VASEK - Vaasan seutu, Tuhansia onnellisia tarinoita by C2 Advertising

TUHANSIA

Vaasan seutu

Unescon maailman luonnonperintökohde

Mustasaari

Vöyri

Vaasa Vähäkyrö

Isokyrö

Laihia Maalahti

Korsnäs

020765

TUHANSIA

ALUSSA OLI MERI

Mikään muu luonnon elementti ei ole leimannut Vaasan

Vedenpinnan lasku voi tuntua kummalliselta aikana,

seutua yhtä voimakkaasti kuin meri. Vielä 500 vuotta

jolloin se on muualla maailmassa vaarassa kohota il-

sitten suuri osa nykyisestä Vaasasta oli veden peitossa.

mastonmuutoksen vuoksi. Maailmanlaajuisen läm-

Ulkomaankauppa on merestä nousseella seudul-

penemisen pysäyttämiseksi käydään paitsi poliittista

la verissä. Meri on luonut perustan alueen nykyisille,

myös teknologista kamppailua. Siinä Vaasan seutu on

poikkeuksellisen korkeille vientiluvuille ja vilkkaalle yrit-

globaali avainpelaaja – täällä kehitetään tuulija au-

täjyydelle. Sata vuotta sitten meri kuljetti koko joukon

rinkoenergiaa, energiatehokkuutta ja älykkäitä sähkö-

ihmisiä siirtolaisiksi Amerikkaan. Meri toi heidät myös

verkkoja.

takaisin. Tulijoilla oli mukanaan uusia ajatuksia ja uutta

Aivan samoin kuin Vaasan seudun luonto on jat-

osaamista hyödynnettäväksi liiketoiminnassa.

kuvassa muutoksessa maankohoamisen vuoksi, myös

Katsoessasi Vaasan seudulla merelle päin näet

seudun asukkaat ovat oppineet sopeutumaan muuttu-

geologisesti aivan vastasyntynyttä maisemaa. Nopea

vaan maailmaan. Ehkäpä se osaltaan selittää, miksi he

maankohoaminen on viime jääkauden jälkeen muovan-

kuuluvat maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon.

nut luontoa niin ainutlaatuisesti, että alue on hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle.

VERKOSSA. Ammattikalastajien määrä vähenee, mutta Tom Blom kulkee omaa polkuaan. Hän aloitti ammattimaisen kalastuksen muutama vuosi sitten ja myy saaliitaan joka lauantai Vaasan kalasatamassa. ”Olen vielä päivätöissä kirjapainossa, mutta kalastus on rakkain harrastukseni ja saan siitä näin peräti rahaakin. Nyt kun kaikki suuret investoinnit alkaa olla tehty, voin ehkä joskus tulevaisuudessa elättää itseni pelkällä kalastuksella.”

SISÄLTÖ Maailman onnellisinta väkeä

Vaasan seudun asukkailla ovat asiat harvinaisen hyvin.

Energia-alan moottori

Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä löytyy Vaasan seudulta.

Elävät kivet

Vaasan seudulla on Suomen ensimmäinen Unescon luonnonperintöalue, joka kasvaa 150 jalkapallokentän verran vuodessa.

Vaasan seudun asukkaat kuuluvat maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon. V채ite on toki rohkea, mutta se perustuu tilastollisiin faktoihin.

ONNEA! Tuoreella vaasalaisella Rimma Heinosella on odotettavissa pitkä ja hyvä elämä: länsirannikon naiset elävät pisimpään koko Suomessa. Rimma saa syntymälahjaksi kaksi kieltä, sillä Petra-äiti on ruotsinkielinen ja Arto-isä suomenkielinen. ”Meille oli tärkeää löytää lapselle molempiin kieliin sopiva nimi”, äiti Petra StenHeinonen kertoo.

Verkostot ovat vahvoja ja samanhenkisia yhteisoja on helppo loytaa. Mikä tekee ihmisestä onnellisen? Sitä flosoft, tiede-

Yllä oleva luettelo on mielenkiintoinen, koska se kuvaa

miehet ja tavalliset kuolevaiset ovat miettineet kautta

elämää ja todellisuutta Suomessa ja aivan erityisesti

aikojen. Myös OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityk-

Vaasan seudulla. Ensinnäkin useimmilla Vaasan seudun

sen järjestö) on miettinyt aihetta. Järjestö on laatinut

asukkailla on työpaikka, koska alueen työllisyystilanne

joukon tilastollisia muuttujia, joiden avulla voidaan selit-

on jo pitkään kuulunut maan parhaisiin. Pohjanmaan

tää, miksi ihminen on tyytyväinen elämäänsä.

työttömyysluvut ovat vuodesta 2009 saakka olleet koko

Bruttokansantuotetta käytettiin vuosikymmenien

Suomen alhaisimmat (Ahvenanmaata lukuun ottamat-

ajan tärkeimpänä mittarina arvioitaessa, mitkä maat ja

ta), ja jo aiemmin alue oli pitkään kansallisissa tilas-

alueet menestyivät hyvin. Yksinään BKT kertoo kuitenkin

toissa toisella sijalla.

aika vähän siitä, miten onnellisia me oikeasti olemme.

Hyvään työllisyyteen on lähinnä kaksi selitystä. Vaa-

Rahalla ei nimittäin voi ostaa onnea. Toki tulojen ja

san seudun talous on 2000-luvulla kasvanut huomat-

onnellisuuden välillä on yhteys, mutta vain tiettyyn ra-

tavasti muuta maata voimakkaammin. Kasvun veturina

jaan asti. OECD on Better Life Initiative -hankkeessaan

on vahva energiateknologiasektori, jonka ansiosta tääl-

luetellut hyvinvointia mittaavia tekijöitä. Niiden perus-

lä on paljon työpaikkoja tarjolla. Ja jollei pohjalainen

teella voidaan todeta, että ihmiset ovat yleensä onnelli-

satu löytämään työtä, on hänellä tapana työllistää itse

sia, jos heillä on

itsensä. Pohjanmaalla on enemmän yrityksiä asukasta kohti kuin missään muualla Manner-Suomessa. ►

- työpaikka - lyhyt työmatka - monia ja läheisiä ihmissuhteita - mahdollisuus viettää aikaa ulkona luonnossa - mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisöönsä 13

Mutta työ yksinään ei luo hyvinvointia – ratkaisevaa ar-

ystäviä, mutta muutamat seikat itse asiassa viittaavat

kipäivän sujumiselle on, ettei työmatka ole liian pitkä.

siihen, että ihmisten on täällä ehkä helpompi ystävystyä

Sanotaan, että vain alle kolmasosa eurooppalaisista on

toistensa kanssa. Verkostot ovat vahvoja ja samanhenki-

tyytyväisiä työn ja muun elämän tasapainoon. Monilla

siä yhteisöjä on helppo löytää.

työmatka haukkaa suuren osan vapaa-ajasta. Mutta ei

Vaasan seudulla – täällä useimmat ehtivät töihin 10 – 15

voimakas fanikulttuuri, joka yhdistää ihmisiä yli kieli- ja

minuutissa. Ja nekin, jotka asuvat maalla, ajavat yleensä

kuntarajojen. Vaasan Sportin yleisömäärät jääkiekko-

töihin alle puolessa tunnissa (ja nyt on siis kyse ruuhka-

otteluissa ovat tasolla, josta muut samantasoiset seurat

ajasta).

