2
5.6.2018
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
PÄIHDEPÄIVILLÄ JÄLLEEN ENNÄTYSYLEISÖ S. 4–5
Suomalaiset haluavat tietää mitä alkoholijuomat sisältävät s. 6
Vahvistamo kouluttaa nuorisotyöntekijöitä s. 8
PÄÄKIRJOITUS
Alkoholilain vaikutuksia liian aikaista arvioida
A
lkuvuoden aikana EHYT ry:n jäsenyhdistyksiä on paljon puhututtanut kysymys alkoholilain vaikutuksista. Uusi alkoholilaki astui kokonaisuudessaan voimaan 1.3.2018.Tätä kirjoittaessa elämme toukokuuta 2018 ja jo nyt on esitetty virheellisiä puheenvuoroja, joiden mukaan uusi alkoholilaki ei olisi lainkaan vaikuttanut suomalaisten alkoholinkulutukseen. Valviran tammi–maaliskuun tilastojen mukaan alkoholin vähittäismyynti on kasvanut Alkon ulkopuolella 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan uuden lain vaikutuksia ei voida vielä luotettavasti arvioida. Luotettavan seurantiedon kokoaminen edellyttää kahdesta kolmeen vuotta, ja kroonisten alkoholisairauksien suhteen vielä pidempään. Aikaisemmista alkoholipoliittisista muutoksista tiedetään, että alkoholin saatavuuden lisääminen on Suomessa johtanut merkittävään kulutuksen kasvuun esimerkiksi keskioluen vapautuessa 1969 sekä vuoden 2004 alkoholiveron alennusten myötä. Vuoden 2008 jälkeen alkoholiveroa on nostettu viisi kertaa, minkä on arveltu olevan yksi tekijä laskeneen alko-
holin kokonaiskulutuksen selittäjänä. Lisäksi nuorten juomisen vähentyminen ja juomatapojen muutos on myönteistä ja tukemisen arvoista kehitystä. Uuden alkoholilain vaikutusarvioissa Päivittäistavarakauppa ry ja Taloustutkimus ennustivat 40 prosentin laskua ruokakauppojen vahvempien oluiden ja limuviinojen hintaan. Tämä ennustus ei ole kuitenkaan toistaiseksi realisoitunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa hinta oli keskeinen muuttuja, jonka katsottiin vaikuttavan arvioituun kulutuksen kasvuun. Tässäkin mielessä lain muutoksia tulee edelleen seurata. Alkuvuoden jälkeen kaupanala on vahvasti lobannut omista taloudellisista intresseistään viinien vapauttamisen puolesta. Samalla on kuitenkin jätetty kertomatta, että viinien myynnin laajentuminen ruokakauppoihin tarkoittaisi käytännössä kaiken alkoholikaupan vapautumista Suomessa. Viinien vapautumisen seurauksena valtion alkoholiyhtiöllä ei olisi enää käytännössä toimintaedellytyksiä taloudellisesti eikä EU-oikeudellisesti. Samalla tiedetään, että 85 prosenttia suomalaisista ei halua nähdä väkeviä alkoholijuomia ruokakauppojen ja kioskien hyllyillä. Lopulta kysymys on osaltaan myös siitä, että tuleeko alkoholi ylipäätään nähdä sellaiseksi tuotteeksi, jonka suhteen myynninedistäminen ja voitontavoittelu on toivottavaa. Tässä mielessä pohjoismaalaiset alkoholiyhtiöt ovat sosiaalisia innovaatioita: toimintaa ei ohjaa pyrkimys maksimaaliseen taloudellisen voitontavoitteluun. Alkoholiyhtiöiden tehtävä on alkoholin vastuullinen myynti ja alkoholihaittojen vähentäminen.
Juha Mikkonen
toiminnanjohtaja p. 050 527 4780 juha.mikkonen@ehyt.fi
2
ALUKSI
02 02
03
Pääkirjoitus
Sisällys
Päihdetyön uutisia
EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntijaja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Annikki Pesonen ja Jiri Sironen ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA Sanne Katainen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 2/2018 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 11.9.2018 (aineistot 20.8. mennessä)
TEEMA
04 06
09
Päihdeneuvontapalvelusta saa apua öisinkin Lahden Elokolo taas auki
Kolumni
SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry
JÄRJESTÖ
10 11
Julkaisut
Työkalupakki
12
Kuulumisia kentältä
14
Järjestötoiminnan kuulumisia
16 17 18 19
youtube.com/user/ ehytry slideshare.net/EHYT
15. toukokuuta Kati Kalliomäki @KatiKalliomaki Mielenkiintoista: Islannin pankkikriisi 2009 lisäsi lasten ja nuorten onnellisuutta mm. siksi, että saivat viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Nyt talous kasvaa ja onnellisuus laskee. #päihdepäivät #mieli
Uutisia
EHYT ry ympäri Suomen
Koulutukset
Tapahtumat
EHYT teki brändiuudistuksen
E
hkäisevä päihdetyö EHYT ry on tehnyt kevään aikana brändiuudistusta, jonka myötä visuaalinen ilme muuttuu. Uusi brändi vahvistaa EHYTin roolia järjestönä, joka on helposti lähestyttävä ja ihmisläheinen suunnannäyttäjä. "Nyt kun EHYTin toiminta on vakiintunut, pysähdyimme pohtimaan syvällisesti, minkälainen järjestö EHYT on ja miten visuaalinen ilme heijastaisi toimintaa paremmin", kertoo EHYTin viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen. Peruslähtökohtana on ollut se, että EHYTin visuaalinen identiteetti antaa viestinnälle ilmeen, persoonallisuuden ja ryhdin. Yhteinen graafinen ilme viestii luotettavuudesta sekä vahvistaa EHYTin sanomaa. "Uusi graafinen ilme yhdistää kaikki järjestön toiminnot ja hankkeet selvemmin osaksi EHYT-perhettä. Uudet, valoisammat värit ja logo välittävät viestiä siitä, mitä koemme järjestönä olevamme", selventää Tiittanen. Brändityö sekä visuaalinen ilme toteutettiin yhteistyössä viestintätoimisto SEKin kanssa ja sen on luonut graafinen suunnittelija Niina Yli-Karjala. EHYTin uusi visuaalinen ilme on näkyvillä verkkosivuilla ja se tulee pian näkymään laajemmin viestinnässä ja markkinoinnissa. Jäsenyhdistyksille tuotetaan myöhemmin uuden ilmeen mukaisia ilmoitus- ja julistepohjia. Uuden logon voi ottaa jo nyt käyttöönsä osoitteesta www.ehyt.fi/ehyt-logot
LUE LISÄÄ: ehyt.fi/uutiset 3
Päihdepäivillä ennätysyleisö, teemana mielenterveys
Päihdepäiviä vietettiin 16.–17. toukokuuta helteisessä säässä Helsingin Kulttuuritalolla. Tänä vuonna Päihdepäivät keräsi ennätysyleisön, tapahtumaan osallistui 1200 ihmistä. Teksti: EHYT Kuvat: Sanne Katainen
P
äihdepäivät järjestettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa ja teemana oli mielenterveys. Yhteistyön tavoitteena on tuoda esiin päihde- ja mielenterveysaiheita, jotka usein myös liittyvät läheisesti toisiinsa. Yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia pureutua ajankohtaisiin ja tärkeisiin aiheisiin, sanoi Koulutus Elämään säätiön toiminnanjohtaja ja Päihdepäiviä toteuttavan työryhmän puheenjohtaja Sami Teikko. ”Varsinkin nykyisessä tilanteessa, sote-uudistuksen kynnyksellä, pidän erittäin tärkeänä tuoda keskusteluun näkökulmia niin päihde- kuin mielenterveyspuolelta”, Teikko sanoi.
