Työhyvinvointi 11/2022

Työhyvinvointi

Johtaminen

Nykypäivän esihenkilön on oltava sekä tehokas johtaja että empaattinen ja tasapuolinen valmentaja. s.  4

Työtavat

Työelämän hektisyyttä ei voi hallita, mutta omaan toimintatapaan on mahdollista vaikuttaa s.  6

Pedagogiikka

Oppilaan luontaisiin vahvuuksiin keskittyvä ympäristö keventää myös opettajan kuormaa s.  14

T yöhyvinvointia tehdään liian

monimutkaisesti

PUHEENVUORO

TYÖHYVINVOINTIIN panostamisen perimmäisenä tarkoituksena ei ole hyvinvoinnin lisääminen vaan pahoinvoinnin poistaminen. Liikun nan ja terveysluentojen järjestäminen, jotta työn rasittama toimintakyky säilytetään, hieronnan ja fysioterapian tarjoaminen, jotta tuki- ja liikuntaelinsairauksia saadaan helpotettua, psykologipalveluiden mahdollistaminen, jotta työn ja vapaa-ajan aiheuttama henkinen kuorma kevenisi ja sairaspoissaolokustannuksia saataisiin ehkäistyä, ja niin edelleen. Älä ym märrä väärin, kaiken tämän tarkoitusperä on vilpitön: työn antajat haluavat hyvinvoivia työntekijöitä. Olen itse HR-joh tajana tarjonnut kaikkea tuota ja paljon muuta hyvässä tah dossa, suu hymyssä, maanantaista perjantaihin.

MITÄ ENEMMÄN pahoinvointia, sitä enemmän työhyvin vointitoimenpiteitä. Tilannetta eivät varsinaisesti ole hel pottaneet epävarmuudet ja muutokset, korona-aika, Ukrai nan sota ja lisääntyneet mielenterveys- ja jaksamishaasteet. Työhyvinvoinnin buffetpöytä on kasvanut vuosien saatossa yltäkylläiseksi eikä loppua ole näkyvissä. Paine on työnantajil la. Työhyvinvointiin panostaminen on merkki hyvästä työnanta juudesta, välittämisestä ja oikeanlaisesta arvopohjasta. Sen avul la halutaan houkutella ja sitouttaa. Työhyvinvoinnista on vuosien saatossa rakentunut valtava johtamisen kokonaisuus, joka lähestul koon aina onnistuu unohtamaan oman tärkeimmän ytimensä: ihmisen.

Uusin tutkimustieto tukee työyhteisön kehittämistä

Muuttuneen työelämän kehittämisessä voidaan hyödyntää uusia toimintamalleja sekä päivitettyä tutkimustietoa.

teksti mari korhonen kuva joona raevuori

Pohjoismaista työelämätie toisuutta jo 40 vuoden ajan edistänyt jatkokoulutusins tituutti NIVA Education, toimii poh joismaisen työterveys- ja turvalli suusalan osaamisen yhdistävänä voimana, jotta työyhteisöt pysyi sivät hyvinvoivina mukana maailman muutoksessa. Työkulttuurin murros nostaa pintaan uudenlai sia haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan uutta tietoa ja päivitettyä osaamista.

Tutkijat, tohtoriopiskelijat, alan asiantuntijat ja henkilöstöhallin non ammattilaiset yhdistävässä instituutissa käytännön työelämä kokemus ja viimeisin tutkimustie to keskustelevat keskenään, jolloin päästään ratkomaan ajankohtaisia työelämän haasteita akateemisen tutkimustietoon nojaten.

Elämme hyvin erilaisessa työ

ympäristössä kuin NIVAn toiminnan käynnistyessä 80-luvulla. Maailmantilanne, talouskehitys ja te hokkuuden lisääminen, ympäris tötekijät, työurien pidentyminen, digitalisaatio sekä työn luonteen ja työn tekemisen tapojen muut tuminen heijastuvat kaikki sekä fyysiseen että psykososiaaliseen hyvinvointiin työelämässä. Jous tavat työtavat ja muuttuvat sosi aaliset mallit tuovat uusia haas teita työelämään, mutta lisäävät myös oikein oivallettuina mah dollisuuksia, näkee NIVAn johtaja Henrik Bäckström.

Yhdessä olemme enemmän Työympäristöalan jatkokoulutu sinstituutin toiminta sai alkunsa vuonna 1982 toimintaa edelleen rahoittavan Pohjoismaisen minis terineuvoston aloitteesta.

Tutkimusmiljööt Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa ovat yk sinään melko pieniä, minkä vuoksi alan huippuosaamisen yhdistämi nen tuottaa erityistä lisäarvoa. Tie don jakaminen ja alan kansainväli nen verkostoituminen nostaa hy vinvointia paitsi organisaatioissa kuin myös alan tekijöissä itsessään.

NIVAn koulutukset ovatkin tun nettuja työterveys- ja -turvallisuusalan tutkimuspohjaisen erityisosaa

misen lisäksi sosiaalisesta ulottu vuudestaan.

Monet tutustuvat meihin ensin opiskelijoina ja palaavat myöhem min kouluttajina. Varsinaisten kou lutustuntien lisäksi arvotamme va paamuotoisia kohtaamisia ja spon taaneja keskusteluja. Niissä on po tentiaalia uusien, luovien ideoiden syntymiselle, Bäckström kertoo.

Viime vuosien aikana NIVA on laajentanut koulutustarjontansa myös verkkoon.

Moderni digitaalinen koulutus järjestelmämme tuo kansainvälises ti kvalifioitujen luennoitsijoidem me online-kurssit, konferenssit ja webinaarit kaikkien ulottuville.

Kurssiehdotukset huomioon NIVAn pohjoismainen hallitus va litsee instituutin kurssitarjonnan vuosittain osallistujien ja koulut tajien kurssiaihe-ehdotusten poh jalta. Näin osallistujat saavat koulu tusta haluamistaan aiheista ja kou luttajat rahoitusta kurssiensa järjes tämiseen ja käytännön toteutuksen niiden organisoimiseen.

Kuka tahansa henkilö tai ins tituutti voi ehdottaa kurssiaihet ta, jolla on pohjoismainen yhteys työterveys- ja turvallisuusalan ky symyksiin sekä sidos kestävään ta louteen ja työmarkkinoihin.

HARVARDISSA 1930-luvun lopulla aloitettu ja vuosikymmeniä kestänyt The Grant Study -tutkimus etsi vastausta kysymykseen mistä hy vä elämä muodostuu. Tutkimuksen yksi päälöydöksistä kiteytyi läheisten ihmissuhteiden merkityksellisyyteen. Tutkimusten mu kaan läheiset ihmissuhteet tekevät ihmisistä onnellisempia, terveempiä ja hyvinvoivempia.

OLISIKO MEIDÄN AIKA päivittää käsitystämme myös työhyvinvoinnin muodostumisesta? Sen sijaan, että keski tymme tarjoilemaan yhä kasvavia työpahoinvoinnin poistoövereitä, voisi olla kestävämpää ja inhimillisempää keskit tyä johtamaan, rakentamaan ja mahdollistamaan läheisten ihmissuhteiden muodostumista työpaikoilla sekä kääntä mään fokusta pahoinvoinnin poistamisesta yhä enemmän hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakentamiseen.

FRANK MARTELAA mukaillen yksi keskeisimmistä ydin kysymyksistä onkin kuinka monta läheistä ihmissuhdetta sinulla on työpaikallasi. Ihmisen perimmäiset tarpeet kun tuntuvat linkittyvän haluun tulla nähdyksi, kuulluksi, koh datuksi ja rakastetuksi – myös kahdeksasta neljään.

TEKIJÄT | Sisältökoordinaattori Ville Kukkonen, Johanna Heino | Visuaalinen koordinointi Birgitta Bröms | Projektikoordinaattori Lassi Haavio, Vasily Balagurov | Kirjoittajat Mari Korhonen, Mia Heiskanen, Anne Koivisto, Ritva-Liisa Sannemann, Tuomas I. Lehtonen, Maria Paldanius, Maisa Lampinen, Saana lehtinen, Outi Rantala, Mari Korhonen | Kuvaajat Joona Raevuori, Anni Hartikainen, Patrik Pesonen, Teemu Heikkilä, Mikko Kuparinen, Markus Torvinen, Mikko Pajunen, Sanni Hirvonen, Eino Ansio, Anthony Ubaud (kansikuva) | Kannen kuvauspaikka Hakola Home | Kannen asu Aarrelabel / Sugar Helsinki

| Työhyvinvointi on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 23.11.2022. Painosmäärä 100 000.

Saana Rossi | Puhuja, kirjailija, HR- ja rekrytointiammattilainen

Joustavat työtavat ja digitalisaatio ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia työelämään, näkee NIVAn johtaja Henrik Bäckström.

Ammattiliitto Pron verk kokoulutuskokonaisuu den primus motorina toimii palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen.

Havaitsin joitain vuosia sitten, että merkittävä syy ihmisten pu toamiseen ennenaikaiselle työky vyttömyyseläkkeelle on se, ettei vät he pysy mukana työpaikkojen muutoksissa. Kokemukseni mu kaan muutosprosessit toteutetaan organisaatioissa usein pelkästään teknisellä tasolla. Ihmiset ja muu toksiin liittyvät psykologiset tarpeet muutoksen eri vaiheissa unohtuvat. Siitä voi seurata pahimmillaan uu pumista, sairaslomia, irtisanoutu misia ja ennenaikaisia eläkkeitä, joista puolestaan kumuloituu kus tannuksia niin yksilölle, organisaa tiolle kuin koko yhteiskunnalle.

Prossa haluttiin lähteä tukemaan työyhteisöjä ja esihenkilöitä muu tosten läpiviennissä omalla koulu tuskokonaisuudella. Koulutus on kaikille avoin verkkokurssi, joka tullaan tarjoamaan sen valmistut tua verkkokoulutuksena Pron ja sen yhteistyökumppaneiden sivuilla.

Yksi keskeinen tehtävämme on rakentaa avoimesti ja vastuullisesti reilua työelämää yhdessä muiden liittojen kanssa. Tämä koulutusko konaisuus on hyvä esimerkki työn antajaliiton kanssa tehtävistä kehi tyshankkeista.

Verkkokoulutus toimii oppaana muutosmatkalla Koulutus kulkee nimellä MUTSI –muutoksen tuki sinulle. Kantavana ajatuksena on, että muutos on mat ka, jonka oppaana MUTSI toimii.

Kun organisaatio ja yksilö ovat muutosten keskellä jatkuvassa stressitilassa ja muutosten johta minen ontuu, syntyy helposti nega tiivinen kierre, joka syö jaksamista ja työn tuottavuutta. Ja toisin päin, jos ihmiset osataan osallistaa osaksi muutosta ja kirkastaa sen merkitys mahdollisimman selkeästi, ei tulevaisuus näytäkään enää niin pelottavalta. Se auttaa jaksamaan paremmin työssä.

Koulutuksen keskiössä ovat muutosten suunnittelu, viestin tä, ihmisten osallistaminen ja sitä kautta positiivisen kierteen aikaan saaminen työyhteisössä, Pyykönen valottaa.

Muutosprosessiin liittyy aina erilaisia tunteita

MUTSI tarjoaa käytännönlähei sen paketin esihenkilölle työpai kan erilaisten muutosten läpivien tiin. Materiaali koostuu mallipoh jista, videoista, käytännön ohjeis ta, vinkeistä ja käsikirjoista, joiden avulla muutoksen voi suunnitella alusta loppuun muutoksen koosta riippumatta.