voivat vain haaveilla. Kotiotteluiden tunnelma on legen-

Vaikka seudulla asuu 110 000 ihmistä, asutus on

daarinen, ja kun edessä on ratkaiseva vierasottelu, fanit

levittäytynyt niin laajalle, että harvoin tuntuu ahtaalta.

vuokraavat kymmeniä linja-autoja lähteäkseen tuke-

Maailmassa ei liene montaa muuta paikkaa, jossa on

maan joukkuettaan.

yhtä helppo yhdistää mielenkiintoinen työ kansainväli-

sessä yrityksessä ja asuminen ainutlaatuisen luonnon

sä myös monella muulla tavalla. Elävä maaseutu ei ole

keskellä. Ja jos Vaasasta haluaa pistäytyä muualla, käy

Vaasan seudulla mikään klisee. Kaupunkia ympäröivät

sekin helposti. Vahvan vientiteollisuuden ansiosta lento-

monet elinvoimaiset kylät, joissa elää vahva yhdessä te-

liikenne on harvinaisen vilkasta: Vaasasta on suorat len-

kemisen meininki. Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa re-

not moneen Euroopan pääkaupunkiin.

vyyteattereissa ja kylämarkkinoissa. Muutama vuosi sit-

Otetaan nyt vaikkapa jääkiekko- ja jalkapalloseurojen

Jollei urheilu kiinnosta, yhteisöllisyyttä saa elämään-

ten MTV3 valitsi Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Sulvan

Yksinäisyys on länsimaissa verrattain tavallista, ja siksi

Suomen onnellisimmaksi kyläksi. Valinta perustui tilas-

laajat ja läheiset ihmissuhteet ovat onnellisuuden kes-

tollisiin tosiasioihin, esimerkiksi korkeaan työllisyyteen ja

keisiä ainesosia. Emme tietenkään voi väittää, että Vaa-

alhaiseen rikollisuuteen. Ja sulvalaiset itse – no, he olivat

san seudun asukkailla olisi muita suomalaisia enemmän

tietenkin sitä mieltä, että valinta osui täysin oikeaan. ►

KOTOILUA. Tv-ohjelmat onnistuvat harvemmin luomaan aivan uusia sanontoja. ”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” tarkoittaa, että jokin asia epäonnistui. Strömsössä kaikki ruoat, askartelut ja rakennushankkeet onnistuvat aina yhtä hienosti. Ruotsinkielistä lifestyle-ohjelmaa on kuvattu Vaasassa vuodesta 2002 saakka, ja se on ajan myötä noussut jo lähestulkoon kulttiasemaan. 15

Vaasan seudulla puhutaan suomen ja ruotsin lisäk-

puhuvat tai ymmärtävät toista kotimaista eikä ole ol-

si monia muita kieliä. Ulkomaalaisten osuus on Suo-

lenkaan epätavallista, että keskustelussa toinen puhuu

men suurimpia, ja he ovat aktiivisesti mukana seudun

suomea ja toinen ruotsia. Vaasan seutu on niitä harvoja

elinkeinoelämässä. Jos näet kadulla intialaisen, voit

alueita Suomessa, joissa kaksikielisyys on aitoa ja toi-

olla lähes varma, että hän on insinööri ja työskentelee

mivaa.

ABB:llä, Wärtsilässä tai jossain muussa energia-alan

yrityksessä.

Mitä johtopäätöksiä tästä kaikesta voi tehdä? Ehkä

Jos ulkomaalaisten viiden prosentin osuutta vä-

sen, etteivät onnelliset asukkaat elä missään kuplassa.

estöstä ei huomioida, on alueen ihmisistä puolet suo-

Alueella tehdään vähiten rasistisia rikoksia Suomessa

menkielisiä ja toinen puoli ruotsinkielisiä. Useimmat

ja sitä on vaikea tulkita muulla tavoin kuin, että ihmiset

Vaasan seudulla maailma on aina osattu kohdata avoimin mielin.

suhtautuvat avoimesti ja suvaitsevasti ympäristöönsä.

Muuttoaalto on viime vuosina kulkenut toiseen suun-

Ehkä voimme kiittää myös kaksikielisyyttä siitä, että

taan. Suotuisan taloustilanteen ansiosta Vaasan seu-

vihamielisten asenteiden on vaikeampi juurtua tänne.

dulle on muuttanut paljon enemmän ihmisiä kuin mitä

Maailman kohtaaminen avoimin mielin on Vaasan

on lähtenyt. Asukkaille itselleen väestönkasvu ei ole ol-

seudulla jo vanhastaan tuttua. Moni lähti täältä sata

lut yhtä suuri yllätys kuin joillekin muille. Tilastokeskus

vuotta sitten siirtolaiseksi Amerikkaan, ja sotien jälkeen

on viime vuosina kerta toisensa jälkeen joutunut kor-

useat lähtivät kokeilemaan onneaan Ruotsiin. Suuri osa

jaamaan ylöspäin kasvuennusteitaan Vaasan asukas-

myös palasi kotiin tuomisinaan uusia ajatuksia ja uutta

luvusta. ►

osaamista, jota voitiin hyödyntää liiketoiminnassa.

YHTEISÖLLISYYTTÄ. Tuhannet ihmiset vierailevat joka vuosi Stundarsin perinteisillä joulumarkkinoilla, jotka on järjestetty jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Stundars on vireä ulkoilmamuseo ja kulttuurikeskus, joka sijaitsee Suomen onnellisimmassa kylässä, Sulvalla.

Ihminen voi hyvin, kun han ruumiin lisaksi ravitsee myos sielua.

Onnellisuuteen vaikuttaa myös mahdollisuus viettää ai-

monet kaupunkilaiset yksinkertaisesti nappaavat sukset

kaa luonnossa. Vaasan seudulla luonto on jatkuvasti läs-

olalleen, kävelevät rantaan ja lähtevät hiihtämään lähes

nä ja ulottuvilla. Seudun pääkaupunki Vaasa on toki oikea

kotiportilta.

kaupunki, jossa väestöntiheys on suuri ja kadut noudat-

Aidon hyvinvoinnin saavuttamiseksi täytyy ruumiin

tavat klassista ruutukaavaa, mutta luonto luuraa aina

lisäksi ravita myös sielua. Suomen kaupungeista Vaasa

nurkan takana. Se muistuttaa usein itsestään raikkaa-

sijoittaa eniten rahaa kulttuuriin. Täällä on kaksi ammat-

na merituulena kaupungin leveillä puistokaduilla (joiden

tilaisteatteria, suomenkielinen ja ruotsinkielinen, joiden

tarkoituksena oli alun perin vähentää tulipalon vaaraa;

kävijämäärä on yhteensä runsaat 100 000 katsojaa vuo-

läksy oli opittu vuoden 1852 tulipalon jälkeen).

dessa. Jokainen asukas aina vauvasta vaariin käy siis

Veneretkelle lähtiessään ei tarvitse muuta kuin kä-

keskimäärin kerran vuodessa teatterissa. Vaasalla on

vellä omalle venepaikalle rantaan, ja jos haluaa mennä

lisäksi oma kaupunginorkesteri ja useita taidemuseoi-

metsään, on sekin lähes kulman takana. Kävelyetäi-

ta. Taidenäyttämö on Suomen vireimpiä, ja siitä voimme

syydellä keskustasta on useita hiekkarantoja, ja jäällä

kiittää kolmea suurta mesenaattia – Frithjof Tikanojaa,

hiihtäminen on talvella erittäin suosittua. Totta tosiaan,

Simo Kuntsia ja Karl Hedmania. ►

ANTELIAS MESENAATTI. Liikemies ja intohimoinen taidekeräilijä Simo Kuntsi kokosi elinaikanaan suuren määrän teoksia. Vaasan modernin taiteen museo kantaa nykyään hänen nimeään.

