Yrittäjä 9/22

Mistä on menestyvä yrittäjä teht

ENNEN yrittäjyyttä olin palkkatyössä 14 vuotta. Huomasin kyllästyneeni työn kuvaani – halusin kasvaa ihmisenä, ratkaista tärkeiksi kokemiani ongelmia sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Silti epävarmuus esti minua käyttä mästä koko potentiaaliani sekä tekemästä sitä, mitä oikeasti halu sin. Lopulta tein oikean päätöksen: päätin vahvistaa itsetuntoani. Päätin ottaa niin onnistumiset kuin epäonnistumiset opetuk sina. Ymmärsin, että opin tekemällä, en olettamalla. Opette lin tavoittelemaan sitä, minkä haluan. Havaitsin, että paras keino päästä eroon epävarmuudesta on kohdata pelkonsa.

AJATTELE millaista elämäsi olisi, jos tekisit mitä oikeasti haluat välittämättä muiden mielipiteistä? Sanonta “olet mitä luulet olevasi”, on hyvä pitää mielessään, jos aikoo yrittäjäksi. Uskalla olla oma itsesi ja pyri olemaan paras versio itsestäsi. Kaikkea ei voi hallita, mutta ajatteluunsa voi vaikuttaa. Nykyään näen itseni ihmisenä, joka rikkoo lasikattoja ja uudistaa asioita. Uskon myös olevani monis sa asioissa ensimmäinen – olinhan ensimmäinen somalija maahanmuuttajataustainen Espoon vuoden yrittäjä.

YRITTÄJÄLLÄ on usein sisäsyntyinen motivaatio, joka on paljon ulkoista motivaatiota voimakkaampi. Se syntyy asioista, jotka ovat meille luonnostaan tyydyttäviä. Oikeiden motivaa tiotekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Jos taistelet huomaa mattasi sellaisen eteen, mikä ei ole arvojesi mukaista, olet onneton, vaikka yrityksesi menestyisi. Halusin parantaa hoitajien työolosuh teita sekä tarjota ikäihmisille kiireetöntä ja laadukasta hoitoa. Ihmisten auttaminen motivoi minua enemmän kuin saamani korvaus. Koska koen teh täväni aidosti merkitykselliseksi, nautin työstäni ja jaksan sen voimalla eteenpäin.

Valmennus auttaa kohti hysote-alan yrittäjyyttä

Oman näköinen toimeentulo ihmisläheisessä työssä on mahdollista. Moni saattaa salaa pohtia yrittäjyyttä, mutta tarvitsee matkan varrella parempaa tietoa ja tukea.

vointimatkailun, hyvinvoinnin edistämisen sekä luontolähtöi syyden tarkastelu tarjoavat mielenkiintoisia tilaisuuksia toimeentu lolle hysote-alalla.

Suurimpana kynnyksenä on yrittäjyyden vieraus

MATKALLA tulee haasteita, mutta se miten niihin suhtautuu ratkaisee. Vaikeudet paljastavat asenteemme, ja kun asenteemme on kohdallaan, harmillisista takaiskuista ja jopa katastrofeista tulee uusia alkuja. Kun tarkastelen ihmiskunnan historiaa, niin sanon meidän pärjänneen hyvin – kivi kaudesta digitalisaatioon on pitkä matka. Kuinka paljon helpom paa onkaan kyseenalaistaa myönteistä kuin vahvistaa kielteistä.

OLET ITSE oma pomosi, eikä kukaan vaadi sinua työs kentelemään haluamasi eteen. Itseohjautuvuus, visio ja strategia sekä proaktiivisuus vievät pitkälle. Unelmiensa muistaminen auttaa jaksamaan, kun pohtii miksi niitä ylipäätään lähti toteuttamaan. Muista kuitenkin, että kukaan ei pysty kaikkeen yksin – hyvä tiimi on yrityk selle elintärkeä, sillä se auttaa paitsi pyörittämään myös kasvattamaan liiketoimintaa. Monimuotoisuus ja ink lusiivisuus antavat uusia näkökulmia, lisäävät luovuut ta sekä auttavat ongelmanratkaisussa ja innovoinnissa. Kun keskityt siihen, mikä tekee yrityksestäsi parhaan mahdollisen, vedät puoleesi oikeat osaajat.

EHKÄ TÄRKEIMPÄNÄ on muistettava, että yrittäjyys on pitkälti kuuntelemista ja yrittäjänä menestyminen kuun telemisen taitoa. Kuunteleminen on lähes poikkeuksetta palkitsevaa, sillä se opettaa aina uutta. Siksi on vähintään yhtä tärkeää muistaa kuunnella myös itseään. Älä ohita omia tarpeitasi – yrityksesi arvo ei ole sama asia kuin sinun arvosi. Jotta voisit huo lehtia myös toisista, on sinun huolehdittava ensin itsestäsi.

Hyvinvointi, sosiaali- ja ter veysala, hysote, on voi makkaasti kehittyvä toimi ala, joka nivoutuu ihmisten arkeen monin eri tavoin. Näkyvin muutos on tällä hetkellä menossa oleva, suuri hyvinvointialueuudistus.

Myös väestön ikääntyminen, koti työ- ja tukipalveluiden tarpeiden lisääntyminen, kansainvälistymi nen, kulutustottumusten muutos, henkilöstöpula sekä digitalisaatio haastavat nykyisiä toimintamalle ja. Samalla ne kuitenkin avaavat uu sia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Näiden ja esimerkiksi hyvin

Joustava toimialakohtainen kou lutus sosiaali- ja terveysalan yrit täjyyteen -hankkeessa on tarkas teltu alan yrittäjyyden erikoispiir teitä sekä hysote-yrittäjäksi suun tautumisen palvelupolkua. Hank keen aikana on havaittu, että suurin kynnys suuntautumiselle on yrittä jyyden vieraus. Toinen merkittävä ilmiö on, että yrittäjyysvalmennuk set ovat varsin usein yleisluontoisia, eivätkä ne tarjoa hysote-alaan liit tyvää erityistietoa.

Lainsäädäntö ohjaa vahvasti eri tyisesti sosiaali- ja terveydenhuol lon toimintaa, missä erilaiset luvat ja ilmoitukset, hakemukset ja kil pailutukset tulevat yrittäjälle ajan kohtaisiksi heti yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tarvittavaa tietoa ei ole keskitetysti saatavilla, eikä yritysneuvojillakaan välttä mättä ole ajantasaista ja tarpeeksi kattavaa tietotaitoa.

Savonia-ammattikorkeakoulu ja Palvelualan Opisto Kuopio (PAOK) rakentavat yhdessä valmentavaa koulutusta, jossa tuetaan yrittä jyyttä harkitsevien osaamista ja erityistaitoja, joita vaaditaan eri tyisesti hysote-toimialalla. Kou lutusmoduulit valaisevat laajasti toimialan yrittäjyyden osa-alueita. Kokonaisuudesta voi poimia it selleen kursseja oman mielenkiin non ja tarpeen mukaan. Valmennus on rakennettu yhdessä kehittämis

ryhmän, yritysneuvojien, opiskeli joiden ja yrittäjyyttä harkitsevien pilottiryhmien kanssa.

Valmennus tarjoaa lisätietoa ja tukea siihen, että yrittäjyyttä har kitsevat henkilöt kykenevät teke mään rohkeita päätöksiä ja etene mään kohti omaa unelmaansa. Val mennus antaa tietoa myös yritys neuvontaan toimialan erityispiir teistä. Hysote-yrittäjäksi-oppimis ympäristö tarjoaa keskitetysti tätä tietoa sopivasti pureskelluissa ja jä sennellyissä paloissa. Kannattaa siis

ottaa itselleen hetki, tutustua tarjol la oleviin valmennuksiin, räätälöi dä itselleen sopiva kokonaisuus ja ottaa muutos omiin käsiin.

Fadumo Ali | Hoiwa Oy:n perustaja ja Espoon vuoden yrittäjä

Nousevalle hysote-alalle on nyt oma yrittäjyyskoulutusmalli. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Palvelualan Opisto Kuopion koulutuksessa pureudutaan liiketoimintaosaamisen lisäksi myös toimialan erityispiirteisiin.

Mentoroija, sparraaja, kannustaja. Haasta ja, rohkaisija, mah dollistaja.

Tätä kaikkea on lahtelainen yri tyskiihdyttämö StartHub, yliopisto kampuksella sijaitseva startup-yrit täjien ja opiskelijoiden oma yhteisö.

Lahden kaupungin, LAB-ammat tikorkeakoulun ja Isku Oy:n yhdes sä loppuvuonna 2019 käynnistämä ja rahoittama hanke on toimintan sa ensimetreiltä lähtien auttanut ja tukenut potentiaalisia kasvuyrityk siä Lahden seudulla – ja tehnyt sen vieläpä täysin ilmaiseksi.

Haluun auttaa liittyy vahvasti StartHubin asiantuntijoiden oma yrittäjätausta.

Me StartHubissa työskentelevät asiantuntijat olemme itse taustoiltamme startup-yrittäjiä, joten tiedämme, miten hanka laa startup-yrittäjän elämä voi ol la. Olemme kolunneet omat su denkuoppamme aiemmin, ja sik si toivomme, että voisimme omal la karttuneella kokemuksellamme auttaa uusia yrittäjiä helpommin menestymisen alkuun ja välttä mään ne samat, meidän jo rämpi mät kuopat, StartHubin perustaja

ja projektinvetäjä, TKI-asiantuntija Mark Poutanen pohtii.