4
Islannin mallia ihaillaan
Yksilöitä vastuutetaan liikaa Alkuseminaarissa kuultiin sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saarta Tampereen yliopistosta. Juho Saari puhui yksinäisyydestä terveyseroja ja eriarvoisuutta kasvattavana tekijänä. Saari näkee, että suomalaisten perusturva löytyy toisista ihmisistä. Suomalaisten elintaso ja -laatu paranevat koko ajan, mutta osa porukasta ei pääse tähän kehitykseen mukaan. Saaren mukaan Suomessa on vastuutettu liikaa yksilöä, ratkaisujen oletetaan olevan entistä enemmän yksilön vastuulla. Tämä on johtanut terveyserojen kasvuun. Puheenvuorossaan Saari otti myös kantaa vallitsevaan alkoholikeskusteluun. Hän muistuttaa, että kun keskustellaan viinien tuomisesta ruokakauppaan, puhutaan aina myös viinan tuomisesta ruokakauppaan. Viinien myynnin vapauttaminen purkaisi Alkon monopolin.
Yhdysvaltalainen psykologi, professori Harvey Milkman Denverin yliopistosta kertoi keinoista, joilla Islannissa saatiin nuorten päihteiden käyttö laskemaan radikaalisti 20 vuodessa. Vielä 1990-luvun lopussa islantilaiset nuoret kansoittivat Reykjavikin kadut ja viettivät kosteita juhlia. Islannissa ryhdyttiin laajaan yhteistyöhön. Mukaan lähtivät niin tutkijat, vanhemmat, koulut kuin viranomaiset. Johtoajatuksena oli, että ongelmia voi ennakoida jo ennen kuin niitä tulee hoidettaviksi. Tutkijat kokivat myös tärkeäksi nuorten kanssa työskentelevien aikuisten käytännön kokemukset. Milkman kuvasi sitä, miten tärkeää nuorille, on että koulupäivän jälkeen heillä on mielekästä tekemistä. Islannissa tarjottiin harrastuksia niille nuorille, jotka jäivät kiinni huumeista ja rötöksistä. Myös päättäjiltä odotettiin panostusta harrastusmahdollisuuksiin. Aivan jokaiselle nuorelle myönnettiin 420 euroa harrastuksiin, kuten urheiluun. Myös vanhemmat sitoutettiin lupaukseen viettää lastensa kanssa enemmän aikaa ja kieltämään lapsiltaan alkoholin käyttö. Islannin malli osoittaa, miten suuri merkitys on suunnitelmallisella ja hyvin toteutetulla ehkäisevillä päihdetyöllä. Se tuo esille myös sen, miten kunnat ja maakunnat ovat avainasemassa ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa. Laajalla yhteistyöllä ja ymmärtäen alueellisissa eroissa saadaan tuloksia, tiivistää Milkman. Milkman puhui Islannin-mallista myös päättäjätilaisuudessa, joka järjestettiin Päihdepäivien yhteydessä ensimmäistä kertaa. Tilaisuudessa oli päättäjiä, virkamiehiä ja muita vaikuttajia. EHYT ry järjesti Päihdepäivät yhdessä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa.
5
SUOMALAISET HALUAVAT TIETÄÄ MITÄ ALKOHOLIJUOMAT SISÄLTÄVÄT 64 prosenttia alkoholia käyttävistä suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholijuomien etiketeissä ja pakkauksissa pitäisi olla samanlaiset tuotetiedot kuin elintarvikkeissa, kertoo EHYT ry:n Kantar TNS:llä teettämä kyselytutkimus.
T
Päihdepäivien kävijät saivat äänestää siitä, pitäisikö alkoholijuomien pakkauksissa tai etiketeissä olla samat tuotetiedot kuin elintarvikkeissa. KUVA: SANNE KATAINEN
utkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä alkoholijuomien etiketti- ja pakkausmerkinnöistä. Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hänen ostamansa elintarvikkeet, juomat ja muut tuotteet sisältävät. Alkoholijuomien kohdalla tämä ei toteudu, koska tiedot niin valmistusaineista kuin energiasisällöistä puuttuvat suuresta osasta pakkauksia. ”Jos kuluttajille annettaisiin täydelliset tuotetiedot, he pystyisivät tekemään tietoon perustuvia ostopäätöksiä. Lisäksi he tietäisivät nykyistä paremmin, mihin rahansa käyttävät”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorinen.
Naiset ja nuoret tiedonhaluisimpia kuin muut
Kyselyssä 70 prosenttia naisista ja 79 prosenttia alle 25-vuotiaista vastasi, että alkoholijuomien etiketeissä ja pakkauksissa tulisi olla samankaltaiset tuotetiedot kuin elintarvikkeissa. Opiskelijat (79 %) ja akateemisesti koulutetut (75 %) kokivat merkinnät keskimääräistä tärkeämmäksi. ”Kuluttajat haluavat tietää, mitä juovat. Tässä on selvä viesti valmistajille, että tuotetiedot pitää olla nykyistä kattavammin esillä myös alkoholijuomissa”, Vuorinen sanoo. EU:n asetus 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille on muuttanut elintarvikkeiden merkintöjä koskevaa lainsäädäntöä huomattavasti. Se vaatii, että kaikkien elintarvikkeiden pakkauksissa esitetään ainesosa- ja ravintoarvotiedot. ”Valitettavasti tämä tiedonantovelvollisuus ei koske alkoholijuomia, jotka sisältävät enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia. Toivoisimme, että velvollisuus koskisi myös tätä vahvempia juomia”, huomauttaa Vuorinen. 6
Valviran mukaan alkoholijuomien myyntipakkauksissa pitää olla muun muassa tieto allergioita ja intoleransseja aiheuttavista aineista ja tuotteista sekä alkoholipitoisuudesta. Niissä pitää olla myös makeutusaineiden käyttöön liittyvät merkinnät sekä varoitusmerkinnät koskien tiettyjä aineita, kuten kofeiinia. Ainesosaluettelon ja ravintoarvoilmoituksen lisääminen alkoholijuomien pakkauksiin ei ole pakollista.
