Aarnio portfolio 2014 by Christian Aarnio

CHRISTIAN AARNIO PORTFOLIO

(Mainostoimisto LLT / AD 2000–2004)

Vin&Sprit: Pingviini – viinietiketit

finlands svenska lärarförbund – logo redesign

(freelance 2010 – 2011)

Kanresta: henkilöstöravintolan logo

m/S J.L. Runeberg: juhlavuoden logo

KSF MEdia – logo & brand identity (Inhouse designer / production manager 2007 – 2009)

logo

käyntikortit

Kirjepaperi & kuoret

Avsändare; KSF Media Ab PB 217, 00101 Helsingfors PB 26, 10601 Ekenäs PB 200, 06101 Borgå PB 58, 07901 Lovisa www.ksfmedia.fi

Postadress: KSF Media Ab PB 217, 00101 Helsingfors PB 26, 10601 Ekenäs PB 200, 06101 Borgå PB 58, 07901 Lovisa www.ksfmedia.fi FO-nummer 2137240-1

KSF MEdia – logo & brand identity (Inhouse designer / production manager 2007 – 2009)

nettisivut

KSF MEdia – logo & brand identity (Inhouse designer / production manager 2007 – 2009)

kestotilaajien kanta-asiakaskortit

MEDIAKORTTI

Förmånskort 2009

Tove Kietz

Förmånskort 2009

Kaj Koivumäki

12345 67890

Förmånskort 2009

Timo Rajakaltio 12345 67890

Förmånskort 2009

Patrik Selenius 12345 67890

Tradenomi (lehtiuudistus & ad, Acacom / freelance 2013)

”Mielestäni on aina todella tärkeää pitää verkostot kunnossa, olla rehellinen ja avoin – pelata niin sanotusti peli loppuun asti kunnolla.”

ajankohtaista

– Diili-ohjelman vuonna 2009 voittanut tradenomi Antti Seppinen kannustaa reiluuteen työelämässä.

maailma num3roina Tradenomien osaaminen

jäsenten oikeudellisen neuvonnan lisäksi erimielisyysneuvotteluiden sekä riita- ja valitusasioiden hoitaminen yleisissä ja erityistuomioistuimissa. Lehtinen siirtyi TRAL:n palvelukseen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

tuella ja ikääntyneiden matalapalkkatuella. Kotitaloustyön verotuella syntyi noin 4 600

kutuksista. Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tutkimustietoa 1990- ja 2000-lukujen työllisyyskokeiluista eri hallin-

työpaikkaa. Ikääntyneiden matalapalkkatuella työllisyysvaikutukseksi arvioitiin noin 2 000 työpaikkaa. Ne syntyivät kuitenkin

nonaloilla. Arvio sisältää yhteensä 12 työllisyyskokeilua, jotka olivat sosiaaliturvamaksukokeilu, ikääntyneiden matalapalkkatuki, kotitaloustyön verotuki, 6+6-työaikakokeilu,

pääosin julkiselle sektorille, vaikka pyrkimys oli edistää yksityisen sektorin työllisyyttä. Yli 40 prosenttia uusista työsuhteista syntyi työttömien työllistyessä.

yksinyrittäjätukikokeilu, starttiraha, työnetsijäkokeilu, työpankki, vuorotteluvapaa, Paltamon työllisyyskokeilu, Sanssi-kortti sekä

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla. Analyysisarjan julkaisunumero on 47/2013

Imatran nuorten kesätyökokeilu. Arvion mukaan suurimmat työllisyysvaikutukset saavutettiin kotitaloustyön vero-

www.tem.fi > ajankohtaista > julkaisut > TEM-analyysisarja

TRAL:n jäsenetuopas 2013 julkaistu

Tutustu Tuumaamoblogiin! Akavan asiantuntijat pohtivat Tuumaamo-blogissa ajankoh-

TRAL:n varsinaiset jäsenet saavat tämän lehden mukana jä-

taisia asioita. Aihepiireinä ovat muun muassa työelämä, koulutus ja muut yhteiskunnalliset

senetuoppaan, josta selviävät kätevästi kaikki jäsenyyteen sisältyvät edut ja palvelut. Opas

keskustelunaiheet.

on luettavissa myös jäsensivuilla. Jos et saanut omaasi, ota yhteyttä toimistoomme.

akava.fi/ajankohtaista/ blogit/tuumaamo

tradenomi on asiantuntija • 2 /13

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tarjoaa akavalaisten liittojen jäsenille hyvin-

koetaan elämyksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Perhe-

vointia liikkumisen avulla. Aikuisille suunnatut, teemalliset 1.askel -hyvinvointijaksot tukevat työssä jaksamista ja elämänhallin-

jaksojen hintaan sisältyy majoitus koko perheelle täysihoidolla ohjelmineen. Viisipäiväisen jakson omavastuu osuus on

taa. Jaksoja järjestetään lähes 30 kohteessa eri puolilla Suomea. Jaksoille voi hakea yksin tai yhdessä ystävän, puolison tai työkaverin kanssa.

aikuisilta 125 euroa ja 6–16-vuotiailta 75 euroa, alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat aikuisten seurassa maksutta

Lapsiperheille on tarjolla yhteistä aikaa kodin ulkopuolella. Perhejaksojen aikana

tral.fi

Koulutuksen arviointikeskus kahdelle paikkakunnalle

46,1 %

Ota 1.askel omaan hyvinvointiisi

uskoo omaavansa valmiuksia selviytyä vaativammista työtehtävistä

pht.fi

15,3 %

SUORITA KLT-TUTKINTO

JA ETENE URALLASI.

Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arvioin-

uskoo tarvitsevansa lisäosaamista selvitäkseen nykyisistä työtehtävistä

tineuvoston ja Opetushallinnon arviointitoiminnot päätettiin viime vuonna yhdistää

ta tehtiin päätös maaliskuun alussa. Uusi arviointikeskus sijoitetaan Helsinkiin, mutta osa sen toiminnoista sijoitetaan Jyväskylään. Toiminnan on tarkoitus alkaa vuoden 2014 alussa. Uuden keskuksen tehtävät ja toiminta kattavat koko opetustoimen kokonaisuuden: esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, vapaan sivistystyön, aikuiskoulutuksen ja korkeakoulutuksen. www.minedu.fi 4

Osa-aikatyön käytäntöjä halutaan selkeyttää Osa-aikatyötä selvittäneen työryhmän loppuraportti julkaistiin helmikuussa. Työryhmään kuului työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä. Suomessa 14 prosenttia työllisistä on osa-aikatyössä. Osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä. Eniten osaaikaista työtä tehdään vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Enemmistö työntekijöistä tekee osaaikatyötä omasta halustaan. Osa palkansaajista kuitenkin tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, mihin voi liittyä toimeentulo-ongelmia. Työryhmän mielestä tällaisten työntekijöiden kohdalla pitäisi pyrkiä lähelle täysiä työtunteja ja osa-aikatyön periaatteita tulisi käsitellä työpaikoilla avoimesti.

Lisäksi hyvä työvuorosuunnittelu, alakohtaiset työehtosopimukset sekä yritysja työpaikkakohtaiset ratkaisut tukevat pyrkimystä lisätä osa-aikaisten työntekijöiden työtuntien määrää. Lainsäädäntöön työryhmä ei esittänyt muutoksia. Nykyisessä lainsäädännössä osa-aikaisen työntekijän asemaa turvaa työnantajan velvoite tarjota työntekijöille lisätyötä, jos työtehtävät ovat näille soveltuvia. Työryhmä korosti, että työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi lisätyötä tarjottaessa. Työ- ja elinkeinoministeriön osa-aikatyötä koskeva raportti on luettavissa työja elinkeinoministeriön kotisivuilla.

KLT on taloushallinnon asiantuntijatutkinto, joka auttaa sinua eteenpäin urallasi. KLT kertoo korkeasta ammattitaidosta ja tavoitteellisesta asenteesta kirjanpidon ja laskennan, verotuksen sekä yritysjuridiikan alalla.

KLT-tutkintoa arvostetaan niin tilitoimistoissa kuin yritysmaail massakin. KLT:n korkea arvostus pohjautuu ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

Tili-instituuttisäätiö Puh. 09 6850 5750 www.taloushallintoliitto.fi/KLT2013

HAE NYT!

Osaava. Luotettava. Riippumaton.

KLT-tutkinto on myös edellytys tilitoimiston auktorisoinnille ja Taloushallintoliiton jäsenyydelle. Tutkinnon on suorittanut yli 20 % tilitoimistoalalla työskentelevistä.

Täytä hakemus viimeistään 15.4.2013 klo 16.00 osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/KLT2013. Seuraava KLTtentti on 7.10.2013 Helsingissä.

64,9 %

yhdeksi kokonaisuudeksi, Kansalliseksi koulutuksen arviointikeskukseksi. Keskuksen sijoittamises-

Naiset arvioivat osaamisensa hieman korkeammaksi kuin miehet

Omaa osaamista on kehitetty

kollegoilta oppimalla

ry:n työsuhdelakimiehen sijaiseksi. Hän aloitti tehtävässään 11.2.2013. Lehtisen tehtäviin kuuluvat

Tradenomit arvioivat osaamisensa kouluarvosanalla

Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi yhteen arvioita keskeisten työllisyyskokeilujen vai-

oppimalla työssä esimerkiksi työkierron kautta

Palkkatasa-arvo alkaa koulun penkiltä

Lehtinen on nimitetty Tradenomiliitto TRAL

www.tem.fi > ajankohtaista > julkaisut

tr adenomi 2/13

lähde: jäsentutkimus 2012

30 %

Palaute pelastaa työyhteisön

Tradenomi, OTM Maarit

44,8 %

omatoimisella opiskelulla

Tradenomi tavaramerkkien pyörteissä

lyhytkestoisilla kursseilla, tietoiskuilla tai koulutuksilla

Millaista on työelämä vuonna 2030?

Keskeiset työllisyyskokeilut arvioitu

54,7 %

Nimitys TRAL:ssa

tr adenomi 2/13

jäsen Tunnetko tradenomin, jonka työurasta muutkin haluaisivat kuulla? Ehdota henkilöä sähköpostitse tiedotus@tral.fi. teksti henni aaltonen kuva karl vilhjálmsson

STOP

Työtä tavaramerkkien parissa Juridiikka ei kiinnostanut Susanna Rönnmania vielä opiskeluaikoina. Nyt 39-vuotias tradenomi työskentelee immateriaalioikeuksiin erikoistuneessa yrityksessä ja on löytänyt oman paikkansa juristien maailmassa talouspuolelta.

harmaille ylitöille!

usanna Rönnman vaihtaa pian työpaikkaansa, mutta vain uusiin tiloihin. Rochier Brands Asianajotoimisto siirtyy Fredrikinkadulta uuden emoyhtiönsä Rochierin yhteyteen World Trade Centeriin. Roschier Brands Team, jossa Rönnman työskentelee, tarjoaa immateriaali- eli IPRoikeuksien suojaamispalveluita. Käytännössä toimisto auttaa asiakkaitaan esimerkiksi tavaramerkkien ja mallioikeuksien rekisteröintiasioissa, kun yritys on kansainvälistymässä tai myymässä tavaroita ulkomaille. Lisäksi palveluihin kuuluu merkkeihin ja oikeuksiin liittyvä riidanratkaisu sekä oikeudenkäyntien hoitaminen. Rönnman itse vastaa yksikössä taloushallinnosta ja kirjanpidosta palkka-asioita lukuun ottamatta. Lisäksi Rönnman osallistuu moniin talon sisäisiin kehitysprojekteihin, joten hän haluaa pysyä mahdollisimman hyvin kärryillä myös siitä, mitä tavaramerkkien saralla tapahtuu. Muutto tietää uusia kuvioita niin Rönnmanin kuin koko henkilöstön työhön, sillä entiset käytännöt on sovitettava yhteen Rochierin kanssa. Itse yrityskauppa käytiin jo lokakuussa 2012, jolloin aikaisemmin itsenäisestä Benjonista tuli Rochier Brands Asianajotoimisto. Samalla säännöt tiukentuivat. Asianajotoimistossa on esimerkiksi tarkempaa, keitä asiakkaita voidaan edustaa. ”Ennen kaikkea yhdistyminen on kuitenkin positiivinen asia, sillä voimme tarjota asiakkaalle laajemman palvelukonseptin.

Kun suostut paahtamaan ympäripyöreitä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta, lahjoitat vapaaaikaasi ilmaiseksi pois. Ohitse lipuvat myös yllättävän suuri setelinippu ja pahimmassa tapauksessa terveys.

Stop harmaille ylitöille!

teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock

Korvauksetta ylitöitä paiskova ylempi toimihenkilö voi menettää työuransa aikana jopa 157 000 euroa. Miksi vapaa-ajasta luovutaan edelleen ilmaiseksi?

tr adenomi 2/13

Rochierilla on enemmän tietämystä esimerkiksi yritysjuridisista asioista”, Rönnman sanoo.

aasian-kauppa veti puoleensa

Rönnman valmistui tradenomiksi EteläKarjalan ammattikorkeakoulusta (nykyinen Saimaan amk). Opiskeluaikoinaan hän ei tiennyt, mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. ”Kävin yritystoiminnan linjan ja se sopi minulle, sillä opintoihin kuului monipuolisesti esimerkiksi laskentatoimea ja markkinointia”, hän kertoo. Rahaa tienatakseen Rönnman teki omien sanojensa mukaan ”ehkä liikaakin töitä” McDonaldsilla, ja opinnot venyivät viiteen vuoteen. Mäkkäri ja aikaisemmat kesätyöt kattoivat silloiset työharjoitteluvaatimukset, eikä Rönnman hankkinut opiskeluaikana oman alan työkokemusta. Rönnmania kiinnosti kuitenkin yritysten kaupankäynti Aasiassa. Siksi hän osallistui opintojensa puolivälissä Asian Trade and Culture -vaihtoon Singaporessa. Päättötyönsä Rönnman teki kokemuksen innoittamana kaakkoissuomalaisten keskisuurten ja pienten yritysten markkinoista sekä vientisuunnitelmista Aasiassa. Valmistumisen jälkeisenä syksynä sama kiinnostus vei Rönnmanin Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämään, vuoden kestoiseen Aasian-kaupan asiantuntijakoulutukseen. Koulutuksen jälkeen Rönnman lähti työharjoitteluun Shanghaihin matka-

toimistoon, jossa hän kauppasi lentoja ja hotellipalveluita länsimaisille yrityksille.

immateriaalioikeuksien pariin

Shanghaista paluun jälkeen Rönnman etsi töitä Lappeenrannasta. Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan löytynyt, ja hän muutti Helsinkiin. Pian Rönnman onnistui saamaan vuorotteluvapaan sijaisuuden Metso Paper Oy:stä. Toimenkuvaan kuului IPR-assistentin tehtävät sekä ostolaskujen tarkastus ja tiliöinti. Metson tavaramerkkiasiamies oli Benjon, jonne Rönnman oli yhteydessä arvaamatta, että vuoden mittaisen sijaisuuden päätyttyä siitä tulisi hänen työpaikkansa. ”Ajattelin, että Metson jälkeen olisin hetken hengähtänyt, mutta sitten Benjonilta soitettiin, jos haluaisin tulla heille töihin. Kaikki meni tosi kätevästi, kun pääsin jatkamaan heti samanlaisissa tehtävissä”, Rönnman kertoo. Rönnmanin mukaan nykyinen toimisto on ollut mukava paikka työskennellä sekä työyhteisön että monipuolisen toimenkuvan takia. Tavaramerkkiassistentin tehtävistä työura kehittyi taloushallinnon avustavien töiden ja lisäkoulutuksen kautta Benjonin talouspäälliköksi sekä johtoryhmän sihteeriksi. Hän pääsee myös hyödyntämään Aasian-kaupan parissa oppimiaan taitoja, mutta globaalissa mittakaavassa. ”Olen kirjeenvaihdossa ulkomaisiin asiamiehiin, joita taitaa olla joka maailman kolkassa.”

Kävin yritystoiminnan linjan ja se sopi minulle, sillä opintoihin kuului monipuolisesti esimerkiksi laskentatoimea ja markkinointia.

1993–1998 Tradenomin tutkinto Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta. ”Pidän vieläkin yhteyttä joihinkin opiskeluaikaisiin ystäviini.”

