Tulevaisuus 10/22

Leijonan ja paperitiikerin erottaa rohkeista arvovalinnoista

OLEN LAPSUUDESTANI alkaen uskonut ylpeästi Suomen kansainväliseen maineeseen ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian, rauhan sekä oikeusvaltioperiaatteiden edistäjänä. Viimeisen vuoden aikana suo malainen ihmisoikeuspolitiikka on kuitenkin herättänyt minussa hyvin ristiriitaisia tunteita maahanmuuttajataustaani liittyen.

KUN SOMALIASSA puhkesi aikanaan sisällissota, pakenimme perheeni kanssa Suomeen sodan jaloista. Siitä alkaen olen nähnyt ja kuullut päivittäin maailman kärsimyksistä, joille ympäröivän yhteiskunnan mukaan ei kuitenkaan ole ollut juuri mitään tehtävissä. Minut kasvatettiin malliin, jossa ainoa keino ihmisoikeuksien puolustamiseen on käydä rauhallista dialogia osapuolten välillä – ilman vakavia vaa timuksia tai pakotteiden uhkaa.

VUOSIEN AJAN länsimaiset päättäjät ovat matkustaneet kauppaneuvotteluihin kansanmurhista syytettyjen val tionpäämiesten luokse ja osallistuneet ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneiden valtioiden urheilujuhliin. Vuosien ajan he ovat väistelleet ihmisoikeuskysymysten tuottamaa oman tunnontuskaa ja perustelleet toimintaansa rakentavan dialogin pelastavalla voimalla.

DIALOGIMALLIIN KASVATETTU sukupolvi on sittemmin saanut Ukrainan sodan myötä huomata, että läntisen maailman aiempi kyvyttö

Puurakentamisen uudet globaalit mahdollisuudet

Suomalaiset startupit Palonot ja Fiberwood haluavat kirittää puurakentamisen globaalia kilpailukykyä.

tä, Palonotin tutkimus- ja kehitys johtaja Jari Kukkonen kertoo.

Markkinoilla on jo Palonotin in novatiivisilla tuotteilla palosuojat tuja puutuotteita ja akustiikkapa neeleita. Seuraavaksi tuotteistuk sessa on ulkoverhouslauta, joka on supisuomalaista kuusta, täysin huoltovapaa ja maalattavissa.

tunut hiilidioksidia. Pääraaka-aine on suurelta osin mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista, joita hyö dynnetään toistaiseksi vähän.

myys puuttua vääryyksiin ei ole johtunut resurssien tai mahdollisuuksien puutteesta — vaan tahtotilasta. Emme jatkossa voi uskottavasti perus tella kyvyttömyyttämme puuttua Iranin, Kiinan ja Qatarin kaltaisten valtioiden ihmisoikeusrikoksiin, kun samaan aikaan toisaalla ojennamme Venäjän kaltaisia ihmisoikeusrikollisia pakotteilla ja eristämisellä — jopa omasta elintasostamme luopumalla.

OIKEUSVALTIO- JA IHMISOIKEUSPERIAATTEITA Euroo passa rikkovien valtioiden vastuuseen asettaminen on oikea polku, jota meidän tulisi kulkea rohkeasti myös Euroopan ulkopuolella. Se vaatii meiltä kuitenkin vahvuutta tehdä vaikeita arvovalintoja sekä ennen kaikkea kykyä tunnistaa omaan toimintaamme liittyviä epäkohtia: yhteistyö ilman ihmisoikeusvelvoitteita ja konkreettisia seuraamuksia vain vahvistaa sortajien valta-asemaa.

SUOMI ON viimeisen vuoden aikana saanut arvokasta kan sainvälistä mediahuomiota ja poliittista vaikutusvaltaa, minkä lisäksi se on YK:n ihmisoikeusneuvoston tuore jäsen. Suo mella on siis tulevaisuudessa vahvat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, ettei läntinen ihmisoikeuspolitiikka jää vain paperitii keriksi talousfoorumien alaviitteisiin. Tulevaisuuden maailma tarvitsee meiltä rohkeutta — ja uskon sitä meistä myös löytyvän.

Puumateriaalien käyttöä ha lutaan lisätä rakentamisessa etenkin puun ekologisuuden ja asumisterveyttä ja -mukavuutta parantavien ominaisuuksien vuok si. Puukerrostalojen rakentamisen haasteena on tiettyjen rakennus määräysten, kuten palomääräysten täyttäminen. Vauhdikasta kasvua hakevat, kotimaiset startupit Palo not Oy ja Fiberwood Oy ovat kehit täneet tuoteinnovaatioita, jotka vä hentävät puurakentamisen esteitä.

Palonot Oy:n kehittämällä ioni siin nesteisiin perustuvalla palosuo jateknologialla on voimassa olevat patentit muun muassa USA:ssa, Kii nassa, Japanissa ja EU-alueella.

Tuotteemme ovat turvallisia, ekologisia ja perinteisiä palosuoja tuotteita merkittävästi tehokkaam pia. Suojaus ei vaikuta tuotteen ul konäköön tai estä sen kierrättämis

Palonot kasvaa erityisesti yhteis työn ja verkostojen kautta eri puura kennusteknologian yhtiöiden kans sa. Myös Fiberwood hakee muun muassa erilaisia palosuojaratkai suja tuotekehityksessään monien muiden puukuitueristetuotteissa vaadittavien tuoteominaisuuksien ohella. Yritys tuo markkinoille mi neraalivilla- ja seinien muovieris televyjä korvaavan, täysin puukui dusta valmistetun lämmöneristys levyn, joka on kierrätettävissä uu siokäyttöön. Levyllä on erinomai nen lämmöneristyskyky, se on pa loturvallinen eikä palon syttyessä muodosta myrkyllisiä palokaasuja.

