Energia 10/22

Tuulivoima

Biokaasu

Aurinkoenergia

Uskaltaako Suomi vihreän siirtymän voittajien joukkoon?

ILMASTONMUUTOKSEN VASTAISESSA taistelussa on isossa kuvassa kyse vain yhdestä asiasta: kyvystämme muuttaa globaali energiajärjestelmä päästöttömäksi. Kykymme tuottaa ja toisaalta säilöä sekä käyttää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa ovat edenneet eri tahtisesti. Tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan jo nyt kau pallisesti kannattavasti. Tuotannon sääriippuvuus edellyt tää kuitenkin tulevina vuosina isoa muutosta niihin tek nologioihin ja tapoihin, joilla varastoimme suuria määriä uusiutuvaa energiaa.

KRIISISSÄ ON aina myös mahdollisuus. Euroopassa val litsee vahva yhteisymmärrys siitä, että Venäjän öljystä ja maakaasusta tulee luopua. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin välttämätöntä edistää niin uuden energiainf rastruktuurin, uusien energiamarkkinoiden kuin niitä säätelevän lainsäädännön syntyä. Tehtävää on valtavasti, ja aikaa vähän. Muutosta viedään läpi aikana, jolloin niin po liittista vakautta kuin kotitalouksien kestokykyä koetellaan.

SUOMELLA ON merkittävä kilpailuetu Keski-Eurooppaan näh den. Meillä on tilaa rakentaa merkittävästi lisää halpaa maatuuli voimaa. Halpa tuotanto ei kuitenkaan yksin riitä: alhaisten hintojen aikana tuotettu tuulisähkö pitää kyetä ottamaan talteen ja varastoi maan. Käytännössä ainoa vaihtoehto varastoida energiaa gigawattiluo

Energiantuotannon ja -teknologioiden päätapahtuma saapuu Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Kolmena messupäivänä koetaan tuhansia kohtaamisia, kuullaan vaikuttavia puheenvuoroja ja vahvistutaan uusilla verkostoilla.

Tapahtumassa tavataan alan muita huippuosaajia ja muovataan yhdessä uudenlaista tulevaisuutta, jossa energiaturvallisuus, huoltovarmuus ja kestävyys ovat erottamaton osa arkea. Tule sinäkin mukaan inspiroitumaan ja solmimaan kumppanuuksia, joista hyötyy yrityksesi ja asiakkaidesi lisäksi yhteinen maapallomme.

kassa on vety. Ilman toimivaa varastointia uusiutuville tuotantolähteille perustuvaa energiajärjestelmää tai energian hintaa on mahdotonta saada tasapainoon. Tämä järjestelmä vaatii myös digitaalista, tekoälyyn perustuvaa ohjausta.

EU-KOMISSION tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 men nessä 10 Mt vetyä EU:n alueella. Suomen tulee lähteä tavoit telemaan tästä tuotannosta 10 prosentin osuutta. Tällöin investoinnit tuulivoimaan ja vetyyn olisivat Suomessa 50 miljardin euron luokkaa.

EUROOPPA RAKENTAA paraikaa energiajärjestelmää, jo ka on paljon nykyistä kompleksisempi, ja vetyyn tullaan joka tapauksessa investoimaan Euroopassa. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus olla ratkaisemassa globaale ja kestävyyshaasteita rakentaen samalla maallemme uutta kansantalouden kivijalkaa. Itsestään nämä hyödyt eivät kuitenkaan synny: Suomen valtiolta tarvitaan selkeitä toi mia – hankkeiden luvitusta pitää selkeästi nopeuttaa ja alku vaiheessa pitää myös antaa taloudellista tukea uuden markki nan syntymiselle. Nyt rohkeasti koko Suomi mukaan edelläkävijöiden joukkoon.

Kannen

Herkko Plit | P2x:n toimitusjohtaja ja perustaja

FREESI sähköverkkojen haasteita ratkomassa

Vaasan yliopiston VEBICFREESI-laboratoriossa tutkitaan tulevaisuuden sähkö- ja energiajärjestel miä, tavoitteena ratkaista uusiutuvan sähköenergian tuotannon ja joustavan sähkönjakelun haasteet.

Edessä oleva vihreä siir tymä vaatii energiasek toria toteuttamaan suu ria muutoksia. Vaasan yliopiston sähkötekniikan profes sori Kimmo Kauhaniemen ja Vaa san yliopiston VEBIC-tutkimusja innovaatioalustan johtaja Suvi Karirinteen mukaan sähköverkon rooli energiasektorin selkäranka na ja joustavuuden mahdollistaja na tulee korostumaan. Sähköverkon kehittämiseen onkin panostettava nyt erityisen voimakkaasti.

Uusien teknologioiden ja ratkai suiden tutkimusta sekä niiden käyt töönottoa on nopeutettava, jos ha lutaan merkittävästi hidastaa ilmas tonmuutosta ja lisätä energiaoma varaisuutta. Nämä EU:n asettamat tavoitteet ovat saavutettavissa oi keilla ja riittävän vaikuttavilla toi menpiteillä, Karirinne sanoo.

Tulevaisuudessa uusiutuvan sähköenergian tuotanto hajautuu ja siirtyy lähemmäs kuluttajaa. Tar vitaan akustoja ja älykkäitä ohjaus ratkaisuja, joilla voidaan tasata säh

köenergian tuotannossa tapahtuvia muutoksia ja saavuttaa haluttu toi mitusvarmuus. Lisäksi monimut kaistuvien sähköverkkojen ohjauk seen tarvitaan kehittyneitä elektro nisia laitteita ja ohjelmistoja, jotka lisäävät tarvetta sähköverkkojen kyberturvallisuuden tarkasteluun.

Suojaa sähköverkoille Kauhaniemi ja Karirinne usko vat, että Vaasan yliopiston sähkö tekniikan kehityslaboratorio VE BIC-FREESI tuo merkittävän pi

ristysruiskeen sähköverkkojen ke hittämiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Laboratoriota on kehitetty Vaasan yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan, mutta vii meisinä viitenä vuotena kehityspa noksia on oleellisesti lisätty.

Vuonna 2020 laboratorio otti käyttöön nykyisen FREESI-nimen sä ja liittyi hajautettua sähköntuo tantoa tutkivaan kansainväliseen DERLab-verkostoon. Nyt VEBICis sä on meneillään SGFER-hanke, jon ka myötä laboratorioon on hankittu uusia laitteistoja ja kehitetty moni puolista simulaatioympäristöä. VE BIC on mukana kahdessa sähkö verkkojen kehittämiseen liittyväs sä hankekonsortiossa. Lisäksi uusia EU-hankkeita valmistellaan.

FREESin tutkimustoiminta kes kittyy pitkälti sähköverkon suo jaukseen, tehoelektroniikkaan ja kyberturvallisuuteen. Käytännös sä tutkimme mahdollisuuksia ke hittää muun muassa sähköverkon vikatilanteiden hallintaa ja kun nonvalvontaa, kyberfyysistä tur vallisuutta ja resilienssiä. Tarkas telemme myös suuntaajaliitäntäis ten hajautettujen energiaresurssien säätöä, mikroverkkojen hallintaa, sähkön joustoresurssipalveluita se kä energiaan liittyviä uusia markki namalleja, Kauhaniemi luettelee.

Monialaista yhteistyötä

Valtaosa FREESIn tutkimustoimin nasta tulee ainakin alkuvaiheessa olemaan julkisrahoitteista perus tutkimusta, jossa myös yrityskent tä on vahvasti mukana. Kauhaniemi ja Karirinne uskovat kehittyneen la boratorion lisäävän mahdollisuuk sia sekä kansainvälisen tutkimusyh teistyön syventämiseen että yritys yhteistyöhön. Yrityksille voidaan esimerkiksi tarjota laajasti TKI-pal veluja, kuten laitekehitystä ja -tes tausta. Osaltaan tätä tavoitetta tu kevat FREESIn yhteydet Pohjois maiden suurimpaan energiaklus teriin EnergyVaasaan.

Jatkossa voimme laitetutki musten ohella toteuttaa simulaa tioita esimerkiksi sähköverkkojen ilmiöistä, kehittää sähköverkkojen suojaukselle olennaista aikasynkro nointia ja harjoitella kyberhyökkä ysten torjuntaa, Kauhaniemi kertoo.

FREESI-laboratorion keskeise nä etuna on monialainen yhteis työ. VEBIC-FREESI -laboratorio on osa Vaasan yliopiston monitieteis tä energian ja kestävän kehityksen VEBIC -tutkimus- ja innovaatioalus taa, johon kuuluvat myös tulevai suuden polttoaineiden ja poltto moottorien tutkimiseen kehitetyt laboratoriot. Alustan toimijat teke vät poikkitieteellistä yhteistyötä esi merkiksi kyberturvallisuuteen, säh kömarkkinoihin ja tietoliikennetek nologioihin liittyen.

Toinen FREESIn tärkeä vahvuus on mahdollisuus hyödyntää alueel listen living labien reaalidataa.

Hyödynnämme tällä hetkel lä Sundom Smart Grid living lab -ympäristön keskijänniteverkosta saatavaa reaalidataa. Sundom on Vaasan esikaupunkialue, jossa si jaitsee muun muassa tuulivoima laitos. Ympäristö on kehitetty yh teistyössä alueella toimivien ABB:n sekä Vaasan Sähköverkon kanssa, Karirinne kertoo.

Marcelo Godoy Simões, Suvi Karirinne, Hannu Laaksonen ja Kimmo Kauhaniemi tutkivat sähköverkkojen kehitysmahdollisuuksia.

Suomessa

Tuulen voimalla energiaomavaraisuutta

Tuuli

Maailmanpoliitti nen tilanne yh dessä ympäristötekijöiden kanssa lisää energian tuotannon omavaraisuuden yhteis kunnallista merkitystä. Maailman kovaa vauhtia kiihtyvä sähköisty minen lisää puolestaan energian kulutusta, mutta kestävällä tavalla hyödynnettävissä olevat luonnon varat ovat rajalliset. Riippuvaisuus energiantuotannosta on riski, joka on nyt realisoitunut.

