EHYT Teema Alkoholilaki

ehyt 3 Alkoholilaki Valistus ja sääntely tukemaan toisiaan s. 4

Tähtäimessä hyvinvointiperusteinen alkoholipolitiikka s. 6

Kokonaisuus puntariin

alkoholikeskustelussa s. 2

Alkoholikeskustelussa

iso kuva on hukassa Alkoholipoliittisessa keskustelussa on tärkeää pitää mielessä iso kuva.

Alkoholin kansanterveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamat haitat painavat puntarissa paljon enemmän kuin Viron viinaralli tai panimoiden menestys.

Teksti Matti Välimäki Kuvat EHYT ry ja Lehtikuva / Roni Rekomaa

E

hkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari AaltoMatturi muistuttaa, että alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle joka vuosi 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Alkoholi on meillä merkittävin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä, ja se aiheuttaa kymmenen kertaa enemmän kuolemia kuin vaikkapa liikenne.

– Alkoholipolitiikassa on kyse kansanterveydestä ja kansantaloudesta, ei panimoalan menestyksestä tai Viron viinarallista, Aalto-Matturi korostaa.

Hänen mukaansa Viron matkustajatuonti on nostettu keskustelussa möröksi, jolla pyritään torjumaan

kaikki alkoholihaittojen vähentämiseen pyrkivät toimet. Matkustajatuonti on toki ongelma, mutta vain yksi monista. Sen taloudellinenkin painoarvo on lopulta varsin vähäinen, kun katsotaan kokonaisuutta.

– On harmillista, että julkisessa keskustelussa iso kuva on usein hämärtynyt. Alkoholielinkeinolle löytyy runsaasti puolestapuhujia, vastuulliselle päihdepolitiikalle vähemmän.

– Viimeiset neljäkymmentä vuotta olemme kulkeneet koko ajan vapaampaan suuntaan. Nyt on aika ottaa pari askelta taakse­ päin, jotta pääsemme takaisin hieman kestävämmälle tielle.

Alkoholiteollisuus ehdottaa usein valistusta rajoitusten sijaan.

Tosiasiassa kulttuurin muutosta tukeva valistus ja sääntely eivät ole vaihtoehtoja vaan molempia tarvitaan. Aalto-Matturi muistuttaa, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa suoraan ja nopeasti alkoholinkulutukseen ja alkoholin aiheuttamiin haittoihin. Tästä kertovat – varsin surullisella tavalla – myös aikaisemmat suuret lainsäädäntöuudistukset 60- ja 90-luvuilla.

Lainsäädäntö vaikuttaa suoraan ja nopeasti Aalto-Matturi painottaa, että alkoholipolitiikassa kyse on tasapainon löytämisestä juomisen määrän ja päihdehaittojen välille – ei kielto­ lakimentaliteetista.

Julkisten alkoholihaittakustannusten rakenne

Alkoholivalvonta 1

%

Sosiaalihuolto 25

%

Järjestys ja turvallisuus 24

Viinaralliin vedotaan virheellisesti, kun alkoholin haittoja pyri­tään torjumaan Suomessa.

EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin 4–5 vuosinumerolla erilaisten ammattilaisten, yhtei­sö­ jen, jäsenjärjestöjen ja eri-ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta.

%

Ehkäisevä päihdetyö 1

%

Terveydenhuolto 11

%

Oikeus ja vankeinhoito 14

%

Eläkkeet ja sairauspäivärahat 24

%

1+11+1424251

Lähde: Alko 2010

JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki, www.ehyt.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Helena Hulkko, puh. 050 582 2211, helena.hulkko@ehyt.fi Toimituskunta Sari Aalto-Matturi pj, Kristiina Hannula, Helena Hulkko, Antti Hytti, Tuomas Tenkanen TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Helena Hautakangas, helena.hautakangas@legendium.fi Tilaus- ja osoitteen­muutokset simo.miettinen@ehyt.fi, puh. 050 570 6981 Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2014 ISSN 2324-0296

– Kun keskiolut vapautettiin, kulutus kasvoi niin, että esimerkiksi alkoholikuolemat tuplaantuivat. Kehitys oli aivan sama 90-luvun vapautusten yhteydessä.

– Nyt olisi tärkeää varmistaa, että ei käy ainakaan samoin, vaan kulutus kääntyisi mieluummin selvästi laskuun.