Eristeiden kärkikastiin Fiberwoodin teknologia- ja tuote kehitysjohtajana toimivan Karita Kinnunen-Raudaskosken mukaan kehitteillä oleva eristelevy on ener giatehokas ja omaa puun hyvät omi naisuudet: materiaali on hengittävä, tasaa kosteutta ja siihen on sitou

Olemme valjastaneet nonwo ven-teollisuudessa käytettävän vaahtorainausteknologian aivan uudenlaisten tuotteiden valmis tukseen. Prosessimme on suljettu, energiatehokas ja myrkytön. Se mahdollistaa niin muiden rakennusteollisuudessa tarvittavien suo jalevyjen kuin myös pakkauseristei den ja -suojien valmistuksen, Kin nunen-Raudaskoski kertoo.

Kukkonen ja Kinnunen-Raudas koski näkevät puurakennustekno logian startup-yhtiöiden tulevai suuden valoisana, sillä puuraken taminen on ripeässä kasvussa eten kin ympäristö- ja terveyssyistä. Esi merkiksi EU-maissa puurakentami sen on arvioitu kasvavan vuoteen 2050 mennessä nykyisestä vajaasta 10 prosentista noin 30 prosenttiin. Palonestokäsiteltyjen puutuottei den kuin myös erilaisten puukuitu pohjaisten rakennustuotteiden ky synnän uskotaan samassa ajassa ne lin-viisinkertaistuvan nykyisestä.

Kukkonen ja Kinnunen-Raudas koski vinkkaavatkin sekä Palono tin että Fiberwoodin hakevan ra hoitusta kansainvälisen nousukii don vauhdittamiseksi.

TEKIJÄT |

Sisältökoordinaattori Aleksi Pelvas | Visuaalinen koordinointi Noora Typpö | Projektikoordinaattori Juuso Haavio

| Kirjoittajat Tuomas I. Lehtonen, Jonas Makinen, Moona Laakso, Pekka Säilä | Kuvaajat Vesa Laitinen, Moona Mäntyvaara, Kerttu Penttilä, Outi Neuvonen, Joona Raevuori, Anni Hartikainen (kansikuva) | Kannen kuvauspaikka Bob’s Laundry.

| Tulevaisuus on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 21.10.2022. Painosmäärä 100 000.

Ujuni Ahmed | Kriisivalmiusjärjestön puheenjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja

Fiberwoodin teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Karita Kinnunen-Raudas koski esittelee yrityksen puukuidusta valmistettua lämmöneristelevyä.

PUHEENVUORO

Uuden ajattelun viljelyä

Maailman väestömäärän kasvaessa ravintoa on tuotettava entistä pienemmin resurssein. Snafu Oy tuo oman ratkaisunsa ongelmaan jalostamalla luomu tuotantoa ja panostamalla vertikaaliviljelyyn.

vuorokauden säilyvyys, Laurikai nen selventää prosessia.

Versojen pitkän säilyvyyden mahdollistavat nopea jäähdytys ali paineella ja se, ettei leikkauspintoja ole, vaan versot pakataan kokonai sina kasveina.

Se onko kyseessä alkutuotanto vai elintarviketuotanto on jossain määrin harmaalla alueella. Ruoka viraston tulkinta tämän suhteen on vuosien varrella vaihdellut. Joten itse en ota asiaan kantaa, Laurikai nen toteaa.

Toiminnan tehokkuudesta ker tonee jo se, ettei yritys saa mitään tukiaisia, vaan luottaa puhtaasti oman toimintansa tehokkuuteen.

Enemmän kuin tehokkuutta, asiakkaamme kuitenkin arvostavat tuotteiden makua ja helppoutta.

satoa 21 000 kiloa neliömetriltä. Se on paljon, kun ottaa huomioon, et tä maailmanennätys vehnäsadon osalta on 17,4 kiloa neliömetriltä.

Kuinka yhdistää luomu ja tehokkuus viljelyssä?

Viljely, kuten myös käytettävät sie menet, ovat luomua ja se on pait si ideologinen, myös taloudelli nen kysymys. Luomussa ei käyte tä mitään ylimääräisiä kemiallisia lannoitteita, torjunta- tai säilöntä aineita. Tämä osaltaan paitsi var mistaa tuotteiden puhtauden, on myös kustannus- ja omavaraisuus kysymys. Luomusiemenet ovat jäl jitettävissä aina kunkin viljelijän peltolohkolle saakka.

kaamme, sillä olemme kasvaneet ja kehittyneet tulorahoituksella, Laurikainen kertoo.

Siemenestä versoksi

Silmusalaatit kasvatetaan viidessä päivässä luomu siemenistä versoiksi:

n Pesun ja pastöroinnin jälkeen siemeniä idätetään kolme vuorokautta ja ne huuhdellaan 816 kertaa.

Espoon Kerassa luomuvil jelijä Samuli Laurikainen viljelee versoja ikkunat tomassa kasvuhuonees sa. Tässä nurinkurisessa viljelyssä ei oikein mikään ole niin kuin en nen. Kymmenen vuoden aikana ke hitetty teknologia ja osaaminen vas taa osaltaan tulevaisuuden asetta miin haasteisiin, mutta ennen kaik kea mahdollisuuksiin.

Suomen ilmasto on kautta ai kain pakottanut kekseliäisyyteen niin suksen, sisun kuin maanvil jelyn saralla. Mutta kuinka tuot taa ravintoa maapallon kasvavalle

väestömäärälle entistä pienem min resurssein, ilmaston muuttu essa ja vielä entistä ympäristöystä vällisemmin?

Snafu Oy tekee kaikkensa ollak seen osa ajankohtaisen ongelman ratkaisua. Yritys kasvattaa luomun alkutuotannon jalostusarvoa ja ke hittää samalla teknologiaa tehok kaaseen vertikaaliviljelyyn.