Ukrainan sota on tehnyt tot ta siitä, mitä vielä joitain vuosia sitten pidettiin erittäin epätoden näköisenä. Suomalaisten sähkön kulutukseen tarvittavan energian turvaaminen myös poikkeusoloissa edellyttää omavaraisuutta. Tähän maantieteellinen sijaintimme tar joaa erinomaiset lähtökohdat, ker too Myrsky Energia Oy:n toimitus johtaja Matti Pentti

Suomi sijaitsee maantieteellises ti vyöhykkeellä, jossa tuuliolosuh teet ovat Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät. Tuuliolo suhteet yhdessä kehittyneen tek nologian kanssa antavat suomalai sille mahdollisuuden hyödyntää jat kuvasti uusiutuvaa, ehtymätöntä luonnonvaraa energiantuotannos sa omavaraisesti. Nykyteknologian avulla tuulivoimalla olisi teoreetti sesti potentiaalia tuottaa sähköä yli suomalaisten tarpeen.

Teknologian nopea kehittymi nen on nostanut nyt rakennettavien tuulivoimayksiköiden tehon aikai semmasta 1–3 megawatista 4–6 me gawattiin ja merituulivoimaloissa yli kymmeneen megawattiin. Suo messa on tällä hetkellä 1 100 tuu liturbiinia, jotka tuottivat viime vuonna kymmenen prosenttia suo malaisten kuluttamasta sähköstä, Pentti avaa.

Suomen tuulivoiman vielä käyt tämätöntä potentiaalia korostaak seen Pentti nostaa Euroopan mais ta vertailukohteeksi Saksan. Pintaalaltaan samankokoisessa ja väes töntiheydeltään noin 16-kertaisessa Saksassa on puolestaan 28 000 tuu liturbiinia. Suuntaa antavasti las kettuna sama määrä tuuliturbiine ja Suomessa tuottaisi meille sähköä kuusinkertaisen määrän tämänhet kiseen tarpeeseemme nähden, ja niiden tarvitsemalla maapinta-alal la olisi käytetty vasta 11 prosent tia Suomen kuivasta pinta-alasta, Pentti valaisee.

Lisää ennakoitavuutta toimintaympäristöön Teknologian kehittyminen on vä hentänyt tuulivoiman tuotantokus tannuksia niin, ettei valtion tukea rakentamiseen enää tarvita. Mark kinaehtoisesti toimivien tuulivoi maloiden rakentamisen jarruksi ovat kuitenkin muodostuneet hi taat lupaprosessit, mikä tuo haas teita varsinkin investoinnin kannat tavuuden ennakointiin.

Tämä on investointi-intensiivi nen ala, jossa tuulivoiman kohdalla on päästy hyvään tilanteeseen sen suhteen, että sähköä voidaan tuot taa nykyisellään ilman tukia ja raa ka-aine on paitsi loputon myös täy sin ilmainen, Pentti kertoo.

Ehtymättömän raaka-aineen li säksi maailmalta löytyy kypsä tek

nologia, laadukkaita turbiinitoimit tajia sekä hyviä kotimaisia yrittäjiä hankkeiden toteuttamiseen.

Edellytykset energiaomava raisuuteen ovat siis otolliset. Yksi tyisen rahoittajan kannalta lähtö kohtaisesti otolliset olosuhteetkin ovat kuitenkin ongelmalliset, kun ei pystytä epävarman lupamenettelyn vuoksi arviomaan, milloin raken taminen saadaan käyntiin ja inves tointi tuottamaan, Pentti avaa en nakoimattomaan toimintaympäris töön kytkeytyvää problematiikkaa.

Kilpajuoksu aikaa vastaan Tuulivoimaloita on rakennettu Suomeen tämän vuoden puolivä liin mennessä yhtä paljon kuin vii me vuonna yhteensä. Lisääntyneet lausuntopyynnöt ovat ruuhkautta neet lupakäsittelyt Puolustusvoi milla ja hallinto-oikeudessa, min kä seurauksena hankkeiden toteut taminen pitkittyy.

Puolustusvoimat voi kieltei sellä lausunnolla keskeyttää tai estää koko hankkeen toteuttami sen. Lausunnossa ei yleensä ote ta kantaa, olisiko hanke toteutet tavissa tuulipuiston kokoa tai tuu livoimaloiden sijoittelua päivittä mällä, jolloin suunnitelman muok kauksen jälkeen on haettava uutta lausuntoa. Tämä vie merkittäväs ti aikaa. Puolustusvoimien myön tävän lausunnon jälkeen kaavasta voidaan vielä valittaa hallinto-oi keudelle, jonka käsittelyajoissa ei puhuta kuukausista vaan pisimmil lään vuosista. Tämän hetken tilan teen mukaan esimerkiksi luonto- ja ympäristöselvitykset vuoden 2023 hankkeiden osalta päästään useis sa tapauksissa aloittamaan vasta vuonna 2024, hankekehitysjohtaja

Janne Tolppanen kuvaa resurssi pulan laajuutta.

Tuulivoimalat ovat maanomista jille ja kunnille merkittävä tulonläh de, mutta vuokratuloja maksetaan vasta rakennusvaiheessa ja kiin teistöveroa voimaloiden ollessa pystyssä.

Monet kunnat ovat taloudelli sesti hankalassa tilanteessa, ja tuu livoiman merkitys palveluiden ra hoittamisessa voi olla suuri. Ympä ristönäkökulman lisäksi tuulivoi malla on merkittävä taloudellinen hyötyvaikutus, jota epävarmuus ja rahavirtojen viivästyminen heiken tävät, Tolppanen sanoo.

Olosuhteet otollisiksi Pentti ja Tolppanen peräänkuulut tavat käytäntöjen yksinkertaistami sen ja nopeuttamisen tärkeyttä ym päristön, yksittäisen maanomista jan, kuntien ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta.

Pitkittyneet aikataulut hidasta vat omavaraisuuden toteutumista, ilmastotavoitteiden saavuttamis ta sekä talouden elpymistä. Pahim millaan omavaraisuuden toteutu misen viivästyminen johtaa siihen, että energiankulutusta joudutaan rajoittamaan ja nykyistä elintasoa laskemaan, energian hinta nousee

ja vientiteollisuus kärsii, energiaalalla yli 30 vuoden ajan työsken nellyt Pentti listaa.

Pentti jakaa myös huolen siitä, et tei fossiilisista polttoaineista luopu misesta ole hyötyä, ellei niitä kor vata uusiutuvilla energiamuodoilla.

Jos energiaa ei voida tuottaa uu siutuvista lähteistä, se tuotetaan jo tenkin muuten ja ilmastonmuutok sen torjumisessa epäonnistutaan. Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen ei yksin ratkaise ongel maa, sillä myös biomassan poltta minen tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Aikataululliset haasteet tuulivoi maloiden lupahakemusten käsitte lyssä ovat niin mittavat, että niiden korjaantuminen pelkästään viran omaisresursseja lisäämällä on epä todennäköistä.

Tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia prosessien yksinkertais tamiseksi ja nopeuttamiseksi ja näi den lisäksi riittävästi asiantuntijaja viranomaisresursseja, jotta tuu livoiman potentiaali omavaraisessa energiataloudessa saadaan hyödyn nettyä, Tolppanen toteaa.

Suomen sää voimavaraksi Lainsäädännöllisten muutosten lisäksi tuulivoiman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää tuuli voimaloiden maantieteellistä laa jentamista meteorologisten olosuh teiden mukaan sekä uusia ratkaisu ja energian varastointiin ja jatkoja lostamiseen.

Tuulivoima-alan tulee kantaa vastuu ja pyrkiä hajauttamaan tuo tantoa mahdollisimman laajalle alueelle Suomessa, jotta eri meteo rologiset olosuhteet saadaan hyö dynnettyä optimaalisesti. Pohjan maan tuulivoimala-aluetta tulee

leventää niin että kun yhtäällä on tyyni, toisaalla tuulee. Tämäkään ei yksin riitä, vaan tarvitaan uusia pilotointeja tuulettoman ajan hyö dyntämisestä ja energian varastoi misesta, Pentti juttelee.

Myrsky Energiassa nähdään, että yhteiskunnallinen tilanne edellyt tää yhteistä vastuunkantoa, jossa yhteistä etua tuottavien ratkaisu jen kehittäminen on myös tuulivoi ma-alan vastuulla.

Fokuksenamme on kasvat taa Suomen uusiutuvan energian omavaraisuutta voimakkaasti. Si tä varten kartoitamme jatkuvasti uusia tuulivoima-alueita ja selvi tämme potentiaalisia kohteita tu kemaan tuuletonta aikaa. Kannam me myös huolta siitä, miten uusiu tuvaa sähköä hyödynnetään järke vällä tavalla, ja yhteistyössä kump paniemme kanssa etsimme uusiu tuvan sähkön jatkojalostusmahdol lisuuksia, Pentti toteaa.

Tuulivoimalla on hyötyjen li säksi myös haittansa, kun koske taan luontoon ja näkymään. Pentti ja Tolppanen toivovat avointa kes kustelua sekä tuulivoiman hyödyis tä että haitoista, jotta ratkaisuja voi daan tehdä huhupuheiden sijaan todellisuuspohjalta ympäristön ja yhteiskunnan eduksi.

Tuuli on energianlähteenä yk si harvoista luonnonvaroista, joita Suomen maantieteellisellä sijain nilla on rajattomasti saatavilla. Meillä on ainutkertainen mahdol lisuus tässä osassa maapalloa tuot taa uusiutuvaa sähköä, vastaavia mahdollisuuksia ei esimerkiksi Kes ki-Euroopassa ole. Se voi olla mei tä kansakuntana yhdistävä ja vah vistava tekijä, Pentti ja Tolppanen päättävät.

Myrsky Energian toimitusjohtaja Matti Pentti ja hankekehitysjohtaja Janne Tolppanen kertovat, että yrityksen fokuksena on kasvattaa Suomen uu siutuvan energian omavaraisuutta voimakkaasti. Sitä varten Myrsky Energia kartoittaa jatkuvasti uusia tuulivoima-alueita.

“

Tuuli on yksi niistä harvoista luonnonvaroista, joita Suomessa on rajattomasti.