2001

2005–2006

Muutto Helsinkiin. ”Sain ensin siskoni kautta asuntotarjouksen Helsingissä. Minun piti päättää päivän varoitusajalla, otanko sen vastaan ja ajattelin, että kai sieltä nyt jotain töitäkin löytyy."

Taloushallinnon ammattitutkinto työn ohessa. ”Tämä oli yksi urani huippuhetkiä. Tutkinnon pystyi suorittamaan päivätyön ohessa, vaikka kova urakka se kyllä oli. ”

2012 Kymmenen vuoden työura täyteen nykyisellä työpaikalla. ”Taidettiin sitä jotenkin juhlia. Ja sain ylimääräisen lomaviikon!"

tr adenomi 2/13

kahvitauko

Tradenomien palkat nousussa

Isyysvapaa uudistui

Ura alkaa kesäduunissa

Vakuutukset kuntoon

tradenomi on asiantuntija • 1 /13

Tunne palkkasi! Suomalaisten palkkatietämys on retuperällä. Jopa puolet työntekijöistä ei tiedä, miten omat suoritukset vaikuttavat palkkaan, eivätkä työnantajat tee tiedon saannista helppoa.

Tradenomin likööribisnes

Vaikuta alaasi yhdistyksessä

TROL täytti 10 vuotta

E-laskutus tulee

tradenomi on asiantuntija • 1 /13

okainen haluaa tehdä työnsä hyvin. Välillä tarvitaan joustamista ja ajoittaista ylityötuntien tekemistä. Ylitöistä on kuitenkin saatava asianmukaiset korvaukset. Valitettavan usein näin ei kuitenkaan tapahdu. TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen kertoo, että korvauksettomat ylityöt ovat suuri ongelma tradenomien keskuudessa. Ylitöiden määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2012 verrattuna edelliseen vuoteen. Lähes 40 prosenttia jäsenistä työskentelee yli 40 tuntia viikossa, ja vain kolmannes saa asianmukaiset ylityökorvaukset. ”Tämä on kohtuutonta”, sanoo Varjonen. Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta mitä korkeammassa toimiasemassa työskennellään, sitä pidempää päivää tehdään. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on alkanut kampanjoida harmaita ylitöitä vastaan 8Tuntia.fi-kampanjallaan. Kampanjan avulla vaaditaan nollatoleranssia korvauksettomille ylitöille. TRAL on YTN:n jäsenliittona mukana kampanjassa.

työaikalakia tulee noudattaa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella tehty säännöllisen työajan ylittävä työ. Säännöllinen työaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä itse vapaaehtoisesti päättää pidentää työpäivää, ei kyseessä välttämättä ole ylityö. Ylityöhön vaaditaan

aina esimiehen aloite tai lupa. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa vallitsee harhaluulo, etteivät he kuulu työaikalain piiriin ja heillä on velvollisuus tehdä ylitöitä. Tämä ei pidä paikkaansa. Työaikalainsäädännön säätämät enimmäistyöajat koskevat myös ylempiä toimihenkilöitä. Vain aivan ylin yritysjohto jää työaikalain ulkopuolelle.

Tradenomeista lähes puolet kokee työmäärän olevan jatkuvasti tai ajoittain liian suuri.

harmaita ylitöitä jopa neljä tuntia viikossa

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n tutkimuspäällikön Aila Tähtitannerin mukaan ylemmät toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin 40,7 tuntia viikossa. Työaika ylittyy kolmella tunnilla työsopimuksessa sovitusta työajasta. ”Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, onko kyseessä ylityö vai itse pidennetty työpäivä”, sanoo Tähtitanner. Tiedot käyvät ilmi niin sanotusta YTNdatasta, joka on koottu 13 eri liiton palkkatutkimuksista. Tutkimuksissa on ollut mukana yhteensä 23 000 ylempää toimihenkilöä. Ylemmistä toimihenkilöistä vain joka neljäs saa ylitöistä työaikalain mukaisen korvauksen, vaikka laki määrää maksamaan korotettua ylityökorvausta kahdeksan tunnin vuorokautisen työajan jälkeen. Kolmannes on sopinut, että ylityöt sisältyvät peruspalkkaan eikä niitä korvata. Kaksi kolmasosaa saa jonkinlaisen korvauksen ylitöistä. Yleisimmin ne kuitenkin korvataan vapaana tunti tunnista.

Tutkimusten mukaan täysin korvauksettomia ylitöitä ylemmät toimihenkilöt tekevät jopa neljä tuntia viikossa. Siinä menettää euron jos toisenkin. Työaikalaki edellyttää työajanseurantaa kaikissa yrityksissä. Silti reilu kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä sanoo, ettei heillä ole työpaikalla minkäänlaista työajan seurantaa. Joka viides pitää itse kirjaa työajastaan. ”Aika kaukana ollaan työaikalain hengestä”, Tähtitanner kiteyttää.

näin menetät 157 000 euroa

YTN:n laskelmien mukaan ylempi toimihenkilö menettää korvauksettomien ylitöiden vuoksi 157 000 euroa koko työuransa aikana, jos tämä on tällä hetkellä 30-vuotias, jää eläkkeelle 65-vuotiaana, tienaa 3 500 euroa kuukaudessa ja tekee keskimäärin kolme tuntia korvauksettomia ylitöitä viikossa. Ansiomenetyksen lisäksi palkattomat lisätunnit leikkaavat esimerkkitapauksessa myös eläkettä 133 eurolla kuukaudessa. Harmaat työtunnit pienentävät samaten ansiosidonnaisia perhe-etuuksia ja sairauspäivärahoja. Laskuttamattomat ylityöt eivät tunnu vain toimihenkilöiden kukkarossa. Valtiolta jää vuosittain saamatta 115 miljoonan euron verotulot pelkästään akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden vuoksi. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan kaiken kaikkiaan ylitöistä koituu kansantaloudelle jopa kolmen miljardin euron tappio vuosittain. ”Nämä summat kuvastavat hyvin sitä, kuinka isoista asioista on kyse”, kommentoi Varjonen. ➾

Kuka käyttää eläkerahasi? Tutustu YTN:n kampanjaan osoitteessa 8tuntia.fi!

tr adenomi 2/13

Eroon johtajuusharhoista Johtajat turvautuvat helppoihin, mutta huonoihin ratkaisuihin. Jaakko Aspara, Timo Kietäväinen, Pekka Mattila, Henrikki Tikkanen ja Isä Ambrosius kehittävät parempia valintoja kirjassaan Johtajuuden seitsemän syntiä. Kirjoittajien mukaan maailman muuttuminen huomataan, mutta siihen reagoidaan väärillä tavoilla. Huutia saavat muun muassa yritysvastuuretoriikka ja työtuntien mittaaminen. Kirjan seitsemän lukua esittelevät kukin yhden trendin, joka on pakottanut muutoksiin. Seuraavaksi kirjoittajat haukkuvat valitut ratkaisut ja ehdottavat omiaan. Kuhunkin esiteltävään trendiin on yhdistetty yksi kuolemansynneistä, jota trendi kuvastaa.

Esimerkiksi suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ylpeinä omasta erinomaisuudestaan ja organisaatiokulttuurin vahvistaminen johtaa laiskuuteen, kun johtajat eivät itsekään usko kehittämiinsä arvoihin. Ympäristöasiat puolestaan jakavat ihmisiä kahteen toisiaan vihaavaan ryhmään. Labore num explatis abore conse nossint emporep erciist aut eos con nostius, imi, utemos aut fugitas atur secae venda is si tem si us et aut illaboria audisqu isquid molupid igendae ctaspe eate samus, sitatur sunt aborum fuga. Se accupta nullaborePa diciis dolupta spiendae. Magnis atem ad eumquos atenisit idunt, optis nis dem nonsed qui te dunti culla volenis renime voleseque as exerum idis suntiae sum

fugiandio ipsandi res peliqua spellorem et volorrovit asi quid modignature, ut etur aut dio essit molorepratem am, sitiunti acesse maio eaquam re, ommossi blamend esequia dolupta turiorum iscipsam, arionserovit maxima num fugia expe et ad molorias molupta tectae suntibus. Kirja ei tyydy huutelemaan muiden olevan väärässä vaan tarjoaa myös ratkaisuja. Nämäkin ovat tosin vain ehdotuksia ja suosituksia ”totuuksien” sijaan, minkä tekijätiimi tunnustaa. Jaakko Aspara, Timo Kietäväinen, Pekka Mattila, Henrikki Tikkanen, Isä Ambrosius: Johtajuuden seitsemän syntiä. Aalto University Executive Education Publishing, 2012.

Poiminnat Suomalaisen pelikehittäjän pelejä applikaatio. Num explatis abore conse nossint emporep erciist aut eos con nostius, imi, utemos aut fugitas atur secae venda is si tem si num qui to blam eaquatus et aut illaboria audisqu isquid molupid igendae ctaspe eate samus, sitatur sunt aborum fuga. Sed eos sinis sa volore, tem accupta nullabore Pa diciis dolupta spiendae. Magnis atem ad eumquos atenisit idunt, optis nis dem nonsed qui te dunti culla volenis renime voleseque as exerum idis suntiae sum fugiandio ipsandi res peliqua spellorem.

Jo vuonna 2015 eläkejärjestelmästä maksetaan enemmän rahaa ulos kuin sinne kertyy. Ehditäänkö asiaan reagoida ajoissa? 10

Kirjaesittely:

tr adenomi 1/13

Kulttuurijuttu jossa aika lyhyt otsikko

Lyhyestä virsi kaunis

kulttuuri. Aditae nonse desed eum velles ex elitium quat di utem quaernatius et fugia voluptatquat ut reprat exerat quiatur rem et lacipsa ndenet ium nisque provid quidus in nes niatus sit, tem autem eum alis eos enimagn atiunt que corit labore num explatis abore conse nossint.

kirja. Voluptat quat ut reprat exerat quiatur rem et lacipsa ndenet ium nisque provid quidus in nes niatus sit, tem autem eum alis eos enimagn atiunt que corit labore num explatis abore conse nossint emporep erciist aut eos con nostius, imi,Ria nus aut quam, quiduci ut dem eribus aperum remod molupta deriberi doluptaquiam quamus dis exere dolorer rovitae nonseque volupta dem imaior modipic imeniet om nist et est, sentis ducipis veris acia coribus diam.

Design on paras kun se on ajaton design. Labore num explatis abore conse nossint emporep erciist aut eos con nostius, imi, utemos aut fugitas atur secae venda is si tem si num qui to blam eaquatus et aut illaboria audisqu isquid molupid igendae ctaspe eate samus, sitatur sunt aborum fuga. Sed eos sinis sa volore, tem accupta nullaborePa diciis dolupta spiendae.

Opiskelijoille voisi myy dä ajatus maailmaa, jossa ko rostetaan tiedonha kua, idea rikkautta ja ideoiden läpiviemistä. Siitä on konkreet tista hyötyä missä tahan sa ammatis sa, oli sitten putkimies, parturi kampaaja tai talous hallinnon tradenomi. Daniel Franzen, liiköörivalmistaja, kertoo näkemyk sensä tradenomi opiskelusta.

TRADENOMI, Ilmiö

HALUATKO KURKOTTAA KORKEAMMALLE?

Etelä-Korean lahja maailmalle Gangnam Style

Opiskele tehokkaasti kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Ainutlaatuisten ohjelmiemme kuvaukset sekä hakuohjeet ja valintakriteerit löydät verkkosivuiltamme www.lut.fi/lsb.

Aditae nonse desed eum vel les ex elitium quat di utem quaernatius et fugia volup tatquat ut reprat exerat quia tur rem et lacipsa ndenet ium nisque provid quidus in nes niatus sit, tem autem eum alis eos enimagn atiunt que corit labore num explatis abore conse nossint empo rep erciist aut eos con nos tius, imi, utemos aut fugitas atur secae venda is si tem si num qui to blam eaquatus et aut illaboria audisqu isquid molupid igendae ctaspe eate samus, sitatur sunt aborum fuga. Sed eos sinis sa volore, tem accupta nullabore num fugiant doluptam eum sinc tinctia aut a quasperit acero offic te pa volupta spereptat labor aliquae sitiis ullatem fuga. Ro et, corerum lab illo rit issitis aspit, in re, sitinus ae voles eliberum faccum ne cerum eliquam recuscia con sed unde qu.

SUOMENKIELISET MAISTERIOHJELMAT Laskentatoimi Strateginen johtaminen MASTER PROGRAMMES IN ENGLISH Strategic Finance (MSF) International Marketing Management (MIMM) Strategy, Innovation and Technology (MSIS) Odotamme hakijoilta mahdollisuutta noin 2 lukuvuotta kestävään päätoimiseen opiskeluun.

INVESTOI ITSEESI JA VALITSE LUT! HAKUAJAT Englanninkieliset tutkinnot 19.11.2012-14.2.2013 Suomenkieliset tutkinnot 2.1.-14.2.2013 LISÄTIETOJA Suunnittelija Essi Reponen essi.reponen@lut.fi Puh. 0400 380 265

www.lut.fi/lsb tr adenomi 1/13 19 ROHKEAT AJATTELEVAT TOISIN. OLE YKSI MEISTÄ.

FORWARD (uusi lehti abeille, konseptointi & ad, Acacom / freelance 2013)

Päriseekö? NäiN kofeiiNi vaikuttaa mieleesi ja elimistöösi

tämä lehti oN tehty yhteistyössä oPetushallitukseN kaNssa

1|2013

Ota

o P iks es i työnhaussa, työhaastatteluissa ja töissä mokanneet kertovat

Sijoittaako rahansa tablettiin vai läppäriin? Pistimme laitteet vertailuun. Jos tärkeää on… kannettavuus

miltä

siNä

näytät sOsiaalisessa

mediassa?

Sivulla

johtajan, sosiaalityöntekijän, maanviljelijän, omPelijan, kiinteistönvälittäjän ja Pelisuunnittelijan

seiNää vasteN.

Kevyt ja pienikokoinen, helppo kaivaa esiin myös kulkuvälineissä. Isolta ruudulta on hyvä tarkastella myös karttaa, ja netin selaaminen onnistuu myös seisaaltaan.

Laitteella voi räpsiä kuvia ja ottaa videota, joskaan uskottavalta tablettikuvaaja ei näytä. Kuvien siirto oikeasta kamerasta tabletille on hieman työlästä eikä muokkausohjelmillakaan tehdä ihmeitä.

Alati pienenevä koko ja parantuva akunkesto tekevät nykyläppäristä oikeasti kannettavan. Lyhyttä tai seisten tapahtuvaa käyttöä varten konetta ei viitsi kaivaa esiin.

Herutuskuvat ja Skype-puhelut onnistuvat kehnon sisäänrakennetun kameran avulla. Kuvien muokkaamiseen on saatavilla laatuohjelmia, ja useasta läppäristä löytyvä muistikortinlukija tekee kuvien siirron kamerasta koneelle helppoa.