Tavoitteena alle kahdeksan litraa Mahdollisuuksista parempaan antaa aavistusta se, että veronkiristysten ansiosta alkoholin kulutus on jo hieman laskenut – hiukan alle kymmeneen litraan henkeä kohti.

Lainsäädännön valmistelussa tavoitteeksi on esitetty, että kulutus laskisi alle kahdeksaan litraan henkeä kohti. Tällöin oltaisiin samalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä ja lähellä Ruotsin nykytasoa.

Aalto-Matturi kertoo usein pohtineensa, miksi Ruotsissa ja Suomessa alkoholirajoituksista ajatellaan niin eri tavoin.

– Ruotsissa asiaan suhtaudutaan kuin liikenneturvallisuuteen: ymmärretään, että tietty kontrolli ja säännöt ovat koko yhteiskunnan etu. Suomessa taas tuntuu usein

kuin alkoholipolitiikkaan liittyisi perustavanlaatuisia ihmisoikeus­ kysymyksiä: viinaa on voitava juoda missä vain, milloin vain ja miten paljon tahansa. Säätelystä puhuvat leimataan moralisteiksi.

Maamme ominaispiirteisiin kuuluu myös se, että Suomessa alkoholihaittoja on jopa suhteessa enemmän kuin kokonaiskulutuksen perusteella voisi ajatella.

– Suomeen on tullut eurooppalaiseksi ajattelemamme juomakulttuuri, jossa juominen kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Rinnalla on säilynyt kuitenkin myös viikonloppukännäyksen kulttuuri. Yhdistelmä on kohtalokas.

Ennaltaehkäisy tehoaa ja tulee halvemmaksi Alkoholirajoituksia vastustetaan myös argumentilla, että ”alkoholistit juovat rajoituksista huolimatta”.

Aalto-Matturi korostaa, että päihdehaittojen ehkäiseminen edellyttää nimenomaan koko väestön juomatottumusten muuttamista.

– Kansainväliset tutkimukset kertovat, että koko kansan juomista vähentävät ratkaisut pienentävät myös suurkuluttajien juomista.

Päihdehaittojen ehkäiseminen edellyttää koko väestön juomatottumusten muuttamista, sanoo EHYT ry:n toiminnan­johtaja Sari Aalto-Matturi.

– Kukaan ei synny suurkuluttajaksi. Mitä enemmän väestö juo, niin sitä enemmän esiintyy myös suurkulutusta.

Toisaalta on virheellistä tarkastella vain suurkulutusta.

– Valtaosa päihdehaitoista aiheutuu muille kuin suurkuluttajille. Ja esimerkiksi syöpäriskin on todettu kasvavan jo hyvin pienillä päiväannoksilla.

Keskustelussa on myös tärkeää muistaa, että alkoholihaittojen ennaltaehkäisy on aina paljon halvempaa ja tuloksekkaampaa kuin ongelmien jälkihoito.

– Lainsäädännön merkitys korostuu entisestään nyt, kun talou­ dessa etsitään vakavasti nykyistä parempaa tasapainoa, Aalto-Matturi muistuttaa.

EHYT Teema 3 | 3

Valistus ja sääntely – molempia tarvitaan Valistus toimii, kun se ei holhoa ja pelottele, vaan sillä onnistutaan vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon. Asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat, kun valistuksen kohde käyttää toiminnassaan omia aivojaan.

Valistus ja sääntely eivät kuitenkaan ole toistensa vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä keinoja päihdehaittojen vähentämiseen.

Teksti Tuija Holttinen Kuva Pixhill

T

erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkeli on tutkinut valistuksen toimivuutta alkoholin käytön vähentämisessä. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa alkoholipolitiikasta vaikuttaa kaksi leiriä: rajoituksiin uskova ”terveysrintama” sekä rajoitusten sijaan valistusta tarjoava”vapausrintama”. Jälkimmäistä johtaa panimoteollisuus.

– Valistusta ei varmaan kukaan vastusta, ja monet terveysrintaman toimijat tekevät sitä päivittäin. On vain niin, ettei valistus tutkimustiedon valossa ole mikään vaihtoehto rajoituksille: hinta ja saatavuus ovat tutkitusti nopeita ja tehokkaita keinoja vähentää alkoholihaittoja, kun taas valistus vaikuttaa hitaammin ja on yksinään melko tehotonta.