Biojätteen energiapotentiaali va ljastetaan hyötykäyttöön

FimusKraftin kehittämä biotekninen prosessi on nopea ja edullinen käsit telytapa, jolla biojätteistä saadaan energiaa sekä sivutuotteena ravinnerikasta lannoitetta.

tannon varmistamiseksi biokaasu esikäsitellään. Biofermentaatiopro sessiimme on liitetty innovatiivi nen tehosteyksikkö, joka mahdol listaa biokaasun 30–50 prosenttia korkeamman energiatehokkuuden kuin perinteinen fermentaatiome netelmä eli anaerobinen mädätys, kertoo FimusKraftin toimitusjoh taja Ahti Koivunen

taavan Koivusen mukaan moneksi: biokaasu voidaan polttaa biokaasu turbiinilla tai -mäntämoottorilla ja generaattorin kautta siitä tehdään sähköä sekä lämpöä.

Sivutuotteena lannoitetta

taa merkittävästi vähemmän hajua, toimitusjohtaja valaisee.

FimusKraftin teknologia on perusperiaatteeltaan hy vin samankaltaista kuin perinteisilläkin biokaasun tuotantolaitteistojen valmistajilla. Fimuskraft kykenee kuitenkin te kemään biokaasua perinteisiä me netelmiä huomattavasti ketteräm min. Yrityksen kehittämä proses si tuottaa biokaasua nopeammin ja enemmän kuin perinteiset anaero biset biofermentorit. Biofermentori on käymisastia, jossa luodaan sää dellyt ympäristöolosuhteet mikro bien kasvulle.

Biokaasun optimaalisen tuo

Lähes kaikesta orgaanisesta jätteestä on biokaasuksi Biokaasun tuotantoprosessissa valmistetaan yleensä biometaania, mutta samassa prosessissa on mah dollista valmistaa myös biovetyä. Yleensä loppuosa kaasusta on hii lidioksidia, kun muut epäpuhtau det on poistettu kaasusta jo jalos tusvaiheen aikana.

Biokaasusekoitus voidaan puh distaa siten, että se on jopa 98-pro senttisesti puhdasta biometaania, jota voidaan syöttää kaasuverk koon, Koivunen kertoo.

Biokaasua voidaan tuottaa oi keastaan kaikesta orgaanisesta jät teestä, aivan muutamaa poikkeus ta lukuunottamatta. Biokaasusta on FimusKraftin teknologiasta vas

Fermentaatioprosessin myötä biojäte muuttuu erittäin ravinteikkaak si massaksi, jossa on korkea nitraat tipitoisuus. Jatkojalostus fermen tointiprosessin jälkeen tuottaa kor kealaatuista sekä kiinteää että nes temäistä biolannoitetta. Tätä pro sessissa syntynyttä lannoitetta voi käyttää esimerkiksi ruoan tuotan toon, viljan tai vihannesten ja kas visten viljelyyn.

Bioenergian lisäksi voidaan tuottaa erilaisia kemiallisia jakeita raaka-aineiksi eri teollisuuden aloil le ja prosessin lopputuotteena saa tava liete on erittäinkin hyvää lan noitetta ja maanparannusainetta, tietenkin vähän riippuen siitä mi kä on ollut biojätteiden alkuperä, Koivunen kertoo.

Joka tapauksessa fermentoi tu jäte, oli se sitten eläinperäistä tai kasviperäistä, on aina ympäris töystävällistä , minkä lisäksi se tuot

Myyntijohtaja Mikael Seppälä kertoo Fimuskraftin laitoksen ole van modulaarinen eli sitä on help po ja nopea laajentaa tarpeiden kas vaessa. Modulaarisen rakenteen an siosta laitosta on helppo ja edullista laajentaa tarpeiden kasvaessa. Lisä moduuleita on nopea lisätä. Jokai nen moduuli tuottaa 30kW sähköä ja 60kW lämpöä sekä ravinteikasta biolannoitetta.

Laitoksen modulaarinen raken ne tekee käyttöönoton nopeaksi asi akkaan asennus- ja käyttöpaikalla. Automatisoitu ja sensoriohjattu lai tos vaatii lisäksi hyvin vähän päivit täistä operointia. Puhutaan noin 15–20 minuutista. Myös kaikki huolto työ voidaan tehdä ulkopuolelta kä sin, jolloin laitoksessa ei ole huolto katkoja, Seppälä selventää. Yhden roska on toisen aarre Myös ylimääräisiltä kuljetuskustan nuksilta vältytään, kun biokaasulai tos sijoitetaan biojätteen tuotanto paikan yhteyteen.

Saamme tällöin loogisuutta lo gistiikasta, Seppälä toteaa.

Laitoksesta hyötyvät kaikki, jot ka käyttävät biotuotteita teollisuu dessaan. Asiakkaita FimusKraft et sii esimerkiksi maataloudesta sekä elintarvike- ja juomateollisuudesta, joissa syntyvä biojätemassa on mah dollisimman homogeenista. Kun ta voitellaan mahdollisimman vähän hukkaa, on tasakoosteinen seos pa rasta energiantuotannon kannalta. Seppälän mukaan biojätteessä on valtava energiapotentiaali, joka vain odottaa valjastamistaan.

Yhden roska on toisen aarre ja meillä kunnioitetaan jätettä raa ka-aineena. Kaltaistamme muu tosvoimaa tarvitaan yhteisen asian hoitamiseksi. Tavoitteenamme on sähköistää biojäteskene, Seppälä päättää.

Kiertotalouden ja cleantech-alan Fimuskraft on nuori yritys, mutta sen innovaatiot ja teknologia ovat jo saaneet merkittävää rahoitusta ja tunnustusta. Yritykselle on myön netty Euroopan komission arvos tettu Seal of Excellence -laatumerk ki. Sertifikaatti tunnustaa innovaa tion laadun ja arvon sekä auttaa ra hoittajia hyödyntämään komission korkealaatuista arviointiprosessia.

FimusKraftin ydinjoukkoon kuuluvat Ahti Koivunen, Auli Koivunen, Stella Siitonen ja Mikael Seppälä vievät biojätteen ilosanomaa eteenpäin.

Puolueeton toimija ohjaa läpi sähköviidakon

väliaikaisesti. Toisaalta poikkeusti lanne vauhdittaa myös siirtymistä vihreämpiin sähköntuotantotapoi hin, mikä on ehdottoman tärkeää huoltovarmuuden ja omavaraisuu den takaamiseksi jatkossa.

Sähkön hankinnassa haasteita tuo monimutkainen tarjonta, sillä markkinoilla on hyvin erilaisia tuot teita, joissa on erilaiset toimituseh dot. Myös hintavaihtelu voi olla hy vinkin suurta. Käytännössä pitäi si olla alan asiantuntija, jos haluai si pysyä ajan tasalla sähkömarkki noiden tilanteesta ja mahdollisista hintariskeistä, kuvailee VENI Ener gian maajohtaja Ilkka Salonen val litsevaa tilannetta.

ki tämä on johtanut siihen, että tar jolla on monin paikoin vain erittäin kalliita sopimuksia.

Sopimus suojaa riskeiltä

Vallitsevassa tilanteessa riskit ovat entistä enemmän siirtymässä säh köyhtiöiden asiakkaiden kannetta viksi. Salonen nostaa erityisesti esil le kulutusriskin. Jos kulutus tai sen profiili poikkeaa ennustetusta, voi sähkön keskihinta olla huomatta vasti ennakoitua korkeampi.

Sähkömarkkinoiden asiantuntijan avulla sähkösopimuksiin saa daan ennustettavuutta, joka säästää yllätyksiltä hinnan heilahdellessa.

Talveen valmistautuvan Eu roopan sähkön jakelussa on huomattavia epävarmuus tekijöitä. Mitään vastaavaa tilan netta ei sähkömarkkinoilla ole ai kaisemmin ollut. Ukrainan sodan seurauksena hintataso on noussut Euroopassa huolestuttavaa vauh tia, sillä maakaasun saatavuuson gelma vaikuttaa voimakkaasti säh kömarkkinoiden tilanteeseen ko

ko Euroopassa. Kalleimman tuo tannon eli kaasulla tuotetun säh kön kustannus määrittää markki nahinnan ja siksi sähkö on nyt eri tyisen kallista.

Suomi on varautunut ener giakriisiin monia muita Euroopan maita paremmin. Vallitsevassa poikkeustilanteessa joudutaan kui tenkin melko varmasti lisäämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä

Ennustettavuus tukee asiakkaan liiketoimintaa Puolueeton sähkömarkkinan asian tuntijayritys VENI Energia varmis taa asiakkailleen mahdollisimman edullisen sähkön hinnan. Käytän nössä tämä tapahtuu tekemällä pit källä aikajänteellä asiakkaille hin nankiinnityksiä silloin, kun mark kinatilanne on suotuisa. Hankintaa hajauttamalla hintariski pienenee, ja sähkön hintaan saadaan ennus tettavuutta.

Tällä hetkellä sähköntoimitta jien saati yksittäisen asiakkaan on hyvin vaikeaa ennustaa sähkömark kinoiden kehittymistä. Sähköntoi mittajat ovat myös lopettaneet tiet tyjen tuotteiden tarjoamisen. Kaik

Vaikka kulutusriskiä ei voida kaan asiakkaalta kokonaan poistaa, VENI Energia varmistaa asiakkail leen sen, että tarjottava sopimus malli täyttää sovitut vaatimukset, on asiakkaan kannalta hyväksyttä vä ja suojaa ylimääräisiltä riskeiltä.

Käymme asiakkaan kanssa ai na yhdessä läpi heidän liiketoi mintamallinsa ja sähkönkulutuk sen tarpeen. Tämän kartoituksen pohjalta teemme asiakaskohtai sen ehdotuksen sopimusmallista. Kun ehdotus on hyväksytty, hoi damme koko sähkösopimuspro sessin kilpailuttamalla hankinta hinnaltaan parhaimmat toimitta jat. Keskeisiä tekijöitä ovat mah dollisimman vakaa hintataso, ris kien hallittavuus ja liiketoiminnan kannalta selkeä budjetoitavuus. Näin asiakkaamme voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ilman huolta holtittomasta sähkön hin nan vaihtelusta, Salonen summaa.

Teollisuuden hukkalä mmöt ovat energ ia n aarrea itta

Kun energian hinta nousee, on hukkalämpöjen talteenotto suurta viisautta. Viisauden lisäksi tarvi taan myös kokemusta, osaamista ja teknologiaa.

