Ikäihmisten voimatasapainoryhmissä kuntoillaan oman tason mukaan

Lihaskunnon harjoittaminen on toimintakyvyn kannalta erittäin tärkeää, etenkin ikäihmisten tapauksessa. Kesällä Kiimingissä ja Jäälissä liikkumaan pääsee ohjatusti matalan kynnyksen maksuttomissa voimatasapainoryhmissä.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Yli 65-vuotiaille tarkoitettuja liikuntaryhmiä ohjaa Kiimingin ja Ylikiimingin alueella erityisliikunnanohjaaja Emilia Olsbo. Hän kertoo, että tunteihin kuuluu 45 minuuttia erilaisia sovellettuja voimatasapainon harjoitteita.

”Tunneilla tehdään alkuun lämmittely ja valmistavia harjoituksia, sitten vahvistetaan erityisesti alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kannattaa tulla rohkeasti kokeilemaan, sillä tunneilla pystyy varmasti liikkumaan oman kuntotason mukaan”, Olsbo sanoo.

Maanantaisin tunnit pidetään iltapäivisin Jäälissä Laivakankaan hiekkakentällä ja keskiviikkona aamuisin Kiimingissä Kiiminkipuiston nurmialueella. Ilmoittautua ei tarvitse etukäteen.

Pienikin määrä liikettä auttaa

Ikäihmisten voimatasapainoryhmät ovat Kiimingin kesässä uusi kaupungin järjestämä liikunta-aktiviteetti. Emilia Olsbon mukaan idea lähti liikkeelle siitä, että ikäihmisten lihasvoiman harjoittaminen on toimintakyvyn kannalta todella tärkeää. Lihasvoimaharjoittelu ohjatusti on myös turvallista.

”Odotan tunteja jo hyvillä mielin. Tykkään ohjata ryhmiä ulkona, joten tämä on minulle erittäin mielekästä.”

Olsbo tekee Kiimingissä kesällä lisäksi ohjattua ulkosaliopastusta sekä vetää Kiimingin senioritalon nurmialueella parvekejumppaa. Tammikuussa erityisliikunnanohjaajana Oulun kaupungilla aloittanut Olsbo toteaa hymyillen olevansa unelmatyössään.

”Oulun kaupungin liikunnanohjaajana työskenteleminen on aina ollut minulle haave. Koen, että Oulun kaupungilla on paljon potentiaalia, ja täällä pystyy kehittämään liikuntapalveluja todella monipuolisesti eri tavoin.”

Olsbo kannustaa osallistumaan kaupungin järjestämiin liikuntapalveluihin, joissa pääsee kuntoilemaan ohjatusti yhdessä muiden kanssa. Erityisen tärkeää on myös omaehtoinen liikkuminen, hän muistuttaa.

Pienikin määrä liikettä kohentaa aina terveyttä ja hyvinvointia.

Ikäihmisten maksuttomat voimatasapainoryhmät pidetään 22.5.–19.6. maanantaisin ja keskiviikkoisin. Maanantain tunnit ovat Jäälissä Laivakankaan hiekkakentällä kello 13.–13.45 ja keskiviikon tunnit Kiiminkipuiston nurmialueella kello 10.–10.45. Lisätiedot p. 050 379 6711.

Liikuntapalvelujen

ohjelmaa kesällä

Ulkona pidettävillä tunneilla säävaraus.

Ulkokuntoilupuistojen opastukset

21.6 asti

• Ma kello 10 ja 17 Heinäpään urheilukeskus

• Ti kello 10 Pateniemenranta

• Ti kello 17 Kaakkuri

• Ke kello 10 Hiironen

• Ke kello 14 Kiiminkipuisto

Välineiden käyttöopastusta, myös muun muassa tekniikkaneuvontaa.

Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätiedot p. 044 703 6600.

Kehonhuolto 21.6. asti

• Ke kello 10–11 Ouluhalli, peilisali

Ei ennakkoilmoittautumista. Kuntoilumaksu. Ota oma jumppamatto mukaan. Lisätiedot p. 044 703 6014, 044 703 8046.

Jatulin puistojumpat 17.6. asti

• Ke kello 16–16.30 Jatulin liikuntakeskuksen takapiha

• Asahi 24.5. ja 31.5.

• Kahvakuula 7.6. ja 17.6. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Välineet liikuntapalveluiden puolesta. Lisätiedot p. 040 514 5028.

Asahi 24.5–14.6.

• Ke kello 16.15–17.00 Ylikiimingin koulun kenttä Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot p. 050 379 6711.

Heinäkuun piha- ja puistojumpat 4.–27.7.

• Ti kello 10.30–11.30 Höyhtyän palvelukeskus, Hanhitie 15

• Ke kello 9–10 Keskustan palvelukeskus, Nummikatu 24, sisäpiha

• Ke kello 11–12 Veturiaukio, Vanhantullinkatu 6

• To kello 10.30–11.30 Höyhtyän palvelukeskus, Hanhitie 15 Maksuton.