Mielestäni keskeistä on nostaa esille muutoksiin liittyvä psykolo ginen prosessi teknisen muutospro sessin rinnalla. Aina ei tulla ajatel leeksi, että muutokseen liittyy aina yksilötasolla erilaisia tunteita ja ko kemuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten valmiita ihmiset ovat valmiita hyppäämään siihen mukaan. Joku on siihen heti valmis, kun taas toi nen vastustaa sitä viimeiseen saak ka. Siksi psykologisen prosessin huomioiminen on tärkeää.

Muutoksen tukipilari

n Usein ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkee seen vaikuttavat työympäristön muutokset, joissa ihminen ei pysy mukana.

n Valitettavan usein yritys ten muutosprosessien kes kellä työtekijöiden psyko logiset tarpeet unohtuvat.

n Ammattiliitto Pro haluaa tukea omalla koulutusko konaisuudella työyhteisöjä muutosten läpiviennissä.

n Koulutus on kaikille avoin, ja se tullaan tarjoamaan verkkokoulutuksena tammikuussa 2023.

INFRA ry:n kanssa kaikille avointa verkkokoulutusta, jonka avulla esihenkilö voi suunnitella muutokset niin, ettei yksilö putoa kelkasta.

Verkkokoulutuksessa painotetaan myös viestinnän merkitystä työym päristössä, johon on tarjolla kättä pidempää muun muassa muutos viestinnän oppaan muodossa.

Viestintä on avainasemassa muutoksen onnistumisessa. Tois toa, toistoa ja toistoa tarvitaan koko muutosmatkan ajan eri kohderyh mille suunnattuna.

Moni esihenkilö pohtii myös, miten ihmiset saa ylipäätään mu kaan muutokseen ja innostu maan siitä. Siihenkin Pyykönen lupaa käytännön läheistä tuki materiaalia MUTSI:n sisällöissä.

Hyvässä yhteistyössä

Verkkokoulutusta ei luoda suinkaan suppilossa Pron sisällä, vaan aivan kuten muutoinkin, tiiviissä yhteis työssä kumppanien kanssa.

Suunnittelemme ja rakennam me verkkokoulutuskokonaisuutta yhdessä työnantajaliitto LVI-TU:n, INFRA ry:n ja teknisen kumppa nimme Faros & Com Oy:n kanssa.

Pyykönen kertoo, että koulutuk sen työstäminen on ollut opettavai nen ja antoisa matka.

Siitä iso kiitos kumppaneillem me. Toivon, että hyvä fiilis näkyy lopputuloksessa, jonka tulemme näillä näkymin avaamaan käyttä jille vuoden vaihteessa.

Pyykösen suurin toive on, että MUTSI herättäisi esihenkilöt siihen, ettei ihmisiä saa unohtaa muutos prosessien pyörteissä.

Toivottavasti koulutus tarjoaa myös oivalluksen siitä, että muutos matka kannattaa aina suunnitella hyvin ja ihmiset tarvitsevat erilais ta tukea muutoksen eri vaiheissa.

Johtaminen vaatii tasapainottelua

Esihenkilön työ on tasapainoilua vaatimusten keskellä. On oltava tehokas johtaja, mutta samalla empaattinen valmentaja, joka kuuntelee ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti.

teksti mia heiskanen kuva mika pakarinen/keksi agency

Esihenkilön rooli on haastava, sillä hän on samaan aikaan työnanta jan edustaja ja itsekin työntekijä. Esihenkilö kantaa juridista vas tuuta tiiminsä jäsenten työaikasuojelusta ja työturvallisuudesta. Se tuo vaativuutta ja ristipainetta työhön, Yksityisalojen Esimie het ja Asiantuntijat YTY ry:n työmarkkina johtaja Sirpa Leppäluoto selventää.

Leppäluodon näkemystä vahvistaa YTYn teettämän vuoden takaisen jäsenkyselyn tu los, jossa 66 prosenttia esihenkilöistä ker toi tuntevansa työhön liittyvää stressiä ja 74 prosenttia oli sitä mieltä, että tehtävät ovat muuttuneet haasteellisemmiksi.

YTYssä ollaankin hyvin kartalla esihen kilötyön ja työssä jaksamisen haasteista.

Ydintehtävämme on palvella henkilö kohtaisesti yksityisellä sektorilla esihenki lön tai asiantuntijan roolissa työskenteleviä jäseniä. Käytännössä autamme jäseniämme kaikissa työelämän vaiheissa ja tilanteissa.

Ristiriitainen rooli kuormittaa Mikä esihenkilötyössä eritoten kuormittaa? Leppäluodon mukaan modernin johtajuu den vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Se tarkoittaa, että esihenkilö ei voi käyttäytyä määräävään tyyliin, vaan hänen on osattava kuunnella, mutta myös johtaa tiimiään jän tevästi ja tavoitteellisesti johdon, asiakkai den ja tiimiläisten odotukset täyttäen. Lisä kerrointa tuo uusi etä- ja hybridityön malli, jossa kohtaamiset ovat usein virtuaalisia. Yleensä esihenkilöllä on myös omat lii ketoimintavastuut ja johtamisen ajatellaan hoituvan kaiken muun ohessa. Jos työyh teisössä on haasteita, juurisyytä etsitään useimmiten esihenkilötyöstä, mikä lisää entisestään paineita.

Esihenkilö jää helposti yksin. Ylimmän johdon ja oman esihenkilön suuntaan voi ol la vaikea avautua, koska omia epävarmuuk sia ei haluta ottaa puheeksi. Toisaalta esi henkilön on oman roolinsa vuoksi pidettävä tietty etäisyys myös omiin johdettaviinsa.

Jos henkilökohtaisista paineista ei voi avau tua, alkaa se kuormittaa työssä jaksamista niin, että tilanne voi johtaa jopa loppuun pa lamiseen, sairauspoissaoloihin tai työkyvyt tömyyteen. Yhtälö on haastava, mutta yk sin ei kannata jäädä. Leppäluoto kehottaakin muistamaan, ettei kukaan ole superihminen.

Jos työpaine uhkaa kasvaa liian suurek si, kannattaa asia ottaa ajoissa puheeksi työ paikalla. Voisiko työtehtäviä resursoida tai suunnitella toisin? Aktiivinen ote kannattaa, sillä ensin on huolehdittava omasta jaksami sesta, jotta voi auttaa muita.

Myös tiimi voi tukea esihenkilön jaksa mista muistamalla, että esihenkilökin haluaa tuntea olevansa osa työyhteisöä.

Puolueeton asiantuntija apuna Monelle esihenkilötyön haasteissa painis kelevalle helpottava tieto on se, että selkä nojaa ja ventilointimahdollisuuksia löytyy myös YTYn suunnalta.

Jos työtaakka musertaa tai on joutunut keskelle riitatilannetta, voi tilanteesta keskus tella puolueettoman asiantuntijamme kanssa.

YTY tukee työssä jaksamista

n Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry on akavalainen edunvalvontajärjestö, jonka jäsenyys perustuu asemaan, ei koulutukseen tai tiettyyn alaan.

n Jäseniä ovat yksityisalalla työs kentelevät ylemmät toimihenkilöt, kuten esihenkilöt ja asiantuntijat.

n YTY auttaa jäseniään työelämän erilaisissa vaiheissa.

Liikuntapalvelut toimivat yrityksen henkilöstön tukena

Hyvinvointi on yritysmaailman nopeimmin kasvavia trendejä. Suomalainen InnoWellness tuo kuntokeskuksen täysine palveluineen suoraan sinne, missä niitä tarvitaan.

teksti anne koivisto kuva patrik pesonen

Hyvinvoivat työntekijät ovat yri tyksille sekä henkinen että fyy sinen voimavara, jonka vaiku tukset ulottuvat yhteen hiileen puhaltavasta, työssään viihtyvästä tiimistä merkittäviin kustannussäästöihin asti. Hy vinvointiin satsaaminen korostuu entistä voimakkaammin myös erilaisten yritys kiinteistöjen toiminnassa. Siinä missä bu siness parkeilta edellytettiin aiemmin lähin nä omaa lounasravintolaa nyt myös toimivat liikuntatilat sekä helposti saavutettavat hy vinvointi- ja liikuntapalvelut ovat merkittä vä kilpailuetu toimitiloja markkinoitaessa.

Kolmen liikunta-alan ammattilaisen vuonna 2019 perustama InnoWellness tuo liikuntatilat, ryhmäliikunnat ja valmennus palvelut sinne, missä ne tavoittavat työn tekijät parhaiten – yritysten omiin tiloihin.

Palvelumme perustuu avaimet käteen -periaatteeseen, sanoo InnoWellness Oy:n perustajajäseniin kuuluva personal trainer, ryhmäliikuntaohjaaja ja ravintovalmentaja Jaana Aaltonen. Tilojen suunnittelun ja lait teiden sekä välineistön hankinnan lisäksi teemme työmaakäyntejä ja toimimme yh teyshenkilönä urakoitsijan ja tilaajan välillä.

Toimiva työhyvinvointipalvelu syntyy ammattilaisten käsissä Eniten säästöjä syntyy silloin, kun tila- ja palvelukokonaisuus on henkilöstön tehok kaassa käytössä. Siksi suunnittelupalveluun kuuluu tarkka työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden kartoitus. Käyttäjät myös pereh dytetään tilojen ja laitteiden käyttöön, min kä jälkeen yhteistyö voi jatkua asiakkaan tar peiden mukaan mitoitetuilla sopimuksella.

Paras lopputulos syntyy Aaltosen mu kaan aina InnoWellness:in ja asiakasyri tyksen yhteistyöllä.

Liikuntatilojen suunnittelussa on otet

tava huomioon muun muassa tilojen raken nusteknisiin ominaisuuksiin, valaistukseen, turvallisuuteen sekä materiaalien kestävyy teen liittyviä asioita. Näistä tavallinen tilo jen käyttäjä ei yleensä ole tietoinen. Vaikka omien liikuntatilojen rakentaminen vaatii aina osaamista, mittava budjetti ei ole on nistuneen projektin edellytys. Toteutamme liikuntatiloja paitsi uusilla myös käytetyillä, uudelleen verhoilluilla ja maalatuilla lait teilla sekä uutta ja vanhaa yhdistelemällä. Tällöin säästöjä kertyy helposti tuhansien eurojen edestä, kertoo Aaltonen.

Keskiössä itsestä huolehtiminen Vaikka henkilöstön hyvinvoinnista ja sen edistämisestä puhutaan jatkuvasti enem män, työhyvinvoinnista huolehtiminen jää liian usein yksilön omalle vastuulle. Kysees sä on kokemusta ja ammattitaitoa vaativa osa-alue, jossa apua kannattaa kysyä asiaan perehtyneeltä ja osaavalta ammattilaiselta.

Työntekijöiden kannustaminen hyvin voinnistaan huolehtimiseen ei voi olla yk sin työnantajan vastuulla, mutta myös me tarvitsemme asiakasyrityksen johdon tuen. Kun johtoporras motivoi työntekijöitä yh dessä hyvinvointi- ja liikunta-alan ammat tilaisten kanssa, onnistumismahdollisuu det työhyvinvoinnin kasvattamiseksi nou sevat merkittävästi.

Henkilöstön hyvinvointiin satsaaminen viestii työntekijöille välittämisestä, mikä pa rantaa työhön sitoutumista ja nostaa moti vaatiota. Kun työ ei ole ainoa työntekijöitä yhdistävä asia, myös yhteishenki paranee, Yritysten henkilöstössä on paljon ih misiä, jotka eivät välttämättä osaa hakeu tua omalla ajallaan hyvinvointi- ja liikun tapalveluiden piiriin. Tavoitteenamme on onnistua madaltamaan itsestä huolehtimi sen kynnystä, kiteyttää Aaltonen.