Yksinkertaistettuna siemenet idätetään, jonka jälkeen idut verso tetaan, pakataan ja jäähdytetään. Valmiit tuotteet ovat kaupan hyllys sä kuuden päivän päästä kasvatuk sen aloituksesta ja tuotteilla on 14

Silmusalaatit ovat sekoite eri sie menistä idätyksen kautta versoik si kasvatettuja, kokonaisia kasve ja. Nämä kasvunsa alkuvaihees sa olevat kasvit ovat ravintotihey deltään ylivertaisia ja pitävät jo si sällään kaiken kasvin tarvitseman. Versot eivät vielä kasvun alkuvai heessa tarvitse kasvatusalustaa, kuten turvetta, multaa tai kivivil laa, joten hävikkiä tai pois pestä vää likaa ei siltäkään osalta synny.

Tuotanto tapahtuukin kiiltävän valkoisessa, ylipaineistetussa hal lissa. Ja jotta tilankäyttö olisi te hokasta, niin versotus ledivaloilla tehdään 10 kerroksessa. Tämä yh distettynä nopeaan kasvuun antaa

Eniten menee herneen sieme niä ja ne viljellään Rainingon tilalla 138 kilometrin päässä Keran Halleil ta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa kehitetyn kartonkipakkauk sen kartonki puolestaan tulee Stora Enson Inkeröisten kartonkitehtaal ta 146 kilometrin päästä.

Lyhyet logistiset ketjut ovat osal taan varmistaneet raaka-aineiden saatavuutta ja toiminnan häiriöttö myyttä. Energiantarpeensa yritys on kattanut jo toimintansa aloittami sesta lähtien uusiutuvalla energial la, ja nykyisin sillä on käytössä Ekoenergia-sertifioitu tuulisähkö.

Osaltaan tuulisähkön käytön mahdollisti tuotannon pieni energi an kulutus. Kaiken kehitystyön ovat puolestaan mahdollistaneet asiak

n Idätyksen jälkeen versot pestään ja siirretään tarjot timille kasvamaan 10 kerrokseen LED-valojen alle. Versot kasvavat vielä vuorokauden, jonka aikana niitä kastellaan kahden tunnin välein.

n Sadonkorjuussa versot pakataan kartonkipakkauk seen, nostetaan kierrätet täviin kuljetuslaatikoihin ja jäähdytetään alipainekam miossa. Tilausten keräily kauppakohtaisesti alkaa vielä samana päivänä.

WWW.SILMUSALAATTI.FI

Luomuviljelijä Samuli Laurikainen kasvattaa Silmusalaattia resurssitehokkaasti ikkunattomassa kasvuhuoneessa Espoon Kerassa.

Forssa sykkii kier totaloudelle

Forssan seudulle on kasvanut yksi Suomen vahvimmista ja monipuolisimmista teollisen kiertotalouden ekosysteemeistä. Menestyksen eteen on tehty töitä 90-luvulta lähtien.

Forssan seudun teollisuudella on pitkät perinteet. Seutukunnan teollisuussektorin menestys on perustunut aina monipuolisuu teen sekä kykyyn uudistua. Tästä hyvänä esimerkkinä on kiertotalouden ekosystee min synty. Forssassa kestävän kehityksen merkitys oivallettiin jo 90-luvulla. Tuolloin Forssan seudun kiertotalousklusteria alet tiin kehittää pioneerihengessä.

Nyt Forssaan rakentunut Envitech-alue on yksi maailman kehittyneimmistä teolli sen kiertotalouden keskittymistä, jossa yri tykset tekevät tiivistä yhteistyötä ja hyödyn tävät toistensa osaamista, tuotteita ja sivu virtoja. Esimerkiksi Envor Groupin suuri bio kaasulaitos tuottaa HK Scanin sivuvirroista biokaasua alueen suurten teollisuusyritys ten tarpeisiin. Vahvasti kasvaneen Envitech in naapuriin on valmistunut juuri Ratasmäen teollisuusalue, joka mahdollistaa kiertota lousklusterin vahvan kasvun myös jatkossa.

Järkivihreää resurssiviisautta Forssan Yrityskehitys Oy:n eli FYK:in toimi tusjohtaja Riikka Riihimäen ja yrityskehittä jä Satu Nurmen mukaan kiertotalous näkyy vahvasti myös Forssan kaupunkistrategias sa. He kuvailevat Forssan seudulla omaksut tua toimintatapaa järkivihreäksi resurssivii saudeksi. Vastuullisuuden ja ekologisten ar vojen on toimittava punaisena lankana kai kessa julkisen sektorin tekemisessä infran rakentamisesta hanketoimintaan. Jopa Fors san seutukunnan sijainti liikenneyhteyksi en äärellä ja keskellä Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamaa kasvu kolmiota tukee tätä resurssiajattelua.

Kaikki lähtee siitä, että päättäjät ymmär tävät elinkeinotoimintaa. Lisäksi alueen inf ran, yrityspalveluiden sekä koulutusraken teen tulee vastata yritysten todellisiin tar peisiin. Esimerkiksi Forssan seudulla toi mivan Luonnonvarakeskuksen tutkimus toiminnalla sekä Hämeen ammattikorkea koulun biotalouden ja kestävän kehityk sen koulutusohjelmilla on valtava merki

tys alueen yrityksille, Riihimäki toteaa.

FYK:in koordinoimalla seutukaupunkien ja yritysten välisellä TKI-yhteistyöllä on ol lut tärkeä merkitys kiertotalouskeskittymän kasvulle. Tämän yhteistyön hedelmänä on syntynyt muun muassa Forssassa vuosit tain järjestettävä, kiertotalouden innovaa tioihin ja startupeihin keskittyvä Frush-kier totaloustapahtuma. Ensi keväänä 27.4. jär jestettävän tapahtuman teemana on energia.

