Logistiikka
Visio tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta on käännettävä kaukaisista ja pelottavista skenaarioista merkitykselliseen arkeen. Puheenvuorossa Siiri Mäkelä tulevaisuusMiltäs.2näyttää?
Datatalous
Puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamisesta tulisi nostaa 30 prosenttiin jo tänä vuonna s. 4
Merilogistiikasta syntyviä päästöjä vähentävä värähtelyteknologia laittaa merikontit soimaan s. 8
Rakentaminen
Ilmasto
Eurooppalaista dataloutta kehitetään ilmastotavoitteiden ja ihmisläheisten arvojen pohjalta. s. 14
Energia. Vihreä vety vauhdittaa vallankumousta. s. 12 MAINOSLIITEContent Housen tuottama erikoisjulkaisuMAINOSLIITE
TARVITSEMME tulevaisuudenkuvia, jotta ymmärrämme että nykyisille järjestelmille ja elintavallemme on vaihto ehtoja. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi visio ilman nopeaa toimintaa on kuitenkin vain tyhjä lupaus. Sekä koronavirus että energiakriisi ovat paljastaneet yhteiskuntamme heikkou det, mutta myös sen, että valtiot kykenevät tekemään nopeita ja radikaaleja toimia tarpeen vaatiessa. Meillä on keinot puolit taa päästömme 2030 mennessä, jos aloitamme heti. Nyt ei ole ai ka joustaa, mikäli haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena.
teksti saana lehtinen kuva sanni hirvonen
MEILLE KORKEAN tulotason maissa on vaikea kuvitella, miltä kestävämpi tu levaisuus voisi näyttää arjessamme tai yhteiskuntajärjestelmissä. Emme uskalla kuvitella, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tulevaisuu den skenaariot pelottavat tai tuntuvat kaukaisilta, vaikeasti hahmo tettavilta diagrammeilta. Emme osaa kuvitella, koska tarvittava muutos tuntuu liian suurelta. Emme halua kuvitella, koska ajat telemme, että joudumme tinkimään jostain meille tärkeästä. Tänä kesänä olemme kuitenkin nähneet ilmastonmuutoksen vaikutukset lähempänä kuin koskaan. Kuluneen kesän aika na Eurooppa koki pahimman kuivuuden 500 vuoteen, ja maastopalot ovat aiheuttaneet tuhoa jo yli 400 000 Esp lanadin puiston kokoisella alueella. Afrikan sarvessa mil joonat ihmiset kärsivät kuivuuden vaikutuksista ja Pakis tanissa on käynnissä humanitaarinen katastrofi tulvien peitettyä alleen kolmasosan maan pinta-alasta.
ILMASTO MAINOSLIITEContent Housen tuottama erikoisjulkaisu newspool.fi TEKIJÄT | Sisältökoordinaattori Aleksi pelvas | Visuaalinen koordinointi Birgitta Bröms | Projektikoordinaattori Heidi Tuomainen, Santtu Ritakorpi, Taru Manner | Kirjoittajat Maria Carvajal, Mari Korhonen, Saana Lehtinen, Tuomas I. Lehtonen, Pi Mäkelä, Maria Paldanius, Timo Sormunen, Pekka Säilä, Vilma Timonen | Kuvaajat Anni Hartikainen, Sanni Hirvonen, Patrik Pesonen, Anni Hartikainen, Anthony Ubaud, Anne Yrjänä, Anthony Ubaud (kansi) | Kannen kuvauspaikka Skanno showroom | Kannen asu R-Collection, Aida Impact / Sugar Helsinki
Havusta jo löytyvien vaihtoeh tojen lisäksi alustalle voi ehdottaa uusia lupauksia, Negri kertoo.
yhyempiä talvia, ennätys helteitä ja kesä kesältä läm pimämpiä uimavesiä. Ilmas tonmuutoksen seuraukset näkyvät vääjäämättä myös Suomessa. Kun uutisissa kerrotaan samaan aikaan lähestyvästä, sähkön säännöste lyyn pakottavasta energiakriisis tä, on helppo ymmärtää, että te koja tarvitaan heti.
Ideanakertomalla.on,ettälupauksille et sitään tukijoita levittämällä sanaa esimerkiksi ystäville, jotka alka vat yhtä lailla parantaa elintapo jaan pieniä lupauksia tekemällä, Negri taustoittaa Havun toimintaa. Lupauksia on mahdollista tukea myös rahallisesti. Näistä varoista Havu käyttää pienen osan kasvun sa mahdollistamiseen ja lahjoittaa loput ilmastonmuutoksen vastais ta työtä tekevien organisaatioiden toimintaan ja tutkimukseen.
Verkkoalusta Havu tarjoaa yksilöille ja yhtei söille helpon tavan sekä löytää että jakaa tietoa toimista, joilla ilmastonmuutosta.hillitään
Siiri Mäkelä | Apulaisasiantuntija, YK:n ympäristöohjelma *puheenvuorossa esitetyt näkemykset eivät edusta YK:n ympäristöohjelmaa
Kun yksittäinen ihminen kertoo lupauksistaan eteenpäin, lupausta tukee nopeasti kymmenen ihmis tä. Lopulta kymmenet muuttuvat sadoiksi ja sadat tuhansiksi.
MILLAISELTA näyttää työ, kulutus ja talousajattelu visio mme mukaisessa, fossiilitalouden jälkeisessä maailmassa? Edistystä ei mitata taloudellisin mittarein, ja talouskas vun sijaan tavoittelemme kestävää hyvinvointia. Tuo tannon ulkoisvaikutukset on hinnoiteltu ja markkinoita säädellään tiukemmin. Palkkatyön luominen on alisteis ta kestävälle kehitykselle. Elämme merkityksellistä ja ta sa-arvoisempaa elämää, vaikka kulutamme vähemmän.
Kierrätysvaatteiden käyttäminen kuuluu Havun toimitusjohtaja Janne Enbergin pieniin ilmastotekoihin.
Yhdessä pienistäkin ilmastoteoista kasvaa suuria
Moni kokee ilmastonmuutoksen
ON TOTTA, että tarvittava muutos on merkittävä. EU:n tavoite on puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali viimeistään vuonna 2050. Meidän on myös vahvistettava luonnon monimuotoisuutta sekä toteutettava kunnianhimoisia politiikkatoimia ilmansaas teen ja jätteen vähentämiseksi. Siitä huolimatta valtioiden ilmastositoumukset eivät tällä hetkellä riitä pitämään läm pötilan nousua edes alle 2 asteessa, puhumattakaan Pariisin sopimuksen 1.5 asteen tavoitteesta. Maiden tulisi tuplata pääs töleikkaukset ja kiristää tahtia.
ja sen vaikutusten edessä kuiten kin voimattomuutta, ja arkisten va lintojen parantamista jarruttaakin usein ajatus omien tekojen merki tyksettömyydestä ja keinovalikoi manToivoakapeudesta.jatoimivia keinoja on kui tenkin yhä olemassa. Mitä suurem pi joukko ihmisiä päättää muuttaa arkisia tapojaan, sitä suuremmik si niiden vaikutus kasvaa. Tähän
yhteiskunnan, meidän on luotava kunnianhimoinen ja kaikki yhteiskuntien järjestelmät kattava globaali visio. Meidän tulee suunnitella loogisia pol kuja tulevaisuuden visiostamme nykyisyyteen, ja alkaa systemaatti sesti toimimaan sitä kohti. Visiomme ei voi koostua vain teknolo gisista innovaatioista vaan meidän on pystyttävä kuvittelemaan miltä arki näyttää ja mitä yhteiskunnat arvostavat. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia talouteemme, tuotantotapoihimme ja koko elämänmuotoomme.
PUHEENVUORO
ajatukseen nojaa myös ilmasto tekoihin kannustava verkkoalus ta, Havu.io, joka tarjoaa käyttäjil leen paitsi tietoa ja valmiita ideoita oman ilmastovaikutuksen pienen tämiseen, myös yhteisöllisen tavan pitää itsensä vastuussa lupaamis taanHaluammemuutoksista.muistuttaa ihmi siä siitä, että itselle pieneltä tuntu vien asioiden muuttamisella, ku ten lihansyönnin vähentämisellä tai muovituotteiden käytön välttämi sellä, on suuri merkitys planeetal lemme, vuonna 2021 avatun Havun Social Media Managerina työsken televä Luciana Negri kertoo.
Näet kö tulevaisuuteen?
L
Hyvät teot kiertämään Havun toiminnan ytimessä ovat alustalle aihealueittain listatut lu paukset, pledget. Käyttäjälleen il maisen alustan toimintalogiikka on yksinkertainen: alustalle luo daan tunnukset ja ryhdytään toi meen. Käyttäjä voi esimerkiksi va lita suojelevansa metsiä käyttämällä ekologisempia tuotteita tai muuttaa ruokavaliotaan suojellakseen meriä. Konkreettisia tapoja lupauksen to teuttamiseen ei tarvitse etsiä yksin, sillä kunkin lupauksen alta löytyy käytännöllinen vinkkilista.
| Ilmasto on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 16.09.2022. Painosmäärä 100 000.
NOPEIDEN toimien lisäksi meille täytyy tarjota vaihtoehtoisia tu levaisuudenkuvia siitä, kuinka elämme kestävämmässä maailmassa. Ymmärtääksemme muutoksen laajuuden ja kuvitellaksemme kestävän
Havu on suunniteltu yksittäis ten käyttäjien lisäksi koulujen, yri
tysten ja muiden yhteisöjen käyt töön. Kun kokonainen koulu tai koululuokka lupaa yhdessä muut taa tapojaan, voidaan puhua suu resta vaikuttavuudesta. Sama pä tee yrityksiin, joille alusta tarjoaa hyödyllisen tavan tarkastella muun muassa toimistotilojen käyttöön ja toimitusketjuihin liittyviä valinto ja. Parhaimmillaan yhteiset tavoit teet ja yhdessä tekeminen toimivat myös ryhmähengen vahvistajina.
Verkkoalustan käyttämisessä keskeisessä osassa on lupauksien vaikutuksen monistaminen niistä eteenpäin
Negri vertaa Havun tavoittele maa verkostoa puuhun, jonka ok sat ja lehdet levittäytyvät kasvaes saan yhä suuremmalle alueelle.