Erikoisruokavaliota noudattavat huomioidaan huonosti
Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia haluaisi alkoholijuomiin nykyistä paremmin esille merkinnät erityisruokavaliota noudattaville. Vastauksien perusteella erityisesti alle 25-vuotiaat (70 %) kokevat tämän tärkeäksi. Nykyisin yhä useampi noudattaa erityisruokavaliota. Sekä terapeuttisten (allergia, laktoosi-intoleranssi, diabetes tai keliakia) että elämäntapaan liittyvien (kasvisruokavalio, painonhallinta) ruokavalioiden noudattaminen on lisääntynyt. Vaikka yleisesti allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet on jo nyt ilmoitettava, niin myös lisäaineet voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktion. ”Nyt kuluttajat eivät voi tietää, mitä muita mahdollisia, tavallista tuntemattomampia allergeeneja tai omaan ruokavalioon sopimattomia ainesosia juoma sisältää”, sanoo Vuorinen. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy. Aineisto kerättiin 20.4.–2.5.2018 Gallup Forumissa internetkyselynä. Kyselyyn vastasi 1 151 ihmistä, jotka kertoivat nauttivansa alkoholia ainakin joskus. Ryhmä edustaa maamme 18–74-vuotiaita (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tilastollinen virhemarginaali on noin + 2,9 prosenttiyksikköä.
EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen (vas.) piti esitelmän tuoreesta väitöskirjastaan. Luentoa kommentoi EHYTin valtuuston puheenjohtaja, professori Pekka Puska.
Mitä tulisi tehdä, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Hyvinvointi- ja terveyspolitiikassa on tilaus laaja-alaiselle ennaltaehkäisevälle yhteistyölle nyt, kun suomalaisten eliniänodote ja syntyvyys ovat alkaneet laskea, sanoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen. Teksti: Jiri Sironen Kuva: Päivi Tiittanen
TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TAUSTATEKIJÖITÄ ovat esi-
merkiksi elinolot, varhaiskasvatus, tulotaso ja työmarkkinaasema. Ne vaikuttavat kansanterveyteen usein jopa merkittävämmin kuin terveyskäyttäytyminen tai -palvelut. Mikkosen mukaan terveyserojen kaventamiseen tarvitaan laaja-alaisempaa ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Sote-uudistuksessa terveyden edistämisen jääminen kunnille voi tarjota hyvän mahdollisuuden syventää yhteistyötä. ”Se luo tilaisuuden lähestyä ennaltaehkäisevää työtä uudella tavalla ja miettiä kaiken muun kuin terveyspalvelujen, kuten esimerkiksi pyöräteiden, viheralueiden tai varhaiskasvatuksen, vaikutusta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin”, hän sanoo. Sote-uudistuksessa iso kysymys on Mikkosen mukaan se, miten maakunnat pystyvät varmistamaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden sujuvan yhteistyön. ”Yhteistyöhön ei nähdä samanlaista tarvetta silloin, kun terveys ymmärretään kapeasti vain terveyspalvelujen järjestämisenä ja ihmisten elintapoja, kuten ruokaa, liikuntaa ja päihteitä, koskevina valintoina.”
Juha Mikkonen väitteli toukokuussa terveyspolitiikan ja -hallinnon tohtoriksi Yorkin yliopistossa Torontossa. EHYT järjesti avoimen luennon Mikkosen tuoreesta väitöskirjasta 22. toukokuuta Helsingissä.
Sosiaali- ja terveyshaittoja normalisoidaan
Suomesta Mikkonen ottaa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin, jota on yritetty tuoda vahvemmin yhteiselle agendalle, mutta joka on törmännyt poliittisen tahdon puutteeseen. Tästä esimerkki on alkoholilain uudistus, jolla helpotettiin juomien saatavuutta, vaikka sen tiedetään olevan tuhoisaa huono-osaisimmille. Hänestä on huolestuttavaa, että esimerkiksi alkoholipolitiikalla vältettäviä haittoja, kuten alkoholikuolemia, huostaanottoja ja järjestyshäiriöitä, on ruvettu jossain määrin pitämään normaaleina.
Yhteistyö ja johtaminen tärkeää
EHYT ry:n valtuuston puheenjohtajan, professori Pekka Puskan mukaan suomalaiset voivat monella tavoin entistä paremmin, mutta haasteinamme ovat edelleen krooniset kansantaudit, mielenterveys- ja päihdeongelmat, väestön ikääntyminen ja kysymykset elämänlaadusta. Terveyteen vaikuttavat hoidon lisäksi ehkäisevä työ ja sosiaaliset tekijät, joten huomiota ei tulisi kohdistaa vain hoitoon. ”Samoin meidän tulee edelleen painottaa sekä ihmisten omaa kuin yhteiskunnankin vastuuta, ja niin yhteisötason kuin valtakunnallistakin yhteiskuntavaikuttamista. Yhteistyön lisäksi tarvitaan myös johtajuutta,” Puska esitti.
Terveisiä kevätvaltuustosta
EHYT ry:n kevätvaltuusto kokoontui Mikkosen luennon jälkeen. Valtuuston asialistalla oli viime vuoden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuusto keskusteli muun muassa nuuskan yleistymisestä, huumausainepolitiikasta ja toiminnan rahoituksesta. Lisäksi hallitukseen valittiin uusia jäseniä erovuorossa olevien tilalle, lue tästä lisää s. 14-15.
7
EHYT pääsi kehittämään nuorisotyötä
Vahvistamon ständillä Päihdepäivillä vasemmalta lukien Bashe Ali (SMS) Emilia Nikkinen (Yeesi), Nuppu Soanjärvi (EHYT), Marika Vartiainen (EHYT) ja Katri Peräaho (SMS).
EHYT on mukana levittämässä tietoa mielenterveyden edistämisestä ja ehkäisevästä päihde- sekä pelihaittatyöstä. Teksti: Marika Vartiainen
O
petus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi vuoden 2017 lopussa nuorisolain nojalla nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden 12 hakijalle vuosille 2018–2019. Osaamiskeskus muodostaa valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden. Nuorisopolitiikan ohjelman painopisteet osaamiskeskustoiminnalle ovat nuorten osallisuus, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, verkossa tapahtuva nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen. EHYTin osaamiskeskustoiminta on osa Suomen Mielenterveysseura ry:n yhteenliittymää, jonka erityisosaamista on mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihde- sekä pelihaittatyö. EHYTin ja Suomen Mielenterveysseuran lisäksi
8
yhteenliittymään kuuluu Yeesi ry ja se on saanut nimekseen Vahvistamo, joka kuvaa sosiaalisen vahvistamisen teemaa ja myös nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamista.
EHYT luo alueellisia verkostoja
EHYTin osaamiskeskustoiminnan tavoitteena on jalkauttaa mielenterveysosaamista ja ehkäisevää päihde- ja pelihaittaosaamista eri nuorisotyön toimintoihin ja palveluihin. Lisäksi vahvistetaan nuorisotyön ammattilaisten promootio- ja preventio-osaamista valtakunnallisesti ja alueellisesti ehkäisevässä päihde- ja pelityössä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EHYT luo alueellisia verkostoja, joissa nuorisotyön ammattilaisten asiantuntijuutta jaetaan ja vahvistetaan. Tarkoituksena on hyödyntää alueellista hyvinvointitietoa
ja peilata tätä käytännön työhön sekä tarjota työkaluja ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön tueksi nuorisotyöntekijöille, etsiville nuorisotyöntekijöille ja nuorten työpajoissa työskenteleville. Osaamiskeskustoimintaan mukaan pääsy tarkoittaa EHYTin asiantuntijuuden arvostusta ja tunnustusta laajemmaltikin. EHYTin erityisyys on järjestötyössäkin ollut asiantuntijuuden lisäksi alueellisuus ja ajanmukaisuus. Myös nuorten parissa EHYT on tehnyt vuosia tuloksellista ehkäisevää päihdetyötä. Osaamiskeskustoiminnassa EHYT aikoo hyödyntää aiempaa kokemusta päihteiden käytön ja pelihaittojen ehkäisystä sekä kohdentaa ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön osaamista erityisesti nuorten kanssa työskenteleviin, ei pelkästään suoraan nuorille.