Ei enää pelkästään hipsterien ja uusmedianörttien kapistus, sillä myös lapsiperheet ovat löytäneet tabletit. Viestii teknologiauskosta. Etenkin opiskelijat ja toimistonäädät kanniskelevat läppäreitä. Jämäkkä syli-pc kertoo, että täällä tehdään tosissaan töitä, ja voi myös olla kannanotto alati laajenevaa omenalogoarmeijaa kohtaan.

kirjoittaminen Nakkisormi tuskastuu aluksi kosketusnäytön naputtamiseen. Lisälaitteena on saatavana myös näppäimistöjä, jotka saavat tabletin näyttämään kannettavalta tietokoneelta. Lyhyiden viestien kirjoittaminen onnistuu vaikka kävellessä. Paljon kirjoittavalle näppäimistö on korvaamaton. Seisaaltaan läppärin näpyttely on kuitenkin tuskaisaa ja epäergonomista.

pelaaminen Etenkin yksinkertaisemmista peleistä pitävä viihtyy tablettipelien kanssa erinomaisesti. Monet viihdykkeet on tehty pelkästään kosketusnäyttöjä ajatellen. Kannettava ei ole pelikoneiden aatelia. Vakavat pelaajat suosivatkin suorituskykyisiä pöytäkoneita tai konsoleita. Läppärillä naputellaan tylsän työpäivän lomassa pasianssia tai klikkaillaan nettipelejä. t ä läppäri "mun mielest t-jeer" on so-lääs

kurkistetaan vuoteen 2050

surffaaminen Valtaosa tabletinkäyttäjistä on langattoman verkon tai kännykän tukiaseman armoilla, mutta laitteeseen saa toki 3- tai 4G-yhteyden. Yhä useampi sivu osaa skaalautua automaattisesti laitteen mukaan, mutta välillä tablettiselailu turhauttaa. Varma vaihtoehto verkon selailuun. Ohuimmista malleista uupuu nettipiuhan paikka, joten liikkeellä ollessa on turvauduttava mokkulaan, langattomaan verkkoon tai kännykän tukiasemaan.

opiskelu Tablettien on povattu mullistavan opetuksen lähitulevaisuudessa. Opiskeluvälineeksi laite muuttuu näppäimistön ja ohjelmistojen avulla, mutta tylsällä luennolla Angry Birdsin houkutus voi käydä ylivoimaiseksi. Opiskelijan luottotyökalu ja monelle käsin kirjoittamista mieluisampi tapa tehdä muistiinpanoja tunneilla. Läppäriä on suunniteltu käytettäväksi tulevaisuudessa myös ylioppilaskokeissa.

lukeminen Alati kasvava kirjavalikoima ja lukuohjelmien runsaus tuovat kirjaston tabletille. Moni lukuohjelma antaa tehdä kirjaan omia muistiinpanoja, joten myös tenttikirjoja voi lukea sähköisenä. Tabletilta on mukava lukea myös makuulla, joskin silmät saattavat rasittua kirkasta ruutua katsellessa. Kirjojen lukeminen onnistuu myös läppärillä, mutta ei ole pidemmän päälle mukavaa.

"Ha ist a… ann a oll äh, a."

nuori mies ajoi

Maisterin pape rit eivät ole enää varma tapa työl listyä. Teksti Anu Haapala

kateemisten työttömien määrä kasvaa. Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan vuoden 2012 lokakuussa heitä oli Suomessa jopa 29 000. Määrä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Jari Mäkinen, 27, opiskeli yliopistossa biotekniikkaa ja valmistui maisteriksi viime joulukuussa. Hän on ollut työttömänä siitä saakka. Vastavalmistuneiden työttömyys on yleistä. Viime lokakuun lopussa hiljattain opintonsa päättäneitä työttömiä työnhakijoita oli lähes 3 000. Se oli melkein 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten akateemisia työttömiä on kauppa- ja yhteiskuntatieteellisellä sekä humanistisella alalla ja taidealalla. Työttömyys onkin alakohtaista: esimerkiksi hammaslääkäreillä ja psykologeilla töitä riittää. Myös Mäkinen uskoo löytävänsä töitä nopeasti. Haaveena olisi elintarvikealan kehitystyö. ”Olen käsittänyt, että työllisyystilanne omalla alallani on hyvä.” Vaikka akateemista työttömyyttä on paljon, se on yleensä lyhytaikaista. Alle puolet on ilman töitä yli kolme kuukautta. Mäkisen mielestä korkeakoulu-unelmia ei kannatakaan haudata työttömyyden pelossa. ”Jos haluaa haastaa omia älynystyröitään, opiskelu on suositeltavaa. Korkeasti koulutettuja ihmisiä tarvitaan eri aloille.”

PÄRINÄÄ!

100

Sosiaalinen media

Aivot Kofeiini stimuloi keskushermostoa. Se muistuttaa rakenteeltaan adenosiinia ja voi asettua solujen reseptoreihin sen tilalle, jolloin väsymyksen tunne poistuu.

milligrammaa kofeiinia =

– maineen mahdollisuus vai mokailun areena?

Sydän Sydämen lyöntitiheys kasvaa, verenkierto heikentyy.

1,25 dl kahvia

Vatsa 2,5 dl mustaa teetä

Kofeiini imeytyy noin 15 minuutissa nauttimisesta. Kuudessa tunnissa puolet kofeiinista on poistunut elimistöstä.

6,25 dl vihreää teetä

Oikein oivallettuina netin palvelut avaavat ovia ja rakentavat kestäviä siltoja. Toisaalta törttöilystä tölväistään takaisin kovempaa kuin koskaan aiemmin.

Luusto Kofeiinin tiedetään aiheuttavan osteoporoosia eli luukatoa.

1 litra kolajuomaa

Teksti Sofia Hakonen

iskohan niitä joku 15...” Mainostoimis to Skandaalin tuot taja Pasi Räihä tui jottaa vakavana sormiaan muistel lessaan missä sosiaa lisissa medioissa onkaan mukana. Tuima ilme kääntyy laskutoimituksen päätteeksi veikeään virnistykseen. ”Mä kuulun sellaiseen yolotyyppiin: touhuan vaan enkä välitä”, hän vitsailee. ”Mä oon miinanraivaaja, joka räjäyttää ju tut ja muut tulee perässä.” Räihä edustaa mediaalan modernia monitoimimiestä, joka osaa tehdä vähän kaikkea. Omien sanojensa mukaan hän tä vaivaa loputon kiinnostus luovuuden eri osaalueisiin, ja hän kertoo oppineen sa kaikkein eniten kokeilun ja tutkimisen kautta. ”Teen vapaaajalla paljon kaikkea äly puhelimella. Piirtelen, kuvaan ja sävel län”, hän listaa. ”Olen tehnyt isot kasat eri applikaatioilla muokattuja kuvia ja jul kaissut niitä Facebookissa parin vuoden ajan.” Puuhastelu intohimon äärellä ei ole mennyt hukkaan, sillä eräänä päivänä Räihä sai yllättävän puhelun mainostoi

Jalat Kofeiinilla ei ole suoraa vaikutusta jalkoihin. Sen aiheuttama hermostuneisuus voi kuitenkin ilmetä jalkojen tärinänä. Joillakin runsas kahvinjuonti voi myös aiheuttaa jalkojen palelua.

256 g suklaata

Alkoholia & energiajuomia Yli 500 milligrammaa kofeiinia voi aiheuttaa hermostuneisuutta, ärtyisyyttä, unettomuutta, lihastärinää sekä epätasaisen sykkeen.

Kuvitukset kari Sihvonen

3 dl energiajuomaa

keskenään sekoittavat juovat erään tutkimuksen mukaan itsensä humalaan kaksi kertaa useammin kuin muut.

Tappava annos kofeiinia on 10 grammaa. Se vastaa noin 80–100 kupillista kahvia.

Jos juot 4 kuppia kahvia päivässä, saatat tulla riippuvaiseksi kahvista. Vieroitusoireita ovat päänsärky, väsymys ja lihaskivut, ja ne alkavat noin vuorokausi kofeiinin nauttimisen jälkeen.

mistossa työskentelevältä ystävältään. ”Se sanoi, että istuhan alas Pasi. Ne olivat katsoneet toimitusjohtajan kans sa mun juttuja, ja toimarin ensireaktio oli ollut, että tällaisen ihmisen pitäisi olla meillä töissä. Sitten alkoivat neuvottelut.” Räihä arvelee, että toimisi täsmälleen samalla tavalla nyt kin, mikäli olisi ha Todellakin stalkkemassa töitä. Hän kaan, sehän on koko sosiaalisen valikoisi mukaan ai median idea! Jos nakin pari kolme so tapaan uuden ihmisen, menen siaalista mediaa ja aina katsomaan sen julkaisisi näissä roh profiilia Facessa. keasti töitään. ”Oli se sitten oma lehti, runoja tai muuta elämää suurem paa. Kertoisin, mikä mussa on parasta ja kommunikoisin siitä eri palveluissa.”

nainen, palveluneuvoja 24 v.

Brändää itsesi Räihän mallin mukaista toimintaa kutsu taan markkinointikielessä itsensä brän däämiseksi. Sosiaalisen median toimisto Zipipopin suunnittelija Mikko Nisula selittää, että henkilöbrändi on tarkkaan harkittu ko konaisuus eri sisältöjä, joiden kautta py ritään erottumaan sekä osoittamaan oma osaaminen alan hommissa. ”Se ei eroa

sitten rysähti.

aNtoN

kuivaNeN ”Päätin olla hyvä”

Tyttö, ammattikoulu 18 v.

paljon tuotteen brändäämisestä. Molem missa on kyse parhaiden puolien esiin tuomisesta.” Esimerkiksi LinkedInissä pyörii head huntereita, jotka hyödyntävät palvelun profiiliviidakkoa metsästäessään uusia ky kyjä asiakkailleen. ”Jos haaveilet uras ta elokuvien parissa, julkaise jotain siihen Kun ihmiset kertoo itsestään, joudun liittyvää, tutki alaa ja usein esittämään tuota sisältöä. Samal etten tiedä mistä ne puhuu vaikka oon jo lahan siinä oppii kun lukenut sen jostakin joutuu paneutumaan profiilista. asiaan”, Nisula eh dottaa. Suunnittelija itse aloittaisi brändin ra kentamisen kavereille suunnatusta yksi tyisestä Facebookista, työhistoriaan kes kittyvästä LinkedInistä sekä osaamista syventävästä blogista. ”Jotkut tekevät sen Facebookissa, mut ta musta se on vähän erilainen foorumi. Sieltä ei periaatteessa etsitä työntekijöitä, mutta hyviä sisältöjä luova voi silti hyvin kin löytyä sitä kautta.” Vaikka brändi on lähes poikkeuksetta kiiltokuvamainen hahmotelma yksilön lois teliaista saavutuksista, sen täytyy perustua faktoille. ”Totuutta on helppo puolustaa jos jotain tapahtuu”, Nisula huomauttaa. Rehellisyys ei kuitenkaan tarkoita, että brändin täytyy olla täysin hajuton ja mau ton. Henkilöbrändissä saa olla rosoa ja räiskettä, kunhan kannanotoille ja nii den taustoille on perustelut. ”Provosointi on hyvin tehtynä taidela ji. Jotkut poliitikot manipuloivat mediaa provosoimalla, ja saavat näin oman ää nensä ja agendansa kuuluville.” onko yksityisyys illuusio? Oikein valjastettuna internetissä on pal jon voimaa, mutta trendikkäällä brändäy

silmiöllä on myös kääntöpuolensa. Moni aatteen kritisoija kysyykin, olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa menestyk sen hinta on otteen menettäminen omas ta yksityisyydestä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio korostaa, että jokainen määrittelee yksi tyisyyden itse. Vaikka internet on muo vannut tapaamme toimia, kyseessä on tek ninen alusta joka ei voi sanella asioita. ”Se tarkoittaisi, että ihmisarvomme, tiedolli nen itsemääräämisoikeutemme ja oikeu dellinen hyvinvointimme olisi menetetty. Ei ikinä, sitä vastaan me taistelemme lop puun saakka.” Mulle on toimistolla Aarnio on virka kerrottu, että kun ne rekryy, ne stalkvuosissa mitattuna kaa aina hakijoita Euroopan vanhin jotka on tulossa työhaastatteluun. tietosuojavaltuutet tu. Hän on seuran nut tuuliselta pai kaltaan tietoyhteiskunnan kehittymistä reilut viisitoista vuotta ja muistaa ensim mäiset googlaamiskärhämät. Erityisen kiivaasti asiaa puitiin työn haun ja rekrytoinnin kannalta. Nykyi sen lainsäädännön mukaan työnanta ja ei saa googlettaa työnhakijaa muuten kuin tämän suostumuksella. Se ei kuiten kaan takaa sitä, etteikö rekrytoija tai tu levat työkaverit nakuttelisi tulokkaan ni meä hakukoneeseen. Nettireferenssejä hyödyntäessä on kuitenkin syytä pitää mielessä, että ha kutulokset voivat kääntyä hakijaa vas taan. Google luo aina mielikuvia, mutta on aivan eri asia, vastaavatko ne todelli suutta. ”Olen joskus googlannut itseni ja siel lä lukee, että olen hyvä suunnistamaan. Joku saattaisi ajatella, että sehän tykkää juosta yksin metsässä pimenevinä kesäil toina jalat märkänä. Onpa kummaa, me

mies, portsari 21 v.

nainen, opiskelija 24 v.

nainen, esimies 23 v.

En halua, että Facebook tietää mun asioista liikaa. Mua pelottaa ajatus siitä, että joku kaupallinen instanssi tietää mun elämästä paljon. Tieto on valtaa ja se kannattaa pitää itsellään.

etsitään kyllä jouk kuepelaajaa. Oikeas ti pelaan futista ja lätkää.” Monet sosiaalis ta mediaa koskevat kysymykset ovat vielä niin tuoreita, et tei valmiita vastauksia ole. Kannattaako esimerkiksi työnantajaa hyväksyä Face bookkaveriksi? ”Työnantaja ei voi määrätä kaveriksi, sitten mennään mielestäni liian pitkälle”, Aarnio kertoo. Toisaalta laissa myös mainitaan, ettei työnantaja saa käyttää työtehtävän kan nalta tarpeettomia tietoja, vaikka tällä oli si työntekijän lupa googlaamiseen. ”Mikä sitten on tarpeeton tieto? Se on kova juttu. Onko se esimerkiksi työnteki jän kaverit? Eihän sillä ole tehtävien teke misen kannalta mitään merkitystä.” kun kakka osuu tuulettimeen ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löy tää”, tuumailee Mikko Nisula. Hän kertoo opettavaisen tarinan Googlen perustajiin kuulu neesta Larry Pagesta. Tämä oli opiskeli Jos työntekijä ilmoittaa viime hetjavuosinaan kellä olevansa kipeä pukeutunut bileisiin ja peruu sovitun työkeikan, menen drag queeniksi. Juh aina tarkastamaan lista napattu härski hänen edellisillan postauksensa. kuva päätyi nettiin, missä se pyörii tänä kin päivänä, vaikka mies laittoi joukon yhtiön omia insinöö rejä kuvan jäljitystalkoisiin. Aivan erityiseen varovaisuuteen Nisula kehottaa radikaalien mielipiteiden kans sa. ”Netissä mesotut jutut saattavat pullah taa myöhemmin esiin vaikka työnhaun yh teydessä. Se ei ole välttämättä hyvä asia, jos mieli on muuttunut ja särmät hioutuneet.”

Joissakin tapauksissa palvelun ylläpitä jää voidaan pyytää poistamaan tiedot, esi merkiksi tekijänoikeuksien nojalla. You Tubessa tällaista tapahtuu päivittäin. On kuitenkin mahdollista, että vaik ka tiedostot vedetään pois, jokin kol mas osapuoli on jo ehtinyt imuroida ne eteenpäin. Tilannet ta mutkistavat myös palveluiden krypti Sain uuden työpaikset käyttöehdot ja ul kani harjoittelussa solmituilla suhteilla. komaiset lakipykä Päivitin fb:ssä, ”nyt lät. alkoi opparin teko”, ja parin päivän ”Jos palvelua tuot päästä tuli inboxiin taisi suomalainen kyselyä, että kiinnostaisiko tehdä taho, kuluttaja voi töitä osa-aikaisena si kääntyä toimival opparin ohella. taisen viranomai sen puoleen. Nyt voi ottaa meihin yhteyttä, mutta ainoa mitä voimme tehdä on toimia postikonttorina, sillä esimerkiksi Facebook on Euroopassa Irlannin lainsäädännön alainen”, pahoit telee tietosuojavaltuutettu Aarnio. Selkeiden pelisääntöjen puuttumi nen on saanut myös päättäjät pohtimaan, kuinka oikoa tiedon ja internetin kierou tunutta suhdetta. ”Me eletään nastaa aikaa, sillä koko normikehikko on menossa uusiksi”, virk kaa Aarnio innoissaan. Hän kertoo, että Euroopan unioni on antanut uuden mul listavan asetusehdotuksen, jolla nuoruu denaikaisia nettikömmähdyksiä voidaan jatkossa korjata tai ainakin häivyttää. Right to be forgotten eli oikeus tul la unohdetuksi asetuksen myötä netis sä liikkuvalla informaatiolla olisi aikaan sidottu käyttöraja, jonka umpeuduttua jokaisella olisi mahdollisuus päättää pi detäänkö tieto jatkossa julkisena vai hau dataanko se arkistoihin. ”Asetus ei estä tai kiellä, vaan ihminen on itse mukana päätöksenteossa.”