STREETJAZZ & SHOWDANCE. Ida Jousmäki ja Jenna Koivuranta voittivat nuorina hiphop-duon Suomen mestaruuden. Asuttuaan ulkomailla ja Helsingissä he palasivat kotikaupunkiinsa ja perustivat tanssikoulun.” Tanssikoulu Kipinän toisena toimintavuonna meillä oli jo tuhat oppilasta ja kaksikymmentä opettajaa. Toki tiesimme, että tanssikoululle olisi kysyntää, mutta emme ikinä olisi uskoneet kaiken sujuvan näin hienosti.”

Onnea on saada viettaa aikaa luonnossa. 24

JUHLAVAA. Vaasa on aito vanha kaupunki, jonka kadut noudattavat klassista ruutukaavaa. Komea kaupungintalo rakennettiin vuosina 1879 – 1883.

OPISKELIJOITA JOKA LÄHTÖÖN. Jos Vaasan katukuva vaikuttaa yllättävän nuorelta, se ei ole sattumaa – joka viides asukas opiskelee korkeakoulussa.

12 000 opiskelijaa opiskelee kolmella kielella seitsemassa korkeakoulussa. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä ihmisten onnelli-

he elävät pisimpään koko maassa. Naiset elävät Poh-

suuteen liittyy myös heidän mahdollisuutensa vaikuttaa

janmaalla keskimäärin 83,8-vuotiaiksi, mikä on Suomen

lähiympäristöönsä, esimerkiksi osallistumalla politiik-

ennätys. Väki on myös terveempää kuin muualla maassa.

kaan, kirjoittamalla yleisönosastoille tai miten nyt kukakin haluaa mielipiteensä ilmaista. Poliittinen elämä on

Amerikkalainen aikakauslehti Newsweek valitsi kesällä

harvinaisen aktiivista Vaasan seudulla. Siitä osoitukse-

2010 Suomen maailman parhaaksi maaksi. Valinta pe-

na ovat maan korkeimpiin kuuluneet äänestysprosentit

rustui useisiin tekijöihin, esimerkiksi koulutusjärjestel-

viimeisimmissä vaaleissa.

mään, terveydenhoitoon, elämänlaatuun, talouteen ja

Vaasa on myös vilkas opiskelukaupunki, ja peräti

poliittisiin oloihin. Suomi ei ollut ensimmäistä kertaa täl-

kolmasosalla asukkaista on korkeakoulututkinto. Joka

laisen listan kärkisijalla. Usein kilpailukykyä, tasa-arvoa

viides kadulla vastaan tuleva opiskelee korkeakoulussa.

tai vastaavaa mitattaessa Suomi sijoittuu kärkeen

Kampusalueet sijaitsevat lähellä keskustaa, ja se antaa

muiden Pohjoismaiden kanssa.

leimansa koko kaupunkikuvaan. Vaasa on yliopistokaupunki sanan todellisessa merkityksessä.

Ja millä seudulla Suomessa olikaan alhaisin työttömyys, missä ihmiset elävät pisimpään ja missä talous

Vaikka aluksi totesimme, ettei raha tee ihmistä on-

kuuluu maan vahvimpien joukkoon? Tosiasia on, että

nelliseksi, tuskin se tekee onnettomammaksikaan. Kes-

riippumatta minkä myönteisen tilastomuuttujan sitten

kivertoasukas ansaitsee Vaasassa lähes saman verran

valitseekaan, Vaasan seutu sijoittuu kärkeen. Jos siis

kuin keskivertohelsinkiläinen, mutta täällä käteen ja

Vaasan seutu on Suomen vahvimpia alueita ja Suomi

käyttöön jää huomattavasti enemmän. Asuntojen hin-

koko maailman parhaimpia maita, se ei kai voi tarkoit-

tataso on nimittäin vain puolet Helsingin tasosta.

taa enempää tai vähempää, kuin että Vaasan seutu on

Seudun asukkaiden hyvinvoinnista kertoo myös, että

yksi maailman parhaimpia paikkoja. ●

RATSASTAVA PROFESSORI. Pirjo Laaksonen työskentelee Vaasan yliopistossa markkinoinnin professorina. Hän asuu maalla 20 minuutin matkan päässä Vaasan keskustasta yhdessä perheensä ja Leroy-hevosensa kanssa. Laaksonen ratsastaa lähes päivittäin. ”Tällä seudulla voi yhdistää tavoitteellisen ratsastusharrastuksen muuhun elämään. Olen harrastanut kouluratsastusta 11-vuotiaasta saakka ja parasta on, että lajissa voi kehittyä vielä tässäkin iässä.”

ENERGIAALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymä. Täällä tuotetaan kaikkea nykyaikaisista voimaloista ja energiatehokkaista sähkömoottoreista aina tuulija aurinkovoiman komponentteihin. Kaiken takana on eräs amerikansiirtolainen nimeltään John Wickström.

Vaasan seudulla 10 000 ihmistä lähtee joka päivä töihin kirjaimellisesti pelastamaan maailmaa. He työs-

EnergyVaasa

kentelevät 120 energiateknologiaan erikoistuneessa

•

120 yritystä

yrityksessä. Yhteensä 800 työntekijää tutkii ja kehittää

•

10 000 työntekijää, 1/4 Suomen energia-alan työvoimasta

energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa, ja monet ovat omalla erikoisalallaan maailman johtavia asian-

•

n. 4 miljardia euroa

tuntijoita. Vaasan seudulla on Pohjoismaiden suurin ener-

•

Viennin osuus yli 70%

giateknologiaosaamisen keskittymä, joka kasvaa no-

•

12% Suomen koko teknologia-

peasti. Vuonna 2020 energia-alan yritykset voivat työl-

viennistä (Vaasan seudun väestö

listää seudulla jopa 20 000 henkeä.

muodostaa 2% Suomen väestöstä) •

Esimerkkialoja:

2010-lukua leimaa maailmanlaajuinen kamppailu il-

sähkömoottorit, voimalat,

mastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kamppailua ei yh-

tuulija aurinkovoiman

tään helpota, että maailma tarvitsee enemmän energi-

ratkaisut, sähkönjakelu,

aa samalla, kun nykyiset energiavarat ehtyvät ja hinnat

älykkäät sähköverkot

nousevat. Haasteet ovat osin poliittisia, mutta yhtä paljon on kyse myös uusien teknologisten ratkaisujen löytämisestä. 2010-luvulla globaalin kehityksen moottorina ovat kaupunkiseudut, jotka toimivat melko itsenäisesti riippumatta kansallisvaltioista ja niiden pääkaupungeista. Kaupunkiseutujen kasvu ja energiateknologian kysynnän kasvu ovat kaksi megatrendiä, joiden vaikutuksesta Vaasan seutu otti 2000-luvulla jättiharppauksen eteenpäin. Energiateknologiakeskittymän ansiosta seudulla on Suomen paras työllisyystilanne ja myös talous ja vienti kasvavat nopeimmin. ► 32