Avaimina kansainvälisyys ja liikeidean skaalautuvuus Sparrauspalvelu, johon kirsikkana kakun päällä kuuluu vielä ilmai nen työtila laitteineen, kalustei neen ja yhteyksineen, on notee rattu lahtelaisten startup-yrittäji en keskuudessa. Toiminnan alku metreillä, keväällä 2020, korona ai heutti omat haasteensa, mutta sil ti mukaan löytyi heti suuri joukko Lahden seudun startup-yrityksiä.

Siitä lähtien hakemuksia yhtei sön jäseneksi on tullut jatkuvasti, laajasti erilaisilta startup-yrityksil tä. Tällä hetkellä StartHubissa on mukana yhteensä noin 30 yritystä muun muassa kiertotalouden, ro botiikan, peliteollisuuden ja teko älyn aloilta.

Poutanen tähdentää, ettei ha kijan tarvitse olla valmis yrittäjä. Opiskelija, jolla on takataskussaan piinkova yritysidea, on yhtä lailla tervetullut StartHub-yhteisöön.

Tuore näkökulma, skaalautu vuus, kasvuhakuisuus sekä kan sainvälisyyteen tähtääminen – ne ovat kriteerejämme. Olennaista on myös se, että yritys on sijoittunut tai suunnittelee sijoittumista Lah den seudulle.

Verratonta vertaistukea Lahtelainen Sina Ghazi yrityksi neen on erinomainen esimerkki

siitä, kuinka StartHub-toiminta on edesauttanut Päijät-Hämeen star tup-liiketoiminnan kansainvälisty mistä. Projektinhallinnan konsul tointipalveluita tarjoavan Innova tegy Oy:n yrittäjä Ghazi haki Start Hubin jäseneksi noin vuosi sitten, ja pääsi mukaan lähes saman tien. Hän kiittelee vuolaasti StartHu bin mentorointi- ja sparrauspalve luita, jotka ovat olleet kansainvä liselle kasvuyritykselle kultaakin kalliimpia.

Olen iloinen veronmaksaja –tämän tason ilmaiset palvelut ei vät todellakaan ole itsestäänsel vyys, Ghazi toteaa.

Myös StartHubin sijainti saa Ghazilta kiitosta, sillä opiskelijoi den kanssa yhteisellä kampuksel la toimiminen tekee verkostoitumi sen tulevaisuuden ammattilaisten kanssa helpoksi.

Kaikista merkityksellisimmäk si Ghazi on kuitenkin kokenut sen yhteisön, jonka StartHub on hänel le tuonut.

Uudet ystävät, StartHubin asi antuntijat ja toisten yrittäjien ver taistuki on ollut todella tärkeää niin liiketoimintani menestymisen kuin myös Lahteen kotiutumisen kan nalta, hän pohtii.

Lahti valikoitui kotikaupungik si ja Innovategy Oy:n toimipaikaksi tarkan harkinnan jälkeen. Ghazi teki ”Suomi-kiertueen” ja kävi läpi useita eri kaupunkeja. Lahden si jainti, ulkoilumahdollisuudet ja yh

teisöllinen ilmapiiri tekivät päätök sen lopulta helpoksi.

Tämä on pieni kaupunki suu ren kaupungin ominaisuuksilla, jos sa on lyhyet välimatkat ja luonto lä hellä. Työmatkat ulkomaillekin on nistuvat helposti, kun lentokenttä on suhteellisen liki, hän luettelee.

Yhteistyöllä nostetaan esiin startup-kulttuuria

Poutanen tietää, mistä Ghazi pu huu, sillä samojen perusteluiden vuoksi myös moni muu startup-yri tys on tehnyt päätöksensä sijoittua juuri Lahteen. Lisäkannustimena Poutanen muistuttaa, että Suomes sa tuskin on toista paikkaa, jossa olisi yhtä paljon isoja eri alan teolli suusyrityksiä ja ennen kaikkea teh taita, joissa prototyyppien testaa minen helposti onnistuu.

Samaan hengenvetoon Pou tanen lähettää isot kiitokset niin kaupungille kuin myös Isku Oy:lle.

Ilman heidän tukeaan StartHu bin toiminnan käynnistäminen oli si ollut mahdotonta.

Tulevaisuudelta Poutanen toi voo entistä enemmän yhteistyötä Suomen yrityskiihdyttämöiden vä lillä. Tällä saataisiin nostettua Suo men startup-kulttuuria. Se olisi ko ko Suomen etu.

Yhteistyö takaisi laajemmat verkostot kaikille sekä sen, että mahdollisimman moni idea saisi siivet, ja suomalaiset innovaatiot pääsisivät valloittamaan maailmaa.

StartHubin järjestämä Dream-sijoittajatapahtuma toi yhteen startup-yrittäjiä ja sijoittajia syyskuun puolivälissä. Tapahtumassa nähtiin ideoiden pitchauksia, puheenvuoroja ja esiintyjiä.

80 prosenttia Suomen markki noista on 150 ki lometrin säteellä Lahdesta. Matka Helsinkiin taittuu lyhimmillään 48 minuutissa.

Lahden seutu elää vahvaa nousukautta

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n vt. toimi tusjohtaja Tomi Tura ja Päijät-Hämeen maa kuntajohtaja Niina Pautola-Mol nostavat maakunnan keskeisiksi vetovoimatekijöiksi vah vat kärkialat, panostukset ympäris töosaamiseen, sijainnin, yliopiston kasvun ja hinta-laatusuhteeltaan loistavat asumismahdollisuudet.

Maakunnan veturina toimii yli 120 000 asukkaan Lahti, mutta me nestys näkyy yli kuntarajojen. Finn veran aluekatsauksen mukaan yri tyskaupparintamalla eletään vilkas ta aikaa, yritysten tilauskirjat rikko vat ennätyksiä ja kasvu näkyy vah vana pienten- sekä keskisuurten yri tysten kone- ja laitetoimituksissa.

Päijät-Hämeen kärkialat liittyvät muun muassa ruuan ja juoman val mistukseen, kiertotalouteen, säh köiseen liikenteeseen, ympäristö sektoriin sekä liikunnan ja hyvin voinnin edistämiseen. Alojen toi mintaedellytyksiä kehitetään eri laisissa yhteistyöverkostoissa, ku ten vilja- ja kiertotalousklustereissa. Erityisesti elintarviketeollisuus on tehnyt viime aikoina isoja investoin teja, jotka hyödyttävät koko alueen elinkeinoelämää.

Lahden seudulla on Suomen

suurin viljaa jalostava keskittymä, jonka yhteistyöverkostona toimii Päijät-Hämeen Viljaklusteri. Alan kasvu on vahvaa. Esimerkiksi Vi king Maltille valmistui juuri uusi tehdas ja Fazer on valinnut uuden makeistehtaansa sijaintipaikaksi Lahden. Viljaklusteri kasvaa kestä västi muun muassa tuotannon sivu virtoja hyödyntämällä. Esimerkiksi Fazerin ksylitolitehdas hyödyntää kauran kuorta ksylitolin valmistuk sessa ja Hartwallin sivuvirroista val mistetaan biokaasua, Tura kertoo.

Uusin kärkiala on sähköinen lii kenne. Sen veturiyrityksenä toimii sähköajoneuvojen latausratkaisuja kehittävä ja valmistava Kempower.

Pari vuotta sitten Lahteen alet tiin kehittää sähköisen liikenteen klusteria korvaamaan lopettaneen bussinkoritehtaan toimintaa. Nyt tehtaan tiloihin sijoittunut Kem power on Suomen voimakkaimmin kasvavia yrityksiä. Sähköisen liiken teen arvoketjussa toimii lisäksi noin 40 muuta yritystä, Tura sanoo.

Sijainti ja verkostot luovat pohjan menestykselle

Pautola-Mol ja Tura näkevät maa kunnan menestyksen rakentuvan monista asioista. Alueen infrastruk tuuri on toimiva, yrityksillä riittää

valinnanvaraa tonttien sekä toimi tilojen suhteen ja Päijät-Hämeen si joittuminen kartalla on ideaalinen.

80 prosenttia Suomen markki noista sijaitsee 150 kilometrin sä teellä Lahdesta. Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Pk-seudulle ennät tää tunnissa. Nelostie tarjoaa jousta vat yhteydet pohjoiseen ja etelään, ja uusi eteläinen kehätie nopeuttaa oleellisesti yhteyksiämme myös Itäja Länsi-Suomeen. Junayhteydetkin ovat hyvät, Pautola-Mol summaa.

Myös yhteydet tärkeimpiin rahtisatamiin Vuosaareen, Hami na-Kotkaan ja Hankoon ovat hyvät. Tämä on tärkeää logistiikkainten siiviselle teollisuudelle, Tura lisää.