YTY ry:n työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto korostaa lakipalveluiden olevan jäsenille maksuttomia. Lakipalveluista saa apua työelämän pulmiin ja tukea omaan jaksamiseen.

Kun liikuntapalvelut löytyvät työpaikalta, kuntokeskukseen lähteminen ei kaadu logistisiin haasteisiin, painottaa InnoWellness Oy:n perustajäseniin kuuluva Jaana Aaltonen.

Henkilökunnan työhyvinvointi heijastuu ulospäin

Työntekijöiden jaksaminen on haaste myös finanssialalla, jossa kamppaillaan tyypil listen kuormitustekijöiden kans sa. Tehtävät vaativat yhä enem män oman työn johtamisen taitoja, informaatiolähteiden hallintaa ja monialaista osaamista.

Henkilöstötyytyväisyys on strategiamme ytimessä ja siksi pa nostamme työhyvinvointiin. Ta voitteemme on luoda turvallinen työympäristö, jossa jokaisen asian tuntemukseen luotetaan, sanoo henkilöstöjohtaja Paula Suvanto Lammin Säästöpankki osallistui GPTW-tutkimukseen ensimmäisen kerran 2021, ja keväällä 2022 jo en nestään hyvät tulokset paranivat selkeästi. Tutkimuksen väittämä ”Kokonaisuudessaan tämä on to della hyvä työpaikka” nousi 69 pro sentista 86 prosenttiin. Miten tässä onnistuttiin?

Yksi tärkeä tekijä hyvinvoinnin kasvussa on ollut roolien selkiyttä minen, mikä on erityisen olennaista tämänhetkisten asiantuntijuusvaa timusten takia.

Roolien selkiyttäminen auttoi keskittymään omiin vahvuuksiin. Huolehdimme myös siitä, että jo kainen saa riittävästi tukea, kes kusteluapua ja tarvittaessa lisä koulutusta, Suvanto valaisee.

Ratkaisuja etsitään keskusteluis sa esihenkilön kanssa tai tiimipala vereissa. Organisaatio on matala ja ilmapiiri avoin, joten apua on helppo kysyä niin työtovereilta kuin esi henkilöiltäkin . Myös pitkään toimi nutta ja kannustavaksi koettua pal kitsemisjärjestelmää on kehitetty entuudestaan.

Joustoja ja sykettä

Lammin Säästöpankissa on viitisen kymmentä työntekijää kuudessa eri

Työn ja yksityiselämän yhteen sovittaminen on yksi asia, johon olemme kiinnittäneet huomiota.

konttorissa Kanta-Hämeessä ja Kes ki-Uudellamaalla.

Työn ja yksityiselämän yhteen sovittaminen on yksi tapa, jolla henkilöstön hyvinvointia on lisät ty. Käytössä on joustava työaika ja mahdollisuus etätöihin. Etäneuvot telut säästävät kaikkien osapuolten aikaa. Myös pitkät perhe- ja opinto vapaat ovat arkipäivää.

Tärkeäksi vaikuttamisväyläksi on tullut työntekijöistä koottu, hen kilöstöasioita kehittävä Syke-työ ryhmä. Siinä mukana oleva työ

suojeluvaltuutettu Jenni Tuomala kokee, että henkilöstön ääni tulee pankissa hyvin kuulluksi.

Emme pelkää ottaa esiin arko jakaan asioita. Keskustelun kautta löydämme myös uusia kehityskoh teita, jolloin työyhteisömme voi en tistä paremmin. Oleellista on keski näinen kunnioitus ja yhteen hiileen puhaltaminen. Silloin töihin on aina kiva tulla, Tuomala kiteyttää.

Suvanto on vakuuttunut, että henkilökunnan hyvinvointi näkyy asiakastyytyväisyytenä ja lopulta

liiketoiminnan kannattavuutena.

Vahvuutenamme on asiakas lähtöisyys ja paikallisuus. Asiak kailla on mahdollisuus varata aika tutulle asiantuntijalle, johon he voivat olla yhteydessä kasvotusten tai digitaalisissa kanavissamme. Asiakkaille tarjotaan Oman ta louden tuokioita, joiden tavoittee na on auttaa taloudelliseen hyvin vointiin ja tasapainoon. Kokonais valtainen lähestymistapa on nosta nut asiakastyytyväisyyden erittäin hyvälle tasolle.

Musiikista energiaa ja tuottavuutta työhön

haikeutta, innostuneisuutta ja ha luttaessa myös rauhallisuutta. Kun musiikki valjastetaan osaksi työn tekoa, voivat tulokset olla yllättä vän suuria, Kaasinen tietää.

Erään asiakkaamme musiikki kokeilun lopputuloksena työnteki jä ilmoitti, että jos musiikin soitta minen loppuu, myös työnteko lop puu, Kaasinen naurahtaa.

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että tutun musiikin voima perustuu en nakoitavuuteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Isoin taustamusiikkiin liittyvä valinta on musiikin rytmi ja tempo. Jos musiikki koetaan liian hitaaksi, se rauhoittaa joskus liikaakin. Liian nopea musiikki voi puolestaan ai heuttaa hermostuneisuutta. Siksi musiikkivalinnat kannattaa miettiä tehtävään työhön sopiviksi.

Musiikki rytmittää työpäivää

kun yritys tarjoaa toimistolla soitet tavan taustamusiikin. Yhteinen mu siikki virittää usein avartavia kes kusteluja siitä, millaisia muistoja ih misillä liittyy kappaleisiin. Musiikki voi myös tulla osaksi yrityksen yh teistä tarinaa, toteaa Kaasinen.

GT Musiikkiluvat tilittää kerää mänsä eurot Gramexille ja Teostolle, jotka jakavat rahat edelleen musii kin tekijöille ja esittäjille.

Kun yhä useampi yritys löytää oman tapansa hyödyntää musiik kia, se tarjoaa myös musiikin teki jöille enemmän mahdollisuuksia luoda uutta. Näin hyvän kierre on valmis, Kaasinen kuvailee.

Lisää rytmiä työpäivään

Taustamusiikki vaikuttaa tutkitusti paitsi yrityksen asiakaskokemukseen myös henkilökunnan yleiseen hyvinvointiin ja työnteon tehokkuuteen.

Kun kello lähestyy kolmea perjantaina iltapäivällä, monella toimistolla käy iloinen puheensorina. Viikonloppu suunnitelmien jakaminen kahvitau olla on osa palautumista, jonka mer kitys tiedostetaan yhä paremmin.

Mutta voisiko palautuminen ol la muutenkin jotain sellaista, jota tapahtuu jo työajan puitteissa eikä ainoastaan sen ulkopuolella?

Kyllä voi – ainakin, jos kysytään GT Musiikkiluvat Oy:n toimitusjoh tajalta Harri Kaasiselta

Musiikkiluvilla on asiakkainaan useita tuhansia suomalaisia yrityk siä, jotka hyödyntävät taustamu siikkia paitsi myyntinsä vauhditta misessa myös henkilöstön hyvin voinnin tukemisessa.

Musiikki herättää meissä kai kissa voimakkaita tunteita: iloa,

Duurivoittoinen rytmikäs musiikki tukee monipuolista ajattelua ja sopii siten esimerkiksi luovan työn ja ide oinnin tueksi. Syvää keskittymistä vaativaan työhön sopivat teokset, jotka luovat vahvoja mielikuvia ja tunnelmia; hiljaisemmalla volyy milla soitettu elokuvamusiikki, sol juvat ikivihreät ja klassinen musiik ki toimivat tähän tarkoitukseen.

Taustamusiikilla on myös yhtei söllisyyttä lujittava vaikutus.

Tarve henkilökohtaisten kuu lokkeiden käytölle voi vähentyä,

n Henkilöstötilassa taustamusiikkilupa tarvitaan silloin, kun kyseisessä tilassa työskentelee 25 henkilöä tai enemmän.

n GT Musiikkiluvat Oy on Gramexin ja Teoston yhteisyritys, joka myy taustamusiikkilupia yrityksille.

Tämä on erityisen tärkeää vaativassa asiantuntijatyössä, näkee Säästöpankin henkilöstöjohtaja Paula Suvanto.

Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen on kuin ikiliikkuja, jossa hyvät asiat seuraavat toisiaan. Inhimillinen palvelu lisää myös asiakastyytyväisyyttä.

teksti

ritva-liisa sannemann kuva teemu heikkilä

Musiikki herättää meissä kaikissa voimakkaita tunteita: iloa, haikeutta, innostuneisuutta ja haluttaessa myös rauhallisuutta. Kun musiikki valjastetaan osaksi työntekoa, voivat tulokset olla yllättävän suuria.

Kaaos hallintaan omaa toimintaa säätämällä

Työelämän

Koulutus- ja työhyvinvointi palvelu Äärettömän työyh teisövalmentaja Anu Ojan perä näkee työssään hektisen arjen kuluttavuuden. Työelämän armot tomuus aiheuttaa yksilöille usein riittämättömyyden ja voimatto muuden tunteita sekä fyysisiä et tä psyykkisiä kipuja.

Kun tunnollinen yksilö huo maa, että hän ei pysty täyttämään työyhteisön odotuksia, hän yrittää yhä kovemmin ja kovemmin. Lo pulta noidankehä saattaa johtaa uu pumiseen. Työohjaajan tehtävänä on herätellä, välillä reippaastikin, näkemään yhtälön mielettömyys.

Yksilöiden pahoinvointi näkyy työyhteisöissä usein työilmapiirin murentumisena, työtehon laskuna ja lisääntyvinä sairauspoissaoloina.

Siksi ongelmia pyritään ratkomaan työpaikoilla. Toimenpiteet keskitty vät kuitenkin usein oireiden poista miseen ja työhyvinvointia jäytävät ongelmat jäävät kytemään.

Organisaation sisältä käsin pe rimmäistä ongelmaa on vaikea ta

voittaa. Tarvitaan ulkopuolinen, joka osaa esittää oikeat kysymykset ja auttaa työyhteisöä löytämään kipu pisteet. Tämän jälkeen voidaan va lita sopivat menetelmät ongelman ratkaisemiseksi, Ojanperä kertoo.

Kohtaamisia ja kuuntelua Ojanperä on pohjakoulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, ja hän on toiminut erityis- ja luokanopet tajana sekä apulaisrehtorina yli 20 vuoden ajan. Sittemmin hän on kouluttautunut työnohjaajaksi, coachiksi sekä NLP-traineriksi ja hyödyntää nykyisessä työssään mo nipuolisesti näiden osaamisalueiden työmenetelmiä.

Pelkällä menetelmäosaamisella ei Ojanperän mukaan kuitenkaan ratkaista työyhteisöjen haasteita. Valmentajalta vaaditaan oikean laista persoonaa sekä kykyä ihmi sen kohtaamiseen ja aitoon kuun teluun. Luottavaisen tunnelman ja avoimen ilmapiirin luominen on monesti olennaisin tekijä työ yhteisöjen muutosprosessin on

nistumiselle. Tällaisia piirteitä tu lisi Ojanperän mukaan löytyä myös esihenkilö- ja johtotehtävissä toi mivilta. Läsnäoleva johtaja pystyy luomaan sallivampaa työilmapiiriä.

Oma persoonani on ehdot tomasti keskeinen työvälineeni. Kuten hyvän johtajankin, myös valmentajan tulee olla keskuste luissa henkisesti läsnä. Hänen on osoitettava välittävänsä sekä ole vansa aidosti kiinnostunut toisen keskustelukumppaninsa asioista. Näin ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Kun uskaltaa näyttää myös oman heikkoutensa, muut kin uskaltavat kertoa aidoista tun temuksistaan.