Kannustan kaikkia suoma laisia ilmiantamaan piip puja, joista nousee vesihöy ryä, sillä ne ovat aina potentiaalisia hukkalämpökohteita, toteaa nau rahtaen Caligo Industria Oy:n tuore toimitusjohtaja Oskari Salovaara

Sadoilla sahoilla on lämpölaitos, jonka hukkalämpö voidaan hyödyn tää suoraan sahan omiin prosessei hin. Näin sahat säästävät ulkopuoli sen energian tai esimerkiksi uuden isomman kattilan hankintakuluissa.

Caligon ratkaisu sahoille ja teolli suuteen on kondensoivaan tekniik kaan perustuva automatisoitu ko konaisuus. Sen ydin on pesuritorni, jossa on pesuvyöhyke ja lämmön talteenottovyöhyke.

Pesurissa on optimoitu sekä läm mön talteenotto- että pesufunktio. Pesuvyöhyke on aiempia ratkaisu ja pidempi, jolloin pesu kestää pe rinteistä pesuria kauemmin. Niinpä se poistaa hiukkasia entistä tehok kaammin. Pesuri on täyttä terästä, jolloin se on sahaympäristössä tur

vallisempi ratkaisu kuin aiemmat.

Asiakkaat, kuten Keiteleen saha, ovat ottaneet Caligon ratkaisun tyy tyväisenä vastaan.

Kuivuriin integroidun ratkaisun ansiosta Keiteleen ei tarvinnut os taa kuivuri-investoinnin yhteydes sä uutta kattilaa tai suurentaa van haa kattilaa, kun vanhan kattilan perään pistettiin pesuri ja kytket tiin suoraan kuivuriin. Kun kuivuri tuottaa myytävää tuotetta ja ener gia tulee prosessiin ilman merkit täviä polttoaine- tai käyttökustan nuksia, ovat nämä herkullisia rat kaisuja asiakkaillemme.

Tasoittaa lämmön tuotantoa

Caligo tarjoaa patentoimiaan läm pöakkujen käyttöratkaisuja kauko lämpötuotannon piikkien ja tarpeen tasoittamiseen. Sellainen on toteu tettu muun muassa Kankaanpäässä.

Innovatiivista on, että käytäm me samaa lämpöpumppua akuston lataamiseen ja purkamiseen.

Kankaanpäässä toimiva Vatajan

koski Oy saa Caligon kondensoivalla teknologialla energiaa kaukolämpö verkkoonsa Knauffin kipsilevyteh taan hukkalämmöstä. Teho vaihte lee neljän ja kahdeksan megawatin välillä. Lisäksi prosessi kerää 30 000 kuutiota vettä vuosittain, joka voi daan ottaa takaisin kipsilevyteh taan käyttöön. Tällä ratkaisulla pystytään kesäaikaan korvaamaan bioenergialaitoksen kaukolämpö tuotanto. Näin myös poltetaan vä hemmän ja hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät.

Prosessihöyryt johdetaan Caligon prosessiin, jossa niiden lämpö tilaa saadaan kaukolämpöverkolle sopivaksi. Ratkaisuun kuuluvien lämpöakkujen koko on optimoitu lämpöpumpulla, jolla akkujen läm pö siirretään tehokkaasti käyttöön.

Lataamme lämpöakkuja pesurilämpöpumppukombinaatiolla vii si päivää viikossa. Viikonloppuna puramme samalla lämpöpumpul la lämpöä kaukolämpöverkkoon. Samalla, kun nostamme lämpöti laa, ajamme kylmempää vettä ak kuun. Näin akun kapasiteetti on te hokkaammin käytössä. Vaikka akun lämpötilat itsessään eivät ole kor keita, voidaan niitä hyödyntää läm pöpumpun avulla niin, että saam me riittävän korkeita lämpötiloja kaukolämpöverkkoon.

Caligo Industrian toimitusjohtaja Oskari Salovaara kertoo, että yrityksen pesuriratkaisuja on toimitettu Suomen lisäksi myös Ranskaan ja Puolaan.

VENI Energian Milja Kippilä, Kimmo Kauppinen ja Ilkka Salonen kilpailuttavat sähkösopimuksia yrityksille.

teksti jukka nortio kuva suvi elo

EnergyVaasa on Pohjoismaiden

suurin energiaklusteri yli 160 yrityksen voimin.

Energiakriisiä ratkaistaan jo Vaasassa

Ihmelääkettä ilmaston ja energian ongelmiin ei voi kukaan yksin tarjota, mutta yhdessä niiden ratkaiseminen helpottuu. Pohjolan energiapääkaupungissa inves toidaan lähivuosina 1,2 miljardia euroa kaikille puhtaampaan tulevaisuuteen.

Kun painat hissin nap pulaa ja tunnet pai novoiman pehmeän tuuppauksen kehos sasi, tulet tuskin aja telleeksi, että käytit juuri vaasalais ta teknologiaa. Hissin kiihtyminen voisi olla suorastaan raju kokemus, jos taajuusmuuttaja ei taltuttaisi moottorin nykäisyä miellyttävälle voimakkuudelle.

Danfossin taajuusmuuttaja his sin koneiston osana on vain yksi esi merkki energiateknologiasta, joka helpottaa arkea huomaamattomal la tavalla. Yli 90 prosenttia Suomen sähkö- ja automaatiokehityksestä tehdään Vaasan seudulla. Taustal la on alueen pitkä historia vahvana teollisuuden veturina, joka on vä hitellen siirtynyt sähköntuotannos ta yhä vahvemmin teknologian ja

elämänlaatua parantavan puhtaan energian ratkaisuihin.

Mietimme, miten asiat voisi tehdä uudella ja entistä paremmalla tavalla ilman että elämän mukavuu desta täytyy tinkiä. Tässä olennais ta on, että yritysten huippuosaajat pelaavat yhteen sen sijaan että kil pailisivat keskenään, sanoo alueelli sen kehittämisyhtiö Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilla työskentelevä EnergyVaasan viestintä- ja markki nointipäällikkö Kristoffer Jansson

Globaalit tekijät esimerkkinä

Halu tehdä työtä kestävän tulevaisuuden puolesta ja varmistaa sa malla suomalaisyritysten kilpai lukyvyn säilyminen on kaikkien EnergyVaasan 160 yrityksen yhtei nen tavoite. Se on arvopohja, jon ka ne jakavat. Pohjoismaiden suu

EnergyVaasa on viiden miljardin vientitykki

n EnergyVaasa koostuu yhteensä yli 160 yrityksestä, joissa työskentelee noin 12 000 osaajaa.

n Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on viisi miljardia euroa vuodessa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 80 prosenttia.

n Kolmannes kaikesta Suomen energiateknolo giaviennistä on lähtöisin Vaasan seudulta.

n Vahvasti innovaatiohakui nen: tutkimukseen ja kehi tykseen käytetään 200 mil joonaa euroa vuodessa. 60 prosenttia alueella tehdyistä patenteista on puhtaan energian alalta.

n Energiateknologian investoinnit EnergyVaasan alueella ovat vuoteen 2025 mennessä 1,2 miljardia euroa.

Tämän päälle tulevat vielä erikseen akkuteollisuuden investoinnit.

n Vaasan itäpuolella sijait seva GigaVaasa -alue hou kuttelee akkuteollisuuden toimijoita hiilineutraalilla infralla ja raaka-ainevaran tojen läheisyydellä.

n EnergySampo on puoles taan seitsemän globaalin yrityksen ekosysteemi, jossa jaetaan huippuosaamista sekä kehitetään systeemitason toimituskokonai suuksia vihreän siirtymän energiaratkaisuille.

rin energiaklusteri on parhaimmil laan kuin huippuunsa hiottu kone, jonka jokainen osa on lopputulok sen kannalta olennainen. Kun kaik ki osat toimivat oikein, yhdessä ne saavat aikaan enemmän kuin osien sa summan.

Innovaatiotohtori Sari Kola ku vaa yhteistyötä systeemitason on gelmanratkaisuksi, jossa pilottipro jektien avulla löydetään uusia sys teemitason ratkaisuja tuottaa, siir tää ja varastoida energiaa.

Suomalainen vientiteollisuus on vuosikymmeniä rakentanut eri laisia asiakaslähtöisiä toimintamal leja yhdessä. Niiden aikana on ra kennettu luottamusta ja sosiaalista pääomaa, joiden ansiosta yhteiske hittäminen ja innovaatio ovat mah dollisia, Kola valaisee.

Kola johtaa EnergySampo-han

ketta, jossa on mukana seitsemän kansainvälisillä markkinoilla toi mivaa yritystä: ABB, Danfoss, Hi tachi Energy, Vaasan Sähkö, VEO, VNT Management ja Wärtsilä. Nä mä yritykset muodostavat ekosys teemin, jossa innovoidaan ja pilo toidaan rohkeasti hiilineutraaleja energiaratkaisuja.

EnergySampon kumppanit in

vestoivat Suomessa tuotekehityk seen 200 miljoonaa euroa vuodes sa. Yhteisenä tavoitteena on löytää pilottiprojekteja joiden avulla rat kaistaan maailman energiaongel maa ja luodaan uutta liiketoimin taa. Esimerkkeinä ovat esimerkik si vihreään vetyyn liittyvän tekno logian kehitys ja hiilen talteenotto.

Esimerkkejä piloteista ovat H-Flex-E -vedyntuotantolaitos, jon ka tavoite on saada vedystä jous toa uusiutuvan energian markki noille, eli puhdasta energiaa tuuli voimalla myös silloin kun ei tuule, sekä EnergySampoCCU, eli hiilen talteenottojärjestelmä, jonka tuo toksena on synteettistä metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi. Ekosysteemiä orkestroi Teknolo giakeskus Merinova.

Ilmastokriisi ja energian hin nan nousu ovat juuri nyt ajankoh taisia, ylitsepääsemättömiä ongel mia. Niitä täytyy ratkoa osissa, yk si asia kerrallaan. Tästä vetyhank keiden lisäksi GigaVaasa on hieno esimerkki, Kola toteaa.

Puhdasta pohjoismaista osaamista ja omavaraisuutta Tuhannen hehtaarin alue Vaasan itäpuolella on valmiina ottamaan vastaan akkuteollisuuden yrityk set. GigaVaasa on poikkeuksellinen ympäristö, koska se on suunnitel tu ja rakennettu hiilineutraaliksi.