Yhteenlaskettu liikevaihto

Energiakeskittyman tyontekijat auttavat pelastamaan maailmaa kasvihuoneilmiolta. 33

Jotta ymmärtäisimme, mistä kaikki alkoi, meidän pitää

set, oli hänkin lähtenyt nuorena Amerikkaan ja oppinut

siirtyä yli sata vuotta ajassa taaksepäin. Vaasa on aina

siellä kaiken tarvittavan uudesta tekniikasta ja mootto-

ollut yksi Suomen johtavia teollisuuskaupunkeja. Täällä

reista. Wickström oli muun muassa osallistunut maa-

on toiminut monenlaisia yrityksiä puuvillatehtaasta ja

ilman ensimmäisten autojen rakentamiseen Chicagos-

höyrymyllystä sokeri- ja saippuatehtaaseen.

sa. Palatessaan Vaasaan vuonna 1906 nuori insinööri

Energiateknologisen osaamisen juuret yltävät aina 1880-luvulle asti, jolloin Wasa Mekaniska Verkstad

perusti Jakob-veljensä kanssa moottoritehtaan, ensimmäisen laatuaan Suomessa.

aloitti vesiturbiinien rakentamisen. Eräs tapahtuma 1900-luvun alussa oli kuitenkin tätäkin merkittävämpi.

John Wickström oli monella tapaa tyypillinen Vaasan

Kauniina kesäpäivänä vuonna 1906 vaasalaiset par-

seudun edustaja. Meri on kuljettanut ihmisiä maailmal-

veilivat rannassa nähdäkseen omin silmin mullistavan

le ja meri on tuonut heidät jälleen takaisin, kun koti-

uutuuden: moottorilla ja potkurilla varustetun kalasta-

ikävä on käynyt liian suureksi. Meri on tuonut tänne uu-

javeneen.

sia ihmisiä tuoreine ajatuksineen ja meri on kuljettanut

Ihmisiä ei ole helppo kosiskella Vaasan seudulla, eikä ylipäänsä koko Pohjanmaalla. Itsenäiset ja tasavertai-

John Wickströmin ja hänen moottoritehtaansa ta-

set talonpojat ovat aina suhtautuneet epäluuloisesti

rina kertoo paljon Vaasan seudun yrittäjähenkisyydestä

ylhäältä tuleviin käskyihin. Uutuuksiin uskotaan vasta,

ja ihmisistä. Yhtäläisyydet nykypäivään ovat selvästi

kun itse nähdään niiden toimivan. Niinpä moottoroidun

nähtävissä. Nykyään kaivataan energiaa säästäviä rat-

kalastajaveneen ympärille oli kerääntynyt epäuskoinen

kaisuja, kun taas sata vuotta sitten tarvittiin ratkaisuja,

joukko katsojia. Saattoiko moottori todella saada ve-

jotka helpottivat ihmisten liikkumista ja korvasivat li-

neen kulkemaan nopeammin kuin airopari?

hasvoimaa konevoimalla. Yritteliään asenteen ansiosta

Puoli tuntia myöhemmin epäilyt olivat hälvenneet.

uudet ideat saapuvat Suomeen usein Vaasan seudun

Moottorivene oli 25 minuutissa kulkenut matkan, joka

kautta, eikä kyse ole pelkästään teollisuudesta. Turkis-

olisi soutaen vienyt puolitoista tuntia.

tarhat ja kasvihuoneet ovat esimerkkejä entisaikojen

Venettä kuljetti moottorin suunnittelija, 36-vuotias John Wickström. Kuten monet muut sen ajan pohjalai34

vientituotteita uusille markkinoille.

uutuuksista, jotka pohjalaiset ovat tuoneet maahan ja jotka nykyään pitävät maaseutua elävänä. ►

MOOTTOREISTA AURINKOVOIMAAN. Vuodesta 1993 asti taajuusmuuttajia valmistanut Vacon on löytänyt uuden liiketoimintaalueen aurinkovoimasta. Ari-Jussi Uunila asensi aurinkopaneelit Vaconin tehtaan katolle.

GLOBAALI TYÖKENTTÄ. Diplomi-insinööri Katariina PukkilaPalmunen on yksi monista Vaasan seudulle muuttaneista teknologiaasiantuntijoista. Hän tuli johtajanpaikalle Wärtsilään huipputyöpaikasta Helsingistä ja toimii nykyään KGN Tool Oy:n toimitusjohtajana. KGN Tool on osa alueen energiakeskittymää, johon kuuluu yli 100 globaalisti suuntautunutta yritystä. ”Olin aina uneksinut oman tehtaan johtamisesta ja nyt unelma on käynyt toteen.”

MYÖTÄTUULTA. The Switch on energiakeskittymän uusimpia yrityksiä. Tuulivoima on tärkeä uusi ala, jonka liikevaihto on kivunnut Vaasan seudulla jo 400 miljoonaan euroon.

Löytyy myös muita selityksiä energiakeskittymän syn-

giatehokkuus. Wärtsilä sai lopullisen kansainvälisen

tymiselle juuri Vaasan seudulle. Vaasan vahvat perin-

läpimurtonsa legendaarisen Vaasa 32 -moottorinsa

teet teollisuuskaupunkina, ammattitaitoiset työnteki-

ansiosta, joka kävi raskaalla polttoöljyllä toisin kuin

jät ja suojaisa sijainti länsirannikolla takasivat Vaasalle

useimmat muut moottorit. Raskas polttoöljy oli halpaa

aseman haluttuna sijoittumispaikkakuntana 1900-

ja säästi varustamoiden varoja 1970-luvun energia-

luvun levottomina vuosina. Seudun kaksi suurinta yri-

kriisin jälkeen.

tystä, Wärtsilä ja ABB kasvoivat Vaasassa toisen maail-

mansodan seurauksena.

Wärtsilän voimin. Yhtiön nopeimmin kasvava segment-

ti on moottorikäyttöiset voimalat, jotka täydentävät

Wärtsilä oli vuonna 1936 ostanut Onkilahden Ko-

nepajan ja päätti sodan aikana investoida enemmän

Nykyään joka kolmas laiva maailman merillä seilaa

erinomaisesti aurinko- ja tuulivoimaa.

Länsi-Suomeen. ABB:n edeltäjä Strömberg valmisti sähköteknisiä laitteita Helsingissä sodan puhkeamisen

Tapa, jolla Wärtsilä kehitti oman moottorinsa, on erit-

aikoihin. Yritys halusi strategisesti turvallisemmalle

täin hyvä esimerkki siitä, miten Vaasan seudulla toimi-

tehdaspaikkakunnalle sodan melskeiden keskeltä ja

taan. Uusia suuria keksintöjä on täällä tehty harvoin,

siirsi osan tuotannostaan Vaasaan. Tehdasalue tunne-

mutta yritykset ovat kansainvälistä huipputasoa uuden

taan nykyisin nimellä Strömberg Park.

teknologian soveltamisessa. Aivan kuten John Wickström aikoinaan.