Jimm’siltä

ennakointi on paras puolustus ”Kun palvelut kehittyvät mutkatto Omaa nettipersoonaa ei kannata tarjota mammiksi ja ilmaisiksi, kaikki kartat tu muille lyömäaseeksi. Internet on salaka lee murtumaan! Joku pekingiläinen voi valan kasvoton kumppani, jonka kanssa nähdä sun videon, jolloin rakennat sun jutustelu muuttuu helposti liian tuttaval omaa ja maan brändiä. Ne saattaa muo liseksi ja viestinnän mittasuhteet hämär dostaa ekan käsityksen Suomesta siltä tyvät. Esimerkiksi Facebookissa kavereille pohjalta. Se on hypersosiaalista.” suunnattu päivitys saattaa näkyä kertahei tolla 450 ihmiselle. Avautuisitko yhtälailla Jäikö teksti hämäräksi? koulusi keskusradiossa? Tässä sananselityksiä ”Luulisi, että avoin, ikkunat auki mei ninki karsisi hölmöilyä, mutta ylilyöntejä Yolo, ”You Only Live Once” Asus VivoBook S550CA Book TX300 tulee siitä huolimatta”, pohtii Pasi Räihä. Asus Transformer = yhdysvaltalaisnuorten kehittämä sanonta, joka Hän itse pyrkiiUltrabook välttämään kehottaa elämään hetkessä välittämättä muiden TM sosiaalises Tyylikkääseen ulkokuoreen pakattu Kannettavan ja tabletin täydellinen risteytys. Intel i7-prosessori mielipiteistä, yleisistä säännöistä tai moraalista. mediassa voimakkaita tunnereaktioi takaa uskomattoman kosketusnäytöllä jasa optisella asemalla. kokemuksen. ta, sillä kaikessa inhimillisyydessään ne LinkedIn luovat ihmisestä ikävän ja epäluotetta = verkkoyhteisöpalvelu, jossa ihmiset kertovat van kuvan. ”Mutta oon huomannut, että työhistoriastaan ja osaamisestaan sekä jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Kyseessä ei ole työnhakujos purskahtaa hauskasti, voi saada paljon palsta, vaan ammatillinen kohtaamispaikka. tykkääjiä. Jos purnaat niin purnaa huu morilla.” Headhunter Asusyksi Nexus 7 Asus Mesopivinta MO Pad 7“ = rekrytoija, joka etsii asiakasyritykselle Räihän mielestä mahdollinen lää ja kyvykkäintä työntekijää CV-tietokannoista, tuttake peruuttamattomiin nettikatastrofeihin Erinomainen tablet-laite Sopii loistavasti vapiiristään tai kenties kilpailevilta yrityksiltä. käteesi voisi olla sosiaalisen median kasvatuksen li mukana liikuteltavaksi niin ja on aina helposti sääminen kouluihin. Vastuullinen mittojensa kuin ja tiedos Diginatiivi mukana elämäsi joka = teknologisoituneeseen maailmaan syntynyt tava diginatiiviominaisuuksiensa on yhteiskunnan kannalta puolesta. tilanteessa. sukupolvi, jolle tietokoneet, kännykät ja sosiaalinen tulevaisuuden investointi, mutta myös kil media ovat aina olleet olemassa. pailuvaltti maailman markkinoilla.

Kamppailija

”Olisinpa tiennyt, että tytöt voivat pitää kaltaisistani ujoista, rumista ja ylipainoisista nörttipojista.” – Tähtitieteilijä Esko Valtaoja

nainen, toimistoassistentti 24 v.

FAsT

For

wArD

”Maailmanloppu vuonna 2015, varma juttu!”

Viina

• Sukupuolten välinen palkkaero 15 %

• Päihdehaitat ovat vähentyneet maassamme

CMY

Asus Padfone 2

Asus VivoTab Smart

Entistäkin viimeistellympi älypuhelimen ja tabletin harmooninen symbioosi tarjoaa molempien laitteiden parhaat puolet.

Värikäs 10.1” Windows 8 tabletti. Intel-prosessorilla, loistavaan multimediakokemukseen.

Asiakaspalvelu

Noutopalvelumyymälä Turku

ma - to 10.00 - 22.00, pe 10.00 - 18.00 la suljettu, su 14.00 - 22.00

Puistomäenkatu 49, 20810 Turku ark. 10.00 - 18.00, la 10.00 - 16.00

+358 29 70 70700 asiakaspalvelu@jimms.fi

+358 29 70 70700 tku-myynti@jimms.fi 12.2.2013 15:34:52

Työ • Piratismi vie 1,2 miljoonaa työpaikkaa

Liikenne

Opiskelu • Uusille ylioppilaille varataan kaikki yhteishaun aloituspaikat

• Vetyautojen myynti alkaa • Pilotti ohjaa lentokonetta maasta

Lomailu

• Maailman maat yrittävät sopia uudesta ilmastosopimuksesta • Öljykriisi koittaa

Kännykkä

Vihanpito

• Maailmassa kaksi miljardia älypuhelinta

• Torvalds lyö Gatesia turpaan

Stasi-kähmylöinti

Terveys

• Tiitisen lista tutkijoille vuonna 2015

• Hammaslääkäri huomaa syövän

Ilmasto

*Kirjoitti Googleen hakusanoiksi ”vuonna 2015”

Tasa-arvo

• Lähes miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarilla per päivä

• Suomi sijoittuu maailman kärkeen asuin- ja elinympäristönä • Soinista pääministeri • Soinista ei tule pääministeriä

Usein kuulee, että nuorisoa pelottaa tulevaisuus. Vaan pelko pois! Forwardin uhkarohkea toimitus kurkisti tulevaan* ja selvitti muun muassa Suomen, maailman ja koululaitoksen kohtalon.

Väestö

Suomalaiset

forward_jimms_asus.indd 1

käNNissä.

sivua tietoa ja vinkkejä tulevaisuudesta, työstä, oPiskelusta ja oman Polun valitsemisesta. ja vähän tietotekniikasta, ihmissuhteista ja tomaateista.

panimme

valokuvaus

imago

lukio • amis

68 ✌

Teksti Henni Aaltonen ja Lotta Heikkeri

Tavara vs. tavara

LäHTeeT: evirA, WikipediA, SinebrycHoff, yLe, cerebrALHAckS.com, WASHingTon.edu

Forward

Valmistuuko korkeakoulutettu työttömäksi?

• Lomamatkalle Kuuhun

Vaan mitä tapahtuu vuonna 2050? Se selviää sivulta 45!

Calcus kustannus – advertorial-lehdet (Graafinen suunnittelu & valokuvaus, 2010 – 2011)

Tulevaisuuden Työnantajat

Suomen kaSvuhakuiSimmat yritykSet

Sydänystävälliset tuotteet oikean ruokavalion tukena

Silmien laserleikkaus – Elämää ilman laseja

Sisältää Menestyjätliitteen!

2011

53183

Keuhkoahtaumataudin riskit

Konecranes – nostolaitteiden seuraava sukupolvi

Viihdealan nuoret ja rohkeat – Älyä vaativiin verkkomaksamisen tarpeisiin

Accenturella saa tehdä merkityksellistä työtä

sivu 8

Tapiola – Nyt on oikea hetki säästää – ja kuluttaa sivu 36 Crayon – Kasvuyritys joka tuo järkeä ohjelmistolisenssien hankintaan ja hallintaan sivu 44 Nepton Oy – Tehokkaita ratkaisuja työnhallintaan sivu 48 Bob Helsinki – Älä osta toimistojen sumaa, osta markkinointialan parhaita osaajia sivu 10 Digium – Miten ohjelmistoyritys kansainvälistyi 45 maahan sivu 12 Jotbar – Tuotannon pullonkauloihin kiinni sivu 12 Really Helsinki – Autamme asiakkaitamme kasvamaan sivu 13 Cox Consulting – Tiedätkö mikä osa yrityksesi liiketoiminnasta on aidosti kannattavaa? sivu 14 e21 Solutions Oy – Hyvästit katalogeille - tuotetieto tuottamaan sivu 21 Adsotech Finland – Tehostaa SAP:in implementointia globaaleissa yrityksissä sivu 25

Miika Engströmin Collector Finance & Law palvelee kasvavaa yritystä

– kun keho sanoo ei tietylle ruoalle

Aleksi Sariola hyppäsi mukaan Roosa nauhan kuviokellujiin:

Proffice: Onko käyttämäsi rekrytointiyritys erikoistunut kumppani?

Kesko: Monipuolisen uran voi luoda yhdellä työnantajalla

Lue myös Tulevaisuuden IT-työnantajista sivlta 29 eteenpäin!

Calcuksen tuottama erikoisjulkaisu www.calcus.fi

CEO2012

13 22

Ruoka-allergia

Taitouinti kysyy kovaa kuntoa

Suomalainen Valio tekee tähtiä

M-Brain –ryhMän Marjukka nyBerg:

”Tietotulvaa voi jalostaa hallitusti ”

voi olla periytyvää

Työlle tekijä Eilakaislalta

Metson koulutusohjelmasta löytyvät menestyspolun rastit

Sakari Suontaka, kyMppivoiMa

Rintasyöpä

Varalan selkäkoulu sopii kaikille – opi selän jumpparutiinit

MarguS SchultS, tallink Silja

Kymppivoima luo omistajilleen menestymisen mahdollisuuksia

tunnista hyvät rasvat

Hengitysliitto Heli

Risteilyltä haetaan hyvää palvelua ja uusia elämyksiä

oPinion leader 2011 | www.CalCuS.fi

www.CalCuS.fi | oPinion leader 2011

CEO2012

M-Brain –ryhmä alan johtava toimija M-Brain –ryhmä koostuu kahdesta yhtiöstä, emoyhtiö M-Brain Oy:stä sekä ryhmään nyt liitetystä M-Brain Media Oy:stä. MBrain on Suomen johtava media- ja verkkoseurantaan sekä analyyseihin erikoistunut tietopalveluyritys ja M-Brain Media johtava viestinnälle mediaseurantaa ja -analyysejä tarjoava yritys. – Voimien yhdistäminen mahdollistaa molempien yhtiöiden liiketoiminnan ja tuotevalikoiman laajentamisen. Näin voimme tehostaa myös M-Brainin oman haku- ja kieliteknologian kehittämistyötä, kun ratkaisuja voidaan testata entistä laajemmassa asiakaskunnassa, M-Brain Oy:n toimitusjohtaja Marjukka Nyberg toteaa.

lisäksi verkkoyhteisöistä, blogeista, chateista, wikeistä sekä verkkoja mobiilijulkaisuista. Ei siis ihme, että moni ahdistuu ja kokee, että tietovirran seuraaminen vie huomion pois tuottavasta työstä ja sanelee liikaa omaa ajankäyttöä. – Koska tietoa on liikaa, on sen oltava relevanttia, olipa kyse valtamediasta tai yrityksen sisäisestä viestinnästä. Se tarkoittaa, että tiedon sisällön, käsittelyn ja jakelun merkitys entisestään kasvaa. Moni myös salaa toivoo, että joku jalostaisi tarjolla olevan tiedon nopeasti omaksuttavaksi, massasta suodatetuksi tiedoksi, jota on helppo hyödyntää päivittäisessä työssä.

Relevantteja kysymyksiä

Tietotulvaa voi jalostaa hallitusti

Tieto lisää tuskaa sirpaleisessa mediamaailmassa. Onko jossain tiedonjyvä, jota en ole huomannut? Mitä yrityksestämme puhutaan verkossa? M-Brainilla on ratkaisut yksilön ja yrityksen tiedon tulvaan.

Nyky-yhteiskuntaa kutsutaan tietoyhteiskunnaksi ja viestintäyhteiskunnaksi: se kertoo tiedon ja vuorovaikutuksen kasvavasta merkityksestä. –Tiedon merkitys on tänä päivänä ristiriitainen, sillä sitä on yhä vaikeampi kontrolloida. Verkottuneessa maailmassa tieto, asenteet ja huhut leviävät kulovalkean tavoin ja vaikuttavat yritysten ja organisaatioiden toimintaan. Toisaalta yrityksissä tarvitaan aktiivista tiedonvaihtoa, jotta voidaan luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnasta, M-Brain Oy:n toimitusjohtaja Marjukka Nyberg toteaa.

säilyäkseen hengissä. Se luo omat haasteensa arkeen. – On selvää, että muutossyklit tulevat vuosi vuodelta nopeammiksi, ja niiden ennustaminen on yhä haasteellisempaa. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää huomata ajoissa toimintaympäristön heikot signaalit, pilkahtelevat trendit tai puheenaiheet, sillä parhaimmillaan niistä voi syntyä uusia tuotteita tai uutta markkinaa. Yrityksen toimintaympäristössä on myös niin paljon hälyä, että merkityksellisten signaalien erottaminen voi olla hyvin vaikeaa, Nyberg valottaa.

Muutossykli kiihtyy

Tasapainoilua tietotulvassa

Yritysten on myös sopeutettava ja kehitettävä toimintojaan säilyttääkseen kilpailukykynsä – tai jopa

Jokainen meistä tasapainoilee päivittäisen tietotulvan pyörteissä kun tietoa tulvii perinteisten kanavien

Yhä useammassa yrityksessä pohditaankin, kuinka organisoida monimutkaisten tiedon virtojen seuranta? Tai onko mahdollista seurata koko toimialan kehitystä taikka sitä mitä organisaatiosta puhutaan verkon keskustelupalstoilla? Entä kuinka haarukoida ajankohtaiset uutisaiheet kaukaisen tuotantomaan mediasta? – Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä yritysten arjessa, sillä niiden hallinta edellyttää paitsi herkkyyttä ja jatkuvaa ympäristön luotaamista, myös valtavasti resursseja.

Tarpeiden määrittäminen on ratkaisu Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat ennakoimattomasti yritysten ja yksilöiden arkeen. Tästä syystä M-Brain on olemassa. -Tärkein tehtävämme on tuottaa asiakkaille nopeaa ja relevanttia tie-

toa päivittäisen päätöksenteon ja työn tueksi. Palvelumme toimitetaan asiakkaille räätälöityyn verkkopalveluun, jonka puitteissa voi valita automaattisempien ja ihmisen pidemmälle jalostamien palvelujen välillä.

Jalostettua tietoa M-Brainin verkosta tehtävät haut voivat kattaa toimitetun median lisäksi sosiaalisen median kuten keskustelupalstat, blogit ja yhteisömediat, samoin kuin erilaisten organisaatioiden verkkosivut. Seuranta on mahdollista globaalisti yli 30 kielellä, tarvittaessa käännettynä. – Uuden sisaryrityksemme MBrain Media Oy:n (entinen Cision Finland) myötä voimme nyt tarjota tietoa koko mediakentästä, mukaanlukien perinteiset printtimediat. Yrityksen käyttöön valjastetulla mediaseurannalla voi seurata oman toimialan uutisia, sidosryhmien mielipiteitä sekä omaa näkyvyyttä. Media-analyysit puolestaan tarkastelevat laajasti uutisointia ja tuottavat syväanalyysin esimerkiksi yrityksen julkisuuskuvasta, kilpailijoista tai alan trendeistä. Olipa lopputuotos mikä tahansa, asiakkaalle toimitettava teksti on aina asiantuntijoidemme editoimaa tai läpikäymää. M-Brainin palveluissa yhdistyykin itse kehitetty hakuteknologia ja ihmisen tekemä uutisten arviointi, muokkaus ja analyysi. Me siis jalostamme tiedon sellaiseen muotoon, että se on helppo ja nopea omaksua. Siitä syntyy merkittävää ajansäästöä ja arvoa yritykselle, Nyberg toteaa lopuksi.

Maailmantalouden menetetty vuosi

”Yrityksissä pitäisi olla rohkeutta murtaa pinttyneet tavat tehdä asioita.”

Rahamarkkinoiden luottamuspula enteilee vaikeita aikoja. Ålandsbanken Asset Managementissa ei nyt pelata riskirahoilla. Tärkeintä on myötäillä suhdanteita ja ylläpitää luottamuksellisia asiakassuhteita.