Akkuteollisuuden toimijat tuottavat valtavasti hukkaläm pöä, joka otetaan talteen ja käyte tään lämmitykseen, kertoo Marko Kuokkanen, joka vastaa GigaVaa san myynnistä.

Akkutehtaiden saamiseen Suo meen on ladattu paljon odotuksia, mutta vasta viime vuosina on toden teolla ryhdytty miettimään akku jen valmistuksen ympäristövaiku tuksia. Samalla on käynyt selväk si, että Suomi ei pärjää kilpailussa pelkästään raaka-aineiden tuottaja na, vaan on otettava koko arvoket ju haltuun. GigaVaasa on harppaus kohti tuota tavoitetta.

Tämä on kokonaan uusi toi miala, joka parhaassa tapauksessa työllistää tuhansia ja tuo alueelle miljardeja euroja, sanoo alueellisen kehittämisyhtiö VASEKin kehitys johtaja Riitta Björkenheim

Björkenheim muistuttaa, että Keski-Euroopan kapasiteetti ei rii tä uusiutuvan energian tuotantoon, joten katseet kääntyvät Pohjois maihin. Yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa suomalaisyritysten painoar vo on suurempi, ja energian varas tointiratkaisuilla parannetaan hiili jalanjäljen lisäksi omavaraisuutta.

Vaasa kytkeytyy lauttayhtey den kautta ruotsalaiseen raideverk koon ja siitä Norjaan. Tämän Nor dic Battery Beltin varrelle mahtuu paljon yrityksiä, joilla kaikilla on to

della vahvat ympäristölupaukset, Björkenheim lisää.

Askeleen edellä muita Osana Euroopan tavoitetta olla en simmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, on EU-ko missio kiristämässä akkujen tuotan toon liittyvää lainsäädäntöä. Vuo den 2027 jälkeen markkinoille ei enää saa tulla akkuja, joita ei ole valmistettu riittävän kestävästi ja huolehdittu, että materiaalien jat kokäyttö ja kierrätys ovat kunnossa.

Suomelle se on hyvä uutinen, koska GigaVaasan alue ja sen toimin taperiaatteet on alun perin suunni teltu vastaamaan säännöksiä.

Alueen yrityksistä tulee EU-kel poisia. Eettinen ja kestävä tapa toi mia vaikuttaa myös lupaprosessin sujuvuuteen, ja me autamme luvi tuksen kanssa, Kuokkanen lupaa.

Myös laivojen ja satamien pääs tömääräykset ovat tiukentumassa ja yleinen ilmapiiri suosii ympäris töystävällistä sekä vastuullista toi mintaa. Jansson uskookin yritysten saavan etumatkaa ottamalla käyt töön vaasalaista teknologiaa jo nyt.

Energiatehokkuus on kilpailu valtti ja välttämättömyys tulevai suuden markkinoilla. Vanhat toi mintatavat eivät riitä, vaan on pys tyttävä aitoon vihreään siirtymään, jos aikoo olla mukana vielä kymme nen vuoden päästä.

EnergySampo-hanketta johtava innovaatiotohtori Sari Kola, GigaVaasan myynnistä vastaava Marko Kuokka nen ja EnergyVaasan viestintä- ja markkinointipäällikkö Kristoffer Jansson.

“ Akkuteollisuus voisi työllistää tuhansia ihmisiä ja tuoda miljardeja euroja alueelle.

Lämmitys-

Ulkoistamalla saa lisää turvaa sekä toimitusvarmuutta

Energiamarkkinoiden myllerrys, laitosinvestoinnit sekä alati kiristyvät vaatimukset ovat haastava yhtälö. Yhä useampi yritys päätyykin ulkoistamaan energiapaletin osaavalle kumppanille.

Säh kölämmitysten uusi su k upolvi

Teollisuuden oikeat lämmitysvalinnat säästävät sekä euroja, energiaa että ympäristöä. Karvalakkimalleista on tultu kauas –sähkösaatot edustavat nykyään huipputeknologiaa.

Säästöt voivat olla niin valtavia, että niitä voi olla vaikea uskoa todeksi, kertoo teollisuuden sähkösaatto järjestelmiä kehittävän ja myyvän Planray Oy:n toimitusjohtaja Toni Piirainen

Tehtaiden lämmitysmenetelmissä on suuria eroja: osa tehtaista saattaa vielä tä näkin päivänä lämmetä höyryllä tai varsin vanhakantaisilla sähkölämmityksillä.

Alkeellisin sähköä hyödyntävä tapa läm mönsäätelyyn on mekaaninen eli kapillaa ritermostaatti, Piirainen kertoo.

nologiaa. Tehtaan koosta riippuen voidaan puhua jopa satojen tuhansien eurojen sääs töstä vuosittain, Piirainen valaisee.

Energiamarkkinoiden turbulenssi käy kuluttajien kukkarolle, mut ta on kova haaste myös teolli suusyrityksille. Se pakottaa pa rantamaan omia prosesseja ja energiate hokkuutta, sillä kasvaneita kuluja on vai kea siirtää suoraan myyntihintoihin.

Mittavammat parannukset ja säästöt saattavat vaatia myös kalliita laiteinvestoin teja, varsinkin jos yrityksellä on omaa säh kön- ja lämmöntuotantoa. Selvitettävää riit tää myös ympäristö- ja vastuullisuusseik koihin liittyvässä pykäläviidakossa, muis tuttaa lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja yri tyksille, taloyhtiöille ja omakotitalouksille tarjoavan Loimua Oy:n teknisenä johtajana työskentelevä Juha Puolakka

Teollisuuden energiaratkaisut ovat en tistä monimutkaisempia kokonaisuuksia, ja lisänä ovat jatkuvasti kasvavat vastuulli suusvaatimukset. Tämän paletin hallintaan ja yrityksen kannalta parhaiden ratkaisujen löytämiseen ei välttämättä löydy riittävästi omaa osaamista ja henkilöresursseja. Tällai sessa tilanteessa energiantuotannon ja sii hen liittyvien toimintojen ulkoistaminen voi olla hyvä vaihtoehto varmistaa kokonaisuu denhallinta, Puolakka toteaa.

Lisähaasteena nopeasti muuttuva toimintaympäristö Loimua on toiminut energiamarkkinoilla itsenäisenä yrityksenä pari vuotta. Se myy kaukolämpöä ja maakaasua sekä tarjoaa energian käyttöön liittyviä palveluja kiin teistöille sekä teollisuudelle.

Esimerkiksi prosessiteollisuudelle tarjot tavia palveluja ovat muun muassa lämmön, sähkön ja höyryn tuotanto.

Loimuan tavoitteena on saada oma kau kolämmöntuotanto hiilineutraaliksi vuo teen 2030 mennessä. Uusiutuvien poltto

aineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on nyt noin 90 prosenttia.

Energiankulutuksen optimoinnin ja pie nempien kustannusten lisäksi isona markki naohjurina on ympäristövastuu, joka tuo yri tyksille entistä enemmän kilpailuetua. Siksi niihin liittyviä ratkaisuja ei kannata lykätä liiaksi eteenpäin, Puolakka kertoo.

Energiantuotannon ulkoistaminen osaa valle kumppanille on myös viisasta varau tumista tulevaan, sillä se parantaa yrityksen toiminta- ja huoltovarmuutta.

Etenkin nyt viime aikoina on nähty, että toimintaympäristön muutokset voivat olla hyvinkin nopeita, Puolakka lisää.

Pitkäjänteistä yhteistyötä

Yksi tyypillinen askel uudelle yhteistyölle on esimerkiksi käyttöikänsä päähän tullut ja uusimista kaipaava lämpö- tai kylmälaitos. Loimuan asiantuntijat kartoittavat lähtöti lanteen ja hakevat yrityksen kannalta par haat, energiatehokkaimmat ja vastuullisim mat tuotanto- ja toteutusmallit.

Meiltä löytyy jo valmiiksi tarvittava val mistelu-, projekti- ja hankintaosaaminen. Voimme vastata laitoksen tai koko ener giajärjestelmän elinkaaren aikaisesta suun nittelusta, rakentamisesta, käytöstä, kun nossapidosta, huolloista, polttoaineen han kinnasta sekä tarvittavista viranomaisrapor teista, Puolakka kertoo.

Loimuan asiakkuuksissa korostuu erityi sesti avoin, pitkäjänteinen ja suunnitelmalli nen yhteistyö. Yrityksen tavoitteena on olla ketterä ja tehokas toimija, joka ajattelee aina asiakkaan parasta.

Käytössä Loimualla on muun muassa pil vipohjainen data-alusta, jota voidaan hyö dyntää esimerkiksi raportoinnissa, energi ankäytön optimoinnissa tai vaikkapa jonkin halutun suureen seurannassa.

Mekaaniset termostaatit toimivat piiri kohtaisesti pitkälti oman onnensa nojassa eri puolilla tehdasta. Ne ovat usein epätarkkoja, eivätkä esimerkiksi näy tä paikallisia lämpötilan mittaustuloksia. Lämmi tyksen tilasta ei näin voi saada varmuutta.

Oikeilla lämmitysratkaisuilla on mahdollista parantaa tulosta Analytiikka parantaa myös laitteiden enna koivaa kunnossapitoa. Kun lämmitysjärjes telmässä tapahtuvat viat havaitaan etukä teen, voidaan varaosat tilata ja vaihtaa hy vissä ajoin. Näin prosessia ei tarvitse yksit täisen osan vikaantumisen vuoksi pahim millaan pysäyttää kokonaan.

“

Osassa tehtaita on käytössä myös digitaali sia termostaatteja, mut ta silti niitä ei ole usein kaan kytketty järjestel mään, joka seuraisi nii den toimintaa. Tehdas ta tai prosessin osia saatetaan tästä syystä esimerkiksi lämmittää turhaan, jolloin sekä rahaa että energiaa valuu hukkaan.

Analytiikan avulla saadaan säästöjä Kajaanissa sijaitseva Planray perustettiin vuonna 1992 ajatuksena kehittää keskitet ty ja tehoa säätävä lämmitysjärjestelmä.

Tätä nykyä yrityksen palveluihin kuulu vat sähkösaattokeskukset, yksittäiset säh kösaattosäätimet sekä valvontaohjelmisto, jota tehtaiden operaattorit käyttävät. Lisäk si tarjontaan kuuluu sähkösaattojen analy tiikkapalvelua.