Pautola-Mol ja Tura korostavat Päijät-Hämeen vetovoimatekijöi nä myös yritysten verkostoitumis mahdollisuuksia, yrityspalveluiden laadukkuutta ja kattavuutta, työvoi man hyvää saatavuutta ja yritysten tarpeita tukevaa koulutustarjontaa. Yhä useampi yritys arvostaa maa kunnan, ja erityisesti Lahden kau pungin, tekemiä ympäristösatsauk sia. Maakuntastrategiassakin kestä vyys korostuu vahvasti.

Lahti tavoittelee hiilineutraa liutta vuoteen 2025 ja koko Päi jät-Häme 2030 mennessä. Tunnus tuksena ympäristöpanostuksista

Lahti valittiin Euroopan ympäristö pääkaupungiksi vuonna 2021. Lisäk si Lahti on valittu Euroopan 100 hii lineutraalin ja älykkään edelläkävi jäkaupungin joukkoon ja Päijät-Hä me EU:n kiertotalousaloitteen kärki joukkoon, Pautola-Mol kertoo.

Niin ympäristön hyväksi tehtä vässä työssä kuin yritystoiminnan kehittämisessäkin auttavat tiiviit investoinneista ja toimintojensa laajentamisesta uusille kohdealueille. Mistä kasvanut kiinnostus Päijät-Hämeen maakuntaa kohtaan johtuu?

ja monipuoliset verkostot. Pauto la-Mol ja Tura nimeävät alueen vah voina verkostonrakentajina julkis ten toimijoiden ja klusterien ohel la Hämeen kauppakamarin, Lahden Teollisuusseuran, Päijät-Hämeen Yrittäjät sekä alueen oppilaitokset.

Sijoittuminen on helppoa ja osaavaa työvoimaa löytyy Päijät-Hämeessä on rakennettu vah va selkänoja yrittäjien ja yritysten tueksi. Alueelle sijoittuville yrityk sille tämä konkretisoituu LADECin All Inclusive -paketin myötä. Kaik ki yritykset saavat tarpeisiinsa rää tälöidyn palvelupaketin, joka kattaa muun muassa sopivan toimitilan tai tontin etsinnän, alihankinta- ja yh teistyökumppaneiden sekä työnte kijöiden kartoittamisen ja rahoituk

teksti tuomas i. lehtonen kuvat joona raevuori ja visit lahti

sen järjestämisen. Jopa henkilöstön asumiseen, vapaa-aikaan, päivähoi toon ja kouluun liittyvät kysymyk set kuuluvat palvelun piiriin.

Kartoitamme yritysten tarpei den mukaiset ratkaisut kuntarajoi hin tuijottamatta. Pystymme tar joamaan tonttia esimerkiksi uu silta Orimattilan Pennalan, Hollo lan Hopeakallion ja Paassillan sekä Lahden Pippo-Kujalan yritysalueil ta, Tura kertoo.

Sijoittuvia ja investoivia yrityk siä kiinnostaa luonnollisesti myös osaava työvoima, jota koskevat haasteet ovat tuttuja myös Päi jät-Hämeessä. Alueen hyvä sijain ti ja voimakkaasti kasvava koulu tustarjonta kuitenkin helpottavat rekrytointeja. Osaajien kouluttami sesta huolehtivat LAB-ammattikor

keakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja LUT-yliopisto.

Lahdesta tuli virallinen yli opistokaupunki neljä vuotta sit ten. LUT-yliopistossa on jo toista kymmentä kandidaatti- sekä mais teriohjelmaa ja yli 1000 opiskelijaa. Osa opetusohjelmista on englannin kielisiä. Lahdessa on vahvaa tutki musosaamista muun muassa kestä vyystieteen, biojalostuksen ja tuo tantotalouden saralla. Uusimpana alana on käynnistynyt sähköisen lii kenteen tutkimus ja maisterikoulu tus. LUT on valittu maailman Clima te Impact Ratingissä 9. parhaaksi yli opistoksi maailmassa, Tura sanoo.

Asumista järkihintaan Päijät-Hämeen alue tarjoaa hyvät puitteet elämälle. Tarjolla on mah

dollisuuksia niin urbaaniin asumi seen kuin maaseudun rauhaankin. Valitsipa asuinpaikaksi kumman ta hansa, ovat sekä luonto että palve lut aina lähellä. Ja mikä parasta, hy västä elämästä ei tarvitse Päijät-Hä meessä maksaa maltaita.

Hyvänä esimerkkinä tästä on Ori mattilan Hennaan nouseva puutar hakaupunginosa, josta tontteja saa edullisesti, mutta sijainti oikoradan ja moottoritien varressa tarjoaa hy vät yhteydet moneen suuntaan.

Asuntojen neliöhinnat ovat täällä noin kolmanneksen Helsingin ja puolet Tampereen tasosta. Vuok ratkin ovat kohtuullisia: helsinkiläi sen vuokrayksiön hinnalla saa täältä vuokralle ison kaksion. Edullisuus ja hyvän elämänlaadun mahdollis tavat tekijät innostavat monia hank

kimaan täältä kakkoskodin tai mö kin, Pautola-Mol toteaa.

Lahden seudulla välimatkat ovat lyhyitä, joten liikkuminen onnistuu ilman autoakin. Näppärät liiken neyhteydet sujuvoittavat erityi sesti lapsiperheiden arkea. Hyvät varhaiskasvatus- ja perusopetus palvelut tarjoavat lapsille mahdol lisuudet suomen-, ruotsin- ja eng lanninkielisten opinpolkujen kul kemiseen. Kun peruskoulu on ta kana, opiskeluvaihtoehtoja on run saasti tarjolla.

Pautola-Mol ja Tura nostavat esiin myös maakunnan monipuo liset harrastusmahdollisuudet. Seu dun liikunta- ja ulkoilumahdollisuu det ovat eittämättä Etelä-Suomen parhaat. Maastoa halkovat Salpaus selät ovat Suomen kansainvälises

ti tunnetuinta geologista luonnon perintöä. Salpausselkä Geopark hy väksyttiin UNESCO Global Geopark -kohteeksi tänä vuonna. Urheiluo pistot Heinolan Vierumäellä ja Pa julahdessa sekä seitsenkertainen hiihdon MM-kisojen isäntäkaupun ki Lahti tarjoavat mahdollisuuden harrastaa seuratasolla yli 400 lajia. Kulttuuri- ja tapahtumarintamalla kin tarjonta on vahvaa.

Monipuolisesta tarjonnasta nostaisin esiin Sibelius-talon ja Lah den kaupunginteatterin tarjonnan sekä visuaalisten taiteiden museo Malvan näyttelyt. Myös maakunnan kylien kulttuurielämä on vilkasta. Ensi kesänä kannattaa tutustua esi merkiksi Sysmän tai Iitin musiikki juhliin ja Asikkalan Anianpellon markkinoihin, Pautola-Mol vinkkaa.

LADECin Tomi Tura ja Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol tietävät, että Päijät-Hämeen uniikki palvelutarjonta ja keskeinen sijainti on yrittäjälle ihanteellinen yhdistelmä.

Vahva elintarvikeala on

Vahva alkutuotanto sekä erikoistuminen ruokaan ja juomaan ovat yksi Päi jät-Hämeen elinvoiman lähteistä. Kolme alalla toimivaa yritystä kerto vat, mitä ne arvostavat kotimaakunnassaan.

Yhdysvaltoja myöten.

Lahti on säilynyt yrityksen koti paikkana. Pyysingeillä on kaupun gissa kolme ympäri vuoden toimi vaa ravintolaa, kesäisin toimiva lai varavintola sekä useasti laajennettu panimo-tislaamo vierailukeskuksi neen ja myymälöineen. Teerenpe li on aktiivinen toimija myös Päi jät-Hämeen Viljaklusterissa.

Lahti on osoittautunut mahta vaksi paikaksi panimotoiminnalle, sillä saamme raaka-aineina hyvää, lähellä viljeltyä ohramallasta sekä Salpausselän suodattamaa huip pulaadukasta pohjavettä, Marian ne Pyysing sanoo.

Kaupungin tekemä ympäristö työ on esimerkillistä ja se on aut tanut meitäkin hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Esimerkiksi Lah den voimalaitosten tuottamalla hii lineutraalilla kaukolämmöllä on iso merkitys, Anssi Pyysing sanoo.

Pyysingit muuttivat ravintolan perustamisen myötä Lahteen, jos ta on tullut perheelle rakas kotikau punki. Nyt jo aikuistuneet lapset kä vivät englanninkielisen päiväkodin sekä peruskoulun ja harrastivat mo nipuolisesti liikuntaa ja musiikkia.

Marianne ja Anssi Pyysing perus tivat ensimmäi sen Teerenpe li-ravintolansa Lahteen vuonna 1994 talouslaman vavisuttaessa Suomea. Rohkea pa riskunta löysi keskustasta mieleisen liikepaikan ja lähti yrittämään pel koa tuntematta. Kun Suomi vuotta myöhemmin liittyi Euroopan unio niin, Pyysingit perustivat ravinto lansa yhteyteen pienpanimon.

Vajaassa kolmessa vuosikymme nessä Teerenpeli Yhtiöt -konsernis ta on kasvanut yli 100 työntekijää työllistävä yrityskokonaisuus, jonka liikevaihto pyörii 14 miljoonan eu ron hujakoilla. Teerenpeli-ravinto loita on jo seitsemässä Suomen kau pungissa. Panimo-tislaamon olui siin ja viskeihin voi törmätä Teeren peli-ravintoloiden ohella esimerkik si Alkoissa ja vähittäiskaupoissa se kä myös ulkomailla aina Japania ja

Lahdesta on löytynyt myös vah voja panimoalan osaajia, Anssi Pyy sing lisää.