VAHVISTAMON TAVOITTEENA ON JALKAUTTAA MIELENTERVEYSOSAAMISTA JA EHKÄISEVÄÄ PÄIHDE- JA PELIHAITTAOSAAMISTA ERI NUORISOTYÖN TOIMINTOIHIN.
Työntekijöillä on erityisosaamista EHYTin osaamiskeskuksessa aloitti huhtikuun alusta neljä verkostokoordinaattoria, joiden työkenttä on jaettu maantieteellisesti neljään osaan: pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Pohjoisen alueella työskentelee Saija Himanka Oulun aluekeskuksesta käsin. Saijan erityisosaamisalue on nikotiini. ItäSuomen alueesta vastaa Nuppu Soanjärvi, joka työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Nupun erityisosaamista on pelihaittojen ehkäisy. Mika Piipponen vastaa Etelä-Suomen alueesta ja hänen työpisteensä sijaitsee keskustoimistolla Helsingissä. Mikan erityisosaamista on kannabis. Länsi-Suomen alueella työskentelee Marika Vartiainen, jonka toimipiste sijaitsee Tampereella aluekeskuksessa. Marikan erityisosaamista on alkoholihaittojen ehkäisy. Osaamiskeskukset ovat käynnistäneet toimintansa huhtikuussa ja käytännön työ on jo hyvällä mallilla. Nuorisotyötä kehitetään nyt yhteistyössä useiden toimijoiden voimin. Vaikka verkostomaista työskentelytapaa hyödynnetään eri alueilla jo nyt monellakin eri tavalla, tuo EHYT oman erityisyytensä eri tahojen yhteen liittämiseen ja ehkäisevään työhön. Verkostojen kautta tuodaan ihmisiä lähemmäs toisiaan samojen pöytien ääreen jakamaan kokemuksia ja asiantuntijuutta. Koulutusten kautta nuorison parissa työskentelevät saavat vahvistusta ja tukea työnsä tekemiseen. Suomen mielenterveysseuran yhteenliittymällä on myös mahdollisuus toimia oivana keskustelukumppanina puhuttaessa mielenterveyden edistämiseen ja päihteiden käytön ehkäisyyn liittyvistä yhtäläisyyksistä.
Kolumni
Eriarvoisuus laskuun ehkäisevällä päihdetyöllä
H
uono-osaisuuden kasaantuminen on entistä yleisempää, vaikka elintaso ja elintavat ovat Suomessa verrattain korkealla tasolla ja kasvussa. Nuorten kohdalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tänä keväänä julkaistussa Nuorisobarometrissa joka kymmenes nuori kertoi joutuneensa keskeyttämään opiskelun rahan puutteen vuoksi. Myös nuorten päihteidenkäytössä tämä eriarvoistuminen näkyy selkeästi, esimerkiksi ammattikoulussa opiskelevat käyttävät päihteitä enemmän kuin muut toisella asteella opiskelevat. Vaikuttavaa ehkäisevää työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Positiivista on, että eriarvoisuus on saanut nykyiseltä hallitukselta ansaitsemaansa huomiota, ja on ollut esillä julkisessa keskustelussa tänä keväänä. Pääministerin asettama, professori Juho Saaren vetämä työryhmä julkisti tänä keväänä raporttinsa siitä, miten eriarvoistumista voisi Suomessa torjua ja vähentää. Eriarvoistumisen ehkäisy on yksi avaintekijä päihdeongelmien ehkäisyssä. Se kytkeytyy päihteidenkäyttöön läheisesti, esimerkiksi taloudellinen huono-osaisuus on yksi keskeinen riskitekijä. Laajemmin katsottuna terveyttä ja hyvinvointia voidaan kokonaisuutena parantaa yksilöiden osallistumisen mahdollisuuksia parantamalla, olkoon ne sitten koulutusmahdollisuuksia tai muita sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisen edellytyksiä. Vaikuttava ehkäisevä päihdetyö kohdentuu juuri näihin riskitekijöihin. Parhaimmillaan näyttöön pohjaava ehkäisevä työ voi muuttaa lasten ja nuorten elämän koko kehityskaaren, kääntämällä haastavat lähtötilanteet tai nivelkohdat kehitystä paremmin tukeviksi, sekä antamalla lapsille ja nuorille itselleen työkaluja selviytyä haastavista tilanteista ja kehitystehtävistä. Tätä myös nuoret selvästi itse kaipaavat. Nuorisobarometri paljasti myös, että nuoret pitävät juuri niitä elämäntaitoja, joita ehkäisevällä päihdetyölläkin tuetaan, itselleen tärkeimpinä elämässään tarvitsemina taitoina. Tänä keväänä EHYTissä on keskusteltu paitsi eriarvoisuuskysymyksistä, myös uudesta nuorisoalan osaamiskeskuksesta Vahvistamosta. Tarvetta osaamisen kasvattamiselle ja tukemiselle on, ja odotamme varmasti kaikki innostuneena tämän työn tuloksia. Näyttöön perustuvan ehkäisevän päihdetyön menetelmien ja henkilöstön ehkäisevän päihdetyön erityisosaamisen painoarvo tulee varmasti tulevaisuudessa lisääntymään.
Hanna Heikkilä
erityisiantuntija 050 567 3270 hanna.heikkila@ehyt.fi
9
Julkaisut
EHYTin vuosikertomus 2017 EHYTin vuosikertomus 2017 on valmistunut. Kuluneen vuoden toiminnan painopisteitä olivat ehkäisevän työn kannattavuuden ja vapaaehtoistyön esille nostaminen eri tasoilla. Vuosikertomuksen voi lukea osoitteessa ehyt.fi/vuosikertomukset
EHYT Teema -lehden aiheena eriarvoisuus
EHYT Teema 12:sta voi vielä tilata
Mitä eriarvoisuus on nykypäivän Suomessa ja miten sitä voi vähentää? Toukokuussa ilmestyneessä EHYT Teema 13:ssa aiheesta puhuvat muun muassa asiantuntijat ja tutkijat, päihdekuntoutujille bänditreenejä vetävä Jukka Orma ja Yhteisen keittiön kävijät.
EHYT Teema -lehden 12:sta numeron aiheena on vapaaehtoisuus. Jäsenyhdistykset voivat käyttää lehteä vapaaehtoistoiminnasta kertomiseen ja vapaaehtoisten mukaan houkuttelemiseen esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa.