Itseä säästävä työtapa Työelämä, ja nykyihmisen arki yli päätään, on tulvillaan hälyä ja mo nenmoista projektia. Ojanperä kui tenkin muistuttaa, että jokaisella meistä on mahdollisuus päivittää omaa ajatteluamme.

Meitä ympäröiviin olosuhtei siin emme voi juurikaan vaikut taa, mutta omalle tavallemme rea goida voimme tehdä paljonkin. Kun omaksuu itseä säästävän työtavan, pystyy suhtautumaan eteen tule viin työtehtäviin sekä kiireeseen uudella tavalla. Silloin stressinhal linta ja mahdollisuudet palautumi seen paranevat, Ojanperä sanoo.

Työyhteistövalmentaja Anu Ojanperä hyödyntää työssään oman elämänsä voimaannuttavia mutta myös haastavimpia kokemuksia.

hektisyyttä ei voi hallita, mutta omaan toimintatapaan on mahdollisuus vaikuttaa. Työyhteisö voi tukea itseä säästävän työtavan löytämisessä. teksti tuomas i. lehtonen kuva mikko kuparinen

Kiireen keskellä on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi

Kaksi lappilaista hanketta, joilla on yhteinen missio: tukea työntekijöiden hy vinvointia ennakoivasti työssä sekä vapaa-ajalla. Hankkeiden takana on laaja yhteistyöverkosto. teksti maria paldanius kuvat markus torvinen

hittäminen -hankkeessa, jonka kes kiössä ovat REDU ja Santasport La pin Urheiluopisto.

On tärkeää, että yksilö saa to teuttaa työtään omilla vahvuuk sillaan ja toisten tukemana – ym päristössä, jossa on fyysisesti se kä henkisesti hyvä olla. Hankkei den tukemana toimijat ovat sitou tuneet kehittämään keinoja henki löstön hyvinvoinnin tueksi, linjaa ENJOY-hankkeen projektipäällikkö Maarit Kaarela-Mustonen.

sa organisaatioille on luotu erilaisia mittareita, jotka tarjoavat esihenki löille ja johdolle viitteitä työyhtei sön arjesta ja henkilöstön kokemuk sista. Mittaristo on paitsi numeraa lista, myös kokemuksellista: tietoja on kerätty niin päiväkirjatoiminnan kuin työpajojen kautta useista koh teista. Hankitun tiedon pohjalta or ganisaatioille luodaan työkirja, joka kokoaa yhteen hyväksi todetut toi mintamallit ja mittarit sekä muun työhyvinvointia edistävän annin.

joka muistuttaa organisaatioita yh teisistä suuntaviivoista. Lapin yli opisto on ollut tässä tärkeä osato teuttaja, Kaarela-Mustonen kertoo.

asuinympäristö. Lapissa käynnissä olevat ESR-rahoitteiset hankkeet muistuttavat, että työhyvinvointi rakennetaan yhdessä.

Jokainen viherpeukalo sen tie tää: kun puutarhan pohjatyöt on hoidettu huolella on istu tuksilla parhaat edellytykset kukoistaa. Sama pätee työyhteisöi hin ja urheiluseuroihin. Tämä on kantava teema kahdes sa lappilaisessa hankkeessa. ENJOY (Hyvinvointia henkilöstölle enna koivalla johtamisella) -hankkees sa, jonka pääkohteina ovat Rovanie men Koulutuskuntayhtymä REDU ja Rovaniemen kaupunki sekä Seu ratoiminnan työhyvinvoinnin ke

Seuratoiminnan työhyvinvoin nin kehittäminen -hanke tähtää sii hen, että urheiluseurojen toimintaa ja vapaaehtoistyötä alettaisiin or ganisoida ja johtaa tehokkaammin.

Seuratyössä toimii monenlai sia ihmisiä ja usein palkattuja työn tekijöitä on vain yksi. Siksi on tär keää miettiä, miten kaikkien hy vinvoinnista voidaan pitää huolta, summaa hankkeen projektipäällik kö Soili Lehtinen

Hyvinvoinnin työkaluja

Entä millaisia tuloksia hankkeet ovat tuottaneet? ENJOY-hankkees

Toiveena on, että toimintamal lit jäisivät elämään hankkeen jäl keen helpottaen työtä, tiedonkul kua ja vuorovaikutusta organisaa tioissa. Työkirja on arjen työkalu,

Vastaavia menetelmiä on hyö dynnetty ja toimintamalleja kehi tetty myös seuratyöhön keskitty vässä hankkeessa. Seuratyön or ganisointisovellus Seuraopas tar joaa seurojen työntekijöille eväitä toiminnan organisointiin ja työ hyvinvointiin. Seurahyvinvoin nin työkalupakki tulee käyttöön joulukuussa.

Hankkeen kohderyhminä ovat Lapin alueen urheiluseuraorgani saatioiden johto ja urheiluseurois sa työskentelevät henkilöt. Pilo tointiryhmänä ovat olleet hankkeen kumppanuusseurat ympäri Lappia, Lehtinen kertoo.

Positiivinen työilmapiiri Työhyvinvointi on laaja kokonai suus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Sitä tukevat osal taan myös vahvasti hyvä johtami nen, työilmapiiri, ammattitaito sekä

Esihenkilöt ja johto voivat vai kuttaa siihen, että yhteisön ilmapiiri on avoin keskustelulle. Kiireen kes kellä on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. Tämä lisää motivaatiota, yhteisöllisyyttä ja positiivista työilmapiiriä. Merkitystä on myös asuinympäristöllä: Lapin luonto on ehdottomasti yksi hyvinvointivaltti, Kaarela-Mustonen toteaa.

Ennakoiva johtaminen on yksi keino työhyvinvoinnin buustaami seen. Kun työyhteisön tai urheilu seuran kehityskohdat tunnistetaan ja tunnustetaan ajoissa, niihin voi daan myös puuttua ennakoivasti. Seuratyöhön hakeudutaan usein siksi, että se on harrastus ja intohimo. Mutta mikään vapaaeh toistyö, sen enempää kuin palkka työkään, ei saisi johtaa uupumuk seen. Sekä työpaikoilla että urheiluseuroissa on tärkeää, että jokainen kokee itsensä merkitykselliseksi yhteisössään, Lehtinen kiteyttää.

Ennakoivalla otteella johdettu työyhteisö tai urheiluseura saa tulevaisuudessa entistä enemmän tekijöitä riveihinsä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa, että kaikki yksilöt pystyvät antamaan parastaan. Näin uskovat kahden ESR-rahoitteisen, lappilaisen hankkeen projektipäälliköt Maarit Kaarela-Mustonen sekä Soili Lehtinen.

“

Jokaisen tulisi kokea itsensä merkitykselliseksi yhteisössään.

Elä köön er ilai suu s

Työtyylianalyysi auttoi pörssiyhtiö Betolarin talousjohtajaa Riikka Ylikoskea löytämään itselleen optimaalisimmat työtavat. Nyt hän voi paremmin, hyödyntää biologisia vahvuuksiaan ja tukee tiimiläisiään potentiaalinsa löytämisessä. teksti tuomas i.lehtonen kuvat markus torvinen ja mikko pajunen

Pitkään johtotehtävissä toiminut Riikka Ylikoski alkoi pari vuotta sitten kiinnittää huomiota hen kiseen jaksamiseensa ja työssä suo riutumiseensa. Samoihin aikoihin hänen tuttavansa suoritti Consul tica Oy:n järjestämän WSA-työtyy lianalyysin (Working Style Analysis) käyttöön pätevöittävän sertifioin tikoulutuksen. Tuttava innosti Yli koskea tekemään analyysin. Tu losten saaminen oli silmiä avaava kokemus.

Ymmärsin, miksi kuormitun tietyissä työtilanteissa ja miksi mi nulla on ongelmia suorituskykyni kanssa. Oivalsin, että imen itseeni valtavasti tietoa ympäristöstä, mikä johtaa välillä ylikuormittumiseen. Olen harjoitellut tietoisesti aistika navieni rajaamista. Nyt pystyn työ olosuhteita muuttamalla hallitse maan ulkoisia ärsykkeitä, keskit tymään paremmin ja säätelemään omaa energiatasoani. Voin paljon paremmin ja pystyn hyödyntämään potentiaaliani myös tiimin kanssa tehokkaammin. Sillä on ollut suu ri merkitys esimerkiksi haastavan pörssilistautumisprosessimme lä pivientiin, Ylikoski sanoo.

Ylikoski innostui WSA mahdol-

lisuuksista niin paljon, että hän suo rittaa itsekin työn ohessa WSA-Mas ter-sertifiointikoulutusta ja on pääs syt kokemaan kiihdytetyn oppimi sen voiman ja luonnon merkityk sen Consultica Arctic Academyn koulutuksessa Valkeassa, Lapin upeissa maisemissa.

Aivojen kapasiteetti kasvoi Valkea Week´n aikana WSA-maailma on ollut puuttuva palanen työhöni, ja voin elää ku ten opetan. Näin kertoo Tommi Haapakangas, WSA & TSA -asian tuntija (Master), Liikunnan ja vapaaajan koulutuksen lehtori Lapin am mattikorkeakoulusta.

Haapakangas on työkykyä tuke vaa pedagogiikkaa käsittelevässä väitöskirjatyössään havainnut, et tä luontoympäristöllä voidaan vai kuttaa positiivisesti opiskelijoiden tiedonkäsittelykyvykkyyteen.

Vein opiskelijani viikoksi Valkeaan, jossa luontainen aistiympä ristökokemus voitiin yhdistää su juvasti työkykyä tukeviin pedago gisiin menetelmiin, jolloin opiske lijoiden aivojen kokonaisvaltaiset mieltymykset lisääntyivät jopa 25 prosenttia. Tämä tarkoittaa lisään tynyttä kykyä käsitellä tietoa ja sillä

Arktinen oppimiselämys

Consultican

työ

n WSA-, LSA- JA TSA-MENETELMÄT

Analyysien avulla ennaltaehkäistään työmotivaation menettämistä ja tunnistetaan työkykyä kuormittavia tekijöitä. Näin löydetään uusia työtapoja kuormituksen ehkäisyyn.

n KIIHDYTETTY OPPIMINEN

Interaktiivinen oppimisympäristö keskittyy oppijan tarpeisiin ja käyttää ihmisen vahvimpia aisteja – ilman ärsykkeitä.

n LAPIN LUMOUVA LUONTO

Koulutusten ajan viihdytään luonnon ja erämaan helmoissa, mikä tuo hyvinvointia sekä keholle että mielelle.

on suora yhteys hyvinvoinnin ko kemukseen, Haapakangas kertoo.

Luontoympäristö mahdollis taa läsnäolon, tehostaa oppimis ta ja tarjoaa mainiot olosuhteet uusien, yksilöllisten ja luontaisiin vahvuuksiin perustuvien työtapo jen omaksumiseen heti lukuvuo den alkaessa.

Luonto on hyvä opiskeluympä ristö, sillä se tarjoaa selkeän, ennus tettavissa olevan ja turvallisen ais tiympäristön sekä hyvät olosuhteet opiskelijoiden ryhmäytymiselle ja haastavienkin tehtävien tekemisel le, Haapakangas sanoo.

Virtaa varhaiskasvatukseen Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työsken televä HR-asiantuntija Päivi Juslin suoritti WSA- ja TSA-sertifiointi koulutuksen työn ohessa. Nyt hän vetää Helsingin kaupungin varhais kasvatuksen työkykypilottia, joka tarjoaa tukea työn kuormituksen haasteita kokeville varhaiskasva tuksen työntekijöille. Juslin on teh nyt analyysin jo noin 100 työnteki jälle. Hän on innoissaan pilotissa saaduista tuloksista.

