Älykäs Kaupunki 10/2022

kaupunki

Kulunhallinta

Hyvinvointi

| Älykäs kaupunki on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 26.10.2022. Painosmäärä 100 000.

Kaupunkien kerroksellisuus on osa jättämäämme perintöä

PUHEENVUORO

SUOMI ON kaupungistunut kolmessa aallossa: 1970–80-luvuilla, 1990-luvulla ja vuodesta 2010 alkaen nykypäivään. Jokainen muuttoaalto on tuonut väkeä maalta kaupunkeihin, idästä ja pohjoisesta etelään ja länteen. Vuoden 2010 alusta alkaen tähän hetkeen asti kaupunkiin on muuttanut keskimäärin 82 henkeä päivittäin. Onnibussilastillinen väkeä joka iki nen päivä.

MONILLA MEISTÄ elämän kulku kytkeytyy muuttoaaltoihin. Kaupungit kasvavat vetovoimaisina työn, asu misen sekä palveluiden keskittyminä ja yhä leimallisem min viihtymisen, virkistyksen, kulttuurin ja kohtaamisen paikkoina. Kaupunkiväestön osuus on nyt 72 prosenttia, ja se kasvaa edelleen. Erityisesti suurten kaupunkien raken tamiseen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ kuluttaa Suomessa puolet raaka-aineista ja 40 prosenttia energiasta sekä tuottaa yli kol manneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikkea rakentamista on tarkasteltava parhaan tiedon valossa kestävyyden näkökul masta. Uudisrakennusten tulee olla entistä monikäyttöisempiä, muuntojoustavampia, ajallisesti kestävämpiä, vikasietoisempia ja energiatehokkaampia. Uudisrakentaminen aiheuttaa kuitenkin aina

Tuulivoimalat pääsevät taajamiin

Vanhan Porvoon liepeillä on teollisuushalli, jonka pi hamaalla lepää reilut viisi metriä läpimitaltaan oleva alumii ninen laite. Sen sivuilla on miehen korkuisia siivekkeitä, jotka johta vat laitteen keskellä olevaan turbii niin. Laite on pystyakselisen tuuli voimalan ydinosa.

Lasse Sundström alkoi kehittä mään laitetta neljä vuotta sitten, kun hän halusi sijoittaa talonsa katolle tuulivoimalan. Kun italia lainen yritys ei onnistunut sitä toi mittamaan, päätti LVI-urakoitsija na pitkän uran tehnyt yrittäjä ke hittää voimalan itse.

Sunstorm Oy sai ELY-keskuksel ta vuoden mittaisen tuotekehitys tuen, jonka turvin ideasta on kehit tynyt kokonaisuus, jolle on jätetty patenttihakemus. Ensimmäiset pi lottivoimalat ovat jo valmiita ja täy dessä toiminnassa.

Pystyakselisten tuulivoimaloi den perinteinen ongelma on rootto riin kohdistuva vastatuuli, joka las

kee huomattavasti hyötysuhdetta. Sunstormin voimalassa on tuulen ohjaimet, jotka keräävät laitteen joka suunnalta tuulen roottoriin sen myötätuulen puolelle. Root tori puolestaan on suorakytketty isoon generaattoriin, joten huol lettavaa vaihteistoa ei siis ole.

Ahtoksi nimettyyn hybridivoi malaan kuuluu viiden kilowatin tuuli- ja viiden kilowatin aurinko voimala. Kahden energialähteen ratkaisu sopii erityisen oivallises ti omakotitaloon ja saattaa tuottaa tuulisella alueella jopa koko talon vuotuisen sähkön.

Sunstormin ensisijainen tähtäin on kuitenkin kerrostaloissa ja tuu lipuistoissa. Kerrostaloihin on kehi tetty modulaarinen Ahto-konsep ti, jossa turbiiniyksiköitä voidaan kasata päällekkäin legopalikoiden lailla. Turbiiniyksiköitä voi lisätä myös jälkikäteen kasvattaakseen tuulisähkön tuotantoa. Syksyn ai kana Sunstorm käynnistää ensim mäisen kerrostalopilotin Porvoossa.

Tuulivoimaloissa moduuleja voi olla tusina päällekkäin ja niitä voi daan rakentaa lähemmäksi toisiaan perinteisiin voimaloihin verrattu na. Ahto-voimaloista ei lennä tal vella kasaantunutta jäätä kuten voi käydä perinteisten tuulivoimaloi den kanssa.

Pystyakseliset voimalat eivät myöskään tuota matalataajuista huminaa, eli infraääntä, joka saat taa aiheuttaa ongelmia osalle ihmi sistä. Lisäksi Ahto-voimalat asenne taan ilman korkeita mastoja, joten

suuren hiilipiikin, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän.

ILMASTONÄKÖKULMASTA uudisrakentamista järkevämpää on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja ylläpito. Hienovaraisesti korjaamalla rakennusten käyttöikä pitenee, materiaaleja säästyy ja hiilipäästöt jäävät aiempaa vähäisem miksi. Ja ehkä tärkeimpänä: rakennusten entiset ja uudet käyttäjät saavat toimintaansa paremmin sopivia tiloja.

SUOMESSA RAKENNUKSET puretaan keskimäärin 43-vuotiaina! Nyt 1970- ja 80-lukujen rakennuskantaa uhkaa laajamittainen purkaminen. Ilmiö ei vaikuta ainoastaan ilmastoon, vaan myös meihin. Kaupunkikeskustat, lähiöt, ostarit ja arkiset ympäristöt ovat elämämme näyttämöitä, yhteistä kulttuurista ja sosiaalista pääomaamme sekä osa kansallista kaupungistumisen tarinaamme.

VAALIMME ELÄMÄSSÄ sitä, mitä arvostamme. Nyt on aika nähdä suurten muuttoaaltojen aikaansaama rakennuskanta uudessa valossa.

niiden perustuskustannukset ja tur vaetäisyydet pysyvät maltillisina.

Ahto-voimaloilla toteutetut tuu lipuistot eivät vaadi suuria suoja vyöhykkeitä ja niitä voidaan ra kentaa muun muassa moottoritei den varsiin, kaupunkialueille tai teolliseen käyttöön. Sähkön siir toihin saadaan tällöin kustannus tehokkuutta. Tällä tavoin tuotettu lähisähkö tekee tuulivoimasta en tistä kannattavampaa.

Sunstorm on kotimainen yritys, ja sellaisena se myös pysyy. En

simmäiset pilottivoimalat on teh ty omassa pajassa, mutta sarjatuo tantoa varten on jo alustavat alihan kintasopimukset kotimaisten sopi musvalmistajien kanssa.

Kotimaisuudella on ollut suu ri merkitys asiakasprojekteissa. Si tä on arvostanut muun muassa eräs merkittävä suomalainen suuryritys, jonka kanssa olemme neuvotelleet heidän mittavasta tuulipuistohank keestaan, Sundström korostaa.

TEKIJÄT | Sisältökoordinaattori Ville Kukkonen | Visuaalinen koordinointi Birgitta Bröms |

Projektikoordinaattori Arsi Virta | Kirjoittajat Jukka Nortio, Maria Paldanius, Maria Carvajal, Juha-Pekka Honkanen, Ritva-Liisa Sannemann, Tuomas I. Lehtonen, Mari Korhonen, Elina Jäntti, Marjaana Tunturi, Jonatan Lausti, Heidi Kaartinen, Saana Lehtinen | Kuvaajat Ilona Savola, Patrik Pesonen, Teemu Heikkilä, Joona Raevuori, Lasse Simpanen, Anni Hartikainen, Sanni Hirvonen, Marc Goodwin, Janne Heikkilä, Arto Tuuha, Jarkko Mikkonen (kansikuva)

| Kannen kuvauspaikka Helsingin kaupungintalo | Keramiikkateos Rut Bryk: Kaupunki auringossa, 1975 (Ham Helsingin taidemuseo)

Arja Lukin | Pääsihteeri, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Kun italialainen yritys ei onnistunut toimittamaan tuulivoimalaa talon katolle, päätti pitkän kokemuksen omaava LVI-urakoitsija Lasse Sundström kehittää ratkaisun itse. Syntyi innovatiivinen Ahto-hybridivoimala.

Kotimaisen Sunstorm Oy:n uunituore innovaatio mahdollistaa tuulivoimatuotannon helposti ja turvallisesti siellä, missä sähköä kuluu eniten.

savola

SUNSTORM.FI

Länsimetro on huippuammattilaisten yhteistyön tulos.

ohjasi tieto siitä, että viihtyisyys lisää turvallisuutta ja hyvinvointia.

Toimiva matkaketju

Suomen isoimpiin rakennuspro jekteihin lukeutuvan Länsimetron ensimmäinen vaihe vihittiin käyt töön 2017 marraskuussa ja toisella osuudella liikenne alkaa 3.12.2022. Metron vaikutus asumiseen ja liik kumiseen – samoin kuin rakentami seen ja palveluihin – on ollut ilmei nen: uudet raideliikenneratkaisut nähdään houkuttelevina ja ihmiset asuvat mielellään raiteiden lähelle.

Joukkoliikenne sekä vastaa ole massa olevaan kysyntään että luo mahdollisuuksia. Espooseen virtaa uusia asukkaita, mikä on osin seu rausta toimivasta metrojärjestel mästä. Espoo on viiden kaupunki keskuksen kaupunki, joka nivotaan raiteiden avulla yhteen.

Toimiva metrojärjestelmä on seu rausta matkaketjuajattelusta. Kuten Saksi havainnoi: esimerkiksi Espoon Kivenlahden asemalta voi käytän nössä lähteä kesävaatteissa maail malle joulukuussa ilman varsinaista tarvetta astua ulos. Myös liikuntaes teiset pystyvät kulkemaan metrolla helposti ja sujuvasti. Toinen puoli matkaketjuajattelua on puolestaan asemaympäristöjen palvelutarjonta.

Se on nykyaikaa, että metroase mien läheisyydessä on sekä kaupal lisia että kaupunkien tarjoamia pal veluja – sekä liityntäpysäköintipaik koja, pyörätelineitä ja sähköpyörien latauspisteitä. Kun kaikki perusasiat voidaan hoitaa metrolla, se vähen tää myös yksityisautoilun tarvetta.

Elinkaari ajateltuna

Metron suosiota selittää liikkumi sen helppous, riippumattomuus lii kennetilanteista sekä kulkutiheys muutaman minuutin välein. Hyö tyjen ansiosta Länsimetron raken tamiselle näytettiin vihreää valoa.

Metro, joka palvelee vähintään sata vuotta

Länsimetro on nykyaikainen, vastuullinen, älykäs ja turvallinen metrojärjestelmä. Matkustajat saavat nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin.

teksti maria paldanius kuvat patrik pesonen

Tarkoitus oli rakentaa maailman turvallisin metro – ja sellainen sii tä tuli. Näin voi tyyty väisin mielin todeta Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi nyt, kun takana on viisi vuotta kokemusta metroliikentees tä Espoon suuntaan. Länsimetron turvallisuusratkaisut ovat kan sainvälisessäkin vertailussa huip puluokkaa.

Metroasemilla, katseilta piilos

sa on modernin metron vaatima ta lotekniikka ja 52 järjestelmää, jot ka varmistavat turvallisen ja suju van poispääsyn poikkeustilanteissa, kuten tulipalon tai sähkökatkon ai kana. Ne tekevät länsimetrosta yh den maailman nykyaikaisemmista ja turvallisimmista metroista.