Jäsenyhdistykset voivat tilata Teema-lehteä sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi
Jäsenyhdistykset voivat tilata Teema-lehteä jaettavaksi sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi
EHYTillä on nyt lahjoitustili EHYTin toimintaa voi tukea lahjoituksin Lahjoitustili Nordea FI74 1555 3000 1145 39
TILAA UUTISKIRJEITÄMME EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille, kohtaamispaikoille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa. Ehkäisevän päihdetyön TEEMA-uutiskirje Ehkäisevän päihdetyön TEEMA on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen aihepiiriin. Lähetä juttuvinkkejä tai ideoita: viestinta@ehyt.fi Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) uutiskirje kokoaa tutkimusten tulokset ja kertoo hankkeen kuulumiset noin kaksi kertaa vuodessa.
www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje
10
Lahjoitukset käytetään ensisijaisesti yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ylläpidettävien Elokolo-kohtaamispaikkojen toimintaan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.
Kampanjaopas – Vinkkejä ehkäisevään päihdetyöhön EHYT julkaisi maaliskuussa uuden Kampanjaoppaan, joka syventää viime syksynä julkaistua Kampanjan järjestäjän opasta. Oppaassa keskitytään seitsemään kampanjaan, joissa EHYT on mukana. Opas on postitettu kaikille jäsenyhdistyksille. Se on myös luettavana osoitteessa www.ehyt.fi/jasentuki. Jäsenyhdistykset voivat tilata opasta lisää sähköpostitse: annikki. pesonen@ehyt.fi
Esite alkoholijuomien sisältömerkinnöistä
Ottomitta- ja Selvänä rattiin -kampanjat ravintoloissa
YTÄT TOSI NÄ
HYVÄLTÄ YTÄT TO NÄ
SI
HYVÄLTÄ
Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä elintarvikkeet, myös alkoholijuomat sisältävät. Nykyisin alkoholijuomien etikettitai pakkausmerkinnöissä ei aina kerrota valmistusaineita tai energiasisältöä. EHYT on tehnyt aiheesta esitteen EUROCAREn materiaalien pohjalta. Esitteen voi lukea ja ladata osoitteesta ehyt.fi/verkkokauppa
Kevään aikana EHYT on päivittänyt ehkäiseNÄYTÄ AAMULLAKIN! vän päihdetyön tapahtumakonsepteja, joita voi #OttoMitta viedä ravintolaympäristöön. OttoMitta ravintolassa -kampanja on ravintolan ja EPT-toimijoiden yhteinen kampanja, NÄYTÄ AAMULLAKIN joka koostuu kahdesta tarrasta, joita kiinnitetään ravintoloiden vessojen peiliin. Selvänä rattiin on ravintolan, nuorten asiakkaiden ja vapaaehtoisten yhteinen tapahtumayö. Nuoret vapaaehtoiset keskustelevat kuljettajien kanssa ja jakavat tietoa alkoholin vaikutuksesta ajokykyyn. Lisätietoja www.ehyt.fi/kampanjat Tarkkaile alkoholinkäyttöäsi ja lataa puhelimeesi OttoMitta-sovellus
Päihdeneuvonta palvelu palvelee aina EHYT ry aloitti vuoden alussa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä päivystävän Päihdeneuvontapalvelun. Ammattilaisen saa langan päähän numerosta 0800 900 45. Palveluun soittaminen on ilmaista eikä henkilötietoja kysytä. Palveluun voi soittaa, jos on huolissaan omasta tai läheisen tilanteesta tai kaipaa tukea päihteiden käytön lopettamiseen. Palvelua täydentää automaattinen tekstiviestipalvelu toimii numerossa 18 182. Palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi huumaus- ja lääkeaineista, pistämisestä ja käyttämisestä, lastensuojelusta, sairauksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Hakusanoja on yli 1 600. Lisätietoja: ehyt.fi/paihdeneuvonta
SELVITYS:
Asunnottomuus ei poistu vain asuntoja lisäämällä
Auta asunnotonta – lahjoita lapaset -keräys tulossa Asunnottomien yötä vietetään perinteiseen tapaan 17. lokakuuta. Viime vuoden tapaan EHYT järjestää Auta asunnotonta – lahjoita lapaset -keräyksen. Keräys alkaa elokuussa ja kestää lokakuun puoliväliin saakka.
Asunnottomuutta ylläpitävien ja siihen johtavien tekijöiden, kuten päihde- ja mielenterveysongelmien, hyvään ja riittävään hoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota, käy ilmi tuoreesta Asunto ensin? Asunto vain? -selvityksestä. Selvityksen teki Päihdeasiamiestoiminnan kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä EHYT ry:stä. Hän selvitti asunnottomuudesta kärsineiden palveluiden käyttöä ja niihin liittyviä väliinputoamistilanteita Asunto ensin -politiikkaa noudattavissa asumisyksiköissä eri puolella Suomea. Selvityksen voi ladata: ehyt.fi/verkkokauppa 11
Onnistuneet kohtaamispaikkapäivät Tampereella
VALTAKUNNALLISET KOHTAAMISPAIKKAPÄIVÄT järjestet-
tiin jo 13. kertaa ja nyt ensimmäistä kertaa Tampereella 26.27.4. Päivien toteuttamisesta vastasi Kumppanuusyhdistys Artteli yhteistyökumppaneineen. EHYT jäsenyhdistyksineen oli mukana muun muassa esittelemässä toimintaansa ja järjestäen työpajan kohtaamisten eettisistä ongelmista. Päivät keräsivät yhteensä 200 henkeä Hiedanrannan Kuivaamolle luentojen ja työpajojen äärelle. Lisäksi päiviin kuului kuuden bussin kiertoajelu tamperelaisille kohtaamispaikoille
ja Tampereen kaupungin iltavastaanotto. Päivät päättyivät tutkija Antti Maunun esitelmään Työhyvinvointi kohtaamispaikoilla. Kohtaamispaikkapäivillä julkaistiin oheinen kannanotto, joka luovutettiin järjestöjen asemasta selvitystä tekevälle Tuija Braxille Jyväskylässä heti seuraavalla viikolla. Vuoden 2019 kohtaamispaikkapäivät järjestetään Porvoossa.
Lappu luukulle kohtaamispaikoissa? – Kohtaamispaikkojen asema turvattava sote-uudistuksessa Kohtaamispaikkojen tulevaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa huolestuttaa Tampereelle 26.-27.4. valtakunnallisille kohtaamispaikkapäiville kokoontuneita järjestöjä. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta saatujen tietojen mukaan kohtaamispaikkojen osalta ei ole päätetty, laskentaanko toiminta jatkossa palvelutuotantoon vai yleishyödylliseen toimintaan. Yhdistysten ylläpitämät kohtaamispaikat ovat kaikille avoimia tiloja, jotka lisäävät kansalaisten osallisuutta, ehkäisevät erilaisia ongelmia ja yksinäisyyttä. Ympäri Suomea on satoja kohtaamispaikkoja, joiden toimintaan osallistuu tuhansia yhdistyksiä ja satoja tuhansia ihmisiä eri taustoista. Kohtaamispaikat ovat yleishyödyllistä kansalaistoimintaa, joiden toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön yhdistysten, kävijöiden, vapaaehtoisten ja kuntien kanssa.