Tärkeä käännekohta osui vuoteen 1954, kun Wärtsilä

Tämä saattaa olla syy siihen, että monet ener-

alkoi valmistaa dieselmoottoreita Vaasassa. Niitä val-

giateknologiayritykset ovat sijoittaneet keskeisiä osia

mistettiin ensin lisenssillä, mutta yrityksen insinöörit

tuotekehityksestään Vaasaan. Yksi niistä on Wärtsilä,

eivät olleet tyytyväisiä tekniseen laatuun ja he alkoivat

toinen on ABB. Molemmat investoivat Suomessa No-

kehittää omia malleja. Wärtsilän uuden dieselmoot-

kian jälkeen eniten varoja tutkimukseen ja kehittämi-

torin tunnusomaisin piirre oli sen huomattava ener-

seen. Se kertoo jotain Vaasan seudun merkityksestä. ► 39

Meri on kuljettanut ihmisia maailmalle ja meri on myos tuonut heidat takaisin uusine ideoineen. Globaali ABB-konserni tuli Vaasaan vuonna 1988, kun se osti Strömbergin toiminnot, jotka olivat jo aiempina vuosina käyneet läpi joukon fuusioita. Strömbergin Vaasan tehtaat saivat kaupan jälkeen käyttöönsä globaalin myyntiverkoston. Tänä päivänä ABB on muun muassa maailman joh-

kova työmoraali on meillä selkäytimessä. Vuonna 1989 perustettiin VEO, joka toimittaa automaatio- ja sähköistysratkaisuja. Vuonna 1993 alkoi Vaconin perustamisen myötä varsinainen menestystarina. Yritys on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut maailmanlaajuisesti tärkeäksi

tava älykkäiden sähköverkkojen (smart grids) kehittäjä

taajuusmuuttajien

ja tämän teknologian globaali tuotekehitys on sijoitettu

avulla sähkömoottoreista saadaan energiatehokkaam-

Vaasaan.

pia. Vacon on nykyään pörssiyhtiö ja tärkeä toimija sekä

ABB on myös johtava sähkömoottoreiden valmistaja,

valmistajaksi.

Taajuusmuuttajien

tuulivoima- että aurinkovoimateollisuudessa.

mikä on todella tärkeä alue EU:n energiatehokkuustavoitteita ajatellen. Peräti kolmasosa kaikesta maapal-

2000-luvulla ympäristöpolitiikan vaatimukset ja maail-

lolla tuotetusta sähköstä kuluu sähkömoottoreihin. Mitä

man kasvava energiantarve ovat vieneet liiketoimintaa

energiatehokkaampia moottorit ovat, sitä paremmin

eteenpäin. Siinä missä perinteikkäät yritykset kuten

pystytään hillitsemään kasvihuoneilmiötä.

Wärtsilä ja ABB ovat asteittain muuttaneet suuntaa, uudet yritykset ovat heti asettaneet tavoittensa kohti uu-

Energiateknologinen osaaminen Vaasan seudulla oli

siutuvaa energiatuotantoa tai energiatehokkuutta.

1990-luvulla niin mittavaa, että se alkoi poikia uusia

Tuuli- ja aurinkovoimateollisuudelle generaattoreita

yrityksiä, jotka kehittivät omaa teknologiaansa. Pohjan-

ja täystehomuokkaimia valmistava The Switch perus-

maalla onkin eniten yrityksiä asukasta kohti Suomessa,

tettiin vuonna 2006 ja uuden sukupolven suoravetoisia

ja Vaasan seutu on aina ollut yrittäjähenkistä seutua.

tuuliturbiineja kehittävä Mervento vuonna 2008. ►

Kynnys oman yrityksen perustamiseen on matala, ja

MODERNIA TEKNIIKKAA. Suomen ensimmäinen moottori valmistettiin Vaasassa sata vuotta sitten ja edelleen seudulla valmistetaan moottoreita. Kuvassa ABB:n uusin lippulaivatuote. Energiatehokas 11 kW:n moottori voi vuositasolla vähentää hiilidioksidipäästöjä 1,1 tonnia.

Energiateknologian historiaa ja seudun erityispiirteitä ”Terva oli 1700-luvulla Suomen ensimmäinen ja tärkein vientituote. Tervaa vietiin Pohjanmaalta ja se toi mukanaan kaupankäynnin, merenkulun ja laivanrakennuksen kulttuuria. Suomelle tärkeä metsäteollisuus ei koskaan noussut Vaasan seudulla vallitsevaksi, koska metsät oli hakattu tervaksi ja puutavaraksi. Sen sijaan kaupunkiin syntyi monipuolista muuta teollisuutta ja kyliin vahva pienyrittäjyyden ja maaseutuelinkeinojen perinne. Tervanpolton aika oli ensimmäinen pitkä kehitysaalto, ja pohjalainen pienyritysten ja monen teollisuusalan malli oli toinen pitkä aalto. Energiateknologian kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi energia kantaa nyt kolmatta aaltoa useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.” Hannu Katajamäki, aluetieteen professori, Vaasan yliopisto.

1880 Vaasan konepaja valmistaa vesiturbiineja.

1906 Veljekset Wickströmin moottoritehdas käynnistää Vaasassa moottoreiden valmistuksen ensimmäisenä Suomessa.

1880 Energiateknologian alku. Kekseliäät ja yritteliäät asukkaat muodostavat seudun vahvuuden.

1940-luvulla Strömbergin generaattoreiden, moottoreiden ja muuntajien valmistus siirretään Vaasaan.

1936 Onkilahden konepaja siirtyy osaksi Wärtsilää.

1954 Wärtsilä alkaa valmistaa dieselmoottoreita Vaasassa.

1940 Alueen vahvuus muodostuu osaamisesta ja tehokkaasta tuotannosta.

1988 Strömbergistä tulee osa globaalia ABBkonsernia.

Ennuste: 20 000 työpaikkaa

10 000 työpaikkaa

5 000 työpaikkaa

2000-luvun alussa maailman mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän energiatehokkuuteen, puhtaaseen energiatuotantoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

1993 Vacon aloittaa taajuusmuuttajien valmistuksen.

2006 Kolme innovatiivista yritystä (Rotatek Finland, Verteco ja Youtility) yhdistää voimansa. Tuloksena syntyy The Switch, joka toimittaa tekniikkaa tuulija aurinkovoimaloihin.

2000 Teknologian tehokkaasta hyödyntämisestä muodostuu alueen vahvuus.

Energiateknologiakeskittymässä yli 20 000 työpaikkaa

Vuosina 2004 - 2010 energiateknologiakeskittymän työntekijämäärä kasvaa 5000:sta 10000:een. Suuri osa työskentelee teknisissä ammateissa. Energiakeskittymässä on: • yli 120 yritystä • yli 4 miljardin euron yhteenlaskettu liikevaihto • viennin osuus yli 70 % • n. 12 % Suomen tekniikan teollisuuden kokonaisviennistä

2010

2020

Ratkaisuja globaaliin ilmastonmuutokseen ja lisääntyvään energiantarpeeseen.