Ylipäätään julkisena kulkuvä lineenä metro on turvallisimmas ta päästä. Onnettomuuksia tapah tuu harvoin. Mutta jos jotain sattui si, vaikutukset voisivat olla suuria.

Siksi myös Länsimetrossa on panos tettu sekä tekniseen turvallisuuteen että koetun turvallisuuden vahvis tamiseen. Koettuun turvallisuuteen liittyy paitsi vartijoiden läsnäolo asemilla, myös asemien avaruus, valoisuus ja estetiikka.

Länsimetrossa on panostettu vetovoimaan ja houkuttelevuuteen. Asemista ei haluttu pimeitä luolia, vaan valoisia ja viihtyisiä tiloja, joissa on helppo liikkua ja joissa es teettömyys toteutuu. Suunnittelua

Metrojärjestelmän rakentami nen aiheuttaa monia muutoksia. Tärkeää on jakaa aktiivisesti tietoa siitä, mitä tehdään ja miksi. Projek tin viestintä onnistui hyvin ja saim me ihmisten hyväksynnän.

Länsimetro on rakennettu vähin tään 100 vuodeksi eteenpäin. Sellai nen kestokyky ei olisi mahdollinen ilman monialaista ammattilaisten joukkoa sekä elinkaariajattelua, jo ka huomioi vastuullisuuden kaikki osa-alueet. Tilojen ja järjestelmien käyttöä suunnitellaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä siten, että turvallisuus on taattu metron koko elinkaaren ajan. Valitut materiaalit kestävät teknisesti ja tyylillisesti ai kaa, ja rata on tarvittaessa jatketta vissa. Myös metron kapasiteetin pa rantaminen on työn alla.

Joukkoliikenne on yhteispeliä yli organisaatiorajojen. Länsimetro on huippuammattilaisten yhteis työn tulos. Enemmän kuin teknii kassa, äly on asiantuntijoissa ja hei dän osaamisessaan, Saksi summaa.

“

Länsimetron asemat ovat teknisesti samanlaisia, mutta jokaisella on oma ilmeensä. Asemien yksilöllisyys näkyy esimerkiksi taiteessa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Tietokonekierrätys vaatii asiantuntijan

Elektroniikkajäte on maailman suurin lisääntyvä jätelaji. Ylivoimainen enemmistö luonnonvaroista käytetään uusia laitteita valmistaessa, ja siksi vanhat tietokoneet tulisi saada uusiokäyttöön rivakasti. Luotettavat ratkaisut tietokoneiden kierrättämiseen tarjoaa kotimainen Teraset.

Yritysten ja muiden toimijoiden varastoihin kertyy vuosien mit taan valtavasti vanhoja tietoko neita. Tietokoneet tulisi saada kiertoon, jotta ne saataisiin vastuullisesti ja kestävästi kunnostettua käyttöön tai pu rettua teollisuuden raaka-aineiksi.

Yrityksillä on vain harvoin olemassa re kisteri vanhoista tietokoneista. Tietotur variski on suuri ja säilytykseen kuluu ti laa. Vanhat koneet voisi kuitenkin kunnos taa kiertoa varten tai purkaa osiksi ja kier rättää teollisuuden raaka-aineiksi, tietää Teraset Finland Oy:n toimitusjohtaja Seppo Jylhäaho 20 vuoden kokemuksellaan tie tokonekierrättämisestä.

Luotettavia ratkaisuja tietokonekierrätykseen

Yritysten on usein vaikea löytää luotettavaa kumppania, joka hoitaisi kustannustehok kaasti koko kierrätysketjun alusta loppuun, eli hakisi laitteet, hoitaisi tietoturvan, kä sittelisi koneet ekologisesti ja vielä hyvit täisi loppuarvon.

Teraset on kierrätysketjun asiantuntija. Yrityksen toiminta käsittää alusta loppuun palvelevan kierrätystoiminnan omissa ti loissa Lopella sekä Helsingin Vallilassa si jaitsevan kivijalkaliikkeen, jossa tietokonei ta myydään, huolletaan ja korjataan.

Nyt on hyvä aika lopettaa koneiden säi löminen, sillä meillä on käynnissä kampan ja, jonka aikana noudamme vanhat tietoko neet ja tarvikkeet sekä hoidamme perusta son tietoturvan ja käsittelyn veloituksetta. On aika hoitaa koneet ekologisesti eteen päin, kannustaa Jylhäaho.

Kun laitteet on noudettu, käydään jokai nen laite huolellisesti läpi ja päätetään, mit kä jatkavat uusiokäyttöön. Terasetin kil pailuetuna on, että käytettyjen koneiden lisäksi yritys myy myös uusia.

Me näemme, mitä markkinoilla tapah tuu. Jos jossain mallissa on paljon vikoja, tiedämme, ettei laitetta kannata kunnos taa. Mikäli taas päätetään purkaa, tehdään purkutyö aina ekologisissa tiloissamme ja vakituisella työvoimalla. On tärkeää tietää mitä tekee, Jylhäaho kiteyttää.

Ympäristölupa ja kierrätysketju takaavat mielenrauhan

Tietokoneita purkavilla yrityksillä on ol tava viranomaisen myöntämä ympäristö lupa. Alalla on kuitenkin toimijoita, joilla lupia ei ole tai jotka eivät tarjoa koko kier rätysketjua. Terasetilla lupa on.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että an namme vuosittain selvityksen siitä, kuin ka paljon laitteita ja tonneja kauttamme on kulkenut ja mitä sen jälkeen on tapahtunut. Kaikilla jatkojalostuksen kumppaneillam me on myös ympäristölupa. Toimimme ai noastaan kotimaisten kumppanien kanssa, sillä vain näin tiedämme koko ketjun toi mivan ekologisesti.

Tietoturva on syystäkin yritysten ensim mäisiä huolenaiheita tietokoneita kierrä tettäessä.

Asiakkaan kanssa sovitaan aina halut tu tietoturvan taso. Se toteutetaan joko yli kirjoittamalla kahdella eri tavalla tai – jos ollaan hyvin kriittisen tiedon kanssa teke misissä – kiintolevyt murskaamalla. Tar kastamme ja tutkimme huolellisesti myös laitteet, joiden tietoturva olisikin jo ker taalleen hoidettu.

Jokaisesta käsitellystä muistiyksiköstä saa myös halutessaan raportin. Kun tieto käsitellään oikein ja huolellisesti, dataa ei koskaan jää käsittelemättä. Tämä on vas tuullista ja takaa 100-prosenttisen mielen rauhan, Jylhäaho lisää.

TERASET.NET | TIETOKONEKIERRATYS.FI

Kaupunkien kehitys edellyttää reilua datakäyttöä

Digitalisaatio muuttaa tapaa, jolla kansalaiset ovat yhteydessä palveluntarjoajiin. Tavoitteena on taata entistä sujuvampi arki, mutta ratkaisuiden toteuttami nen vaatii keinoja hallita dataa.

ten oikeuksien toteuttamisessa MyData-pe riaatteisiin. Järjestöön kuuluvat Helsingin li säksi Espoo, Tampere ja Oulu. Yrityksistä mukana ovat muun muassa Fujitsu, Futu rice ja Tietoevry. Kaupungit ja yritykset te kevät pioneerityötä, sillä niiden kautta hen kilökohtaisen datan reilun hyödyntämisen edut koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Se, miten asukkaiden dataa kannattai si hyödyntää ja miten se tehdään avoimes ti, on relevantti kysymys kaikille kunnille.

Älykkäät kaupungit ja niiden di gistrategiat vilisevät teknolo giapuhetta, mutta käytännössä kyse on sujuvasta arjesta, jonka tueksi luodaan uusia digitaalisia palvelui ta. MyData Global -järjestön toimitusjohtaja Teemu Ropponen listaa, että jos omien tieto jen käyttö olisi mahdollista esimerkiksi toi selle paikkakunnalle muuttaessa, oma osaa misprofiili ja ammattisertifikaatit päivittyi sivät rekistereihin ennen työhaun alkamis ta. Vastaavasti esimerkiksi varhaiskasvatuk seen liittyvän tulotietojen päivitysrumban sujuvoittaminen vähentäisi vanhempien byrokratiaa ja säästäisi kaupungin kuluja.

MyData Globalin ajamassa toimintamal lissa datan käytön pelisäännöt varmistetaan ensin, ja uudet palvelut rakennetaan sen jälkeen. Reilut säännöt datan käytössä ovat liiketoiminnan perusta, ei hidaste.

MyDatan eli OmaDatan pihvi on siinä, että kansalaisten datan ympärille on toivot tavaakin rakentaa erilaista liiketoimintaa, kunhan datan omistajalla on varmuus sen reilusta ja avoimesta käytöstä. Koulutamme yrityksiä ymmärtämään juuri tämän näkö kulman osana teknologiakehitystä.

Data helpottaa palvelutarpeiden edistyksellisempää ennakointia Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama kuvailee, että perinteinen palvelumalli voi daan kääntää ympäri digipalveluilla.

Ennen ihminen lähestyi kaupunkia, mutta haluamme, että kaupunki voisi lä hestyä ihmistä. Datan avulla voimme enna koida palvelutarpeita ja ehkäistä ongelmia.

Helsingin kaupunki tukeutuu digitaalis

Rusama sanoo, että MyData-periaattei den toteuttaminen tuo kaupunkien ja yri tysten datan hyödyntämiseen läpinäkyvyyt tä ja antaa kaupunkilaiselle enemmän val taa siihen, miten hänen dataansa hyödyn netään. Nykyistä sujuvampien palveluiden kehittäminen on mahdollista samalla, kun kaupunkilaisten mahdollisuutta päättää da tansa hyödyntämisestä lisätään.

Haluamme, että Helsinki toimii suun nannäyttäjänä kansainvälisesti, kun raken namme ihmislähtöistä internetiä.

Mukaan MyData Globaliin?

n Kansainvälinen järjestö, jonka päämaja on Suomessa.

n Yhteisöjäseninä yli 100 yritystä, kaupunkia ja muuta organisaatiota ympäri maailmaa.

n Yhteisö yhdistää palvelukehityksen ja yksilöiden digitaaliset oikeudet eri kaupungeissa.

n MyDatan avulla kaupunkien ja yritysten osaamista kehitetään Uudenmaan liiton rahoittamassa H3C - Human-centric companies and cities -projektissa.

Terasetin toiminta käsittää alusta loppuun palvelevan kierrätystoiminnan Lopen tiloissa, sekä myynnin, huollon ja korjauksen Helsingin Vallilan kivijalkaliikkeessä.

teksti maria carvajal kuva teemu heikkilä

Datan käyttöön tarvitaan lisää läpinäkyyttä, näkevät Mikko Rusama ja Teemu Ropponen.

teksti juha-pekka honkanen kuva joona raevuori

Älykäs maaseutu mukana vihreässä siirtymässä

Kaustisen seudulla tehdään töitä vihreän siirtymän eteen. Vireillä on merkittäviä energiahankkeita ja maatilat ovat mukana biomassojen kierrätyksessä.

Kaustisen seudun kunnat Halsua, Kaustinen, Lestijär vi, Toholampi ja Veteli ovat kehittäneet vuosikymmenten ajan alueen palveluja Keski-Pohjanmaal la. Seutukunnan vuoteen 2026 ulot tuva elinvoimaohjelma tukee aluet ta uusiutuvien luonnonvarojen tuo tannossa ja käytössä.