Frushissa tuodaan esiin alan uusimpia tutkimuksia sekä luodaan yhteistyö- ja ver kostoitumismahdollisuuksia yrityksille ja korkeakouluille, Riihimäki tiivistää.

Tärkeä koordinaattorin rooli

FYK:illä on vahva rooli Forssan seudun teol lisen ekosysteemin kehittämisessä. Organi saatio toimii vahvana seudullisena verkos tojen rakentajana ja tarjoaa kattavan kirjon julkisia yrityspalveluita Forssassa, Ypäjäl lä, Humppilassa, Jokioisissa ja Tammelassa toimiville yrityksille. Kehittämisyhtiö auttaa yrityksiä esimerkiksi henkilöstön saatavuu teen, rahoitukseen ja toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä sekä sijoittumisessa alueelle.

FYK on myös keskeinen toimija alueen kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvien hankkeiden koordinoijana. Riihi mäki ja Nurmi mainitsevat esimerkkinä vii me vuonna käynnistetyn lähi- ja luomuruu an hankintarenkaan, jonka perustamisesta ja hallinnoinnista FYK on vastannut.

Hankkeessa on kehitetty dynaaminen han kintajärjestelmä, jolla julkista hankintalain säädäntöä noudattavat toimijat voivat teh dä hankintoja. Alustan käytöllä pyritään ly hentämään hankintaketjuja sekä edistämään tuotteiden jäljitettävyyttä ja kestävän kehi tyksen mukaisten ruokaketjujen syntymistä.

Kyseessä on valtakunnallisesti ainutlaa tuinen kiertotalousinnovaatio. Se tukee huol tovarmuuttamme, uusien tuoteinnovaatioi den kehittämistä ja paikallisten pientuottaji en toimintaa. Seuraavaksi pilotoimme järjes telmässä hävikkiruuan huutokaupan käyttä mistä julkisissa keittiöissä, Riihimäki kertoo.

Digitaalinen omavalvonta tuo arjen helpotusta

Digitaalinen omavalvontajärjestelmä mullistaa ravintola- ja elintarvikealan ruokaturvallisuuden ja vähentää paperien pyörittelyä.

Käsi ylös kuinka moni ravintolaalan ja ruokateollisuuden toimi ja käyttää vielä omavalvonnas sa paperia ja kynää? eSmiley Oy:n mukaan vain 15 prosenttia markkin asta käyttää digitaalista omavalvontajärjes telmää. Määrä on todella pieni maailmassa, jossa kaikki digitalisoituu vauhdilla. Haaste on se, ettei moni edes tiedä, että digitaali sia, arkea helpottavia ratkaisuja on tarjolla.

Paperi ja kynä voivat tuntua turvalliselta vaihtoehdolta, kun niihin on tottunut, mutta kun ottaa käyttöön digitaalisen omavalvon tajärjestelmän, huomaa, kuinka kaikki hel pottuu, nopeutuu ja moni ongelma ratkeaa, kertoo eSmileyn toimistopäällikkö ja elintar viketurvallisuusasiantuntija Tiia Koskela

Kaikki yhdestä paikasta eSmiley on ruokaturvallisuuden saralla Poh joismaiden johtava ohjelmistotarjoaja, joka tarjoaa digitaalisia palveluja omavalvontaan ja ruokahävikin hallintaan. Asiakkaalle teh dään riskianalyysi, jonka pohjalta luodaan elintarvikelainsäädännön vaatimusten mu kainen omavalvontasuunnitelma. Ruokatur vallisuutta koskevia tarkastuksia ei enää tar vitse stressata, sillä digitaalisen omavalvon tajärjestelmän ansiosta alan vallitsevat sään nökset tulevat noudatetuiksi.

Järjestelmän etuna on läpinäkyvyys. Toisin kuin papereita täytellessä, kaikki löy tyy keskitetysti yhdestä paikasta ja tehdyt merkinnät on helppo tarkistaa, mikä nostaa ruokaturvallisuuden tasoa.

Jätelain muutoksen myötä ruoka-alan toimijoilta vaaditaan myös entistä tarkem paa huomiota ruokahävikin syntyyn. eSmi ley on kehittänyt ratkaisun ruokahävikin hallintaan ja vähentämiseen. Työkalussa on eri tasoja, ja omavalvontajärjestelmän asi akkaille starttitaso kuuluu pakettiin. Muille asiakkaille eSmiley tarjoaa 90 päivän mak suttoman kokeilujakson.

Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoi sempia ja kiinnostuneempia hävikin vähen tämisestä. Digitaalisen ratkaisun avulla toi mija voi käyttää dataa asiakasviestinnässä ja brändin luomisessa, jossa vastuullisuus on yhä merkittävämmässä roolissa.

Vähemmän manuaalista työtä

Palvelun myötä paperien pyörittäminen jää historiaan, mutta myös uusien työntekijöi den perehdytys helpottuu, kun järjestelmä ohjaa ja neuvoo tehtävissä toimenpiteissä.

Jatkuvasti päivittyvä viikoittainen teh tävälista muistuttaa mitä toimenpiteitä pi tää milloinkin tehdä. Kaikki on järjestel mässä, eikä samalla tavalla muistin varassa.

Myös johto voi reaaliajassa seurata, miten omavalvontaa suoritetaan. Se auttaa eten kin, kun toimipaikkoja on useita. Räätälöitä vä järjestelmä soveltuu pienistä kahviloista ravintolaketjuihin, päivittäistavarakauppoi hin ja isoihin ruokateollisuuden toimijoihin.

Ennen kaikkea järjestelmä nopeuttaa työskentelyä, jolloin työntekijöille jää enem män aikaa oleelliseen eli hyvän ruuan teke miseen ja tarjoamiseen asiakkailleen.

Tiia Koskela toimii eSmileyn toimistopäällikkönä ja elintarviketurvallisuusasiantuntijana.

Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Riikka Riihimäki ja yrityskehittäjä Satu Nurmi kertovat, että yhtiöllä on vahva rooli Forssan seudun teollisen ekosysteemin kehittäjänä.

mäntyvaara

teksti moona laakso kuva kerttu penttilä

Tuleva isuuden osaajat, miten heidät voisi löy tää jo nyt?

teksti digipool kuva outi neuvonen

Elämme rajussa teknolo gian kehityksessä, jonka lisäksi maailmalla vallit see käänteentekeviä ta pahtumia, jotka vauhdittavat suh danteita arvaamattomaksi. Tekno logian kehittyessä monen osaami nen vanhenee, jos asialle ei mitään tehdä. Yritystenkin elinkaari saat taa olla lyhyempi, ellei tehdä oikeita ratkaisuja. Osaaminen on keskiös sä, olipa suhdanne mikä tahansa. Vastuu tulevaan varautumisessa on paitsi yhteiskunnalla ja työnan tajilla myös yksilöillä.

Moni työikäinen kaipailee yhä koko työuran mittaisia työsuhtei ta. Nykyään kuitenkin tulee va rautua yhä nopeampiin vaihdok siin ja muutoksiin. Pitää olla valmis paitsi täydennyskoulutuksiin myös uudelleenkouluttautumiseen sekä siirtymiseen organisaatiotasolla jo pa alaspäin. Pitää olla valmis – aina kin hetkellisesti – luopumaan koko uran kestävästä progressiivisesta tulokehityksestä, kertoo IT- ja di giosaajien suorahakua Suomessa ja ulkomailla tarjoavan Digipoolin pe rustaja Hermann Alatalo

Itsensä hinnoittelu ei voi perus tua aiempiin tuloihin ja inflaatioli sään, vaan reaaliaikaiseen kompe tenssiin, jonka tuleva työnantaja saa käyttöönsä. Yksilön tulee alati kehittää ja kouluttaa itseään ja olla ajan hermolla. Hänen on seuratta va, mitä osaamista kulloinkin tarvi taan. On osattava mukautua uusiin tilanteisiin. Ohjeet siihen eivät vält tämättä tule yläpuolelta annettuna, vaan vastuu on itsellä. Työnanta jan on kuitenkin tärkeää osallistua osaamisen kehittämiseen.

Edelläkävijän rooli tarjolla

Alatalo näkee, että tulevaisuuden haasteet pakottavat miettimään myös työelämää koskevan lain säädännön uudistamista. Jos irti sanomisesta tehdään aiempaa vai keampaa, nostetaan samalla kyn nystä ylipäätään palkata työnte kijöitä. Moni innovaatio voi jäädä kokonaan hyödyntämättä tai si tä aletaan kehittää jossain toises sa maassa.

Suomi voisi ottaa edelläkävi jän roolin joustavan työelämäläh töisen koulutusjärjestelmän ke hittäjänä. Enää ei ole varaa huka ta talentteja vuosia kestäviin kor keakouluopintoihin, joista valmis tuvalla voi olla pääasiassa vain van hentunutta ja epäkuranttia tietoa.

Työnantajan kannalta talent tien löytäminen, saatavuus ja so pimisen joustavuus ovat keskiös sä. Kaikki voi muuttua hetkessä ja

silloin osaajien tarve on täysin toi senlainen. Jollekin osaamiselle ei enää ole käyttöä ja tarvitaan osaa mista esimerkiksi teknologioista, joita ei äsken edes tunnettu.

Tämän suhteen perinteinen koulutusjärjestelmä ei pysy enää perässä. Tulee järjestää työn ohes sa toteutettavaa täydennyskoulu

tusta, jossa osamaksajana yhdessä valtion kanssa on työnantaja. Kou luttamalla henkilöstöään työnan taja sitouttaa osaajiaan. Edelläkä vijäyritykset kouluttavat omiaan myös ilman ulkoista rahoitusta.

Työnantajille monenlainen ul koistaminen, vuokraus tai konsult tien hyödyntäminen ovat jo tätä päivää, mutta myös tulevaisuutta.

Tekoäly tukena valinnoissa Digipoolin toiminnan ytimessä on löytää riittävä määrä kriteerit täyt täviä ehdokkaita haettuihin tehtä viin asiakasyrityksessä. Positioita ei ilmoiteta julkisesti. Digipool lä

hestyy kanaviensa ja verkostojensa kautta potentiaalisia henkilöitä ja tekee alkuhaastattelut ja sopimuk sen mukaan myös muita valinta prosessin vaiheita.

Valintojen tukena voidaan käyt tää myös tekoälyä ja ennen haun toteuttamista voidaan jopa testa ta asiakkaan koko nykyinen henki lökunta tai tiimi, johon osaajaa et sitään ja löytää yrityksessä tai tii missä menestyvän henkilön ihan neprofiili. Digipoolin toiminnassa yhdistyy kansainvälisyys, laaja liike-elämän ja kulttuurien tunte mus, nykyajan työkalut ja tiede.

Modernina rekrytointitalona

Digipool räätälöi valintaprosessin aina asiakkaan toiveiden mukaan. Jos on tarve mennä suoraviivaisesti nopeinta mahdollista reittiä, vali taan se tapa, mutta mikäli halutaan sisällyttää hakuprosessiin useita vaiheita, on mikä vain mahdollista.

Digipool palvelee myös asiak kaita, joille työvoima on tuotava Suomeen muualta. Mikäli tuote tai palvelu tähtää globaaleille mark kinoille ja palvelukieli on lähinnä englanti, Digipool voi löytää koh demaan talentit sekä tarjota Suo men ulkopuolella sijaitsevia tiime jä ulkoistettuna avaimet käteen -periaatteella.

Tulevaa ja sen ennakoimista ei enää tänä päivänä voida rakentaa totuttujen työelämän lainalaisuuk sien eikä ylipäätään minkään menneen varaan.