Markku Soikkeli on yksi vuonna 2011 ilmestyneen ”Se toimii sittenkin” -julkaisun kirjoittajista.

Julkaisu kuvaa, mitä valistuksella voidaan päihdehaittojen ehkäisyssä saada aikaan.

4 | EHYT Teema 3

Markku Soikkeli

Virittävän valistuksen teorian mukaisesti viestintä kyllä onnis­ tuessaan vaikuttaa myös käyttäytymiseen, mutta ei suoraan. Ihmiset voivat joukolla muuttaa käyttäytymistään vasta kun yhteiskunnallisen ilmapiirin ja normiston muutos tekee sen mahdolliseksi.

Kulttuuria täytyy muuttaa Soikkeli sanoo ehkäisevän päihdetyön olevan ennen muuta kulttuurin muutostyötä. Tavoitteena on heikentää päihteiden merkitystä jokapäiväisessä elämässämme ja mielissämme.

– Kulttuurin muutos vie vuosikymmeniä, jos onnistuukaan. Sillä

välin meidän on ratkaistava, rajoitammeko päihteiden kustannuksia ja haittoja tunnetuilla toimivilla keinoilla, vai annammeko vapaasti mennä kohti lyhenevää elinikää, syrjäytyvimmiksi kasvavia nuoria ja paisuvia terveydenhuollon kustannuksia.

– Voidaan myös kysyä, mistä kulttuuri tulee ja miten se muuttuu? Nuoret ovat tutkimusten mukaan muuttuneet fiksummiksi ja raitistuneet tällä vuosituhannella.

Kehitys kumpuaa monista lähteistä – ja niiden joukossa on myös kontrollin paraneminen, Soikkeli jatkaa.

– Samaa tahtia kuin nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, alkoholin hankkiminen on tullut heille vaikeammaksi. Ympäri maata on tehostettu myynti- ja anniskeluikärajojen valvontaa. Alkoholijuomat siirtyvät syrjemmälle nuorten tavanomaisista harrastuksista ja ajankäyttötavoista, nuorisokulttuurista. Tilalle tulee muuta, päihteettömämpää. Kontrolli heijastuu kulttuuriin.

fakta tutkittua tietoa

Matkustajatuonnin raju kasvu?

Haittojen taso nyky-Suomessa

2005 37 % ei tuonut mitään alkoholia maahan 10

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus ja alkoholin käyttöön liittyviä haittoja

9 8

2012 47 % ei tuonut mitään alkoholia maahan

Kulutus

7

Kulutu

6 5 Lähde: THL

Alkoholikuolemat 10 000 asukasta kohti

3 2 1

2009 2009

2007 2007

2005 2005

2003 2003

2001 2001

1999 1999

1997 1997

1995 1995

1993 1993

1991 1991

1989 1989

1987 1987

1985 1985

1983 1983

1981 1981

1979 1979

1977 1977

1975 1975

Lähde: Terveystapakysely 2013

1973 1973

0

1971 1971

Joka kolmas 16-vuotias juo alkoholia vähintään kerran kuussa.

Lähde: THL 1969 1969

1/3

4

Miesten päihdehaitoista 22 % aiheutuu suurkuluttajille

22 %

78 %

Naisten päihdehaitoista 12 % aiheutuu suurkuluttajille

12 %

88 % Lähde: THL

Kulutukseen vaikuttaneet keskeiset päätökset 12

Alkoholiveron korotukset 2008, 2009, 2012

Lähde: Työterveyslaitoksen Alkoholi ja työpaikka 2010

Kulutus 100 % alkoholilitraa/asukas

Alkoholilaki 1969 Keskiolut kauppoihin

10

Tilastoimaton 8 kulutus

Hinnankorotukset 1975 (21 % ja 12 %)

Alkoholilaki 1995 Keskiolut, siideri ja long drink kauppojen lisäksi kioskeihin ja huoltamoihin