Hävikki on lempivihollisemme. Keittiömme suunnitellusti valmis tama valmisruoka pienentää kulut tajan ruokahävikkiä kotona. Ruo kakassien raaka-aineet on puoles taan mietitty niin, että ne voi hyö
elsingin tukkutorilla tuoksuu kahvi, kor viin kantautuu mu siikki ja taustalla vili see sekä ruoka-alan ammattilaisia että herkuttelijoita. Täällä valmis tetaan myös Anton&Antonin val misateriat. Anton&Antonin viimei nen kivijalkakauppa suljettiin tänä kesänä. Tarina jatkuu omassa verk kokaupassa sekä laajassa jälleen myyjäverkostossa.Anton&Antonin nykyiseen vali koimaan kuuluu arkea helpottavat ja vastuulliset valmisateriat sekä ruokakassit niin arkeen kuin isoi hin ja pienimpiinkin sesongin juh liin. Kasseissa ja aterioissa ydina jatus on sama; puhtaat kotimaiset ja kauden mukaiset raaka-aineet, kaunis ulkonäkö ja hyvä maku. An ton&Antonin ruokakassit, seson keja ja kotimaisuutta kunnioitta en, suunnittelee Marttaliitossakin työskennellyt kotitalousopettaja Outi Mehto
juustoja ja riistaa ostamme suoraan tuottajilta, viljatuotteita puolestaan pienmyllyiltä. Ilman näitä tuottajia tuskin olisi Anton&Antonia, joten yhteistyö heidän kanssaan merkit see meille paljon, Hasselblatt jatkaa. Näin hoivataan suomalaista ruo kakulttuuria ja lisätään ruoan arvos tusta. Yrityksen valmisateriavali koimasta löytyy muun muassa pe rinteistä riista-Wallenbergia ja hau kipihviä, jotka on valmistettu pie nellä Anton&Anton twistillä.
Sesonkiajattelu muistuttaa, että kotimainen sesonkiruoka on ilmas toviisain ja maukkain valinta: se vä hentää säilyttämisen ja kuljettami sen tarvetta. Lisäksi ruoka maistuu sesonkinaanRuokakassinparhaalta.reseptivihossa on tietoa sesongeista, mutta myös vinkkejä näppärämpään ja luovem paanPerinteisessäruoanvalmistukseen.tonnikalapastas sa ei tarvitse käyttää tonnikalaa, me valitsemme sen sijaan kotimaisia kaloja. Pienillä nikseillä saa haues ta arkenakin valmistettua herkulli sen keiton ilman ruotoja. Näin tulee syötyä myös se yksi kala-annos vii kossa. Lisäksi jokaiseen arjen ruo kakassiin kuuluu vähintään yksi kasvisruoka. Minä olen vähän niin kuin jokaisen asiakkaan oma kök sänmaikka, Mehto naurahtaa.
MAINOSLIITE ILMASTO n 03 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
Tämä ajatus on vahva osa myös ny kytarinaamme, Hasselblatt jatkaa.
Ostimme kauppoihimme kokonai sia ruhoja, jotta eläimestä tulisi hyö dynnettyä kaikki, ilman hävikkiä.
H
Hasselblattkertoo.tahtoo myös koros taa, että pientuottajien kanssa on suuri ilo tehdä töitä.
Perunoita meille viljelee Ove, joka on hurmaava noin 80-vuotias herra. Me teemme tilaukset teksti viestillä ja hän kuittaa tilaukset aina traktori-emojilla. Ydinajatus on ol lut alusta asti tuoda kotimaista ruo kaa suoraan pellolta pöytään, Has selblatt
Pidetään huolta suomalaisesta ruoasta ja pientuottajista
dyntää kokonaan. Jos yhdessä re septissä käytetään puolikas sitruu na, toinen puolikas hyödynnetään toisessa reseptissä, toimitusjohtaja Andrea Hasselblatt kertoo Alkuperäinen ajatus kaupois samme oli haastaa suomalaiset syö mään myös luullista lihaa ja koko naisia kaloja – ei ainoastaan fileitä.
Arki helpottuu, kun olemme tehneet vastuulliset valinnat asi akkaan puolesta. Valitsemme raa ka-aineita sesonkikalenteri kädes sä, ei vain kasvisten vaan myös ka lan ja lihan kohdalla.
kartonkirasioihin.Anton&Antonin
timaiseen kierrätettävään karton kirasiaan. Jokaiselle salaattiannok selle on laskettu hiilijalanjälki, ja ensi vuoden aikana on myös mui den valmisaterioiden vuoro. Las kennat tehdään yhteistyössä elin tarvikealan ympäristövaikutusten arviointiin erikoistuneen Biocode collectiven kanssa.
teksti maria carvajal kuva anni hartikainen
Jokaisen Anton&Antonin valmiin salaatin, kuten Korea Loven, Noodle Doodlen ja Greek Goddessin, hiilijalanjälkeä seurataan. Ateriat myös pakataan kotimaisiin, kierrätettäviin
Fiilistelemme klassikkoruokia, kuten tillilihaa, ja rakastamme kaik kia haudutettuja ja hyvin tehtyjä pe rinneruokia. Voi olla, että tilliliha tu lee vielä valikoimaamme. Se jakaa taatusti mielipiteitä, mutta keskus telua haluammekin herättää.
Herk u l l isi n ateria on vast uu llinen
Anton&Anton on tunnettu mustavalkoisesta ilmeestään ja laajan lähiruokavalikoiman omaavista ruokakaupoistaan. Vastuullinen tekeminen ruoan parissa jatkuu edelleen, nyt kauppojen valikoima on tuotu verkkoon ja jälleenmyyjäverkostoon.
ruokakassin suunnittelija Outi Mehto, keittiöpäällikkö Pauliina Palos ja toimitusjohtaja Andrea Hasselblatt kertovat, että kotimainen ruoka on maistuva ja ilmastoystävällinen valinta.
Anton&Antonin vastuullisuus teot eivät rajoitu vain raaka-ainei siin. Kaikki valmisateriat on vuo den loppuun mennessä pakattu ko
Vastuullisuus inspiroi Ruokahävikki on suuri ja yhteinen haaste koko ruoka-alalle.
Leipä tulee pienleipomoista,
ANTON&ANTON perustettiin, kos ka asioita haluttiin tehdä parem min, ja arvoihin kuului vaalia suo malaista ruokakulttuuria yhdessä pientuottajien kanssa. Tämä ei ole helpoin, riskittömin tai kustannus tehokkain tapa, mutta se on aina ol lut toiminnan tärkein kulmakivi.
Kontio Blockissa yhtiö toimii hirsivalmistajana ja -toimittajana. Konseptissa yhdistyvät Kontion vuosikymmenten aikana karttunut tekninen osaaminen, markkinoil ta saatu kokemus asumistarpeista ja tyyleistä sekä näkemys elinkaa riviisaastaBonuksenarakentamisesta.ontutkitusti beto nirakentamista pienempi hiilijalan jälki sekä parempi asumis- ja käyt tömukavuus. Lisäksi hirsirakennus toimii hiilidioksidia sitovana hiiliva rastona, Rytky muistuttaa.
Tämän päivän moderni hirsita lo on jotain aivan muuta kuin perin teinen maalaistalo tai tunturimökki.
vuosina puristaa reippaasti nykyis tä pienemmäksi, on puuta alettava suosia selvästi nykyistä enemmän myös lakäyttääkinjärveläinentienta-asemani-Urakkakaupunkirakentamisessa.eiolehelppo,silläbetojaelementtirakentamisenvalonollut1970-luvultalähvarsinhievahtamaton.PudasKontiotuoteonkuitenliikkeellävakavissaanjaaikoosamojamyyntivaltteja,joilelementtirakentaminenonnistui
ikäli rakentami sen ja otaanjalanjälkeätökannankiinteishiiliaitulevina
Tämän päivän moderni hirsitalo on aivan muuta kuinhirsimökki.perinteinen
aikanaan paaluttamaan oman ase mansaPuu-rakennusmarkkinoilla.jahirsirakentaminen on kärsinyt tuotteistamisen ja standar dien puutteesta, mikä on vaikeut tanut etenkin isommissa kohteissa niiden suunnittelua ja toteutusta. Nyt me tuomme tehokkaan ja stan dardisoidun johtajamiseen,peruselementitkerrostalotuotannonmyöshirsirakentaKontiotuotteentoimitus Mika Rytky toteaa.
Entistä paremmin kaupunkiym päristöihin sopivien mallien myötä hirren suosio ja markkinaosuus kas vavat Rytkyn mukaan entisestään.
Toimitusjohtaja Mika Rytky tietää, että puu on ekologinen valinta.
Hirsirakentaminen tekee vuosikymmenten tauon jälkeen paluuta taajamaja kaupunkiympäristöihin. Asumismukavuuden ja -terveyden lisäksi sen puolesta puhuvat ympäristöseikat. Kontiotuotteen käsissä kotimaisesta tukkipuusta jalostuu omakoti- ja kerrostalojen lisäksi kouluja ja päiväkoteja.
Moderni hirsitalo istuu myös kaupunkiympäristöön Pien- ja omakotirakentamisessa puu on 90 prosentin markkinaosuu dellaan selkeä ykkösmateriaali. Hir sirakentamisen markkinaosuus on noin 20 Puunprosenttia.suosiotaruokkii sen po sitiivinen imago sekä ekologista, viihtyisää ja terveellistä asumista suosiva trendi. Monia miellyttää myös puutalojen parempi sisäilma ja miellyttävä akustiikka.
teksti timo sormunen kuvat patrik pesonen ja juha nyman
Kunnille ja kaupungille hirsi rakentaminen tarjoaa työkalun, jolla ne voivat ratkaista vetovoimaiseen, hiilineutraaliin ja kestävään raken tamiseen liittyvän haastavan yhtä lön. Painetta lisää ympäristöminis teriön toimenpideohjelman tavoi te, jonka mukaan puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamises ta tulisi nostaa jo tänä vuonna yli 30 prosenttiin. Vuonna 2025 osuuden pitäisi olla jo 45 Hirsikerrostalotprosenttia.tarjoavat mah dollisuuden lisätä asuntotarjontaa kestävästi ja hiilineutraaliustavoit
Ensimmäiset Kontio Block-ker rostalot on rakennettu Kontiotuot teen kotikonnuille Pudasjärvelle ja ne valmistuivat syksyllä 2021.
Hiiltä vastuullinenhirsitalositovaon
Hirsi- ja puutalot tarvitsevat jat kossakin betoniset perustukset ja esimerkiksi Pudasjärven kerrosta loissa on myös betonirunko ja vä lipohjat. Kyse on lopulta siitä, että eri rakennusmateriaaleja käytetään niille parhaiten sopivissa paikoissa.
kotihankkeissa, joista tuoreimpana taidonnäytteenä on Tuusulaan syk syllä 2023 valmistuva monitoimitalo Monio. Siinä saman katon alle sijoit tuvat lukio, kansalaisopisto, taiteen perusopetus sekä Tuusulan opisto. Arkkitehtonisesti näyttävän ja mitoiltaan maailman suurimman hirsirakennuksen erikoisuutena on betonielementeistä, liimapuu pilareista, teräspalkeista ja puisista clt-laatoista koostuva hybridirunko. Seinärakenteena käytetään painu matontaKontiotuotteenSmartlog-hirttä.teknisen johta
jan Mikko Löfin mukaan Monio on
kerrostaloja.omakotitalojamuunsestavalmistaaKontiotuotekotimaimännystämuassaja
ILMASTO MAINOSLIITE 04 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
M
teiden mukaisesti, Rytky lisää.
Vaikka vihreämmän leiman omaavaa puurakentamista buusta taan nyt myös kansallisella tasolla, haluaa Rytky välttää puu- ja betoni rakentamisen vastakkainasettelua. Hän korostaa, että molempia tarvi taan ja tätä kehitystä vauhdittavat erilaiset hybridiratkaisut.