Sami Kelkka Verkossa Median toimitusjohtaja

Verkossa Media – luova kaupallistamiskumppani

TeksTi: Hanna Ojanpää kuva: CHrisTian aarniO

– Ikävä kyllä tilanne reaali- ja finanssitaloudessa näyttää pahemmalta kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. En ole koskaan urani aikana nähnyt näin paljon epävarmuutta ilmassa kuin nyt. Maailmanlaajuisesti markkinat osaavat käsitellä riskejä, mutta epävarmuutta eivät. On vain päivien kysymys, kun Kreikassa tapahtuu jotain lopullista. Sen jälkeen poliitikot väittävät, että tämä oli vain yksittäistapaus. Näin ei kuitenkaan ole, sillä myös Espanja ja Italia kamppailevat heikon taloutensa kanssa, Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist pohtii. Törnqvist menee nykytilanteen analyysissään aina USA:n taannoisen presidentin Ronald Reaganin aikoihin. Silloin vaalivoitto syntyi veronalennusten lupauksilla, velkaantumisella ja kulutushysteriaan kehottamalla. – Amerikkalaiset eivät ymmärtäneet leikkivänsä tulella, eivätkä ymmärrä vieläkään. Raha perustuu vain luottamukseen ja tällä hetkellä merkittävät valuutat eivät sitä ansaitse. Myöskään pankit eivät luota toisiinsa ja se on johtanut rahamarkkinoiden pysähtymiseen. Samalla keskuspankkien rooli on kyseenalaistunut. Esimerkiksi EKP nostaa samanaikeisesti korkoja ja ostaa valtionobligaatioita. Ainakin minulle opetettiin Hankkenissa aikoinaan, että keskuspankkien tehtävänä on huolehtia valuutan arvosta. Nythän tämä ei toteudu. Euroopan ja euron tilanne alkaa Törnqvistin mielestä lähennellä Lehman Brothersin kaatumista. – Likviditeettiepävarmuus näkyy siinä, että lainahanat menevät kiinni. Yritykset menevät paniikkiin, investoinnit pysähtyvät, henkilöstöä on pakko laittaa ulos. Dominoefekti johtaa lamaan siinä vaiheessa, kun riittävän moni on jäänyt työttömäksi. Velkapilvilinnoista maan pinnalle Törnqvist toteaa, että tähän kriisiin ei ole nopeaa ratkaisua. Hänen visiossaan lähitulevaisuudessa työttö-

Verkossa Media on Sami Kelkan, Cor Group Oy:n ja Intervisio Oy:n 2000-luvun puolivälissä perustama yritys, jonka liikevaihto on viiden toimintavuoden aikana noussut kahdeksaan miljoonaan euroon. Tänä päivänä yritys on Suomen suurin riippumaton mainosverkko. Liiketoimintamalli on kiteytynyt kahteen ydinalueeseen. – Todellinen erikoisosaamisalueemme on kaupallistaminen. Valikoimme netistä kehityskelpoisia palveluja, joissa on kaupallista potentiaalia. Uskallan väittää, että olemme markkinoiden luovin verkkomedioiden kaupallistamiskumppani. Olemme eräänlaisia galleristeja. Olemme kuitenkin vain niin hyviä kuin meidän ”taiteilijat” eli mediat ovat. Meidän tehtävänämme on löytää helmet, Kelkka toteaa.

myys tulee nopeasti kasvamaan ja asuntojen hintataso laskemaan. – On tärkeää, että yksityishenkilöiden velka-aste pysyy hallinnassa. Nyt ei ole oikea aika kulutusluotoille ja pikavipeille. Jos oma talous on tällä hetkellä epätasapainossa, on viime hetket ehtiä velkaneuvojan puheille. Lamassa sinne on liian pitkä jono. Kolikon toisella puolella Törnqvist näkee taantumassa myös mahdollisuuden. – Ne, joilla ei ole velkaa ja tulotaso taattu, ei ole mitään syytä muuttaa elintapoja. Asunnonosto on itse asiassa fiksukin veto hintojen laskiessa. Mutta silti tietty maltti täytyy kulutuksessa säilyttää. Ålandsbanken Asset Managementissa taantuman hyödyntämisestä on kokemusta: vuonna 2008 he tuplasivat henkilöstömääränsä. Työntekijöiden palkkaus saattaa olla näköpiirissä myös tulevina aikoina. Säilytä, kartuta, säilytä, kartuta… Ålandsbanken Asset Management Ab on perustettu vuonna 2000 Stefan Törnqvistin ideasta. – Tiesin, että Ålandsbanken on hyvä pankki, mutta se ei ollut saanut varainhoitoaan käyntiin. Olin itse lähtökuopissa Gyllenbergiltä ja siis vapaa uusille mahdollisuuksille. Ehdotin pankille yhteisyritystä ja ihme kyllä ehdotus meni läpi. Pian kahdentoista vuoden ajan olemme kasvattaneet toimintaamme – hyvällä menestyksellä. Tavoitteenamme ei ole olla Suomen suurin varainhoitaja, mutta kannattavin haluaisimme olla, Törnqvist sanoo. Tänä päivänä runsaan 900 asiakkaan määrällä yrityksen markkinaosuus on puolentoista prosentin luokkaa. – Mediaaniasiakkaamme on yritystoiminnalla vaurastunut henkilö, jonka koko salkku on hoidettavissamme. Pyrimme pitämään salkkumme yksinkertaisina ja se on toiminut. Yritys on noudattanut toimintansa alkumetreiltä

samaa allokaatiomallia: laskusuhdanteessa ostetaan, noususuhdanteessa myydään. Rahaa käsitellään kuin omaansa. – Tällä hetkellä mietimme vain ostamista ja osakepainon kasvattamista. Mitä alemmaksi kurssit menevät, sitä fiksumpaa on toimia. Jos joku voi tässä taloudellisessa tilanteessa luvata kymmenen prosentin vuosikorkoa, sijoitus ei voi olla riskitön. Emme koskaan syytä markkinoita, jos epäonnistumme tuottotavoitteissa. Olemme saaneet asiakkailtamme mandaatin ja se riittää meille. Kantaaottavaa varainhoitoa Pienestä koostaan huolimatta Ålandsbankenin tunnettuus on hyvä. 90-luvun laman aikaan Ålandsbanken oli ainoa pankki, joka ei joutunut turvautumaan valtion pääomatukeen. Myös osinkoja pankki maksoi läpi laskusuhdanteen. Törnqvist arvelee, että positiivinen mielikuva pankista on syntynyt näiden vuosien aikana.

– Kun muut pankit joutuivat supistamaan toimintaansa, me kasvatimme konttoriverkostoamme. Vuosi sitten pankin sijoitusteemana oli ”Puhtaampi ympäristö”. Törnqvist toteaa, että ”valitettavasti ei tarvitse kuin kävellä Munkkiniemenrantaan, niin Itämeren tila tulee selväksi”. Ahvenanmaalaisperäiselle yrityksellä ympäristö- ja eettiset arvot ovat itsestäänselvyys. – Yleistäen voi sanoa, että jos yrityksessä on ympäristöasiat hoidettu hyvin, myös muu toiminta on kohdallaan. Jos arvostetun yrityksen takapihalta löytyisi myrkkyjäämiä, se ei voisi tietää hyvää kursseille ja imagolle. Mutta kyllä nämä asiat alkavat olla hyvässä kunnossa. Meidän tehtävänämme on rankata toimialan sisältä eettisesti parhaan yhtiöt. Filosofiamme kuuluukin ”mieluummin väärä yhtiö oikealta toimialalta kuin toisinpäin, mutta eettisyydestä emme tingi”. >> www.alandsbanken.fi

Stefan Törnqvist johtama Ålandsbanken Asset Management harjoittaa kantaaottavaa varainhoitoa

Verkossa on

mahdollisuuksien media Verkon vallankumous jatkaa kulkuaan kohti mediamainonnan kärkeä. Kuluttajien liikkeiden ja tarpeiden tunnistaminen on avainasemassa, kun etsitään oikeita kohderyhmiä. Ratkaisujen löytämisessä apuna on Verkossa Media.

Mainonnan kenttä on muuttanut muotoaan. Kun verkkomainonnan osuus mediamainonnasta oli vielä vuonna 2006 muutaman prosentin luokkaa, sen osuus lähentelee nyt viidesosaa. Viimeisimmän Mainostajien Liiton mainosbarometrin mukaan yli 70 prosenttia yrityksistä aikookin lisätä panostuksia verkkomainontaan. Talouden myllerryksestä huolimatta verkkomainonta on kasvanut tasaisesti. Tukijalkoja ovat kustannustehokkuus ja tavoitettavuus, mitattavissa olevat mainonnan tehot ja luotettavasti toimitettavat laatukontaktit. – Verkkoa käytetään yhä enemmän eri tarkoituksiin: viihdyttämiseen, tiedon ha-

kuun ja kuluttamiseen. Yritysten kannattaisikin käyttää aikaa ja pohtia, miten verkkoa voi hyödyntää, mitä mahdollisuuksia se antaa omaan liiketoimintaan. Nähtävissä on jo, että ulkomaiset verkkokaupat vetävät suomalaisia kuluttajia, kun kotimaiset eivät kyllin hyvin pysty vastaamaan tarpeisiin, Verkossa Median toimitusjohtaja Sami Kelkka harmittelee. Kolmen miljoonan käyttäjän media – Tänä päivänä ei tarvitse enää perustella, miksi käyttää verkkoa mainoskanavana. Kysymys kuuluu sen sijaan ”mitä siellä kannattaa tehdä”. Silloin kuvaan astuu meidän

Raakaa työtä tarvitaan Vaikka sana kiirii verkossa hyvästä sisällöstä ja mediat ovat kohderyhmiensä ykkösiä lukijamäärissä, on vielä matkaa siihen, että myös kaikki mainostajat löytävät nämä palvelut. – Ensin on osaaminen, sen jälkeen edelläkävijät löytävät sisällön. Työtä vaatii myös se, että palveluihin löydetään hyviä markkinointiratkaisuja. -Näistä display-mainonta on yksi selkeä vaihtoehto, mutta meiltä löytyy laaja kirjo erilaisia, räätälöityjä ratkaisuja. Terve 24.fi – hyvinvointia verkossa Yrityksen tuorein palvelu on rajoja rikkovaa yhteistyötä, Terve24.fi, julkaistiin lokakuussa. Saittikokonaisuus on toteutettu yhteistyössä seitsemän maakuntalehden ja ulkopuolisen sisällöntuottajan kanssa. Kimpassa ovat Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Länsi-Savo, ItäSavo, Karjalainen, Pohjalainen, Darwin Media ja Verkossa Media. – Projekti on ollut mittava, mutta myös palkitseva, sillä verkossa ei päde ajatusmalli, että tietty sisältö olisi suljettu yhteen paikkaan. – Jos verkkopalvelu vetää väkeä ja levikki kasvaa, on se hyvä asia kaikille – kuluttajille, palveluntuottajille ja mainostajille. Laatuun panostamalla asiat etenevät. Oli sitten kyse sisällöstä, myynnistä tai ideoista, Kelkka toteaa.

verkoston koko ja kokemus: meidän medioilla on näpeissään kolme miljoonaa suomalaista netin käyttäjää, 85 prosenttia kokonaispotista. Meidän kohderyhmämediat elävät hienosti pulssilla kuluttajien kiinnostuksen kohteista ja mieltymyksistä. Näistä näkemyksistä ja lukuisista onnistuneista kampanjoista on hyvä rakentaa uusia toimivia markkinointikampanjoita. Relevanttia mainontaa Parhaimmillaan verkkomainonta on hyvin mietittyä, relevanttia sisällöltään ja erittäin tarkoin kohdennettua. Näin mainokset ovat kuluttajan kannalta entistä kiinnostavampia, jolloin niiden huomioarvo kasvaa. – Verkkomedialla on painoarvoa ja voimaa kun yritys miettii markkinointipanostuksiaan omissa, ansaituissa ja ostetussa mediassa. Erityisesti silloin, jos yritys pystyy rakentamaan oman median, jossa voi olla tuhansien ihmisten joukko, jotka ovat kiinnostuneita juuri sinun viesteistäsi. Jatkuva dialogi yrityksen brändistä, tuotteista ja palveluista kiinnostuneiden kanssa auttaa kehittämään brändiä, mikä voi puolestaan tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Kelkan mukaan se auttaa myös markkinoinnin suunnittelussa, koska silloin yritys on paremmin selvillä, mikä on merkityksellistä ja tärkeää juuri heidän kohderyhmilleen.Kuluttajabisneksessä toimivalle yritykselle voi tosin olla haasteellista ryhtyä sisällöntuottajaksi. Nopeampaa ja helpompaa on olla läsnä siellä missä kuluttajat jo ovat medioiden sisälle tehdyillä räätälöidyillä ratkaisuilla. Oman median kaltaista kanavaa voi toki kehittää esim. asiakaspalvelun omaisesti sosiaalisen median ratkaisuilla, mutta se tarkoittaa, että yrityksen on oltava valmis vastaamaan myös negatiiviseen kritiikkiin. Sosiaalinen media ja kohderyhmämedian sisällä tehdyt ratkaisut yhdessä tuottavat arvokasta tietoa, jota jatkojalostamalla markkinointiin saadaan lisää tehoja ja dynaamisuutta. Jokaisella kuluttajalla on oma läheinen mediansa Kelkka kuitenkin muistuttaa, että yksilöllinen lähestymistapa ei tarkoita, että verkkomainonnalla tavoitellaan vain yhtä kuluttajaa vaan pikemminkin ihmisiä, joil-

la on samantyyppisiä ajatusmaailmoja. -Olennaisempaa on ymmärtää, että ihmiset liikkuvat tänä päivänä erilaisissa verkoissa ja verkostoissa. Myös mobiili on verkkomainontaa mitä suurimmassa määrin ja selkeässä kasvussa kuluttajakäyttäytymisessä. Se tarkoittaa, että vanhat mittarit kuten arvot, asenteet ja demografiat eivät välttämättä enää toimi. Sofistikoituneempia – ja ennen kaikkea reaaliaikaisia kohdentamistapoja on käytettävissä. Kelkan mukaan juuri tästä syystä markkinointipanostusten suunnittelussa kannattaa huomioida, että mediatkin ovat brändejä ja niille pitäisi antaa aivan oma harkittu roolinsa markkinointipanostusten kokonaisuudessa. Rohkeutta ja rehellisyyttä peliin! Perinteisen ajattelumallin mukaan brändillä on tarpeet, jonka kohteita kuluttajat ovat. Kelkan mielestä tänä päivänä brändin on oltava riittävän vahva, jotta se mukautuu ihmisten tarpeisiin. Tästä syystä hän haluaakin rohkaista yrityksiä kokeilemaan uudenlaisia tapoja vaikuttaa tuloksellisesti omiin kohderyhmiin. – Yrityksissä pitäisi olla rohkeutta murtaa pinttyneet tavat tehdä asioita. Kokeilemalla oppii uusia asioita ja meidän tehtävämme on auttaa hahmottamaan verkon mahdollisuudet. Parhaimmillaan se voi johtaa kuluttajan ja mainostajan kannalta win-win -tilanteeseen. Parasta on, kun voimme nostaa mainostajan tietoisuuteen kuluttajien löytämiä hyötypalveluita. Ideoita ja hyötytietoa lomamatkailuun tarjoava Rantapallo.fi on tästä hyvä esimerkki. Samoin kaikkialla läsnä olevan tekniikan hallitsemiseen apua tarjoava Afterdawn. com. Kummatkin ovat Suomessa kohderyhmiensä suvereeneja ykkösiä verkossa. Läsnäolo verkossa luo valtavasti mahdollisuuksia, mutta se vaatii resurssointia, kiinnostusta tuloksiin ja ketteryyttä kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita. – Verkossa asiat kannattaa pitää tuoreina ja parhaimmillaan kaksisuuntaisena palveluna. Silloin kun yritys on aidosti ja rehellisesti läsnä, voi verkosta rakentaa erinomaisen ja äärimmäisen tehokkaan kanavan, Kelkka toteaa lopuksi. >>www.verkossamedia.fi

Natur och miljö rf: Miljöjournalisten – lehtimäinen esite (freelance 2010)

4 Miljökunskap

Miljökunskap 5

Vad då för

miljö?

journalisten

16 Miljögifter

Miljögifter 17

gift

Gift med

Under Indiens stekheta sol, omgiven av ökenväxter, står en smal pojke i en tunna. Han går sakta runt, runt för att trycka ner

som biologisk varelse, ett av alla andra djur, är människan en del av

tyg i färgblandningen som når honom upp

naturen. Men som tänkande, politisk och social varelse är männis-

till midjan. Kemikalierna har sin egen lukt

kan en del av samhället. På sätt och vis är miljö allt som finns utanför

som blandas med stanken av brända sopor.

människan, det är allt som omger oss. Till skillnad från andra djur kan

nar keps som skydd mot solen.

vi människor fundera kring om det vi gör är rätt eller fel.