INTIALAISET PALUUMUUTTAJAT. Intialainen Munish Maggon tuli aikoinaan Vaasaan opiskelemaan. Työskenneltyään useita vuosia ulkomailla hän ja hänen vaimonsa Manu päättivät muuttaa takaisin Vaasaan. Molemmat työskentelevät nyt ABB:llä. ”Arvostamme rauhallisuutta ja turvallisuutta ja että poikamme voi mennä yksin pyörällä kouluun. Kaikista kaupungeista, joissa olemme asuneet, Vaasa on ainut, josta olemme ostaneet asunnon. Se kertoo aika paljon.”

Vientiyritysten lukumaara asukasta kohden on Suomen suurin, ja 70 % tuotannosta menee vientiin.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Vaasan seutu on Suomen

vista johtamismalleista lähtee siitä, että yrityksen kan-

johtavaa vientialuetta: 70 % tuotteista ja palveluista

nattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja ulkoistaa muu

menee vientiin. Lisäksi vientiyritysten määrä henkeä

toiminta. Yrittäjähenkisellä Vaasan seudulla on helppo

kohti on suurin Suomessa ja myös viennin arvo asu-

rakentaa joustavaa yhteistyötä naapuritalon alihankin-

kasta kohti on huipputasoa.

tayrityksen kanssa.

Kaikki Vaasan johtavat yritykset toimivat vahvas-

Suurimpien yritysten, kuten Wärtsilän ja ABB:n ym-

ti Kiinan markkinoilla ja tuotekehitys tehdään täysin

pärille on kasvanut vahvoja alihankkijoita, jotka nekin

maailmanmarkkinoiden ehdoilla, esimerkiksi tuulija

ovat kansainvälistyneet. Tilaajat asettavat tiukkoja

aurinkovoiman saralla.

vaatimuksia, ja ne täyttävällä tavarantoimittajalla on

Suomen koko teknologiaviennistä 12 % on peräisin

hyvät mahdollisuudet löytää myös muita globaaleja

Vaasan seudulta, vaikka vain 2 % väestöstä asuu tääl-

asiakkaita. Monet energiakeskittymän alihankkijoista

lä. Energiateknologiaviennistä Vaasan seudun osuus

ovat nykyään itsekin vientiyrityksiä, kuten esimerkiksi

on lähes kolmasosa. Aiheellisesti voidaan sanoa, että

Mapromec, Leinolat Group ja Österberg Group.

Vaasan seutu on kiihkeästi uutta Nokiaa etsivässä Suomessa noussut yhdeksi viennin moottoreista.

Voimakkaasti kasvanut Citec perustettiin vuonna 1984, jolloin se teki teknistä suunnittelua Wärtsilälle. Nykyään Citec tarjoaa suunnittelupalveluja ja teknistä

Vaasan seudulle, samoin kuin muullekin Pohjanmaalle,

dokumentaatiota monille globaaleille suurasiakkaille.

on leimallista vahva luottamus yksilöiden, mutta myös

Vahva alihankkijaverkosto on suureksi hyödyksi myös

yritysten välillä. Asiakassuhteet ja kumppanuudet ovat

uusille yrityksille, jotka haluavat käynnistää toimintan-

usein pitkiä ja vakaita. Se luo tervettä pohjaa nykypäi-

sa Vaasan seudulla. ►

vän teollisuudelle tyypillisille verkostoille. Yksi vallitse45

Vaasan seudun 10 000 energia-alan asiantuntijaa

ten ilmastopolitiikan kehityssuunnista. Öljy kallistuu

työskentelee joka päivä aikamme suurten haasteiden

kallistumistaan, samoin sähkö. Tarvitsemme yhä pa-

ratkaisemiseksi. Energiateknisen osaamisen kysyntä

rempia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi

jatkuu mittavana, ja poliittisena kannustimena on EU:n

sekä uusia kestäviä tapoja energian tuottamiseen.

ilmasto- ja energiaohjelma 20-20-20. Vuonna 2020

kasvihuonekaasujen päästöjä on oltava 20 % vähem-

Vaasan seudun vahvuus on siinä, että useat keskisuuret

män kuin vuonna 1990, energiasta 20 % on tuotettava

globaalit yritykset ovat liittyneinä samaan osaamis- ja

uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuuden on

teknologiaperustaan, jota alueen korkeakoulut vielä

noustava 20 %. Eivätkä vaatimukset tähän lopu; suun-

vahvistavat.

nitteilla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita.

Tämän ansiosta Vaasa eroaa useimmista muista

Edistyksellistä energiateknologiaa tarvitaan kipeästi

Suomen kaupunkiseuduista, jotka ovat joko rakentu-

joka tapauksessa riippumatta tulevien vuosikymmen-

neet yhden ainoan suuryrityksen ympärille tai joiden

osaamispohja on hajanainen.

Seudun, joka auttaa pelastamaan maailmaa kasvi-

Klusterimainen elinkeinorakenne, johon kuuluu

huoneilmiöltä, on tietenkin myös itse hoidettava ener-

kymmenkunta riittävän suurta itsenäisesti selviävää

giahuoltonsa kestävien periaatteiden mukaisesti. Kun

yritystä, auttaa Vaasan seutua varautumaan paremmin

Vaasa järjesti asuntomessut vuonna 2008, uudella

suhdannevaihteluja vastaan. Vaasassa toimivat yliopis-

asuinalueella esiteltiin ainutlaatuinen ympäristöystä-

tot ja korkeakoulut suuntautuvat yhä enemmän ener-

vällinen talojen lämmitysratkaisu. Lämpö kerätään me-

giateknologiaan, ja täällä tutkintonsa suorittavat löytä-

renpohjasta ja energiaa tuotetaan myös läheisen van-

vät yleensä nopeasti työtä opiskelupaikkakunnaltaan.

han kaatopaikan kaasuista.

Suhteessa väestömäärään Vaasassa on erittäin

paljon opiskelijoita. Kasvavat kansainväliset yritykset

henevät voimakkaasti, kun Westenergyn jätteenpoltto-

houkuttelevat lisäksi nuoria aikuisia seudulle muualta

laitos alkaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Samalla

Suomesta ja muista maista, mistä seuraa positiivinen

otetaan käyttöön maailman ensimmäinen biopolttoai-

väestönkehityksen kierre. Lapsiperheet ja nuoret aikui-

neen esikaasutuslaitos paikallisessa Vaskiluodon Voi-

set houkuttelevat alueelle mielenkiintoisia palveluja ja

man voimalassa. ●

Vuoden 2013 aikana seudun hiilidioksidipäästöt vä-

kauppoja, jolloin alueesta tulee vieläkin elävämpi. 47

Vaasan seudulla on puoli maailmaa: taalla asuu vakea yli 100 maasta.

Vaasan seudun pinta-ala kasvaa joka vuosi satojen jalkapallokenttien verran maailman nopeimpiin kuuluvan maankohoamisen ansiosta. Ainutlaatuinen ilmiö on päässyt Unescon maailmanperintöluetteloon.