Oulunsaloon rakennetaan kuntoiluportaat

Liikuntapalvelut rakennuttaa Oulunsaloon

Pitkäkankaan mäelle puiset ulkokuntoiluportaat kuluvan vuoden aikana. Rakentamisesta vastaa Oulun Infra -liikelaitos.

Oulussa on ennestään kuntoiluportaat Heinäpään urheilukeskuksessa, Kaakkurin liikuntamaassa, Ritaharjun fitness-puistossa, Kiiminkipuistossa sekä Virpiniemessä. Lisäksi porrastreeniä voi harrastaa esimerkiksi Raatin stadionin portaissa tai pesäpallostadionin portaissa Raksilassa.

Maija Kumpulan virta ei lopu: 75-vuotias teräsleidi rikkoo ennätyksiä juoksuradoilla

Urheilu tuottaa onnea monessa muodossa, iloitsee Maija Kumpula, 75, joka on tullut tunnetuksi erinomaisista urheilusuorituksistaan ja energisyydestään. Viime vuonna hän voitti kaksi kultaa ja neljä hopeaa aikuisurheilijoiden MM-kisoissa.

Haukiputaalaisesta Maija Kumpulasta syntyy nopeasti vaikutelma, että hän puhuu ja liikkuu tauotta. Varmaankin yksi yleisimmistä hänelle esitetyistä kysymyksistä on: mistä tämä kaikki virta tulee?

”Sitä on niin monta kertaa kysytty”, Kumpula myöntää nauraen ja sanoo olleensa energinen ja liikkuva lapsesta saakka.

Kumpula kuluttaa 75-vuotiaana energiaansa sekä työelämässä että urheilukentillä. Hän pitää Haukiputaalla kotinsa yhteydessä Maijan Putik -ompelimoa ja juoksee kilpaa.

Oulun Pyrintöä edustavan Kumpulan kisalajeja ovat juoksut 100:sta 800:aan metriin, ja viime vuoden aikuisurheilijoiden MM-kisoissa Tampereella mitaleja tuli kaikilla matkoilla: N75-sarjassa kultaa 400 metrillä ja hopeaa 100, 200 ja 800 metrillä sekä N70-sarjassa kultaa 4x100 metrin viestissä ja N65-sarjassa hopeaa 4x400 metrin viestissä.

Ystäviä, ihanaa oloa, terveyttä Maija Kumpula aloitti tavoitteellisen urheilun vasta 58-vuotiaana, mutta palkintoja ja mitaleita on ehtinyt tulla vuosien varrella roppakaupalla. Ne eivät kuitenkaan ole Kumpulalla päällimmäisenä mielessä, kun häneltä kysyy, mitä urheilu on hänelle antanut.

”Ystäviä, ihanaa oloa, terveyttä. Terve minä olen kyllä aina ollut, mutta tuntuu, että olen saanut urheilusta vielä enemmän virtaa. Mieheni Erkki luuli silloin, kun aloitin juoksemisen, että se vähentäisi minusta energiaa, mutta eihän sitä ole kuin tullut lisää!”

On helppo leikkiä ajatuksella, että jos Kumpula olisi aloittanut kilpaurheilun jo nuorena, arvokisamitaleita voisi olla paljon enemmänkin, mutta itse hän ei sitä niinkään mieti. Elämässä olivat muut asiat tärkeämpiä nuorempana.

”Minun mieheni, joka valmentaa minua, on sitä kyllä miettinyt”, Kumpula myöntää.

Kokonaisvaltaista iloa

Kumpula on kertonut joskus aikovansa juosta satavuotiaaksi asti, mutta pehmentää nyt, että juoksee niin kauan kuin pystyy, koska se tuottaa hänelle onnea monessa muodossa.

”Varsinkin kun kisa on mennyt hyvin, niin sehän on ihan uskomaton fiilis”, hän sanoo.

Kumpulalle urheilu on selvästi kokonaisvaltainen elämys, johon myös työ ompelimossa kytkeytyy.

”Olen ikäni tykännyt vaatteista. Olen pikkutytöstä, jostain 5-vuotiaasta asti itse ommellut vaatteita itselleni, minkälaisia ne silloin lienevät olleetkaan. Minusta on ihana lähteä kisoihinkin, kun minulla on jotain uutta ja erilaista vaatetta mukana.”

Sosiaalinen elämä tärkeää

Vapaa-ajan ongelmia Maija Kumpulalla ei ole. Työn ohessa hän harjoittelee viisi kertaa viikossa plus kehonhuolto ja muut oheisharjoitteet päälle. Hän kestitsee mielellään miehensä kanssa usein myös kotona käyviä vieraita, ja pöydässä on aina itse leivottua tarjottavaa.

”Sanon monellekin eläkkeelle jäävälle, että älkää unohtako sosiaalista elämää. Menkää semmoisiin paikkoihin, missä on ihmisiä, älkää jääkö kotiin. Jos olette puoli vuotta kotona, ette enää uskalla lähteäkään”, Kumpula sanoo.