WSA:n avulla on päästy no peasti kiinni työkyvyn haasteisiin ja toisaalta myös voimaannuttaviin

asioihin. Pienillä työolosuhteisiin tehtävillä muutoksilla on pystyt ty paremmin tukemaan työnteki jöiden työhyvinvointia. On ollut mahtava huomata, millaisia oival luksia ihmiset ovat saaneet itses tään ja miten ratkaisuista on alet tu keskustella työyhteisöjen sisäl lä, Juslin sanoo.

Yrityksen talous kasvuun kestävällä työhyvinvoinnilla

Valkea Arctic Lodge tarjoaa yhteis työssä Consultica Arctic Academyn

kanssa työhyvinvoinnin intensiivi jaksoja intiimissä, luonnon keskel lä olevassa lomakylässä, jonka voit varata kokonaan yksityiseen käyt töösi – ilman häiriötekijöitä.

Kokemuksesta voin sanoa, et tä turha työ on puolittunut, henki löstö voi hyvin ja olemme päässeet nauttimaan tuloksen tekemises tä. Tiedämme, miten tämä tapah tuu ja haluamme tarjota mahdolli suuden myös teille, sanoo Valkea Lapland Oy:n yrittäjä Antti-Pekka Palokangas

Tietoinen aistiaivo jumppa Valkea Logdessa tuo välittömiä vaiku tuksia, Haapakan gas pohtii.

Pörssilistautumisen läpivienti voi olla kuormittavaa aikaa. Siihen havahtui Riikka Ylikoski, joka päätti lieventää kuormitusta työtyylianalyysin avulla.

ja Valkea Arctic Experiencen aloittama yhteis-

yhdistää työkykyä parantavat tieteelliset menetelmät elämykselliseen koulutusympäristöön.

Työelämän laatua voidaan kehittää

Kunta- ja hyvinvointialojen toimintaympäristö muut tuu kiihtyvällä vauhdilla muun muassa digitalisaation, ra kenneuudistusten kuin väestökehi tyksen ja palvelutarpeiden muutos ten vuoksi. Myös ennakoimattomat poikkeusolot ja osaajapula edellyt tävät huomion kiinnittämistä työ hyvinvoinnin ja osaamisen johtami seen. Yhä monitahoisempien pul mien ratkaiseminen vaatii rajanyli tyksiä organisaatioiden, toimialojen ja asiantuntijoiden välillä.

Hyvinvointia edistetään hyvällä johtamisella Sosiaali- ja terveyspalveluiden uu distuksen myötä alan henkilöstö siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueil le. Muutoksia tapahtuu hyvinvoin tialueiden lisäksi myös kunnissa, joista sote-henkilöstö lähtee. Lisäk si TE2024-uudistuksen myötä työl lisyyspalvelujen henkilöstöä siirtyy valtiolta kuntiin.

Rakenneuudistusten keskellä

korostuu erityisesti tarve osaami sen jakamiseen ja sujuvaan yh teistyöhön työpaikoilla, kommen toi Kunta- ja hyvinvointialuetyön antajat KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka.

Hyvä johtaminen on ennakoi vaa työelämän kehittämistä. Työ yhteisöjen itseohjautuvuus, jatku va oppiminen sekä uudistumisky vykkyys ovat onnistuneen muutok sen kannalta merkittävässä roolissa. On tärkeää, että henkilöstö osal listuu oman työnsä ja palveluiden kehittämiseen. KT ja alan palkan saajajärjestöt ovat sopineet yhtei sistä työelämän kehittämistoimis ta. Kukka jatkaa:

Autamme työpaikkoja työelä män arjessa ja muutoksissa tarjo amalla esimerkiksi vertaistukea, kehittämistyökaluja sekä yhdessä oppimista verkostoissa. Palvelui himme kuuluu myös koulutusta, ja lisäksi jaamme tietoa kiinnos tavista tai hyväksi havaituista rat kaisuista. Pyörää ei tarvitse keksiä

uudelleen, vaan usein pienikin tuuppaus oikeaan suuntaan riittää.

Innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu Monet kunta- ja hyvinvointialojen työelämäkysymykset ovat yhtene väisiä koko Suomessa. Alan houkut televuuden ja mielikuvan paranta mista, henkilöstön mielen hyvin voinnin tukemista sekä työyhteisön monikulttuurisuuden ja toiminnan vastuullisuuden kehittämistä pide tään tärkeänä kaikilla työpaikoilla. Osaajapulassa työnantajan kilpai

luetua kasvattavat työssä viihtymi nen, hyvä ilmapiiri ja kehittymis mahdollisuudet. Henkilöstöpulaan on tartuttu myös esimerkiksi työn tekijöiden ja työnantajan ideoimilla yhteisillä rekrytointikampanjoilla. Lisäksi joillakin työpaikoilla on on nistuttu keventämään työntekijöi den aivotyön kuormitusta asiaa käsittelevien työpajojen avulla.

Kun työnantajat, työntekijät ja edunvalvontajärjestöt tekevät yh dessä työtä työolojen parantami seksi, voidaan parhaiten turvata työrauha ja henkilöstön saatavuus.

Työnantajien ja työntekijöi den yhteistoiminta työhyvinvoin nin edistämiseksi on tärkeää myös asiakkaille palveluiden saatavuu den ja laadun turvaamiseksi.

Työnantajien ja työntekijöiden

Fysioterapia tukee työkykyä ja vähentää poissaoloja

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat mielenterveysongel mien ohella yleisimpiä syitä työntekijöiden ennenaikaiselle elä köitymiselle. Ne lisäävät sairaus poissaoloja, mikä on työnantajalle kallista. Henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi, ja siksi työnteki jöiden työ- ja toimintakykyisenä pi täminen on menestyksen kannal ta kriittistä. Kun henkilökunta ko kee yrityksen panostavan henkilös töön, panostaa se myös yritykseen. Tehokas keino huolehtia työnteki jöistään on tarjota kuntoutuspalve luita verovapaana henkilöstöetuna. Verovapauden myötä työnanta ja ei maksa edusta palkan sivukulu ja, eikä edun arvo ole veronalaista tuloa työntekijälle. Työnantaja voi solmia sopimuksia työterveyshuol lon ulkopuolella suoraan palvelun tarjoajien kanssa ilman kalliita väli käsiä. Aktiivista edunvalvontatyötä kansalaisten työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja edistämiseksi te kevä Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

tarjoaa mallisopimuksen, jolla ter veydenhuoltoyritys ja työnantaja voivat sopia edun järjestämisestä.

Henkilöstöetuja voidaan an taa myös erilaisten kohdennettujen maksuvälineiden kautta, mutta ne ovat etenkin pienille yrityksille kal liita ja vaativat hallinnollista työtä. Setelit ja passit jäävät usein myös käyttämättä. Suoran sopimuksen kautta järjestetyn henkilöstöedun ylikäytön ehkäisemisesi työnanta ja asettaa käyttökaton palveluiden hyödyntämiselle, selventää Kun toutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin.

Oma kuntoutus kannusti tarjoamaan fysioterapiaa

Lääkärit ovat terveydenhuollon kal leinta resurssia, ja on olemassa kus tannustehokkaampia tapoja huo lehtia henkilöstöstä. Liian usein työntekijät ohjataan työterveys lääkäriin vasta sairauden ilmetessä, kun kuntoutuspalveluiden tavoit teena on työkyvyn palauttamisen

lisäksi hoitaa ennaltaehkäisevästi. Toiminta- ja psykoterapia tukevat ihmisen hyvinvointia ja jaksamista, ravitsemusterapia puolestaan aut taa terveellisten elämäntapojen ra kentamisessa. Fysioterapeutti nä kee asiakkaassa alttiuksia kehitty ville vaivoille, ja siten niiden etene misen hidastamiseen voidaan tart tua hyvissä ajoin. Kuntoutusalan ammattilainen osaa tarvittaessa ohjata lääkäriin jatkotutkimuksiin. Valkokangas.net suunnittelee ja toteuttaa audiovisuaalisia ratkaisu ja yrityksille, julkisille toimijoille ja yksityisasiakkaille. Pienyritykses sä kaikkia käsipareja tarvitaan, ja pahimmassa tapauksessa sairaus poissaolot ovat liiketoiminnalle la mauttavia. Kun Valkokangas.netin Tapio Touru mursi olkapäänsä, fy sioterapeutti sai hänet pian takai sin työkuntoon.

Oma tapaturma sai miettimään, millaisia henkilöstöetuja tarjoan työntekijöilleni. Työntekoa hait taavien vaivojen helpottaminen ja toimintaohjeiden saaminen ko hentavat toimintakykyä. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n mallisopi muksen avulla paikallisen yrityksen kanssa sovittu verovapaa henkilös töetu fysioterapiaan on kuin vakuu tus, joka sitouttaa työhön ja paran taa hyvinvointia nopeasti.

Tarjoamme työpaikoille vertaistukea ja kehittämistyökaluja, kertoo KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka.

Tuloksellisuuden ja työolojen kehittäminen perustuu yhteistyöhön johdon ja henkilöstön välillä. Tähän työhön kaivataan usein tukea ja tuuppausta.

teksti content house kuva sanni hirvonen

Kuntoaskeleen fysioterapeutti Niko Rouvali opastaa asiakas Tapio Tourua.

“

yhteistoiminta on tärkeää.

Avoin keskustelu on hyvinvoivan työyhteisön ydin

Työyhteisöjen ristiriitoja selvitetään usein kasvottomiin kyselylomakkeisiin turvautumalla. Konfliktien hallinnan uranuurtaja Timo Pehrman luottaa kyselyiden sijaan perustaitojen voimaan.

Mykkäkoulua, kollegan vältte lyä ja epäasiallista puhetta. Lukuisissa suomalaisissa yri tyksissä kytee konflikti, jol ta työyhteisö on ummistanut silmänsä. Kun tarkoituksenmukaisesti vaiettu tai johdol ta huomaamatta jäänyt ongelmatilanne saa jatkaa leviämistään, sen osapuoliksi joutuu pahimmillaan jokainen työyhteisön jäsen.

On tavallista, että konflikti mielletään kahden työntekijän väliseksi ongelmaksi, jonka kuvitellaan ratkeavan, kun tilanteel le löydetään uhri ja syntipukki. Pienikin kon flikti leviää kuitenkin usein salakavalasti ja sairastuttaa koko työyhteisön ja sen kulttuu rin, konfliktien hallintaan, johtamiseen ja so vitteluun keskittyvän Innotimo Oy:n toimi tusjohtaja, filosofian tohtori ja yhteiskunta tieteiden maisteri Timo Pehrman kuvailee. Uransa vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioi den sovittelijana vuonna 1985 aloittanut Pehrman päätyi työyhteisöjen haasteiden ratkojaksi halutessaan testata rikossovitte lusta tuttuja menetelmiä uudessa ympäris tössä. Sittemmin hän on tehnyt pitkän uran muun muassa Valion koulutuspäällikkönä. Vuosikymmenien kokemus työsovittelija na on osoittanut Pehrmanille, ettei ilmapii rin kehittäminen ja tervehdyttäminen edel lytä yrityksiltä monimutkaisten teorioiden omaksumista. Avain haasteiden ratkaisemi seen löytyy toisen ihmisen kohtaamisesta. Puhuminen ja kuulluksi tuleminen ovat ihmisen perustarpeita myös työpaikalla.

Avainroolissa

Pelko tekee henkilöstöstä puhumatto mia ja sanomisiaan varovia. Ongelmia ei us kalleta sanoa ääneen, sillä ihmiset pelkäävät työpaikkansa menettämistä, Pehrman sanoo.

