Koulutus 11/2022

Monikielisyys

Kaupunkikehitys

| Koulutus on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 16.11.2022. Painosmäärä 100 000.

OPETUKSEN ja opiskelun tavat ovat olleet viime vuosina muutoksessa peruskouluista yliopistoihin asti. Koronapandemia antoi lopullisen sysäyksen erityisesti digitaaliseen murrokseen ja mullisti opetuksen arjen lähes yhdessä yössä. Keinot toimivan etäopetuksen järjestä miseen piti löytää pikavauhtia.

KORKEAKOULUTUKSEN ydin eli tutkimusperustainen ope tus on edelleen koulutuksen laadun edellytys, mutta keinot ja tavat oppia monipuolistuvat jatkuvasti. Kehittyvät digitaali set opiskelumahdollisuudet helpottavat monessa tilanteessa yksilöllisen opiskelun tarpeita ja opiskelun, työn ja perheelämän tasapainottamista. Ne voivat tarjota myös uuden laisia elämyksiä oppimiseen. Digitaalisten opiskelumah dollisuuksien kehitys palvelee hyvin jatkuvan oppimisen tarpeita. Kun opiskelumahdollisuudet ovat paikasta ja myös ajasta riippumattomia, on helpompi päivittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii.

JOUSTAVIEN opiskelumahdollisuuksien lisäksi opiskelijat tarvitsevat opintoihinsa selkeyttä ja tukea. Digitaalisuuden tuoma murros on konkretisoinut sen, mitä aiemmin ei tarvinnut erikseen sanoittaa: ihminen tarvitsee ihmistä oppiakseen ja kasvaak seen. Yhteisöllisyydestä huolehtiminen ja yhdessä oppimisen välttä mättömyys tulevat nopeasti näkyviin, jos yhteisö siirtyy kokonaan verk koon. Moni uupuu, jos opiskelu on pelkkää luennon tuijottamista ruudulta.

LÄHIOPETUS ja kasvokkain kohtaaminen eivät ole katoamassa. Tulevai suuden korkeakouluopetus hyödyntää kuitenkin yhä enemmän digitaa lisuuden mahdollistamia joustoja. Oppimisympäristöistä tulee yhä monimuotoisempia, ja niissä voidaan ottaa huomioon erilaisten oppijoiden tarpeita. Korkeakoulutuksen opetuksen tulevaisuus luodaan yhdessä tutkien ja pohtien, mikä on mahdollista ja toivottavaa. Yhtä oikeaa tapaa opettaa tai oppia ei ole, vaan sivis tys syntyy yhteisöissä ja kohtaamisissa.

SUOMI ON ollut koulutuksen mallimaa, mutta viime vuosina olemme alkaneet jäädä jälkeen verrokkimaista koulutus tason kehityksessä. Tarvitsemme lisää korkeakoulutettuja osaajia. He ovat avainasemassa ratkoessamme tieteen avulla esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteita tai kehittäessämme varhaiskasvatusta lastemme parhaaksi.

KORKEAKOULUT kartuttavat suomalaista sivistysvarantoa kouluttamalla osaajia yhteiskunnan tarpeisiin. Tarjoamme opiskeluun mahdollisuuden niin korkeakoulututkintoa suo rittavalle kuin työelämän tarpeisiin osaamistaan päivittävälle alanvaihtajalle. On tärkeää kehittää opiskelun edellytyksiä niin, että uuden oppimisen ilo ja väylät oman osaamisen kehittämiseen ovat kaikkien ulottuvilla.

TEKIJÄT | Sisältökoordinaattori Aleksi Pelvas | Visuaalinen koordinointi Noora Typpö | Projektikoordinaattori Jonatan Lausti | Kirjoittajat Ritva-Liisa Sannemann, Saana Lehtinen, Maria Paldanius, Maisa Lampinen, Jonatan Lausti, Tuomas I. Lehtonen, Marja Puustinen | Kuvaajat Kalle Särkkä, Ilkka Koski, Mikko Suutarinen, Anni Hartikainen, Aleksi Lausti, Joona Raevuori, Olli-Pekka Latvala, Tuuli Nikki, Mikko Kuparinen, Anthony Ubaud (kansikuva) | Kannen kuvauspaikka Helsingin yliopisto

Sari Lindblom | Helsingin yliopiston rehtori

K ieltenopetuksen kotipesä

Kielten verkkokoulutuksen uudistaminen alkoi yhden miehen tarpeesta löytää omaa oppimista helpottavia välineitä. Pian idean pohjalta syntyi Reactored, joka tarjoaa kielten verkko-oppimisympäristöä suomalaiseen koulumaailmaan. Uutena aluevaltauksena on koulutusratkaisun tarjoaminen suomen kielen taitoa tarvitsevalle työvoimalle.

teksti ritva-liisa sannemann kuva kalle särkkä

Kun kielten oppiminen tökki sekä koulussa et tä ammattiopinnoissa, Jaakko Vartiainen päät ti tehdä asialle jotakin. Hän kokosi oppimista helpottavia menetelmiä ja opetteli koodaamisen niksit. Var tiainen havaitsi, että omaksumista joudutti oikeinkirjoituksen tunnis tus, joka antoi välittömästi palaut teen virheistä.

Huomasin oppivani nopeas ti ja myös nauttivani opiskelusta.

Innostuin jatkamaan menetelmien suunnittelua eteenpäin, Vartiainen kertoo.

Uuden oppimisympäristön luo misesta kiinnostui myös myyntiä ja markkinointia opiskellut Kari Savolainen. Yhdessä miehet perus tivat Reactoredin vuonna 2015. Sa volainen toimii yrityksen toimitus johtajana ja Vartiainen sen kehittä mispäällikkönä.

Sovellusta testattiin ensin pe ruskoululuokilla Hämeenlinnassa:

kirjoittamista, kuuntelemista, pu humista, näkemistä ja välitöntä pa lautetta yhdistävä oppimismenetel mä sai innostuneen vastaanoton op pilailta. Vuonna 2017 Reactored toi markkinoille ensimmäisen version oppimisympäristöstä.

Tällä hetkellä noin 35 000 käyt täjää yli sadassa koulussa ympäri Suomen harjoittelee vuosittain kie liä Reactoredin avulla. Asiakkaina on peruskouluja, lukioita, ammatti kouluja, ammattikorkeakouluja, ai

kuiskoulutusta ja koulutusyrityksiä, Savolainen listaa.

Valmiita oppimateriaaleja

Selainpohjainen sovellus on suun niteltu toimimaan kaikilla laitteil la. Reactoredissa on valmiina sato ja oppituntipohjia 10 kielelle, ja kai ken kaikkiaan oppimisympäristöstä löytyy tuki 22 kielelle.

Opettaja voi rakentaa kurssi kansioon omia harjoituspaketteja tai käyttää valmiita oppisisältöjä.

Harjoittelu tapahtuu joko luokassa tai kotona. Oppimisen tukena käy tetään päätelaitteeseen mukautu vaa näkymää, säädettävää vastaus tapaa, välitöntä palautetta ja auto maattisia lausuntaesimerkkejä.

Sovellukseen on rakennettu myös oppimisen seuranta. Järjestel mä mittaa harjoittelukertoja, käytet tyä vastaustapaa sekä tehtäväkoh taista aikaa. Opettaja näkee jokai sen oppilaan suoritukset ja voi tukea harjoittelua vaativissa osa-alueissa, Vartiainen tarkentaa.

Lisäksi kokeet, niiden tarkista minen ja arviointi on digitalisoitu. Verkkokoulutuksen tavoitteena on muuttaa ja helpottaa opettajan työ tä. Pedagogisesti laadukasta opetus ta on ollut kehittämässä joukko pal kittuja kieltenopettajia.

Alakohtaista kielikoulutusta

Parin viime vuoden aikana tarve työperäiselle maahanmuutolle ja maahanmuuttajien kielikoulutuk selle on kasvanut. Tämä näkyy ko vana kysyntänä Reactoredissa.

Tarjoamme räätälöityjä kurs sipaketteja yrityksille ja kielikou lutusta järjestäville työvoimapal veluille. Esimerkiksi hoiva-alalle olemme luoneet mallin, jolla kou lutus käynnistetään verkon kautta jo lähtömaassa, Savolainen kertoo.

Hoiva-alan työvoiman kielikou lutuksissa suomen kieltä harjoitte lee yhteistyökumppaneiden kautta tällä hetkellä noin tuhat oppilasta kuukausittain. Oppilaita on muun muassa Filippiineiltä, Vietnamista, Intiasta sekä Uzbekistanista.

Oppisisältöjen luomisessa käy tetään apuna ammattitaitoisia kiel tenopettajia. Opetus räätälöidään yhteistyössä tilaajan kanssa ja ala kohtaisissa tehtävissä tarvittavan sanaston pohjalta. Verkko-opetus tähtää kullakin alalla vaadittavan kielitaitotason saavuttamiseen.

Finsku

auttaa ukrainalaisia

Kesän alussa yhteistyöprojektina julkaistu Finsku-kielikoulutusma teriaali on suunniteltu työelämään tai opiskelemaan tuleville ukraina laisille. Mukana yhteistyössä ja kus tannuksia jakamassa ovat muun muassa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, Yle, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus. Ilmaisella verkko-opetusmateriaa lilla on noin 13 000 käyttäjää.

Reactoredin perustajat Jaakko Vartiainen ja Kari Savolainen helpottavat kieltenopiskelua verkossa toimivalla oppimisympäristöllään.

Karjalan kieltä elvyttämässä

Karjala on suomen lähin sukukieli, mutta silti sen olemassaolosta suomalaisilla on yllättävän vähän tietoa. Itä-Suomen yliopistossa tehtävällä karjalan kielen tutkimuksella on tärkeä rooli vähälle huomiolle jääneen ja uhanalaiseksi luetun vähemmistökielen säilyttämisessä.

teksti saana lehtinen kuvat ilkka koski ja katve-hanke

Suomessa vietetään 27. marraskuuta epäviral lista karjalan kielen päi vää. Juhlapäivä juontaa juurensa 27. marras kuuta vuonna 2009 tehtyyn ase tusmuutokseen, jossa Suomi lisäsi karjalan Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan pii riin. Samalla karjalan kieli ja sen pu hujat saivat ensimmäisen, virallisen tunnustuksen. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että karjalalla olisi Suo messa samanlainen virallisen vä hemmistökielen asema kuin vaik kapa saamen kielillä.