Kohtaamispaikkatoiminnan rahoituksen jatko on turvattava
Kohtaamispaikkatoiminta, kuten muukin yleishyödyllinen kansalaistoiminta, on yksi kustannustehokkaimmista tavoista edistää ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiminnan rahoitus ei saa unohtua sote- ja maakuntauudistuksessa, vaan rahoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maakuntien ja kuntien tulee sopia järjestöavustusten jatkumisesta osana maakuntien perustamista siten, ettei muutosvaiheessa synny 12
avustamiseen katkoksia. Kohtaamispaikkatoimintaa rahoittavat tällä hetkellä ensisijaisesti STEA (entinen RAY) ja kunnat. Usein esimerkiksi kunta tarjoaa järjestölle toimitilat ja veikkausvoittovaroista maksettavilla avustuksilla katetaan toiminnan muita kuluja. Jatkossa tulee varmistaa, että järjestöjen on mahdollista yhdistää toiminnassaan kunnallista, maakunnallista ja veikkausvoittovaroista maksettavaa rahoitusta. STEA on suunnannut avustuksia kohtaamispaikoille yhteiskunnassa tunnistetun osallisuuden vajeen vuoksi. Tällaisen toiminnan tarve ei ole kadonnut mihinkään: tästä kertovat niin pääministerin asettaman eriarvoisuustyöryhmän tuore raportti kuin valtakunnalliset katsaukset maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kohtaamispaikat ovat kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Mikäli sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kohtaamispaikkatoiminta nähdään palvelutuotantona, se muuttaisi oleellisesti paikkojen toiminnan luonnetta ja vaikeuttaisi ihmisten mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja mielekkääseen tekemiseen. Tämä olisi hallituksen politiikkaohjelmien, kuten juuri yhteisöllisyyden paikkoja rakentavan Yhteinen keittiö -kärkihankkeen, tavoitteiden vastaista. Toivomme päättäjiltä toimia, jottei kohtaamispaikkojen tarvitse jatkossa laittaa lappua luukulle.
Kouvola Kouvolan Korttelikotiyhdistys Kouvolan Korttelikotiyhdistyksen perustamisesta tuli helmikuussa 2018 kuluneeksi kymmenen vuotta. Pyöreiden vuosien saavuttamista juhlittiin Kuusankoskitalolla 26.4.2018. Kuva: Tanja Rautavirta/Kaikumedia
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry oli mukana Kontula Electronic! -festivaalilla 22.4. Puhekupla-ohjelmanumerolla.
Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ry Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ry järjesti 4.5.2018 Ruusuratsian Kouvolassa.
13
JÄRJESTÖTOIMINNAN KUULUMISIA Jiri Sironen
Järjestötoiminnan kuulumisia
P
itkään odotettu kevät on vaihtunut vauhdilla kesäksi. Takana ovat mahtavat Päihdepäivät ja valtuuston kevätkokous. Kesätapahtumia olemme koonneet tämän lehden loppuun. Kesän vieton lomassa voi haudutella ideoita syksyn toiminnasta. Ohesta löydät syksyn aluefoorumien päivämäärät. Viimeistään kesän mittaan olemme myös viisaampia siitä, pidetäänkö syksyllä Suomessa maakuntavaalit vai ei.
Ehdota vuoden vapaaehtoisia!
EHYT huomioi tänäkin vuonna vapaaehtoisiaan myöntämällä vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksia neljällä toiminta-alueella. Ehdotuksia voi tehdä jäsenyhdistysten ja muista EHYTin vapaaehtoisista. Lisäksi huomioidaan Vuoden Elokolo-vapaaehtoinen, josta voi tehdä erillisiä esityksiä. Erityisiä kriteereitä ei tunnustuksessa ole, vaan ehdottaja voi perustella ehdotustaan vapaamuotoisesti. Tunnustukset jaetaan syksyn aluefoorumeissa. Ehdotuksia vuoden vapaaehtoisista voi tehdä elokuun loppuun mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.ehyt. fi/vapaaehtoistoiminta
Valtuusto valitsi hallitukseen uudet jäsenet
EHYTin kevätvaltuusto valitsi jäsenyhdistysten ehdotusten pohjalta ja vaalivaliokunnan ehdotuksesta uusia jäseniä hallitukseen kaudelle 2018–2020. Erovuorossa oli neljä jäsenparia, joiden tilalle valittiin seuraavat henkilöt (suluissa esittäjätahot): • Mervi Eviö-Kärkkäinen (Oulun seudun EHYT ry) - henkilökohtainen varajäsen Jorma Schukoff (Pirkkalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry) • Vesa-Matti Seppälä (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry, OAJ) - henkilökohtainen varajäsen Markku Forsström (Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoa ry) • Johanna Kujala (Nyyti ry, Sakki ry) - henkilökohtainen varajäsen Saana Simonen (Samok ry, Osku ry, Vasemmistonuoret ry, Sakki ry)
• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle
14
TAMMI
• Mediataitoviikko • Vuosikokoukset (jonka (helmikuun toinen viikko) jälkeen ed. vuoden • Ystävänpäivä 14.2. toimintakertomuksen ja • Kansanterveyspäivä 16.2. tilinpäätöksen toimitta• Toimintatukipäätökset minen EHYT ry:lle) HELMI
MAALIS
• Jenni Helenius (Vanhenpainliitto) - henkilökohtainen varajäsen Minna Autere (Vesaiset) Lisäksi hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen erottua tehtävästä loppukaudelle 2018–2019 valittiin uudeksi varajäseneksi Anneli Pasanen (esittäjätaho Kunnon Elämä ry).
Alue- ja järjestötoiminnan henkilöstöuutisia
Alue- ja järjestötoiminnan osastolta on jäämässä eläkkeelle pitkäaikaiset työntekijämme aluekoordinaattori Terttu Huttunen ja sihteeri Marja Saavalainen. Elisa Aarnio on valittu uudeksi Itä-Suomen aluekoordinaattoriksi. Elisa on työskennellyt kuluvan vuoden EteläSuomen aluekoordinaattorina. Heli Vaija palaa Etelä-Suomen aluekoordinaattoriksi perhevapaalta elokuussa. Lisäksi Lapin ja Kainuun aluekoordinaattori Saija Himangan siirryttyä huhtikuussa Vahvistamo-osaamiskeskuksemme työntekijäksi, hänen sijaisekseen on valittu Anne Huotari. Myös EHYTin aluejako muuttui tässä yhteydessä siten, että Keski-Suomen maakunta siirtyi osaksi Itä-Suomea ja nyt jokaisen aluekeskuksen alueella työskentelee vähintään kaksi työntekijää. Parhaillaan järjestösihteerinä työskentelevä Annikki Pesonen jatkaa järjestösuunnittelijana elokuusta alkaen. Perhevapaalla ollut Teresa Tenkanen palaa samaan aikaan järjestöasiantuntijaksi. Jatkossa osastolla on siten lisää resursseja niin jäsenyhdistysten kuin vapaaehtoistoiminnankin tukeen. EHYTissä on tänä vuonna tapahtunut paljon henkilöstöasioissa muutenkin, kun uusien hankkeiden ja toimintojen myötä uusia työntekijöitä on aloittanut tusinan verran. Myös aluekeskusten painoarvo on kasvanut, kun sekä nuorisoalan osaamiskeskuksen että kannabishankkeen työntekijöitä on ympäri Suomea.