Analytiikan avulla suurenkin tehtaan tuhansista lämmityspiireistä tunnistetaan juuri ne tietyt säästökohteet ja lämmityksiä säädetään sen mukaan. Tämä on huipputek

Modernien sähkösaattojen kysyntä on viime vuosina ollut sel vässä kasvussa. Suomes sa on tehty uusia teolli sia investointeja ja van hoja tuotantolaitoksia on päivitetty. Moderni, ympäristöystävällinen high tech on uuden pol ven insinöörien ja päät täjien mieleen.

Vihreät arvot ja eko logisuus ovat entistä enemmän pinnalla myös teollisten yritysten kes kuudessa, pohtii Piirainen.

Tilastokeskuksen huhtikuussa 2022 jul kaiseman selvityksen mukaan teollisuus ku luttaa suurimman osan eli 43,5 prosenttia Suomessa tuotetusta energiasta. Ilmasto vaikutusta ajatellen alalla tehtävät säästöt eivät ole suinkaan yhdentekeviä.

Näin suuressa mittakaavassa kun vai kutetaan, se oikeasti tuntuu.

Piirainen muistuttaa, että usein proses sin tai liiketoiminnan muuttaminen ekolo giseksi aiheuttaa myös lisäkustannuksia.

Oikeilla lämmitysratkaisuilla on kuiten kin mahdollista parantaa tulosta. En oike astaan keksi parempaa tilannetta kuin se, että yrityksen liiketoiminnassa onnistutaan yhdistämään sekä vihreys että liikevoitto, Piirainen päättää.

Analytiikka parantaa kunnossapitoa.

avulla suurenkin tehtaan lämmityspiireistä

tunnistaa ennakkoon ne, jotka osoittavat merkkejä vikaantumisesta.

pyrkii

löytämään asiakkailleen parhaat,

Vihreät arvot ja ekologisuus ovat entistä enemmän pinnalla myös teollisuudessa.

Hiljaisten kylien rakennukset muuttuvat sähköntuottajiksi

SINNI-hankkeessa on kehitetty energiaratkaisua, jolla parannetaan haja-asutusalueiden elinvoimaa ja lisätään uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa. teksti tuomas i. lehtonen kuva markus torvinen

Viime kuussa päättynyt Oulun yliopiston koor dinoima Modern villa ges Sinnit kylät -hanke eli SINNI selvitti mahdollisuuksia hyödyntää haja-asutusalueiden rakennuskantaa aurinkoenergian tuotannossa. Oulun yliopiston yh dyskuntasuunnittelun professori Tarja Outilan ja energiajärjestelmi en ja ympäristötekniikan professori Eva Pongraczin mukaan hankkeen taustalla on konkreettinen tarve te hostaa erityisesti Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla sijaitse vien rakennusten käyttöä.

Hiljentyneitä kyliä on erityisen runsaasti Rovaniemen seudulla, jo ten hankkeen selvitystyö päätettiin kohdistaa tälle alueelle. Kaksivuo tisessa EAKR-rahoitteisessa hank keessa selvitettiin, millainen säh köntuotantopotentiaali saavute taan, kun kylien olemassa oleva ra kennuskanta, tulevaisuudessa ra kennettavat uudisrakennukset sekä kiinteistöjen pihapiirit hyödynne tään aurinkoenergian tuotannossa.

Alueella on paljon kyliä, joiden rakennuskanta koostuu vähällä käy töllä olevista jälleenrakennuskau den taloista. Aloimme pohtia voisi ko rakennusten katto- ja seinäpin toja sekä kiinteistöjen maa-alueita hyödyntää aurinkoenergian tuotta miseksi lähialueen kiinteistöille ja verkkoon jaettavaksi, Outila kertoo.

Testausta virtuaalisesti SINNI-hanketta lähdettiin edistä mään arkkitehtuurin, vesi-, ener gia- ja ympäristötekniikan sekä maantieteen tutkimusyksikköjen yhteishankkeena. Näin hankkeessa pystyttiin yhdistämään kestävään energiantuotantoon, maankäytön ja rakennusten suunnitteluun sekä geoinformatiikkaan ja maantietee seen liittyvä osaaminen.

Aurinkoenergian laajempaa hyödyntämistä on tarkasteltu huo mioiden sekä olemassa olevat talot että uudiskohteet. Halusimme sel vittää, miten aurinkoenergiaa voi taisiin tuottaa taloudellisesti, kes tävästi ja lainsäädännön mahdol listamien kansalaisten energiayh teisöjen puitteissa, Pongracz sanoo.

Hankkeen tutkimusalueiksi va littiin Rovaniemellä sijaitsevat Si netän, Vanttauskosken ja Vikajär ven kylät, jotka sijaitsevat kantatei den ja voimalinjojen läheisyydes sä ja joiden rakennukset muodos tavat energiantuotannon näkökul masta riittävän yhtenäisiä ryhmiä. Tarkastelussa huomioitiin energi antuotannon potentiaalin ja taloudellisen kannattavuuden ohella,

maankäytön rajoitteet, alueellinen energiankulutus ja energiajärjestel män rakenne sekä energiantuotan toon vaikuttavat tekijät.

Optimaalista aurinkovoimalarat kaisua selvitettiin kylistä tehtyjen virtuaalivoimalamallien avulla.

Simuloitujen mallien avulla pystyimme vertailemaan aurinko

paneelien erilaisia sijoitteluvaihto ehtoja. Lisäksi tutkimme energiayh teisökonsepteja ja niiden vaikutusta kannattavuuteen. Tavoitteena on, että kyläyhteisöt tai energiayhtei söt voisivat jatkossa tehdä päätök sen SINNI-toiminnan aloittamises ta ja kehittää oman energiatuotan tokonseptin. Yhteisö voisi tehdä in vestoinnin yhdessä, vuokrata ener giayhtiöille tilaa paneeliasennuksiin tai tehdä pitkäaikaisia sähkönosto sopimuksia, Pongracz kertoo.

Energiaturva vetovoimana

Tutkittujen kylien rakennuskan nasta noin 30 prosenttia soveltuu

aurinkoenergian tuotantoon. Opti maalisesti sijoitetuilla uudisraken nuksilla kyläyhteisöjen energiatuo tantopotentiaalia voitaisiin lisätä.

Jos kaikille tyhjille tonteille suunniteltaisiin aurinkoenergian tuotantoon optimoidut talot, ky lät voisivat tuottaa neljänneksen vuotuisesta energiatarpeestaan it se, Pongracz toteaa.

Yhteisöllinen energiantuotan tokonsepti toisi uudenlaisia vaih toehtoja kiinteistöjen omistajil le, kuten esimerkiksi perikunnil le. Energiantuotantomahdollisuus voisi lisätä uusien rakennuspaik kojen luovutuksia ja energiatur

va saattaisi houkutella yhteisöön uusia asukkaita. Lisäksi luotetta va energian saatavuus tukisi digi talisaation ja sähköisen liikenteen kehitystä, Outila lisää.

Hankkeessa määritellyn SINNIkylätyypin indikaattoreita ovat kylän rakennuskanta, maankäyt tö, maantieteelliset ominaisuudet ja laskennallinen energiantuotan topotentiaali. Määrittelyn avulla voidaan jatkossa entistä helpom min arvioida kylien soveltuvuut ta aurinkoenergian tuotantoon ja hyödyntää tietoa energiantuotan non, maankäytön ja investointien suunnittelussa.

Raimo Jääskö esittelee paneeleita Rovaniemellä sijaitsevassa Sinetän kylässä, joka

Hii lid ioksidihaasteita ratkotaan suomalaisella tekniikalla

Leijukerrosteknologia tarjoaa ratkaisun moniin vähähiilisen energian tuotannon avainhaastei siin, kuten hiilidioksidin talteenottoon, energian varastointiin ja jätteiden hyödyntämiseen.

sursseihin perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa. Samalla pide tään kuitenkin tiukasti kiinni kun nianhimoisista päästötavoitteista ja vihreästä siirtymästä.

Eurooppalaisten energiamarkki noiden myllerrystä on seurattu tar kasti myös alan teknologiaa ja pal veluja toimittavassa Sumitomo SHI FW:ssä. Yhtiön strategia- ja liiketoi minnan kehitysjohtajana työskente levän Jari Nokelaisen mukaan kehi tys vie kohti paikallisempaa, hajau tetumpaa ja monipuolisempaa ener giantuotantoa, jossa korostuvat re surssitehokkuus ja hiilineutraalius.

löä Suomessa työllistävästä yhtiös tä on vuosien mittaan kasvanut tär keä kumppani teollisuudelle sekä sähkön ja kaukolämmön tuottajille.

Yhtiön suomalaisjuuret ulottuvat 1900-luvun alkuun ja A. Ahlström yhtiöön. Ennen japanilaiskonser ni Sumitomo Heavy Industriesin omistusta se tunnettiin Amec Fos ter Wheeler -nimellä.

Yhtiön tavaramerkkinä on jo 1970-luvulla kehitetty leijukerros teknologia, joka mahdollistaa hy vinkin erilaisten biomassa- ja jäte lajien tehokkaan hyödyntämisen energiantuotannossa.

laisia raaka-ainevirtoja hyödyntävä jätevoimala. Kompaktille ja helpos ti laajennettavalle voimalalle usko taan löytyvän markkinoita etenkin paikallisesta energiantuotannosta. Se on myös yksi hyvä esimerk ki strategisista kumppanuuksista, joita haemme jatkuvasti lisää, No kelainen toteaa.

Hiilidioksidin talteenotossa huimia mahdollisuuksia

selle teräs- ja sementtiteollisuudel le väylän hiilineutraalien tuotteiden valmistukseen. Lisäksi raskas tie liikenne, laivat ja lentokoneet tar vitsevat polttoaineita, jotka eivät perustu fossiilisiin raaka-aineisiin. Sumitomo tekee jatkuvaa partne riyhteistyötä paitsi yritysten myös suomalaisten yliopistojen kanssa.

U krainan sodan myö tä sulkeutuneet kaa suhanat ja huippukal lis sähkö ovat herättä neet koko Euroopan huomaamaan, millaisia riskejä tuontienergiaan liit tyy. Samalla on kirkastunut, mikä merkitys energiaomavaraisuudella ja huoltovarmuudella on koko yh teiskunnan toimivuudelle.