Vaikka karjala tunnustettiin Eu roopassa puhutuksi vähemmistö kieleksi vasta kymmenisen vuotta sitten, sen historia ulottuu vuosi satojen taakse. Itämerensuomalai siin kieliin kuuluva karjala on suo men lähin sukukieli, ja sitä on pu huttu maamme alueella yhtä pit kään kuin suomea.

Suomen itämurteilla ja karja lan kielellä on paljon yhteistä, koska molemmat periytyvät samasta kan takielimuodosta, muinaiskarjalasta, jota puhuttiin Itä-Suomen alueella 1600-luvulle asti, Itä-Suomen yli opiston suomen kielen professori Marjatta Palander taustoittaa.

Koska karjala ja suomen itä murteet muistuttavat läheisesti toisiaan, karjalaa on pidetty suo men murteena. Tämä tutkijoiden kin vielä 1900-luvun puolella hy väksymä ajatus vaikuttaa edelleen suomalaisten käsityksissä, tähden tävät Itä-Suomen yliopistossa väi töskirjaansa valmisteleva nuorem pi tutkija Susanna Tavi sekä tutkijatohtori Milla Uusitupa

Karjalan kielen tutkimus ja ope tus on keskitetty Suomessa Itä-Suo men yliopistoon, jossa on juuri päät tynyt Palanderin johtama tutkimus hanke Muutto ja kielellinen eriyty minen: karjala Tverissä ja Suomes sa eli KATVE-hanke. Vuonna 2018 käynnistyneen, Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen tavoitteena on ollut paitsi tutkia karjalan kieles sä tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä, myös parantaa pienen vähem mistökielen asemaa.

Uhanalaiseksi luettu kieli kahden valtion alueella Karjala on uhanalaiseksi luettu kieli, jolla on Suomessa noin 11 000 pu hujaa. Kun mukaan lasketaan myös kieltä ymmärtävät, luku kasvaa ar viointitavasta riippuen kaksin- tai kolminkertaiseksi. Väestörekisteris sä karjalan on ilmoittanut äidinkie lekseen Suomessa noin 200 henki löä. Suomen lisäksi karjalaa puhu taan Venäjällä, missä karjalankieli siä on viimeisimmän, vuonna 2010 tehdyn väestönlaskennan mukaan noin 26 000.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Niiden ulkopuolel le jäävät esimerkiksi ne suomalaiset ja venäläiset, jotka eivät ole tietoi sia karjalaisesta taustastaan. Myös karjalan kielen tilastoiminen äidin kielenä on haastavaa, sillä kieli lisät tiin Suomen väestörekisteriin vasta muutamia vuosia sitten.

Kieli ei aina siirry ihmiseltä toiselle, joten sellaisia suomalai sia, joilla on karjalaiset sukujuuret esimerkiksi yhden isovanhemman kautta, on paljon enemmän kuin karjalan kielen tilastot näyttävät.

Venäjällä karjalaa puhuvien tarkan määrän selville saamista vaikeut tavat varsinkin väestönlaskentaan liittyvät ongelmat, kertoo Itä-Suo men yliopistossa suomen kielen professorina työskentelevä Helka Riionheimo

Se, minkä tilastot kuitenkin yksi selitteisesti osoittavat, on karjalan kieltä puhuvien henkilöiden mää rän nopea väheneminen.

Karjalankielisten keski-ikä on korkea, mikä on osoitus kielen uhanalaisuudesta. Elvytystyötä siis tar vitaan. Suurin syy karjalan kielen nykytilanteeseen löytyy kielipoliit tisista valinnoista, jotka ovat jättä neet karjalan kahden valtion väliin. Karjalankielisen yhteisön asemaa kuvaa siihen jatkuvasti kohdistu va paine valtakieleen ja -kulttuuriin sulautumisesta. Vaikka karjalankie liset ovat Suomessa saamea ja ro manikieltä puhuvien lisäksi suurin kotoperäinen vähemmistökieliryh mä, karjalaa ei ole kirjattu Suomen perustuslakiin.

Tilaisuudet karjalan kielen käyt tämiseen ovat harvassa, mikä vai keuttaa kielen siirtymistä seuraavil le sukupolville. Ensisijainen paik ka kielen luonnolliseen omaksu miseen on kotona. Virallinen ase ma tukisi kieltä ja antaisi mahdolli suuden opiskella karjalaa koulussa.

Kun Suomeen syntyy lapsi, ympäröivä maailma kasvattaa hä net suomenkieliseksi. Neuvolat, päiväkodit, koulut ja harrastukset toimivat kaikki suomeksi, minkä vuoksi perheiden on raivattava itse tilaa karjalan kielelle. Kielen opet taminen taas vaatii yleensä hyvin edistynyttä ammatillista osaamista,

aihetta pro gradu -tutkielmassaan tarkastellut Tuomo Kondie kuvailee.

Linkki kieliyhteisön ja uuden tutkimuksen välillä Karjalankielisen yhteisön kutistu misesta huolimatta toivoa kielen el vyttämiseksi on vielä jäljellä.

On hyvä huomioida, että kieli yhteisön pienenemisessä ei ole ky se luonnonvoimista vaan kehityk sestä, jonka suunta on mahdollista kääntää, Kondie muistuttaa.

Suunnan kääntämisessä Itä-Suo men yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin oppiaineella on tärkeä rooli. Yliopistolle vuonna 2009 osoitettu karjalan kielen profes suuri on tuonut kielen tutkimus- ja elvytystyöhön siitä aiemmin puut tunutta jatkuvuutta.

Mitä enemmän monelle tunte mattomasta karjalan kielestä saa daan tutkimustietoa, sitä paremmat mahdollisuudet on kirjakielen va kiinnuttamisella ja sanaston luomi sella, Palander painottaa.

Yliopistolla on keskeinen tehtävä toimia linkkinä kieliyhteisön ja tut kijoiden välillä. Itä-Suomen yliopis ton suhteet karjalaiseen kieliyhtei söön ovat tiiviit, ja monet opiskeli jat ja tutkijat ovat itsekin karjalaisia.

Kymmenisen vuotta karjalan kielen opetusta on tarjonnut uu demman sukupolven karjalaisille mahdollisuuden saada kosketusta omaan kieleen ja kulttuuriin akatee misen koulutuksen kautta. Uusilla karjalankielisillä asiantuntijasuku polvilla on valtavan suuri merkitys kieliyhteisön elinvoimaisuudelle ja kieleen liittyvien virhekäsityksien oikomisessa, Kondie sanoo.

KATVE-hankkeen jäsenet tekivät vuosina 2018–2019 kenttätutkimusta Tverin aluella, jossa puhutaan tverinkarjalaa eli yhtä karjalan kielen murteista.

KATVE-hankkeen Susanna Tavi, Helka Riionheimo, Maria Kok ja Marjatta Palander Parppeinvaaran runokylässä Ilomantsissa.

Murteet tarkastelun kohteina

Suomen kotoperäisiin kieliin kuuluva karjala jakautuu muiden kielten tavoin lukui siin eri murteisiin. Päämurteita on nykyisen jaottelun mukaan kaksi –varsinaiskarjala ja livvinkarjala. Itä-Suomen yliopiston toteutta massa, Suomen Akatemian rahoit tamassa hankkeessa Muutto ja kie lellinen eriytyminen: karjala Tve rissä ja Suomessa eli KATVE-hank keessa tarkastelun kohteina ovat kaksi varsinaiskarjalan etelämur teen muotoa, Sisä-Venäjällä pu huttava tverinkarjala ja Suomessa puhuttavat Raja-Karjalan murteet.

Tverinkarjalalla ja Raja-Karjalan murteilla on yhteiset juuret, mut ta kielimuodot ajautuivat eri suun tiin Raja-Karjalan jouduttua Ruot sin vallan alle vuonna 1617. Tällöin merkittävä osa karjalankielisestä, pääosin ortodoksikirkkoon kuulu vasta väestöstä pakeni muun muas sa pakkoluterilaistamisen pelossa Venäjälle. Muuttoliikkeen seurauk sena Sisä-Venäjälle, Tverin alueelle syntyi vahvoja karjalankielisiä yh teisöjä. Raja-Karjalan alue sai puo lestaan uusia asukkaita etelästä ja lännestä. Samalla Tverissä puhuttu karjala alkoi saada entistä enemmän vaikutteita venäjästä, rajakarjalais murteet taas suomesta.

KATVE-hankkeessa etsittiin vas tauksia siihen, miten tverinkarjala ja rajakarjalaismurteet ovat muuttu neet päädyttyään kontaktiin venä jän ja suomen kanssa. Professoreis ta, tutkijatohtoreista, nuoremmas ta tutkijasta ja tutkimusapulaisesta koostuva tutkimusryhmä on kerän nyt aineistoaan muun muassa Tve rin alueelle vuosina 2018 ja 2019 te kemillään kenttäretkillä. Suomes sa puhuttujen Raja-Karjalan mur teiden osalta vertailuaineistona on käytetty aiemmassa tutkimushank keessa koottua Raja-Karjalan kor pusta, joka sisältää litteroituja äänit teitä pääosin 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa puhutusta karjalasta.

Kaksikielisyys tulee tutkimukses sa ilmi murteita muuttavana tekijä nä: erityisesti tverinkarjalaiset ovat olleet jo vuosikymmeniä kaksikie lisiä ja käyttäneet näitä kaksikieli siä resursseja tietyissä yhteyksissä.

– Esimerkiksi venäjä ilmenee kar jalankielisessä keskustelussa nume raaleissa ja partikkeleissa, kertoo Susanna Tavi.

Myös murteiden eriytymisen tun nistamista testattiin hankkeessa. Pa landerin ja Riionheimon mukaan tverinkarjalaiset pystyivät vaivatta ymmärtämään 60 vuotta sitten tal lennettua alueensa murretta, mut ta havaitsivat useita ääntämys- ja sa nastoeroja rajakarjalaisnäytteestä.

Hankkeen jäseniin kuuluvat pro fessori Marjatta Palander, hankkeen johtaja; professori Helka Riionhei mo, senioritutkija; FT Milla Uusitu pa, tutkijatohtori; FT Maria Kok, tut kijatohtori; FM Susanna Tavi, nuo rempi tutkija; FM Tuomo Kondie, tutkimusapulainen ja väitöstutkija Mainzin yliopistossa.