Mahdollisuuksia löytyy erityi sesti maa- ja metsätalousyrityksis tä, joita on noin puolet seutukun nan 1 400 yrityksestä. Vihreän siir tymän edelläkävijöihin kuuluu To holammilla karjatilaa pitävä maan viljelijä Ilpo Wennström.

Suuriin sähkölaskuihin kyllästy nyt Wennström pohti, kuinka maa tilaa voisi pyörittää edullisemmin. Myös hiilineutraalius kiinnosti. Nel jä vuotta sitten hän perusti biovoi malaitoksen maatilan rinnalle.

Lisää energiaomavaraisuutta Wennströmin tilalla on 260 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Lie te ja kuiva-aineet menevät navetas

ta biovoimalaan, jossa hajoamispro sessi tekee niistä biokaasua. Kaasu muutetaan moottorin voimin läm möksi ja sähköksi. Biokaasuproses sin jälkeen runsaasti fosforia sisäl tävä kuivajae ja typpipitoinen nes te taas hyödynnetään lannoitteina.

Tällä hetkellä biovoimala tuot taa kaiken tarvitun sähkön ja läm mön. Säästämme myös ison sum man ostolannoitteissa. Tänä vuon na säästö on ollut 100 000 euroa.

Tilakohtaisesta biovoimalasta on tullut vetonaula, jota tullaan katso maan läheltä ja kaukaa. Toistaisek si biovoimala ei voi myydä energiaa ulos, mutta Wennströmillä on suun nitteilla yhtiömuotoinen laitos, jon ka tuottamaa energiaa naapurissa oleva tehdas voisi ehkä tulevaisuu dessa käyttää. Toiveena on, että bio kaasua saataisiin jatkossa myös lii kenteen käyttöön.

Kaustisen seutukunta kannustaa omalta osaltaan maatiloja ja mui ta yrityksiä siirtymään enenevässä määrin omavaraistalouteen ener-

giantuotannossa. Tavoitteena on, että puolet seudun uusiutuvan energian potentiaalista on hyöty käytössä vuoteen 2030 mennessä. Tätä kautta kehittyisi jatkojalostus ta sekä kattava sähkö- ja kaasuau tojen lataus- ja tankkausverkosto.

Alueelta löytyy potentiaalia

Huoltovarmuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumi nen vahvistavat maaseudun roolia ja tuovat sinne uusia työpaikkoja ja elinvoimaa. Seutukunta tukee vih reää siirtymää tutkimus- ja kehitys hankkeilla laajan kumppaniverkos ton kanssa – sekä alueen ihmisten myötämielisellä tuella.

Maaseutu ei ole pelkästään al kutuotantoon keskittyvä toimin taympäristö, vaan täällä ratkotaan kaikille yhteisiä globaaleja ongel mia, huomauttaa Kaustisen seutu kunnan KIERTH2ON 2.0 -hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.

Kaustisen seutukunnassa on val misteilla useita vihreään energiaan perustuvia suuria projekteja, kuten Lestijärven, Toholammin ja Halsuan tuulipuistohankkeet ja Kaustisen li tiumkaivoshanke. Lisäksi alueella on meneillään tietoverkkojen ja di gipalveluiden kehittämishankkeita.

Viranomaisverkko uudistuu

vat toimenpiteet kuuluvuuden ta kaamiseksi, Peltola sanoo.

Suomen viranomaisten laajas ti hyödyntämä Viranomais verkko Virve uudistuu parin vuoden sisällä, kun käyttöön ote taan Virve 2.0 eli laajakaistatekno logiaa hyödyntävä verkkoratkaisu. Kriittisiin verkkoratkaisuihin eri koistuneen Bandercom Oy Ltd:n toimitusjohtaja Pete Peltolan mu kaan uudistus mahdollistaa viran omaisten tarpeisiin kehitettyjen uu sien älykkäiden palvelusovellusten käyttöönoton.

Viranomainen voi pelastuslain antamin valtuuksin edellyttää Virveverkon kuuluvuutta kiinteistöissä, joissa hengen tai omaisuuden vau rioitumisen vaara on suuri tai pelas tustoiminta on erityisen haastavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppa- ja messukeskukset sekä koulut ja vas taavat kiinteistöt, joissa kävijämää rät ovat suuria. Näiden kiinteistö jen omistajien on selvitettävä Virve 2.0 -verkon kuuluvuus rakennus ten sisätiloissa ja tehtävä tarvitta

Muutostarpeen mittaus Virve 2.0 -verkon radiorajapintapal veluista vastaa Elisa. Peltolan mu kaan kiinteistöön ei lähtökohtaises ti tarvitse tehdä suuria muutoksia, jos Elisan 4G- ja 5G-matkapuhelin verkkojen kuuluvuus on nykyisel lään hyvä. Vanhempien kiinteis töjen sisäverkon rakenne kuiten kin harvemmin vastaa uuden pal velun tarpeisiin, joten niissä isom mat muutokset ovat tarpeen.

Virve 1.0 -verkko toimii joiden kin vuosien ajan Virve 2.0:n rin nalla. Palotarkastuksissa aletaan kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa edellyttää, että kiinteistön omista ja varmistaa uuden verkon toimi vuuden kiinteistössä. Peltola suo sittelee toimimaan jo ennen palo tarkastusta. Sisäpeittoverkkojen ra kentamiseen erikoistuneet yrityk set nimittäin ovat Suomessa har vassa ja niiden varauskirjat ruuh kautuvat nopeasti.

Meidät voi tilata kiinteistöille tekemään varmentavat mittaukset, joilla selvitetään Virve laajakaista palvelun toimivuus. Jos muutoksia tarvitaan, annamme parannuseh dotukset sekä teemme tarvittavat suunnitelmat sisäantenniverkon muuttamiseksi tai kokonaan uuden verkon rakentamiseksi. Kumppani verkostomme avulla pystymme tar

joamaan myös verkon rakentami sen sekä käyttöönoton uudiskohtei siin ja olemassa oleviin rakennuk siin valtakunnallisesti.

Verkon häiriötön toiminta Sisäverkon isommat uudistukset onnistuvat näppärimmin suurem pien peruskorjausremonttien yh teydessä, kun tehdään muutenkin uusia läpivientejä rakenteisiin. Asia nousee todennäköisesti esiin myös rakennuslupaa haettaessa.

Osallistumme mielellämme kiinteistökehitysprojekteihin ja opastamme, miten viranomaisten uudet palvelut saadaan toimimaan kiinteistössä. Toimimme mielel lämme asiakkaiden pitkäaikaisina kumppaneina ja tarjoamme kump panuussopimuksia, joihin voidaan sisällyttää myös verkon 2–3 vuoden välein toteuttavat tarkastukset ja varavirta-akkujen vaihdot.

Virve 2.0

n Puhepalvelun rinnalle tulee mahdollisuus välittää dataa ja liikkuvaa kuvaa.

n Sovelluksen käyttäjät saavat niiden avulla ajan tasaisemman tilannekuvan.

Kaustisen seutukunta tukee alueen vihreää siirtymää erilaisilla tutkimusja kehityshankkeilla, kertoo projektipäällikkö Salla Siivonen.

Toimitusjohtaja Pete Peltola näkee verkkouudistuksen mahdollistavan uusien älykkäiden palvelusovellusten käyttöönoton.

Viranomaisverkko Virve siirtyy laajakaistateknolo gian käyttöön. Uudistus varmistaa toimijoiden tehokkaan yhteistyön.

teksti ritva-liisa sannemann kuva patrik pesonen

teksti tuomas i. lehtonen kuva lasse simpanen

KAUSTISENSEUTU.FI

Lasirakentaminen ja taide luovat harmonisen näyn

Kaarinassa sijainneelle Piispantorni-nimiselle panimorakennukselle kaivattiin säväkkyyttä. Näin syntyi idea Pilkingtonin lasilla toteutetusta kokonaisuudes ta, joka onnistuneesti yhdistää taiteen ja rakentamisen: meriteemainen lasi julkisivu, joka palkittiin tämän vuoden lasirakenteena.

Piispantorni sijaitsee Tu run ja Kaarinan rajalla, vanhalla panimoalueel la. Se valmistui vuonna 1973, mutta vuoden 2020 alkaneen saneerauksen myötä koko alue on haluttu tuoda uuteen aikaan: jat kossa Piispantorni toimii yritys keskuksena. Samalla syntyi halu uudistaa panimorakennuksen ka rua ulkomuotoa.

Lasitaiteesta näyttävyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle

Ajatuksena on varmaankin ollut, että vanhaa tehdaskiinteistöä pi

tää kaunistaa ja saada jotain näyt tävyyttä, taustoittaa Harri Korpela Pilkington Lahden Lasitehtaalta.

Korpelan mukaan seinään kehi tetty meriteema suunniteltiin taitei lijoiden toimesta jo ennen heidän osallistumista projektiin. Osallis tamalla lasinvalmistajan alusta as ti mukaan voidaan hankkeessa ede tä jopa nopeammin.

Haluaisin nähdä toimintamme kokonaispalveluna, jos vastaavan laista projektia haluaa lähteä toteut tamaan. Näin voimme yhdessä toi mijan kanssa etsiä alusta asti heille sopivimpia ratkaisuja, antaa suosi

tuksia käytettävien lasimateriaalien osalta sekä neuvoa lasikoon kanssa.

Lasikoon valitseminen on tärkeä osa prosessia ympäristönkin näkö kulmasta. Valinnassa on hyvä hyö dyntää asiantuntijan näkemystä, sil lä näin voidaan säästää muun muas sa raaka-ainekustannuksissa. Raa ka-aineet onkin vahvasti Big Bluen tapaisten projektien keskiössä.

Tuotteen erikoisuus on koko julkisivun kokoinen, lasinen tai de-aihe, josta syntyy takuuvarma vau-efekti. Sitä ei voi mitenkään vä hätellä. Melkein minkä tahansa la sin voi digiprintata, eli se ei vaadi

lasilta tietynlaista ominaisuutta.

Toki jotain rajoitetta voi aina olla.

Lasin kirkkaus on olennainen te kijä: mitä kirkkaampaa lasia käyte tään, sitä paremmin sen digiprinta tut värit toistuvat.

Big Bluen tapaisissa projekteis sa, joissa halutaan säväyttävyyttä ja isoa kokoa, on olennaista, että ha luttu taideteos näkyy kauniina kat sojilleen. Piispantornin pohjoisessa julkisivussa komeilee 25 metriä le veä sinivalas, joka ui 60 metrin kor keudessa, kuin se olisi syvän meren pinnan alla. Tämä katseenvangitsi ja saadaan koko komeuteensa kun nollisella tekemisellä.

Lasiseinään on Korpelan mukaan käytetty erikoiskirkasta Pilkington Optiwhite™:a. Sen etu on, että kirk kautensa ansiosta myös kaiteiden reunaväri näkyy neutraalina häivyt täen lasin luontaisen värin.

Toteutus tehdään yhdessä

Vastaavanlaista projektia toteut taessa Korpela suositteleekin kään tymään alusta asti lasinvalmista jan puoleen. Hän toivoo voivansa toteuttaa jatkossa projekteja myös kokonaispalveluina, joissa voidaan miettiä suunnittelua, kuulla taitei lijoita sekä toimijakohtaisesti pys tyä tarjoamaan myös juuri hanket ta parhaiten hyödyttävät yhteistyö kumppanit laajoista yhteistyöpii reistä Suomen sisältä.