Työilmapiirin kehittämiseen tarvitaan Pehrmanin mukaan aina hyvää ja oikeaa kommunikaatiota. Hän kannustaakin esi henkilöitä tuulettamaan ilmapiiriä vapaalla keskustelulla, jossa jokaisen yksilölliset aja tukset ja tarpeet tulevat kuulluiksi.

Tähän ajatukseen pohjautuu myös Pehrmanin sovittelutyössään hyödyntämä toi mintamalli, Sopu-Prosessi®.

Tapaan työyhteisön jäsenet ensin kah den kesken. Tämän jälkeen yhteistyö ete nee ryhmäkeskustelun pohjalta laaditta vaan suunnitelmaan, johon palataan seuran takäynnillä. Paras lopputulos saadaan, kun kehityksessä on mukana koko henkilöstö: näin saadaan selville myös muut mahdol liset riidat, ja ilmapiiriä voidaan puhdistaa kerralla laajasti.

Ristiriitojen ratkominen säästää rahaa ja parantaa työtehoa

Moni yritys välttelee työyhteisön konfliktien läpikäymistä taloudellisista syistä – siitäkin huolimatta, että huono ilmapiiri näkyy tavallisesti kasvaneina sairauspoissaoloina.

Kyselyt ja mittarit käyvät kalliimmaksi kuin konfliktien ratkominen kokeneen am mattilaisen kanssa, Pehrman summaa.

Tulehtuneessa ja ummehtuneessa ilma piirissä myös työn tehokkuus kärsii.

Valinnanvapaus lisää hoiva-alan vetovoimaa

Hoitotyössä kunnon palkka ja vaihtoehtoinen tapa työskennellä houkuttavat alan ammattilaisia henkilöstövuokrausyrityksiin. Maanlaajuisesti toimiva Hyvän Hoidon Palvelut saa viikoittain listoilleen kymmeniä uusia hoitajia. Vetovoimaa lisää mahdolli suus vaikuttaa työmäärään ja -paikkaan.

Hyvän Hoidon Palvelut perustet tiin kolme vuotta sitten paik kaamaan hoiva-alan huuta vaa henkilöstövajetta. Yhtiö on kasvanut vauhdikkaasti siitä asti, ja sil lä on nyt listoillaan yli 3 500 työntekijää. Uusien rekrytoitavien haastattelujono on viikon mittainen.

Henkilöstövuokraus on tullut jäädäk seen. Sitä tarvitaan täydentämään julkisen ja yksityisen sektorin hoitajavajetta, toteaa operatiivinen johtaja Juha Nykänen Hyvän Hoidon Palveluista.

Palkka on yksi tärkeimmistä henkilöstö vuokrauksen piiriin houkuttavista tekijöis tä. Hintaero tuoreeseen kunta-alan työehto sopimukseen tulee säilymään jatkossakin, ja jokainen voi tarkistaa yrityksen maksaman tuntihinnan sen nettisivuilta.

Säädeltävä malli tukee jaksamista Mutta palkan ohella hoiva-alan työntekijöi tä kiinnostavat myös työolot. Erityisesti Ny känen haluaa vedota alan vaihtoa harkitse viin, joille keikkatyö voisi sopia vakituista pestiä paremmin.

Hoivatyötä voi tehdä toisellakin tavalla kuin yhden työnantajan palveluksessa. Hen kilöstövuokrausyrityksen kautta saa joustoa ja valinnanvapautta työntekoon, koska tu lee mahdollisuus päättää missä, milloin ja kuinka paljon haluaa tehdä töitä. Joustava, monipuolinen ja kuormitukseltaan säädel tävä malli sopii monille ja on omiaan lisää mään jaksamista.

Työhyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin. Yhtiö on kehittänyt kommunikointi kanavia ja perustanut viestiryhmiä, joiden kautta hoitajat saavat esimiehet helposti kiinni ja mahdolliset ongelmat hoidettua nopeasti pois päiväjärjestyksestä, erityi

sesti uusien rekrytointien aikana. Esihenkilöiden arvostus näkyy myös si ten, että henkilökunnan ehdotuksia kuun nellaan avoimin mielin ja toimintatapoja ollaan valmiita muokkaamaan toimivam paan suuntaan.

Yksittäisiä sekä pidempiä vuoroja

Hyvän Hoidon Palvelut rekrytoi lähihoitajia, sairaanhoitajia ja hoiva-avustajia ja tarjoaa heille yksittäisiä vuoroja mutta myös pitkiä, useamman kuukauden mittaisia työkeikko ja. Työ sijoittuu muun muassa palvelukotei hin, lastensuojelun pariin, terveyskeskuk siin, sairaaloihin ja kotihoitoon.

Iso osa hoiva-alan osaajistamme haluaa tehdä pitkiä sijaisuuksia, mutta toisia kiin nostavat pikaiset lähdöt ja vuorojen paik kaamiset. Meillä on kyky vastata myös no peisiin pyyntöihin, Nykänen toteaa.

Asiakkaiden joukossa on sekä julkisia et tä yksityisiä sote-alan toimijoita monipuo lisesti eri puolilla Suomea, eniten Pirkan maalla ja Uudellamaalla.

Osa asiakkaista tilaa henkilöstövuokrausyrityksen palveluja puitesopimusten pohjalta. Osa asiakkaista saadaan kilpailu tusten kautta. Ajankohtaisia ovat pian aloit tavien hyvinvointialueiden kilpailutukset.

Kun sopimus syntyy, yrityksemme ni meää asiakkaalle oman aluekohtaisen esi miehen, jonka kautta työvuorot saa tilattua helposti. Kuuntelemme myös herkällä kor valla asiakkaiden palautetta ja kehitämme palveluja toiveiden mukaisesti.

Hän katsoo, että henkilöstövuokraukses ta hyötyvät kaikki. Se tuo valinnanvaraa hoi va-alan osaajille ja apua hoitajapulasta kär sivälle sote-alalle.

avoin keskustelu

Vaikka henkilöstön kuunteleminen vahvis taa työntekijöiden arvostetuksi tulemisen tunnetta, nykyisin esihenkilöt kuulevat alai siaan pääosin kyselylomakkeiden välityk sellä. Kasvottomien kyselyiden heikkoute na on tuloksien minimaalinen hyödyntämi nen ja avointa keskustelua jarruttava pelko.

Käsittelemätön konflikti saa ihmisissä ai kaan monenlaisia välttelemisen mekanisme ja. Esimerkiksi reitti kahvihuoneeseen saa-te taan suunnitella tarkasti siten, ettei matkan varrella tarvitsisi törmätä konfliktin toiseen osapuoleen. Lisäksi huono ilmapiiri saa ai kaan jatkuvaa juoruilua, mikä taas laskee väistämättä työtehoa. Eihän kukaan palkkaa ihmisiä töihin puhumaan toisistaan pahaa.

Henkilöstövuokrauksen kautta hoitajat saavat joustoa ja monipuolisuutta työvuoroihin.

Ummehtuneen työilmapiirin tuulettaminen edellyttää yrityksiltä avoimen keskustelun sallimista. Näin kiteyttää Innotimo Oy:n toimitusjohtaja Timo Pehrman.

teksti ritva-liisa sannemann kuva hyvän hoidon palvelut

teksti saana lehtinen kuva anni hartikainen

Työn monipuolisuus pitää innostuksen yllä, näkevät operatiivinen johtaja Hede Ravantti-Vesto ja henkilöstöpäällikkö Tuure Väisänen.

Kehityksen näköalapaikka

Logistiikka-ala muuttuu jatkuvasti. Ala on muu tosmyönteisen tekijän unelmapaikka, jossa ei pääse tylsistymään.

Tapahtumarikkaalla logistiik ka-alalla on viime vuosien aikana tapahtunut paljon. Korona-aika ja poikkeusolot heijas tuvat suoraan kuljetuksiin, joiden nopeasti muuttuvat tilanteet kysy vät henkilökunnalta ripeää reagoin tia, ennakkoluulotonta asennetta ja paineensietokykyä. Monivivahtei nen toimintaympäristö tarjoaa vaih telua ja uusia haasteita, kertovat DSV Road Oy:n operatiivinen johtaja Hede Ravantti-Vesto ja henkilöstö päällikkö Tuure Väisänen Ala elää vahvasti yleisen mark kinakehityksen mukana, sillä kaik ki markkinoilla tapahtuva näkyy lopulta myös kuljetusmaailmassa. Kun maailmalla tapahtuu, meillä tapahtuu. Tämä tekee työnkuvas ta monipuolisen. Samanlaista työ päivää ei ole, vaikka runko pysyisi kin samana. Se pitää innostuksen yllä ja mielen virkeänä. Jatkuvasti elävät tilanteet edellyttävät päivit täistä päätöksentekoa ja markkinoi

hin mukautumista tuotantoon vai kuttamalla, mikä tekee tästä hienon alan. Pääsemme seuraamaan glo baalia markkinatilannetta aallon harjalta, Ravantti-Vesto listaa teki jöitä, jotka saavat hänet viihtymään työssään vuodesta toiseen. Väisä nen yhtyy ja jatkaa: Itseäni viehättää alan aito ja rento meininki. Täällä ei pönötetä kovat kaulassa vaan hommat hoide taan hyvällä fiiliksellä ilman muo

Monivivahteinen ympäristö tarjoaa uusia haasteita.

“

dollisuuksia. Samasta asiasta ovat vaikuttuneet myös työharjoitteluis sa olevat opiskelijamme.

Muuttuvan maailmantilanteen lisäksi alaa uudistavat digitalisoi tuminen ja suurten ikäluokkien lä hivuosien eläköityminen.

Sähköiset palvelut ja ratkaisut ovat muokanneet perinteistä logis tiikka-alaa ja tuoneet fyysisen teke misen rinnalle paljon uusia mahdol lisuuksia. Samalla niin kutsuttu su kupolvenvaihdos on avannut nuo rille moniosaajille täysin uudenlai

sia urapolkuja työyhteisössämme, Väisänen vinkkaa.

Kasvua kansainvälisen verkoston vauhdittamana DSV:n riveissä työskenteleekin pal jon nuoria osaajia, jotka ovat eden neet urapoluillaan sisäisten kou lutusten ja ennakkoluulottoman asenteen vauhdittamina. Kansain välinen Young DSV -konsepti sekä vastaava paikallisesti toteutettava Traffic Academy -koulutus laajenta vat tulevaisuuden tekijöiden osaa misprofiilia ja tarjoavat mahdolli suuden verkostoitua organisaatios sa myös kansainvälisesti.

Eri tehtävissä oleviin ihmisiin tutustuminen lisää kokonaisuuk sien hallintaa ja mahdollistaa ura kehityksen. Halutessaan urapolkua voi suunnata myös ulkomaille, Ra vantti-Vesto kertoo.

DSV on tunnettu ihmisläheisestä johtamiskulttuuristaan ja asiakas lähtöisestä toimintamallistaan, mi kä näkyy henkilökunnan pysyvyy tenä, tasalaatuisena palveluna ja lii ketoiminnan vakautena.

Suuri osa nuorista on tullut en sin meille työharjoitteluun ja sitten heti valmistuttuaan työsuhteeseen. Laaja verkosto, vahva osaaminen ja hyvä porukka tarjoavat otolliset puitteet palvelujen tuottamiseen, joten meillä on helppo viihtyä, Ra vantti-Vesto ja Väisänen kiteyttä vät DSV:n valttikortit työnantajana.

teksti mari korhonen kuva joona raevuori

Työyhteisöt kaipaavat aitoja kohtaami sia

Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, mikä näkyy toimitilojen tyhjentynei nä neliöinä. Tuore tutki mus kuitenkin osoittaa, että ihmiset kaipaavat toimistoelämää ja aitoja kohtaamisia.