Karjalaisuus kiinnostaa aina lukioikäisestä eläkeläiseen

Mahdollisuudet karjalan kielen ja kulttuurin opiskelemiseen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella karjalaa sivuaineena sekä myös avoimen yli opiston kautta.

tuurin opetusta ainoana yliopisto na Suomessa. Kun karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot lisättiin vuonna 2021 Itä-Suomen avoimen yliopiston maksulliseen opintotar jontaan, yleisöryntäys kaikille avoi mille, monimuoto-opetuksena jär jestettäville kursseille oli valtava.

puheenjohtajan Tuomo Kondien mukaan juuri nyt Suomessa olisi karjalan kielen opetukselle tarvet ta huomattavasti enemmän kuin sil le on kurssitarjontaa.

desta kiinnostunut ihminen, Kon die kuvailee työssään toistuvasti kuulemiaan kokemuksia.

Kirjallisuus tukee oppimista

Karjan kielen puhujatilas tot kertovat karua kiel tä kieliyhteisön piene nemisestä, mutta sa maan aikaan mahdollisuudet tu tustua karjalan kieleen ja kulttuu riin ovat jatkuvasti monipuolisem mat. Kiinnostus karjalaisuutta koh taan näkyy muun muassa sosiaali sessa mediassa, jossa yhä useam pi on aktivoitunut jakamaan tie toa karjalan kielestä ja karjalaises ta identiteetistä. Kasvanut kiinnostus on huomat tu myös Itä-Suomen yliopistossa, joka tarjoaa karjalan kielen ja kult

Avoimen yliopiston kursseille osallistuvien ikäjakauma on hyvin laaja. Nuorimmat osallistujat ovat lukioikäisiä ja vanhimmat eläke läisiä. Opiskelijoiden joukossa on paljon esimerkiksi nykyisten kes ki-ikäisten sukupolveen kuuluvia, jotka ovat karjalan kielen oppimi sessa usein väliin jäänyt sukupolvi, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Maria Kok kertoo.

Isovanhempien käyttökieli halutaan saada takaisin Vaikka Itä-Suomen avoimen yli opiston karjalan kielen ja kulttuu rin kurssit täyttyvät kaikenikäisistä osallistujista, erityisesti nuori suku polvi tahtoo saada yhden sukupol ven yli hypänneen isovanhempien sa käyttökielen takaisin. Karjalaan viitataankin usein isoäidinkielenä.

Karjalan kielen väitöskirjatut kijan ja karjalaisen nuorisojärjes tön Karjalazet Nuoret Suomes –Karjalaiset Nuoret Šuomešša ry:n

Nuoret ovat kuitenkin onnistu neet löytämään toisiaan internetin kautta ja luomaan omaehtoisia ver kostoja. He ovat luoneet myös kie len oppimisen paikkoja ja vertais tukiverkostoja, joissa karjalaisuu desta kiinnostuneet nuoret voivat löytää toisiaan sekä keskustella ym märtävässä ja turvallisessa ympä ristössä, Kondie kertoo.

Kyse ei ole vain kielen oppimises ta vaan identiteetistä, jonka kannal ta muiden karjalaisten kanssa ver kostoituminen on usein silmiä avaa va kokemus.

Moni on luullut pitkään olevan sa maailman viimeinen karjalaisuu

Karjalan kielen yliopisto-opetuk sen ja karjalaisten järjestöjen tar joamien kielikurssien lisäksi teho kas tapa oppia karjalan kieltä on lu kea karjalankielistä kirjallisuutta. Moni suomalaisille tuttu, niin lapsille kuin aikuisille sopiva ro maani on saatavilla myös karjalan kielellä. Käännettyjen teoksien jou kossa ovat muun muassa Tove Jans sonin Muumi-kirjat, Astrid Lindgre nin Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu -sarja, Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira sekä Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa. Vaahte ramäen Eemelin ja Fedja-setä, kissa ja koira -kirjan on karjalaksi kääntä nyt Olga Karlova. Peppi Pitkätossun ja Liisa Ihmemaassa -kirjan kääntäjä on Aleksi Ruuskanen.

Hyvä tapa oppia kieltä on lukea eri kielillä ilmestyneitä teoksia rin nakkain ja vertailla niitä keskenään. Suomalaisille karjalan kieli on yleen sä melko ymmärrettävää, ja siksi verkosta löytyvällä karjalan kielen sanakirjalla – ja esimeriksi karjalaa osaavan kaverin tuella – pääsee jo hyvin alkuun, Kok vinkkaa.

Opi karjalan kielestä ja kulttuurista

n Karjalaisuuteen voi tutustua esimerkiksi ItäSuomen yliopistossa, joka tarjoaa karjalan kielen ja kulttuurin opetusta ainoana yliopistona Suomessa.

n Itä-Suomen yliopistossa opiskelijat voivat opiskella karjalaa sivuaineena, mutta perus- ja aineopinnot voi suorittaa myös avoimen yliopiston kautta.

n Yliopiston tarjonnan ohella karjalaisuuteen on mahdollista tutustua monien eri karjalaisten jär jestöjen toiminnan kautta.

n Lisäksi tehokas tapa oppia kieltä on lukea kar jalankielistä kirjallisuutta, sillä monet suomalaisille tutut teokset löytyvät kar jalan kielelle käännettyinä.

Itä-Suomen yliopistolla karjalan kielen tutkimusta tekevät Maria Kok, Helka Riionheimo, Marjatta Palander ja Susanna Tavi Parppeinvaaran runokylässä, jossa esitellään karjalaisia perinteitä.

“

Moni on pitkään luullut olevansa vihoviimeinen karjalaisuudesta kiinnostunut.

Kielitaito on kannattava sijoitus tulevaisuuteen

Kielitaito on arvokas pää oma globaalissa maail massa. Helsingin kieli lukiossa voi opiskella 13 eri kieltä aina Euroopan kielistä Afrikan ja Aasian kieliin – eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.

teksti maria paldanius kuva mikko suutarinen

Vieraiden kielten opis kelu on turhaa: maail malla pärjää englannil la ja aina voi turvautua Google-kääntäjään. Näin ajattelee aika moni. Asenne näkyy jo perus kouluissa, joissa vieraiden kielten suosio on ollut laskussa. Kansain välistyvässä maailmassa kielitaito on kuitenkin arvokas valttikortti, joka voi avata ovia niin opiskelukuin työelämässäkin. Tähän usko taan Helsingin kielilukiossa, jonka motto kuuluu Kotona maailmalla

Kun osaa useampia kieliä, vaik ka edes vähän, voi tuntea olonsa ko toisaksi missä päin maailmaa tahan sa. Englannintaito ei oikeastaan ole kielitaitoa: sen rinnalle olisi hyvä opiskella ainakin toinen vieras kie li. Ja lukiossa ehtii vielä hyvin aloit taa uusia kieliä, kannustaa Helsingin kielilukion rehtori Sanna Manner

Helsingin kielilukio on kunnalli nen oppilaitos, jolla on pitkät perin teet paitsi Euroopan, myös Aasian ja Afrikan kielten opetuksessa. Tarjol la on peräti 13 eri kieltä: suomi, eng

lanti, ruotsi, saksa, ranska, espanja, italia, latina, venäjä, kiina, arabia, korea ja japani. Kieliä voi opiskella usealla eri tasolla.

Erityisen ylpeitä olemme japa nin kielestä, jossa tarjoamme kaik ki kahdeksan opintojaksoa ainoana lukiona Suomessa. Opettajana toi mii Takae Takanen, jonka äidinkieli on japani. Aloimme opettaa japania kauan ennen kuin siitä tuli trendi.

Myös arabian kielen lukio-opetus alkoi lukiostamme, Manner sanoo.

Helsingin kielilukio koordinoi parai

merkitystä

kaa Aasian ja Afrikan kielten hanket ta yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Japanin kielen asiantuntija na hankkeessa toimii kielilukion ja panin opettaja Takae Takanen, joka on seurannut läheltä japanin kielen suosion kasvua Suomessa. Hän us koo suosion selittyvän nuorten har rastuneisuudella japanilaisen popu laarikulttuurin ilmiöiden, kuten ani men ja mangan saralla.

Ensin animea ja mangaa lue taan englanniksi tai suomeksi, ja sitten syntyy halu lukea niitä alku peräisellä kielellä. Kyse on aidosta kiinnostuksesta Japanin kieltä ja kulttuuria kohtaan, Takanen tietää.

Kielen ja kulttuurin liitto

Koska kielenkäyttö on kulttuuri sidonnaista, myös kielitaidon ke hittyminen vaatii ymmärrystä sii tä kulttuurista, jossa kyseistä kiel tä puhutaan. Helsingin kielilukion arjessa kieli ja kulttuuri punoutu vat yhteen niin ulkomaille suuntau tuvien leirikoulujen, kansainvälis ten vierailijoiden ja projektien kuin erilaisten tapahtumien, kuten kie liviikkojen ja teemapäivien kautta.

Kieli on aina yhteydessä kult tuuriin. Kielitaito lisää ihmisten ja kulttuurien välistä ymmärrystä se kä kasvattaa maailmankansalaisia, joilla on valmiuksia toimia kansain välisissä yhteyksissä. Kielten opis kelu sopii kaikille ja on parhaimmil laan myös hauskaa, kielilukion apu laisrehtori Minna Ankkuri summaa. Kesällä 2023 Helsingin kielilu kio muuttaa uusiin tiloihin lähelle Metropolian ammattikorkeakoulua. Samalla se laajenee 900 opiskelijan kouluksi. Perusasiat eivät kuiten kaan muutu: kielilukio pyrkii ole maan mahdollisimman monipuo linen kielipainotteinen lukio, joka ajaa sydämensä asiaa, eli kielten opetusta. Koulusta löytyy lisäksi esimerkiksi tiede- ja taidepolut.

Kielilukiossa on myös uusi eng lannin- ja suomenkielinen linja, jos sa noin puolet opinnoista suorite taan englanniksi. Linja on varteen otettava vaihtoehto englanninkieli selle IB-lukiolle. Se tähtää suoma laiseen ylioppilastutkintoon, kas vattaa kielitaitoa ja lisää valmiuksia lähteä jatko-opintoihin ulkomaille, Manner vinkkaa.

Yksi erityispiirre on myös se, et tä kielten opetusta tarjotaan pienil lekin ryhmille oppilaiden kieli- tai kulttuuritaustaan katsomatta. Ta voitteena on kasvattaa nuoria, joil la on laaja kielivaranto.

Globaalissa maailmassa hakeu dutaan yhä pienemmällä kynnyk sellä kansainvälisille opintopoluille ja töihin ulkomaille. Siksi on vähän paradoksaalista, että usein hankittu kielitaito on pelkkä englanti. Kieli taidon merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa: se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, Ankkuri toteaa.

Helsingin kielilukion japanin kielen opettaja Takae Takanen uskoo populaarikulttuurin ilmiöiden vaikuttaneen kielen suosion kasvuun.