Seudulla ensi kertaa vieraileva panee yleensä heti mer-

paksuimmillaan (2 – 3 kilometriä) juuri nykyisen Poh-

kille maiseman avaruuden ja tasaisuuden. Aivan kuin

janmaan yllä. Jään sulettua noin 10 000 vuotta sitten

maa olisi jäänyt jättimäisen tiejyrän alle. Kun kävijä

maankuori alkoi nousta ylöspäin, koska jääpeite oli

kääntää katseensa merelle, hän huomaa sen valtavan

työntänyt sitä alaspäin pitkän aikaa. On kiehtovaa, että

kivikkoisuuden. Ulkopuolisesta voi olla lähes käsittä-

maa jatkaa edelleen nousuaan merestä 8 – 9 millimet-

mätöntä, miten ylipäänsä on mahdollista kulkea näissä

rin vuosivauhtia. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta

vesissä, joissa on tuhansittain ja taas tuhansittain ki-

kun maisema on tasaista, tämä nousuvauhti merkitsee

viä. Joka talvi jäät siirtelevät osaa kivistä, jotka keväällä

aika montaa hehtaaria uutta maata vuosittain.

ilmaantuvat esiin aivan uusilla paikoilla. Veneväylät ja

merikortit vanhentuvat nopeasti, ja ne joudutaan laati-

nuorimpia maisemia koko maapallolla. Useimmat me-

maan ja piirtämään uusiksi tämän tästä. Merenkurkun

rellä näkemäsi saaret ja luodot ovat geologisessa mie-

saaristo ei suotta ollut huonossa maineessa entisajan

lessä aivan untuvikkoja. Maisema on jatkuvassa muu-

merenkulkijoiden parissa.

toksessa: uusia kiviä nousee merestä, saaret kasvavat

Merenkurkun saaristo on maankohoamisen vuoksi

kiinni mantereeseen ja laitureita on siirrettävä yhä kauKivet samoin kuin avoin, laakea maisema ovat seura-

emmas. Maisema ehtii ihmisiän aikana muuttua niin

usta viime jääkaudesta, jolloin koko Pohjois-Euroop-

paljon, että vanhoista kuvista on enää vaikea tunnistaa

pa oli paksun jääkerroksen peitossa. Jää oli kaikkein

paikkoja samoiksi. ►

AVARAT MAISEMAT. Isoja peltoja voi talvisin käyttää muuhunkin kuin maanviljelyyn. Kuvassa leijalautailua Söderfjärdenin pelloilla. Alue syntyi 500 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin iskeydyttyä maahan.

GEOLOGINEN IHME. Merenkurkun saariston luodot ovat niin nuoria, että ne ovat geologisessa mielessä vielä aivan untuvikkoja. Tämän pikku mökin nimi on Nippon – talon rakentanut merimies sai idean nimeen purjehtiessaan Japanin vesillä.

Merenkurkun saaristo • Hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

vuonna 2006

• Ainutlaatuinen, jääkauden

muokkaama maisema

•

8 – 9 millimetrin vuotuinen

maankohoamisvauhti kuuluu

maailman nopeimpiin

• Alue kasvaa 150 jalkapallokentän

verran vuosittain

Maankohoamisilmiö on niin ainutlaatuinen, että Me-

sen kivikkoisen osuuden halki. Silloin Thorsell yhtäkkiä

renkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailman-

nousi seisomaan, nosti kiikarit silmilleen ja hetken hil-

perintöluetteloon vuonna 2006. Alue on ainut suoma-

jaisuuden jälkeen huudahti: ”Kuin toiselta planeetalta!”

lainen luontokohde Unescon listalla, hyvässä seurassa

Maailmanperintöalue sijaitsee suurelta osin Raip-

esimerkiksi Galápagossaarten, Australian ison valliriu-

paluodon saaressa, jonka yhdistää mantereeseen Suo-

tan ja Teneriﬀan Teide-tulivuoren kanssa.

men pisin silta. On siis täysin mahdollista asua keskellä

Merenkurkun saariston saaminen listalle oli pitkä,

maailmanperintöaluetta ja samalla työskennellä kan-

lähes 20 vuotta kestänyt prosessi. Se onnistui lopulta

sainvälisessä suuryrityksessä Vaasassa. Maailmanpe-

osittain siksi, että alue jakaa nimityksen Ruotsin Kor-

rintöön tutustuville on tarjolla näköalatorni, opastettu-

kean Rannikon kanssa, joka oli jo aiemmin hyväksytty

ja retkiä ja erinomaisia vaellusreittejä.

Unescon listalle. Kohde on harvoja maailman luonnonperintöjä, jotka sijaitsevat kahden valtion alueella. Jos

Avara maisema on kivien lisäksi toinen tunnusomai-

maankohoaminen jatkuu nykyistä vauhtia, nämä kaksi

nen piirre – eikä vain Merenkurkun maailmanperintö-

aluetta ovat parin tuhannen vuoden kuluttua kasvaneet

alueelle vaan koko Vaasan seudulle. Ja aivan samoin

yhteen. Tätä nykyä Merenkurkun maailmanperintöalu-

kuin kivetkin, tasaisuus on myös seurausta jääkaudes-

een maapinta-ala kasvaa 150 jalkapallokentän verran

ta. Suomenruotsalaiset kutsuvat Pohjanmaata usein

vuodessa.

Pampakseksi Argentiinan kuuluisan La Pampa -tasangon mukaan. Jos ajaa E8-tietä Porista Vaasaan, voi vä-

Ehkä Merenkurkku monien mutkien jälkeen viimein sai

lillä ajaa monta kilometriä ilman, että autonrattia tar-

maailmanperintöasemansa juuri kivien ansiosta. Rat-

vitsee ollenkaan kääntää. Tiet ovat niin suoria.

kaisevan arvioinnin teki kansainvälisen luonnonsuoje-

Tasaisen maiseman ansiosta pellot ovat majes-

luliiton kanadalainen edustaja Jim Thorsell. Kerrotaan,

teettisen suuria, ja koska maa oli vielä äskettäin me-

että häntä kuljetettiin useiden päivien ajan saaristossa

renpohjaa, on maaperä myös viljavaa. Maata on viljelty

isäntien turhaan yrittäessä arvailla hänen mielipitei-

satoja vuosia, ja sitä viljellään edelleen. Maatalous ei

tään. Thorsellin kasvot eivät paljastaneet mitään, en-

ole Vaasan seudulla suinkaan hiipuva elinkeino, vaan

nen kuin venereitti viimeisenä päivänä kulki aivan erityi-

tarjoaa elannon neljälle prosentille väestöstä. ►

Laakeassa maisemassa pellot ovat majesteetillisen suuria ja viljavia.