Hermann Alatalon perustama Digipool tarjoaa yrityksille IT- ja digiosaajien suorahakua Suomessa sekä kansainvälisesti.

Siivouksen uusi aikakausi

Siivousalan perheyritys Leo Cleanilla on pääkaupunkiseudulla useita suuria kauppakeskuskohteita. Niiden WC-tiloissa yrityksellä on käytössä Essityn kehittämä uusi palvelukonsepti, joka mullistaa koko siivousalan.

Taas vessapaperi loppu. Saippuaakaan ei auto maatista tule. Monel le yleisissä WC-tilois sa asioivalle tilanne on tuttu ja turhauttava.

Koronapandemian aikana yleis ten tilojen siivouksen laatu ja hy gienian taso on entisestään ko rostunut. Hygieniatuotteiden riit tävyyden seuraaminen ja takaa minen on haaste erityisesti isoille toimipaikoille, joilla on kymmeniä WC-tiloja. Mitä jos sovellus kertoi si, kun WC-paperi tai saippua olisi loppumassa tai kun WC-tila kaipai si siivousta? Essityn kehittämä pal velukonsepti Tork Vision Siivous te kee juuri niin.

Essity on johtava globaali hygie nia- ja terveysalan yritys ja Tork on yksi Essityn maailmanlaajui sista brändeistä. Yksi Torkin asiakkaista on Leo Clean, jolla järjes telmä on käytössä kauppakeskus REDIssä, Triplassa sekä Kampissa.

Konsepti tuo periaatteessa koko siivouspalvelutoiminnan tälle vuo situhannelle. Se auttaa meitä koh distamaan resursseja oikein ja niin sanottu ylimääräinen juoksentelu jää pois, jolloin pystymme käyttä mään aikaa järkevämmin ja enem män siihen, missä sitä tarvitaan, kertoo Anne Helenius, Leo Clean Oy:n palvelujohtaja.

Sensorien avulla seurataan annostelijoiden tilannetta Leo Clean on johtava yksityinen siivousalan perheyritys, joka toi mii pääkaupunkiseudulla. Heillä järjestelmä päädyttiin ottamaan käyttöön vuonna 2018, kun kaup pakeskus REDI avattiin.

Etsimme jatkuvasti uusia rat kaisuja palvelutuotantoon, ja olem me kiinnostuneita siitä, miten tie toa käytetään johtamisessa sekä palvelun tarjoamisessa. Kun tämä

konsepti käytiin esittelemässä meil le, otimme sen heti avosylin vastaan ja sovimme, että REDIstä tulee en simmäinen kohde, jossa lähdemme yhdessä pilotoimaan järjestelmää, Helenius kertoo.

Torkin tuotteet olivat Leo Clea nille ennestään tuttuja, sillä yrityk sellä on ollut käytössä yrityksen annostelijat, saippuat ja paperit jo vuosien ajan. Essityn tuotteita myy dään 150 maassa. Suomessa käsi- ja vessapaperit valmistuvat Nokialla yrityksen omalla paperitehtaalla.

Miten Tork Vision Siivous sitten käytännössä toimii?

teksti moona laakso kuvat joona raevuori “

Annostelijoiden sisälle sijoite tut sensorit mittaavat, paljonko an nostelijoissa on saippuaa tai pape ria jäljellä. Myös tiloihin voidaan si joittaa kävijälaskureita, jotka mit taavat kävijöiden määrää ja niiden avulla pystytään seuraamaan kos ka mahdollisesti WC-tilassa tarvit see tehdä seuraava siivous, kertoo Nina Rantanen, Essityn Customer Success Manager.

Lähelle sensoreita on asennettu tukiasema, joka kerää alueelta tie don ja siirtää sen pilvipalveluun. Sieltä ne siirtyvät sovellukseen, jo ta voi käyttää tietokoneella, table tilla tai kännykällä. Sovelluksia on kaksi, toinen on tarkoitettu siivouk sesta ja kiinteistöstä vastaavalle esi henkilölle ja toinen siivoojille. So

velluksessa siivoojat pystyvät seu raamaan, koska annostelijat pitää täyttää ja milloin tilat vaativat sii vousta. Esihenkilöille tarkoitetussa sovelluksessa taas näkyy enemmän tilastoja ja raportointia, joita voi daan hyödyntää esihenkilötasolla.

Sovellus kertoo liikennevalovä rein, milloin annostelijat tulee täyt tää. Punainen merkitsee sitä, että annostelija on melkein tyhjä ja vih reä taas sitä, että annostelijassa on vielä yli 50 prosenttia paperia tai saippuaa jäljellä. Siivoojan ei tar vitse käydä turhaan availemassa ja täyttelemässä annostelijoita, vaan hän voi keskittyä varsinaiseen sii voustyöhön, Rantanen täsmentää.

Selvää ajansäästöä

Leo Cleanilla palvelukonseptin käyttöönotto on koettu helpoksi. Lisäkoulutusta järjestetään tarvit taessa, kun esimerkiksi henkilökun taa vaihtuu tai järjestelmään tulee uusia ominaisuuksia. Tork pyrkii käyttöönotossa nimenomaan help pouteen ja se suunnitellaan ja to teutetaan yhdessä asiakkaan kans sa. Käyttöönoton jälkeenkin tukea on aina saatavilla.

Parhaiten Tork Vision Siivous -järjestelmä sopii kohteisiin, jois sa on vähintään kaksi siivouskier rosta päivässä ja yli viisikymmentä WC-koppia. Suosittelemme ratkai sua myös sellaisiin kohteisiin, jois sa on monta rakennusta samalla sii vousalueella, Rantanen kertoo.