“

Kielitaidon

ei voi liikaa painottaa: se on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Helsingin yliopistossa opiskelijat pääsevät osaksi pitkää tutkimusperinnettä.

Moderni monikielisyys ulottuu pitkälle

Helsingin yliopis ton humanistinen tiedekunta on tie teenalarakenteel taan ja oppiaine valikoimaltaan monipuolisin tie dekunta Suomessa. Sen sisällä tehdään kansallisesti merkittävää ja globaalilla tasolla korkealaatuis ta tutkimusta taiteiden, kirjallisuu den, historian, filosofian sekä suku puolen-, kulttuurien- ja kielten tut kimuksen parissa.

Humanistisen tiedekunnan opis kelija saa valita useiden koulutusoh jelmien välillä ja rakentaa omannä köisen pää- ja sivuainekokonaisuu den eri osastojen kurssivalikoimas ta 5 800 kanssaopiskelijan seurassa. Kielten tutkimuksen osasto kuu luu tiedekunnan monipuolisimpiin, sillä oppilaitoksen liki 60 tieteen alan joukossa on yli 20 maailman kieltä. Helsingin yliopistossa pää see osaksi pitkää tutkimusperinnet tä sekä laadukasta opetusta harvi naisimmissa kielissä, joita ei muissa kotimaan oppilaitoksissa opeteta.

Miksi kieliä kannattaa opiskella yliopistossa?

Maailmassa on yli 7 000 kieltä, ja niiden puhujista vain noin 25 pro senttia osaa englantia globaalin pohjoisen ulkopuolella. Ilmastokrii sinkin kasvattaman muuttoliikkeen myötä monikielisyys on ajankoh tainen ilmiö Suomessa ja Euroopas sa, mikä korostaa sen tutkimuksen merkitystä. Kielten diversiteetti on tärkeää, jotta monimuotoinen tapa tarkastella maailmaa säilyy:

Kielitaito on kaventunut Suo messa viime vuosikymmenten aika na. Riskinä on samalla maailmanku van kaventuminen, mikäli jatkossa kyetään toimimaan ainostaan ang losaksisen median ja informaation parissa. Jos kielitaidon puitteis sa tarjolla on vain pieni siivu ko ko spektristä, saadun tiedon kriit tinen tarkastelu on vaarassa. Suo malaisen ja anglosaksisen näkökul man ulkopuolelle pääsee opiskele malla sen ulkopuolisia kieliä, Ka zakstanissa Itä-Aasian kielten pa rissa työskentelevä, alkuvuodesta humanistisen tiedekunnan palve lukseen siirtyvä kielitieteilijä Sami Honkasalo tiivistää.

Se, minkä määrittelemme margi naaliksi Suomessa, ei ole sitä vält tämättä globaalilla tasolla. Honka salon mukaan esimerkiksi manda riinikiina on toki vähemmistökie li Suomessa, mutta samalla se on maailman puhutuin kieli ja sen vai kutusalue on oletettua laajempi.

Bangkok on täynnä kiinankielisiä kylttejä, ja merkittäviä kieltä puhu via yhteisöjä löytyy myös esimer kiksi Kazakstanista ja Mauritiuk selta. Tässä valossa Aasian kielten opiskeleminen humanistisessa tie dekunnassa ei ole varattu vain ky seisen maantieteellisen alueen ja sen kielten fiilistelijöille, vaan kou lutusohjelma houkuttelee myös laa jemmin globaalista vaikuttamisesta kiinnostuneita.

Niin ikään Iberian niemimaan kieliä eli portugalia, espanjaa, ka talaania, galegoa tai baskia opiske lemalla ulottuu Eurooppaa pidem mälle, sillä vaikka kielet ovat taus taltaan eurooppalaisia, suurin osa espanjan ja portugalin puhujista

elää maanosan ulkopuolella muun muassa Etelä-Amerikassa.

Kieli tasa-arvoistaa

Moderni monikielisyys ei ole kie litieteilijöiden lokeroitunut tutki muksen kohde, vaan arkipäivän il miö kotimaassammekin. Kansain välisiä osaajia Suomeen houkutel lessa on tyypillistä painottaa, että englannilla pärjää mainiosti eikä suomen kieltä tarvitse opetella. Ta sa-arvoisten työmarkkinoiden kan nalta on hyvä asia, ettei suomen kielen taitoa ai na vaadita. On kuitenkin muistettava, että asuin maansa kieltä osaamatto mat kärsivät usein huo nommista uramahdolli suuksista sekä kapeam masta media- ja kult tuuritarjonnasta. Myös joihinkin sosiaalisiin yh teisöihin voi olla vaikea päästä kun nolla sisään, mikäli ei osaa kieltä.

Kenttätyö on vienyt humanisti sen tiedekunnan Afrikan tutkimuk sen professori Friederike Lüpken muun muassa Etelä-Afrikkaan, Se negaliin, Guineaan ja Maliin, joissa hän tekee tutkimusta kyseisten yh teiskuntien pitkäaikaisesta moni kielisyydestä.

Lüpke muutti kolme vuotta sit ten Suomeen ja opetteli kielen. Hän onkin malliesimerkki siitä, et tei suomen kielen oppiminen ole mahdoton tehtävä. Suomenkieli set itse ovat osasyyllisiä oppimi sen vaikeuttamiseen vaihtamalla matalalla kynnyksellä englantiin

sekä ylläpitämällä puhetta siitä, ettei suomea voi oppia.

Monikielisyyden tutkimuk seen sisältyy kysymyksiä luokas ta ja rodusta sekä siitä, kenellä on oikeus puhua kieltä, kuka kie len omistaa ja millaisia odotuk sia eritaustaisiin puhujiin kohdis tuu. Englanti on yleensä hyväk sytty ja suotavakin kieli monikie lisessä asiantuntijayhteisössä, kun taas alemmasta sosioekonomisesta luokasta olevien maahanmuuttaji

on mahdollisuus oppia suomea maassa ollessaan. Suomen jatku van kansainvälistymisen myötä onkin todennäköistä, että opetuk seen suuntautuvat suomen kielen opiskelijat päätyvät opettamaan suomea muille kuin äidinkielisille.

Kytköksissä yhteiskuntaan Kielten opiskelu yliopistossa eroaa kieliopinnoista esimerkiksi perus koulussa tai lukiossa.

Yliopistossa opinnot ovat mo nialaisia, sillä kielen li säksi opitaan myös sitä koskettavasta kulttuuri alueesta, kielen käytös tä, kääntämisestä ja mo nikielisyyteen liittyvis tä kysymyksistä. Kielen opiskelu on todellisuu dessa hyvin laaja asia kokonaisuus.

selville merkittäviä asioita.

Posion kommenttia havainnol listaa hänen oma monitieteinen tutkimushankkeensa, jossa tutki taan sosiolingvistiikan ja sosiaalipsykologian menetelmin sukupuo len ja seksuaalisen suuntautumisen ja kielenkäytön erojen yhteyksiä Es panjassa ja Meksikossa tarkastele malla, miten puhujan tai ympäröi vän yhteiskunnan sukupuolikäsi tykset ja -normit vaikuttavat tämän tapaan käyttää kieltä.

Monialainen opiskelu vie monipuolisiin työtehtäviin

Posion hanke on loistava esimerkki siitä, kuinka kieliä opiskelemalla voi päästä opintojen aikaisten vaih to-ohjelmien lisäksi tekemään myös alaan liittyvää työtä ulkomailla.

en odotetaan opettelevan suomea. Mikäli kieltä ei opi, sosiaaliset sank tiot ovat tällaisille ryhmille usein ulossulkevia, Lüpke toteaa.

Jotta tasa-arvo toteutuu, mo nikielisyyteen tulisi kannustaa ja puhetapoja siihen liittyen muut taa. Humanistisen tiedekunnan Suomalais-ugrilainen ja pohjois mainen osasto kantaa kortensa ke koon vastaamalla suomen kielen opettamisesta kansainvälisille tut kijoille ja ulkomaalaisille opiskeli joille Helsingin yliopistossa, tiede kunnan vuorovaikutuslingvistiikan professori Salla Kurhila kertoo.

Kurhilan mielestä on tehtävä ra kenteellisia muutoksia, jotta kaikilla

Vaikka opiskelijat pystyvät opintojen aikana etene mään korkealle tasolle myös al keista alkavien kielten opiskelus sa, humanistisessa tiedekunnassa kielten opiskelu on paljon muuta kin kuin kielitaidon kerryttämistä, sanoo humanistisen tiedekunnan iberoromaanisten kielten apulais professori Pekka Posio

Posio kertoo, että kielellä luo daan todellisuutta, ja siten tutki muskysymystä laajentamalla ja syventämällä myös kieliopin tutki muksella on kytköksiä yhteiskun taan. Erilaisia kielenkäyttötilanteita esimerkiksi sosiaalisen kontekstin tai diskurssin kautta tarkastelemal la yhteiskunnasta voidaan saada

Osa kielten opiskelijoista val mistuu joko opettajan tai kääntäjän ammattiin, moni valmistuu asiantuntijatehtäviin suuntautuvaksi generalistiksi. Kaikkia heitä yhdis tää kielien ja kulttuurien hallitse minen sekä kyky ymmärtää merki tyksiä ja ihmisyyden moninaisuut ta. Opintojen aikana humanisti op pii alansa substanssitaitoja, ajatte lemaan analyyttisesti ja kriittisesti, argumentoimaan vakuuttavasti se kä viestimään selkeästi niin kirjal lisesti kuin suullisestikin.

Helsingin yliopiston humanisti sesta tiedekunnasta valmistuva hu manisti työllistyy monenlaisiin eri työtehtäviin, joissa tarvitaan me nestyksekkäästi nykypäivän moni muotoisessa suomalaisessa yhteis kunnassa viestiviä asiantuntijoita.

Humanistisen tiedekunnan iberoromaanisten kielten apulaisprofessori Pekka Posio, vuorovaikutuslingvistiikan professori Salla Kurhila ja Afrikan tutkimuksen professori Friederike Lüpken kertovat, että kielten opiskelu sopii hyvin esimerkiksi niille, joita globaali vaikuttaminen kiinnostaa.

Saksalaisia instituutioita Suomessa

n Goethe-Institut Finnland jakaa tietoa Saksasta ja sen kulttuurista sekä tarjoaa saksan kielen opetusta.

n Kasarmitorilla sijaitseva Saksalainen kirjasto on perustettu vuonna 1881.

n Saksalais-Suomalainen Kauppakamari edistää Saksan ja Suomen välisiä taloussuhteita.

n Helsingin Saksalainen koulu tarjoaa saksankielis tä opetusta ensimmäisestä luokasta lukioon saakka.

n Suomen saksalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan keskus on Saksalainen kirkko Helsingissä.

n FC Germania Helsinki -jalkapallojoukkue toivottaa jäsenikseen ja kannatta jikseen kaikki kansalaisuu teen katsomatta.