EHYT ry:n toiminnan kohtaamislukuja vuonna 2013 • • • • • • • • • •

Anniskelu 6

Luvanvarainen vähittäismyynti 4 Alko

Alkoholiveron alennus 2004

2

19

2013

Lähde: Alko

70 000 nuorta kouluissa ja oppilaitoksissa 4 500 lasten ja nuorten vanhempaa 3 000 nuorten kanssa työskentelevää 2 400 ikäihmistä 350 000 käyntiä kohtaamispaikkaverkostossa 1 000 vastattua soittoa auttavaan puhelimeen 10 000 pelien ja sovellusten latausta 15 600 työntekijää kumppaniyrityksissämme 100 000 auttavaa tekstiviestiä 100 000 kohtaamista sosiaalisessa mediassa

59 11959 96 1 11961 96 3 11963 96 1965 19 5 67 11967 96 9 11969 97 1 11971 97 3 11973 97 5 11975 97 7 11977 97 1979 19 9 81 11981 98 3 11983 98 5 11985 98 7 11987 98 9 11989 99 1 11991 99 1993 19 3 95 11995 99 1997 19 7 99 21999 00 1 22001 00 3 22003 00 5 22005 00 7 22007 00 9 2009 20 11 2011 20 13

0

40 %

Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla.

EHYT Teema 3 | 5

Alk. ku asuka

Hyvinvointiperusteisen alkoholipolitiikan tarkoituksena ei ole ajaa alkoholin kieltämistä, vaan toimia siten, että käyttö aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittoja, toteaa EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula.

Teksti Tuija Holttinen Kuva EHYT ry

Kotona juominen aisoihin

A

lkoholilla on paikkansa ja hyvät puolensa.

Monille alkoholi kuuluu hyvään ruokakulttuuriin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja juhlistamaan tilaisuuksia.

Samaan aikaan joudutaan kuitenkin tasapainoilemaan alkoholihaittojen kanssa, Kristiina Hannula sanoo.

Alkoholin juominen on siirtynyt ravintoloista yhä enemmän koteihin ja arkeen. Jos kotona juodun alkoholin määrää voitaisiin vähentää, olisivat terveysvaikutukset merkittävät.

– Juomista olisi hyvä saada siirrettyä takaisin valvottuihin olosuhteisiin eli ravintoloihin. Toinen tehokas keino haittojen vähentämiseksi olisi miedomman oluen juominen.

Kolmonenko Alkoon?

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on pohdittava kaikkia mahdollisia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Ruokakaupasta ostettu olut on suomalaisten suosituin alkoholijuoma. Jos Suomessa toimittaisiin Ruotsin mallin mukaisesti ja kolmosolut siirrettäisiin Alkoon, laskisi alkoholin kokonaiskulutus Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan 9 prosentilla, kun kaupassa asioija siirtyisi ostamaan sieltä astetta miedompaa olutta. Tämä tarkoittaisi muun muassa 350:n alkoholista aiheutuvan kuolemantapauksen vähenemistä vuosittain.

6 | EHYT Teema 3

Siirto merkitsisi todennäköisesti myös ravintoloille mahdollisuutta valloittaa takaisin päivittäistavarakaupalle menettämäänsä markkinaosuutta alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kolmosoluen siirtämisellä Alkoon olisi merkitystä myös lasten ja nuorten alkoholin käyttöön, sillä nuoret juovat tyypillisesti nimenomaan ruokakaupasta hankittua alkoholia.

Kakkonenkin kelpaisi On esitetty arvioita, että alkoholin kokonaiskulutus pikemminkin kasvaisi, kun ihmiset Alkossa käydessään vaihtaisivat oluen vahvempiin juomiin.

– Ruotsin kokemusten perusteella huoli on aiheeton. Alkoholipitoisuudella ei ole niin paljoa merkitystä, etteivätkö ihmiset ostaisi kolmosoluen sijasta ruoka-

kaupasta saatavaa kakkosolutta, Hannula sanoo.

– Vaikka kansalaiset eivät ole ehdotukselle vielä erityisemmin lämmenneet, on kuitenkin hyvä säilyttää tämäkin mahdollisuus tulevassa keinovalikoimassa. Ajan kanssa voidaan käydä kansalaiskeskustelua siitä, voisiko kakkosoluen kanssa kuitenkin elää, jos sitä kautta saataisiin päihdehaittoja olennaisesti vähenemään.

– Selvitysten mukaan suomalaiset nimittäin kantavat huolta päihdehaitoista eivätkä ole barrikadeilla vaatimassa uusia vapauksia, vaikka julkisesta keskustelusta sellainen kuva joskus välittyykin.