Kun vastaavanlaiseen projektiin ryhdytään alusta asti yhdessä, voi

daan voittaa myös merkittävästi ai kaa. Itse valmistus onkin nopeaa, vaikka Korpela peräänkuuluttaa kin, että raaka-aineiden tilaamisel le kannattaa varata aikaa:

Jos on olemassa oleva raken nus ja kiinteistön lupa-asiat ovat kunnossa, puhutaan ennemmin viikoista kuin vuosista tai edes kuukausista. Projektin suunnittelu voidaan aloittaa vaikka heti, mut ta huomioida kannattaa, että esi merkiksi kuvien digitoiminen ot taa oman aikansa. Erikoislasien ti laaminen vie myös usein vähintään kuukauden. Kun runko on seinässä paikallaan ja muut vaiheet valmii ta, lasitustyö on itsellään nopeaa ja saadaan äkkiä säältä suojaan, Kor pela avaa projektin kulkua.

Big Blue -lasitaideteoksen ovat suunnitelleet kuvataiteilija Mauri Kosonen sekä arkkitehti Heimo Paukkunen. Rakennuksen meritee ma jatkuu läpi uudistetun kiinteis tön, ja Pilkington Lahden Lasitehdas on osallistunut myös rakennuksen muihin lasiprosesseihin. Itse julkisi vutaideteos koostuu 189 painetusta lasiruudusta, ja sen pinta-ala on 835 neliömetriä. Lasiruudut ovat kool taan 1,25 x 3,5 -metrisiä.

Lasirakentaminen kestää aikaa ja ilahduttaa kaikkina aikakausi na. Sen kauneus tulee esille myös sen monipuolisuudessa. Toteutus voi olla pientä tai isoa, mutta yksi asia on varmaa: se on aina näyttä vää ja erottuvaa.

Hartwallin vanhaan panimorakennukseen ui 25-metrinen sinivalas. Näyttävä, koko julkisivun kattava Big Blue -lasitaideteos voitti Vuoden Lasirakenne 2022- palkinnon.

Sähköpotkulautailun kasvava kysyntä näkyy katukuvassa

Sähköpotkulautojen ja niitä operoivien yritysten määrä on kasvanut vauhdilla. Merkittävien hyötyjen lisäksi myös ikävät lieveilmiöt ovat lisääntyneet katu kuvassa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna kaupungeille tarpeeksi työkaluja alan sääntelyyn.

Useiden kaupunkien katukuvaan on viime vuosina ilmestynyt runsaasti uusia jaetta via, sähkökäyttöisiä potkulautoja. Ne tuntuvat vallanneen kaupun kitilan, ja tälle on syynsä: Suomen lainsäädäntö ei huomioi uusia liik kumisen tapoja ja yhteiskäyttöisiä sähköisiä liikkumisvälineitä riittä västi. Käytännössä mikä tahansa yhtiö voi halutessaan tuoda rajoit tamattoman määrän potkulautoja mihin tahansa kaupunkiin.

Tilanne on johtanut haasteisiin, joita suurissa kaupungeissa on jo nähty: sähköpotkulautoja on mää rällisesti liikaa, ja niillä ajetaan miettimättä seurauksia. Yhteiskäyt töisiä sähköpotkulautoja ja -pyöriä vuokraavat operaattorit toimivat keskenään hyvin erilaisilla laatuja turvallisuusstandardeilla, ja kil pailu kaupunkien markkinaosuuk sista on kovaa.

Lakiin perustava sääntely takaisi turvaa liikkumiseen Jotta kaikkien tienkäyttäjien tur vallinen ja miellyttävä liikkuminen voidaan varmistaa, tarvitaan alalle lakiin perustuvaa sääntelyä. Ratkai suna olisi kaksivaiheinen uudistus, jossa puututtaisiin päihteiden vai kutuksen alaisena ajamiseen aset tamalla sähköpotkulaudoille pro milleraja sekä otettaisiin käyttöön lisenssimalli.

Lisenssimallin avulla kaupun

git voisivat ohjata toimijoiden ja sähköpotkulautojen määrää sekä pysäköintiä. Malli toisi merkittä viä parannuksia kaikille kaupun kilaisille riippumatta siitä, käyttä vätkö he sähköpotkulautoja itse vai eivät. Lisäksi se edistäisi kevyen lii kenteen infrastruktuurin kehitystä, TIER Mobility Finlandin maajohtaja Elina Bürkland kertoo.

Lisenssimallissa on kyse laatukil pailutuksesta, joka antaisi kaupun geille mahdollisuuden kilpailuttaa alueella toimivat sähköpotkulau taoperaattorit asettamillaan kritee reillä ja valita ne täyttävät toimijat. Kriteerit voivat perustua esimerkik si turvallisuuteen tai vastuullisuu teen. Toimijoiden tulee sitoutua kaupungin edellyttämiin sääntöi hin: muutoin lisenssi voidaan evätä, jolloin toimija joutuu poistumaan kaupungista kokonaan.

Lisenssimallia Oslosta

Asukasluvultaan Helsinkiä vastaa vassa Oslossa lisenssimalli on pa rantanut kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta, kun kaupunki ra joitti sähköpotkulautojen määrän kahdeksaan tuhanteen entisestä kolmestakymmenestä tuhannesta. Määrä jaettiin kolmen yhtiön kes ken niin, että kilpailutuksessa pis teitä myönnettiin julkisten alueiden pysäköintiongelmien ratkaisuehdo tuksista, kestävästä liiketoiminta mallista sekä turvallisesta toimin nasta. Norjassa on otettu käyttöön

myös promillerajat. Operaattoreiden ja kaupunkien välinen yhteistyö perustuu Suo messa tällä hetkellä ainoastaan va

paaehtoisiin sopimuksiin. Kaikesta ei kuitenkaan voida sopia jo pelkäs tään kilpailulainsäädännön vuok si. Lisäksi vapaaehtoisten sääntöjen

kohdalla sitoutumisen aste riippuu jokaisesta toimijasta itsestään, eikä laiminlyönteihin oikein voida puut tua, Bürkland toteaa.

Miksi tarvitaan sääntelyä?

n Yhteiskäyttöisiä sähkö potkulautoja säädellään Suomessa vähiten koko Euroopan alueella.

n Tällä hetkellä sääntely tapahtuu vapaaehtoisten sopimusten kautta, joihin sähköpotkulautaoperaatto rien ei ole pakko sitoutua, eikä sovittujen käytäntöjen noudattamista valvota.

n Lisenssimallin käyttö mahdollistaisi toimijoiden kilpailuttamisen, vastuulli simmin toimivien operaat torien valinnan sekä sään töjen asettamisen.

n Kaupungit voisivat lisens simallin avulla itse ohjata sähköpotkulautojen sekä toimijoiden määrää.

n Lisenssimallissa sähkö potkulautaoperaattoiden tulisi sitoutua kaupungin asettamiin sääntöihin, muutoin niiden toimiluvat voitaisiin evätä.

n Sähköpotkulaudalla ajaminen humalassa ei ole rangaistavaa. Turvallisuuden takaamiseksi ja loukkaan tumisten vähentämiseksi käyttöön tulisi ottaa myös promillerajat.

Asukasluvultaan Helsinkiä vastaavassa Oslossa lisenssimallin käyttöönotto on parantanut kaikkien tien käyttäjien turvallisuutta. Lisenssimallin avulla kaupunki voi ohjata sähköpotkulautojen määrää.

Kaupunkien katukuvaan on viime vuosina ilmestynyt runsaasti uusia sähkökäyttöisiä potkulautoja.

teksti

tier

Perinteiset mekaaniset avaimet ovat pian historiaa

SALTO Systemsin älyk käät kulunhallinta- ja lukitusratkaisut sopivat niin julkisiin tiloihin, liikekiinteistöihin kuin asumiseen. Avaimena toimii vaikkapa älypuhelin.

Tämä on todellisuutta monel la työpaikalla ja julkisissa tiloissa: liikkumaan pääsee vain useammalla eri avaimella, eikä tilojen hallinnoija aina tiedä, kuka ovista on kulkenut.

Entä, jos kaikkiin oviin ja kulku pisteisiin sopisikin yksi ja sama kul kutunniste, tai ne voisi avata käte västi omalla älypuhelimella – ja li säksi oviin olisi yhdistetty älykästä kulunhallintaa? Se on ideana SALTO Systemsin järjestelmissä.

kana liikkuu tietoa. Erityisesti äly puhelimella toimiva digitaalinen avain on yksi tuotekehityksemme keihäänkärjistä: näemme, että tu levaisuudessa kaikki tieto, mukaan lukien avaimet, kulkevat mukana älypuhelimessa, ja teemme paljon omaa tuotekehitystä luodaksemme yhteensopivia ratkaisuja Applen ja Androidin kanssa.

jestelmiä käyttää päivittäin yli 40 miljoonaa käyttäjää. SALTOa käyt tävät muun muassa hotelliketju Noli Studios Suomessa, Ranskan parla mentti ja Lundin yliopisto Ruotsissa.

Suomessa yrityksen tuotteisiin ja teknologiaan luottavat esimer kiksi monet hoiva-alan toimijat.

Myös julkisen sektorin yksiköiden, kuten kuntien, sairaaloiden, koulu jen ja päiväkotien sekä asumisen ja

joustavien työtilojen puolella ky syntä on kasvussa.

Valmistajana SALTO on europpa keskeinen: tuotteet kokoonpannaan isolla tehtaalla Espanjassa, ja iso osa komponenteista tulee tehtaalle 150 kilometrin säteeltä. Pohjoisespan jalainen yritys työllistää noin 1 300 työntekijää eri puolilla maailmaa.

Yhdellä avaimella si sään työpaikalle, toi sella pukukopin ovi auki. Kolmannella kuljetaan työtiloihin, neljännellä avataan lukollinen kaap pi ja viidennellä asiakkaiden tilat.

Tavoitteenamme on päästä eroon mekaanisista avaimista ja kor vata ne langattomilla elektronisilla ratkaisuilla, kertoo SALTO System sin Suomen ja Baltian maajohtaja Katriina Forsback ja jatkaa:

Keskitymme RFID-teknolo giaan pohjautuvaan älykkääseen kulunhallintaan, jossa avaimena toimii kulkutunniste, jonka mu

Tuotekehitykseen satsataan SALTO Systems on maailman suu rimpiin lukeutuva kulunhallinta- ja älylukkotoimittaja. Yrityksen rat kaisuja on käytössä laajalti monen laisissa kiinteistöissä julkisen sek torin tuhansien ovien rakennuk sista aina yksityisiin koteihin sekä kohteisiin, joissa vaaditaan erityi sen korkeaa turvatasoa.

Maailmanlaajuisesti SALTO-jär

Pelkästään tuotekehityksessä on töissä 200–300 henkilöä, mikä kertoo siitä, että tuotekehitykseen panostetaan voimakkaasti. Lansee raamme jatkuvasti useita erilaisia tuoteuutuuksia, Forsback sanoo. Kulunhallintaan voidaan yhdistää erilaisia ovia Älykäs kulunhallinta mahdollistaa monenlaisia käyttötarkoituksia. SALTOn ratkaisujen avulla voidaan hallinnoida erilaisten käyttäjien ja

Suomen ja Baltian maajohtaja Katriina Forsbackin mukaan Salto Systemsin tavoitteena on korvata mekaaniset avaimet elektroni silla ratkaisuilla.

“

Hätätilanteessa vahtimestari voi sulkea ovia etänä reaaliaikaisesti.

vierailijoiden pääsyä eri tiloihin ja turvata kiinteistön omaisuutta.