Satsaaminen saksan opiskeluun kannattaa

Saksa on EU:n puhutuin kieli, jota yhä harvempi suomalainen osaa. Sekä talouden että politiikan kannalta ratkaisevan kie len opiskelu avaa lukuisia ura- ja opiskelumahdolli suuksia sekä lisää Saksan kulttuurin ymmärrystä.

teksti saana lehtinen kuvat aleksi lausti

Suomalaiset opiskelevat entistä vähemmän kieliä. Pienissä kunnissa englan ti on usein ainoa peruskou lujen ja lukioiden opintotarjontaan kuuluva vieras kieli, mutta englan tia harvinaisempien kielien suosio laskee myös Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Muutos näkyy vahvasti suoma laisten saksan kielen osaamisessa. Samaan aikaan Saksa on Euroopan suurin talousmaa ja Suomen tärkein kauppakumppani, jonka kieltä pu huu äidinkielenään yli 100 miljoo naa ihmistä. Suomalaisille Saksa on muun muassa suosittu opiskelija vaihtokohde: tuhannet suomalaiset korkeakoulu-opiskelijat aloittavat vuosittain vaihto-opinnot Saksassa.

Suhde toimii myös toisin päin. Suo mi on tärkeä kohdemaa saksalai sille vaihto-opiskelijoille, minkä lisäksi saksalaiset muodostavat Suomen toisiksi suurimman mat kailijaryhmän.

Suomella ja Saksalla on tii viit suhteet niin politiikan, talou den kuin kulttuurin näkökulmas ta. Jaamme samat intressit ja haas teet, minkä lisäksi Suomen liittymi nen Natoon tulee lähentämään mei tä entisestään, kertoo Saksan Suo men-suurlähettiläs Konrad Arz von Straussenburg

Helsingin Kampissa sijaitsevan Goethe-Institut Finnlandin ansiosta saksan kielen opiskelun voi aloittaa minkä ikäisenä ja missä päin Suo mea tahansa. Kielikursseja sekä vi rallisesti tunnustettuja kielitutkin toja A1-tasolta C2-tasolle tarjoavan instituutin kurssivalikoimasta mer kittävä osa järjestetään lähiopetuk sen lisäksi verkossa.

Aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, korostaa GoetheInstitut Finnlandin kieliosaston johtaja Ulrike Eichstädt

ulkomaille asti, sillä saksan kieli on keskeinen kilpailuetu myös Suo messa toimivissa, saksalaislähtöi sissä yrityksissä.

Suomalaisyritysten liikevaihto Saksassa oli viime vuonna 60,7 miljardia euroa. Tämä vastaa nel jäsosaa Suomen BKT:sta. Kielitaito on edellytys, kun suomalaisen yri tyksen tavoitteena on laajentaa lii

ketoimintaansa Saksaan.

Saksassa voi tehdä ostoksia eng lanniksi, mutta myyminen tapah tuu aina saksaksi, Arz von Straus senburg summaa maan bisneskult tuurin yleisen lainalaisuuden.

Arz von Straussenburgin ja Eichstädtin mukaan uran ei kuitenkaan tarvitse – eikä kuulu – olla ainoa mo tivaattori saksan kielen opiskelulle.

Kyse on pitkälti tunteista ja niis tä yksilöllisistä seikoista, jotka sy tyttävät kiinnostuksen uuden kie len oppimiseen. Tämä innostus voi alkaa esimerkiksi harrastuksesta tai ihmissuhteesta, Eichstädt sanoo.

Moni suomalainen saattaa jännit tää uuden kielen opiskelun aloitta mista. Saksa on kuitenkin suomalai sille turvallinen valinta, sillä lähes jokaisen suomalaisen osaamat eng lanti ja ruotsi antavat kielen oppi miselle vahvan pohjan.

Keskeinen saksan oppimista hel pottava seikka on myös täydellisyy den tavoittelun unohtaminen.

Oppimisen kannalta tärkeintä on aloittaa jostain – ja löytää roh keus puhumiseen, Arz von Straus senburg ja Eichstädt kannustavat.

Ura

ei ole

motivaattori saksan kielen opiskeluun Saksa tunnetaan lukuisista liiketoi minta- ja opiskelumahdollisuuksis taan, ja saksan kielen opiskelu on kin tehokas tapa uusien uravaihto ehtojen avaamiseen. Uuden uran perässä ei tarvitse matkustaa aina

ainoa

Goethe-Institut Finnlandissa saksaa voi opiskella sekä ryhmässä että yksityistunneilla. Tarjolla on myös yrityksille suunnattuja kursseja.

Saksan Suomen-suurlähettiläs Konrad Arz von Straussenburg kannustaa saksan kielestä kiinnostuneita unohtamaan täydelllisyyden tavoittelun, sillä oppimisen kannalta tärkeintä on rohkaistua puhumaan kieltä.

Kansainvälinen ympäristö tukee yksilöllisyyttä

Erilaisuus on arkipäivää

Helsingin kansainvälises sä koulussa. Siksi koulu sopiikin erinomaisesti yksilöllistä tukea opiske luunsa tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin.

elämään omanlaisiaan haasteita. Siksi pelkkä laadukas opetus ei rii tä, vaan tarvitaan myös erityistä huolenpitoa, taustoittaa rehtori Kathleen Naglee koulun poikkeuk sellista oppilasprofiilia.

luomien verkostoitumismahdolli suuksien lisäksi perheitä kiehtoo tyypillisesti myös koulun yksilölli syyttä korostava opetus sekä osal listamista, haastamista ja inklusii visuutta korostava toimintatapa.

Kun työ vie perheen ulko maille, lapsen lämpimästi vastaanottava, erilaisia kulttuureita laajasti ymmärtävä koulu tukee parhaimmillaan ko ko perheen kotiutumista ja luo lä pi elämän mukana kulkevia muis toja. Uuteen ympäristöön sopeu tumisessa oppilaiden tukeminen ja yhteenkuuluvuuden kokemuk sen rakentaminen ovat keskiössä myös englanninkielisiä IB-ohjel mia 4–19-vuotiaille lapsille ja nuo rille tarjoavan, Helsingin Ruoholah dessa sijaitsevan Helsingin kansain välisen koulun toiminnassa.

Moni oppilaistamme on tottu nut muuttamaan uuteen maahan 2–3 vuoden välein, ja osalle tämä on jopa viides tai kuudes koulu. Liikku va elämäntyyli luo lasten ja nuorten

60-vuotisjuhlavuottaan viettävä Helsingin kansainvälinen koulu on perustettu alun perin diplomaatti perheiden tarpeisiin. Koulun ava rakatseinen ilmapiiri ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimi nen ovat Nagleen mukaan hyödyk si myös muille lapsille ja nuorille, ja oppilaiden tällä hetkellä edustaman yli 50 kansallisuuden joukossa on myös suomalaisperheiden lapsia.

Koki lapsi tai nuori ulkopuoli suutta ihonvärinsä tai vaikkapa sa teenkaaritaustansa takia, meillä hän saa tuntea itsensä tervetulleeksi.

Lämmin ilmapiiri taustalla

Kansainvälisyyttä kohtaan lisään tynyt kiinnostus näkyy koulussa pitkinä jonotuslistoina. Tällä het kellä paikkoja on vapaana lähinnä alakoulussa. Yhtenä syynä suosiolle voidaan nähdä koulun erottuva ta pa valita oppilaansa: muista alueen englanninkielisistä kouluista poi keten peruskouluun pääsee ilman pääsykokeita ja aiempaa englannin kielen osaamista.

Kansainvälisen ympäristön ja sen

Koulumme oppilailla on taval lista enemmän mahdollisuuksia johtajuuteen ja vastuunottamiseen. Esimerkki tästä on oppilaskunta, jo ka osallistuu koulun päätöksente koon, ei ainoastaan harjoittele sitä. Viimeksi oppilaat valitsivat koulul lemme inklusiivisuuskonsultin.

Kauttaaltaan remontoitu Helsin gin kansainvälinen koulu erottuu joukosta myös värikkäillä opetusti loillaan ja tilojen joustavalla käytöl lä. Lähes koko koulurakennus tai puu tarvittaessa opetuskäyttöön.

Ajatuksenamme on, että oppi mista tapahtuu kaikkialla koulussa.

Tuloksien mukaan oppimista tapahtuu: koulun oppilaita päätyy säännöllisesti Harvardin kaltaisiin huippuyliopistoihin. Lisäksi sillä on ainoana Suomessa New England As sociation of Schools and Colleges:in eli NEASC:n antama akkreditointi.

Lasten ja nuorten tukeminen ja lämpimän ilmapiirin vaaliminen ovat prioriteettilistamme ensim mäisellä sijalla, ja opiskelu vasta sen jälkeen, sillä oppimista ei tapahdu ilman ensimmäistä, Naglee toteaa.

Oppilaitos toimii tulkkina työn ja osaajan välillä

koulutuksen perässä saapuvia ja ulkomaisia opiskelijaryhmiä.

Turvatakseen opiskelijoiden työl listymisen samalla vastaten yritys ten yksilöllisiin tarpeisiin, Tredun opinnot räätälöidään suoraan työ elämään sopiviksi. Opinnot voivat muodostua kokonaisesta tutkinnos ta, tutkinnonosista tai niiden yhdis telmistä. Tarpeisiin vastataan myös englanninkielisillä koulutuksilla.

Toimintamme päämääränä on opiskelijan työllistyminen opinto jensa jälkeen ja se, että yritys pää see tutustuttamaan opiskelijat suo raan alansa erityisosaamisen pariin, kertoo Tredun yrityskoordinaattori Sami Heikkilä.

Vuoropuhelulla on iso rooli

Heikkilä painottaakin molemmin puolisen vuorovaikutuksen merki tystä. Kun yritys kertoo tarpeistaan, voidaan opiskelukokonaisuutta rää tälöidä onnistuneemmin, mikä hyö dyttää kaikkia osapuolia.

tuvaa oppimista. Opettajat ohjaa vat opintojen edistymistä työnan tajakäynneillä, jotka vahvistavat yhteistyön tiiviyttä ja toimivuutta.

Tredun toinen olennainen rooli on vieraskielisen työvoiman kou luttaminen suomenkieliseen työ ympäristöön.

