Pääkirjoitus: Koronan pitkä varjo

Koronan pitkä varjo

JORMA LAHTELA

Kesä on jälleen kärvistelty, monellakin tapaa. Covid-19-virus on sekoittanut elämäämme pian kaksi vuotta. Viruksen poistaminen yhteiskunnasta on osoittautunut vaikeaksi. Erilaiset rajoitukset, toiminnan supistaminen, etäkontaktit, etäkoulutus, etäkonferenssit, tartuntapelko ja niin edelleen ovat näkyneet niin diabetesta tutkiville ja hoitaville kuin potilaillekin. Diabetekseen liittyvistä äkillisistä sairastumisista ainakin jalkoihin liittyen on raportoitu kielteisiä tuloksia: amputaatioiden määrä on lisääntynyt. Diagnoosin viivästymistä ja ketoasidoosia on myös tavattu aiempaa useammin. Etähoito digitaalisin välinein muuttanee toimintamalliamme pysyvästi. Vastaanottoja opitaan entistä paremmin kohdentamaan lähikontaktia todella tarvitseville. Tästä esimerkkinä referaatti Seuraamossa (Koivisto, sivut 6–7). Niiden, jotka hallitsevat hyvin hoidon osatekijät, joilla ei ole ajankohtaisia ongelmia ja jotka ovat yltäneet hoitotavoitteisiin, kontaktit terveydenhoitoon voidaan järjestää etänä ja melko harvoin. Kulujen, ajankäytön ja hoidon laadun kokonaisuus säilyy hyvänä. Ehkä tämä on itsestäänselvyys?

Diabeteksen hoidon laadun arvioiminen ja huonosti tavoitteisiin yltäneiden osatekijöiden löytäminen on kokonaisuuden kannalta tärkeä. National Health and Nutrition Examination Survey NHANES on seurannut pitkään USA:n aikuisdiabeetikoiden hoitoon liittyviä keskeisiä laatumittareita. Kesäkuussa julkaistussa raportissa useiden muuttujien, kuten sokeritasapainon ja verenpaineen, edullinen kehitys oli pysähtynyt tai kääntynyt epäedullisempaan suuntaan. Muutos on tapahtunut 2010-luvun aikana. Lipidien osalta hyvä kehitys jatkuu. Samaan aikaan hoitokeinot ovat parantuneet. Kirjoittajat arvelevat yhdeksi syyksi huonoon kehitykseen hoitopaikkojen tavoitteiden löystymistä syystä tai toisesta (1).

Diabetekseen ja ylipainoon liittyy syöpäriski. Erityisesti haima- ja rintasyövän sekä paksusuolen syövän riski on lisääntynyt. Tarkempia yksityiskohtia asiasta löytyy Teemu Murtolan ja Aino Siltarin kirjoituksesta (sivut 9–13). Lancetissa julkaistiin keväällä diabeetikoiden kuolinsyiden raportti Englannista vuosilta 2001 ja 2018. Huomattavaa on kardiovaskulaarisairauksien osuuden väheneminen, mikä on nostanut eri kudosten syövän tärkeimmäksi kuolinsyyksi (2). Samanlainen tilasto julkaistiin aiemmin Yhdysvalloista. Vaikka verisuonikomplikaatioiden ehkäisy on yksi diabeteksen hoidon tavoitteista, syövän riskiä ei pidä unohtaa. Tarvitsemme seulontaa ja syöpää ehkäiseviä toimia, kuten tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta, terveyttä tukevan ruokavalion suosiminen ja turvalliset lääkehoidot. Lisää tutkimustietoa tarvitaan kustannustehokkaan seulonnan kohdentamiseksi oikeaan aikaan ja oikeisiin henkilöihin.

1. Fang M, ym. Trends in Diabetes Treatment and Control in U.S. Adults, 1999-2018. N Engl J Med. 2021; 384:2219-2228. 2. Pearson-Stuttard J, ym. Trends in predominant causes of death in individuals with and without diabetes in England from 2001 to 2018: an epidemiological analysis of linked primary care records. Lancet Diabetes Endocrinol. 2021; 9:165-173.