Tuusulan Monio on todellinen taidonnäyte Kontiotuote hakee alati vahvempaa jalansijaa myös julkisesta rakenta misesta. Se on ollut vuosien varrel la mukana useissa koulu- ja päivä
“
että puusta voidaan rakentaa kau punkiasuntoja samalla tehokkuu della kuin elementtitaloja.
Yhtiön kehittämät painumatto mat Kontio Smartlog-hirret sekä ra kennusliikkeille suunnattu Kontio Block-kerrostalokonsepti ovat Ryt kyn mukaan selkeitä näyttöjä siitä,
laatuista raaka-ainetta jalostetaan juuri oikeaan osoitteeseen eli si tomaan hiilidioksidia. Lisäksi hir sirakennus on elinkaarensa päät tyessä purettavissa ja kierrätettä vissä uusiokäyttöön. Näin sillä luo daan parempaa kiertotaloutta, Löf tiivistää.Yhtiön vastuullisuuslinjauksista kertoo myös nopea Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tehty vetäyty mispäätös Venäjältä. Tässä kohtaa Kontiotuote oli ensimmäisten suo malaisyritysten joukossa.
Kontiotuote käyttää raaka-ainee naan vain kotimaista PEFC-serti fioidusta metsästä korjattua puu ta. Lisäksi koko logistiikka- ja tuo tantoprosessi on pyritty optimoi maan mahdollisimman vähäpääs töiseksi ja töä,siensittäistentumaannössätimaisuusastetaijokosyntyvätpyritäänTuotannossaenergiatehokkaaksi.syntyväähukkaajatkuvastiminimoimaanjasivuvirrathyödynnetäänuusiotuotteidenraaka-aineinaenergiantuotannossa.Kontiotuotteenhirsitalojenkoonkorkea.Käytäntuontiinjoudutaanturvauainoastaanmuutamienykkomponenttienkohdalla.Josajatteleekotimaistenmetkestävääjavastuullistakäytniinhirsitaloissatätähuippu
herättänyt jo ennen valmistumis taan kosolti myös kansainvälistä kiinnostusta.Tässähankkeessa hirsi- ja hybri dirakentamista viedään aivan uu delle tasolle ja kiinnostusta on ollut etenkin Keski-Euroopan suunnasta.
Vuonna 1976 perustettu yritys työllistää lähes 300 työntekijää ja sen liikevaihto oli viime vuonna noin 71,5 miljoonaa euroa. Pudas järven tuotantolaitokselta toimite taan vuosittain yli tuhat hirsiraken
Alansa merkittävä toimija
Vastuullisuutta lopputuotteisiinmetsästäasti
Ennen Tuusulaa lineutraalius-tukseen,enemmänsivientimarkkinoilla.äärimmäisenettätäällätovastiontimaissa.julkisianionsikampus,2016lippulaivahankkeenaKontiotuotteenolivuonnavalmistunutPudasjärvenhirjokainspiroimyösMosuunnittelijoita.OlimmetoteuttaneetvastaaviakohteitamuutamissavienPudasjärvenhirsikampustodistussiitä,ettähirsionvakaotettavajatoimivavaihtoehjulkisessarakentamisessamyöskotimaassa,Löftoteaa.Johtajakaksikkotähdentääkin,isotjulkisethirsihankkeetovattärkeitäreferenssejäKunnillapitäikuitenkinollaselvästinykyistärohkeuttaniidentoteujottanesaavuttaisivathiijakäyttötavoitteensa.
Tänä vuonna yhtiö on lyömässä aiemmat ennätykset, sillä kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuolis kon liikevaihto kasvoi verrattuna vuoden 2021 ensimmäiseen vuosi
Pudasjärven hirsikerrostaloissa on asuttu kohta jo vuoden ajan.
Laadun, toimitusvarmuuden ja innovatiivisuuden lisäksi myös vas tuullisuus on Kontiotuotteen stra tegiassa tärkeällä sijalla.
MAINOSLIITE ILMASTO n 05 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
Myös Kontiona tunnettu Kontio tuote Oy on suomalainen hirsiraken taja, joka suunnittelee, valmistaa ja rakentaa hirsitaloja sekä muita hir sirakennuksia erilaisiin tarpeisiin.
nusta eri puolille maailmaa.
puoliskoon 38,0 prosenttia ja nousi lähes 50 miljoonaan euroon.
Kontiotuotteella on vientiä lu kuisiin maihin, tärkeimpinä Rans ka, Norja ja Ruotsi. Ruotsissa toi mii myös tytäryhtiö Kontio Hus AB.
muuttumaan ilmastonmuutoksen takia, sillä tulevaisuuden työpai koilla ei voida toimia samoin kuin ennen. Muutos tulee olemaan digi talisaation veroinen mullistus. Am matteja tulee poistumaan ja uusia ammatteja syntyy tilalle.
I
Kestävän kehityksen päällikkö ei pysty yksin tekemään koko yri tyksestä ilmastovastuullista. Hän
ILMASTO MAINOSLIITE 06 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
Uudet ammatit eivät Ennelinin mukaan tarkoita pelkästään vas tuullisuuspäälliköiden tai kestävän kehityksen päälliköiden lisäämistä.
astuullisuus- ja muu tosjohtamisen konsultti Anu Ennelin tietää, et tä tälatannonvähentämäänrinjohtajan,muutoksenhidastamiseksiilmastonmuutoksenjamyösilmastonseurauksenajokaisenasiantuntijantaiduunatyötehtävätuleemuuttumaan.Kunomallatyölläänkykeneeyrityksentaituopäästöjä,huolehtiisamalmyösyrityksenmenestymisesjaomantyöpaikansäilymisestä.Valtaosatyötehtävistätulee
V
Eroon hankehumpasta
t yöntek ijöiden arkea
teksti pi mäkilä kuva joona raevuori
voi tukea toimintaa, mutta muu tokseen täytyy saada mukaan koko henkilöstö johtoportaasta lähtien.
On tutkittu, että kestäviä, pysy viä vastuullisuustuloksia aikaansaa vat yritykset, jotka aidosti seuraavat ja varmistavat, että hankkeiden opit viedään käytäntöön. Pelkkä tieto sii tä, että vastuullisuusasioita seura taan ja niistä raportoidaan, ei riitä. Johtoportaissa kannataisikin kas vattaa muun muassa kiertotalou teen liittyvää ymmärrystä.
Sitä tarvitaan jo viherpesun välttämiseksi. Monelle yrityksel le tuntuu tulevan yllätyksenä, et tei esimerkiksi pakkauksen muut taminen tatitattaviasaaneettojataakin,useinosaamisenmerkiksimääräpäästöjä,valmistetuksikierrätysmateriaaleistajuurikaanpienennäjospakkausmateriaalinkasvaaaiempaanverrattuna.Monestimuutostaestävätesipuutteellisetresurssitjapuute,jolloinasiatjäävätylätasolle.Ennelinhuomautettävihreänosaamisentaitarvitaanjatkuvastienemmän.Sellaisetihmiset,jotkaovatvastuullisuusasioissamiasioitaaikaan,ovatvarmashaluttujajohtajiajaasiantuntijoimyöstulevaisuudessa.
Elinehtona varautuminen Yritykselle keen,hyviäkoadatvastuullisesti.miksitavoitteidenvaikutustensiyksin.kannattaatavatmioon.ilmasto-lisempaamerkiksitaviaoikeaanonkinninrimmistaleenrakennuksensittenmuassamuutosnäkyyhaluasellaiseksi,teetsa.mintaadenkeamimaan.lakikintuvatvällämuuttuivatmäänläajamaantanniassalämpöaallotviimeistäänlatuvarautuminenilmastonmuutokseenonpaitsikilpailuemyöselinehto.Monellaalalvaikutuksetnähdäänjonyttailähivuosina.EsimerkiksikesällänähdytaiheuttivatIsossa-Brisen,ettäjuniajouduttiinnormaaliahitaammin,silraiteitaeiollasuunniteltukestäkuumuutta.Työnteontavatsiisjo,javarsinnäkytavalla,Ennelinsanoo.Edelleenmonetyrityksetpaneuvastuullisuusasioihinkuitenvastasitten,kunonpakko.Monitoimiivastasilloin,kuntaiolosuhteetpakottavattoiNytolisikuitenkinkoraikaherätäsiihen,ettäjosasioieteeneialatehdätöitä,liiketoieiehkäoletulevaisuudesPahimmassatapauksessatuotvoivatmuuttuakielletyksitaietteivätasiakkaatenääniitäostaa.Vaikkaympäristöystävällisyyskuluttajientoiveissa,onkuitenkinhidasta.MuunSitralistasijoparivuottakiireellisenekologisenjälyhdeksisuumegatrendeistä.Ennelimukaanosaisoistayrityksistätehnytjopieniämuutoksiasuuntaan.Isotyrityksettekevätjotarvitmuutoksia,sillämonestiesiinvestoinneillesaaedulrahoitusta,josonottanutjaluontokatoasiathuoJakunisotyrityksetmuuttoimintaympäristöä,pientenseurata,Ennelinuskoo.MuutostaeitarvitsetoteuttaaApuavoipyytääesimerkiksuurimpienpäästöjenjahaittaetsimiseentaiilmastomäärittelyyn.Yleensähenkilökuntatietää,työtäeivoitehdäilmastoKunongelmakohovatselvillä,voidaanniitäratyhdessä.SamallavoidaanetsiämuutosjohtamisentapojaarEnnelinkertoo.arjenjokaisennäitäovatkinMenestyvätorganisaationtoteutuminenIlmastotavoitteidenonkokovastuulla.yrityksetjoviemässätavoitteitaosaksityöntekijänrutiineja.
Jokaisessa työtehtävässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja työpai koilla täytyisi miettiä, mikä on se oleellinen asia joka pitää muuttaa, jotta ilmastotavoitteet tai lakivaa timukset oikeasti toteutuvat. Moni yritys myös sortuu Ennelinin mu kaan vastuullisuusasioissa irralli seen hankehumppaan.
lmastostrategia osa ksi
Vastuullisuus- ja muutosjohtamisen konsultti Anu Ennelinin mielestä vastuullisuustoimissa pitäisi siirtyä puheista käytännön tekoihin.
MAINOSLIITE ILMASTO n 07 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
NBG:n roolina on olla suurten teollisten toimijoiden tuotekehi tyskumppani. Kähkönen kuiten kin painottaa, että kyse on isossa kuvassa myös ilmastonmuutokses ta, sen torjumisesta ja koko maapal lon tulevaisuudesta.Kyllämeidänon tehtävä töitä sen eteen, että turvaamme täällä elämisen edellytykset myös tule ville polville, hän toteaa.