Uusi Päihdeasiamies
Päihdeasiamiehen tehtävään on valittu varatuomari Tuula Sillanpää, joka siirtyy EHYTiin Teollisuusliiton työympäristöjuristin tehtävästä. Hänellä on taustallaan pitkä, edunvalvontaan painottunut lakimieskokemus eri ammattiliitoista
• Maailman terveyspäivä 7.4. • Kohtaamispaikkapäivät Tampereella 26.–27.4. HUHTI
• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Päihdepäivät 16.–17.5. • Maailman tupakaton päivä 31.5. TOUKO
KESÄ
UUTISIA
ja mm. tasa-arvovaltuutetun toimistosta. Tehtävää vuodesta 1996 alkaen hoitanut Marjo Tervo jatkaa päihdeasiamiehen tiimissä toisena lakimiehenä, päätehtävänään soteuudistuksen seuranta.
Kevään erillishaussa kaksi uutta rahoitusta
EHYT sai STEA:n kevään erillishaussa kaksi uutta rahoitusta. SELVIS 2018–2021 on Arvokas-avustusohjelman osahanke kehitysvammaisten päihde- ja pelikasvatusmenetelmien ja materiaalien kehittämiseen. EHYT toteuttaa hankkeen yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa ja siihen palkataan ainakin kaksi työntekijää. Lisäksi EHYT sai Paikka auki -avustusohjelmasta päätöksen nuoren työttömän palkkaamiseksi Turkuun Elokolo- ja jäsentoiminnan tueksi vuoden ajaksi.
EU:n uusi tietosuoja-asetus
EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR eli General Data Protection Regulation) tuli voimaan 25.5.2018. Sen tarkoituksena on mm. parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia. Myös yhdistysten tulee noudattaa asetusta mm. henkilö- ja jäsenrekisteriensä käytössä. Tietosuoja-asetus sisältää mm. osoitusvelvollisuuden (henkilötietojen käsittelyn prosessit tulisi kuvata ja dokumentoida), ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksista (rekisterinpitäjän tulee tehdä viranomaisilmoitus tietoturvaloukkauksesta 72 tunnin kuluessa) ja henkilön oikeus tulla unohdetuksi (ihmisten oikeus pyytää rekisterinpitäjää poistamaan rekisteristä henkilötiedot kokonaan). EHYT ohjeistaa jäsenyhdistyksiään asiassa tarkemmin syksyllä Jäsenoppaan päivittämisen yhteydessä.
Hyvää kesää ja mukavia kesätapahtumia!
• SuomiAreena HEINÄ
• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä 28.8. ELO
• Liikenneturvallisuusviikko SYYS
Aluefoorumit 2018 Syksyn aluefoorumien alustavat päivämäärät ja paikkakunnat on päätetty. Aluefoorumit ovat kaikkien alue- ja paikallistoimijoiden yhteistyön, keskustelun ja koulutuksen paikkoja. Niihin ovat tervetulleita jäsenyhdistykset, vapaaehtoiset, hallituksen ja valtuuston jäsenet sekä kohtaamispaikkaverkoston jäsenet. Yhteisinä aiheina aluefoorumeissa on mm. toiminnanjohtaja Juha Mikkosen avaus ja EHYTin strategiatyön käynnistäminen. Hotellimajoitus ja ruokailu ovat osallistujille ilmaisia. Matkakulut korvataan. Laita jo kalenteriin oma aluefoorumisi: – Pohjois- ja Itä-Suomen aluefoorumi, Rovaniemi 21.–22.9. – Länsi-Suomen aluefoorumi, Pori 12.–13.10. – Etelä- ja Itä-Suomen aluefoorumi, Lahti 19.–20.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.ehyt.fi/aluefoorumit
• Maakuntavaalit? • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) LOKA
• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko MARRAS
• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle JOULU
15
UUTISIA
EUROPEAN MINIMUM INCOME JOURNEY -BUSSIKIERTUE SUOMESSA 13.–16.6.2018 EUROOPPAA KIERTÄÄ tällä hetkellä kaksi bussia, joiden matkustajat kampanjoivat vähimmäisturvan puolesta. Toinen busseista tulee Suomeen ja on 13.6. Helsingissä, 15.6. Tampereella ja 16.6. Turussa. Ohjelmassa on muun muassa puheita, keskusteluja, kuvia ja videoita sekä kulttuuriohjelmaa.
Ke 13.6. klo 11–18 Senaatintori, Helsinki Pe 15.6. klo 11–18 Keskustori, Tampere Lisäksi klo 14–16:30 Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus Tampereen valtuustosalissa.
La 16.6. klo 11–17 Yliopistokadun kävelykatu, Turku Päivittyvät ohjelmat löytyvät osoitteesta www.eminbus.eu Bussikiertueen järjestää Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n koordioima EMIN-verkosto ja maakohtaisista ohjelmista vastaavat kansalliset EMIN-verkostot. Bussikiertueen lisäksi vähimmäisturvan kehittämistä vauhditetaan Takuutulo -kansalaisaloitteella, johon kerätään nyt allekirjoituksia. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen
vastainen verkosto EAPN-Fin on laittanut vireille kansalaisaloitteen takuutulosta perusturvan parantamiseksi. Kansalaisaloitteella halutaan nostaa syyperusteisten toimeentuloturvaetuuksien vähimmäistasoa ja takuueläkettä noin tuhanteen euroon kuukaudessa. Lisää tietoa aloitteesta löytyy osoitteesta www.takuutulo.fi EHYT on jäsenenä EAPN-Fin -verkostossa. Lue lisää www.eapn.fi
SMOKEFREE-LUOKKAKILPAILUKAUSI 2017–2018 ON PÄÄTTYNYT EHYT RY:N SMOKEFREE-KILPAILU on valtakunnallinen yläkouluille suunnattu tapa ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käyttöä. Kilpailussa oppilaat sitoutuvat olemaan käyttämättä nikotiinituotteita puoli vuotta kestävän kilpailukauden ajan. Kilpailuun osallistui yli 1 200 luokkaa ympäri Suomen, yhteensä 22 200 oppilasta. Pääpalkintojen arvontaan osallistuivat kaikki luokat, jotka kilpailukauden päätteeksi vahvistivat tupakoimattomuutensa ja nikotiinittomuutensa. Tänä vuonna arpaonni suosi seuraavia luokkia: 7. luokkien sarja: Juvan yläkoulu 7C, Juva 8. luokkien sarja: Pappilansalmen koulu 8U, Hamina 9. luokkien sarja: Hakkarin koulu 9C, Lempäälä Kunkin sarjan voittajaluokka saa 1000 euron rahapalkinnon kartuttamaan esimerkiksi luokkaretkikassaa ja kaikki loppuun asti mukana olleet luokat palkitaan kunniakirjoin. EHYT onnittelee lämpimästi voittajia ja kiittää kaikkia kilpailussa mukana olleita luokkia! 16
Voittoisa Lempäälän Hakkarin koulun 9 C luokka. Smokefree-luokkakilpailu starttaa syksyllä jo 30. kerran. Vuosien varrella kilpailusta on muodostunut useissa kouluissa jokavuotinen perinne. Kilpailuun osallistuminen tukee kouluissa tehtävää nikotiinituotteiden käytön ehkäisytyötä helpolla ja kiinnostavalla tavalla.