Viime vuosien poikkeus olot ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja pysyvästi. Etätyöstä tuli ensin pakon edessä luonteva osa or ganisaatioiden arkea, ja nyt paikasta riippumattoman työskentelyn va paudesta ei haluta enää luopua. Sa maan aikaan työyhteisöissä kuiten kin tiedostetaan fyysisten kohtaa misten merkitys, joiden vuorovai kutuksellista voimaa etätapaamiset eivät tule koskaan saavuttamaan. Organisaatiot ovat uudenlaisen

tilanteen äärellä, jossa työhyvin voinnin uutena ulottuvuutena et sitään tasapainoa etä- ja livekohtaa misten välillä.

Kahden vuoden kotona poteroi tumisen aikana opittu etätyön help pous ja ihmisten mukavuudenhalu tekevät kotiin jäämisestä houkut televaa yhä edelleen, mutta olen naista on pohtia minkälaiset tavat tehdä työtä palvelevat yksilön viih tyvyyden lisäksi työtehtävien suo rittamista ja työyhteisön tavoittei ta. Helpoin ei aina ole parhain, ja

erilaiset työympäristöt palvelevat eri tehtäviä. Ymmärtämällä työn luonnetta ja työyhteisön tarpeita voidaan luoda organisaatiokult tuuria palvelevia toimintamalleja ja työtehtävien kannalta optimaa lisia työympäristöjä, kertoo kiin teistösijoitusyhtiö Castellumin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Riikka Henttonen

Sijainnilla on väliä Castellum tutkii aktiivisesti työelä män ilmiöitä ja kehittää sen pohjalta

toimitiloja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ruotsalaisomisteisen kiinteistösijoitusyhtiön vuodesta 2020 teettämä Tulevaisuuden työ elämä -tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Tulokset osoittivat, et tä toimiston asema on työikäisten keskuudessa sittenkin yhä vahva.

Suomalaisvastaajista vain 11 pro senttia haluaisi tehdä töitä ainoas taan etänä. Hieman yllättäen ruot salaiset valitsevat pelkän etätyön suomalaisia useammin, vastaava luku Ruotsissa tehdyssä tutkimuk sessa nimittäin oli 20 prosenttia. Suurin osa vastaajista kuitenkin haluaa jakaa työskentelynsä kodin ja toimiston välillä. Etätyön vapaus halutaan säilyttää, mutta toimistos takaan ei olla valmiita luopumaan kokonaan. Tutkimustulokset anta vat viitteitä siitä, että tyytyväisyys saavutetaan näiden tasapainolla, Henttonen näkee.

Toimistotyöskentelyssä arvoste taan erityisesti sosiaalisia kohtaa misia, mutta myös ergonomian ja työmatkaliikunnan merkitys omalle hyvinvoinnille tiedostetaan.

Kulttuuri syntyy kohtaamisissa, ja vuorovaikutustilanteiden vähe neminen työpaikalla tunnistettiin vastaajien keskuudessa hybridimal lin suurimmaksi haittatekijäksi. Alle 35-vuotiaista jopa 72 prosenttia koki sosiaalisten kontaktien vähentymi sen haasteellisena, Henttonen sa noo ja jatkaa:

– Etätyön parhaina puolina puo lestaan pidetään joustavuutta, ajan säästöä ja sen mahdollistamia pi dempiä yöunia. Toisaalta työmat kojen poisjääminen koettiin myös haittapuolena etenkin niiden kes kuudessa, joille se tarkoitti arkilii kunnan vähentymistä.

Tulevaisuuden toimitila on muutakin kuin neliöitä Tutkimustulosten valossa yrityksis sä olisi tärkeää pohtia, millä tavalla hybridityön haasteet kitketään ja parhaat puolet valjastetaan työyh teisön hyvinvoinnin tueksi.

Ihminen on psyko-fyysis-sosi aalinen kokonaisuus, johon työ ympäristö vaikuttaa. Epämuodol liset kohtaamiset ja kahvipöytäkes kustelut lisäävät yhteenkuuluvuu den tunnetta, energisoivat ja tuo vat tarvittavia taukoja ja kevennyk siä keskittymistä vaativaan työhön. Kun toimitila on rakennettu palve lemaan erilaisia työnteon tapoja hil jaisista tiloista sosiaalisiin kohtaa mispaikkoihin ja työpaikan sijainti on helposti saavutettavissa, työym päristöstä voikin tulla vetovoima tekijä kilpailluilla työntekijämark kinoilla, Henttonen sanoo.

Parhaiten eri tarpeet ja toiveet työnteolle onnistutaan toteutta maan, kun työympäristöjen kehit tämiseen otetaan mukaan ne, jotka tiloissa töitä tekevät.

Toimitila on paljon muutakin kuin neliöitä, eikä neliöiden vähen täminen ole ainoa ratkaisu tätä päi vää palvelevan työympäristön luo miseen. Työn luonteen lisäksi toi mitilan sijainti ja palveluvalikoima kannattaa räätälöidä vuoropuhelus sa työyhteisön kanssa. Samalla osal listaminen sitouttaa ja lisää merki tyksellisyyden kokemusta, Hentto nen päättää hymyillen.

Castellumin asiantuntijat tutkivat aktiivisesti työelämän ilmiöitä ja kehittävät sen pohjalta toimitiloja muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Onnellinen työntekijä tekee menestyvän yrityksen

Erään johtajan sanoin: ”Teillä on taito auttaa näkemään yksilöi den vahvuudet ja saada työnteki jät huomaamaan, miten jokaisen panosta tarvitaan.”

Menestyvän yrityksen taustalla on aina loistava henkilökunta. Tuloksel listen organisaatioiden keskeinen tekijä on työhyvinvointi.

Valtakunnallisen koulutusyritys Sydämen Nosteen innostavista kou lutuksista ja työnohjauksista ovat hyötyneet sadat työyhteisöt ja viime vuoden aikana 4 600 työntekijää.

Esihenkilöiden huolta kasvat tavat sairauspoissaolot ja sijaisten metsästys ja toisaalta paineet tulok sellisesta toiminnasta. Kireä ilma piiri, stressi sekä arvostuksen puute kuormittaa työntekijöitä, kuvailee Sydämen Nosteen toimitusjohtaja Matti Korhonen

Työyhteisön oireillessa tarvitaan työhyvinvointia nostavaa koulutus ta. Koulutuksella ja työnohjauksella edistetään ennalta työhyvinvointia.

Herätteellistä sen olla pitää ”Meillekö koulutus?! Eikö täällä jo paineta täysillä ja vieläkö pitäisi kuunnella tylsää monologia?”

Nämä ovat tyypillisiä ajatuk sia ennen koulutusta, mutta kerta toisensa jälkeen olemme todista neet asenteiden muuttuvan, Sydä men Nosteen kehitysjohtaja Tanja Korhonen kertoo.

Palautteet osoittavat koulutuk seen osallistuneiden työntekijöiden saaneen uusia työvälineitä: Koulutus herätti katsomaan peiliin ja löytämään keinoja työniloon. Saitte näkemään, miten oma panos vaikuttaa muihin.

Työkalut siirtyvät työpaikkojen käytäntöihin. Koulutuksia odote taan innolla.

Draamaa ja huumoria hyödyn tämällä koulutuksissa nostetaan esille haastaviakin aiheita herät teellisellä ja oivalluttavalla taval la. Osallistuja saa aina jotain voi mauttavaa myös omaan elämäänsä, Tanja Korhonen iloitsee.

Motivoitunut joukkue, jossa yksilöiden vahvuudet yhdistetään, kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa, Matti Korhonen painottaa.

Huippujoukkue ansaitsee pal kitsemista, mutta virkistyspäivät kerran pari vuodessa eivät riitä. Työhyvinvointikoulutuksen järjes täminen kertoo työntekijöille, että he ovat tärkeitä ja heidän työhyvin vointiin halutaan satsata. Tämä lisää työntekijöiden sitoutumista, antaa jokaiselle keinoja vaikuttaa omaan työhönsä, Tanja Korhonen kertoo.

Koulutus on sijoitus ja sisällöt räätälöidään asiakkaan tarpeisiin.

Koulutukset lisäävät työn imua, parantavat työilmapiiriä, vähentä vät sairauslomia ja irtisanoutumi sia, Matti Korhonen muistuttaa.

Kustannustehokas ja tiivis kol men tunnin koulutus ei riko liikaa työpaikan arkirytmiä ja keskustelu maiset koulutusmenetelmät innos tavat jokaista osallistumaan.

Koulutustemme vahvuus on, että emme harrasta diashow’ta tai ammattijargonia, vaan keskitymme osallistujiin ja konkreettisiin työka luihin, Tanja Korhonen kiteyttää.

Onnellinen työntekijä tykkää työstään ja uskaltaa myös sanoa sen ääneen. Hän ei jumita ongelmissa, vaan etsii ratkaisuja ja voimavaroja.

Tiimityötä yhdessä laadituilla pelisäännöillä

näkin viittaa: kunnioittavaan vuo rovaikutukseen, interventioon eli palautteen antamiseen, vastuulli suuteen ja ammatillisuuteen.

Nämä tärkeät teemat toistu vat kaikissa työympäristöissä työn luonteesta riippumatta, kliinisen hoitotyön parissa kymmenen vuo den uran tehnyt, myös terveys tieteiden maisteriksi ja hoitotyön opettajaksi kouluttautunut Lehto nen kuvailee.

Valmennuksissa tavoitteena on aidon tiimityön vahvistuminen ja sitä kautta sekä työhyvinvoinnin että työn tuloksellisuuden kasvu.

Tiimikahvit tukevat uuden työkulttuurin juurtumista K.I.V.A. duuni® -valmennuksen vaikuttavuus piilee Lehtosen mu kaan koko työyhteisön osallista misessa.

henkilökunta säännöllisesti yhteen tiimikahveille, jotka antavat koko työyhteisölle mahdollisuuden ja kaa kuulumisiaan ja nostaa esiin mahdollisia kehityskohteita.

Yhteisillä kokoontumisilla on keskeinen rooli kulttuurin juurrut tamisessa. Erityisesti sairaaloissa yhteisen pysähtymisen paikat ovat harvassa kolmivuorotyön takia.

Terveysalan tiimityötä vahvistava K.I.V.A. duuni® -valmennus on vähentä nyt lyhyitä sairauspoissa oloja ja tukenut työnteki jöiden jaksamista.

Ohittamaton osa sosiaali- ja terveysalan arkea on tii mityö. Paraskaan hoitaja tai lääkäri ei voi vastata potilaan tai asiakkaan hyvinvoinnista yk sin, vaan kaiken takana on yhteis ten pelisääntöjen mukaan toimiva, hyvinvoiva työyhteisö. Kun suuren vastuun kantamista vaativaa työ tä tehdään kovan paineen alla, yh teen hiileen puhaltamisen rooli kas

vaa entistä tärkeämmäksi, kiteyttää sosiaali- ja terveysalan täydennys koulutuksiin keskittyvän, vuonna 2012 perustetun Oivakoulutus Oy:n koulutuspäällikkö Tiia Lehtonen.