Myös sellun dollisuudetNBG:ssäNordicvauhtiinerikoistuneessatuotekehitykseenjahyväänkasvupäässeessäespoolaisessaBioproductsGroupissaelionoivallettusellunmahjaniitätutkitaankuu
Useilla teollisuuden aloilla, ku ten tekstiiliteollisuudessa sellupoh jaisilla kuiduilla voidaan korvata puuvillaa ja keinokuituja. Pakka usteollisuudessa se puolestaan tar joaa vaihtoehdon muoville. Mitta via mahdollisuuksia löytyy myös ra kennusalalta, jossa biopohjaista sel lua voidaan hyödyntää muun muas sa eristeissä ja maaleissa.
Kuluvan vuoden aikana kette rän kasvuyrityksen teknologia ja tuotekehitysosaaminen ovat alka neet kiinnostaa entistä laajemmin myös teollisia toimijoita sekä pää omasijoittajia.Tammikuussa lanseeratun Nor
muotiVastuullinenkestää aikaa
Harkittuja hankintoja
astuullisten vaatemerkkien ja -kauppojen löytäminen voi olla arpapeliä. Mistä tie dän, onko vaate aidosti ekologinen ja vastuullisesti tuotettu? Miten var mistan materiaalien alkuperän? Ki vijalka- ja verkkovaateliike Chicre tissä voi huokaista helpotuksesta, sillä kaikki on selvitetty valmiiksi.
teksti timo sormunen kuva joona raevuori
Innovaatiojohtaja ja NBG:n toinen perustaja Olli Kähkönen toteaa kin, että Aalto-yliopiston spin offi na vuonna 2019 syntynyt yritys on nyt aidolla siaLappeenrantaanParhaillaankasvupolulla.rakennutammepilottilaitostauusellupohjaisiatuotteitavarten,
Yrittäjä Heidi Joensuu kertoo, että raahelainen Chicret on aidosti vastuullinen vaatekauppa, jossa jokaisen vaatteen elinkaari on selvillä.
tulevaisuusversooSelluloosastakestävämpi
Chicretin valikoima ulottuu sukka tuotteista yö- ja oloasuihin, rantaja urheiluvaatteisiin, juhla-asuihin sekä luonnonmukaiseen kosmetiik kaan asti. Perinteisiä kategorioita haastaa lifewear-osasto, jonka jo kainen vaatekappale on valmistettu laadukkaista luonnonmateriaaleis ta ja taipuu moneen Lifewear-vaatteitatarkoitukseen.voikäyttää niin töissä, kotona kuin juhlissakin. Asiakas ostaa siis yhden vaatteen, mutta saa kerralla vaatteen moneen tilanteeseen. Siten se on myös eko loginen valinta, Joensuu sanoo. Vastuullinen muoti tarjoaa vaih toehdon pikamuotikulttuurille. Jo ensuu toivookin, että vaatteisiin
Sellusta on nousemassa todellinen monikärkiohjus ilmastonmuutoksen torjuntaan. Myös espoolainen kasvuyritys on löytänyt sille lupaavia sovelluskohteita.
Ketterän osaaminenkasvuyrityksenkiinnostaa
alettaisiin suhtautua kuin huoneka luihin: että ostoksia tehtäisiin har kitummin ja tuotteita käytettäisiin entistä lisemmaksi,vaateshoppailurempaadempääntuotteeseen,Kunpidempään.sijoittaaarvokkaampaansitätuleekäytettyäpijasiitätuleepidettyäpahuolta.Pitkässäjuoksussavoitullajopaedulyrittäjävinkkaa.
teksti maria paldanius kuva sanna paakkonen
ja tuotannon on määrä käynnistyä syksyllä 2023. Täällä Espoon Ota niemessä olemme puolestaan in vestoimassa omaan tutkimuskes kukseen, jonka myötä saamme pa remmat tutkimus- ja tuotekehitys tilat, Kähkönen kertoo.
meisesti. Yhtiö kehittää, valmistaa ja kaupallistaa selluloosahybride jä, jotka on jalostettu kotimaisista metsäkuiduista sekä selluloosaa si sältävistä teollisuuden ja maatalou den sivu- ja Yrityksenjätevirroista.tutkimus-ja tuoteke hitystyön kirkkaimpana kruununa on tällä hetkellä Norratex-tekstiili kuitu, mutta tuotekehitysputkesta löytyy myös erilaisia komposiitteja sekä esimerkiksi lääkkeiden ja kos metiikan raaka-aineita.
Nordic Bioproducts Groupin sellututkijat hakevat fossiilisille raaka-aineille ja haitallisille kemikaaleille päästöttömämpiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja.
Myös Chicretin oma tarina on juuriaan myöten läpinäkyvä. Kaikki alkoi, kun Joensuu muutti takaisin kotikaupunkiinsa Raaheen ja päätti perustaa vaatekaupan. Samalla he räsi halu edistää vastuullisen kulut tamisen teemaa ilon kautta ja ilman vastakkainasettelua. Yksi kannus tin on ollut hiilikädenjäljen käsite.
Ajattelen, että jos alusvaatteita ei voi kierrättää, niin ainakin niiden on oltava laadukkaita, vastuullisesti tuotettuja ja oikean kokoisia. Tämä on minulle sydämenasia. Moni pa nostaa juhlavaatteisiin, muttei ajat tele alusvaatteita, jotka voivat olla päällä tuhansiakin kertoja.
siitä, että tekemäni ratkaisut voivat pienentää paitsi omaani myös lop pukäyttäjän hiilijalanjälkeä. Mietin aina, mitä minä voin tehdä ilmas tonmuutoksen hillitsemiseksi.
Meillä jokaisen vaatteen polku on selvillä aina materiaalien alku lähteelle saakka. Hyvä esimerki on alusvaatemallistomme: iso osa val mistajista tuottaa raaka-aineensa it se, yrittäjä Heidi Joensuu kertoo.
Vähemmän on enemmän Vastuullisuuden maailma on vie nyt vaatealan konkarin mennes sään. Viime aikoina Joensuu on ha vahtunut kahteen seikkaan: siihen, että alusvaatteita ei voi kierrättää –ja että vaatteita tehdään myös bio hajoavista raaka-aineista. Nyt niitä löytyy myös Chicretin valikoimista.
ratex-kuidun lisäksi tärkeänä aske leena on ollut alkuvuodesta käyn nistynyt yhteistyö CMPC Venture sin kanssa. Chileläinen CMPC on yksi maailman suurimmista sel luntuottajista.Yksiselitteinen tavoitteemme on löytää fossiilisille raaka-aineil le sekä haitallisille kemikaaleille päästöttömämpiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehto ja. Samalla haemme korkeamman lisäarvon tuotteita perinteiselle sel luntuotannolle, jonka haasteena on
V
Chicretin toiminta nojaa vastuul lisuuteen, ekologisuuteen ja kestä vään kehitykseen. Yrityksen filosofi an voi kiteyttää sanoihin vähemmän on enemmän . Tämä periaate nä kyy niin vaatteissa kuin luonnon kosmetiikassa.Vastuullisuuden maailma ke hittyy koko ajan. Pyrin aina löytä mään asiakkailleni parhaat vaihto ehdot ja tekemään valinnan heille helpoksi. Viimeksi valikoima täy dentyi imetysliiveillä. Se toi suur ta onnistumisen iloa.
S
Miltä tuntuisivat biohajoavat alusvaatteet? Entä mistä tietää, onko vaate vastuullisesti tuotettu? Vaatekauppa Chicretin missio on pienentää paitsi hiilikädenjälkeään myös loppukäyttäjän hiilijalanjälkeä.
– Yrittäjänä minua motivoi ajatus
parhaillaan laskeva paperinkulutus ja sen myötä heikentyvä kysyntä, Kähkönen tiivistää.
elluloosa miellettiin vielä muutama vuosi sitten lä hinnä paperin ja karton gin raaka-aineeksi. Nyt täs tä metsäteollisuuden perinteisestä bulkkituotteesta on tulossa hyvää vauhtia vihreä ja kestävä vaihtoehto monille fossiilisille raaka-aineille.
teksti vilma timonen kuvat conexbird ja shutterstock
60 prosenttia on konttiliikennettä. Kontteja seilaa maailman merillä miljoonia kappaleita. Lentoliikenne mukaan lukien käytännössä kaik ki mannertenväliset kuljetukset tapahtuvat konteilla. Suuren osan konttiliikenteen päästöistä aiheut taa tyhjien konttien siirtely paikasta toiseen niin meri- kuin maateitse kin. Ylimääräisiä kuljetuksia tapah tuu, kun tarkastuksissa huonokun
Kaikesta meriliikenteestä noin
ILMASTO MAINOSLIITE 08 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
eriliikenne on suuri mande.nepäästöjenkasvihuo-läh-Kokomaailkasvihuo
Värähtelyteknologia laittaa
M
nepäästöistä meriliikenteen osuus on noin 4–5 prosenttia, ja päästöjen ennustetaan kasvavan jopa monin kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä, jos vastatoimiin ei ryhdytä.
toisiksi todettuja kontteja palaute taan tarkempiin tutkimuksiin, kor jattaviksi tai romutettaviksi takaisin lähtöpaikkoihinsa. Konttien tarkas tukset aiheuttavat myös ylimääräis tä nosturin käyttöä, mikä sekin mer kitsee lisää Konttienpäästöjä.kuljetuksia samoin kuin niiden saatavuusongelmia ovat viime vuosina lisänneet ko ronapandemian ja sen jälkeisten
Globaali toimitusketjukriisi edellyttää entistä tehokkaampaa merilogistiikkaa. Suomessa kehitetty värähtelytekniikkaan perustuva konttien analyysimenetelmä parantaa konttien käyttöastetta merkittävästi ja vähentää samalla päästöjä.
ConexBirdin kehittämän teknologian avulla konteista pystytään värähtelyn pohjalta kuulemaan, missä kunnossa ne ovat.
Konttien täyttöasteen kohentuessa, hyötyy myös ympä ristö, sillä konttiliikenne kattaa noin 60 prosenttia maail man meriliikenteestä.
Tyypillinensatamista.suomalainen star tup-tarina on sellainen, että teh dään viimeisen päälle hienoa insi nöörityötä ja mahtavia koneita mut ta ei usein osata viedä sitä maail malle. Meillä on se hieno tilanne, että olemme nyt oikeasti päässeet maailmalle. Teuvo on tehnyt vuo sien ja vuosien työn ja on sekä sata missa että laboratoriossa, tutkinut ja kehittänyt tätä – emme ole mil lään hypellä liikenteessä, Aro sanoo.
laittaa merikontit soimaan
n aktiivisessakunnossapitämäänauttaaKonttianalyysiratkaisukontinomistajiakontithyvässäjasamallamyöskäytössä.
n Menetelmä toimii siten, että satamanosturiin kiin nitettyyn laitteistoon iskee pieni vasara, jonka napau tuksen laitteisto vie eteen päin tutkittavaan konttiin, joka taas resonoi takaisin.