Euroopassa haetaankin nyt kii vaasti korvaavia energialähteitä, joilla lisätä omaa paikallisiin re

Kriisin myötä nämä tavoitteet konkretisoituvat ja vihreän siirty män aikataulut nopeutuvat, mikä suosii uusiutuvaa energiaa. Samal la myös jätteestä tulee entistä tär keämpi raaka-aine ja energianläh de, Nokelainen ennustaa.

Yrityksen tavaramerkkinä leijukerrostekonologia Sumitomo on tässä kohtaa kehityk sen keskiössä. Varkaudessa ja Es poossa toimivasta, liki 400 henki

Siitä on vuosikymmenten saa tossa kasvanut kansainvälinen menestystarina, jota on viety ala ti isompiin teollisiin sovelluksiin.

Uusia sovelluskohteita

Energiaa omissa prosesseissaan tuottavien tehdaskompleksien ohella yhtiön osaaminen taipuu moneen muuhunkin tarpeeseen. Yksi uusimmista aluevaltauksista on vaasalaisen Woima Corporatio nin kehittämä

Tulevina vuosina biomassasta ja jätteestä olisi pelkän polttamisen ja energiantuotannon sijaan pystyttä vä jalostamaan myös korkeamman lisäarvon tuotteita.

Biomassan ja jätteiden sisältä mä hiili ja vety voidaan hyödyntää uusiutuvien kemikaalien ja -polt toaineiden tuotannossa. Sumito mon suunnittelupöydillä kehitet tiin näihin ratkaisuja jo yli 10 vuot ta sitten happi-höyry -kaasutuksen ja hiilidioksidin talteenoton ratkai sujen kautta.

Mahdollisuudet ovat massiiviset, sillä hiilidioksidin talteenotto tar joaa esimerkiksi energiaintensiivi

Yhteisenä urakkana on kehittää globaalisti käyttökelpoisia ratkai suja hiilidioksidin talteenottoon ja vihreän vedyn tuotantoon sekä myös kehittää niille potentiaalisia liiketoimintamalleja.

Vaikka tarvittavaa teknologiaa on ollut tarjolla jo vuosia, ovat mark kinat aukeamassa tiukentuneen EU-regulaation ja päästörajojen myötä vasta nyt.

Eurot ovat kiistatta tärkeä drai veri. Hiilidioksidin päästöhinta EU:ssa on jo niin korkea, että sen talteenotosta on tullut kannatta vaa. Kiinnostus kasvaa teollisuu den ohella myös perinteisissä säh kö- ja kaukolämpölaitoksissa, Sumi tomo SHI FW:n markkinointijohtaja Stefan Nygård tiivistää.

Sumitomon kehitysjohtaja Jari Nokelainen ja markkinointijohtaja Stefan Nygård kertovat, että hiilidioksidin talteenotto tarjoaa väylän hiilineutraalien tuotteiden valmistukseen. Kierrätettyä hiilidioksidia tarvitaan myös erilaisten hiilineutraalien kemikaalien ja polttoaineiden tuotannossa vihreän vedyn ohessa.

Nyk yaika inen öljylämmitys ta kaa energiatehokkuuden

Uusiutuvat polttoaineet yhdessä rinnakkaisten lämmitysratkaisujen kanssa tekevät öljylämmityksestä kilpailukykyisen vaihtoehdon.

tysöljyn uusiutuvaan öljyyn ja teke mällä pannuhuoneessa energiate hokkuutta parantavia toimia. Näin voidaan leikata käyttökustannuksia kymmeniä prosentteja ja vähentää samalla päästöjen määrää merkittä västi. Jo pelkästään polttimen vaih dolla ja säädöllä säästöt voivat olla satoja litroja vuodessa.

perinteisellä lämmitysöljyllä, tote aa Lämmitysenergia yhdistys ry:n toimitusjohtaja Arto Hannula

Uusiutuva polttoöljy valmiste taan kotimaassa ja sitä on saatavil la kaikkialla Suomessa. Uusiutuva lämmitysöljy on 100-prosenttisesti tähteistä ja jätteistä valmistettua.

Suomi on riippuvainen säh kön tuonnista talven ku lutushuippujen aikana. Etenkin nykyisenä poik keusaikana on erityinen ongelma, kun myös tuontimaiden tuotanto kuormittuu paikallisesti. Sähkö lämmitteisessä talossa ollaan täysin

sähköverkostosta riippuvaisia. Sik si öljylämmitys on Suomessa edel leenkin yksi edullisimmista lämmi tystavoista. Sen avulla voidaan es tää sähköverkon tehopiikkejä ko villa pakkasilla.

Öljylämmittäjä voi leikata pääs töjä vaihtamalla fossiilisen lämmi

Öljylämmitysjärjestelmä voi daan päivittää uusiutuvalle läm mitysöljylle sopivaksi, jolloin hiili dioksidipäästöt putoavat käyttäjän kannalta nollaan. Uusiutuva läm mitysöljy palaa myös puhtaammin ja kirkkaammalla liekillä, joten sen energiatehokkuus on parempi kuin

Polttoöljyn säilyvyys on Hannu lan mukaan vähintään samaa luok kaa kuin fossiilisella öljyllä. Koska uusiutuvan polttoöljyn palamiso minaisuudet ovat erinomaiset, ei se myöskään nokea tai pikeä laitteita. Tämä takaa sen, että öljylämmitys laitteisto käynnistyy varmemmin pitkänkin seisonta-ajan jälkeen.

Myös kiinteistökohtaisesti kan nattaa miettiä uusiutuvien ener gioiden hyödyntämistä.

Hybridijärjestelmä on kannattava investointi

Öljylämmityksen rinnalla on mah dollista käyttää esimerkiksi il ma-vesilämpöpumppua ja aurin koenergiaa.

Lämpöpumpun ja öljykattilan yhdistelmällä voidaan tuottaa tar vittava lämmitysenergia aina kus tannustehokkaalla tavalla. Kun jär jestelmään liitetään vielä sopiva au tomatiikka, kiinteistön omistajan ei tarvitse huolehtia lämmönlähteen vaihtamisesta, sillä öljy lähtee auto matiikan avulla tukemaan ilmavesi lämpöpumpun toimintaa, kun kelit painuvat reilusti pakkasen puolel le, Hannula kertoo.

Hän muistuttaa, että hybridi järjestelmän tekeminen olemassa olevan öljylämmityksen rinnalle on myös kuluttajalle kannattavaa, sil lä nettoinvestointi jää pienemmäksi kuin esimerkiksi maalämpöön siir tyminen, jonka rakennuskustan nukset saattavat nousta kymme niin tuhansiin euroihin.

Öljylämmittäjän ei tarvitse myös kään huolehtia väliaikaisista öljyn hinnan heilahteluista, sillä täydel lä säiliöllä pystytään hoitamaan ko ko vuoden lämmitystarve. Hybridi lämmityksessä öljy riittää jopa use ammaksi vuodeksi.

Hybridilämmittäjällä takaisin maksuaikaa ei juurikaan tule, kos ka tarvittavat investoinnitkaan ei vät ole suuria. Kiinteistön omistajan ei tarvitse tehdä esimerkiksi sähkö verkkoon kalliita investointeja sula kekokojen muuttamiseksi. Samalla myös lämmittämisen käyttökustan nukset pienenevät ja lämpö riittää varmuudella kaikissa olosuhteissa.

Hannula toteaa, että kodin läm mittämisessä kannattaa miettiä energiataloudellisuutta aina koko naisuutena. Muutostöiden lisäk si myös öljysäiliön säännöllisellä huollolla ja öljypoltinjärjestelmän kunnostuksella parannetaan ener giatehokkuutta.

Öljylämmityksen energiate hokkuutta voidaan lisätä pienillä kin toimilla, kuten olemassa olevan laitteiston säännöllisellä huoltami sella, nuohouksella sekä polttimen säätämisellä. Lämmitysverkoston säädöillä, esimerkiksi oikealla vir tauksen säädöllä ja toimivilla patte riventtiileillä ja termorstaatilla, on suuri merkitys lämmityskuluissa.

Energiavaraston avulla halpa sähkö saadaan talteen

Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hinnannousu pakottavat pohtimaan uusia energiaratkaisuja. Enicon energiavarastot tarjoavat yhden ratkaisun energiamarkkinoiden muutoksiin.

teksti marjaana tunturi kuva eino ansio

Tamperelaisen Enico Oy:n suunnittelemat ja val mistamat energiavaras tot varastoivat sähköä, kun sähkön hinta on edullinen ja mahdollistavat halvan energi an käytön kalliimman hinnan ai kaan. Energiavarasto voi monissa tapauksissa korvata myös dieselil lä tai kaasulla käyvän varavoimalan ja sitä voi hyödyntää sähkön reser vimarkkinoilla.

Energiavarasto on hiilineutraali

vaihtoehto esimerkiksi rakennus työmailla, sähköverkon korjaus- tai rakennustöissä sekä sähköautojen latauspisteenä. Liittymämuutoksia ei tarvita, sillä varastoon voi ladata sähköä hitaasti pienestä liittymästä ja sen voi purkaa ulos nopeasti suu rempaa tehoa vaativiin tarpeisiin.

Elämme parhaillaan keskellä energiamurrosta, energian hinta ja riittävyys ovat kaikkien huulilla ja huolena. Sen sijaan, että pohdimme tuotannon siirtämistä yöaikaan, on mietittävä, miten saamme edullisen energian talteen käyttöä varten ja miten voimme lisätä päästöttömiä vaihtoehtoja, Enicon toimitusjohta ja Marko Lähteenmäki toteaa.

Latauspiste huvipuistoon ja virtaa linkkimastolle

Enico tarjoaa yhteistyössä Höyry tys Oy:n kanssa yrityksille palvelua, jossa energiavaraston saa käyttöön sä haluamakseen ajaksi ilman omaa investointia.

Höyrytyksellä on pitkä koke mus vastaavasta toiminnasta läm möntuotannossa. Jos kaukolämpö katkeaa, toimitamme asiakkaallem

me varalämpöä 12 tunnin sisällä. Nyt voimme toimittaa asiakkaalle myös energiavaraston vuorokau dessa, Höyrytys Oy:n toimitusjoh taja Risto Nupponen kertoo.