Etenkin isoissa toimipaikoissa, joissa on useita WC-tiloja, annos telijoiden tarkistamisessa voi men nä yllättävän paljon aikaa, kun jo kainen täytyy käydä erikseen läpi. Essitylla on laskettu, että kohtees ta riippuen, yhden annostelijan tar kistamiseen voi mennä keskimäärin 12–20 sekuntia. Lisäksi usein siivoo ja joutuu myös odottelemaan, että varatut WC-kopit vapautuvat, jot

Torkin sovelluksella pystytään tekemään kokonaisvaltaisia siivoussuunnitelmia ja ohjeistamaan siivoojia.

Pystymme suhteuttamaan resurssejamme reaaliaikaisen seurannan avulla.

ta tarkistuksen voi tehdä, mikä vie vielä lisää aikaa.

Kun yhteen annostelijan tar kistamiseen menevän ajan kertoo kin sadalla annostelijalla, puhutaan ajallisesti hyvin merkittävästä sääs töstä, kun jokaista kohdetta ei tur haan tarvitsekaan käydä läpi, Anne Helenius toteaa.

Ajan säästöä vielä isompi hyöty Leo Cleanille on ollut niin asiakas tyytyväisyyden kuin asiakaspal velun parantaminen. Järjestelmän avulla palvelun taso pystytään pi tämään korkeana.

Kauppakeskuksissa palautet ta tulee etenkin silloin, kun vessa paperit ja saippuat ovat loppu, jo ten voisi sanoa, että asiakastyyty väisyys on ehdottomasti noussut, koska palautetta tulee vähemmän, eli tuotteet eivät lopu. Meillä asia kaspalvelu ja asiakastyytyväisyys ovat kaikista tärkeintä, ja siinä tämä järjestelmä on merkittävässä roolis sa, Helenius kertoo.

Raportointityökaluilla parempiin tuloksiin

Siivousalaan kohdistuu muitakin haasteita kuin kasvaneet vaatimuk set siivouksen laadun ja hygienian tason suhteen, kuten resurssien op timointi, todisteiden esittäminen suoritetusta palvelusta sekä hen kilöstön suuri vaihtuvuus ja pois saolot. Lisäksi erilaiset uudet sii vousmenetelmät ja säädökset vaa tivat lisäkoulutusta niin esimiesta solla kuin siistijäpuolella.

Sovelluksiin pystytään teke mään kokonaisvaltaisia siivous suunnitelmia, ja syöttämään tieto ja, joiden avulla pystytään ohjeis tamaan todella yksityiskohtaises ti siivoojaa esimerkiksi siitä, minkä tyyppinen lattia missäkin WC-tilas sa on ja millaista pesuainetta siinä tulee käyttää. Se toimii vähän kuin muistilistana. Ja jos henkilöstön vaihtuvuus on suurta, se toimii pe

rehdytyksessä hyvänä apuna, Ran tanen kertoo.

Järjestelmästä näkee erilaisia ti lastoja, kuten kävijämäärät tiloit tain ja kellonajoittain, mikä on Leo

Tork Vision Siivous

n Tork Vision Siivous on Essityn kehittämä järjes telmä, joka kohdentaa siivoukseen tarvittavia resursseja sinne, missä niitä milloinkin tarvitaan.

n Järjestelmä sopii erityi sesti kohteisiin, joissa on vähintään kaksi siivous kierrosta päivässä ja yli viisikymmentä WC-koppia.

n Tork Vision Siivouksen toiminta perustuu räätä löityihin siivoussuunnitel miin, henkilölaskureihin ja sensoreilla varustettuihin annostelijoihin.

n Järjestelmä säästää myös aikaa eliminoimalla tarpeettomat tehtävät.

Cleanin mielestä todella hyödyllis tä ja kiinnostavaa dataa.

Reaaliaikaisen seurannan avul la pystymme seuraamaan tilannet ta kaiken aikaa, myös kävijämäärää tietyissä WC-tiloissa, jolloin resurs seja voidaan suhteuttaa kiireisim mille alueille, Helenius sanoo.

Aina siivouksen suoritettuaan sii vooja kuittaa sen tehdyksi, jolloin se listautuu myös raporttiin, josta käy ilmi, montako kertaa tietyssä pai kassa on tehty siivoustoimet.

Ongelmatilanteissa raportista selviää esimerkiksi myös, onko tie tyssä vessassa käyty, jos sieltä tu lee jotakin reklamaatioita. Sen avul la pystytään todistamaan ja perus telemaan, että on toimittu, kuten siivoussopimuksessa on kirjattuna, Rantanen toteaa.

Järjestelmästä saatava data hyö dyttää myös esihenkilötasolla. Pal velusopimukseen kuuluu, että da taa käydään yhdessä asiakkaan kanssa pari kertaa vuodessa läpi.

Tarkoituksena on käydä lukuja syvemmin läpi ja pyrkiä ohjaamaan asiakasta siinä, miten tietoja voisi paremmin hyödyntää omassa työs sä ja kuinka ohjailla resursseja en tistä paremmin. Hienoimpia hetkiä on, kun asiakas alkaa ymmärtää da taa ja sitä, miten sitä pystyy omassa työssä esihenkilötasolla hyödyntä mään, Rantanen avaa.

Järjestelmän hyödyt ulottuvat aina siivousliikkeestä itse kohtee seen, esimerkiksi REDIin, jonka kanssa Leo Clean jakaa ja käy lu kuja sekä tuloksia läpi.

Yhteinen matkamme Torkin kanssa alkoi REDIstä ja siitä on eh ditty tulla pitkä matka. Parasta on kokonaisuus. Se, miten laadukkaat saippuat ja paperit, annostelijoiden design ja siihen päälle itse Tork Vi sion Siivous -järjestelmä yhdessä luovat toimivan kokonaisuuden. Sellaista konseptia ei saa mistään muualta, Helenius kiteyttää.

Content

Essityn Customer Success Manager Nina Rantanen ja Leo Clean Oy:n palvelujohtaja Anne Helenius kertovat, että Tork Vision Siivous -järjestelmä tarjoaa siivousalan yrityksille paljon hyödyllistä ja kiinnostavaa dataa.

