVRIGA NOTER 2013

2012

Annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset

Givna panter och inteckningar givna som säkerhet för skuld

Velat

Skulder

Velat, jonka vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Rahoituslaitoslainat

Skulder, för vilka som säkerhet givits inteckning i fastighet 610 000,00

765 384,53

741 548,00

780 384,53

2 017 727,56

840 939,63

588 657,74

Velat, jonka vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys Rahoituslaitoslainat

Lån från kreditinstitut Skulder, för vilka som säkerhet givits företagsinteckning

Vakuudet

Lån från kreditinstitut

Säkerheter

Kiinteistökiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi Yrityskiinnitykset yhteensä joista pantattu lainojen vakuudeksi

Leasingvastuut

Fastighetsinteckningar totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån Företagsinteckning totalt av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Leasingansvar

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

341 612,71

229 481,24

Förfaller till betalning nästa räkenskapsperiod

Myöhempinä tilikausina maksettavat

652 546,85

518 808,65

Förfaller till betalning senare

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

Ansvarsförbindelser och andra ansvar

Johdannaiset Yhtiön johdannaiset käsittävät koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahoituslainojen kiinteä korko vaihtuvaksi koroksi. Puolet lainan määrästä on määritelty viideksi vuodeksi ja puolet kymmeneksi vuodeksi. Vertailukorko määritellään kuukauden välein. Nimellisarvo 31. 12. 2013: 1 081 179 €. Markkina-arvo 31. 12. 2013: -88 272 €.

Derivativ Bolagets derivativ omfattar ränteswap-avtal. Med ränteswap-avtalen byts den rörliga räntan för bolagets lån från penningsinstitut ut till en fast ränta. Halva lånebeloppet är fastställt förfem år och halva för tio år. Jämförelseräntanbestäms med en månads intervall. Nominellt värde 31. 12. 2013: 1 081 179 €. Marknadsvärde 31. 12. 2013: -88 272 €.

Saastunut mädätysjäämä N. 3 000 tn lietereaktorin mädätysjäämää on v. 2011 saastunut elohopealla, jolloin sitä ei voida hyödyntää. Saastuneen mädätysjäämän käsittelyn kustannukset arvioidaan nousevan n. 100 – 200 000 euroon.

Förorenad rötrest Ca 3 000 ton rötrest från slamreaktorn har år 2011 förorenats av kvicksilver, vilket innebär att det inte kan återvinnas. Behandlingen av den förorenade rötresten kommer att medföra kostnader om ca 100 – 200 000 €.

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Förteckning över använda bokföringsböcker

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Dagböcker Kassadagbok

Päiväkirja atk-tulosteena

Dagbok i adb-utskrift

Pääkirja Atk-tulosteena

Huvudbok Adb-utskrift

Tasekirja

Balansbok Inbunden

Sidottuna

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

BOKSLUTETS UNDERTECKNINGAR

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter

Mustasaari / Korsholm 18. 2. 2014

Håkan Anttila Puheenjohtaja / Ordförande

Gunbritt Tallbäck Varapuheenjohtaja / Viceordförande

Pertti Kautto

Jaakko Rinta

Arttu Uhlgren

Göran Westerlund

Dan Örndahl

Leif Åkers Toimitusjohtaja / Verkställande direktör

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

BOKSLUTSPÅTECKNING

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Över utförd granskning har idag avgivits revisionsberättelse.

Mustasaari / Korsholm 17. 4. 2014

Ernst & Young Oy Ab Kjell Berts, KHT/CGR päävastuullinen tilintarkastaja huvudansvarig revisor

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TUNNUSLUVUT (1.000 EUR)

2009

2010

2011

2012

2013

NYCKELTAL (1.000 EUR) Omsättning

Liikevaihto

8 656

9 609

10 356

11 316

11 489

Liikevaihdon muutos-%

-2,2 %

11,0 %

7,8 %

9,3 %

1,5 %

235

493

246

207

471

2,7 %

5,1 %

2,4 %

1,8 %

4,1 %

Liiketulos Liiketulos, % liikevaihdosta Nettotulos Nettotulos, % liikevaihdosta Investoinnit

-10

-67

-670

453

-0,1 %

-0,7 %

0,4 %

-5,9 %

3,9 %

Ändring i omsättning, % Rörelsevinst Rörelsevinst, % av omsättningen Nettoresultat Nettoresultat, % av omsättningen

1 396

1 485

2 016

997

1 683

Taseen loppusumma

15 136

16 502

17 606

18 258

15 884

Omavaraisuusaste, %

18,8 %

18,3 %

17,6 %

13,6 %

18,4 %

Soliditet, %

Oman pääoman tuotto-%

-0,4 %

-2,3 %

1,4 %

-24,4 %

16,7 %

Avkastning på eget kapital, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% Suhteellinen velkaantuneisuus, % Quick ratio

2,5 %

4,3 %

2,5 %

2,4 %

4,8 %

137 %

136 %

109 %

1,9

1,8

1,2

1,0

0,9

Investeringar Balansomslutning

Avkastning på investerat kapital, % Relativ skuldsättning, % Quick ratio

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT / FORMLER FÖR UTRÄKNING AV NYCKELTAL Nettotulos-% / Nettoresultat, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

liikevaihto / omsättning

Omavaraisuusaste, % / Soliditet, % oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä eget kapital + frivilliga avsättningar och avskrivningsdifferens minskat med kalkylmässig skatteskuld

x 100

taseen loppusumma - saadut ennakot / balansomslutning - erhållna förskott

Oman pääoman tuotto-% / Avkastning på eget kapital, % nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot) nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

x 100

oma pääoma + vapaaeht. varaukset ja poistoero laskennall. verovelalla vähennettynä (keskim. vuoden aikana) eget kapital + friv. avsättningar och avskrivningsdiff. minskat med kalkylmässig skatteskuld (i genomsn. under året)

Sijoitetun pääoman tuotto-% / Avkastning på investerat kapital, % Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksista Resultatet före extraordinära poster + ränte- och övriga finansiella kostnader + nedskrivningar på placeringar

x 100

taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset (keskim. vuoden aikana) balansomslutning - räntefria skulder - obligatoriska avsättningar (i genomsn. under året)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Relativ skuldsättning, % kokonaisvelat ( = vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakot) totala skulder ( = främmande kapital totalt + obligatoriska avsättningar - erhållna förskott)

x 100

liikevaihto / omsättning

Quick ratio rahoitusomaisuus / finansieringstillgångar lyhytaikaiset velat - saadut ennakot kortfristiga skulder - erhållna förskott

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINTARKASTUSKERTOMUS

REVISIONSBERÄTTELSE

Ab Stormossen Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Ab Stormossen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1. – 31. 12. 2013. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Till Ab Stormossen Oy:s bolagsstämma Vi har reviderat Ab Stormossen Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1. 1. – 31. 12. 2013. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhets¬berättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria.

Mustasaari, 17. huhtikuuta 2014

Korsholm den 17 april 2014

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Ernst & Young Ab CGR-samfund

Kjell Berts, KHT/CGR

Kaikkien aikojen jäte-ennätys! 96 prosenttia Stormossenin alueen yhdyskuntajätteestä meni viime vuonna hyötykäyttöön.

Alla tiders avfallsrekord! 96 procent av det kommunala avfallet på Stormossens område återvanns ifjol.

Ab Stormossen Oy Stormossvägen 56, 66530 Koivulahti puh. 010 320 7600, info@stormossen.fi www.stormossen.fi