Asiakas voi valita oviin halua miaan älylukkotyyppejä ja kulku tunnisteita eli mekaanisen avaimen korvikkeita, joita ovat esimerkiksi kulkukortti, tägi, kulkuranneke, di gitaalinen avain käyttäjän älypuhe limessa, PIN-koodi tai etäavaus.

Kulkurannekkeet ovat suosittu ja esimerkiksi hoiva-alan yksiköissä ja liikuntapaikoissa, PIN-koodi puo lestaan esimerkiksi kaupan alalla, jossa lähetille voidaan myöntää het kellisesti voimassa oleva PIN-koo di avaimen sijaan, Forsback sanoo.

Järjestelmän hallinnoija voi päät tää, kuka pääsee kulkemaan tiloihin milloinkin, ja estää luvattoman ku lun rajoitetuille alueille.

Esimerkiksi kunnan tiloissa eri käyttäjille voidaan myöntää väliai kaisia kulkuoikeuksia liikuntasaliin tai muihin tiloihin. Haluttuihin luk koihin voidaan asettaa vaikkapa päi väkäyttötila niin, että ovet ovat auki ilman kulkutunnisteen näyttämis tä, toteaa Forsback.

Hotelleissa käyttäjä voidaan liit tää järjestelmässä haluttuihin huo neisiin, ja hän voi avata ovet vaikka pa älypuhelinsovelluksella. Vuok ra-asuntoyhtiöissä järjestelmä voi

daan integroida esimerkiksi sauna vuorojen varauskalenteriin, jolloin asukkaan kulkutägi aktivoituu sau naosastolle varatun vuoron ajaksi.

Älykkäällä kulunhallinnalla saa daan suojaa myös hätätilanteissa.

Hätätilanteessa esimerkiksi koulun vahtimestari voi sulkea ha luamiaan ovia reaaliaikaisesti etänä.

SALTOn teknologioiden avulla kulunhallintaan voidaan yhdistää kustannustehokkaasti käytännössä

mikä tahansa ovi ja kulkupiste. Kaikkia kulunhallinnan piirissä olevia ovia ei tarvitse kaapeloida.

Älylukkomme ovat helpos ti asennettavissa olemassa oleviin oviin ja lukkorunkoihin. Perintei siin, mekaanisiin lukkorunkoihin voidaan asentaa elektroninen paris tokäyttöinen älylukko, joka kuuluu SALTOn kulunhallintajärjestelmään ja jota avataan samalla tunnisteella kuin sähköovia. Sähköiseen kulun hallintaan voidaan yhdistää myös ovia, jotka eivät ole aiemmin olleet osa kulunhallintajärjestelmää, esi merkiksi lääkekaappien ovet.

SALTO-järjestelmien käyttöliitty mät ovat helppokäyttöisiä, ja niitä voi hallita myös etänä joko tietoko neelta tai älypuhelimelta. Tietotur vaa testataan jatkuvasti.

Päivittäminen käy helposti

Sairaaloissa kulunhallinnan haas teena on, että vaihtuvan käyttäjä kunnan on pystyttävä kulkemaan laitoksissa ympäri vuorokauden, mutta samalla tiloja on valvottava tarkasti potilaiden ja henkilökun nan turvallisuuden vuoksi.

SALTOn järjestelmään voidaan liittää kaikki sairaalan ovet ja kul kupisteet aina lääkekaapeista ja henkilökunnan pukuhuoneista leikkaussaleihin ja parkkihalliin. Järjestelmässä erikseen eriteltyi hin alueisiin ja oviin voidaan lin kittää erilaisia käyttäjäprofiileja ja työaikakalentereita.

Esimerkiksi leikkaussalit voi daan varustaa langattomilla on line-lukoilla, jolloin mekaanisiin lukkorunkoihin yhdistetyistä pa ristokäyttöisistä elektronisista lu koista saadaan reaaliaikaista tietoa. Liikuteltaviin lääkekaappeihin voi daan asentaa paristokäyttöiset of fline-lukot. Tuotteissa on myös an timikrobinen pintakäsittely, jonka avulla voidaan pitää yllä korkeaa hygieniatasoa, Forsback sanoo.

SALTOn kulunhallintajärjestel mät sopivat niin muutaman yk sittäisen oven hallinnointiin kuin isoille kiinteistönomistajillekin.

Isot kiinteistönomistajat voi vat yhdistää samaan järjestelmään myös kokonaan eri kiinteistöjä.

Esimerkiksi Lundin yliopistos sa, jossa on käytössä SALTOn ku lunhallintajärjestelmä, on yhteen sä yli 11 000 kulkupistettä ja usei ta erilaisia ovia, joista kulkee niin työntekijöitä, opiskelijoita kuin vie railijoita. Kulkuoikeuksia on help po päivittää tilanteen mukaan, ei

kä käyttäjien tarvitse päivityksen vuoksi mennä minnekään, vaan päivitys tapahtuu, kun kulkutun nistetta näytetään ovella.

Lundin yliopisto on luonut SAL TOn järjestelmästä kokonaan oman laisensa, ja kulkukorttia käytetään myös muun muassa tulostamiseen ja maksamiseen, Forsback kertoo järjestelmän räätälöitävyydestä.

Digitaalinen avain talteen omaan älypuhelimeen SALTOn uusimpia tuotteita vuok ra-asumiseen ja asunto-osakeyh tiöille on pian lanseerattava Ho meLok, joka on asumiseen tarkoi tettu pilvipalvelujärjestelmä.

Vuokra- tai asunto-osakeyhtiö voi valita järjestelmään joko langal lisia sähköovia tai langattomia offli ne-ovia, ja eri rakennusten erilaisis ta ovista on helppo kulkea samalla kulkutunnisteella, toteaa Forsback.

Oleellinen osa HomeLokia on digitaalinen avain, jonka voi saa da talteen suoraan Applen Lom pakko-sovellukseen.

Ovien lukitsemiseen ja avaami seen voi siis käyttää omaa iPhonea tai Apple Watchia. Toki myös mui ta kulkumahdollisuuksia löytyy, aina fyysisistä kulkutunnisteista PIN-koodiin ja etäavaukseen.

HomeLok mahdollistaa myös asuntokohtaisen hallinnoinnin, jossa asunnon omistaja tai vuok ralainen voi itse hallinnoida kulku oikeuksia: kutsua esimerkiksi vie raita ja lähettää heille digiavaimen, joka sopii vierailuajankohtana esi merkiksi parkkihallin, pyörävaras ton tai saunatilojen oveen.

Jos kulkuoikeuksia luovutetaan ulkopuoliselle käyttäjälle, hänen ei

HomeLokin digitaalisella kulun hallinnalla voidaan määrittää aika välejä, jolloin digiavain on voimas sa. Esimerkiksi vuokralaiselle voi daan määrittää vuokrasopimuk sen mittainen avaimen voimas saolo. Voimassaolon päättymisen jälkeen asukkaan tiedot ja hänen muille jakamansa kulkuoikeudet voidaan tyhjentää.

Jos asuntoyhtiön yhteisissä ti loissa tehdään ilkivaltaa, lokitieto jen ansiosta nähdään, kuka tiloissa on käynyt.

Kustannustehokkampaa ja helpompaa kulkua

Erotuksena mekaanisiin avaimiin älykäs kulunhallinta on usein hel pompaa ja kustannustehokkampaa.

Jos esimerkiksi vuokra-asun non mekaaninen avain häviää, usein joudutaan kutsumaan huol tomies paikalle avaamaan ovi ja myös sarjoittamaan lukot uudel leen. Elektronisia älylukkoja ei tarvitse uudelleensarjoittaa, vaan käyttäjän voi poistaa napin painal luksella. Paikan päälle ei tarvitse mennä, sillä oven voi avata etänä.

Kulunhallintaan voi liittää myös muun muassa varausjärjestelmiä, ovipuhelimia tai kameravalvontaa.

Tulevaisuudessa kulunhallin tajärjestelmät mahdollistavat jopa täysin avaimettoman kulun.

Ovista voidaan tulevaisuudes sa kulkea esimerkiksi kasvojentun nistuksen avulla, jolloin ei tarvita edes digitaalista avainta. Tätä omi naisuutta on meillä jo kokeiltu de mokäytössä, Forsback sanoo.

Oviin voi valita eri älylukkotyyppejä ja kulkutunnisteita. Katajanokan Noli Studiosilla on käytössä kulkukortti sekä digitaalinen avain.

Kulunhallintaan voidaan yhdistää käytännössä mikä vain ovi ja kulkupiste.

tarvitse ladata SALTOn omaa sovel lusta käyttäessään Applen Lompak ko-appia, Forsback sanoo.

Tilaa olla sinä. Näin ku luu kauppakeskus Itiksen uusi slogan, johon heijas tuu myös keskuksen ke hitystyötä ohjaavat arvomaailma.

Visiomme on olla paikka, jos sa ihmiset voivat asioimisen lisäksi viettää aikaa, tavata ystäviä ja viih tyä pidempäänkin, kertoo Itiksen kauppakeskusjohtaja Christoffer

Jansén

Kauppakeskukset ovat eläneet jo vuosia murroksen aikaa, kun kulut tajat ovat siirtyneet ostamaan verk koon ja perinteiset kivijalkakaupat ovat hävinneet yhä enemmän ka tukuvasta. Koska samat myymälät löytyvät monista paikoista, kaup pakeskuksissa korostuvat paikalli suus ja sosiaalinen vastuu.

Myös Itiksen pian alkava laaja uudistus on suunniteltu kaupan käynnin muuttuvan kentän huomi oiden. Jo nyt Itiksestä löytyy eri laisten kauppojen ja ravintoloiden lisäksi esimerkiksi yksityisen ter veydenhuollon palveluja, työllis tämispalveluja, Kela, Suomen ai noa IMax-elokuvateatteri, lapsille tarkoitettu Leikkiasema sekä lukui sia toimistotiloja.

Uudistuksen myötä kauppakes kukseen tulee uusien myymälöi den lisäksi enemmän ravintoloi ta, uusia palveluntarjoajia, työl listämispalveluja, sirkuskoulu se kä yleisiä ajanviettopaikkoja.

Monikulttuurisia ravintoloita ja ruokakauppoja tulee myös lisää. Vaikutuspiirissämme asuu usei den eri kulttuurien edustajia, ja 30 prosenttia kävijöistämme on ulko maalaistaustaisia. Meille on tärkeää tehdä työtä monikulttuurisuuden eteen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, avaa Jansén.

Itis tuo ihmiset yhteen

Tapahtumat ovat yksi keino tuoda ihmisiä yhteen ja lisätä ymmärrystä erilaisia kulttuureita kohtaan. Itik sessä on järjestetty jo pitkään sekä hauskoja tapahtumia että vakavam pia tilaisuuksia: työllistämisyhteis työtapahtumia, tukea vähävaraisil le, liikuntatapahtumia, tori Tallin nan aukiolla sekä joulutivoli. Kitey tettynä, kaikille jotakin.

Jansénin mukaan olennaisinta on, että tapahtumat tukevat Itiks en vaikutuspiirissä asuvia ihmisiä.

Meillä on myös juhlittu ja tul laan jatkossa juhlimaan monenlai sia juhlia. Syksyisin sadonkorjuuta ja halloweenia, joulun aikaan tie tenkin joulua, pääsiäisenä pääsiäis tä sekä Ramadanin päättymisen Id al-fitr -juhlaa.

Jansén näkee kulttuurien tör mäyksen suurena mahdollisuutena.