Ovet auki maailmalle ConexBirdin tekemä vuosien tuote kehitys ja testaus alkaa tuottaa tu losta. Markkinat ovat heräämässä, ja sovelluksesta ollaan kiinnostu neita ympäri maailmaa. Uusi tärkeä yhteistyökumppani on Dubaissa toimiva DP World, jonka operoima Jebel Alin satama on yksi maailman vilkkaimmista
ConexBirdin menetelmässä sata manosturiin kiinnitettyyn laitteis toon iskee pieni vasara. Laitteisto vie saman napautuksen eteenpäin tutkittavaan konttiin, ja kontti reso noi takaisin – aivan kuten lasi tar joilijan kopautellessa sitä.
Me olemme keksineet ja toteut taneet tiimissä jotain sellaista, mitä maailmalla ei ole. Nyt olemme sii nä pisteessä, että teknologia on val mista ja osaamme pukea tämän bis nekseksi, Heikkilä päättää.
Kontin kuuntelemallapaljastuukunto
Meillä on äärettömän tarkat sensorit, jotka tuottavat dataa pil veen. Kaikki perustuu siihen, että
“
Tekoäly oppii datasta
konttilogistiikanSovelluskehityksestäpariin
ConexBirdin konttianalyysiratkai su auttaa kontin omistajia pitämään konttinsa hyvässä kunnossa ja aktii visessa käytössä. Viallisiksi todettu jen konttien korjaus tapahtuu välit
Insinööri Teuvo Heikkilä kiinnos tui konttilogistiikasta työskennel lessään kymmenkunta vuotta sitten Nokialla sovelluskehittäjänä. Kont tien tarkastukseen oli alettu tuol loin etsiä tehokkaampia ratkaisu ja perinteisen silmämääräisen tut kimuksen tilalle. Muun muassa vä
asiakkaat kertovat, mikä poikkea ma heille on arvokasta löytää. Al goritmit myös näkevät asioita, joi ta ihmiset eivät ole nähneet.
Värähtelyanalyysi muuttuu kansan tajuiseksi arkisen esimerkin kautta.
tömästi, ja kontit saadaan nopeasti uudestaanKeskimäärinliikenteeseen.kontitovat merellä neljä viikkoa ja sitten kuudesta kah deksaan viikkoa varikolla tutkitta vana tai jonossa. Tuo säästöä, että saman logistiikan ja saman tavara virran pystyy pyörittämään pienem mällä määrällä kontteja. Ja kun kon tit ovat hyvässä kunnossa, ei tule ylimääräisiä siirtoja, Heikkilä sanoo.
haasteiden aiheuttamat globaalit toimitusketju- ja logistiikkakrii sit. Tyhjät kontit odottavat sata missa keskimäärin 45 päivää, jot ta ne saadaan tarkistettua ja todet tua kelpoisiksi uudelleenkäyttöön. Prosessin hitaus lisää myös painei ta uusien konttien hankkimiseen.
En tiennyt mitään konttilogis tiikasta enkä sen haasteista, mutta olin tutustunut värähtelytekniik
ConexBirdin toimitusjohtaja Teuvo Heikkilän kipinä konttiteknologian kehittämiseen syttyi aiemmassa työssä sovelluskehityksen parissa.
n ConexBirdin värähtelyteknologiaan perustuva sovellus, analysoi merikontit nopeasti ja tarkasti, ilman turhaa siirtelyä.
kaan ja aloin tutkia sen mahdol lisuuksia. Tilasin Lappeenrannan teknilliseltä korkeakoululta tutki muksen, jossa tutkittiin tuulimyl lyn lapojen värähtelyä. Yhdysval loista tilasin tutkimuksia NASAlta ja MITiltä, miten esimerkiksi ava ruussukkulan kuntoa tutkitaan. Nii tä sitten fiksailin, Heikkilä kertoo. Heikkilän tutkimus- ja kehitys työ tuotti taaleen.toimitusjohtajanakilävuonnaHeikkiläti,titperustuvanvärähtelyteknologiaansovelluksen,jollakonpystytäänanalysoimaannopeastarkastijailmanturhaasiirtelyä.saikeksinnölleenpatentin2013.SamanavuonnaHeikperustiConexBirdOy:n,jonkahäntoimiiedelYhtiöntavoitteenaonmullismaailmankonttilogistiikka.
havaitsemaan.eivätjoitanäAlgoritmitkevätasioita,ihmisetitsepysty
n Konteista kunnossakuulemaan,värähtelyanalyysinpystytäänavullamillaisessaneovat.
rähtelytekniikkaa tutkinut Heikkilä alkoi miettiä, miten voisi hyödyntää teknistä osaamistaan konttien kun totutkimuksen saralla.
Hyötyä ympäristölle
Lisäksi soinnin perusteella pys tytään analysoimaan konttien sisäl töä. Tulevaisuudessa sisältöanalyy siä voidaan hyödyntää esimerkiksi konttien sisältämien, kuormakir jasta poikkeavien vaarallisten pa lavien aineiden seulomiseksi sekä kuorman oikeaoppisen kiinnityk sen varmistamiseksi.
Keittiössä tarjoilija kokeilee na pauttamalla kristallilasia, että miten se soi. Kokenut tarjoilija kuulee la sin soinnista, onko se pian särky mässä vai ihan timmi. Meillä on sa ma idea, Heikkilä valaisee.
MAINOSLIITE ILMASTO n 09 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
n Keksinnöllä voidaan tut kia myös metallin väsymistä eli arvioida konttimateriaalia ja kontin käyttöikää.
Algoritmit oppivat esimerkiksi, että tietty ääni tarkoittaa sitä, että kontin saranat ovat rikki. Käytän nössä tekoäly oppii datasta, ja meillä on jo kymmeniä jos ei satoja tuhan sia datapointteja siitä, miltä kuulos tavat erilaiset ongelmat, sanoo Co nexBirdin hallituksen jäsen ja glo baalin logistiikan osaaja Jarkko Aro ConexBirdin kehittämä teknolo gia soittaa kontteja. Kuten juomala siesimerkissä, konteista pystytään värähtelyanalyysin avulla kuule maan, missä kunnossa ne ovat. Kek sintö tuo konttien tarkastukseen myös aivan uuden ulottuvuuden: sillä voidaan tutkia myös metallin väsymistä eli arvioida konttimate riaalin kuntoa ja käyttöikää. Tämä ei aiemmin ole ollut mahdollista.
Kansallisessa mittakaavassa Jervois tekee ympäristöyhteistyötä Kemi anteollisuus ry:n kanssa. Yritys on mukana esimerkiksi kemianteolli suuden Resbonsible Care -vastuul lisuusohjelmassa.Slottenmielestä on ollut myös hienoa huomata, miten Pariisin il mastosopimus on muokannut yleis tä mielipidettä ilmastoasioissa vii me vuosien Sopimuksenaikana.myötä poliittiset päättäjät ovat tuoneet sääntelyyn yritysten kaipaamaa ennakoita vuutta. Nyt yrityskentässä on he rännyt globaalisti voimakas halu tehdä asioita hiilijalanjäljen pie nentämiseksi, Slotte sanoo.
Olemme käyttäneet kierrätettyä kobolttia raaka-aineenamme tois takymmentä vuotta, joten toimiva prosessi on jo olemassa. Kobolttia voidaan kierrättää lähes rajattomas ti, joten olemme mielellämme ke hittämässä uusia liiketoimintamal leja kiertotalouteen, Slotte toteaa.
Nimike voidaan myöntää kobolt tituotteita tuottaville yrityksille, jot ka ovat sitoutuneet määrittelemiäraaka-ainehankinnassaannoudattamaanOECD:nkestävänkehityk
ILMASTO MAINOSLIITE 10 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
sen vastuullisuusperiaatteita ja ja kamaan avoimesti tietoa tekemis tään lisentuullisuusselleEdellytyksenävastuullisuustoimenpiteistä.sertifikaatinsaamion,ettäkokoarvoketjunvasonvarmistettuulkopuoauditoijantoimesta.
Kestävästi tuotettua kobolttia “
K
Kobolttituotteita valmistavan kokkolalaisen Jervois Finlandin kehitys- ja hallintojohtaja Thomas Slotte ja EHSQ-päällikkö Jyri Lepistö kertovat, että yrityksen myynti- ja jakeluverkosto on globaali. Tuotannosta 50 prosenttia viedään Aasiaan, 30 prosenttia Eurooppaan ja loput Pohjois- sekä Etelä-Amerikkaan.
Yrityskentässä on herännyt globaalisti voimakas halu pienentää hiilijalanjälkeä.
aivostoimintaan pohjau tuva teollisuus on ollut viime vuosina paljon esillä ympäristövaiku tuksistaan. Alalla toimii kuitenkin myös paljon yrityksiä, jotka ovat pa nostaneet merkittävästi kestävään kehitykseen. Hyvänä esimerkkinä voi pitää Jervois Finlandia, jolle on myönnetty ensimmäisenä koboltin tuottajana maailmassa kansainväli sen RMI:n eli Resbonsible Minerals Initiativen myöntämä Conformant Cobalt Downstream Facility -status.
Enemmän kobolttia kiertoon
Olemme aina täyttäneet sopi muskausille asetetut energiansääs tötavoitteet. Meneillään olevalla kaudella 2020–2025 teemme sääs tötoimenpiteitä vähin tään 3,385 GWh:n SQ-päällikkökertaisesti,säästötavoitteetpimuskaudenInvestoinninsijahukkalämpöävoimmepöpumpputeknologiallaKäyttöönotettavallaverran.lämottaaprosessintalteenkäyttääsitähyödykmuuallatuotannossa.ansiostasoenergianylittyvätmoninJervoisFinlandinEH
Raaka-aineen alkuperä tunnetaan tarkkaan
Jervois Finland tekee paikallista ympäristöyhteistyötä muiden Kok kola Industrial Parkin eli KIP:n yri tysten kanssa sekä toteuttaa Kok kolan alueen toimijoiden kanssa ilman- ja pohjavedenlaadun sekä merialueen tilan yhteistarkkailua.
Jervois Finlandin toiminta juon taa aina 60-luvun lopulle, jolloin Outokumpu aloitti koboltin val mistuksen Kokkolassa.
teksti tuomas i. lehtonen kuva anne yrjänä
Jervois Finland on yksi maailman -sertifikaatinDownstreammyösvalmistajista.kobolttituotteidenjohtavistaYrityssaiConformantCobaltFacilitytoimistaan.
Jervois Finlandin Kokkolan tehtaal la valmistuu muun muassa koboltti kemikaaleja ja -hienopul vereita, jotka ovat tärkei tä raaka-aineita esimer kiksi akkujen, kovame tallien ja johtajasenvalmistuksessa.katalyyttienYritykkehitys-jahallinto
Thomas Slotten mukaan koboltilla saa daan aikaan muun muas sa poranterien sitkeys, lasituottei den sininen väri sekä netoimittajienPitkäaikaisetnikkelikaivostenvastateita.teollistenräisinneestaB12-vitamiinipitoisuus.eläinrehujenKäyttämästämmeraaka-ainoin20prosenttiaonpekiertotaloudesta,loputovatkaivosyhtiöidenrikasSuurinosamarkkinoillaolekoboltistasyntyykupari-taisivutuotteena.sopimuksetraaka-aikanssamahdollista
keinoelämän energiatehokkuusso pimukseen linkittyvää energiaval taisen teollisuuden toimenpideoh jelmaa. Yritys painottaa tuotannos saan uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä prosessien optimoin nilla saavutettavaa energia- ja ma teriaalitehokkuuden parantamista.