Useilla aloilla, kuten teollisuu dessa, kiinteistö- ja sote-alalla, osaa japulan kasvaessa ulkomaisen työ voiman tarve on nousussa. Tredu osaltaan mahdollistaa sen, että vie raskieliset saavat vahvan koulutuk sen ja työssäoppimisen, jotta edel lytykset toimia Suomessa ovat ole massa. Koulutusta annetaan oppi laitoksessa tai osana rekrytointia.

Tärkeässä roolissa on myös kieli koulutus. Työelämässä osaajille kai vataan usein suomen kielen perus teita ja joskus tarvitaan myös alan omaa sanastoa. Ratkaisuna toimivat tällöin eri tasoiset kielikoulutukset.

Pirkanmaalla sijaitsevan ammatillisen oppilaitok sen Tredun tavoitteena on toimia tulkkina työ elämän ja ammatillisen osaajan välillä.

Työelämä elää vahvaa mur rosta, joka luo uusia tarpei ta yrityksille. Tarvitaan no peasti tuoretta työvoimaa, joka voi daan kouluttaa yritysten yksilölli siin tarpeisiin. Tarve on toisaalta myös nykyisen henkilökunnan uu delleenkouluttamiseen sekä osaa misen kehittämiseen. Kotimaiset työmarkkinat eivät aina riitä, vaan tarvitaan kansainvälisiä osaajia,

mikä vaatii alalle perehdyttämisen lisäksi kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on tunnistanut työ elämätarpeen muutoksen ja kehit tänyt toimintaansa vastaamaan sii hen. Tredun opiskelijat ovat taus taltaan hyvin erilaisia: nuoria ja ai kuisia, työelämässä olevia ja sinne valmistautuvia, Suomessa jo olevia maahanmuuttajia, maahan työn tai

Heikkilä nostaa esimerkkinä yri tysyhteistyön Kiillon kanssa. Kiilto tarjoaa ajankohtaista tietoa toimin nastaan opettajille muun muassa oppilaitosvierailuilla sekä keskus teluiden ja työpaikkaohjauksen yh teydessä. Näin opettajat tunnista vat yrityksen tarpeet ja opiskeli jat saavat selkeän kuvan työnanta jasta. Avoimen vuoropuhelun an siosta Tredusta lähtee useiden eri koulutusalojen opiskelijoita Kiillol le suorittamaan työpaikalla tapah

Suomen pitovoimatekijöitä pi tää kehittää – ulkomailta tulleiden opiskelijoiden tulee nähdä Suomi houkuttelevana vaihtoehtona, ker too Tredun koulutusviennin kehit tämispäällikkö Tellervo Tarko

Ammattikoulussa merkittävin oppiminen tapahtuu aina työpai kalla, jossa opiskelija saa toden nettua oppimiskykynsä ja taitonsa käytännön kautta. Tämä on erityi sen tärkeää vieraskielisille opiske lijoille, joille työssäoppimisen mal li tarjoaa suoran tilaisuuden päästä kiinni suomalaiseen työelämään.

Helsingin kansainvälisen koulun rehtori Kathleen Naglee kertoo, että koulu ei edellytä englannin kielen osaamista eikä järjestä pääsykokeita.

teksti saana lehtinen kuva joona raevuori

Tredun opiskelijoiden joukossa kielten ja kulttuurien kirjo on vahvasti läsnä arjessa. Opiskelijat puhuvat yhteensä 77 eri äidinkieltä sekä edustavat 98 eri kansalaisuutta.

Oulu törmäyttää rohkeasti

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 valittu Oulu haluaa kulttuurin ja teknologian yhteistyöstä pysyvän osan kaupunkikehitystä. Oulun yliopiston 6Glippulaivahanke tuo ohjelmaan uusia kulttuurin kokemisen tapoja ja taidemuotoja.

teksti saana lehtinen kuvat mikko törmänen ja techart

Oululla on pitkä his toria teknologia- ja koulutuskaupunkina: erityisesti langat toman teknologian tutkimuksesta tunnetusta Oulun yliopistosta on ponnahtanut maail malle lukuisia innovaatioita ja huip puosaajia. Samaan aikaan kaupun ki kukkii myös luovuudesta, mikä tarjoaa asukkaille ja satunnaisille

vierailijoille monipuoliset mahdol lisuudet niin kulttuurin kokemi seen ja tekemiseen kuin sen opis kelemiseen. Pohjois-Suomen kult tuurielämän keskus tunnetaan kui tenkin edelleen pääosin teknologia maineestaan.

Oulussa asuvia ja täällä vierai levia haastatellessamme on selvin nyt, että yksi keskeisimmistä vah vuuksistamme, kulttuuri, jää usein

piiloon katukuvassa, Oulun kau pungin TechArt-hankkeen projek tipäällikkö Olli Rantala toteaa.

Nyt Euroopan kulttuuripääkau pungiksi vuodelle 2026 valittu Oulu pyrkii tekemään kulttuurista ja tek nologiasta entistä näkyvämpää ja kaikille saavutettavampaa kaupun gin arjessa. Kulttuuripääkaupunki vuoden teemana on teknologiaa ja kulttuuria törmäyttävä kulttuuri-

ilmastonmuutos, jonka ytimessä on alueelta jo löytyvän maailmanluo kan osaamisen valjastaminen kau pungin haasteiden taklaamiseen.

Kulttuurin ja teknologian yhteis työ on otettu Oulussa osaksi muun muassa yksinäisyyden, nuoriso työttömyyden ja globaalin ilmas tokriisin torjumista.

Tavoitteena on paremmin voi va, yhteisöllisempi ja elinvoimai sempi alue, tiivistää kulttuuripää kaupunkivuotta varten perustetun Oulu2026-säätiön tuottajana työs kentelevä Asta Salomaa

Jatkuvuuden luomista Kulttuurin ja teknologian yhteen törmäyttämistä ei kehitetä ainoas

taan Oulussa. Kulttuuripääkau punkivuotta valmistelevassa Ou lu2026-hankkeessa on mukana yhteensä 34 Pohjois-Suomen kau punkia ja kuntaa.

Yhden tavan uusien ratkaisu jen kokeilemiseen ja eri toimijoi den väliseen yhteistyöhön tarjoaa Oulun kaupungin TechArt-hanke, jossa teknologia toimii saavutet tavamman kulttuurin mahdollis tajana. Ekosysteemiyhteistyötä pilotoiva hanke on tuonut Oulun alueelle monipuolisen kirjon di gitaalisia kokeiluja aina LUMO-va lofestivaalista kulttuurien välistä vuorovaikutusta vahvistavaan Sa tuseinään saakka.

Oulun pääkirjastossa viime ke

Hanna Holappa, Zuojia Peng ja Hadi Mir viihtyvät Oulussa, joka tunnetaan innovatiivisena teknologia- ja koulutuskaupunkina, jonka keskeisiin vahvuuksiin kuuluu myös kulttuuri.

kulttuuria ja teknologiaa

Tervetuloa Oulun yliopistoon

n Oulun yliopisto mahdol listaa opintojen yhdistele misen eri tieteenaloilta. Joustavuutta painottava yliopistokoulutus antaa mukautumiskykyä muut tuvan maailman luomiin haasteisiin.

n Kevään 2023 yhteis haussa ja avoimen väylän haussa on tarjolla yhteensä yli 70 tutkinto-ohjelmaa kahdeksalta alalta:

Humanistiset tieteet ICT-alat Kasvatusalat ja psykologia Kauppatieteet Luonnontieteet Lääketieteet Tekniikan alat ja arkkitehtuuri Terveys-ja hyvinvointialat

n Oulun yliopisto tukee jatkuvaa oppimista tarjoamalla täydennyskoulutuk sia työuran eri vaiheisiin ja uusiin alkuihin.

n Opiskeluun voi tutustua matalalla kynnyksellä Avoimen yliopiston kurs seilla, joiden kautta voi aueta väylä myös tutkintoopiskeluun.

mahdollista tehdä myös luovia sisäl töjä hyödyntämällä, Rantala sanoo. Ihmisten internet rakentaa saavutettavaa kulttuuria

Oulun päämääränä on tarjota vähin tään 70 prosenttia kulttuuripääkau punkivuoden ohjelmasta myös digi taalisessa muodossa. Luvassa ei ole pelkkää tapahtumien striimausta, vaan perinteisten ratkaisujen rin nalle on tarkoitus tuoda laaja kirjo vuorovaikutteisempia vaihtoehtoja.

Uraauurtavia ratkaisuja kehite tään parhaillaan Oulun yliopistos sa. Avainasemassa on hyppy langat toman teknologian seuraavaan ai kakauteen.

Oulun yliopisto käynnisti 6G-tutkimuksen vuonna 2018 en simmäisenä tutkimuslaitoksena maailmassa, langattomaan tieto liikennetekniikkaan erikoistunut professori Ari Pouttu taustoittaa.

kin tuottamisessa sekä peli- ja elo kuvataiteessa on jo nyt suuri. Te koäly ja digitaaliteknologia tulevat synnyttämään täysin uusia taide muotoja samalla tavalla kuin va lokuva ja elokuva tekivät. Toisin kuin tallenteet, ne voivat olla laa jasti osallistavia ja monin eri ker roksin kaupungin laajuisia.

Moni uuden teknologian mah dollistama, vielä kaukaiselta vai kuttava ratkaisu voi olla arkea Ou lun kulttuuripääkaupunkivuotena 2026. Paljon on mahdollista jo nyt, siitä esimerkkinä on Oulun yliopis ton kampuksen oma 6G-testiverk ko, joka rakentaa fyysisen kampu salueen rinnalle digitaalista maail maa, MetaCityä. Vastaavanlainen digitaalinen malli voidaan rakentaa nykyosaamisella Oulu2026-alueen muodostavasta 34 kunnasta.

Hyvinvointia yhteistyöllä

sänä esillä ollut interaktiivinen Sa tuseinä toi MusicFairyTales Oy:n tuottamat musiikkisadut oululais ten saataville useilla kielillä samaan aikaan. TechArt lisäsi valikoimaan Oulun murteella ja ukrainan kielellä toteutetut versiot suomalaista kult tuuria esittelevästä Maaria Taivaan laulaja -sadusta, Rantala kertoo. Oulun kulttuuripääkaupunki vuoteen kiinteästi liittyvän hank keen tavoitteena on suomalaisten ja kansainvälisten osaajien houkutte leminen Oulun alueelle. Tässä tär keässä roolissa on uusien liiketoi minta- ja työllistymismahdollisuuk sien luominen sekä monitieteisen Oulun yliopiston tarjoamat valmiu det eri tutkimusalojen yhdistelemi

seen. Esimerkiksi lääketieteen opis kelija voi yhdistää opintoihinsa ter veysteknologiaa, kasvatustieteili jä taas täydentää tutkintoaan oppi misteknologian kursseilla.