EHYT ry onnittelee voittajia!
EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA
TERESA TENKANEN
JIRI SIRONEN
osastopääliikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi
Po h j o i s - S u o m
järjestöasiantuntija elokuun alusta lähtien teresa.tenkanen@ehyt.fi
ANNIKKI PESONEN
järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi
kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi
i ANNE HUOTARI
SINIKKA KORPELA
aluekoordinaattori p. 050 439 1610 anne.huotari@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi
Länsi- Su
MARJO RINNE
I tä - Su o m
omi
i
POHJOIS-SUOMI Aluekeskus Oulussa
MIIA HIETANIEMI
ELISA AARNIO
aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 050 571 0480 elisa.aarnio@ehyt.fi
ALUETOIMISTO SEINÄJOKI
ITÄ-SUOMI Aluekeskus Kuopiossa
ALUETOIMISTO JYVÄSKYLÄ
LÄNSI-SUOMI Aluekeskus Tampereella TAMPEREEN ELOKOLO
ANNE MIKKOLA
aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi
EMMI SIIRTONEN
kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi
MAARIT JÄRVINEN
aluetyöntekijä p. 050 407 1044 maarit.jarvinen@ehyt.fi
HILKKA ÅHMAN-NÄRÄ
aluetyöntekijä p. 040 455 2874 hilkka.ahman-nara@ehyt.fi
PIRKKALAN ELOKOLO
TURUN ELOKOLO
HARRI JUKKALA
aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi
E te l ä - S u o m i
KESKUS TOIMISTO Helsingissä
HELI VAIJA
HELSINGIN ELOKOLOT LAHDEN ELOKOLO
aluekoordinaattori elokuun alusta lähtien heli.vaija@ehyt.fi
JOUNI KORPELA
aluetyöntekijän sijainen Lahden Elokolo p. 040 167 5640 jouni.korpela@ehyt.fi
MIKA MIKKONEN
aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi
17
Tapahtumat
Elokolojen kesä Turun Elokolo on avoinna myös kesällä ma–pe klo 8.30–14.00. Lahden Elokolo on auki koko kesän normaalisti ma–pe klo 9–15. Tampereen Elokolo on avoinna kesäkuun alusta juhannukseen (1.6.–21.6.) ma-pe klo 9–17. Juhannuksen jälkeen (25.6.–3.8.) ma-pe klo 9-15. Ja 6.8. alkaen normaalisti ma-to 9–19, pe 9–17. Pirkkalan Elokolon aukiolo on sama kuin talvella, eli ma 10–13, ti, ke, pe 9–13 ja to 10–14. Mielikahvila on avoinna koko kesän normaalin aukiolon mukaan, eli tiistai- ja torstai-iltaisin klo 17–21.
EHYT jälleen mukana SuomiAreenassa SuomiAreenassa Porissa toteutetaan tänä kesänä Asumisen tunti <3 -keskustelusarja. Jokaisena tapahtumapäivänä on tunnin mittainen asumisaiheinen keskustelu, joka näkyy samanaikaisesti myös Porin asuntomessuilla. EHYT ry on mukana paneelikeskustelussa tiistaina 17. heinäkuuta. Aiheena on Vetovoimaa vai työntövoimaa – missä suomalaiset asuvat vuonna 2040? Tilaisuudessa pohditaan muun muassa sitä, valitseeko suomalainen asumispaikkansa kaupunkikulttuurin vuoksi. Elävätkö suomalaiset kaupungit täydellisessä 24/7-rytmissä? Entä ovatko myös marginaaliryhmät tulevaisuudessa mukana kaupunginosien suunnittelussa? EHYT järjestää keskustelun yhdessä Kiinteistömaailman, Demos Helsingin ja Omakotitaloliiton kanssa. SuomiAreena on 16.–20.heinäkuuta 2018. Tämän vuoden teemat ovat turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Vetovoimaa vai työntövoimaa -tilaisuus järjestetään SuomiAreenassa 17.7. klo 14.30–15.30, paikkana Purje.
Juhannusaattona pe 22.6. Elokolot ovat suljettuna Helsingin Kallion Elokoloa lukuun ottamatta. Helsingin Elokolojen kesäaukioloajoista tiedotetaan myöhemmin verkkosivuilla ja Facebookissa. Ajantasaiset tiedot Elokolojen tapahtumista Elokolojen Facebook-sivuilta ja suoraan Elokoloista. Tietoa Elokoloista: www.ehyt.fi/elokolot ja Elokolojen Facebook-sivut
Savuton Suomi -päivä 28.8. Savuton Suomi -päivää vietetään tänä vuonna 28. elokuuta. Päivän teemana on ”Savuton Suomi 2030 -verkosto 10 vuotta!”, joka juhlistaa verkoston ja sen jäsenten saavutuksia ja 10-vuotista yhteistyötä. Yhdistykset voivat juhlistaa teemapäivää itselleen sopivalla tavalla, esimerkiksi kertomalla somessa tai verkkosivuilla omasta savuttomuustyöstään ja tuomalla esiin verkoston yhteisiä saavutuksia savuttomuuden edistämisessä. Lue lisää www.savutonsuomi.fi
18
Tapahtumat
Ruskamatka Tiurahoviin Lähde mukaan Tiurahovin Ystävien järjestämälle ruskamatkalle 9.–15.9.2018. Hinta 360 euroa, sisältää menopaluu bussimatkat Hki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-Äkäslompolo reitin varrelta, majoituksen ja ruokailut Tiurahovissa (myös retkieväät), ohjatut päiväretket, joista yksi tehdään Pallakselle, muut Ylläksen seudulla, päivittäisen saunan ja illanvietot. 15 euron lisämaksusta (+ sisäänpääsymaksu) teemme yhden päiväretken Särestöniemen taidemuseoon, edellyttää vähintään 20 osallistujaa. Ilmoittautumiset p. 050 5308913 / Raisa-Tiina Lahtinen tai p. 045 849 6430/ Marja Saavalainen tai sähköpostilla: tiurahovi@gmail.com www.tiurahovi.fi
EHYT ja EPTverkosto mukana Helsinki Priden kulkueessa Helsinki Priden kulkue ja puistojuhla järjestetään tänä vuonna lauantaina 30.6. EHYT ry sekä EPT-verkosto ovat menossa mukana! Olet lämpimästi tervetullut mukaan nauttimaan tunnelmasta ja osoittamaan tukesi tasa-arvolle ja rakkaudelle. Voit ilmoittautua mukaan tai kysellä lisätietoja osoitteesta maarit.suhonen@ehyt.fi
Kilpisjärven liikuntajuhannus Kunnon Elämä ry, Kilpisjärven Saana-Veikot ry ja Lahden Taimi ry yhteistyökumppaneineen järjestävät 22.-24.6.2018 perinteikkään liikuntajuhannustapahtuman Enontekiön Kilpisjärvellä. Ohjelmassa mm. 73. juhannushiihto, suunnistusta ja polkujuoksua sekä muuta liikunnallista kisailua. Lisätietoa: http://www.kunnonelama.fi/ kilpisjarven-liikuntajuhannus
19