Historia on näyttänyt, että mat kalla voi tulla haasteita vastaan, mutta haluan ajatella tulevaisuu den olevan toisenlainen. Haluam me Itiksessä tehdä aidosti yhteis

Kaupunkikeskus, jossa viihdytään

eläviä kaupunkikeskuksia,

kunnallista työtä. Turvallisen ym päristön luominen on toiminnan keskiössä. Olemme saaneet tänä vuonna turvallisuustyöstämme SHORE-sertifikaatin parhaan ar vosanan, ja myös kuluttajakyse lymme puhuvat tekemämme työn puolesta.

Ympäristöarvot ohjaavat keskuksen kehitystyötä 38-vuotias Itis, alun perin Pohjois maiden suurin kauppakeskus, on rakentunut hiljalleen monissa eri vaiheissa. Jo ennen koronapande miaa suunniteltu laaja uudistus työ on nyt alkamassa. Alkuvuo desta 2024 valmistuvan remontin aikana uudistuu koko kauppakes kus. Tavoitteena on Jansénin mu kaan kaupunkikeskus, joka vastaa entistä paremmin asiakkaiden tar peita niin tässä hetkessä kuin tule vaisuudessa.

– Olemme auki koko uudistuk sen ajan. On selvää, että jotkin ti lat voivat olla hankalammin saa vutettavissa, suojaseinää on siellä

muutakin kuin kulutusjuhlaa – ne

täällä ja meluakin varmasti syntyy. Kärsivällisyyttä tämä vaatii kaikil ta, mutta pyrimme pitämään haitat mahdollisimman pieninä.

Itis on edelleen kansainvälises ti suuri kauppakeskus. Kun tilaa on

yhteensä 200 000 neliötä, on myös energiankulutuksen huomioimi nen merkittävä osa yhteiskunta vastuuta. Ympäristön huomioimi nen ja energiatehokkuus ovat ol leet Itiksessä jo pitkään tärkeitä ta

voitteita. Tulevassa uudistustyös sä tehdään miljoonien lisäinves tointeja esimerkiksi jäähdytys- ja ilmanvaihtokoneistoihin sekä tek niikkaan liittyen, jotta keskuksen energiankulutusta voidaan vähen tää entisestään.

Tällä hetkellä Itiksessä on akuut titoimenpiteinä säädetty lämpöti laa pari astetta alaspäin, rullapor taat toimivat lyhyemmän ajan päi vässä, valaistusta säädetään enti sestään ja tämän vuoden joulu koristelu tullaan pitkälti toteutta maan vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Tavoitteena on nipistää 5–10 pro senttia sähkön kulutuksesta tule vana talvikautena.

Kestävä kehitys on ollut toimin tamme keskeisiä kulmakiviä jo pit kään. Tästä on hieno esimerkki saa vuttamamme BREEAM-In-Use-ser tifikaatin excellent-taso, joka ker too huippuluokan ympäristövas tuullisuudesta. Olemme myös nyt jo käytännössä hiilineutraali tila –tästä kaikesta voimme olla erittäin ylpeitä, Jansén päättää.

asiakasta.

Kauppakeskukset ovat

Alkuvuodesta 2024 valmistuvan remontin aikana uudistuu koko kauppakeskus.

Kauppakeskusjohtaja Christoffer Jansén tiedostaa, että suuren tilan energiaratkaisuilla on väliä – siksi kehitystyötä tehdään jatkuvasti.

Tulevaisuuden kaupungit ovat älykkäitä osaamiskeskittymiä

Raideliikenne vie kohti tulevaisuutta, jossa elinympäristö laajenee ja kaupunkien maantie teelliset rajat menettävät merkityksensä.

teksti mari korhonen kuvat joona raevuori

Älykkäillä liikennerat kaisuilla voidaan tukea työkulttuurin murros ta ja ympäristötavoit teiden toteutumista ihmislähei sesti. Kaupunkien välisten kulku yhteyksien sujuvoittaminen ja no peuttaminen vähentävät kotipaik kakunnan ja työpaikan sijainnin vä listä riippuvuussuhdetta, jolloin ih misen vapaus valita asuinkuntan sa omien mieltymystensä mukaan lisääntyy ja yritysten osaamistar peiden sekä kyvykkyyksien koh taaminen yli kaupunkirajojen pa ranee. Samalla älykäs liikenne tu kee siirtymää pois fossiilisista polt

toaineista ja vähentää yksityisau toilun tarvetta.

Kun radanvarren ja päätease mien välistä yhteyttä junaliiken teessä kehitetään, palvelut eivät enää samalla tapaa määritä asuin paikkaa, eikä ihmisten asema työ markkinoilla määrity sen mukaan, missä kohtaa radanvartta asuu, toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Turun Tunnin Juna Oy:stä toteaa.

Tunnissa perille

Hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy perustettiin joulukuussa 2020 suunnittelemaan ja rahoittamaan Helsingin ja Turun välille kehitteil lä olevaa kaksiraiteista junayhteyt tä, jonka avulla edistetään työmark kinoiden toimivuutta sekä kaupun kien ja sen asukkaiden mahdolli suuksia kasvaa ja kehittyä.

Nykyisen Turku-Helsinki-ranta ratayhteyden palvellessa jatkossa yhä enemmän lähiliikennettä mah dollistaa uusi kaksiraiteinen rata yhteys sen, että vastaan tulevan liikenteen odottelusta aiheutuvis ta viiveistä päästään eroon. Espoo–Salo- ja Salo–Turku-väleille suunnit

teilla olevat oikoratayhteydet no peuttavat matkustamista ja tuovat uusia paikkakuntia radan varrelle.

Hankkeen toteutuessa matkus tusaika välillä Turku–Helsinki su pistuu reiluun tuntiin, mikä on ver rattavissa matkustusaikoihin Hel singin sisällä. Liikenteen nopeus ja sujuvuus yhdistävät kasvukeskuk set ja ihmiset radan varrella, jolloin kaupungin rajojen merkitys hälve nee. Monipaikkaisuuden avulla län tiseen Etelä-Suomeen voidaan luo da yhtenäisempi 1,5 miljoonan suo malaisen osaamiskeskittymä, jossa työ ja tekijä kohtaavat nykyistä pa remmin, Ottavainen juttelee.

Turun ja Helsingin välinen raide yhteys on jo nyt yksi Suomen vilk kaimmin liikennöidyistä rataosuuk sista. Tunnin juna liittää tähän yhteyteen uusina paikkakuntina Lohjan, Vihdin ja pohjois- Kirkkonummen.

Tämä tuo ihmisten elinympä ristöön uudenlaisia ulottuvuuk sia. Esimerkiksi Nuuksion kansal lispuisto tulee lähelle myös turku laisia, jos kansallispuiston viereen asetetaan pysäkki. Pyöräilijät puo lestaan ovat innostuneet ajatukses

ta ottaa ratojen yhteydessä olevat huoltotiet liikennekäyttöön pyörä teiksi. Tällöin Helsingistä voi vaik ka pyöräillä Lohjalle munkkikah veille ja matkustaa junalla takaisin, Ottavainen antaa esimerkkejä julki sen liikenteen kotiseutua rikastut tavasta potentiaalista.

Liikkumisen tuoma vapaus

Tunnin junan tavoitteena on teh dä liikkumisesta kotiovelta määrä paikkaan niin vaivatonta, ettei kyn nystä julkisen liikenteen käyttöön tulevaisuudessa enää ole.

Ratayhteyden kehittämisen li säksi on keskeistä tehdä reittiin liit tymisestä sujuvaa kytkemällä julki seen liikenteeseen moderneja rat kaisuja. Junamatkustajat voisivat esimerkiksi tilata qr-koodilla säh köpotkulaudan tai automaattibus sin junayhteyden jälkeistä matkan tekoa varten yhden lipun taktiikalla, Ottavainen visioi ja jatkaa:

Parhaimmillaan kohteeseen pääsee junasta suoraan. Esimerkik si Turun satamassa junalle on kaa vailtu suoraa kulkuyhteyttä laivaan.

Älykkäästi suunniteltu ja toteu

tettu julkinen liikenne yhdistettynä siirtymävaiheen innovaatioihin te kee parhaimmillaan liikkumisesta yksityisautoilua nopeampaa, turval lisempaa, vaivattomampaa, edulli sempaa ja kulkuneuvon käyttöas teen näkökulmasta tehokkaampaa.

Jos kotoa pääsee saumattomal la yhteydellä suoraan työpaikalle, ei ehkä olekaan houkutteleva vaih toehto matkustaa autolla ensin aa muruuhkassa töihin, etsiä parkki paikkaa, seisottaa autoa siinä ko ko päivän ja palata taas iltapäivä ruuhkassa takaisin kotiin, Ottavai nen kuvailee.

Tuleviin junayhteyksiin on vi sioitu yhdessä kolmansien osapuo lien kanssa palvelutarjontaa, joka tuo matkustamisen lähemmäksi toimisto-olosuhteita.

Näin ollen rajat hälvenevät paikkakuntien lisäksi myös perillä olon ja matkustamisen välillä, eikä matkustaminen ole enää aikasyöp pö vaan parhaimmillaan tehokasta ajankäyttöä, Ottavainen päättää.

Turun ja Helsingin välisen kaksi raiteisen junayhteyden arvioitu val mistumisaika on 2030-luvun alussa.

Tunnin junan tavoitteena on tehdä liikkumisesta kotiovelta määräpaikkaan niin vaivatonta, ettei kynnystä julkisen liikenteen käyttöön tulevaisuudessa ole, toteaa Pekka Ottavainen.

Tyytyväisyys on kaupungin älymittari

Älykäs teknologia antaa kaupungeille mahdollisuuden parantaa ihmisten elämänlaatua, jos asukkaiden tarpeita ja käyttäytymistä ymmärretään. Tietoa on saatavilla, mutta osataanko se valjastaa hyvinvoinnin edistämiseen? teksti mari korhonen

Teknologia on kaupun kien kehittämises sä hyvä renki, mutta huono isäntä. Se tar joaa loputtomia mah dollisuuksia älykkäiden palvelui den rakentamiseen, mutta lopul ta ratkaisut ovat älykkäitä vain, jos ne lisäävät ihmisten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua.

Kysymys kuuluukin, miten hyvin asukkaiden ääni tulee kaupunkike hityksessä kuulluksi ja älyratkaisut kaupunkilaisten keskuudessa käy tetyiksi. Teknologia tarjoaa työka luja tähänkin, mutta olemassa ole van datan hyödyntäminen kaipaa kehittämistä. Jo nykyisellään EU:n talousalueen teollisesta datasta jää arviolta jopa 80 prosenttia ko konaan hyödyntämättä, ja samaan aikaan datan eksponentiaalinen kasvu tuplaa käytettävissä olevan tiedon määrän joka toinen vuosi.

Julkinen keskustelu on kylläs tetty digitalisaation, tekoälyn ja pil vipalveluiden potentiaalilla, mut

ta vähemmälle huomiolle on jää nyt kysymys siitä, miten jatkuvas ti lisääntyvän datan mahdollisuu det saadaan valjastettua ihmisten fyysisen, psyykkisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistä miseen parhaalla mahdollisella ta valla. Ilman tätä yhteistä tarkoitusta datalla on riski jäädä vain irrallisek si tiedoksi, joka ei yksinään hyödy tä ketään. Ihmisten puhelimet täyt tyvät jo nyt sovelluksista, joiden ominaisuuksia ei täysin tunnisteta tai hyödynnetä täysimääräisesti, Tietoevry Connectin maajohtaja Mikko Pulkkinen avaa keskustelun ja suuntaa painopisteen dataläh töisyydestä kohti asukaskeskeistä kaupunkikehittämistä.