Vaikka kulttuuri-ilmastonmuu tos on osa Oulun kulttuuripääkau punkivuotta, haluamme saada ai kaan pitkäjänteistä toimintaa ja pysyviä vaikutuksia. Alueelle töi hin jäävät ammattilaiset ovat kes keinen osa jatkuvuuden luomista, Salomaa painottaa.

Salomaa on itsekin esimerkki Ouluun muuttaneesta ja kaupun kiin jääneestä osaajasta. Hän muut ti Helsingistä Ouluun kymmenen vuotta sitten saatuaan opiskelu paikan Oulun yliopiston musiikki-

kasvatuksen pääaineesta. Salo maan oli tarkoitus viihtyä uudes sa kotikaupungissaan vuoden ver ran, mutta ajatukset paluumuutos ta unohtuivat ensimmäisenä opis keluvuotena.

Yhtäkkiä olinkin jo valmistunut ja sitten työelämässä, luonnonlä heiseen ja asumiskustannuksiltaan kohtuulliseen Ouluun nopeasti ty kästynyt Salomaa kertoo.

Teknologian ja kulttuurin yh teistyö luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia myös kaupungin vahvuuksien viestimiseen ja tule vaisuuden osaajien tavoittamiseen.

Oulun yliopisto tekee jo nyt pal jon työtä houkutellakseen kaupun kiin huippututkijoita. Tätä työtä on

Ihmisten internetiksi kutsuttu 6G voi kaventaa merkittävästi vir tuaalisen ja paikan päällä fyysises ti koettavan kulttuurielämyksen vä listä eroa. Erilaiset näyttöteknolo giat tekevät puolestaan mahdolli seksi uudenlaisia kokemisen tapoja ja fyysisestä tilasta mallinnetun di gitaalisen kaksosen ansiosta tapah tumia voi seurata virtuaalisesti mis tä kuvakulmasta tahansa.

Jatkuvasti etenevä digitalisaatio monipuolistaa myös kulttuuritar jontaa ja taiteen esittämisen tapoja.

Kun langattomat verkot ja inter net saadaan viivekontrolloitua, esi merkiksi sinfoniaorkesterin jäsen ten soitto voidaan yhdistää toisiin sa, vaikka orkesterin jäsenet ovat eri puolilla maailmaa, Pouttu kertoo.

Uusia tekemisen ja kokemisen ta poja korostaa myös tulevaisuuden tutkija Risto Linturi.

Digitaalitekniikan rooli musii

Kaikki Oulu2026:ssa mukana ole vat toimijat ovat sitoutuneet nou dattamaan YK:n kestävän kehityk sen tavoitteita. Oulu2026-hankkeen tärkeän tavoitteen, kulttuurin ihmi sille ja ympäristölle tuomien hyvin vointivaikutusten, selvittämiseen tarvitaan edistyksellisiä mittaus tekniikoita. Oulun yliopiston rooli korostuukin kulttuuripääkaupunki vuoden hankkeessa myös luotetta van tiedon ja uusien mittaustekno logioiden mahdollistajana.

Yhdessä tekeminen ei rajaudu kuitenkaan alueen tutkimuslaitos ten ja kuntien tekemään yhteistyö hön, vaan ideoita otetaan vastaan myös Oulu2026-alueen asukkailta.

Lisäksi asukkaiden kädenjälki tulee näkymään kulttuuripääkau punkivuoden ohjelmatuotannossa: ohjelmaan on parhaillaan käynnis sä avoin haku, johon kuka tahansa saa osallistua.

Kuvassa tekoäly DALL-E 2:n tuottama näkemys kulttuurin digitalisaatiosta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksesta.

Jy väsk ylä vetää puoleensa opiskelijoita ympäri Suomea

Jyväskylän keskustassa lähes joka kolmas vas taantulija on opiskelija. Avoimessa ja aktiivisessa kaupungissa opiskelijan arki on sujuvaa.

tapahtumia – vaihtoehtoja riittää. Suomen liikuntapääkaupunkina lii kuntapaikkojen valikoima on Jyväs kylässä suuri. Kaupunkiympäristös tä pääsee nopeasti luonnon keskelle ihastelemaan kansallismaisemaa.

Jyväskylän yliopiston ja lukio- ja ammatillista koulutusta järjestävän Gradian ainutlaatuinen EduFutu ra-yhteistyö mahdollistaa opintojen tekemisen ristiin oppilaitosten vä lillä lähes 200 opintojaksossa.

Neljä korkeakoulua, opis toja sekä lukio- ja am matillista koulutusta. Yli 40 000 opiskelijaa. Jyväskylä vetää puoleensa opis kelijoita ympäri Suomea ja on yk si maan suosituimmista opiskelija kaupungeista.

Kasvava Jyväskylä tiivistyy kom paktiin ja eläväiseen keskustaan, jossa kaikki on lähellä. Asuminen on edullista ja erityisesti aamu-uni set iloitsevat oppilaitosten keskei sestä sijainnista. Opiskelijan elämä on turvallista ja kätevää, mutta tar jolla on myös innostavaa tekemis tä. Harrastustoimintaa, kulttuuria,

Koska opiskelijoita on Jyväsky lässä runsaasti suhteessa asukaslu kuun, opiskelijatapahtumat ovat nä kyvä osa katukuvaa. Fuksitapahtu mat lukuvuoden alkaessa, haalari pukuiset approilijat Kauppakadul la ja virkistävät ulkoilutapahtumat ovat kaikki omiaan luomaan yhtei söllisyyttä opiskelijoiden keskuu dessa, kertoo Jyväskylän ammatti korkeakoulussa restonomitutkintoa englanninkielisessä ohjelmassa suo rittava Janna Alasuvanto

Jyväskylässä on yhtä monta mahdollisuutta verkostoitua kuin opiskelijoitakin ja oman yhteisönsä voi löytää opintojen, tapahtumien tai harrastuksen parista.

Opintoja yli oppiaine- ja oppilaitosrajojen

Jyväskylässä koulutusvaihtoehtoja on paljon ja kurssivalikoima laaja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun,

Parasta opinnoissa Jyväsky län yliopistossa on se, että opinto ja voi täydentää itseään kiinnosta villa kursseilla myös pääaineen ul kopuolelta. Itse olen ottanut tietoja ohjelmistotekniikan sivuaineeksi psykologiaa, kertoo yliopisto-opis kelija Anna-Sofia Paavonen

Tieto- ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmassa diplomi-in sinööriksi opiskelevat saavat mais tiaisen alan oikeista töistä esimer kiksi ohjelmoidessaan käyttöliitty

miä ja pelejä osana opintojaan. Käy tännönläheisyyttä ja valinnanvapa utta arvostaa myös Alasuvanto, joka kertoo, että AMK-opinnoissa pääsee mukaan projekteihin jo opintojen alkuvaiheessa, ja opintopolusta saa suunnitella itsensä näköisen.

Myös työharjoittelujen kohdal la kannustetaan kokeilemaan. Ala suvanto oli ensin harjoittelussa lei rintäalueen vastaanotossa ja aikoo seuraavaksi tutustua työelämään markkinointialalla.

Koska työelämässä kohdatut vaatimukset muuttuvat jatkuvas ti, monialaisuudesta on valtavasti hyötyä opintojen jälkeenkin, Paa vonen täsmentää.

Kannustavassa ilmapiirissä löytää uusia ulottuvuuksia

Emmi Minkkinen on taustaltaan merkonomi, joka päätyi myöhem min vaihtamaan alaa. Hän opiske li Jyväskylässä ensin valokuvaajan ammattitutkinnon vuonna 2017 ja jatkoi opintojaan valokuvaajames tariksi valmistuen media-alan eri koisammattitutkinnosta 2020.

Hakeuduin opintoihin äitiysva

paan aikana syventääkseni valoku vausharrastustani. Tavoitteenani ei ollut täysipäiväinen yrittäjyys, mut ta opintojen edetessä huomasin töi tä riittävän. Irtisanouduin työstä ni toisella alalla, hankin studion, ja nyt työskentelen Suomen Kulttuu rirahaston puolen vuoden taiteili ja-apurahalla oman valokuvapro jektin parissa, Minkkinen kertoo. Gradiassa opinnot valmistavat työelämään. Valokuvayrittäjyys vaatii taitoa yhdistää luovuus yrit täjän jämptiyteen ja asiakaspalve luhenkiseen bisnesajatteluun – siksi käytännön vinkit alakohtaisen toi mintaympäristön ymmärtämiseksi ovat osa opintoja.

Opettajien tuki on alati läsnä. Kannustavassa ja rennossa ilmapii rissä on helppoa olla luova ja löy tää omasta ilmaisusta uusia ulottu vuuksia. Tekniikan ja alan erityis piirteiden lisäksi opintojen aikana oppii paljon myös itsestään, mikä tukee menestymistä valokuvaajana myös valmistumisen jälkeen työelä mässä, Minkkinen jatkaa.

Yliopisto-opiskelija Anna-Sofia Paavonen, valokuvaajaksi valmistunut Emmi Minkkinen ja restonomiopiskelija Janna Alasuvanto kehuvat Jyväskylän yhteisöllisyyttä yli oppilaitosrajojen.

Innostavia kokemuksia teknologiasta

STEAM Turku -hanke tarjoaa lapsille ja nuorille elämyksiä tieteen ja teknologian saralta. Tavoitteena on lisätä luonnontieteen ja teknologia-alan opintojen vetovoimaa sekä innostaa nuoria niiden pariin.

STEAM Turku on hankeko konaisuus, joka tarjoaa in nostavia tiede- ja teknolo giakokemuksia turkulaisil le sekä lähikunnissa asuville lapsil le ja nuorille. Hanke rakentaa yhte näistä opinpolkua päiväkodista ai na toiselle asteelle ja korkeakouluo pintoihin saakka.

Turun kaupungin STEAM-koor dinaattori Nina Branderin sekä pro jektitoimiston päällikkönä työsken televän Matti Mäkelän mukaan hankkeen tavoitteena on vahvis taa luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoimaa sekä innostaa nuo ria alan opintojen pariin.

Hankkeella myös kehitetään kau pungin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden, paikallis ten korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä luodaan uusia pedagogisia in novaatioita ja oppimisympäristöjä.

STEAM-hankkeeseen linkittyy esi merkiksi Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -projekti, jos sa korkeakoulu- ja lukio-opiskeli jat kehittävät Auranjoen rantaan

sijoittuvaa lisätyn todellisuuden op pimisympäristöä.