Tulevaisuudessa esimerkiksi Jer vois Finlandin raaka-aineena käyt tämää kobolttia voidaan saada ene nevässä määrin kierrätettynä.
Jyri Lepistö iloitsee.
vat meille vakaan kobolttituottei den toimituksen markkinoille se kä vahvan sitoutumisen kestävään liiketoimintaan ja sosiaaliseen vas tuunkantoon, Slotte noudattamaanarvioidadosryhmillämmetuullisuusraporteissamme,kikobolttituotteidenkaikkientuullisuudestasellaisiltaristöön.väestöön,kaivostoimintatensäännöllisestivoissenRaaka-ainetoimittajiensanoo.vastuullitoiminnanvarmistamiseksiJerFinlandinedustajatvierailevattutustumassakaivostoimintaansekäsiihen,mitenvaikuttaaalueenyhteiskuntaanjaympäRaaka-aineitaostetaanvaintoimijoilta,joidenvasvoidaanvarmistua.Pystymmekertomaantarkastierienalkuperän.Avaammearvoketjunkaikvaiheetsidosryhmillemmevasjottasionmahdollisuustoimintammekestävyyttä.JervoisFinlandonsitoutunutvapaaehtoistaelin
Logistiikkayritys Bringillä päästöjä vähennetään panostamalla muun muassa kaluston osalta biokaasulla, biodieselillä ja sähköllä toimiviin ajoneu voihin. Yritys hyödyntää myös vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, kuten rautatiekuljetuksia ja polkupyörälähettejä.
hittyy. Näin voimme tarjota asiak kaille mahdollisimman vähäpääs töiset toimitukset kaupungeissa ja niiden välillä. Lisäksi tavoitteenam
teksti pekka säilä kuvat bring express
Ympäristöarvot ovat yhä näkyvämmin esillä logistiikassa. monessatoksetdenetsiminennollapäästöratkaisujenEtenkinsekäraskaiajoneuvojenmuuonaloitettujoyrityksessä.
Muuttuneessa maailmantilantees sa myös energiankulutus on paljon sähköä vievissä tiloissa, kuten esi merkiksi lajittelukeskuksissa, eri tyisen tarkastelun kohteena.
kien kanssa city hub -pisteiden li säämiseksi. Tällaisten lähijakelua semien tarkoituksena on vähentää jakeluautojen määrää kaupunkien keskustoissa ja tukea hiilineutraa lia logistiikkaa, kun pienkuljetukset voidaan toimittaa perille esimerkik si sähköpolkupyörillä.Raskaampaankalustoon olem me hakeneet ympäristötukea nes temäisellä biokaasulla toimivaan ja tiivistetyllä biokaasulla toimiviin ajoneuvoihin. Myös vedyn käyttö mahdollisuuksia raskaammalle lii kenteelle selvitetään. Maantiekul jetusten päästöt ovat moninkertai sesti vähäisempiä lentorahtiin ver rattuna, silloin kun niiden käyttö on perusteltua, Mustonen toteaa.
Norjassa Bringillä on käytössä ju naan lastattavia modifioituja traile reita. Niiden käyttö tarkoittaa taas kymmeniä rekkatrailereita vähem män maantiellä joka päivä. Rauta tiekuljetuksen jälkeen viimeiset toimituskilometrit ajetaan pääs töttömiä ja uusiutuvia energialäh teitä hyödyntäen.
pitääYmpäristötoimenpiteidenollatodennettavissa
K
Tavoite päästöttömyydestä ohjaa logistiikan tulevaisuutta
Tuleviin toimenpiteisiin kuuluu myös Bringin toimituspisteiden li sääminen. Tällä hetkellä yrityksel lä on käytössä yli 7 000 toimitus paikkaa, joissa on noutoautomaa tit helpottamassa pakettien lähet tämistä ja vastaanottamista. Samal la tehdään yhteistyötä eri kaupun-
“työntekijämme.sitouttaaavullatoimenpiteidenKonkreettistenhaluammemyös
me on vähentää lajitteluterminaa lien energian kulutusta huomatta vasti ja laajentaa omaa sähköntuo tantoa aurinkopaneeleja lisäämäl lä, kertoo Bring Express Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Holtari Hiilidioksidittomaan jakeluun halutaan Bringillä panostaa myös hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia kuljetus muotoja, kuten rautatiekuljetuksia tai polkupyörälähettejä sekä vähen tämällä turhia kilometrejä reittiop timoinninReittioptimointiavulla. tarkoittaa vä hemmän kilometrejä ja siten myös vähemmän päästöjä. Samalla py rimme saavuttamaan myös parem man tuottavuuden. Toimenpitei siin lukeutuu esimerkiksi keskitty minen yhteiskuormaukseen ja täyt töasteen lisäämiseen sekä kaupun kijakelussa että myös runkoliiken teessä, avaa Bringin myyntipäällik kö Toni Mustonen
Maailmantilanteen vuoksi energiankulutukseen kiinnitetään paljon huomiota.Bringillä kulutusta katetaan aurinkopaneelien avulla.
Bringin Vantaan varastossa on tällä hetkellä käytössä 208 aurin kokennoa, joiden määrää aiotaan kasvattaa merkittävästi. Samalla on kartoitettu maalämpöön siirty misen mahdollisuutta sekä leditek nologiasta saatavia hyötyjä valais tukseen. Myös ilmanvaihtoon etsi tään älykkäitä ratkaisuja, joilla ter minaalien lämpötiloja voidaan op timoida kulloiseenkin käyttöastee seenYrityksemmesopivaksi. linjauksena on, että kaikkien toimenpiteidemme pitää noudattaa kansainvälistä il mastosopimusta ja olla todennet tavissa aikatauluja myöten. Yh teistyökumppaneiltamme odo tamme vastaavanlaista ajatteluta paa. Konkreettisilla toimenpiteillä haluamme sitouttaa myös työnte kijämme ja saada heissä aikaan yl peyden tunnetta tehdyistä toimen piteistä, Holtari kiteyttää.
uluttajalle lähetyksen nouto noutopisteestä on yleisimpiä tapoja käyttää kuljetuspalve lua. Monet ovat valmiita jopa mak samaan toimituksesta hieman ta vallista enemmän, jos kuljetuksen ympäristöhyödyt pystytään sel västi osoittamaan esimerkiksi ti laukseen käytettävän applikaati onPohjoismaidenavulla. suurimpiin pos ti- ja logistiikkayrityksiin kuuluva Bring on yksi ympäristönäkökul maa toiminnassaan vahvasti ko rostava yritys. Bringin jakeluver kosto Pohjoismaissa kattaa yli 7000 noutopistettä. Vuosien 2012–2021 välisenä aikana päästöt koko kon sernissa ovat puolittuneet, vaikka toimitusten lähetysmäärät ovat sa maan aikaan Kalustonnousseet.osaltaolemme pa nostaneet biokaasulla, biodieselil lä ja sähköllä toimiviin ajoneuvoi hin. Sähkökalustoon siirrytään en sin loppujakelussa ja runkoliikenne seuraa perässä, kun tekniikka ke
MAINOSLIITE ILMASTO n 11 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
Vähemmän jakeluautoja kaupunkien keskustoihin
ILMASTO MAINOSLIITE 12 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu VIHREÄN VALLANKUMOUSVEDYN Vihreään vetytalouteen siirtyminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samalla vahvistaa energiaomavaraisuutta. Käytössä testattuja, vihreään sähköön pohjautuvia päästöttömiä vetyratkaisuja on jo runsaasti tarjolla. teksti tuomas i. lehtonen kuvat linde gas ja joona raevuori Vihreän vedyn valmis tuksessa taiesimerkiksiuusiutuvaakäytetäänenergiaa,aurinko-tuulivoimaa.
n Suomen suurin teolli suuskaasuyritys on toimi nut Suomessa jo vuodesta 1917. Yritys tunnettiin aiemmin nimellä AGA.
n Ollut osa maailman joh tavaa teollisuuskaasu- ja teknologiakonserni Lindeä vuodesta 2000 ja Lindeniminen vuodesta 2020.
Vetyä valmistetaan sähkön avulla vedestä. Elektrolyysissä ve destä tuotetaan vetyä ja happea. Val mistuksessa syntyy myös lämpöä, jota voidaan johtaa kaukolämpö verkkoon tai hyödyntää teollisuu den lämmitystarpeisiin. Prosessissa ei synny hiilidioksidia tai muita ym päristölle haitallisia päästöjä. Kun valmistuksessa käytetään vihreää sähköä, on tuotantoprosessi koko naan päästötön, Laine kertoo.
MAINOSLIITE ILMASTO n 13 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
Linden Suomen ja Baltian vetyprojekteista vastaava Jaakko Laine kertoo, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tällä hetkellä kiinnostava toiminta-alue vetytalouden saralla.
Linde on toiminut globaalin vety tuotannon parissa jo puoli vuosisa taa. Konsernin vetyosaaminen pe rustuu pitkäaikaiseen tutkimustoi mintaan ja lukuisiin teollisuusmit takaavan projekteihin. Linden tar jonta kattaa vetyarvoketjun kaikki vaiheet tuotannosta ja prosessoin nista jakelun ja varastoinnin kaut ta päivittäisiin teollisuuden ja ku luttajienKonsernimmesovelluksiin.satsaa tänä vuon na kolmanneksen tutkimus- ja ke hitysbudjetistaan eli lähes miljardi euroa vetykehityshankkeisiin. Ve tyteknologia on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana valtavia kehitysloikkia. Nyt haluamme aut taa asiakkaitamme hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman te hokkaasti, Laine Esimerkkeinäsanoo.Linden osaami sesta Laine mainitsee Yhdysval toihin rakennetun noin 1000 kilo metrin vetyputkiston, jossa liikkuu energiaa yhden ydinvoimalan tuo tantokapasiteetin verran. Saksaan ja Norjaan Linde on rakentamassa maailman suurimpia vihreän vedyn PEM-elektrolyysereitä, joiden tuo tantokapasiteetti on 24 megawattia. Norjaan yritys on rakentanut myös
Oy GasLindeAb
n Yrityksellä on tuotantoa Suomessa yli 10 paikkakunnalla, ja se työllistää noin 280 henkilöä.
Saatavilla on ratkaisuja hyvin erilaisiin tarpeisiin. Vetyä tuotetaan elektrolyysikennoilla, joita voidaan liittää toisiinsa vähän saman tapaan kuin rakennuspalikoita. Nykyaikai sella teknologialla pystytään hel posti optimoimaan ja skaalaamaan vedyntuotantoa. Linde pystyy to teuttamaan pieniä laitoksia esimer kiksi vetyauton tankkausasemien toteuttamiseen tai suuria gigawatti luokan laitoksia, joilla voitaisiin kor vata merkittävä osa Suomen nykyi sestä energiatuotannosta.