Yrittäjäpariskunta arvostaa alu eellisen kehitysyhtiö LADECin työtä Viljaklusterin toiminnan fasilitoin nissa sekä Lahden kaupungin yrit

Kaupungissa on hyvät harras tusmahdollisuudet, kulttuuritarjon taa riittämiin, upea luonto ja lumi nen talvi. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät ja välimatkat ovat lyhyitä, joten asiointi sujuu kätevästi, Ma rianne Pyysing summaa.

Urheiluravinnebisnes sai lentävän alun Hartolassa Potential Foods Oy on erikoistunut funktionaalisiin, maukkaisiin ja hel posti mukana kulkeviin ruokatuot teisiin, kuten urheilu-, proteiini- ja palautumisjuomajauheisiin sekä energiageelejä korvaaviin Vauhti karkkeihin.

täjämyönteistä ilmapiiriä. Yritysten toiveita kuunnellaan, ja esimerkiksi rakennuslupa-asiat hoituvat jousta vasti. Kaupunki saa Pyysingeiltä kii tosta myös ympäristötoimista.

Vuonna 2018 perustettu yritys keskittyi aluksi uusien ruokatuo teinnovaatioiden ja -brändien ke hittämiseen sekä markkinointiin. Oman Nosht-tuotemerkin menes tyksen myötä yritys päätti kuiten kin käynnistää laajamittaisemmin myös oman tuotannon.

Etsimme alueellisten kehitys yhtiöiden avustuksella tuotan totiloja noin 100 kilometrin etäi syydeltä Helsingin toimipistees tämme. LADECin avulla löysimme Hartolasta Vuohelan Herkulta va pautuneen tehdaskiinteistön, jo ka vastasi tarpeitamme. Maalis kuussa saimme käyttöömme elin tarviketuotantoon soveltuvat noin 600 neliön tilat, joihin pääsimme nopeasti rakentamaan linjastoja, Potential Foodsin talousjohtaja Markus Sali kertoo.

Aluksi Salia mietitytti Hartolan etäisyys pääkaupunkiseudulta. Huoli osoittautui kuitenkin turhak si. Esimerkiksi työntekijöiden rekry tointi tehtaalle onnistui helposti.

Yllätykseksemme olemme löy täneet lähialueelta myös kaikki teh taan perustamisvaiheessa tarvitta vat palvelut, kuten automaatio asennukset. Jopa uuden päälinjas ton sähkötekninen vika saatiin no peasti korjatuksi paikallisin voimin.

Uudelle alueelle sijoittumisessa on Salin mukaan auttanut merkittä västi LADECin ja Hartolan kunnan tarjoama tuki. Nuori yritys otettiin ilolla vastaan ja sitä on autettu ak tiivisesti rakentamaan kontakteja muihin alueella toimiviin yrityksiin.

LADECilla ymmärrettiin tila tarpeemme nopeasti ja meille tar jottiin useampia tarpeisiimme so pivia vaihtoehtoja. Myös apu ver kostoitumisen suhteen on tärkeää. Haluamme selvittää, mitä synergia etuja voisimme saavuttaa muiden alueen yritysten kanssa. Erityisesti

Päijät-Hämeessä riittää virikettä myös vapaa-ajalle. Upea luonto ja huippuluokan harrastusmahdollisuudet alkavat kotiovelta.

teksti tuomas kuvat lahden visit lahti ja teerenpeli

“

Täällä on hyvä yrittää: sijainti on erinomainen ja kaikki yhteistyö on tiivistä.

Päijät-Hämeen kivijalka

muiden yritysten tuotannosta syn tyvien sivuvirtojen hyödyntäminen raaka-aineena kiinnostaa. Lahden alue urheilun keskuksena tarjoaa meille urheiluravinteiden tuotta jana hyvän ponnistusalustan kan sainvälisille markkinoille. Ensin keskitymme kuitenkin kotimaahan.

Perinteikäs leipomo kulkee tukevalla kasvu-uralla

Lahden Nastolassa toimiva Villäh teen Leipä on vuonna 1958 perus tettu perheyritys, jonka rattaita pyö rittää tätä nykyä kolmas sukupolvi, Hanna Ylä-Mononen sekä Mikko ja Olli Hämäläinen. Leipomoyritys tuottaa pullapohjaisia tuotteita, hampurilaissämpylöitä sekä erilai sia leipä- ja sämpylätuotteita sopi musvalmistuksena. Asiakkaita ovat suuret vähittäiskauppaketjut, food service -toimijat ja tukkuliikkeet.

Yritys on satsannut tuotanton sa ajanmukaistamiseen, mikä nä kyy toiminnan kasvussa. Liiketoi minta on kivunnut rivakasti reilus ta 2 miljoonasta yli 3 miljoonaan eu roon. Vakituisia työntekijöitä yrityk sellä on noin parikymmentä.

Toimitusjohtajana työskentele vän Ylä-Monosen mukaan Villäh teen Leipä on juurtunut vahvas ti Lahden seudulle, eikä kaipuuta muualle ole. Kaikki tarvittava – tär keimmistä raaka-aineista, jauhoista ja huippulaadukkaasta pohjavedes tä lähtien – löytyy läheltä.

Täällä on hyvä yrittää. Sijainti on elintarvikealan yritykselle erin omainen ja täällä on kaiken kokoi sia teollisuusyrityksiä, jotka teke vät tiivistä yhteistyötä. Kaupun gin suhtautuminen yrittäjyyteen on erittäin myötämielistä ja LADE Cista on mahdollista saada apua esi merkiksi investointirahoituksen ja yritystukien hakemiseen. Koulutus keskus Salpauksesta valmistuu lei pureita, mikä on meille tosi tärkeä asia, Nastolan teollisuusryhmän pu heenjohtajanakin toimiva Ylä-Mo nonen sanoo.

Hän painottaa myös Päijät-Hä meen Viljaklusterin merkitystä yri tystoiminnalle.

Kaikki vilja-alan toimijat istu vat saman pöydän ääressä, joten voimme edistää alaa yhdessä. Ver kostosta löytyy aina joku, jolta voi kysyä apua esimerkiksi tuoteke hitys- ja markkinointihaasteisiin. Viimeisimpänä esimerkkinä yh teistyöstä on LAB-ammattikorkea koulun kanssa suunniteltu elintar vikelaboratorio yritysten tuotekehi tys- ja testaustoimintaa tukemaan.

Pääkaupunkiseudulla asuneena Ylä-Mononen osaa arvostaa myös Lahden seudun rauhaa. Ruuhkat loistavat poissaolollaan, arki on lep poisaa ja monivivahteinen luonto järvineen alkaa kotiovelta.

Kaikki tarvittava on lähellä. Lapsetkin pääsevät turvallisesti kouluun kävellen tai pyörällä. Kyl lä se on niin, että teollisuus voi hy vin, kun alueella asuvat perheet voi vat hyvin ja osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavissa.

Suomen suurin viljaklusteri panostaa kestävään kehitykseen

Puhdas pohjavesi, ravinteikas maaperä ja raitis ilma kas vattavat maailman parasta viljaa. Päijäthämäläisten viljelijöi den kasvattamista peltojen anti mista jalostetaan suomalaisten ra kastamaa leipää, olutta, jauhoja, hiutaleita ja kymmenittäin muita kin tuotteita. Niissä maistuvat Suo men ainutlaatuinen luonto ja puh taat raaka-aineet.

Päijät-Hämeen Viljaklusteri tuo yhteen maakunnassa toimivia yri tyksiä, joita yhdistää alueen lähi tuottajilta saatavan puhtaan viljan käyttö raaka-aineena. Klusterin ve turiyrityksinä toimivat Fazer, Hartwall ja Viking Malt, mutta mukana toiminnassa on kaiken kaikkiaan 13 viljaa tuotannossaan hyödyntävää yritystä.

Vuonna 2003 perustettuun Vil jaklusteriin kuuluvilla yrityksillä on valtava merkitys sekä Lahden seu dun että koko Päijät-Hämeen hy

vinvoinnille. Klusteriin kuuluvat yritykset nimittäin työllistävät yh teensä yli 3000 työntekijää ja hank kivat viljaa noin 800 maanviljeli jältä. Klusteriin kuuluvien yritys ten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa ja niiden vuosina 2017–2023 Päijät-Hämeen alueellle toteutettavien investoin tien yhteisarvo on noin 165 miljoo naa euroa.

Viljaklusterin yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä niin uusien tuo teinnovaatioiden synnyttämisek si kuin myös puhtaamman ja kes tävämmän elintarviketuotannon kehittämiseksi. Tästä hyvänä esi merkkinä on arvokkaiden raaka-ai neiden käytön tehostaminen. Perä ti yli 90 prosenttia Päijät-Hämeen Viljaklusterin yritysten sivujakeis ta pystytään hyödyntämään muun muassa rehun ja ksylitolin raaka-ai neena sekä biokaasun ja bioetano lin valmistuksessa.