Kumpulalla riittää edelleen päämääriä urheilussa. Konkreettisin tavoite on N75-sarjan 400 metrin maailmanennätyksen rikkominen. Hän juoksi Tampereen MM-kisoissa uudeksi Suomen ennätykseksi 1.21,40, joka on jo lähellä maailmanennätystä.

”Minä luotan itseeni, että se menee rikki. Se on vahvasti sanottu, mutta kun luottaa itseensä, sen saavuttaa.”

Oulun kaupunki edistää asukkaiden

Hyvinvointia Monin Keinoin

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Oulun kaupungin tärkeä tehtävä myös jatkossa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialue Pohteelle, on kaupunki lähtenyt järjestämään hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja entistä suunnitelmallisemmin.

Hyvinvoinnin edistämisen toimintoja koordinoi Oulussa hyvinvoinnista, kotoutumisesta ja osallisuudesta vastaava johtaja Pirjo Nikula sekä viime vuoden lopussa perustettu hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä oli viimeisimmässä kokouksessaan tuore hyvinvointisuunnitelma 2023–2025, joka antaa kattavat suuntaviivat paikalliselle hyvinvoinnin edistämistyölle.

Hyvinvointia poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti

Hyvinvointi kytkeytyy Oulun kaupungin uudessa hyvinvointisuunnitelmassa laaja-alaiseen maakunnalliseen hyvinvointikäsitteeseen, joka huomioi hyvinvoinnin edistämisen moniulotteiset osa-alueet ja sisällöt.

Näin hyvinvoinnin edistämisestä tulee suunnitelmallista kaikenikäisten hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kestävän elämäntavan edistämistä. Kaikkien kaupungin toimialojen tulee luoda yhteistyössä asukkaille toimivia arjen ratkaisuja ja sujuvan elämän edellytyksiä.

”Oulussa on tehty hyvinvoinnin edistämistyötä eri palvelualueilla jo aiemmin todella hyvin ja laadukkaasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on ollut selkeät tavoitteet ja toimenpiteet. Nyt hyvinvoinnin edistämistä tehdään vieläkin suunnitelmallisemmin kaikenikäisille”, Pirjo Nikula kertoo.

Hyvinvointisuunnitelmassa määritellään, että asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä moneen eri asiaan koulutuksesta ja työllisyydestä kaavoitukseen ja kulttuuripalveluihin. Laajasta kokonaisuudesta on nostettu esiin kolme erillistä painopistettä: yhteisöllinen ja turvallinen elinympäristö, hyvinvointia ja terveyttä tuottava elämäntapa sekä sujuva arki ja pärjäävyys.

”Erilaisia tavoitteita ja toimenpiteitä on asetettu osa-alueittain eri toimijoille loppuvaltuustokauden ajalle. Hyvinvointityön toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain”, Nikula avaa.

Esimerkiksi yhteisöllisyydestä puhuttaessa tavoitteena on, että oululainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja pystyvänsä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Tähän pyritään tekemällä yhteisötoimintaa asukkaille näkyväksi. Hyvinvointiin taas liittyy myös digihyvinvointi, joten yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten digiosaamistaitoja järjestämällä esimerkiksi digipajoja.

Palvelut helposti löydettäviksi

Pirjo Nikula korostaa hyvinvoinnin edistämistyössä kattavaa yhteistyötä eri toimialojen, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kesken, poikkihallinnollisesti. Yksi esimerkki tästä on löytävän seniorityön mallin käyttöönotto ikäihmisille.

”Mallin avulla rakennetaan toimintamallia sille, miten jokainen toimija, kuten yhdistykset ja järjestöt voisivat tuoda omaa osaamistaan, toimintojaan ja palveluita osaksi löytävää seniorityötä. Avuntarpeessa olevat ikäihmiset tulisi löytää riittävän ajoissa”, Nikula sanoo.

Pohde kehittää löytävää seniorityötä ikäneuvoloissa, joissa myös kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelut ovat mukana. Nikulan mukaan kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten hyvinvointiin vaikuttavia asioita tuotetaan siten, ettei asiakas välttämättä huomaa, mitä palvelua kukin taho on milloinkin tuottamassa.

”Se olisi minusta kaikkein ihanteellisin tilanne. Ei palvelujen käyttäjälle ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne vain saa.”

Jatkossa kaupungin, yhdistysten ja Pohteen hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja on tarkoitus koota digitaalisin ratkaisuin siten, että ne olisi helposti löydettävissä. Nikula huomioi, että paikallista hyvinvointia edistetään laajasti ja ansiokkaasti myös yhdistysten toimesta, mutta tietoa siitä ei välttämättä ole kunnolla saatavilla.

”Meidän hyvinvoinnin edistämistyö on moniulotteista ja laaja-alaista. Tavoitteena on, että asukkaat tietäisivät, minkälaisia toimintoja ja palveluja heillä on hyvinvointiin liittyen käytettävissä eri tahojen kautta. Saisimme koottua kaikenikäisille sopivat tuen polut”, Nikula sanoo.