– Suomi ja Pohjoismaat ovat yk si kiinnostavimmista toiminta-alu eista vetytalouden saralla. Olemme toimineet Suomessa yli 100 vuot ta, joten tunnemme alueen hyvin. Täällä tuotetaan myös runsaasti vihreää sähköä, mikä on hyvä läh tökohta ekologiselle vedyntuotan nolle. Lisäksi meillä on kokemus ta puhtaan vedyn varastoinnista ja siirtämisestä, joista Suomessa on ol lut runsaasti keskustelua.
Laine painottaa, että suuriin ja mo nimutkaisiin vetytaloushankkeisiin tarvitaan paljon kumppaneita eri toimialoilta. Siksi Linde on halukas käynnistämään yhteistyökeskuste luja erilaisten toimijoiden kanssa.
Gas Ab:n Suomen ja Baltian vetyprojekteista vastaa van Jaakko Laineen mukaan vety on sähkön tavoin energian kantaja. Se ei siis ole ensisijainen energian lähde, mutta sitä voidaan hyödyn tää energian tuottamiseen, siirtä miseen ja varastointiin.
Linde etsii aktiivisesti yhteistyö kumppaneita ja investointikohteita kotimaasta. Yrityksellä on mielen kiintoa osallistua myös vetyyn liit tyviin demonstraatioprojekteihin.
levistaVihreäätuotantomääristä.vetyäonkuitenkin mah dollista alkaa tuottaa ja hyödyntää tehokkaasti jo nyt. Laineen mu kaan oleellista on, että vety tuote taan lähellä sen käyttöpaikkaa ja ve dyn tuotanto suunnitellaan mukau tumaan uusiutuvan sähköenergian tuotantomäärien muutoksiin.
Etsimme kumppaneita kaikkiin vetyhankkeen vaiheisiin ja roolei hin. Keskustelemme aiheesta mie lellämme niin sijoittajien, teollisten toimijoiden, kuntien ja kehitysyhti öiden kuin maanomistajien ja tuu livoimapuistojen rakennuttajien kin kanssa. Pystymme toimimaan hankkeissa hyvin joustavasti. Voim me rakennuttaa ja hallinnoida tuo tantolaitoksia itse ja myydä asiak kaillemme tuottamaamme vetyä tai siitä tehtyjä jatkojalosteita. Yhtä hy vin voimme perustaa yhteisen lai toksen muiden toimijoiden, kuten asiakkaidemme, kanssa. Konser niimme kuuluvan Linde Enginee ringin kautta pystymme toimitta maan asiakkaillemme räätälöidyt tuotantolaitokset.
n Konsernin liikevaihdosta jo yli 2 miljardia euroa tulee
LINDE-GAS.FIvetyliiketoiminnasta.
O
n jo pitkään puhuttu, että vedyllä tulee ole maan ratkaiseva rooli kolmannessa "vihre ässä" teollisessa val lankumouksessa. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvan sähkö energian hyödyntämiseen ja siirtä miseen sekä fossiilisten energialäh teiden korvaamiseen. Vety soveltuu esimerkiksi lämpöenergiaksi, ajo neuvojen polttoaineeksi ja monien teollisuuden tarvitsemien tuottei den, kuten ammoniakin, metano lin ja synteettisen maakaasun, raa ka-aineeksi.OyLinde
Teknologia mahdollistaa tuotannon skaalautuvuuden Vedyn käyttöä ovat hidastaneet sen kuljettamisen haastavuus ja korkeat varastointikulut. Jakelu- ja varas tointihaaste voisi ratketa osaltaan laajan vedynjakeluverkoston myö tä. Sen avulla voitaisiin myös tasa ta vihreän vedyn tuotantoa, joka on nykyisellään hyvin riippuvainen uusiutuvan sähköenergian vaihte
infrastruktuurin maailman ensim mäisen vetykäyttöisen autolautan polttoainetoimituksia varten. Lisäk si Linde on kehittänyt polttoainerat kaisuja vetyautoille, -junille ja -re koille sekä päästöjä vähentäviä ve tysovelluksia teollisuusyrityksille. Esimerkiksi Saksassa Linde operoi maailman ensimmäistä matkusta jajunien siinmaanrilevissajotaprojekteistaMeillevetytankkausjärjestelmää.onkertynytlukuisistarunsaastiosaamista,pystymmehyödyntämääntuvetyprojekteissammeympämaailman.Pystymmekintarjoalaajastivetysovelluksiaerilaikäyttökohteisiin.
nut tiimi. Yrityksellä onkin halua ja resursseja investoida vetyhankkei siin myös Suomessa.
lisi olla riittävästi toimijoita, jotka haluavat hyödyntää vetyä. Vetypro jekti voi siten vaatia toista saman aikaista hanketta, jossa rakenne taan vetyä raaka-aineena käyttävä tuotantolaitos. Toiseksi alueella tulee olla saatavilla riittävästi vih reää sähköä sekä toimivat siirtoyhteydet, joiden avulla sähkö saa daan siirrettyä kaavaillun vetylai toksen kaisuja,voimmeakkaita,sakään.nitutteydessä,tahotVetytaloudestaläheisyyteen.kiinnostuneetvoivathyvinollameihinyhvaikkakaikkiedellämaireunaehdoteivättäyttyisiMeilläsaattaaollajotiedospotentiaalisiakumppaneitajaasijoidenkanssayhteistyössätoteuttaarajatylittäviäratLainemuistuttaa.
Linde etsii aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja investointikohteita kotimaasta.
Vetyä on käytetty teollisuus kaasuna jo lähes sadan vuoden ajan. Aiempina vuosikymmeninä sen val mistukseen on kuitenkin käytetty fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Vihreässä siirtymässä vedyn tuotannossa käytetään uusiutuvaa sähköenergiaa, joka on tuotettu esi merkiksi aurinko- tai tuulivoimalla.
Miljardi vetykehitykseen
Haussa kumppaneita uusiin vetyprojekteihin Lindellä työskentelee Pohjois-Eu roopassa vetytalouteen erikoistu
Tuotantolaitos tarvitsee toimijoita ja vihreää sähköä Vihreän vedyn reunaehtoa.rakentamisessatuotantolaitoksenonkaksitärkeääEnsiksikinalueellatu
kohti vastuullista datataloutta aset tamalla omat standardinsa korkeik si ja osallistumalla aktiivisesti alan keskusteluun ja kehittämiseen yh teistyössä alan muiden toimijoiden ja Euroopan unionin kanssa.
me uusiutuvan energian käyttöas teemme 92 prosenttiin ja säästim me energiaa yli 1000 suomalaisen kotitalouden vuosittaisen energi ankulutuksen verran. Tässä maa ilmantilanteessa olemme ylpeitä voidessamme toimia suunnannäyt täjänä kunnianhimoisten vastuul lisuustavoitteidemme toteuttami sessa ja konkreettisten vaikutusten osoittamisessa, Valero kertoo yhti ön koko yhteiskuntaan vaikuttavis ta edistysaskelista.Pohjoismaatovat edelläkävijöitä modernien pilviteknologioiden ke hittämisessä, mikä vahvistaa osal taan Euroopan asemaa tulevaisuu den Kylmätdatataloudessa.olosuhteet ovat ideaalit energiatehokkaille datakeskuksille, ja ilmastokysymysten lisäksi data keskuksen sijainnit pohjoismaisel la suvereenilla maaperällä lisäävät turvallisuutta. Tietoevry onkin si toutunut sijoittamaan kaikki data keskuksensa kylmiin maihin.
Tietoevry datataloutta.vahvistaaentistäkintaa,AlbertoteknologiajohtajaConnectinValeromuistutettätässäajassaontärkeämpääeurooppalaista
allitseva maailmanti lanne on tehnyt västi,hittämisestätaaliteknologiandigikekestäoikeudenmu
Vuoden 2021 aikana nostim
V
kaisesti ja turvallisesti entistäkin kriittisempää. Nykyisellään data talouden vallankahvassa ovat Eu roopan unionin ulkopuoliset maat, mikä haastaa eurooppalaisten itse määräämisoikeuden ja resilienssin kriiseistäEurooppalaistaselviytymiseen.datataloutta ke hitetään ihmisläheiset arvot edel lä, mutta kun data käsitellään EU:n sääntelyn ulottumattomissa, yksi tyisyydensuoja, ilmastotavoittei den toteutuminen ja tietoturva ovat uhattuina. Nykyään jopa 92 prosent tia kaikesta datasta käsitellään EU:n ulkopuolella, Tietoevry Connectin teknologiajohtaja Alberto Valero avaa taustoja Euroopan unionin di gistrategiaan, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista IT-osaa mista kestävällä tavalla itsemäärää misoikeuden rantöjäasiakkaidemmekuitenkinsenModerninprosenttiasyöarviontövaikutuksetnopeallasa,kinratkaisemisessa.sekäsymysten,logianäristöönvaltaDigitaaliteknologianturvaamiseksi.vaikutusyksilöön,yrityksiin,ympäjayhteiskuntaanonilmiömoniulotteinen.Yhtäältäteknoonavainasemassailmastokyenergia-jatalouskriisienglobaalienturvallisuusuhkienToisaaltaalaitsepainiisamojenhaasteidenkansjoitasepyrkiiratkomaan.IT-alaninfrastruktuurikehittyyvauhdilla,jasenympärisovatvaltavat.EU:nmukaandigitaaliteknologiaenergiaaglobaalillatasolla8–10kokonaiskulutuksesta.teknologianjaekologidatataloudenavullaolemmepystyneetvähentämäänhiilidioksidipääsarvioltajo75kilotonninverpelkästäänvuoden2021aikana.Tietoevrykulkeeetunenässä
EU:n digistrategian tavoitteena on datatalouden siirtymä kokonaan uusiutuvan energian käyttöön vuo teen 2030 mennessä. Tietoevry saa vuttaa hiilineutraalin energiantuo tannon jo ensi vuoden aikana.
Digitaalista johtamista
Pilvipalveluiden voima
Ympäristökysymysten lisäksi digi taaliteknologian vaikutusvalta ulot tuu ihmisten yksityiselämään, yri tysten toimintaedellytyksiin sekä yhteiskunnan turvallisuuteen ja elinvoimaisuuteen, mikä lisää pai netta sääntelylle. Ihmisten oikeus yksityisyydensuojaan ja yhdenver taisiin palveluihin myös poikkeus oloissa, kansallinen ja kansainväli nen turvallisuus sekä yritysten oi keudenmukaisen kilpailun edelly tykset kysyvät yhteistä eurooppa laista datataloutta, jossa kestävä innovointi kulkee käsikädessä de mokraattisten arvojen kanssa. Tek nologian valta tarvitsee rinnalleen vastuullista johtamista.
IT-alan vaikutukset yhteiskun taan ja ympäristöön ovat niin laa ja-alaiset ja monisyiset, ettei ole yhdentekevää mihin suuntaan ja
ku pätee 5G-teknologiaan suhtees sa 4G-teknologiaan. Datakeskusten hukkalämmön uudelleenhyödyn täminen puolestaan lämmittää jo esimerkiksi Espoossa 700 kotitalo uden asunnot vuodeksi. Nykyisel lään puolet käyttämästämme ener giasta palautuu uusiokäyttöön ko titalouksien lämmitykseen, Valero avaa esimerkein pilvipalveluiden ja modernin teknologian merkitystä energiakriisin selättämisessä.