Helpomman elämän maakunta

n Lahden seutu on yli 200 000 asukkaan dynaa minen kasvukeskus, josta sekä yrittäjät että työnte kijät löytävät kaiken tar vitsemansa.

n Päijät-Hämeestä on lyhyt matka sekä HelsinkiVantaan lentokentälle että etelän suuriin satamiin.

n Lahti on Suomen nuorin yliopistokaupunki: korkea kouluopiskelijoita on kaik kiaan 25 000.

n Lyhyet välimatkat ja eloi san elinympäristön tarjoava Päijät-Häme on myös kus tannustehokas vaihtoehto: asukas säästää sekä aikaa että rahaa.

Päijät-Hämeen maa kunta on ihanteellinen paikka yrittäjälle. Lahti on sykkivä kasvukes kus, josta on lyhyt matka maailmalle.

Teerenpeli Yhtiöiden yrittäjät Marianne ja Anssi Pyysing ovat PäijätHämeen viljaklusterin aktiivisia jäseniä.

Digitaalisia ratkaisuja biotalouden haasteisiin

luonnonvarojen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä vähentää ku luttamisen ilmasto- ja ympäristövai kutuksia. Tarkoituksena on auttaa kuluttajia löytämään oikea jättö paikka kierrätystuotteilleen kierto talousasemilla sekä osaltaan helpot taa asemien henkilökunnan työtä.

Oulun ammattikorkekoulun Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa aktivoidaan ICT-alan yrityksiä tuottamaan di gitaalisia palveluja, sovelluksia ja laiteratkaisuja elintarvike- ja met säsektorilla toimiville sekä biota louden palveluita tarjoaville yri tyksille.

Projektipäällikkö Mikko Posion mukaan hankkeen alkuvaiheessa on selvitetty, millaisia tarpeita, toivei ta ja ideoita Pohjois-Pohjanmaalla toimivilla bio- ja ICT-alan yrityksillä on sovelluskehitykseen liittyen. Po tentiaalisimpien aloitteiden pohjal ta lähdettiin edistämään 4–5 yksit täistä projektia, joissa jokaisessa ke hitetään jokin biotalousalan yritys ten toimintaa helpottava sovellus.

Tavoitteenamme on yhdistää biotalous- ja ICT-alan toimijat sekä luoda digipalveluita, joiden avulla biotalousalan yritykset voivat te hostaa ja kehittää toimintaansa. Pilottiprojekteissa luodaan joko ai van uusia, yksinkertaiseen logiik

kaan perustuvia sovelluksia tai edis tetään jo olemassa olevien sovellus ten käyttöönottoa ja hyödyntämis tä. Pilottisovellusten lähdekoodit jaetaan yritysten vapaasti hyödyn nettäviksi ja jatkokehitettäviksi Github-portaalin kautta, Posio kertoo.

Ruokahävikkiä vähemmäksi Yksi BioDiPi -hankkeessa kehitetyis tä sovelluksista keskittyy kaupois sa syntyvän ruokahävikin vähentä miseen. Sovelluksen avulla kauppa voi ilmoittaa reaaliajassa raaka-ai neita jatkojalostaville tahoille, kuin ka paljon esimerkiksi hedelmä- ja vihannestiskiltä syntyy ylijäämää. Näin tuotteet eivät jää pilaantumaan vaan saadaan pian jatkokäyttöön.

Sovelluksella saadaan tietoa sii täkin, kuinka paljon tuotteiden jat kojalostus ja kierrätys ovat vähentä neet kasvihuonekaasupäästöjä. So vellus on ollut testissä oululaisessa Prismassa keväällä ja kesällä 2022.

Kiertokaari-mobiilisovelluksen tavoitteena on puolestaan edistää

Helpotusta alkutuotantoon

Hankkeessa kehitetään ja testataan myös älykkääseen alkutuotantoon liittyviä pilottisovelluksia. Yhdes sä pilotissa testataan maatilojen käyttöön kehitettyjä rehusiilojen mittausanturointiin perustuvia so velluksia, joilla voidaan mitata au tomaattisesti siilojen täyttöastetta. Useiden maatilojen rehutilanteen samanaikaisella seurannalla voi daan tehostaa oleellisesti rehulo gistiikkaa. Vasikan neuvolakortti -projektissa puolestaan luodaan konenäköön perustuvaa sovel lusta vasikoiden korvamerkkien lukemiseen.

– Tavoitteena on kehittää vasi kan varhaiskasvatusvaiheen seu rantajärjestelmä. Sovellukseen ke rättäisiin hoitajan tekemiä muistiin panoja sekä antureista ja valmiista tietojärjestelmistä kerättyä dataa. Sovellus analysoi dataa niin, että saadaan kuva vasikan varhaishis toriasta ja hyvinvoinnista.

hävittää kompostoimalla tai polt tamalla.

Kultaa keitetystä ohrasta Panimo- ja tislaamoteollisuuden pääraaka-aine on mallastettu kor kean laadun ohra. Prosessin alus sa mallas liuotetaan kuumaan ve teen. Ohran sisältämä tärkkelys liu kenee ja jäljelle jää mäski, joka lue taan jätteeksi. Joissakin tapauksis sa mäskiä lisätään nautaeläinten re huun, mutta yleensä se päätyy suo raan kompostiin.

Yrityksellemme on tärkeää löy tää uusia käyttökohteita mäskille ja muillekin sivuvirroille, koska se voi parantaa liiketoiminnan kannatta vuutta. Myös ympäristöarvot ovat meille tärkeitä, ja raaka-aineiden monipuolinen hyödyntäminen vä hentää toiminnan elinaikaisia ym päristövaikutuksia, kertoo Samuli Taponen Valamon Viinitila ja Tis laamo Oy:sta.

ni seuraavassa vaiheessa, jossa ajat telin itse tehdä aineiden uutot. Kos metiikan lisäksi niitä on mahdollista käyttää myös ravintolisissä.

Kemian avulla erotellaan arvoaineet biomassasta

Centrian kemia ja biotalous -tiimis sä on jo pitkään kehitetty arvoainei den talteenottomenetelmiä luon nonmateriaaleista, kuten marjois ta, kasveista, puusta ja mäskistä. Laboratoriomittakaavan kokeilut pystytään siirtämään isommalle kin laitteistolle – jopa 200 litran re aktorikokoon.

Kompostoitavista jätteistä voi irrota vielä paljonkin hyötyä. Sivuvirroissa piilee mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle.

Yhteiskunta on siirtymässä enenevissä määrin fossiili sista raaka-aineista biopoh jaisiin raaka-aineisiin, mutta myös niiden holtiton käyttö voi aiheuttaa materiaalien saatavuusongelmia ja ekosysteemien muutoksia.

Ruokateollisuus itsessään perus tuu korkealaatuisten biopohjaisten raaka-aineiden käyttöön, mutta se

kä positiivisten ympäristövaikutus ten että taloudellisen hyödyn takia sen sivuvirroista ja jätteistä tulisi erotella kaikki käyttökelpoiset ai nesosat. Eroteltuja, vielä arvokkai ta ainesosia voi edelleen hyödyntää useissa korkean arvon tuotteissa, kuten esimerkiksi kosmetiikassa tai ravintolisissä. Vasta niiden käytön jälkeen lopulliset jätteet kannattaa

Mäski sisältää muun muassa elintarvikelaatuisia proteiineja, an tioksidantteja sekä hemiselluloo saa. Idea Nature Oy:n luonnonkos metiikan formuloinnin asiantunti ja Heli Pirinen huomauttaakin, et tä kun nämä aineet erotetaan toi sistaan, ne ovat haluttuja aineso sia monissa luonnonkosmetiikan tuotteissa.

Kokeilin muutamia reseptejä, joissa käytin Centria-ammattikor keakoululla mäskistä uutettuja ai nesosia ja ne osoittautuivat hyväk si vaihtoehdoksi. Centrialta saatua pohjatietoa näiden aineiden valmis tuksesta hyödynnän oman yritykse

Käytössä on laaja analytiikkalait teisto aineiden laadun määrittämi seen. Centrialaiset ovat avoimesti jakamassa tietotaitoaan ja tutkimus tuloksiaan yritysten kanssa ja näin auttamassa yrityksiä kehittämään ja optimoimaan teollisen mittakaavan prosesseja. Tärkeää on myös se, et tä Centriassa pystytään tuottamaan ensimmäiset erät raaka-aineita so velluskokeiluja varten.

Pienelle yritykselle voi olla haastavaa lähteä kehittämään uusia uuttomenetelmiä, sillä ne vaativat erityistä osaamista ja laitekantaa. Centrialta löytyy tarvittava osaami nen ja halu olla yrityksen kumppani. Aktiivisen kansallisen ja kansainvä lisen hanketoiminnan myötä tulee tutuksi myös alan muu osaaminen, jota voi tarvittaessa hyödyntää yri tyksen konkreettisessa tapauksessa, kertoo Centrian TKI-koordinaattori Egidija Rainosalo

Projektipäällikkö Mikko Posio kertoo, että BioDiPi-hankkeessa kehitetyt sovellukset ovat IT- ja biotalousalojen yritysten vapaassa käytössä.

teksti

Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa luodaan sovelluksia, jotka edis tävät biotalousalan yritysten kehitystoimintaa.