ESITTELYVIDEO TORK VISION SIIVOUS -KONSEPTISTA QR-KOODIN TAKANA:

Hyödynnämme perinteisen sijoitusmaailman ajattelutapoja ja työkaluja.

tä bitcoin on kopioitavissa milloin tahansa tai että jostain ilmestyy bit coinille kilpailija. Hieman parempi vaihtoehto ei yksinkertaisesti riitä jo vakiintuneen bitcoinin korvaa miseksi sen verkostovaikutusten ja polkuriippuvuuden ansiosta.

Bitcoin on haltijaomaisuuserä, joten se ei sinänsä maksa osinkoja tai tuottoja haltijoilleen. Bitcoinin voi ottaa turvallisesti myös omaan hallintaan, eikä monista yrityksistä huolimatta Bitcoin-protokollaa ole koskaan kyetty murtamaan.

Kryptomarkkinoiden seuraa minen on kokopäivätyötä. Tämän vuoksi pyrimme tarjoamaan ammat timaisille ja institutionaalisille asi akkaillemme tiivistettyjä näkökul mia kryptomarkkinoista. Tässä hyö dynnämme perinteisen sijoitusmaa ilman työkaluja ja ajattelutapoja.

Bitcoinin epäsymmetriset tuot tomahdollisuudet ovat seikka, jo ka näyttää tulevan useammalle kuin yhdelle ammattilaiselle yllätyksenä.

Minusta on itse asiassa riskialt tiimpaa olla omistamatta bitcoinia kuin allokoida esimerkiksi yksi pro sentti koko sijoitussalkusta siihen.

Yhdessä menestymistä

Asiantuntijatyön ohella Brand on kääntänyt useita bitcoinin perus teoksia ja artikkeleita suomeksi. Hän toteaa bitcoiniin ja kryptova roihin liittyvissä ilmiöissä olevan paljon seikkoja, joita on vaikea he ti ymmärtää. Merkityksellisen tie don erottaminen arkisista tapahtu mista on juuri sitä, missä Coinmo tionin asiakkaat tarvitsevat apua.

Institutionaaliset ja ammatti maiset sijoittajat ovat tällä hetkel lä meille tärkeä ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi asiakasryhmä.

Kryptovaluuttojen maailma tutummaksi

Kryptovaluutat ovat leimallisesti olleet yksi tyissijoittajien pelikent tää. Kryptomarkkinan kasvaessa myös institutionaaliset sijoittajat ovat tutustuneet nousevaan omaisuusluokkaan.

teksti pekka säilä kuva joona raevuori

Kryptosijoittamiseen liit tyy edelleen monia en nakko-oletuksia ja toi sinaan jopa suoranai sia harhaluuloja. Kryptosijoituksia saatetaan pitää lähtökohtaisesti täy sin arvottomina tai turhina – ja it se kryptovaroja vähintäänkin tur vattomana, joiden ympärillä pyö rii monenkirjavia toimijoita. Kryp tovaroihin pätee kuitenkin sama yksinkertainen sääntö kuin perin teiseenkin sijoittamiseen: tutus tu vaihtoehtoihin, pyri hahmotta

maan arvonmuodostuksen ajurit ja ole kärsivällinen.

Kryptovaroista tunnetuin on bit coin. Sen oikeaa arvoa on käytän nössä mahdotonta yksiselitteises ti määrittää, minkä vuoksi sen ar vonmuodostuksesta vallitsee mo nia eri näkemyksiä.

Bitcoin on matematiikkaa ja avointa lähdekoodia. Nousevana omaisuuseränä sille on kehitetty lu kuisia vaihtoehtoisia arvostusmalle ja, mutta sillä on edelleen hyvin spe kulatiivinen – melkeinpä kaksijakoi

nen – luonne. Se ei esimerkiksi lyhy ellä aikavälillä vaikuta inflaatiosuo jalta, mutta pitkällä aikavälillä kyl lä, kuvailee kryptovaluuttakaupan käyntiin ja -säilytykseen erikoistu neen Coinmotionin instituutiopal veluista vastaava Thomas Brand

Turvallisesti hallittavissa Kryptovarojen käyttötapaukset vai kuttavat paljon niiden arvonmuo dostukseen, koska kaikki kryptova rat eivät ole keskenään samanlaisia.

Jotkut näyttävät ajattelevan, et

Suomessa on lukuisia ammatti maisia sijoitusyhtiöitä ja perhetoi mistoita, joilla saattaa olla jo ennes tään teknologiasijoituksia. He ovat toisinaan jo ennalta päättäneet sii tä, että haluavat kryptoallokaation, mutta eivät tiedä, miten sellaisen kykenisi toteuttamaan.

Me tuemme ja autamme heitä suorien kryptosijoitusten tekemi sessä ja vaihtoehtojen kartoittami sessa. Samalla tietysti opimme it sekin paljon lisää.

Kryptovaroihin sijoittamista har kitseville ammattilaisille on tarjol la enemmän vaihtoehtoja kuin vä hittäissijoittajille. Coimmotionin puoleen kääntyvät ammattimaiset ja institutionaaliset sijoittajat halua vat ennen kaikkea lisää näkemys tä ja tietoa. Palvelun ytimessä ovat sujuva kaupankäynti, turvallinen säilytys ja ajantasainen raportointi.

Emme anna sijoitussuosituk sia, mutta tarjoamme osaamista ja näkökulmia, joista koemme olevan hyötyä asiakkaillemme. Meiltä saa palvelua, eikä tarvitse linjoilla odo tella, Brand kiteyttää.

Thomas Brand kertoo, että kryptomarkkinaan erikoistuneen Coinmotionin edelläkävijyyden ytimessä on asiakaskeskeisyys ja toimialaosaaminen.

“