STEAM Turku -hankkeen taus talla on Turun kaupungin, alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n solmima Teknologiakam pus -sopimus, jonka tavoitteena on lisätä tekniikan alan koulutustar jontaa ja tutkimusta. Korkeakoulut pyrkivät lisäämään tekniikan kan didaattien, diplomi-insinöörien, in sinöörien, YAMK-insinöörien ja me renkulun ammattilaisten koulutta mista. Kaupungin roolina on tukea kampuksen toimintaa. STEAM Tur ku -hankkeessa vuodesta 2019 läh tien kehitetty lasten ja nuorten tie de- ja teknologiapolku on tärkeä osa tätä tukea, Mäkelä kertoo.

Yhtenäinen opinpolku

Turun ohella myös monet muut kaupungit järjestävät lapsille ja nuorille teknologiaan ja tieteeseen liittyvää toimintaa. STEAM Turku -hankkeessa ainutlaatuista on kui tenkin se, että yhtenäinen opin polku jatkuu keskeytymättömänä aina varhaiskasvatuksesta toiselle

asteelle ja jopa korkeakouluihin asti. STEAM-polut nimittäin tarjo avat nuorille suoria väyliä korkea kouluopintoihin.

Ainutlaatuista hankkeessa on myös toiminnan laajuus niin oppi sisältöjen kuin osallistujamäärien kin suhteen; oppilaitos- ja koulutus asterajat ylittävään STEAM-toimin

taan osallistuu vuosittain noin 10 000 lasta ja nuorta. Hanketoimintaa koordinoivat puolestaan koulutetut STEAM-koordinaattorit.

Kaikkea STEAM-toimintaa yh distää konkreettinen ja kokeileva tekeminen sekä ilmiöpohjaisuus. Jokainen lapsi ja nuori on tervetul lut mukaan. Innostuminen syntyy siitä, että lapset pääsevät aidosti nä kemään ja kokemaan asioita. Toi minnassa olennaisen tärkeää on li sätä lasten uskallusta kokeilla uusia asioita. Välillä on lupa myös epäon nistua, Brander sanoo.

Toiminnan vaikutukset näkyvät hakijamäärissä STEAM-toimintaan kuuluu päivä kotien ja koulujen arkeen helposti tuotavia oppimistuokioita, erillisiä STEAM-kursseja, tapahtumia, työ pajoja, yritysvierailuja ja kilpailuja. Esimerkiksi päiväkotien käyttöön on ideoitu tehtävämateriaaleja si sältäviä tiedekasseja.

Peruskoululaiset voivat osallistua Lasten AMK:n ja Lasten yliopiston kursseille. Lisäksi he pääsevät rat komaan kestävän kehityksen haas teita STEAM Junior -kisassa. Toisen asteen opiskelijoille on puolestaan tarjolla muun muassa konepajatyö hön ja robotiikkaan perehdyttäviä STEAM-kursseja. Innokkaimmat pääsevät testaamaan osaamistaan Taitaja-kilpailussa, Tiedeolympia

laisissa ja Beyond 2030 -kisassa. STEAM-toiminnassa koros tuu toisilta oppiminen. Esimerkik si ammattikorkeakouluopiskelijat ovat vetäneet Turun viidesluokka laisille Lasten AMK:ssa työpajoja ja Kerttulin IT-lukiolaisten järjes tämissä työpajoissa lapset pääsi vät tekemään digitaalisia ranneko ruja, Brander kertoo.

Vaikka STEAM-hanke on toimi nut vasta muutaman vuoden ajan, ovat sen positiiviset vaikutukset jo selvästi nähtävissä.

Paikallisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen teknolo gia-alojen vetovoimaisuus on sel keästi kasvanut. Esimerkiksi Turun yliopisto on noussut diplomi-in sinöörikoulutuksen vetovoimassa toiseksi heti Aalto-yliopiston jäl keen, Brander toteaa.

STEAM Turku -hankkeen toteu tuksesta vastaa Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen palve lukokonaisuus, mutta se linkittyy osaksi koko kaupungin elinkeino politiikkaa. Hankkeen perusrahoi tuksesta vastaavat Turun kaupun gin toimijat. Hankekokonaisuuteen linkittyy 18 kokonaan tai osittain erillistä projektia, joissa rahoitta jina on kaupunkiorganisaation ul kopuolisia toimijoita, kuten muun muassa Euroopan sosiaali- ja alue kehitysrahastot, Opetushallitus se kä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teknologia- ja tiedeopetukseen pohjautuvasta STEAM Turku -hankkeesta tekee ainutlaatuisen sen yhtenäinen opinpolku, joka jatkuu keskeytyksettä varhaiskasvatuksesta jopa korkeakouluihin asti.

STEAM Turku -hankkeessa on vuodesta 2019 lähtien kehitetty lasten ja nuorten tiede- ja teknologiapolkua, jonka toiminnan ytimessä on konkreettinen ja kokeileva tekeminen sekä ilmiöpohjaisuus.

teksti tuomas i . lehtonen kuvat suvi laine

Vähittäiskaupan mestariksi yliopiston täsmäkoulutuksella

tulevaisuuden asiakaskokemus esi merkiksi lisätystä todellisuudesta eli AR-teknologiasta? Vai stimuloi daanko asiakkaan aisteja vaikkapa houkuttelevilla tuoksuilla?

Tulevaisuuden vähittäis kaupan työntekijä hal litsee monikanavaisen liiketoiminnan eli verk ko- ja kivijalkakaupan lainalaisuu det. Hänellä on kansainvälinen ote asioihin, hän tuntee digitalisaation vaikutukset, ottaa huomioon kestä vän kehityksen vaatimukset ja ajat telee strategisesti.

Tämä kaikki sisältyy Itä-Suomen yliopiston Kansainvälinen vähit täiskauppa -opintokokonaisuuteen, joka on Suomessa uusi aluevaltaus. Suuntautumisvaihtoehto sai alkun sa, kun itäsuomalaiset yrittäjät huo masivat, että niiden tarvitsemia vä hittäiskaupan osaajia ei valmistu oppilaitoksistamme. Viesti kulki Itä-Suomen yliopiston kauppatie teiden laitokselle – ja nyt laitoksen johtaja, professori Saara Julkunen johtaa ensimmäistä vuotta toimivaa koulutuskokonaisuutta. Sieltä val mistuvien kauppatieteiden kandi daattien osaaminen tuo huikean li sän vähittäiskaupan alalle.

Kansainvälinen vähittäiskaup pa ja kuluttajien käyttäytyminen ovat murroksessa, ja ilmiö on glo baali. Osaamisvaatimukset muuttu vat esimerkiksi siksi, että kuluttajat ja yritykset asioivat verkkokaupassa selvästi aiempaa enemmän. Muual la Euroopassa ja Pohjoismaissakin yliopistokoulutus on yhä useammin vastannut näihin muutostarpeisiin, ja nyt se onnistuu myös meillä, Julkunen kertoo.

Kivijalkakaupan tulevaisuus on yksi avainasioista

Itä-Suomen ylipiston projektitutkija Markus Raatikainen on ollut suun nittelemassa opintokokonaisuutta ja opettaa digitaalista transformaa tiota. Käsite viittaa muutoksiin, joi ta digitaalisuus tuo vähittäiskaupan yrityksiin.

Koulutamme osaajia, jotka tun nistavat uusien digiratkaisujen laa jat heijastukset asiakkaiden koke muksiin, tavaroiden toimitusketjui hin, liiketoimintamalleihin ja -pro sesseihin sekä henkilöstöön. Teem me näistä teemoista myös tutki musta, Raatikainen sanoo.

Yksi ajankohtainen kysymys alal la on nyt se, mikä houkuttelisi asi akkaat tulevaisuudessa yhtä lail la kivijalkakauppoihin kuin verk ko-ostoksille. Raatikainen uskoo, että personoidut ostokokemukset tulevat yhä vahvemmin myös ki vijalkakauppaan – samaan tapaan kuin algoritmit nyt tarjoavat meille verkossa tuotteita hakuhistoriam me perusteella. Olennaiseksi nou see esimerkiksi, miten asiakas sitou tuu kauppaan ja sen brändeihin sekä

mihin some-yhteisöihin hän liittyy.

On kiinnostavaa olla vaikut tamassa siihen, miten perinteiset kivijalkamyymälät pysyvät osana asiakaspolkua. Saatamme nähdä lähitulevaisuudessa, kuinka tek nologisilla ratkaisuilla tuotetaan asiakkaille elämyksiä ja yhteisölli syyden kokemuksia. Rakentuuko

Työmahdollisuudet ovat monipuoliset ja rajattomat Itä-Suomen yliopiston koulutuksel la on tiivis yhteys työelämään. Jo kaisella oppiaineen luennolla vie railee asiantuntijoita yrityksistä. Yritykset myös tarjoavat harjoitte lupaikkoja, ja yhteistyökumppa neista koostuva aktiivinen ohjaus ryhmä osallistuu opintojen jatku

vaan kehittämiseen.

Kumppaneidemme ansiosta tiedämme ajantasaisesti, mitä vä hittäiskaupassa tapahtuu kotimaas sa ja maailmalla. Opiskelijat pääse vät peilaamaan yrityksiin, mikä hei tä kiinnostaa ja miten he haluavat suuntautua. Ja kansainvälinen yh teistyömme on tietysti vilkasta, professori Julkunen kertoo.

Opinnoissa yhdistyvät johtami sen, markkinoinnin, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan sekä vähittäiskaupan osaaminen. Tutuk si tulee ketjuliiketoiminta sekä päi vittäistavarakauppaan, autoiluun,

vaatekauppaan, retkeilyyn, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvä kaupan käynnin todellisuus.

Työmahdollisuudet ovat ra jattomat. Opiskelijamme saattavat päätyä esimerkiksi kauppiasural le, myymälä- ja markkinointipääl liköiksi, digitaalisen markkinoin nin tehtäviin tai logistiikkapuolelle.

Itä-Suomen yliopiston kansain välisen vähittäiskaupan 60 pisteen aineopintokokonaisuuden voi suo rittaa joko tutkintona tai täyden nyskoulutuksena avoimessa yli opistossa, jolloin siitä voi valita myös yksittäisiä kursseja.

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen vähittäis kaupan oppiaine on ensimmäinen suomalainen yliopistotason täsmäkoulutus alan osaajiksi aikoville.

teksti marja puustinen kuva shutterstock

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa kansainvälisen vähittäiskaupan osaamista tarjoamalla alaan perehdyttävän opintokokonaisuuden.