Hyvää elämää etsimässä Älykkäät teknologiat antavat kau pungeille mahdollisuuden paran taa ihmisten elämänlaatua muun muassa sujuvoittamalla liikkumis ta, helpottamalla työntekoa, vä hentämällä energiankulutusta ja

kustannuksia sekä lisäämällä va linnanvapautta, palveluiden saa tavuutta ja elinympäristön turval lisuutta. Näiden toteutuminen kui tenkin edellyttää, että palveluiden kehittäjät voivat hyödyntää kau punkien tuottamaa dataa tarkoi tuksenmukaisella tavalla.

Mitä vapaammin data liikkuu, sitä paremmin eri toimijat voivat hyödyntää sitä päätöksenteossaan ja siten vaikuttaa aktiivisesti älyk kään kaupunkiympäristön muotou tumiseen. Kun sekä julkinen sekto ri että yritykset voivat tehdä pää töksiä kattavammin olemassa ole vaan tietoon pohjautuen, relevan tit oivallukset, resurssiviisaat toteu tukset ja laadukkaat, ihmisten elä mää palvelevat kaupunkiratkaisut lisääntyvät, Pulkkinen toteaa.

Koronavuodet vauhdittivat ih misten elämää helpottavien sovel lusten kehittämistä huomattavas ti, ja pysyvät muutokset työkult tuurissa ovat vakiinnuttaneet mo nen palvelun aseman markkinoilla myös normaalioloissa.

Poikkeusolosuhteissa yrityk set muun muassa aktivoituivat hyödyntämään tilojen vapaata ka pasiteettia monipuolisemmin ja avaamaan niitä myös esimerkiksi yhteistyökumppaneilleen, jolloin ihmisille avautui mahdollisuuksia työskennellä useissa eri sijainneis sa. Onnellinen kaupunkielämä ra kentuukin toimivassa ekosystee missä, eikä yksin kaupungin kä sissä, ja tämä silmällä pitäen datan käytölle tulisi luoda ololliset olo suhteet, Pulkkinen sanoo.

Vaivaton liikkuminen kuuluu kaupunkielämään Älykkäät kaupungit eivät ole vain näkymä kaukana tulevaisuudessa vaan vahvasti tätä päivää, vaikka tehtävää onkin vielä paljon. Hyviä esimerkkejä datan potentiaalin

hyödyntämisestä kaupunkielämän helpottamiseksi löytyy lukuisia se kä läheltä että kaukaa. Kansainvä lisissä vertailuissa maailman älyk käimpien kaupunkien joukkoon sijoittunut Helsinki on herättänyt maailmanlaajuista huomiota pal velujen pitkälle viedyllä digitali soinnilla ja älykkäillä liikennerat kaisuilla. Barcelonassa kaupunki liikenteen kehittäminen on viety vielä pidemmälle.

Helsingin kaupungin käyttöön ottama Mobility As a Service (MaaS) -sovellus mahdollistaa saumatto mien kuljetusketjujen ostamisen kotiovelta määränpäähän, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta. Elämä helpottuu ja työmatkat kul kevat keskustaruuhkissakin suju vasti, kun kotiovelta pääsee skuu tilla metrolle ja metrosta suoraan

skuutilla työpaikan ovelle asti, it sekin aktiivisesti sähköpotkulautaa työmatkoillansa hyödyntävä Pulk kinen iloitsee ja jatkaa:

Barcelonassa puolestaan saa tavilla olevaa dataa hyödynnettiin ihmisten kulkutapojen ja -reittien analysointiin. Seurauksena aurin koenergiaa hyödyntävien hybridi bussien reitit onnistuttiin optimoi maan siten, että jopa 95 prosent tia kaupunkiliikenteen matkoista toteutuu korkeintaan yhden vaih don taktiikalla.

Älykkäiden teknologioiden po tentiaali parantaa kaupunkiliikku mista ja energiatehokkuutta ulot tuu myös laajasti julkisen liikenteen kehittämisen ulkopuolelle.

Mahdollisuuksia kaupunki elämän helpottamiseen on loput tomasti. Kaupunkien kunnossapi

Tieto on valtaa ja valta tuo mukanaan vastuun. Tietoevry innovoi älyteknologioita Espoon Keilaniemessä ihmisläheisiä arvoja vaalien.

toa voitaisiin tehostaa muun muas sa hyödyntämällä konenäköä julki sessa liikenteessä. Tällöin linja-au toon asennettavat sensorit havain noisivat ja raportoisivat automaat tisesti esimerkiksi huonokuntoi sesta tiestä tai epäselvistä liiken nemerkeistä.

Barcelonassa älysensoreita hyö dynnetään muun muassa katuva laistusjärjestelmässä, joka mittaa jatkuvasti ilmankosteutta, -saastei ta, lämpötilaa, ihmisten määrää ja melutasoa ja säätää valaistuksen ihmisystävällisesti ja energiate hokkaasti näiden mukaan, Pulk kinen avaa esimerkein asumismu kavuutta lisäävien tekijöiden mo nipuolisia mahdollisuuksia.

Muutos kohti älykästä kaupun kia rakentuu kokeilukulttuurissa, joka rohkaisee yhteistyöhön sekä

rohkeaan uuden innovointiin.

Suuressa mittakaavassa pienil täkin tuntuvat teot voivat lopulta johtaa ratkaiseviin oivalluksiin ja merkittäviin säästöihin, Pulkkinen toteaa.

Itsenäinen päätöksenteko on jokaisen oikeus Yhteiskunnan tasolta tarkastelta essa älyratkaisut voivat avata ovet korkeampaan omavaraisuusasteeseen, mikä geopoliittisen tilanteen ja energiakriisin seurauksena on sekä turvallisuus-, talous- että elä mänlaatutekijä.

Kestävän kehityksen rinnal le on noussut kysymys luonnon varojen omavaraisuudesta. Maail man mittakaavassa löytyykin jo esi merkkejä sisälämpötilaa itsestään säätelevistä rakennuksista ja koko

naan aurinkopaneeleilla toimivista sähköverkoista, Pulkkinen sanoo.

Toisaalta keskustelu omavarai suudesta ja itsemääräämisoikeu desta kytkeytyy myös datan käsit telyyn. Tieto on valtaa ja valta tuo mukanaan vastuun. Uusien älytek nologioiden innovoinnin lisäksi on voitava turvata kaupunkilaisten yk sityisyydensuoja ja tietoliikenneyh teydet myös poikkeusoloissa.

Tietojen osalta esimerkiksi Hel sinki noudattaa MyData-periaa tetta, jonka mukaan kaupunkilai set ovat itseään koskevien tietojen omistajia. Tämä on myös eurooppa lainen periaate, Pulkkinen kertoo viitaten edellä mainittuun Helsin gin kaupungin MaaS-sovellukseen.

Eurooppalaisten arvojen mu kainen datatalous kunnioittaa ih misten yksityisyydensuojaa ja

itsemääräämisoikeutta, mutta EU:n sääntely ei päde sen rajojen ulko puolella, jossa suurin osa datasta nykyisellään käsitellään. Suveree nilla maaperällä sijaitsevien palve linkeskusten avulla voidaan var mistaa, ettei ulkopuolinen taho ei pääse arkaluontoiseen tietoon kä siksi, Pulkkinen sanoo.

Turvallista älykkyyttä Tietoevry kuljettaa kaupunkeja eu rooppalaisena kärkitoimijana kohti elämänlaatua parantavia älytekno logioita ihmisläheisiä arvoja vaali en. Pohjoismaiden johtavan toimi jan asiantuntemus ja edistykselli set strategiat älykkäiden kaupun kien asukaskeskeiseen kehittämi seen ovat saaneet kiitosta myös alan kansainvälisessä arvioinnissa.

IDC European MarketScapen

Smart Cities 2020 -raportti nosti Tietoevryn yhdeksi alan merkittä vimmäksi toimijaksi digitaalisten alustojen innovoijana ja kestävän infrastruktuurin, liikenteen ja ylei sen turvallisuuden kehittäjänä. Ra portin tarkoituksena on tarjota kau pungeille ja yrityksille objektiivis ta tietoa alan asiantuntijapalveluis ta teknologisen siirtymän tueksi, Pulkkinen kertoo.

Pilvipalvelut ovat ratkaisu da tan potentiaalin hyödyntämiseen, ja suvereeni pilvi vastaus turvalli suuskysymyksiin.

Monipilvi mahdollistaa datan joustavan käsittelyn tiedon luon teesta riippuen. Turvallisuus var mistetaan, kun arkaluontoiseksi luokiteltava tieto käsitellään huo lellisesti Suomen rajojen sisäpuo lella, Pulkkinen päättää.

Elämä helpottuu, kun työmatkat kulkevat keskustaruuhkissakin sujuvasti, toteaa sähköpotkulautaa työmatkoillansa hyödyntävä Tietoevry Connectin maajohtaja Mikko Pulkkinen.

Robotiikka avuksi ajovoima-akkujen kierrättämiseen

Uusi innovaatio puhdistaa veden ilman kemikaaleja

Ylivieskassa tutkitaan ja kehite tään alan yritysten toimintaa tu kevaa akkupuistokonseptia, se kä ajoneuvojen ajovoima-akku jen robotisoitua kierrätysprosessia. Pitkä jänteisen kehitystyön uskotaan tuottavan alueen elinkeinoelämälle erityisosaamista sekä uusia toimintamahdollisuuksia.

Centria-ammattikorkeakoulu toimii ak tiivisesti Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamissa hankkeissa, joista SAAROB tutkii akkujen robotisoitua purkamista. BR Pilot Plant ja BatRec -hankkeet puolestaan keskittyvät kehittämään Ylivieskan alueelle koe tehdasta akkumateriaa lien kierrättämiseen sekä alan toimijoille suunnat tua yrityspuistoa.

Robotisointi helpottaa suurten akkujen käsittelyä.

Kansallisella tasolla ainutlaatuinen Battery Recycle -akkupuistokon septi hakee uusia ratkai suja akkujen ja akkukäyt töisten laitteiden kierrät tämiseen ja uusiokäyttöön. Ylivieskaan ol laan perustamassa tähän tarkoitukseen eri koistunut, alan yrityksiä houkutteleva in novaatioympäristö, Akkupuisto. Innovaa tiokeskittymään kaavaillaan uudenaikais ta kiertotaloustyyppistä ekosysteemiä, jos sa kehitetään akkumateriaalien kierrätystä alueen talouden, yritystoiminnan ja ympä ristön näkökulmista.

Uudenlaista asiantuntijuutta tulevaisuuden kasvualalle

Battery Recycle -hanke toteutetaan yhteis työssä Centria-ammattikorkeakoulun, Yli vieskan Teknologiakylän, Sievin Teollisuus puiston sekä Pohjois-Pohjanmaan alueen yritysten kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on Ylivieskan kaupungin elinvoimapalvelut ja sen projektipäällikkönä toimii Risto Rova

Kyseessä on yksi tulevaisuuden kas vualoista sähköisten ajoneuvojen, työka lujen, sähköpyörien ja muiden esimerkiksi litiumioniakkuja käyttävien laitteiden no pean lisääntymisen johdosta. Tällä hetkel lä hankkeeseen on sitoutunut useita yri tyksiä sekä kotimaasta että ulkomailta ja uusien toimijoiden kanssa on neuvottelu ja käynnissä jatkuvasti. Yhtenä mahdolli suutena oppilaitoksista valmistuneille on startup-yrityksen perustaminen akkuteol lisuusalalle tai siihen liittyvälle alalle kuten muun muassa kierrätysteknologia, logistiik ka, teollisuusautomaatio, tuotantotalous tai robo tiikka. Hankkeen luoma verkosto ja kontaktit tar joavat näillä aloilla toimi miselle hyvät lähtökoh dat, Rova pohtii.