Panimoteollisuus ei syty ehdotuksille kolmosoluen siirtämisestä Alkoon vaan on päinvastoin esittänyt nelosoluen tuomista kauppoihin. Toimella syntyisi sen laskelmien mukaan 300 työpaikkaa.

– Kumpi on tärkeämpää, sama määrä työpaikkoja vai ihmishenkiä? Ja työllisyysvaikutuksista puhuttaessa pitää muistaa, että alkoholin työllistävät vaikutukset ovat pitkälti muualla kuin alkoholialalla: erityisesti sosiaali- ja terveys­ alalla ja esimerkiksi poliisissa, huomauttaa Hannula.

– Nämä työpaikat kuitenkaan tuskin toimivat hyvänä argumenttina päihdehaittojen lisäämisen puolesta.

Kakkosolut kelpaisi suomalaisille kolmosen sijaan, uskoo EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula.

Alkoholi aiheuttaa kansantaloudellista tuhlausta Alkoholipoliittisessa keskustelussa puhutaan paljon alkoholiteollisuuden työpaikkojen suojelemisesta.

Vaakakupin toinen puoli painaa kuitenkin monin verroin.

Teksti Minna Saano Kuvat Getty Images ja Matti Immonen

”Väsyttää, heikottaa, päätä särkee. Tuli otettua liikaa. Ei pysty töihin tänään.” Aika moni ajattelee näin, sillä arvioiden mukaan menetämme alkoholihaittojen takia vuosittain kaksi miljoonaa työpäivää, mikä tarkoittaa lähes samaa kuin 10 000 henkilötyövuotta.

– Selkeimmät tapaukset ovat krapulan tai humalan

takia aiheutuvat poissaolot, mutta poissaoloja aiheuttavat myös alkoholiperäiset sairaudet, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.

Poissaolot ovat vasta osatotuus alkoholin työelämälle aiheuttamista haitoista. Arkiiltainen alkoholin nauttiminen heikentää yöunen laatua, mikä vaikuttaa siihen, että seuraavana päivänä väsyttää,

EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.

tarkkaavaisuus ja työnlaatu voivat kärsiä sekä onnettomuusriski kasvaa.

– Myös henkiseen työhyvinvointiin alkoholi vaikuttaa mitä suurimmassa määrin. Vahva tuntuma on, että alkoholi on monissa työuupumuksissa yhtenä taustatekijänä.

Työuria pyritään pidentämään, jotta yhteiskuntamme

toimii. Liiallinen alkoholinkäyttö on tälle tavoitteelle turmiollista.

– Humalahakuinen alkoholinkäyttötapa lähes kaksinkertaistaa työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen. Jos käyttö on runsasta humalajuomista, puhutaan jo moninkertaisesta riskistä, Hytti sanoo.

EHYT Teema 3 | 7

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EHYT rY VIINARALLISTa osTaa Harvoin mainosTilaa

Kuinka iso ongelma viinaralli on Suomelle?

sesti viinaralli voi hiukan kiihtyä, mutta nettovai­ kutus on aina positiivinen. Eri korotustasoilla ja erilaisissa olosuhteissa haitta/hyötysuhde on suu­ tehokkain tapa Korotus siis tuo valtion ruusluokkaa 1/10 – 1/4. kassaan lisää verotuloja ja pienentää päihdehait­ päihdetyötä. toja aina moninkertaisesti sen, minkä viinaralli mahdollisesti kiihtyy.

Viinaralli ei ole se kaikkein tärkein alkoholi­ ei ole politiikan ongelma,sillä muttamainonta kylläkin iso haaste Suomelle. Viinaralliin on syytä puuttua muiden tehdä ehkäisevää muassa lisäämällä tullin valvontaa ja säätämällä ohjeellisista rajoista, joiden ylittyessä matkustajan tulee kyetä perustelemaan iso tuontimäärä omaan Onko siis ajateltava, ettei viinarallilla ole väliä? käyttöön.