Men det är hans ben som är mest utsatta ef-

Pojken har en trasig ärmlös skjorta och sak-

tersom färgen han står i innehåller irriterande ämnen. Det är därför du helst ska tvätta dina nya kläder innan du tar dem i bruk. Pojken står i tunnan hela dagen.

MJ_final.indd 4

2010-07-02 10.52

MJ_final.indd 5

2010-07-02 10.52

14 Avfall

Avfall 15

MJ_final.indd 16

är bättre än dIn! >> sid 29

reportage: fISkpInnenS SISta reSa >> sid 15

Vad gör en grISSLa I en tvättmaskin?

på en sportstrumpa. Strumpan hindrar den från att plocka sina fjädrar och få i sig av oljan som klibbat fast i fjäderdräkten och förstört kroppens skyddande fettlager. Få-

Skriv en artikel om förbränning av hushållsavfall i din region. Du kan intervjua personer som jobbar på ett avfallsbolag, men också aktiva medlemmar i miljöföreningar, som ofta är kritiska mot avfallsförbränning. Ta reda på vilka förbränningsanläggningar som redan finns och hurudana man planerar att bygga. Hurdant avfall bränns? Vilka miljöskadliga ämnen finns i rökgaserna? Vad händer med askan? Hur utnyttjas energin?

>> sid 36

geln har blivit räddad av frivilliga och förd till en tvätt- och vårdenhet för oljeskadade fåglar. Tobisgrisslan har blivit vägd och undersökt. Den är i ganska bra skick och går att rädda.

rekLam mot reklam

Nu förs tobisgrisslan in till tvätt-

>> sid 13

containern där den stoppas in i en Den är lätt att se och förstå att det här är avfall. Det mera okända avfallet är det som uppstår då en vara produceras. Det kan vara till exempel jordmassor eller bergskross. I Finland skapas det ungefär 74 miljoner ton avfall om året enligt Statistikcentralen. En stor del av det kommer från industri och gruvdrift. Samhällets övriga avfall är omkring 2,5 miljoner ton. Av det kommer en tredjedel från hushållen. Det är ändå vår konsumtion som indirekt skapar också industrins och gruvdriftens avfall. Det avfallet kallas ofta för sidoflöden. I dag är det för de flesta finländare självklart, att man inte kan slänga avfallet omkring sig hur som helst.

2010-07-02 10.52

eller senare avfall. Vissa saker, som pappret kring chokladen, har en kort livslängd medan din mobiltelefon har lite längre.

MJ_final.indd 14

En tobisgrissla tittar upp ur skaftet

En brännande fråga

Allt du köper blir förr MJ_final.indd 1

Fiskpinnens sista resa Skriv en artikel om hur avfallssorteringen i din skola fungerar. Ta först reda på vilka olika sorters avfall som sorteras i skolan. Utred vad som händer med de olika avfallssorterna när det lämnar skolan. Finns det något som inte sorteras? Hur kunde man förbättra sorteringen och återanvändningen i skolan?

2010-07-02 10.52

MJ_final.indd 15

Om avfallet dumpas på en soptipp är problemen lite lättare att hantera, men exempelvis lukt- och dammfria blir avfallsbergen inte. Vissa typer av avfall kan brännas, men inte heller då försvinner problemet egentligen, utan en stor del av materialet finns kvar som aska. Rent papper och kartong är exempel på avfallsmaterial som kan återvinnas, alltså användas som råvaror för nya produkter. I bästa fall behöver en använd produkt kallas ”avfall” bara en kort stund innan den igen kan återanvändas. Till exempel en inhemsk läskflaska återvänder 30 gånger till bryggeriet! Det finns inte en lösning på avfallsproblemet utan många. Genom

speciell fågeltvättmaskin. Bara hu-

att källsortera avfallet redan då det uppstår och hålla det så rent som möjligt kan man se till att olika avfallssorter kan behandlas på olika sätt. Särskilt viktigt är det att se till att problemavfall som innehåller miljöskadliga ämnen inte sprids i miljön. Avfall är en konkret och vardaglig sak – tänk själv hur många gånger under en dag du står med något som kan slängas bort i din hand. Avfallshantering brukar väcka debatt och det finns olika åsikter om vad som är bäst för miljön. Bioavfall kan till exempel antingen brännas, rötas eller komposteras. 

2010-07-02 10.52

vudet sticker ut när maskinen tvättar fågelns kropp. Men maskinen räcker inte till för alla fåglar, och passar inte alla arter. Många tvättas för hand av frivilliga. Till slut får fågeln torka tillsammans med sina artfränder i ett mörkt, varmt rum. Tobisgrisslan får stanna mellan 10 och 15 dygn på vårdenheten. Innan den kan släppas ut igen måste man följa med att den kan simma och dyka och att all

ÖVNINGAR Oljan rann ut i jordgubbslandet Skriv en artikel med praktiska tips om vad du ska göra om du råkar tappa ut 10 liter bensin eller olja vid en strand eller på din gård.

Redo för oljekatastrof? Arrangera en presskonferens om hur man lokalt förbereder sig för att städa upp efter en oljeolycka. Bjud in kommunens oljeskyddsansvariga (finns inom räddningsväsendet) eller en frivillig från WWF:s oljeskyddsgrupper. Förbered frågor. Dela in klassen i olika redaktioner som ställer kvistiga frågor till experten.

Lilla Finland och det svarta guldet Skriv en artikel om oljetransporter till havs. Ta reda på vilka slags oljeprodukter som transporteras på Östersjön och hur mycket. Vilka länder förutom Finland transporterar olja i Finska viken och Bottniska viken? Till vad används oljan och hur skulle man kunna ersätta den?

olja verkligen tvättats bort.

MJ_final.indd 36

2010-07-02 10.53

MJ_final.indd 37

FOTO: RAUNO YRJÖLä / KUVALiiTERi

min moped

När festen är slut

2010-07-02 10.52

Oljeutsläpp 37

Grissla testade fågeltvättmaskin

ÖVNINGAR Skriv ett reportage som tipsar läsaren om var man kan göra bra second hand-fynd i din hemtrakt. Undersök lokala lopptorg och second hand-butiker. Var hittar man de bästa kläderna, sportutrustningen, inredningsprylarna, datorerna? Du kan också jämföra med nätauktioner.

>> sid 31

MJ_final.indd 17

36 Oljeutsläpp

Fynda här

Som du frågar får du svar

2010-07-02 10.52

Östersjön är en viktig transportled. Ungefär 2000 fartyg rör sig dagligen på Östersjön. det betyder att sjöfarten är livlig. Antalet oljetransporter ökar hela tiden. Med dem ökar tyvärr risken för oljeolyckor. Olja kan läcka ut i havet på olika sätt. Det sker om ett fartyg går på grund eller kolliderar med ett annat fartyg och oljetanken springer läck. En fullastad tanker som trafikerar Östersjön har omkring 30 000 ton olja i sina tankar. Ibland pumpar fartyg avsiktligt ut oljerester eller vatten som är förorenat med olja i havet. Det här är förbjudet i Östersjön, men vissa rederier gör det ändå, eftersom det är dyrt att tvätta tankarna i hamn. Varje år dumpas mellan 2 000 och 7 000 ton olja i Östersjön. Den vanligaste risken utgör i allmänhet fartygens egen bränsletank. Det är alltså inte enbart oljetankers som utgör en risk. I fartygens last- och bränsletankar finns många olika typer av olja. De beter sig på olika sätt i vattenmiljön. Råoljan är trögflytande och tung och sjunker ganska snabbt till botten. Bensin och diesel som transporteras från raffinaderier i bland annat. Finland flyter på vattenytan och avdunstar snabbt. Brännoljan

som fartygen själv använder är någonting mitt emellan. Oljan påverkar havsmiljön både på ytan och på djupet. Sjöfåglar landar gärna på den blanka ytan som bildas vid ett oljeutsläpp. En oljefläck stor som en euroslant leder till döden för en fågel. Fågeln får problem med att flyta, dyka och hålla värmen, eftersom oljan förstör fjädrarnas isolerande och vattenavvisande förmåga. Ofta fryser fåglarna helt enkelt ihjäl. Olja innehåller en mängd giftiga ämnen som löser sig i vatten. På havsbotten bryts oljan ner mycket långsamt och skadar bottenlevande djur, bland annat fiskar. När oljan sköljs upp på stränderna smetas både växter och djur ner. Det är oerhört svårt att samla in olja från steniga och sandiga stränder. Om ett oljeutsläpp sker vintertid när havet är fruset kan oljan sprida sig långa vägar under isen. När det är kallt bryts olja ner mycket långsamt. 

2010-07-02 10.53

TeksTi: EVA-LIISA NIKULA kuvaT: TIMO HEIKKALA

tutkimuskeskus, Raahe 1984â&#x20AC;&#x201C;2002 Metalliopin opettaja, Ruukin ja Outokummun jatkokoulutuskurssi 1990â&#x20AC;&#x201C;1991 TuotekehittĂ¤jĂ¤, Fundia Special Bar, Smedjebacken, Ruotsi 2002â&#x20AC;&#x201C;2004 TuotevalikoimaryhmĂ¤n tuotekehityspĂ¤Ă¤llikkĂś, Ruukin tutkimuskeskus, Raahe 2004â&#x20AC;&#x201C;

Rakentamisen liiketoiminta kannattavan kasvun veturina â&#x20AC;&#x201C; KysyntĂ¤ ydinmarkkina-alueellamme jatkui vuoden ensimmĂ¤isellĂ¤ neljĂ¤nneksellĂ¤ vahvana. Rakentaminen oli vuodenaikaan nĂ¤hden poikkeuksellisen vilkasta, ja toimitukset kasvoivat kaikilla markkinoilla, kertoo talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen. â&#x20AC;&#x201C; Konepajateollisuuden komponenttien kysyntĂ¤ oli erittĂ¤in

www.rUUkki.cOm

vahvaa nosto- ja kuljetusvĂ¤line-, energia- sekĂ¤ meriteollisuudessa. MyĂśs terĂ¤stuotteiden kysyntĂ¤ jatkui hyvĂ¤nĂ¤ meille tĂ¤rkeillĂ¤ markkina-alueilla. Viime vuosina Ruukin tekemĂ¤t yritysostot ovat luoneet erinomaisen pohjan ItĂ¤-Euroopan rakentamisen markkinamahdollisuuksien hyĂśdyntĂ¤miseen. Toimituskyvyn vahvistamiseksi yhtiĂśllĂ¤ on meneillĂ¤Ă¤n laajentumishankkeet

â&#x20AC;&#x201C; TerĂ¤stuotteissa jatkoimme myynnin rakenteen sekĂ¤ erikoistuotteiden ettĂ¤ jakelukanavien kehittĂ¤mistĂ¤. Pohjoismaissa kehitĂ¤mme liiketoimintaamme omien palvelukeskusten ja esikĂ¤sittelypalveluiden avulla. Keski-Euroopassa keskitymme erikoistuotetoimituksiin. Suorien loppuasiakastoimitusten osuus

12 kk:n liukuva liikevoitto 2004â&#x20AC;&#x201C;2007

KansainvĂ¤linen hajauttaminen kiinnostaa sijoittajia. Euroalueen ulkopuolelle sijoitettaessa kannattaa huomioida valuuttariskin lisĂ¤ksi myĂśs kulut ja verotus. â&#x20AC;&#x201C; KansainvĂ¤lisen sijoittamisen tarjoama hajautushyĂśty on vĂ¤hentynyt viime vuosina merkittĂ¤vĂ¤sti, kun markkinat ovat yhdentyneet. Maakohtaiset erot pienenevĂ¤t, sanoo rahoituksen professori eva Liljeblom Svenska HandelshĂśgskolanista. Tutkimusten mukaan sekĂ¤ maa- ettĂ¤ toimialahajauttaminen alkavat olla yhtĂ¤ tĂ¤rkeitĂ¤ osakesijoittamisessa. â&#x20AC;&#x201C; Monikansalliset yritykset ovat luonnollisesti yhĂ¤ vĂ¤hemmĂ¤n riippuvaisia yksittĂ¤isistĂ¤ markkinoista, Liljeblom muistuttaa. Euroalue on oma erityistapauksensa. ValuuttariskiltĂ¤ vĂ¤ltytĂ¤Ă¤n, mutta myĂśs hajautushyĂśty on pienempi, kun euroalueenkin taloudet ovat integroitumassa. Euroalueen ulkopuolella on hyvĂ¤ huomioida valuuttariskin lisĂ¤ksi myĂśs kulut ja

verotuskĂ¤ytĂ¤nnĂśt. ValuuttariskistĂ¤ huolimatta osakkeiden kansainvĂ¤linen hajautus on ollut yleensĂ¤ kannattavaa. Joukkovelkakirjojen hajautus yli maiden hyĂśdyttĂ¤Ă¤ melko vĂ¤hĂ¤n. Maiden vĂ¤lillĂ¤ on paljon eroja lainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂśn toimivuudessa tai piensijoittajan suojassa. MitĂ¤ huonommin sĂ¤Ă¤ntely toimii, sitĂ¤ enemmĂ¤n on riskejĂ¤ ulkomaiselle sijoittajalle. â&#x20AC;&#x201C; HajauttamishyĂśtyĂ¤ on tarjolla tehokkaillakin markkinoilla, ja sitĂ¤ kannattaa hyĂśdyntĂ¤Ă¤, Liljeblom sanoo.

lue lisĂ¤Ă¤ sijoittamisesta ulkomaille seuraavalta sivulta.

Ac][W ! ! ;ccb >]VX]Wa[OOb !" !# 7bwW\S\ 9SaYW 3c`]]^Ô DS\wXw XO CYÒW\O & ;cc 3c`]]^Ô $ ;ccb [OOb

Rautaruukin avainluvut Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me Tulos ennen veroja, Me Tulos/osake, laimennettu, e Sijoitetun pĂ¤Ă¤oman tuotto*, % Oman pĂ¤Ă¤oman tuotto*, % Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % HenkilĂśstĂś keskimĂ¤Ă¤rin

# Liikevaihto alueittain 1â&#x20AC;&#x201C;3/07 (1â&#x20AC;&#x201C;3/06)

Sijoitetun pĂ¤Ă¤oman tuotto 2003â&#x20AC;&#x201C;2007

@ccYYW 1]\ab`cQbW]\ ! ;Âš !! ;Âš $ @ccYYW 3\UW\SS`W\U $% ;Âš ! ;Âš & # @ccYYW ;SbOZa #% ;Âš #' ;Âš $ $'

Talous- ja rahoitusjohtaja mikko Hietanen

TerĂ¤kselle uusia vaatimuksia lujuus ja siihen liittyvĂ¤t ominaisuudet merkitsevĂ¤t entistĂ¤ tehokkaampia ja turvallisempia rakenteita. Kun esimerkiksi sillan tai nosturin terĂ¤sten lujuus

on kasvanut selvĂ¤sti, Hietanen toteaa. Markkinatilanteen ennakoidaan jatkuvan edelleen hyvĂ¤nĂ¤ konsernin ydinmarkkina-alueilla ja keskeisissĂ¤ asiakasteollisuuksissa. Vertailukelpoisen liikevaihdon arvioidaan kehittyvĂ¤n vuonna 2007 asetettujen kasvutavoitteiden mukaisesti ja koko vuoden liikevoiton ylittĂ¤vĂ¤n selvĂ¤sti viime vuoden vertailukelpoisen liikevoiton.

tUtUstU vUOsikertOmUkseen 2006

;Âš

Liikevaihto divisioonittain 1â&#x20AC;&#x201C;3/07 (1â&#x20AC;&#x201C;3/06)

LikviditeetillĂ¤ tarkoitetaan osakkeiden tai muiden arvopapereiden rahaksi muutettavuutta. Termi kuvaa arvopaperimarkkinoiden kykyĂ¤ vĂ¤littĂ¤Ă¤ kauppoja nopeasti ja tehokkaasti. Likviditeetti on hyvĂ¤ silloin, kun on paljon kaupankĂ¤ynnin toimeksiantoja. Jos osakkeiden likviditeetti on pieni, niiden osto ja myynti voi kestĂ¤Ă¤ kauan tai kĂ¤rsiĂ¤ huonosta hinnasta. HyvĂ¤ likviditeetti takaa isojenkin kauppojen nopean toteutumisen ilman suurta vaikutusta hintatasoon. On hyvĂ¤ seurata, millaisia mĂ¤Ă¤riĂ¤ yhtiĂśn osakkeita vĂ¤litetĂ¤Ă¤n pĂśrssissĂ¤. Rautaruukin osakkeita vaihdettiin vuonna 2006 pĂśrssissĂ¤ yli 179 miljoonaa kappaletta. Se oli 128 prosenttia yhtiĂśn koko osakemĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤. Viime vuosina Rautaruukin osakkeiden kauppa on vilkastunut huomattavasti. Likviditeetti tarkoittaa myĂśs maksuvalmiutta tai -kykyĂ¤. Omaisuuden myymistĂ¤ rahaa vastaan kutsutaan likvidoinniksi.

erikoistuotteet keskipisteenĂ¤

Bc]bb] bOd]WbS

1-3/06 856 95 101 0,56 29,5 30,0 50,2 19,6 11 903

1-12/06 3 682 529 635 3,65 31,5 30,1 61,6 1,2 13 121

*laskettu edellisten 12 kuukauden ajalta

Kurssi

# "# " !# ! # # #

46,24 euroa

12 kk ylin

46,00 euroa

12 kk alin

19,43 euroa

Osakkeiden lukumĂ¤Ă¤rĂ¤

140,07 milj. kpl

YhtiĂśn markkina-arvo

6 443,37 milj. euroa

Rautaruukin taloudellinen informaatio 2007

! !