“Sähkökäyttöisten ajo neuvojen rekisteröinti en määrä on tällä hetkel lä voimakkaassa kasvus sa, mikä puolestaan joh taa kierrätykseen päätyvien ajovoima-akku jen määrän kasvamiseen tulevina vuosina. SAAROB-hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja toimintamalleja sähköajoneu vojen akkujen robotisoituun purkamiseen ja kierrätykseen.

Tuloksena odotetaan syntyvän konsepti sähköautojen ajovoima-akkujen robotisoi dusta purkamisesta. Tämä hankkeen luoma konsepti on hyödynnettävissä myös hank keen päättymisen jälkeen ja tuo näin uut ta osaamista Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Jatkossa kansallinen tutkimusrahoitus mahdollistaa toiminnan vakiinnuttamisen sekä luo toimintaedellytyksiä. Kansainväli set hankkeet edesauttavat kansainvälisty mistä sekä avaavat uusia liiketoimintamah dollisuuksia. Näistä ensimmäisten valmis telu on hyvässä vauhdissa.

Suomalaisomisteinen startup Prima Carbo Solutions innovoi cleantechratkaisuja hyödyntämällä luon non omaa mineraalia shungiittia, jota esiintyy myös Suomessa. Yhtiön säh köelektrolyysiin perustuva teknologia puh distaa veden ilman kemikaaleja tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti huomattavan pie nellä energiamäärällä. Ainutlaatuinen kek sintö on suojattu kahdella patentilla ja kol mas tekee tuloaan.

Kansainvälinen PCT-patenttihakemuk semme on edennyt prosessissa jo myöntei seen välipäätökseen asti. Viiden vuoden ajan omalla rahoituksella kolmannen osapuolen laboratoriossa testattu ja analysoitu teknolo gia on nyt valmis teollisiin pilottihankkeisiin. Keksinnön taustalla on jo 90-luvulta lähtien tehty tutkimustyö shungiitin parissa, toimi tusjohtaja Reijo Iivari kertoo.

Shungiitti on hiiltä sisältävä luonnonmi neraali, jonka terveyttä edistävät ja vettä puhdistavat vaikutukset on tunnettu vuo sisatojen ajan. Prima Carbo Solutionin tek nologia vahvistaa sähköelektrolyysin avul la mineraalin luontaisia antibakteerisia omi naisuuksia. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Testejämme analysoivan puolueetto man laboratorion kemisti totesi, että tekno logiassamme piilee kultajyvä erityisesti ylei sesti ongelmallisina koettujen typen ja fosfo rin poistoon. Olemme saaneet hyviä tuloksia jo ihan kerta-ajolla, Iivari kertoo ja jatkaa:

Viimeisimmät testit olemme tehneet suolapitoisella vedellä, ja saamme suolankin poistumaan, samoin lukuisat muut haitta-ai neet. Tämä avaa merkittäviä liiketoiminta mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla.

Yhteistyökumppaneita kaivataan Vesistöjen rehevöityminen ja pilaantumi nen on globaali ongelma ja jatkuvasti ete

nevä haaste myös Suomessa, mikä näkyy lisääntyvänä kiinnostuksena uusia puhdis tusmenetelmiä kohtaan. Prima Carbo So lutionsin innovatiivisen teknologian valt tikortteja ovat muun muassa kustannuste hokkuus, skaalautuvuus, regeneroitavuus ja täysin kemikaalivapaan prosessin ympä ristöystävällisyys.

Käsittelemme veden sataprosenttisesti ja prosessissa vapautuva vety on myös mah dollista saada hyötykäyttöön. Lisäksi samaa mineraalia voidaan käyttää puhdistuksessa uudestaan, joten lisätäyttöjä ei tarvita ja raa ka-aineen elinkaari on hyvin pitkä. Ongel majätettä ei muodostu, sillä käyttöikänsä lo pussa mineraali voidaan hyödyntää esimer kiksi maan kuohkeuttajana pellolla.

Rohkaisevia tuloksia antaneen tekno logian koko potentiaalin kartoittaminen edellyttää kuitenkin vielä kymmenittäin lisää testejä.

Tällä hetkellä olemme tehneet teste jä vain luontaisella paineella yhdellä suo dattimella, jolla pystymme käsittelemään 2–5 vesikuutiota tunnissa. Suodattimia voi daan kuitenkin laittaa peräkkäin ja rinnak kain suuria määriä ja paineistus lisää teho ja, joten teknologia on helposti skaalatta vissa eri kokoluokan käyttötarkoituksiin, Iivari sanoo.

Nyt innovaation jatkokehittämiseen ja testaamiseen kaivataan yhteistyökump paneita ja rahoitusta.

Pyrimme aloittamaan pidempikestoi sen pilotoinnin paikallisen toimijan kans sa täällä Lapissa. Tämän yhteistyön avulla saamme paljon lisätietoa teollisen tuotan non mallin kehittämiseen. Loppupeleissä raha ja yhteistyökumppanit kuitenkin rat kaisevat sen, saadaanko teknologiamme hyödyt valjastettua ympäristön ja yhteis kunnan eduksi, Iivari päättää.

Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa tutkitaan sähköajoneuvojen akkujen kierrätystä ja purkuprosessien automatisointia.

Akkupuiston takana ovat Ylivieskan kaupunki ja Centria-ammattikorkeakoulu. Kuvassa Risto Rova, Jari Pihlajamäki, Jari Kaarela, Sami Sarlin, Markku Hartikainen ja Tomi Pitkäaho.

teksti heidi kaartinen kuva janne heikkilä

Uusi teknologia vedenpuhdistukseen. Hiiltä sisältävällä luonnonmineraali shungiitilla voidaan puhdistaa vettä ympäristöystävällisesti ja kemikaalivapaasti.

Tiukentuvat kriteerit jätevesien haitta-aineiden puhdistukseen haastavat teknologian. Puhtaampi vesi ja terveempi ympäristö tarvitsevat toteutuakseen monialaista yhteistyötä ja rahoitusta.

Tampereella älykaupunkia rakennetaan ihminen edellä

Digitalisaatiota rohkeasti hyödyntävä Tampere parantaa asukkaidensa arkea tuomalla älykkäät dataratkaisut osaksi kau pungin perustoimintaa. Lopputuloksena syntyy elinvoimaisempi sekä turvallisempi kaupunki.

kaikkea asukkaiden ja yritysten ar kea sujuvoittavista palveluista.

Data ja tekoäly mahdollista vat tiedolla johtamisen, mutta toi minnan keskiössä on aina ihminen, Tampereen kaupungin kasvupalve lujohtaja Irene Impiö summaa.

Aktiivisesta älykaupunkikehi tyksestään sekä Suomessa että kan sainvälisesti tunnetun Tampereen tavoitteena on tehdä asukkaidensa parhaaksi toimivasta datasta kiin teä osa kaupungin perustoimin toja. Siksi älykaupunkia rakenne taan tiiviissä yhteistyössä asukkai den, yritysten ja kolmannen sekto rin kanssa.

linen esimerkki Tampereen elin voimapalveluiden uraauurtavasta kehitystyöstä on teknologiayritys HeadAI:n kanssa toteutettu virtu aalinen, synteettistä työnhakijada taa käyttävä osaajavaranto.

Kaupungin tavoitteena on jalos

kaansaaneista palvelupoluista, Im piö taustoittaa.

Taustalla on ajatus datan mah dollistamasta yritysten tarpeiden tunnistamisesta ja yksilöidymmis tä palvelukokonaisuuksista.

Valtavat, yrityksen kokoon perustuvat massasegmentoinnit ja keskiarvovastaukset eivät kerro yritysten todellisista tarpeista juuri mitään. Tunnistamalla alueen yri tysten oletettuja ja ennakoituja pal veluntarpeita yrityksille on mah dollista kohdentaa räätälöityjä pal veluita, Impiö kuvailee.

nevirtojen muutoksista raportoiva tilannekuva-alusta avustaa viran omaisten ja suurtapahtumien tur vallisuusvastaavien työtä – tietys ti kansalaisten yksityisyyttä kun nioittaen.

Kaupunkien digitalisoitu minen mullistaa asuk kaiden arkea. Jatkuvas ti kehittyvät digitaaliset ratkaisut muokkaavat työnkuvia, monipuolistavat liikkumisen tapo ja sekä luovat edellytyksiä kestä vämmälle asumiselle. Älykkäisiin teknologioihin nojaavassa kau punkikehityksessä ei ole kuiten kaan kyse vain uusien teknologioi den hyödyntämisestä, vaan ennen

Elinvoimaekosysteemi ennakoi osaajien tarpeet

Data avaa lukuisia mahdollisuuk sia kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Tampereella perinteinen näke mys kaupungin tarjoamista yritys palveluista onkin laajennettu niin yritysten, työnantajien kuin osaa jien muuttuviin tarpeisiin vastaa viksi elinvoimapalveluiksi. Oival

taa dataa myös yritysten päätök senteon tueksi ja palvelupolkujen tehostamiseksi.

Palveluita on paljon, minkä vuoksi yritykset kokevat usein tu levansa juoksutetuksi luukulta toi selle. Datan avulla yrityksille voi daan tarjota ehdotuksia hyväksi to detuista, myönteistä kehitystä ai

Data vahvistaa asukkaiden turvallisuutta Teknologia on avain myös turvalli sempaan kaupunkiarkeen. Tampe reella turvallisuusteknologia näkyy muun muassa Keskustorin ja Rati nan välille asennettuna opastava na valaistuksena. Valaistus on osa SURE-ratkaisua, jonka myötä kau punki otti käyttöönsä myös reaaliai kaista tietoa kaupunkiympäristös tä tuottavan teknologiaratkaisun.

Tapahtumien ihmis- ja liiken

Lisäksi tuemme tapahtuma kävijöiden liikkumista turvalli suuskartan muodossa. Kartta toi mii matkapuhelimessa oman liik kumisen tukena ja kertoo visuaa lisesti tapahtuma-alueiden sijain nit ja sisäänkäynnit, suositeltavat ja vaihtoehtoiset kävelyreitit sekä muun muassa liikenteen poikkeus järjestelyt, Eurooppalaisen turval lisuushanke Suren projektipäällik kö Anniina Autero kertoo.

Kaupungin arjessa näkyvä tek nologia näyttää suuntaa tulevai suudelle.

2030-luvun kaupunkilaisen elämä tulee olemaan hyvin erilaista kuin nykypäivänä. Data ja tekoäly ovat tulevaisuudessa vahvasti mu kana arjessa ja sujuvoittavat asioi den hoitamista, Tampereen Elinkei no- ja palvelualueen johtaja Teppo Rantanen sanoo.

Teknologia antaa meille valtavasti mahdollisuuksia edistää arjen sujumista. Moni mieltää, että teknologia on hyvin kaukana ihmisestä. Oikein käytettynä se kuitenkin auttaa toimimaan ihmislähtöisemmin ja tukemaan kaupunkilaisten arkea, toteaa Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Outi Valkama.

“

Datan avulla yrityksille voidaan tarjota ehdotuksia palvelupoluista.

Housen tuottama erikoisjulkaisu