ELÄVÄÄ MAASEUTUA. Pohjanmaa on Euroopan johtavia maustekasvi kuminan viejiä. Mauste saa ainutlaatuisen arominsa pitkien ja valoisien kesäöiden ansiosta. 58

Jää ei ole ainut maisemaa muokannut tekijä. Vaasan

me vuosina noussut varsin suosituksi lajiksi.

eteläpuolella sijaitsee kuuluisa Söderfjärden, joka syntyi

yli 500 miljoonaa vuotta sitten suuren meteoriitin maa-

väällä sään lämmettyä vapaa-ajanveneet alkavat ajel-

hansyöksymisen seurauksena. Siihen aikaan tämä alue

la ympäriinsä iltaisin ja viikonloppuisin. Seudun asuk-

sijaitsi eteläisellä pallonpuoliskolla, koska mannerlaatat

kaat lähtevät rentoutumaan mökille tai saareen. Kuten

ovat sittemmin siirtyneet melkoisen matkan. Söder-

useimmat pohjoismaalaiset myös Vaasan seudun asuk-

fjärdenin kraatteri on halkaisijaltaan 6 kilometriä ja alue

kaat ovat hyvin kiintyneitä mökkeihinsä ja viettävät siellä

erottuu selvästi ilmasta, koska sitä käytetään viljelys-

mielellään aikaansa myös talvella. Monilla on lyhyt matka

maana. Se on myös muuttolintujen suosimaa levähdys-

mökille, ehkä vain muutama kilometri, mutta se ei estä

aluetta.

arkihuolten unohtumista jo mökkimatkan aikana. Ja kun

kesämökki on lähellä, lomaa voi keväisin ja syksyisin jat-

Laakeasta maisemasta huolimatta muutamat Suo-

Vaasan rannat ovat täynnä venepaikkoja, ja heti ke-

men menestyneimmistä alppihiihtäjistä ovat, hassua

kaa kulkemalla töihin mökiltä päin.

kylläkin, kotoisin Vaasan seudulta. Tässä on hyvä esi-

Suuri osa nykyistä Vaasaa oli veden peitossa vielä

merkki, mitä tahdonvoimalla ja kovalla työllä voi saada

500 vuotta sitten, ja meri leimaa aluetta edelleen voi-

aikaan, vaikka ulkoiset edellytykset eivät olisikaan par-

makkaasti. Meri ja luonto ovat ohjelmoituina väestön

haat mahdolliset. Sama asenne on synnyttänyt useita

DNA:han, puhummepa sitten maanviljelijästä tai insinöö-

menestyviä yrityksiä.

ristä, joka matkustaa maailmalla 200 päivää vuodesta.

Luonto on jatkuvasti läsnä arjessa, raikkaana tuulah-

Jos laskettelu on vaikeaa tasaisessa maisemassa, sitä

duksena mereltä tai auringon pilkahduksena talven pi-

kiitollisempaa on harrastaa maastohiihtoa. Aurinkoi-

meydessä. Joskus voi tuntua siltä, että jokin korkeampi

sina kevättalven sunnuntaipäivinä laduilla voi olla jopa

voima suhtautuu erityisen suopeasti juuri tähän maa-

tungosta. Monet kuvaavat jäällä hiihtämistä meditoin-

pallon kolkkaan. Ei siinä kyllin, että seudun asukkaat ovat

nin kaltaiseksi kokemukseksi. Ne, jotka pitävät enem-

harvinaisen onnellisia – seutu on myös Suomen aurinkoi-

män vauhtilajeista (ja heitä on paljon!), voivat ajaa jäällä

simpia. ●

moottorikelkalla. Myös snowkiting eli leijalautailu on vii59

Ma tia sK oiv ula

Jo sef i na

Lรฅ n

t rรถ m gs

lle

Lis a

Ak se li

Pu ijo la

o aks La

m trö

HUIPULLA. Osa maan parhaista alppihiihtäjistä tulee, hassua sinänsä, Suomen tasaisimmalta seudulta. Anders Romar lienee heistä tunnetuin. Vaasan hiihtoklubi on joinakin vuosina ollut Suomen paras alppihiihtoseura. Menestyksen on mahdollistanut asenne, jonka mukaan mikään ei ole mahdotonta. Sama asenne on myös synnyttänyt useita menestyviä yrityksiä. Kun oma pieni laskettelurinne ei enää riitä, vanhemmat alkavat kuljettaa lapsia tuntureille harjoittelemaan.

ENNÄTYSYHTEYS. Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, vie Merenkurkun saaristoon. Ruotsi on täältä vain kivenheiton päässä ja jos maankohoaminen jatkuu nykyistä vauhtia, naapurimaat ovat 2 000 vuoden kuluttua kasvaneet yhteen.

LÄHTEET JA KIITOKSET

Tämän kirjan tekstit perustuvat useisiin kirjoihin, artikkeleihin ja verkkosivuihin. Tärkeimpinä lähteinä voidaan mainita: • Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö (Tiina Hietikko-Hautala) • Valmistettu Vaasassa. Neljä vuosisataa teollisuutta (Kari Leinamo) • Professori Hannu Katajamäen artikkelit seudun taloushistoriasta • Rehtori Tauno Kekäleen artikkelit Vasabladetissa 31. 10. 2010 ja 21. 11. 2010 • Coastline 2008 ”When energy took the lead” • Verkkosivusto www.oecd.org • Vaasan seudun joulukalenteri osoitteessa www.eloajailoa.fi on inspiroinut näkökulmien ja aiheiden valinnassa • www.energyvaasa.fi -sivuston vankat faktatiedot ovat myös olleet suureksi avuksi. • Vaasan kaupunkikehitysyksikön Kimmo Saraste ja Jonas Kommonen ovat tarjonneet arvokasta tilastotietoa. • Kiitokset myös Pohjanmaan liitolle, Pohjanmaan kauppakamarille sekä Vaasan seudun kunnille. • Kiitokset seuraaville henkilöille tuesta ja avusta kirjaa laadittaessa ja aktiivisesta osallistumisesta seutuviestintään:

Veli-Matti Laitinen, Tarja Gromov, Matti Jakobsson, Ulla Mäki-Lohiluoma, Sture Udd, Juha Häkkinen, Mia

Brännbacka, Markus Jussila, Katarina Heikius, Stefan Råback, Eva Swanljung, Maria Backman, Rita Kuha,

Marko Honko, Maria Mäkelä, Varpu Rajaniemi, Irina Nori, Heli Haapamäki, Tauno Kekäle ja Sari Mäkisalo.

• Ja kiitos kaikille kirjassa esiintyville: Tom Blom, Petra Sten-Heinonen, Rimma Heinonen, Ida Jousmäki, Jenna

Koivuranta, Pirjo Laaksonen, Katariina Pukkila-Palmunen, Ari-Jussi Uunila, Manu ja Munish Maggon, Josefina

Långström, Matias Koivula, Akseli Puijola, Calle Laakso ja Lisa Boström.

• Aivan lopuksi haluamme kiittää kaikkia yrittäjiä, päättäjiä ja asukkaita, jotka eri tavoin ovat vaikuttaneet kirjan syntyyn. 64

TYÖRYHMÄ Suvi Markko, Robert Olander, Pekka Haapanen, Mari Kattelus, Johanna Hietikko-Koljonen, Päivi Elina Alasjärvi, Riitta Björkenheim, Tuukka Turunen, Anna Jeanne Söderlund (teksti), Lars Rosenblad (teksti), Linnéa Sjöholm (taitto), Katja Lösönen (kuvat)

KUVAT Katja Lösönen: sivut 1-15, 22-23, 25-29, 36-37, 44-47, 50-55 ja 58-61. Sivu 16-17 Mikko Lehtimäki, 21 Kuntsi/Lehtimäki, 30-31 VEO/Lehtimäki, 35 Roaming Oy/Lehtimäki, 38 The Swicth, 41 ABB, 42-43 Mapromec Oy/Lehtimäki, 48-49 Vaasan Sähkö/Lösönen, 52-53 Juha Ojanperä, 54 Mikaela Jussila, 57 Anni Kiviniemi, 62-63 Marko Kauppi.

ISBN 978-952-6622-01-9