Digitaaliteknologiassa on ratkaisun avaimet globaaleihin ympäristöhaasteisiin ja turvallisuusriskeihin, mutta datatalouden vallan keskittyminen Euroopan ulkopuolelle lisää myös uhkia. Kestävä tulevaisuus luodaan suvereenilla, vas tuullisella ja turvallisella digitaloudella, jossa Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. teksti mari korhonen kuvat joona raevuori
“ datanvoidaanHyvinvointiaedistääparantamallaluotettavaasaatavuutta.
Vihreät arvot edellä tuotetut pil vipalvelut ovat tehokkain tapa li sätä energiatehokkuutta ja vähen tää myös datatalouden ympäristö kuormaa.Pilvipalvelut ovat 90 prosenttia perinteistä konesalia energiatehok kaampi ratkaisu, ja sama vertailulu
ILMASTO MAINOSLIITE 14 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
digitaloudellatulevaisuusElinvoimainen
Teknologia on avainasemassa ilmastokysymysten, energia- ja talouskriisien sekä globaalien turvallisuusuhkien ratkaisemisessa.
kenen käsissä ala kehittyy, miten uusia ratkaisuja innovoidaan, mis sä datakeskukset sijaitsevat ja ke nen maaperällä pilvipalveluita hal linnoidaan. Ajassa, jossa ennen it sestäänselvyyksinä pitämämme pe rustarpeet ja ihmisoikeudet ovat uhattuina, on entistäkin tärkeäm pää vahvistaa eurooppalaista data taloutta ja pitää kohtalo omissa kä sissämme, Valero painottaa.
Pohjoismaiset arvot ja vankka osaaminen datatalouden pohjana
n Pohjoismaiset arvot yhdis tettynä globaaleihin kyvyk kyyksiin ja teknologiaosaa miseen luovat vakaan pohjan datatalouden vahvistamiselle.
MAINOSLIITE ILMASTO n 15 Content Housen tuottama erikoisjulkaisu
kaunis maisema, joka ei kulu käy tössä. Näin ollen hyödyllinen tieto tulisi jalostaa entistä tehokkaam min yhteiskunnan ja yritysten toi mintojen kehittämiseen. Onnistu neella johtamisella digitaalitekno logialla on valtava potentiaali lisätä vaurautta, solidaarisuutta ja kestä vyyttä, Valero kuvailee.
n Yritys pyrkii aina löytä mään asiakkailleen ajan hengen vaatimat ratkaisut heille yksilöllisesti räätälöi tyjen tarpeiden pohjalta.
Tietoevry kehittää yhteistyössä alan toimijoiden ja Euroopan uni onin kanssa suojattua ja kestävää infrastruktuuria, jonka sääntely tur vaa eurooppalaisille oikeudenmu kaisen digitaaliympäristön ja saata villa olevan datan aikaisempaa te hokkaamman DatavuuttaedistäälisuuttatäkokonaansestamukaanEuroopanhyödyntämisen.komissionarvionsaatavillaolevastateollidatastajopa80prosenttiajäähyödyntämättä.Kriiseiselpymistä,kilpailukykyä,turvaljahyvinvointiavoidaanparantamalladatansaataluotettavassaympäristössä.onehtymätönresurssi,kuin
n Ratkaisuissa huomioidaan koko IT-alan kannaltadaanneen,mahdollisuuksineenvaikutuspiirijauhkijolloinhaasteitavoiratkoakokonaisuudenedullisellatavalla.
n Tietoevry on aktiivinen vaikuttaja, joka kehittää pil vipalveluita kestävästi ym päristö, energiatehokkuus, datan suvereniteetti sekä kyberturvallisuus edellä.
Turvallista innovointia Samalla kun alan sääntely lisää tur vallisuutta, se haastaa innovointia. Nopeat muutokset alan kehitykses sä ja sitä ohjaavassa lainsäädännös sä edellyttävät toimintaympäristön jatkuvaa luotausta ja kehityssuun tien syvää ymmärrystä. Innovoin nin on kuljettava käsi kädessä ym päristötavoitteiden sekä nykyisen että tulevan sääntelyn kanssa. Sa malla kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kannattavuuden parantaminen edellyttävät jatkuvaa tehokkuuden optimointia ja korostunutta riski enhallintaa. Luotettavan kumppa nin käsissä taakka kevenee ja tehok kuus paranee.
selle kiertotalousosaamiselle on ky syntää. Me Griffinillä autamme pai kallisia teollisuuslaitoksia, hallin nollisia toimijoita ja jätealan toimi joita vähentämään kasvihuonepääs töjä ja samalla säästämään kuluis sa, kertoo Griffinin Lähi-idän alueen liiketoimintajohtaja Ashley Bryan Kärjistäen jätehuolto voidaan ki teyttää kahteen osa-alueeseen: en simmäinen on jäte itsessään, ja toi nen on jätteen jatkojalostus esimer kiksi uusiksi tuotteiksi tai polttoai neeksi jätetyypistä riippuen. Grif fin tarjoaa ratkaisuja molemmilla osa-alueilla niin kunnille, yrityk sille, maanomistajille kuin jätea lan toimijoillekin.Etsimmeaina taloudellisesti kannattavia, kiertotaloutta ja kes tävää kehitystä edistäviä ratkaisu ja asiakkaan haasteita, toimialaa ja paikallisia erityispiirteitä unoh tamatta. Tavoitteemme on tuot taa arvoa jätteistä ja luoda yhdes sä innovatiivisia ratkaisuja globaa lin jäteongelman ratkaisemiseksi, Fraser-Vatto ynnää.
Griffin Refineriesin talousjohtaja Anne Fraser-Vatto ja projektipäällikkö Silja Tamminen tekevät työtä maailmanlaajuisen jäteongelman ratkaisemiseksi kestävän kehityksen ehdoilla.
GRIFFINREFINERIES.COM
Muovi ja jätteet kiertoon Griffinin liiketoiminnan keskiössä ovat orgaanisen jätteen käsittely, muovin kierrätys ja kunnallisjät teen jalostaminen polttoaineeksi esimerkiksi sementtiteollisuuden tarpeisiin. Orgaanisessa jätteessä yrityksellä on omaa, patentoitua teknologiaa. Lähestymistapa on holistinen,Autammekokonaisvaltainen.organisaatioita toi mimaan vastuullisemmin ja löy tämään ratkaisuja, jotka ovat sekä taloudellisia että kestäviä. Kartoi tamme jätteet ja materiaalit, joilla on jatkojalostusarvoa. Tämä piden tää materiaalien elinkaarta ja tuot taa organisaatioille taloudellista hyötyä, linjaa Griffinin talousjoh taja Anne Fraser-Vatto Griffinin kansainvälisesti verkot tunut ja laajan kiertotalousalan ko kemuksen omaava asiantuntijaor
I
Globaa l ia jäteongel ratkomassamaa
Griffin Refineries Oy on suomalainen kiertotalousalan pioneeri, joka kehittää taloudellisia ja kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja globaaliin jäteongelmaan. Yhtiö toimii tällä hetkellä Euroopassa ja Lähi-Idässä.
lmastonmuutoksen hillitse minen vaatii muutakin kuin vain energiatehokkuutta. Se vaatii huomion kiinnit tämistä niin sähkön- ja vedenku lutukseen, kulutustottumuksiin kuin jätehuoltoonkin. Jätteet ovat yksi suurimmista ilmastonmuutok sen myötävaikuttajista. Ne saastut tavat ilmaa, pohjavettä ja maape rää, ja vapauttavat ilmakehään hii lidioksidia ja metaania, mikä osal taan vauhdittaa eritonmuutoslisiameasioihinEurooppana-alueetka-aineeksi.tooninnovatiivisiatysSuomalainenilmastonmuutosta.kiertotalousyriGriffinRefineriesOykehittääratkaisujajätehuoljajätteidenjalostamiseenraaYrityksenpäämarkkiovattällähetkelläSuomi,sekäLähi-Itä.Suhtaudummeympäristöintohimoisesti,japyrimlöytämäänkestäviäjataloudelratkaisujajätehuoltoon.Ilmastäytyyratkaistamonillatasoilla,sanooGriffininliiketoi
minnan kehityksen toimitusjohtaja Stuart Campbell
ganisaatio auttaa yrityksiä näke mään jätteet hyödyllisenä ja arvok kaana raaka-aineena. Tämä näkyy erityisesti panostuksessa muovin kierrätykseen. Muovijätteestä on tullut merkittävä ympäristöuhka, mutta vain yhdeksän prosenttia muovijätteestä kierrätetään uusik si tuotteiksi. Ongelman ratkaisemi
Kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja asiakkailleen tarjoava Griffin on suomalainen kiertotalouden osaaja, jolla on rautaista osaamista jätteen jalostamisesta raaka-aineeksi.
Yksi ajankohtainen hanke on käyn nissä Arabiemiraateissa. Griffin on osaomistajana tuotantolaitoksessa, joka jalostaa jätteistä vaihtoehtois ta polttoainetta sementtitehtaiden käyttöön. Laitoksessa on käytetty suomalaista teknologiaa ja sen tuo tantokapasiteetti on noin 300 000 tonnia RDF-polttoainetta vuodes sa. RDF eli Refuse derived fuel tar koittaa yhdyskuntajätteen kuivaja keesta valmistettua polttoainetta.
Lähi-idässä valtaosa jätteistä haudataan edelleen maahan, mut ta muutoksia kaivataan ja suomalai
nen vaatii yhteistä panosta. Griffin on mukana monissa muovinkierrätyksen tutkimus- ja kehityshankkeissa, ja lisäksi olem me saaneet Business Finlandin kas vumoottorirahoitusta muovin kier rätyksen ekosysteemin kehittämi seksi. Meille yhteistyö on tärkeää, ja haluamme edistää hankkeita yhdessä kumppaniemme kanssa, Fraser-Vatto kertoo.
Ensi vuonna Arabiemiraateissa käynnistyy myös toisen operointi laitoksen rakennustyöt. Hankkeen takana on saman konsortion jäsen ten kanssa perustettu JV-yhtiö, jo ka tuottaa jäteasemapalveluja esi merkiksi Ajmanin alueella. Griffi nin kannalta Lähi-itä on kiinnosta va, muutosvalmis markkina-alue.
Griffinin ajattelutavan ja mission kehittää taloudellista kannattavuut ta, kiertotaloutta sekä kestävyyttä edistäviä ratkaisuja, summaa yhteen erityisen hyvin sen englanninkieli nen motto "Waste is not to waste". Jätteet eivät ole tuhlattavaksi.
Kansainvälistä kysyntää
teksti maria paldanius kuvat sanni hirvonen ja griffin
ILMASTO MAINOSLIITE 16 n Content Housen tuottama erikoisjulkaisu