TKI-asiantuntija Koivisto mäskiä reaktoriin Centrian ChemPlant-pilottitehtaassa. Tehdas tarjoaa yrityksille uniikin ympäristön ja laajan kattauksen laitteita tuotekehityskokeiluille.

Kriisejä vahvempi työyhteisö

SafeInLog-hankkeen tulokset osoittavat, että työntekijöiden korkea työhyvinvointi parantaa yrityksen kykyä selviytyä kriisitilanteista.

Lapin yliopiston, LAB-am mattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran yhteises sä ESR-rahoitteisessa Sa feInLog – työturvallisuudella tuot ta-vuutta ja työhyvinvointia sisä logistiikkaan -hankkeessa (2020–2022) selvitettiin, millaisia vaiku tuksia pk-yritysten henkilöstön työnhyvinvoinnilla on yrityksen kilpailu- ja uudistumiskyvylle.

Hankkeessa on mukana PäijätHämeestä, Uudeltamaalta ja Lapis ta 13 pk-yritystä, joissa on sisälogis tiikkaa. Sisälogistiikalla tarkoitetaan tehtaan, terminaalin, tai varaston sisäistä materiaali- ja informaatiovirtojen hallintaa.

Keräsimme työhyvinvointi

kyselyillä kokemuksellista tietoa projektiin osallistuneiden yritys ten työntekijöiltä sekä perehdyim me yritysten henkilöresursseja ja ta loustietoja sisältävään dataan. Py rimme tarkastelemaan sitä, millai nen korrelaatio on henkilöstön työ hyvinvoinnilla sekä yrityksen me nestymisellä ja selviytymisellä ko ronapandemiasta. Käytimme työ hyvinvoinnin määrittelyssä apuna Lapin yliopistossa kehitettyä, työ elämän laadun mittaamiseen sovel tuvaa indeksiä eli QWL-indeksiä, jo ka kokoaa yhteen työhyvinvoinnin keskeiset osatekijät, Lapin yliopis ton dosentti Marko Kesti pohjustaa.

Työhyvinvointi kantoi yrityksiä yli pandemian

Kestin mukaan tutkimuksella halut tiin osoittaa, että henkilöstön kehit tämisellä voidaan vaikuttaa konk reettisesti yrityksen kilpailukykyyn.

Työhyvinvoinnilla tiedettiin olevan suuri merkitys yrityksen menestyk seen ja kykyyn menestyä vaikeina aikoina. Lopputulos ylitti kuitenkin tutkijoidenkin odotukset.

Tulosten mukaan QWL-indeksillä mitattuna heikompaan puolikkaa seen kuuluvat yritykset pitivät hen kilöstömäärän lähes samana. Niiden

operatiivinen arvo laski kuitenkin 6,8 prosenttia koronavuosina 2020–2021. Sen sijaan vahvimpaan puo likkaaseen kuuluvien yritysten ope ratiivinen arvo parani keskimäärin 7 prosenttia ja henkilöstömäärä li sääntyi lähes 30 prosenttia.

Yritykset, joiden henkilöstön työelämän laatu oli hyvässä kun nossa eli QWL-indeksi oli korkea, selvisivät korona-ajasta muita pa remmin. Nämä yritykset palkkasi vat lisää henkilöstöä ja kasvattivat markkinaosuutta eli toteuttivat voit tajayrityksen strategiaa.

Esimerkiksi yksi yritys oli lomau tusten sijaan panostanut vapautu vaa aikaa toiminnan kehittämiseen.

Töiden vähentyessä ei lähdet ty säästämään, vaan vapautuva ai ka käytettiin oman toiminnan ja työ ympäristön kehittämiseen. Näin QWL-indeksi parani entisestään. Markkinoiden alkaessa toipua ky seinen yritys oli valmiina palvele maan asiakkaitaan paremmin.

Resilienssiä voi kehittää Kestin mielestä yritysjohdon tulisi nähdä työhyvinvointi strategisena menestystekijänä. Henkilöstön pit käjänteisellä kehittämisellä voitai siin parantaa yrityksen tuottavuut

ta sekä taloudellista tulosta ja vä hentää samalla keskeisiä henkilös töriskejä, kuten sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja työky vyttömyyttä.

Kesti kertoo yritysten olevan työ hyvinvoinnin parantamisesta kiin nostuneita, mutta tekemisessä on edelleen paljon kehittämisen va raa. Siksi hankkeessa pyrittiin tar joamaan yrityksille työkaluja toi minnan kehittämiseen.

On tärkeä ymmärtää, että yritys voi kehittää resilienssiään. SafeIn Logissa mukana olevat yritykset saivat työturvallisuuteen ja työhyvin vointiin liittyvää tietoa sekä suosi tuksia kehittämistoimien toteut tamiseksi. Esihenkilöitä myös val mennettiin työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseen.

Kestin mielestä yritysten kannat taisi laatia toimintaympäristöönsä pohjautuvia riskiskenaarioita – esi merkiksi hintojen nousuun ja työ voiman saatavuuteen liittyen – ja pohtia, millaisilla henkilöstötoi menpiteillä riskeiltä voitaisiin par haiten suojautua. Kilpaillussa mark kinassa riskeistä selviävät yleensä parhaiten ne yritykset, jotka kehit tävät suunnitelmallisesti lähijohta mista, parantavat työelämän laatua

ja pyrkivät välttämään lomautuksia ja henkilöstövähennyksiä.

Keskimääräinenkin yritys voi nousta voittajien joukkoon, kun johto ja omistajat uskovat tulevaisuu teen ja uskaltavat panostaa jatku vaan henkilöstön kehittämiseen.

Liikkeelle kannattaa lähteä mittaamalla työntekijäkokemus ta muutamia kertoja vuodessa se kä pohtimalla henkilöstön kehittä miseen liittyviä skenaarioita, jot ka mahdollistavat yrityksen mah dollisimman hyvän kilpailukyvyn kolmen tai viiden vuoden pääs tä. Tämän jälkeen voidaan laatia roadmap tavoitteeseen pääsemi seksi. Vuosikalenteriin on hyvä kirjata selkeät ajankohdat muun muassa kehityskeskusteluille sekä henkilöstötoimenpiteiden suunnit telulle, Kesti päättää.

Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti kannustaa yrityksiä panostamaan työhyvinvointiin. Parempi työhyvinvointi on sijoitus, joka luo edellytykset menestykselle – ja näkyy viivan alla.

Sote-palveluiden turvaaminen on kaikkien etu

Neljällä tulevalla hyvinvointialueella toteutettava SOPIEN 2.0 -hanke pyrkii varmistamaan, että myös pienet toimijat pysyvät sote-alan toimintaympäristöä mullistavan uudistuksen tahdissa.

Sosiaali- ja terveysalan toimiala ko kee vuodenvaihteessa mittavan mullistuksen, kun pitkään valmis teltu sote-uudistus astuu voimaan. Uudistus haastaa sosiaali- ja terveysalan pal veluntarjoajat ottamaan käyttöönsä lukui sia uusia järjestelmiä ja toimintamalleja. So te-palvelut kunnilta ja kuntayhtymiltä hy vinvointialueiden vastuulle siirtävä uudistus koskettaa kuntien lisäksi tuhansia sote-alan mikro- ja pk-yrityksiä sekä järjestötoimijoita.

Muutokseen liittyy reilut sata lakimuu tosta, joita koskevan tiedon etsiminen on merkittävä haaste esimerkiksi mikro- ja pienyrittäjille, SOPIEN 2.0 – Liiketoimintaa ja digitalisaatiota kehittämällä digisyrjäy tymistä vastaan -hankkeen projektijohtaja Anne Matilainen taustoittaa.

Pohjois- ja Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella toi mivan, Navitas Kehitys Oy:n hallinnoiman SOPIEN 2.0 -hankkeen tavoitteena on antaa sote-alan pk- ja mikroyrityksille, järjestöille ja yhdistyksille sekä tukipalveluiden tuotta jille kattavat valmiudet tarjota palveluitaan myös uudistuneessa toimintaympäristössä.

Koulutuksemme on rakennettu osallis tujien toiveita kuuntelemalla. Hyvinvointi alueiden valmistelijoilta on saatu ajankoh taista tietoa valmistelun etenemisestä. Pel kästään koulutuksiin on ilmoittautunut jo yli 3300 henkilöä. Kaikille avoimet webinaarit, podcastit sekä kerran kuussa ilmestyvä uu tiskirje on tavoittanut jo tuhansia henkilöitä.

Tukea muutosten kohtaamiseen

SOPIEN 2.0 -hankkeen koulutuksien kes kiössä on digitalisaatio ja sen mahdollista ma tiedon jakaminen.

Osallistujille on tarjottu koulutuksia muun muassa digitaalisesta markkinoin nista sekä erilaisten digitaalisten alustojen

ja järjestelmien hyödyntämisestä.

Yhteiseen Kanta-järjestelmään siirtymi nen edellyttää monelta toimijalta hyppyä entuudestaan tuntemattomalle alueelle. Sik si erityisen suuren suosion ovat saavutta neet asiakastietojen kirjaamista käsittele vät Kanta-koulutukset.