Suosittua K.I.V.A. duuni® -val mennusta on kehitetty Malmin sai raalan sisätautien osastojen kanssa vuodesta 2015 lähtien. Valmennus kokonaisuus nojaa neljään päätee maan, joihin K.I.V.A. duuni® nime

Koko työyhteisön koulutuspäi vien jälkeen henkilökunnan jou kosta valitaan tiimivalmentajia, joi den koulutuspolku jatkuu tiimival mentajakoulutukseen. Myös joh to saa oman koulutuksensa. Tiimi valmentajien tehtävänä on koota

Yhdessä tekeminen kantaa myös poikkeusolosuhteissa K.I.V.A. duuni® -valmennusta on hyödynnetty tähän mennessä niin sairaaloiden osastoilla, erilaisissa hoivakodeissa ja palvelutaloissa kuin sairaalakeittiöissäkin. Tulokset ovat olleet merkittäviä niissä yksiköissä, joissa tiimikahvit pyöri vät säännöllisesti, johto tukee uutta kulttuuria ja tiimivalmentajien ja esimiesten välillä vallitsee vahva luottamus. Valmennuksella on onnistuttu muun muassa vähentämään lyhyitä sairauspoissaoloja nel jänneksellä sekä pudottamaan epä asiallinen kohtelu nollaan. Samaan aikaan tuloksellisuus on kasvanut.

Lehtosen mukaan toimintamal lista kiinni pitäneet sairaalaosastot selvisivät muita paremmin myös koronan ja hoitajapulan aiheutta mien poikkeustilanteiden aikana.

Kun tiimityö toimii, myös uskallus esittää kysymyksiä ja puuttua vaikeisiin tilanteisiin vahvistuu. Tämä heijastuu suoraan henkilös tön työhyvinvointiin.

Työhyvinvointiin satsattu euro tulee moninkertaisena takaisin, kertovat Sydämen Nosteen Matti Korhonen ja Tanja Korhonen.

Motivoitunut, sitoutunut, työpaikkaansa arvostava onnellinen työntekijä tekee työnsä hyvin, kehittää yritystä ja tuo tulosta. Kuvaako tämä työpaikkaanne?

K.I.V.A. duuni® -koulutuspäivien jälkeen työyhteisöstä valitaan tiimivalmentajia, joiden säännöllisesti järjestämillä tiimikahveilla on keskeinen rooli uuden, osallistavan työkulttuurin ylläpitämisessä.

“

Paraskaan hoitaja ei vastaa potilaan hoidosta yksin.

Toimintakulttuurin muu

LeaDo murtaa perinteisen luokkahuoneen toimintakulttuurin ja nostaa oppilaat passiivisista kuuntelijoista aktiivi siksi toimijoiksi.

Uupuneet opettajat ja heikentyneet oppimistulokset kaipaavat luokkahuoneisiin toimintakulttuurin muutosta. Toiminnallisessa oppimisympäristössä jokainen pääsee loistamaan luontaisilla ominaisuuksillaan. teksti mari korhonen kuva coulu systems

Suomalaisen Coulu Sys tems Oy:n kehittämä pe dagoginen innovaatio LeaDo valjastaa opetta jien ja oppilaiden vah vuudet täyteen potentiaaliin toi minnallisella oppimisympäristöllä, jossa jokainen oppilas pääsee kehit tymään yksilöllisesti yhdessä ryh män kanssa. Oppimisympäristöjen

toimintakulttuurin uudistava inno vaatio vähentää opettajien taakkaa ja edistää oppilaiden onnistumisia huomioimalla yksilöiden luontai sen etenemistahdin ja vahvuudet. Opettajien työhyvinvointia edistä vän sekä lasten ja nuorten oppimis tuloksia parantavan idean taustalla on kasvatusalan moniosaaja, muun muassa vankilaopona ja erityisopet

tajana toiminut luokanopettaja Lea Tornberg, jonka polttava tarve rat kaista tosielämässä havaitsemansa haasteet on saanut lukuisat opetta jat huokaisemaan helpotuksesta ja oppilaat hihkumaan innostuksesta.

Perinteinen opettajakeskeinen malli on muuttuneessa maailmas sa opettajalle uuvuttava, eikä edis tä oppimista optimaalisella tavalla.

Uusi innovaatio luo oppimisympäristön, jossa jokainen oppilas pääsee kehittymään yksilöllisesti yhdessä ryhmän kanssa.

tos luokkahuoneisiin

sia oppimisympäristössä on, sitä pa remmin se aidosti mahdollistaa yk silön oppimisen. Oppilaiden luon taisten ominaisuuksien huomioimi nen opetuksessa lisää onnistumisia, jotka ruokkivat edelleen uusia on nistumisia ja ovat oiva kasvualusta oppimiselle, Tornberg sanoo.

Omatoimista onnistumista LeaDon palvelukokonaisuus murtaa perinteisen luokkahuoneen toi mintakulttuurin ja nostaa oppilaat passiivista kuuntelijoista aktiivisik si toimijoiksi. Oppimista tuetaan monipuolisella liikuntatelineellä ja toiminnallisella välineistöllä, jot ka edistävät muun muassa ajatte lun kehittymistä, käsitteiden oppi mista, muistamista ja tunnetaitoja. Esimerkiksi nyrkkeilysäkin, jooga liinan ja nukketeatterin sisältämäs sä luokkahuoneessa työrauha on pa rantunut ja hyvinvointi lisääntynyt sekä oppilailla että opettajilla.

– Lapset ovat oppineet tunnistamaan tunteitaan ja kanavoimaan energiaa liikkumiseen, ja itse nau tin suunnattomasti rentouttavista mikrotauoista päivän aikana joo galiinan uumenissa, kertoo ensim mäisen ja toisen luokan opetuksessa LeaDon työkaluja hyödyntävä luo kanopettaja Sari Paananen

Liikuntatelineen ja toiminnalli sen välineistön lisäksi LeaDon kon septi aktivoi opiskelijoita läpinäky vällä oppimisprosessilla, jolloin op pilaat pääsevät ottamaan enemmän itse vastuuta oppimisestaan.

– Oppimisympäristön ehdoton voimavara on sen kyky opettaa opis kelijoille opiskelutekniikoita, jolloin opettaja vapautuu jatkuvasta ohjeis tuksesta. Oppilaiden keskinäinen auttaminen on myös lisääntynyt, mi kä edistää yhteistyötaitoja ja nostat taa itsetuntoa. Vastuun ottaminen omasta oppimisesta palkitsee oppi laan ja on arvokas taito jatko-opis kelua ajatellen, käsityön lehtori ja LeaDon sisällöntuottaja Teemu T. Kaskinen kertoo.

– Opettajan sijaan nostammekin keskiöön oppimispolut. Turha työ vähenee ja oppilaiden omatoimi suus lisääntyy, minkä seurauksena opettajat pääsevät hyödyntämään arvokkaan pedagogisen osaamisen oppilaskohtaisesti sinne, missä sitä tarvitaan, Tornberg täydentää.

Pedagogisten prosessien selkiyt täminen vähentää uuden materiaa lin tuottamisen ja sisäistämisen tar vetta sekä perinteistä kirjallista ar vostelua, mikä vapauttaa opettajan resursseja ja lisää oppilaiden moti vaatiota. Opettajan työstä tulee tar koituksenmukaisempaa ja opiske lusta yksilöllisempää, jolloin eri lähtökohdista tulevat lapset voivat opiskella luontaisesti ja häiriöttä sa massa luokkahuoneessa.

sekä opettajan että oppilaiden osal ta, kertoo Paananen.

Jokaisella oikeus oppia

Jatkuva valmisteleva työ vie aikaa, eikä oppitunneilla jää tilaa oppilai den yksilölliseen huomioimiseen. Hierarkkinen malli, jossa tietoa sa nellaan ylhäältä alaspäin, on todettu toimimattomaksi organisaatiomaa ilmassa, eikä se palvele sen enem pää luokkahuoneitakaan. Jatkuva puhuminen ei jätä tilaa opettajan ajattelulle, eikä koko päivän pai koillaan istuminen ja kuuntelemi nen palvele lasten ja nuorten kehi tystä, Tornberg kertoo.

LeaDo ratkaisee opetuksen ja op pimisen haasteet päiväkoti- ja kou lumaailmassa ratkaisukeskeiseen pedagogiikkaan nojaavalla palvelu kokonaisuudella, joka auttaa opet tajaa oppimisprosessien organisoi

misessa ja uuden opetussuunnitel man monipuolisessa toteuttamises sa opiskelijoita aktivoivalla, osallis tavalla ja inspiroivalla tavalla. – Mitä enemmän mahdollisuuk

Rohkaisee kokeilemaan erilaisia oppimisprosesseja LeaDon pedagogisten prosessien selkeyttämiseen ja toiminnanoh jaukseen suunniteltu taskusto ja oppimiskorttisovellus konkretisoi vat opetussuunnitelman ja havain nollistavat laaja-alaisten taitojen ja tavoitteiden kokonaisuuden.

– LeaDo helpottaa opettajan työtä tarjoamalla erilaisia malleja ja struk tuureja, joiden avulla kaikki opetus materiaalit ja ideat on integroitavis sa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Peda gogista vapautta ei rajoiteta, vaan vahvistetaan rohkaisemalla kokei lemaan hallitusti erilaisia oppimis prosesseja, Kaskinen sanoo.

– Olen päässyt rikastuttamaan opetustani valtavasti, eikä minun enää tarvitse työstää vuodesta toi seen oppimateriaaleja uudestaan ja uudestaan. Opetussuunnitel man laatiminen LeaDon avulla oli inspiroivaa, ja työyhteisömme sai ai van uutta potkua tekemiseen. On ol lut virkistävää oivaltaa uutta omasta työstä vielä vuosikymmenten am matillisen kokemuksen jälkeenkin, Paananen hehkuttaa.

– LeaDo onkin paitsi oppimismo tivaation ja tulosten parantaja myös opettajan mielen kaaoksen kesyttä jä. Hyvinvoiva ja inspiroitunut opet taja levittää hyvinvointia ympäril leen luokkahuoneessa.

– Työpäivät eivät enää kuormi ta samalla tavalla, kun opetuksen aikana jää tilaa läsnäololle. Pystyn havaitsemaan oppimistilanteita pa remmin, kun minun ei tarvitse ol la jatkuvasti papukaijana äänessä. Lapset pääsevät etenemään omaan tahtiinsa ja saavat apua tarvittaes sa, mikä on tuonut rauhaa koulu päiviin. Turhautuminen luokas samme on vähentynyt merkittävästi

Viime vuosien aikana opettajien uu pumus on lisääntynyt, lasten oppi mistulokset ovat heikentyneet ja erityistarpeet yleistyneet. Ratkai sua on haettu opettajien kapasitee tin lisäämisestä, mutta LeaDo tekee sen tarpeettomaksi vapauttamalla opettajan resursseja toimintakult tuurin muutoksella.

– Opettajien jaksaminen ja oppi mistulosten parantaminen edellyt tävät rakenteellisia muutoksia. Arki ei muutu yksittäisillä virkistyspäi villä, eikä meillä ole varaa pudot taa kelkasta yhtäkään lasta. Nämä ovat kansantaloudellisia ja -tervey dellisiä arvovalintoja. LeaDon käyt töönotto ei kuormita opettajia, vaan ylläpitää hyvät käytänteet ja antaa mahdollisuuden kehittää toiminnal lisuutta kaikessa rauhassa ilman kii rettä, opettajat painottavat.

– Opettaja määrittää muutoksen tahdin ja LeaDo on vain ohjenuora lasten ja opettajien hyvinvoinnin varmistamiseksi, Kaskinen toteaa.

Oikeus optimaaliseen oppimis ympäristöön on paitsi lasten myös opettajien oikeus.

– Innostuin alkuun menetelmän toiminnallisuudesta ja liikunnalli suudesta, mutten osannut kuvitel lakaan miten paljon sillä on annet tavaa opetustyölle ja ennen kaikkea lasten kehitykselle, Paananen päättää ja kollegat samaistuvat yk simielisinä.

LeaDon työkaluja työssään hyödyntävä luokanopettaja Sari Paananen nauttii rentouttavista mikrotauoista joogaliinan uumenissa.

Koko päivän paikallaan olo ja kuunteleminen eivät palvele lasten ja nuorten kehitystä.