Lähteenmäen esimerkissä Sär känniemen huvipuiston parkki paikalle asennetaan kesäajaksi la tauspiste sähköautoille. Sama Höy rytyksen palveluna tuotettu lataus piste voidaan siirtää talveksi Lap piin laskettelukeskukseen.

Yöaikaisen edullisen sähkön käy tön lisäksi energiavaraston avulla voi tasata kulutuspiikkejä, myydä ylimääräistä sähköä sekä osallistua reservimarkkinoille. Palvelu mah dollistaa myös energiavarastojen kytkemisen rinnakkain ja näin ko koluokan kasvattamisen ilman liit tymämuutoksia, jos asiakkaan ener gian tarve suurenee.

Asiakkainamme on sähköyhti öitä, jotka voivat palvelumme avul la tarjota asiakkailleen nopeasti riit tävän suuren liittymän paikkaan, jossa sellaista ei vielä ole. Esimer kiksi maaseudulla tai haja-asutus alueilla sijaitseviin rakennuskohtei siin, Lähteenmäki kertoo.

Nopeasti liikuteltavia energi avarastoja käytetään myös yhteis kunnan huoltovarmuuden kan nalta kriittisen infran toiminnas sa. Energiavarastolla voidaan taata esimerkiksi linkkiaseman toiminta jopa viikon ajan.

Kohti vihreää muutosta Lähteenmäen mukaan energiava rastojen avulla voidaan tehdä pal jon muutakin kuin ladata talteen halpa sähkö ja myydä sitä. Niiden avulla voitaisiin ratkaista koko ny kyinen energiakriisi ja saada vihreä muutos aikaan.

Jotta visio toteutuu, tarvit semme mukaan kaikki yhteiskun

Varastot ovat välttämättömiä, jotta uusiutuvan energian käyttöä voidaan lisätä.

nan osapuolet, Lähteenmäki toteaa. Yhtenä ratkaisun avaimena on virtuaalivoimalaitos, jollaisen mah dollistamiseen yksi Enicon energi avarasto on juuri lähdössä. Ruotsa laisessa kauppakeskuksessa pian si jaitseva puolen megawatin varas to auttaa tasapainottamaan sähkö verkkoa kuluttamalla sähköä jous tavasti verkon piikkien mukaan.

Kauppakeskuksen lämmitys, jäähdytys sekä ilmastointi joustavat automaattisesti verkon tarpeiden mukaan. Virtuaalivoimalaitoksia lisäämällä sähköverkon tasapaino olisi mahdollista säilyttää helposti.

Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid huolehtii sähköverkon ku lutuksen ja tuotannon tasapainos ta. Myös energiavarastot voivat toi mia taajuusreservinä kuten voima laitokset ja kulutuskohteet.

Energiavarastot ovat välttä mättömiä, jotta uusiutuvan ener gian käytön lisääminen on realis tista niin, että samaan aikaan taa taan sähköverkon toiminta. Aurin ko paistaa vain päivisin ja tuulivoi maa syntyy vain, kun tuulee, Läh teenmäki toteaa.

Enico Oy:n toimitusjohtaja Marko Lähteenmäen ja Höyrytys Oy:n toimitusjohtaja Risto Nupposen mukaan energiavarastoilla on valtava määrä hyödyllisiä käyttömahdollisuuksia.

“

Ota niemessä ra kennetaan kestävää energiayhtei söä

Kiinteistönomistajat hakevat kiivaasti keinoja parantaa energiatehok kuutta. Otaniemessä on löydetty ratkaisuksi lähdelämpö, joka hyödyntää lämmönkierrätystä, aurin koenergiaa ja maalämpöä.

Vuonna 2018 Otaniemen kampusalueelle valmis tunut ja Aalto-yliopis ton taiteiden ja suun nittelun korkeakoulun käytössä oleva Väre on näyttävä ilmestys. Harva kuitenkaan tietää, että mas siivinen kiinteistökompleksi kätkee suojiinsa tekniikkaa, joka auttaa rat komaan monia kiinteistöalan kes keisiä energiahaasteita.

Väreen alla on 74 maalämpökai voa, joita hyödyntää yhdeksän maa lämpöpumppua sisältävä lämmön kierrätyskeskus. Katolla on noin tu hat neliömetriä aurinkopaneeleita. Ihmisten, auringon, valaistuksen ja laitteiden lämmöt kierrätetään tilo jen lämmittämiseen ja loput varas toidaan maahan.

Pitkälti energiaomavaraisen Vä reen energialaskut ovatkin pysy neet hyvin kurissa ja kaukolämpöä on tarvittu vain talven kylmimpi nä pakkasjaksoina, kertoo Aalto-yli opistokiinteistöt Oy:n sisäolosuh deasiantuntija Jesse Nieminen Koko kiinteistön lämpöener gian energiaomavaraisuus on noin 70 prosenttia. Käytännössä kauko lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen ja backupiksi kovim missa kulutuspiikeissä, hän toteaa.

Lähdelämmössä potentiaalia

Otaniemestä kertyneitä oppeja ja kokemuksia voidaankin hyödyn

tää myös muissa kouluissa, raken nuksissa ja kortteleissa, joissa on jäähdytystarvetta.

Kiinteistöjen käytössä synty vien lämpökuormien kierrättämi sessä on paljon parantamisen va raa. Väreessä ne kierrätetään tilo jen lämmittämiseen, kertoo FCG Finnish Consulting Groupin johta va asiantuntija Mika Autiopelto, jo ka on ollut mukana Väre-projektis sa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tavallisessa kerrostaloyhtiös

Itsensä lämmittävä kiinteistö

n Väre on Aalto-yliopiston käytössä oleva, pitkälti energiaomavarainen kiin teistökompleksi.

n Kiinteistössä on muun muassa 74 maalämpökai voa ja noin tuhat neliö metriä aurinkopaneeleita.

n Kiinteistö kierrättää ihmisten, auringon, valais tuksen ja laitteiden lämmöt, joilla tilat lämmitetään ja loput varastoidaan.

n Kiinteistön lämpöener gian energiaomavaraisuus on noin 70 prosenttia.

sä se tarkoittaa huoneilmasta teh tävän lämmöntalteenoton lisäksi kaikkien muidenkin potentiaalis ten lämmönlähteiden seulomista ja hyödyntämistä. Tällaisia kohtei ta voivat olla esimerkiksi talopesu lat, kuivaushuoneet sekä kivijalka kaupan kylmälaitteet, jotka tuotta vat lämpöä.

Samalla pienten purojen peri aatteella voidaan rakentaa myös paikallisia, yhden tai useamman korttelin kokoisia alue-energiarat kaisuja. Tästäkin löytyy esimerkki Otaniemestä, jossa valtaosa Aalto Works-korttelin lämmitys- ja jääh dytysenergiasta tuotetaan lämpö pumpputeknologiaan perustuvan kierrätysjärjestelmän avulla. Tar vittava sähkö on päästötöntä tuu li- ja aurinkoenergiaa.

Aalto Works tukee Espoon kau pungin ja Fortumin yhteistä tavoi tetta saavuttaa hiilineutraali kauko lämpö vuoteen 2029 mennessä de monstroimalla kaukolämpöä ja pai kallista energiaa yhdistäviä hybridi ratkaisuja. Tätä muutosmatkaa kut sutaan nimellä Espoo Clean Heat.

Energiakriisin myötä eurosta on tullut näiden ratkaisujen keskei nen konsultti ja vauhdittaja. Ilmas to lämpenee ja ylimääräistä lämpö energiaa on siten riittämiin. Todel linen läpimurto nähdään kuitenkin vasta, kun matalista lämmönläh

teistä tuotetaan riittävän tehokkaas ti myös sähköä, Autiopelto visioi.

Vauhtia vihreään siirtymään

VTT:llä tutkijana työskentelevän Sergio Mottan mukaan kuluttajis ta, kunnista, laitoksista ja yrityksis tä koostuvilla paikallisilla energia

talisoinnissa jo alan kärkimaita. Ne ovat avaintekijöitä myös energiayh teisöjen rakentamisessa.

Energiayhteisöt ja paikallinen energiantuotanto ovat myös linjas sa Espoon ympäristö- ja vastuulli suusohjeistusten kanssa. Tavoittee na on luoda laajan kumppanuusyh teistyön avulla innovatiivisia, pai kallisia ja kestäviä kaupunkiratkai suja, jotka toimivat hiilineutraali suuden osalta myös globaaleina esi merkkeinä.

yhteisöillä tulee olemaan merkittä vä rooli vihreässä siirtymässä. Kes kiössä ovat kuluttajat, joille energia yhteisöt tarjoavat lisää valinnanva pautta ja paremmat mahdollisuudet määritellä omaa energiankäyttöä.

Hajautettu ja uusiutuva tuotan to kulkevat energiayhteisöissä käsi kädessä, joten tätä kautta ne paran tavat myös energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta, Motta toteaa.

Tutkijan mielestä Suomella olisi hyvät mahdollisuudet nousta alan edelläkävijäksi.

Suomi on viestintäteknolo giassa ja sähköjärjestelmien digi

Haluamme luoda uusia toimin tamalleja ja palveluja uusiutuvan energiantuotannon ja energiate hokkuuden edistämiseksi. Espoon kaupungin kasvihuonekaasupääs töistä yli puolet tulee energiasta. Siksi se on yksi kehittämistyömme kärkiteemoja, kun tähtäämme hii lineutraaliksi vuoteen 2030 men nessä, toteaa kehittämispäällikkö Elina Wanne Espoon kaupungilta.

Vähäpäästöisten energiarat kaisuiden edistäminen on osa Es poon kaupungin Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO:n ja Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin eli RAK KE:n projekteja. Niitä on rahoitet tu Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tuesta.

Kiinteistönhoitaja Emil Tikka L&T:ltä, ACRE:n sisäolosuhdeasiantuntija Jesse Nieminen ja FCG Finnish Consulting Groupin johtava asiantuntija Mika Autiopelto Otaniemessä sijaitsevan Väreen katolla, jonne on sijoitettu aurinkopaneeleita yli tuhannen neliömetrin alueelle.

“Energiakriisin myötä eurosta on tullut ratkaisujen vauhdittaja.