Tietoturvavaatimukset ovat valtava vii dakko, johon liittyvistä ajankohtaisista ai heista SOPIEN 2.0 on pitänyt meidät ajan tasalla. Olemme saaneet tietoa esimerkiksi Kanta-ohjelman käytöstä, sote-alan tieto suojasta ja -turvasta sekä verkkohyökkäyk siltä suojautumisesta, Varkauden seudun työpajayhdistyksen hallituksen puheenjoh taja Hanna Ruohoaho ja vastaava ohjaaja Tuomas Issakainen kiittelevät.

Hankkeen tarjoamaa, ajankohtaista tie toa on hyödynnetty laajasti myös Varkauden seudulla toimivassa Kotipalvelu Verenpisara Oy:ssä. Erilaisia hoiva- ja huolenpitopalve luita yli 24 vuoden kokemuksella tarjoavan yrityksen perustaja Kirsi Kumlin-Salmi ker too koulutuksien antaneen tärkeitä työka luja tulevaa muutosta varten.

Työntekijämme ovat saaneet valmiuk sia muutosten kohtaamiseen. Myös työnku vauksia ja toimintaohjeita on päivitetty ko ko työporukalla ketterien kokeilujen kaut ta. Lisäksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota asiakkaiden kohtaamiseen pal velumuotoilun keinoin, Kumlin-Salmi listaa.

Matilainen iloitsee vuodenvaihteessa päättyvän hankkeen tuloksista.

Kuntien elinvoimaisuuden säilyttämi nen ja helposti saatavilla olevat palvelut ovat kaikkien etu.

Lähiruoan tulevaisuus on yhteiskuljetuksissa. Harvaan asutuilla seuduilla voimien ja resurssien yhdistäminen tuo etuja kaikille arvoketjun osapuolille.

Lähiruoka liikkuu yhteisvoimin

Centrian LIKIRUOKA-hanke luo lähiruoalle uusia menestys mahdollisuuksia törmäyttämällä tuottajia, kuljetusyrityksiä ja ostajia. VASTE-järjestelmä antaa tekniset edellytykset logistiikkaketjujen rakentamiseen.

Centria-ammattikorkeakoulun LIKIRUOKA-hankkeessa kehite tään yhteistyömallia, jonka avul la maaseudun ruokatuottajat, jat kojalostajat sekä ruokaa ostavat kuluttajat, ravintolat, julkiset ruokapalvelut ja vähit täismyyjät saadaan kohtaamaan. Projekti päällikkö Leena Toivasen ja asiantuntija Janne Känsäkosken mukaan hankkeen ta voitteena on tehostaa erityisesti Keski-Poh janmaan ja Lapin harvaanasutuilla alueilla toimivien pienten elintarviketuottajien lii ketoimintaa.

Erityisesti Lapissa välimatkat ovat pit kiä, joten pienten yksittäisten tavaraerien kuljettaminen on kallista. Hankkeemme edistää tuottajien, logististen toimijoiden ja kuntien verkostoyhteistyötä, jotta toi mijat voisivat järjestää yhteiskuljetuksia ja kerätä tuotteita helpommin saavutettaviin terminaaleihin tai välivarastointipisteisiin. Tämä tekisi yritysten toiminnasta taloudel lisesti kannattavampaa ja ympäristön kan nalta kestävämpää, Toivanen huomauttaa.

Tarvittava teknologia valmiina LIKIRUOKA-hankkeessa hyödynnetään Centrian aiemmissa projekteissa kehitet tyä VASTE-järjestelmää, jolla voidaan hal lita yhtäaikaisesti useita erityyppisiä kulje tuksia. Järjestelmään kuuluu pilvipalveluna käytettävät logistiikan operaattoritoimin not, kuskin mobiilisovellus, tilauslomake ja toimituksen seuranta. Järjestelmä voidaan myös liittää yksittäisten toimijoiden verkko kauppoihin tai laajempiin nettiportaaleihin.

Alusta on täysin valmis ja kaupallistet tavissa. Se soveltuu niin laajojen terminaa litoimintojen ja logistiikkaprosessien pyö rittämiseen kuin pienen kuljetusliikkeen tai verkkokaupan logistiseksi järjestelmäksi, Känsäkoski toteaa.

LIKIRUOKA-hankkeen keskeisenä haas teina ei olekaan teknologia vaan yrittäjien asenteet yhteistyötä kohtaan. Tavoitteena

on saada tuottajat muuttamaan pinttynei tä toimintatapojaan.

On tyypillistä, että tuottajat järjestävät pienten erien kuljetukset itse. Omien kul jetusten nähdään vahvistavan asiakassuh teita, ja toisaalta muille tuottajille ei haluta kertoa omista toimituksista asiakassuhteen menetyksen pelossa. Olemme järjestäneet tilaisuuksia ja tehneet kuntien kanssa tiedo tusyhteistyötä, joissa olemme kertoneet yri tyksille logistiikkayhteistyön eduista. Tuot teille löytyy kyllä toimittaja, kun tavaravo lyymit saadaan riittävän suuriksi, Känsä koski jatkaa.

Pilottiin kaivataan pk-yrityksiä LIKIRUOKA-hankkeessa on luotu kuljetuk sia havainnollistavia reittikarttoja, avattu yhteiskuljetuksien eri toimijoille tuomia an saintamahdollisuuksia sekä rakennettu yh teistyötä muun muassa lähiruokaan ja ver kon markkinapaikkojen kehittämiseen eri koistuneiden hankkeiden kanssa.

Haluamme havainnollistaa yhteistyöstä saatavia hyötyjä ja luoda uskoa siihen, että logistiikka pystytään järjestämään, kun ha lua vain on. Yhtenä hankkeen osa-alueena selvitämme yhteistyömahdollisuuksia yhtei sen markkinapaikan rakentamiseksi. Teem me tässä yhteistyötä Oulun yliopiston kan sainvälisen AURORAL-hankkeen kanssa, Toi vanen kertoo.

Viimeisenä toimintavuotenaan LIKIRUO KA-hanke pyrkii pilotoimaan logistista ver kostomallia pienten ja keskisuurten yritys ten sekä julkisten toimijoiden kanssa Lapis sa ja Keski-Pohjanmaalla. Pilottiin etsitään nyt mukaan tuottajia, logistiikkayrityksiä ja terminaalin operoinnista kiinnostuneita toimijoita.

Likiruoka on Lapin liiton rahoittama EAKR-hanke, jonka päätoteuttaja on Cent ria-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina 11 Lapin ja Keski-Pohjanmaan kuntaa. Hank keen toteutusaika on 1.1.2021 – 31.8.2023.

Kotipalvelu Verenpisara Oy ja Navitas Kehitys Oy verkostoituivat Varkauden Nuortenpajalla. Osallistujien mielestä oli mahtavaa päästä viimeinkin tapaamaan kasvokkain.

Resurssiviisaus s y nny ttää uutta l iiketoimintaa

Teollisen tuotannon sivuvirroissa on paljon käyttämätöntä jatkojalostuspoten tiaalia, joka voi ympäristötavoitteiden lisäksi edistää kannattavaa liiketoimintaa. Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeessa on jo saatu aikaan hyviä tuloksia, kun paikallisen panimon sivuvirroista on valmistettu uusia tuotteita.

Ilmastonmuutos, hupene vat luonnonvarat, epävakaa maailmanpoliittinen tilanne sekä kasvavat raaka-ainekus tannukset lisäävät painetta olemas sa olevien resurssien tehokkaam paan jalostamiseen ja kiertotalou den liiketoimintapotentiaalin pa rempaan hyödyntämiseen. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine, jonka vuoksi teollisen tuotannon sivuvir rat on tärkeä tehdä näkyväksi ja ky syntä ja tarjonta yhdistetyksi.

Tampereen ammattikorkea koulun koordinoima Pirkanmaan teolliset symbioosit eli PITS-hanke yhdistää materiaalien tarjoajat niitä tarvitseviin ja madaltaa pirkanmaa laisten pk-yritysten kynnystä kier totalouden edistämiseen.

Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole riittävästi resurs seja lähteä kehittämään uusia liike toimintamahdollisuuksia kiertota loudesta, vaikka tahtotaso materi aalivirtojen korkeampaan jalostus arvoon tai uusiomateriaalien tes taamiseen olisi olemassa, projekti päällikkö Noora Markkanen Tam pereen ammattikorkeakoulusta kertoo hankkeen taustoista.

Markkasen mukaan vaakakupis sa painaa yritysten panostus suh teessa liiketoiminnalliseen hyö tyyn, jonka saavuttaminen voi tun tua kaukaiselta.

Tilanteen korjaamiseksi vähen nämme yrittäjiltä vaaditun panos tuksen määrää ja edistämme liike toimintamahdollisuuksien toteu

tumista, jotta kestävä kehitys oli si kestävää myös liiketoiminnalle.

Yhteistyö antaa enemmän PITS edistää teollisten symbioosien muodostumista kartoittamalla Pir kanmaan yritysten materiaalivirtoja ja potentiaalisia yhteistyömahdolli suuksia. Tähän mennessä keskuste luja on käyty yli 100 yrityksen kans sa. Osa keskustelunavauksista on jo edennyt yritysten väliseen yhteis kehittämiseen, mutta käyttämätön tä potentiaalia on vielä valtavasti.