Osaketietoja 1.6.2007

Osakkeen kurssikehitys

3C@ 1-3/07 950 178 177 0,95 37,8 36,2 54,5 -1,4 13 258

? %

Sunndalverk, Norja 1981â&#x20AC;&#x201C;1984 TuotekehittĂ¤jĂ¤, Rautaruukin

koko vuoden 2007 liikevoiton arvioidaan ylittĂ¤vĂ¤n selvĂ¤sti viime vuoden vertailukelpoisen liikevoiton Suluissa tammi-maaliskuun 2006 luvut

? #

seosten faasimuutoksista 1981 TuotekehittĂ¤jĂ¤, Ă&#x2026;rdal og

Liikevoitto 178 milj. euroa (95, vertailukelpoinen 89)

eurooppalainen suomalainen yhtĂ¤ kohtalokas kuin Porterin materiaalitekniikan opiskelu oli myĂśs englantia opiskelevan etelĂ¤pohjalaisen orvokin tulo harjoittelemaan Cambridgeen. siitĂ¤ lĂ¤htien david ja orvokki ovat kulkeneet yhtĂ¤ matkaa. Porter asuu vaimonsa ja kissansa kanssa omakotitalossaan Raahessa. Nikkarointi on mieleistĂ¤ puuhaa. Kaksi aikuista poikaa ovat lĂ¤hellĂ¤ oulussa. david pyĂśrĂ¤ilee tyĂśhĂśn kesĂ¤t talvet. talvella hĂ¤n hiihtĂ¤Ă¤, omien sanojensa mukaan ei kovin pitkiĂ¤ matkoja eikĂ¤ kovaa. Avannossakin hĂ¤n kĂ¤y tarvittaessa. suomessa pitĂ¤Ă¤ osoittaa sisua! hyvĂ¤n suomen kielen taidon pohja on saatu etelĂ¤pohjalaisella heinĂ¤pellolla. â&#x20AC;&#x201C; englantilaisille ystĂ¤villeni kerron, ettĂ¤ suomessa on talvella 0 astetta pakkasta ja kesĂ¤ kestĂ¤Ă¤ vain kuukauden. NĂ¤in tĂ¤Ă¤llĂ¤ sĂ¤ilyy rauha ja vĂ¤ljyys, josta pidĂ¤n kovasti, Porter toteaa hymyssĂ¤ suin.

? $

1975â&#x20AC;&#x201C;1981

liikevaihtoon 21 prosenttia

1.8.

Osavuosikatsaus tammi-kesĂ¤kuu 2007

24.10.

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

Rautaruukki noudattaa 14 vuorokauden closed period -periaatetta ennen tulosjulkistusta.

# ÂŻ! $ ÂŻ! %

yhteydenotot Camilla SĂĽgbom, sijoittajasuhdepĂ¤Ă¤llikkĂś,

YY(\ ZWcYcdO ZWWYSd]Wbb] DS`bOWZcYSZ^]W\S\ ZWWYSd]Wbb] WZ[O\ =dOY]O XO ^]VX]Wa[OWabO PSb]\WbS`waZWWYSb]W[W\bOO

Dc]aW ! 4/A(W\ [cYOO\ XO dc]RSabO " SbSS\^wW\ 74@A(\ [cYOO\

Reetta Lehtinen, sijoittajasuhdeassistentti,

puh. 020 592 9070, faksi 020 592 9122

puh. 020 592 9231, faksi 020 592 9058

camilla.sagbom@ruukki.com

reetta.lehtinen@ruukki.com

Inline 2/2007

TeksTi: HASSE HĂ¤RKĂ&#x2013;NEN kuvaT: JUHA RAHKONEN JA GETTY IMAGES

KireitĂ¤ siimoja! Skit fiske!

valikoivaa kalastusta Kalastajat ovat nykyĂ¤Ă¤n yhĂ¤ ympĂ¤ristĂśtietoisempia. Vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset esimerkiksi kunnostavat jalokalojen kutualueita ja seuraavat kalakantojen kehitystĂ¤ yhdessĂ¤ viranomaisten kanssa. Valikoiva kalastus ja saaliskalojen vapauttaminen on arkipĂ¤ivĂ¤Ă¤ yhĂ¤ useammassa paikassa. Kun kaikkia saaliiksi saatuja kaloja ei tapeta, vaan osa pĂ¤Ă¤stetĂ¤Ă¤n jatkamaan elĂ¤mĂ¤Ă¤nsĂ¤, riittĂ¤Ă¤ kalastettavaa tulevaisuudessakin. oikein kĂ¤siteltyinĂ¤ hyvin suuri osa vapautetuista kaloista sĂ¤ilyy vahingoittumattomina ja jatkaa uiskenteluaan. moni kalastaja vapauttaa nimenomaan suurimmat kalansa, ja perustelu on yksinkertainen. Jos kala on selvinnyt vuosikausia jatkuneesta luonnonvalinnasta ja kasvanut isoksi, sillĂ¤ on hyvĂ¤t geenit, jotka on syytĂ¤ saada siirtymĂ¤Ă¤n eteenpĂ¤in. Vapautettu kala pĂ¤Ă¤see kutemaan tulevinakin vuosina ja sitĂ¤ kautta tuottaa lisĂ¤Ă¤ hyviĂ¤ kaloja. modernille vapakalastajalle tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ on usein valokuva, jossa hĂ¤n poseeraa ennĂ¤tysvonkaleensa kanssa hetki ennen kalan vapautusta.

(Paskat kaloista!) englanti: Tight lines! (KireitĂ¤ siimoja!) saksa:

Petri Heil! (Pietarin kalaonnea!)

venĂ¤jĂ¤: Ni zeshui, ni ribi! (Ei suomuja, ei kalaa!) puola:

Polamania kija! (Vapa poikki!)

Inline 2/2007

Onkiminen Onkiminen on perinteinen tapa kalastaa, mutta laji on sittemmin kehittynyt hurjasti. Kelaonget ja muut teknisesti edistykselliset vĂ¤lineet ovat yleistyneet, ja moni onkija keskittyy kerrallaan vain yhden lajin pyytĂ¤miseen. Saaliiksi tavoitellaan yleensĂ¤ sĂ¤rki- ja karppikaloja, jotka ovat yleisiĂ¤ monenlaisissa vesistĂśissĂ¤. Onkijalle riittĂ¤Ă¤ kalastettavaa lĂ¤hes kaikkialla.

rekistereitĂ¤ isoille kaloille

suosittuja ennĂ¤tyskalarekisterit ovat koukkuun tilastoja, joihin omaan jĂ¤Ă¤neet jĂ¤ttikalat voi ilmoittaa.

useat kalastuslehdet jĂ¤rjestĂ¤vĂ¤t suurkalakilpailuja. saada hyĂśsuurkalatilastoista voi viehe, dyllisiĂ¤ tiedonjyviĂ¤, kuten ja jolla kala on saatu, ajankohta voi olla saantipaikka. paikanilmaus koska moni hyvin yleisellĂ¤ tasolla, parhaat kalastaja haluaa pitĂ¤Ă¤ paikkansa omana tietonaan.

Heittokalastus Heittokalastus uistinvĂ¤lineillĂ¤ on monelle tuttua puuhaa. Uistimilla voi kalastaa kaikkia petokaloja menestyksellĂ¤ niin merellĂ¤, jĂ¤rvissĂ¤ kuin virtavesissĂ¤kin. Uistinkalastus pitĂ¤Ă¤ sisĂ¤llĂ¤Ă¤n eri kalastustyylejĂ¤ ja -tapoja, ja vĂ¤lineet vaihtelevat niiden mukaan. Heittokalastajat kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t nykyĂ¤Ă¤n apunaan paljon tekniikkaa, kuten kaikuluotainta.

vetouistelu

lohen arvoitus Lohi on aina kiehtonut kalastajia. Uistin- ja perhokalastajalle lohi on erityisen arvoituksellinen saalis, koska merestĂ¤ syntymĂ¤jokeensa kutemaan nouseva lohi ei syĂś mitĂ¤Ă¤n kutuvaelluksensa aikana. Miksi lohi iskee vieheeseen? Aiheesta on esitetty erilaisia teorioita iĂ¤t ja ajat. Joidenkin mielestĂ¤ paastoava lohi nappaa kohdalle osuvan makupalan kuin vanhasta muistista. Toiset taas uskovat, ettĂ¤ lohi puolustaa reviiriĂ¤Ă¤n ja iskee kiinni vieheeseen vain hĂ¤tistĂ¤Ă¤kseen tunkeilijan pois alueeltaan. Lohiperhoista ja muista lohivieheistĂ¤ on kehittynyt monipuolisia mielikuvitusluomuksia.

Moottorin vauhdittama vetouistelu voi nĂ¤yttĂ¤Ă¤ jĂ¤rjettĂśmĂ¤ltĂ¤ kilpavarustelulta. VeneessĂ¤ on vapoja kuin pienessĂ¤ kalastustarvikekaupassa, vieheitĂ¤ voi olla samaan aikaan pyynnissĂ¤ yli tusina, ja kaikuluotain nĂ¤yttĂ¤Ă¤ veden syvyyttĂ¤ ja kalojen liikkeitĂ¤. KĂ¤ytĂśssĂ¤ on usein gps-paikannin ja karttaplotteri, joilla lĂśytĂ¤Ă¤ ottipaikoille tarkasti kerta kerran jĂ¤lkeen.

perhokalastus Perhomies viettĂ¤Ă¤ yĂśnsĂ¤ kirkkaiden virtavesien Ă¤Ă¤rellĂ¤ lohia, taimenia ja muita jalokaloja pyytĂ¤en. Perhokalastajissa on useita eri alalajeja suurten jokien lohimiehistĂ¤ purokalastajaan. Osaa heistĂ¤ voi luonnehtia â&#x20AC;?retroilijoiksiâ&#x20AC;?, koska he kalastavat vanhan mallin mukaan tehdyillĂ¤ bambusĂ¤levavoilla ja kĂ¤yttĂ¤ytyvĂ¤t muutenkin kuin 1900-luvun alun brittiherrasmiehet. Meriperhokalastus on suosittua etenkin Yhdysvalloissa. ItĂ¤meren alueella tanskalaiset harrastavat suolaisen veden perhokalastusta.

pilkkiminen Jos vedet talvella jĂ¤Ă¤tyvĂ¤t, pilkkimies lĂ¤htee liikGORILLA

Norjan lohijoet ja Kuolan niemimaalla VenĂ¤jĂ¤llĂ¤ kuohuvat taimen- ja lohivirrat. Rajumpaa vaihtelua saa esimerkiksi Karibialla, missĂ¤ voi pyydystĂ¤Ă¤ valtamerten vahvoja evĂ¤kkĂ¤itĂ¤. lisĂ¤Ă¤ntynyt kalastusmatkailu on synnyttĂ¤nyt kalastusoppaiden ammattikunnan. â&#x20AC;&#x201C; Vaikka oppaiden mĂ¤Ă¤rĂ¤ kasvaa koko ajan, euroopassa ollaan vielĂ¤ hyvin kaukana yhdysvalloista, missĂ¤ opastoiminta on aivan eri mittakaavassa, Ari Paataja sanoo. hĂ¤n on kalastusopastoiminnan pioneereja suomessa. oppaat vievĂ¤t muualta tulleet kalastajat oikeille apajille ja neuvovat paikallisen kalastuksen niksit, joilla asiakkaat usein nappaavat elĂ¤mĂ¤nsĂ¤ kalan. mitĂ¤ isompi kala, sitĂ¤ onnellisempi vapakalastaja â&#x20AC;&#x201C; unohtamatta muita harrastuksen arvoja.

Vapakalastusta voi kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ harrastaa lĂ¤hes kaikkialla, missĂ¤ lĂśytyy vettĂ¤ ja jonkinlaiseen vieheeseen nappaavia kaloja.

Perhonsidonta â&#x20AC;&#x201C; kĂ¤ytĂ¤ntĂśĂ¤ ja taidetta Perhonsidonnan idea on yksinkertainen: hĂśyhenistĂ¤, sulista, karvoista ja synteettisistĂ¤ materiaaleista tehdĂ¤Ă¤n kalaa kiehtova viehe. Materiaalit kiinnitetĂ¤Ă¤n langalla koukulle yksi kerrallaan ja tietyssĂ¤ jĂ¤rjestyksessĂ¤. Homma vaatii tarkkoja sormia ja kĂ¤rsivĂ¤llistĂ¤ opettelua, mutta ei ole ylimaallinen taitolaji. Perhoilla pyritĂ¤Ă¤n imitoimaan kalojen ruokaa: tavallisimmin vesihyĂśnteisiĂ¤ eri kehitysvaiheissaan ja pikkukaloja. Kala voi iskeĂ¤ myĂśs Ă¤rsytysperhoon, joka ei muistuta mitĂ¤Ă¤n vedessĂ¤ elĂ¤vĂ¤Ă¤. Lohiperhot ovat juuri nĂ¤itĂ¤ fantasialuomuksia, ja lohiperhojen sidonnasta onkin kehittynyt oma taiteenalansa. Perinteisesti perhonsidonnassa on kĂ¤ytetty luonnonmateriaaleja. TiettyjĂ¤ harvinaisempia lintu- tai elĂ¤inlajeja kasvatetaan nyt varta vasten tuottamaan sulkia tai karvoja vieheisiin. Tekokuidut ja muut synteettiset materiaalit ovat nykyĂ¤Ă¤n yhĂ¤ suositumpia.

Kilpavarustelijasta retroilijaan

ALBUMI

Inline 2/2007

suomi: Ruotsi:

JUHA RAHKONEN

keelle. JĂ¤Ă¤tyneillĂ¤ jĂ¤rven- ja merenselillĂ¤ liikkuminen on mainiota ulkoilua, josta usein jĂ¤Ă¤ saaliiksi muutakin kuin raikasta ilmaa.

CARTINA

GETTY IMAGES

kalastaja matkustaa kaukovesille VĂ¤lineiden ohessa rahaa uppoaa kalastusmatkailuun. Jos naapurimaassa on paremmat kalavedet, kalastaja matkustaa lomallaan sinne. Kaukaiset paikat eivĂ¤t enĂ¤Ă¤ tunnukaan niin kalliilta kohteilta, kun on nĂ¤hnyt kuvia paikallisista vonkaleista. Pohjois-euroopassa vapakalastajien pyhiinvaelluskohteita ovat muun muassa

epĂ¤onnea.