P

äihdehaittojen ehkäiseminen ja suoma­ laisen päihdekulttuurin muuttaminen on

Vuoden aikana kohtaamme esimerkiksi kouluissa noin 70 000 nuorta, 4 500 oppilaiden vanhempaa

Tottakai viinarallilla paljonkin väliä. Tullin Viinarallia käytetään kuitenkin osittain tarkoitus­ ja noin 3 000 nuorten kanssaon työskentelevää pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan niin on otettava siihen median aivan uusi ote, ja tullille on hakuisesti ja osin väärinymmärryksen vuoksi ammattilaista.

Sosiaalisen foorumeilla kulttuurin muuttamista kuin lainsäädännönkin tähän työhön osoitettava riittävät resurssit. Tullin torjumaan keinot, joilla suomalaista alkoholin­ kohtaamisia on noin 100 000. Oppimispelejämme tukea. Alkoholilainsäädäntöä uudistetaan parhail­ ja muita sovelluksiamme ladataan laan. ja Edellisellä kerralla seuraukset olivat rajut: resurssien lisääminen onvuodessa tärkeä noin investointi, joka kulutusta päihdehaittoja yritetään vähentää. kertaa.itsensä Olemme tehneet yhteistyötä alkoholinkaikki kulutusnähneet lähti nousuun ja päihdekuole­ maksaa nopeasti takaisin. Myös yhteis­ Me olemme viinarallin Länsisata­ 20 000 työntekijän työyhteisöjen kanssa ja Tällä kertaakun lopputulos työtä Viron kanssa on tärkeää tiivistää. Mitä massa,mat ja kaksinkertaistuivat. meidän on helppo uskoa, sanotaan, 15 600 on tavoittanut 2 400 ikäihmistä. Koh­ toinen. nopeammin alkoholin hinta elintason noustessa että setoivottavasti on vaikeaonongelma.

Ongelma on osattava työmme taamispaikoissamme käydään vuodessa noin ja Viron alkoholiveronkorotusten myötä asettaaLakiuudistukseen oikeisiin mittasuhteisiin.

340 000 kertaa.omien Lähetämme 100 000 auttavaa on syksyn mittaan otettu kantaa nousee, sen pienemmäksi suomalaisten tarve tekstiviestiä ja mm. vastaanotamme 1käy 000 puhelua sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen että tuoda alkoholia sieltä. Olisi myös erittäin tärkeää, Jos esimerkiksi alkoholiveroa neuvontapuhelimeen. elinkeinoelämän näkökulmista. Suomessa Yllätykseksemme panimoteollisuutta edustava Panimoliitto on yhtenä että Suomi nostaisi EU:ssa vahvasti esille kysy­ korotetaan, eikö se vain merkitse viinarallin Tekisimme mielellämme myös alkoholin isoja mediakam­ oman vaikuttamistyönsä kärkiteemana ryhtynyt myksen, millä tavoin kaltaisen haittoja kiihtymistä? panjoita.

Pidämme kuitenkin tärkeämpänä satsata kyseenalaistamaan järjestömme toimintaa. Liiton aiheuttavan aineen vapaata liikkuvuutta voidaan todetuilla menetelmillä tehtävään mielestä teemme työtämme väärin. säännellä.

Ei kuitenkaan ole mitään perusteita Kun alkoholin hintaa nostetaan vaikkapa veron­ laadukkaiksi pitkäjänteiseen työhön yhteisöjen ja yksilöiden nostaa viinaralli­ ongelmaa alkoholipolitiikkamme korotuksella käyttöönotolla, arjessa ja koko yhteiskunnassa.

Osana tätä työtä On totta,tai ettäminimihinnan ehyt ry ei käytä miljoonia mainos­ kärkeen, kuten julkisessa keskustelussa nyt näyt­ alkoholinkulutus ja päihdehaitat vähentyvät. haluamme edistää vastuullisia alkoholipoliittisia kampanjoihin, kuten alkoholiteollisuus.

Sen sijaan tää tapahtuneen.

Lisäksiteemme valtiontyötä verotulot Samanaikai­ ratkaisuja.

Alkoholipolitiikka on aina terveys­ ja lasten jalisääntyvät. nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden arjessa alkoholiin, tupakointiin, huumausaineisiin ja pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisemiseksi.

hyvinvointipolitiikkaa, ei elinkeinopolitiikkaa.

www.ehyt.fi Ehyt ry toivottaa yhteistyökumppaneilleen hyvää Ehkäisevän päihdetyön viikkoa 4.–10. marraskuuta 2013.