Pieneltäkin tuntuvat sivuvirrat on tärkeää tehdä näkyväksi, sillä yh distettynä toisen kanssa niistä voi kin tulla suuria. Yhteistyö yritysten välillä myös kilpailijoiden kesken onkin keskeisessä roolissa uusien

Enää mäskiä ei ole pakko jakaa biojätteeseen tai rehuksi. PITS-hank keessa siitä on kehitetty paperituotteiden lisäksi myös sämpylöitä.

kestävien ratkaisujen kehittämises sä. Kun tarjonta ja kysyntä ovat lä pinäkyvästi esillä, yhteiskehittämi sellä ja vertaisoppimisella on mah dollista syntyä täysin uusia luovia ratkaisuja, Markkanen rohkaisee.

Yrittäjät voivat edistää omien tuotteidensa jatkojalostusmahdol lisuuksia helposti esimerkiksi tuo malla omat sivuvirtansa näkyväk

si digitaaliselle alustalle, materiaa litori.fi -sivustolle.

Kohti korkeaa jalostusarvoa Tällä hetkellä PITS-hankkeen avul la on löydetty noin 60 eri materiaa lilajiketta rakennetun ympäristön, paperi- ja pakkausteollisuuden se kä elintarviketeollisuuden paino pistealueilta jatkojalostusratkai sua odottamaan.

Kirjo on todella laaja, materiaa lijakeet eroavat teollisuuden alojen sisälläkin valtavasti. Osa kelpaa käy tettäväksi sellaisenaan, toiset taas kaipaavat enemmän innovointia ja oikeiden yritysten kohtaamista.

Myös jatkojalostusvaiheeseen edenneitä yhteistyömuotoja on jo löydetty. Materiaalivirtojen kartoi tuksessa havaittiin, että pienpani moiden rikastuttamalla Pirkanmaal la syntyy merkittävä määrä pää sääntöisesti rehuksi ja biojätteek si päätyvää mäskiä, jolla kuitenkin olisi muutakin käyttöpotentiaalia. Nyt Koskipanimo Oy:n mäskiä tes tataan uusiotuotteena sämpylöiden leivonnassa Campusravitalla. Lisäk si mäskistä on kehitelty paperia ja kartonkia. Koskipanimon toimitus johtaja Sam Viitaniemi on kiertota loushankkeesta innoissaan.

Projekti on ollut meidän kan naltamme todella helppo, olemme vain toimittaneet mäskiä eteenpäin iloisina siitä, että saamme olla osana uutta kestävää tuotekehitystä. Mäs kistä tehdystä kartongista on suun nitteilla jo tuopinalusiakin, mikä on toteutuessaan todella hieno tarina, Viitaniemi hehkuttaa.

Campusravitalla on päästy mais telemaan uusiokäytetyn mäskin en simmäisiä hedelmiä.

Palaute testisämpylöiden mais tatuksesta on ollut oikein positiivis ta. Tämä on ideana vallan loistava, Pirkanmaan uusiomateriaaleja etu joukoissa testaava Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahonen kommentoi tyytyväisenä.

teksti mari korhonen ja noora markkanen kuvat eino ansio ja shutterstock

PITS-hankkeen Noora Markkanen, Campusravitan Jaana Ahonen ja Koskipanimo Oy:n Sam Viitaniemi tarkastelevat Koskipanimon käytetystä mäskistä tehtyä kartonkia. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Kilpailukykyinen yritys satsaa ihmisläheiseen työarkeen

Hyvät työntekijät ovat yrityksen ainoa todellinen voimavara. Parhaiden tekijöiden löytäminen ja sitouttaminen on edellytys yrityksen kilpailukyvyn saavuttamiselle sekä säilyttämiselle.

teksti

masta osaajasta voi kilpailla useam pi yritys myös globaalisti. Moder ni rekrytointikumppani ei pelkäs tään hae osaajia vaan kehittää yri tyksen toimintoja uudelle tasolle. Osaajapula ei ole enää pelkäs tään IT-alan haaste, vaan koskettaa yhä useampaa toimialaa. Kilpailu osaajista haastaakin työnantajat kehittämään omaa toimintaansa niin päivittäisen työarjen kuin uu sien osaajien rekrytoinnin osalta. Ehdokkaiden odotukset työnan tajaa kohtaan ovat ihan eri tasolla kuin esimerkiksi 10–15 vuotta sit ten, viimesyksyisen valtakunnal lisen Rekrygaalan Vuoden rekry toija -finalisti, HR-ammattilainen Kaisa Seppälä kertoo.

metreille ja koeajan päättymiseen saakka. Prosessi pitää sisällään muun muassa rekrymarkkinoin nin ja -viestinnän, hakuprosessin, haastattelut sekä mahdolliset arvi oinnit, työsopimusneuvottelut ja perehdytyksen, mutta myös ajan työsopimuksen allekirjoittamisen ja työsuhteen aloittamisen välissä.

dokaskokemuksen rakentamiseen.

Ehdokaskeskeinen rekrytointi on tasa-arvoista kohtaamista, jossa val ta-asemille ei ole sijaa. Sekä työnan taja että ehdokas arvioivat toisiaan. On tärkeää muistaa, että rekrytoiva osapuoli ei ole ainoa päätöksenteki jä, vaan työnhakijakin valitsee itsel leen sopivaa työnantajaa.

le sopivaa osaajaa, vaan annam me työkaluja sekä valmiudet luo da omasta rekrytoinnistaan voit tavan kilpailuedun osaajasodas sa selviytyäkseen. Rekrytoinnissa parhaimmillaan kiteytyy yrityksen strategiset tavoitteet, kulttuuri ja osaamisen kehittäminen.

Työnantajamielikuvaan posi tiivisesti vaikuttava, onnistunut rekrytointiprosessi ja hyvä ehdo kaskokemus toimivat yritykselle käyntikorttina, joka auttaa osaaji en löytämisessä myös jatkossa.

Ehdokas etusijalle

Ehdokaskokemuksen aika Kilpailukykyisissä yrityksissä rekry tointi on integroitu vahvasti liiketoi mintaan, ja yhä useammin rekry toinnin asiantuntija istuu johtoryh mässä tai jopa hallituksessa. Taus talla vaikuttaa ajatus rekrytoinnis ta keskeisenä toimintona yrityksen menestymisen edellytyksenä.

Moderni rekrytointi on kaikkea muuta kuin perinteinen työpaik kailmoitus ja sen perusteella lä hetetty hakemus. Koska päämää ränä on osaajien tunnistaminen ja tavoittaminen sekä ehdokasys tävällisen kokemuksen tuottami nen, se heijastaa myynnin ja mark kinoinnin toimintamalleja. Positii vista ehdokaskokemusta tulisi ra kentaa niin yrityksen nettisivuil la ja somekanavissa kuin arkisissa kohtaamisissakin.

Digitalisaation myö tä tavat etsiä ja tuot taa tietoa ovat muut tuneet radikaalisti vii meisten 15 vuoden aikana. Vai kutus näkyy rekrytointialalla kin, sillä valtaosa asiantuntija paikoista täytetään muuten kuin perinteisen työpaikkailmoituk sen avulla. Asiantuntijatyötä teh dään yhä useammin paikkariip pumattomasti. Toisin sanoen työ tä ei enää tarvitse etsiä lähialueilta, vaan työpaikan voi ottaa vas taan jopa ulkomailta ilman, että on pakko muuttaa. Tästä syystä sa Kaisa Seppälä

Strategisempaa rekrytointia

Rekrytointiprosessi sisältää kai ken rekrytointitarpeen tunnistami sesta työsuhteen elinkaaren alku

Modernin rekrytoinnin, HR:n ja valmennusten ammattilaisena No tarecin ykkösvinkki rekrytoiville yrityksille on panostaa ehdokas kokemukseen ja -viestintään. Kun rekrytointiprosessi suunnitellaan huolellisesti, aikataulusta kerro taan avoimesti ja ehdokkaat pide tään ajan tasalla, on tämä Notare cin mukaan avain onnistuneen eh

Kun rekrytointeja toteutetaan stra tegisesti ja ennakoivasti, sisäisiin muutoksiin pystytään reagoimaan joustavammin. Hyvä rekrytointi kumppani auttaa yksittäisissä rekry tointitarpeissa, mutta osallistuu myös prosessimuotoiluun ja strate giseen kehittämiseen pitkällä täh täimellä. Notarecin toimitusjohtaja Sofia Järnström on kansainvälisellä urallaan nähnyt satojen IT-yritysten rekrytointeja ja kiteyttää omaa filo sofiaansa rekrytoijana.

Rekrytointi- ja HR-kumppani na emme ainoastaan hae yrityksel

n Useilla aloilla huomattu osaajapula on ravisuttanut rekrytointimarkkinoita.

n Ehdokkaiden odotukset työnantajia kohtaan ovat kasvaneet, ja tieto niin hy vistä kuin huonoista koke muksista kiertää nopeasti.

n Nykyaikana yritysten kannattaa panostaa ehdo kaskeskeiseen rekrytoin tiin, sillä hyvä sana kiirii positiivisista kokemuksista.

uskovat ehdokaskeskeiseen rekrytointiin, joka toimii samalla myös yrityksen positiivisena käyntikorttina.