Kalastava maailma tuntee Suomen erinomaisten vieheiden syntysijana. Suomalaisen uistinosaamisen lippulaiva Rapala on maailman suurin viehevalmistaja. Yrityksen vieheitĂ¤ valmistetaan Suomessa, Ranskassa, Virossa, Irlannissa ja Kiinassa. Jakeluverkostoa on 29 maassa. TĂ¤rkein markkina-alue on Pohjois-Amerikka, jonne yhtiĂś myy 60â&#x20AC;&#x201C;70 prosenttia uistintuotannostaan. â&#x20AC;&#x201C; Lauri Rapalan legenda, hyvĂ¤t tuotteet, hauskat mainokset ja rehellisen mutkaton suomalainen imago ovat perusta, jolle Rapalan menestys edelleen perustuu. Suomalaiset ovat VĂ¤Ă¤ksyssĂ¤ vastanneet uistinten suunnittelusta ja tuotannon ohjauksesta. Amerikkalaiset ovat hoitaneet markkinoinnin ja myynnin sekĂ¤ taitavasti rakentaneet brĂ¤ndiĂ¤mme, myynti- ja markkinointijohtaja aku valta sanoo. MyĂśs Finlandia Uistimen ja Kuusamon Uistimen vieheet ovat tuttuja monessa maassa, erityisesti VenĂ¤jĂ¤llĂ¤. Finlandia Uistin vie pĂ¤Ă¤asiassa vaappuja ja pilkkejĂ¤. Kuusamon Uistin keskittyy metallista tehtyihin lusikkauistimiin, joiden materiaalit ovat kupari ja messinki.

KUVAKORI

erikoistunutta kalastusta yhĂ¤ useampi suhtautuu kalastusharrastukseensa entistĂ¤ vakavammin. VĂ¤lineisiin ja kalamatkoihin satsataan aikaa ja rahaa. KalastusvĂ¤lineet ovat kehittyneet huimasti: laadukkaita vapoja, keloja, siimoja ja vieheitĂ¤ on saatavana yhĂ¤ helpommin, sillĂ¤ vĂ¤lineiden massatuotanto ja jakelu toimivat tehokkaasti. â&#x20AC;&#x201C; Kun vĂ¤lineiden kirjo on monipuolistunut, on syntynyt erikoistuneita kalastajien ryhmiĂ¤. moni keskittyy vain yhden kalalajin pyytĂ¤miseen ja yrittĂ¤Ă¤ kehittyĂ¤ siinĂ¤ mahdollisimman taitavaksi, Ilkka mĂ¤kelĂ¤ sanoo. â&#x20AC;&#x201C; Aikaisemmin vapakalastajia kiinnostivat pĂ¤Ă¤asiassa jalokalat kuten lohi ja taimen. Nyt yksi keskittyy suurhaukien jallittamiseen merellĂ¤, toinen kelaonkii jĂ¤ttikokoisiksi kasvavia karppeja lammista ja jĂ¤rvistĂ¤, kolmas kalastaa jigeillĂ¤ ahvenia ja kuhia. yhteistĂ¤ on se, ettĂ¤ kalojen narrauksessa kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n ensiluokkaisia vĂ¤lineitĂ¤ ja seurataan uusimpia trendejĂ¤. moderni kalamies on valmis maksamaan harrastuksestaan. 500 euroa maksava perhovapa ostetaan silmĂ¤Ă¤ rĂ¤pĂ¤yttĂ¤mĂ¤ttĂ¤, jos se tĂ¤yttĂ¤Ă¤ vaativan harrastajan mieltymykset.

HyvĂ¤Ă¤ kalaonnea toivotetaan kiertoilmaisulla, jottei tuotettaisi

Viehevalmistuksen suurvalta

LEHTIKUVA/TAUNO KOHONEN

Kalastuksesta on tullut suosittu jokamiehen harrastus, jossa hyvĂ¤t vĂ¤lineet ja uudet trendit ovat arkipĂ¤ivĂ¤Ă¤. 2000-luvun vapakalastajalle elĂ¤mykset ovat usein saalista tĂ¤rkeĂ¤mpiĂ¤. MyĂśs kalakantojen hyvinvointi kiinnostaa yhĂ¤ enemmĂ¤n alan harrastajia.

Tietoa keskustelupalstoilta Innokas kalastusharrastaja laivaa netistĂ¤ tietoa uusista kalastusvĂ¤lineistĂ¤ ja -kohteista sekĂ¤ vaihtaa kokemuksia muiden kalastajien kanssa. Kalastusaiheisia keskustelupalstoja on syntynyt nettiin hurja mĂ¤Ă¤rĂ¤. Uutiset, kalastuskuvat ja uusimmat tuulet leviĂ¤vĂ¤t nopeasti kalastajalta toiselle ja maasta toiseen. yhĂ¤ useampi kalastaja tai kalastusporukka kirjoittaa blogiaan, jossa he pĂ¤ivĂ¤kirjamaisesti kertovat kalaretkistĂ¤Ă¤n.

KireitĂ¤ siimoja!

eppoisa kesĂ¤pĂ¤ivĂ¤, purkillinen matoja, itse tehty onki ja isoisĂ¤ onkikaverina â&#x20AC;&#x201C; siinĂ¤ monen kalastusmuistot lapsuudesta. leppoisa nostalgia ei ole hĂ¤vinnyt, mutta rinnalle on syntynyt uudenlainen vapakalastuskulttuuri. Kun elĂ¤mĂ¤ kaupunkilaistuu yhĂ¤ enemmĂ¤n, moni hakee vavan varresta vaihtelua. meren, jĂ¤rven tai joen Ă¤Ă¤rellĂ¤ tyĂśelĂ¤mĂ¤n paineet unohtuvat. â&#x20AC;&#x201C; Jo pelkkĂ¤ vesillĂ¤ oleminen ja kalastaminen sinĂ¤nsĂ¤ koetaan elĂ¤myksenĂ¤. sen suuruus ei riipu suoraan saadusta saaliista, suomen Vapaa-ajankalastajien KeskusjĂ¤rjestĂśn toiminnanjohtaja Ilkka MĂ¤kelĂ¤ sanoo.

CARTINA

Vapakalastaja

Vahva veto uudessa EU:ssa sivu 4 Syvyyksien tyĂśmyyrissĂ¤ ohjaamot kovilla sivu 12 TerĂ¤s kiehtoo tutkijaa sivu 18

ÂŠ Christian Aarnioâ&#x20AC;&#x192; chribbe@gmail.comâ&#x20AC;&#x192; +358 40 50 400 47â&#x20AC;&#x192;

Teknillinen Korkeakoulu, Ruotsi Oppikirja metallin ja metalli-

Inline 2/2007

pyytĂ¤Ă¤ elĂ¤myksiĂ¤

TutkimusinsinĂśĂśri, Luulajan

Ukrainassa, Romaniassa ja Puolassa. TerĂ¤srakenne- ja komponenttituotannon kapasiteetti kolminkertaistuu VenĂ¤jĂ¤llĂ¤ seuraavan kolmen vuoden aikana. Noin 30 miljoonan euron kone- ja laiteinvestointien tavoitteena on noin 200 miljoonan euron kannattava liikevaihdon kasvu. â&#x20AC;&#x201C; Olemme edelleen vahvistaneet asemaamme konepajateollisuuden, erityisesti nosto- ja kuljetusvĂ¤lineteollisuuden toimittajana, Hietanen sanoo.

Liikevaihto 950 milj. euroa (856 milj. euroa, vertailukelpoinen 786), kasvu vertailukelpoiseen

? #

TerĂ¤ksen sisĂ¤inen rakenne riippuu lĂ¤mpĂśtilasta yhĂ¤ lujempien kuumavalssattujen terĂ¤sten tuotekehitys perus-

Materiaalitekniikan tohtori, Cambridge, Englanti 1975

Likviditeetti

ilmiĂś

Syntynyt 1951 Englannissa

Onko ideaa sijoittaa ulkomaille?

siJOittAJAn sAnAstOA

TeksTi: OLLI MANNINEN

Rautaruukin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2007

?! #

TerĂ¤s kiehtoo tutkijaa

sivu 22

yliopistotutkijat ovat teoriassa tienneet terĂ¤ksestĂ¤ paljon jo pitkĂ¤Ă¤n. soveltavaa tutkimusta tekevĂ¤lle tuotekehittĂ¤jĂ¤lle terĂ¤s on edelleen monien mahdollisuuksien materiaali.

Haasteena oikea resepti ei riitĂ¤, ettĂ¤ terĂ¤s on lujaa ja kulutusta kestĂ¤vĂ¤Ă¤. sen on oltava samanaikaisesti sitkeĂ¤Ă¤, myĂśs kovissa pakkasissa, ja hyvin hitsattavaa. VĂ¤symiskestĂ¤vyyden ja ulkonĂ¤Ăśn vuoksi pinnan laadun on oltava hyvĂ¤. tuotekehittelijĂ¤n haasteena on lĂśytĂ¤Ă¤ resepti, jolla halutut ominaisuudet saadaan mahdollisimman pienin kustannuksin halutussa aikataulussa. â&#x20AC;&#x201C; Ruukin vahvuutena suhteellisen pienenĂ¤ terĂ¤syhtiĂśnĂ¤ on hyvĂ¤ yhteistyĂśkulttuuri. Raahen tehtaalla on aina tuotannon paineista huolimatta suhtauduttu myĂśnteisesti tuotekehityksen edellyttĂ¤miin koeajoihin, Porter kiittĂ¤Ă¤.

david porter

KysyntĂ¤ jatkui vahvana

Ruukki on jo vuodesta 2002 valmistanut vesikarkaistuja levyjĂ¤ nauhavalssauslinjalla, mutta lujien ja sitkeiden terĂ¤slevyjen mittavalikoimaa on voitu laajentaa vain suurilla investoinneilla. â&#x20AC;&#x201C; elĂ¤mme jĂ¤nnittĂ¤vĂ¤Ă¤ aikaa tuotekehityksessĂ¤. tĂ¤nĂ¤ kesĂ¤nĂ¤ saamme kĂ¤yttĂśĂśn levyvalssauslinjalle tehokkaan vesikarkaisuyksikĂśn, joka avulla kuumavalssattujen levyjen lujuus voidaan kolminkertaistaa.

? $

elĂ¤myksiĂ¤

Tutkimus on yhteistyĂśtĂ¤ soveltavan tutkimuksen lĂ¤htĂśkohtana on yrityksen liiketoiminnan kehittĂ¤minen. tutkijan nĂ¤kĂśkulmasta kysymys on monitahoisesta yhteistyĂśstĂ¤, ei niinkĂ¤Ă¤n yksittĂ¤isistĂ¤ oivalluksista tutkijan kammiossa. terĂ¤salan osaamisen karttuminen on ollut maailmanlaajuisesti pitkĂ¤ prosessi. se on sisĂ¤ltĂ¤nyt paljon tutkimusta, kokeilua ja opetusta. Ratkaisujen lĂśytĂ¤miseen tarvitaan yhĂ¤ laaja-alaista osaamista ja yhteistyĂśtĂ¤ tutkimusryhmien, tuotannon ja yliopistojen kesken, myĂśs kansainvĂ¤lisesti. Alan kehitystĂ¤ on seurattava ja uudet ideat myytĂ¤vĂ¤ Ruukin sisĂ¤llĂ¤. lujat ja kulutusta kestĂ¤vĂ¤t terĂ¤kset ovat juuri nyt ajankohtaisia.

nelinkertaistetaan, paino putoaa puoleen. erikoisterĂ¤sten kysyntĂ¤ on kiihdyttĂ¤nyt niiden kehittĂ¤mistĂ¤ ja tuotannon aloittamista. ympĂ¤ristĂśkysymykset toimivat samaan suuntaan. halutaan vĂ¤hentĂ¤Ă¤ hiilidioksidipĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ sekĂ¤ sĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ polttoaineita ja luonnonvaroja.

?! $

Vapakalastaja pyydystĂ¤Ă¤

tuu fysikaaliseen metallurgiaan. sillĂ¤ tarkoitetaan ymmĂ¤rrystĂ¤, miten materiaalin sisĂ¤inen rakenne atomitasolla eli kiderakenne vaikuttaa sen ominaisuuksiin. toisaalta kysymys on siitĂ¤, miten haluttu rakenne saadaan aikaan tuotantoprosessissa. â&#x20AC;&#x201C; tĂ¤mĂ¤ problematiikka on kiehtonut minua koko urani ajan, olipa kyseessĂ¤ alumiini, terĂ¤s tai muut metallit. Vaikka terĂ¤slevyt nĂ¤yttĂ¤vĂ¤t pinnaltaan samanlaisilta, niiden sisĂ¤inen rakenne vaihtelee ja sen mukaisesti myĂśs ominaisuudet. â&#x20AC;&#x201C; terĂ¤ksestĂ¤ tekee mielenkiintoisen kiderakenne, joka on erilainen yli 900 asteessa kuin huoneen lĂ¤mmĂśssĂ¤. AtomijĂ¤rjestykseen voidaan vaikuttaa kuumavalssauksen jĂ¤lkeisellĂ¤ vesijĂ¤Ă¤hdytyksellĂ¤ ja terĂ¤ksen seosaineilla.

?" $

KesĂ¤KUU 2007

loittaessaan fysiikan opintojaan Cambridgen yliopistossa David Porterin oli valittava lisĂ¤ksi kolme muuta ainetta. matematiikan ja kemian valinta oli helppo. Biologian opinnoissa hĂ¤ntĂ¤ ei miellyttĂ¤nyt ajatus sammakoiden ja matelijoiden leikkelemisestĂ¤, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jĂ¤i hĂ¤nelle tuntematon materiaalitekniikka. Viimeisin ainevalinta ratkaisi elĂ¤mĂ¤nuran. opinnot jatkuivat vĂ¤itĂśskirjaan asti. â&#x20AC;&#x201C; Ala on tarjonnut mielenkiintoista, konkreettista tyĂśtĂ¤. laajassa mielessĂ¤ nĂ¤en materiaalitekniikan modernin yhteiskunnan kulmakivenĂ¤. oma erikoisalani on fysikaalinen metallurgia, toteaa nykyisin Ruukin Raahen tehtaalla tuotekehityspĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ toimiva Porter.

? "

â&#x20AC;?markkinatilanteen ennakoidaan jatkuvan edelleen hyvĂ¤nĂ¤.â&#x20AC;?

?! "

sIdosRyhmĂ¤lehtI

sĂ¤hkĂśposteista, neuvotteluista, ihmissuhteista.

?" #

RUUKKI

SeitsemĂ¤n hengen tutkimusjaoksen pĂ¤Ă¤llikĂśn David Porterin tyĂśpĂ¤ivĂ¤t tĂ¤yttyvĂ¤t kotimaisista ja kansainvĂ¤lisistĂ¤ yhteyksistĂ¤,

?" "

2/07

TalOUS

TErĂ¤SmiES

Ruukki â&#x20AC;&#x201C; Asiakaslehti 6:lla kielellĂ¤ (Evia Oyj / Viherjuuri / Lehti-AD 2007)

JOhanna fernholm: ”Elsk” – cd, poster, ohjelmalehtinen (freelance 2010)

•• Johanna Fernholm •• Joanna Broman •• La Tempesta ••

•• CD RELEASE ••

6.9.2010

JOHANNA FERNHOLM 2010

JFCD001

19.00 G18

•ELSK• FAURÉ

GRIEG

JOHANNA FERNHOLM, mezzosoprano JOANNA BROMAN, piano MARKUS PELLI, violoncello

•• Johanna Fernholm, mezzosoprano •• •• Joanna Broman, piano •• •• La Tempesta ••

BRAHMS

•• CD RELEASE ••

6.9.2010

21.9.2010

19.00 G18

19.00 Balderin sali / Balders sal

JOHANNA FERNHOLM, mezzosoprano JOANNA BROMAN, piano MARKUS PELLI, violoncello

JOHANNA FERNHOLM, mezzosoprano JOANNA BROMAN, piano LA TEMPESTA; Janne Tateno, vl, Anne Somero, vl, Tuukka Susiluoto, vla, Markus Pelli, vlc, Petri Ainali, cb

Liput / Biljetter: 10€ •• G 18, Yrjönkatu 18 /Georgsgatan 18 •• Balder, Alexanterinkatu 12 /Alexandersgatan 12

www.kantio.fi (freelance 2010)

Sunkumppani – logo, käyntikortti, kirjepaper & kuoret (freelance 2010)

Ny TID: viikon kolumnin kuvitus (freelance 2010 – 2011)