Eloisa ikä 2017 vuosikirja by Eloisa ikä

Tähän julkaisuun on koottu Vanhustyö-lehdessä vuoden 2017 aikana julkaistut Eloisa ikä -avustusohjelmaa käsittelevät artikkelit.

Eloisa ikä -ohjelmasta toimivia menetelmiä ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen Vanhustyö 1: Ajatuksia matkalla jostakin – jonnekin Vanhustyö 1: Yhteisöllisyyttä yhdenvertaisesti kaikille? Vanhustyö 1: Odottamisen jälkeinen aika – tuloksia odotellessa Vanhustyö 1: Eloisasti erilainen loppuraportti: Yhres etteskesi – hankkeen Sota, rauha ja sydän revyy (Keskusliitto tiedottaa) Vanhustyö 2: Toivotaan aurinkoa Esterin päivänä 16.5. Vanhustyö 2: Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli viihdyttää Vanhustyö 2: Etsivä ja löytävä -vanhustyö -ilmoitus Vanhustyö 2: MuistiMIKE 2.0 – kehitystyö jatkuu Vanhustyö 3: Eloisa ikä -julkaisut Ajan virrassa: Kesäinen Pori kutsuu: 12.7.2017 Kunkku vai kääkkä? -keskustelutilaisuus Vanhustyö 3: Löytävä vanhustyö ikääntyneen turkulaisen tukena Vanhustyö 3: Päihteiden käyttö ajoissa puheeksi, aijjooslaisittain Vanhustyö 3: Omakielisyys tärkeää, arvostava kohtaaminen välttämätöntä Tavataan torilla -ilmoitus Vanhustyö 3: Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi Vanhustyö 3: Elämäntaidot keskusteluun Vanhustyö 4: Käsitöitä ja ystävyyttä Eläkeliiton käsityökerhoissa Vanhustyö 4: Sámi Sosterille kansainvälinen Euroopan kansalaisen palkinto Vanhustyö 4: Mitä on vanhuus -seminaari Vanhustyö 5: Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää Vanhustyö 5: Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa Eloisat työvälineet -ilmoitus (Polemiikki, Kuntalehti) Vanhustyö 1/2018: Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa Vanhustyö 1/2018: Eloisa ikä -tutkimus: Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! Vanhustyö 1/2018: Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Vanhustyö 1/2018: Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen Vanhustyö 1/2018: Kumppanuuspöytä kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä Vanhustyö 1/2018: Elämäntaidot esiin -toiminta

4 5 6 8 9 9 10 11 12 13 13 14 16 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 30 32 34 36 38

laaja ja pitkäkestoinen Eloisa ikä -ohjelma päättyi vuoden 2017 lopussa. Ohjelman hankkeissa tuotettiin lukuisa määrä käytännössä testattuja ja toimivia menetelmiä osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Näitä menetelmiä kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja kuntien sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Nyt käsillä oleva vuosikirja on kooste Vanhustyö-lehdessä vuonna 2017 julkaistuista Eloisista artikkeleista. Kokonaiskuvan Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetyistä menetelmistä tarjoaa ”Eloisat helmet” -julkaisu. Se kuvaa Eloisia menetelmiä yhdeksän teeman kautta: etsivä ja löytävä vanhustyö, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, mielen hyvinvointi, maaseutu, muistityö, kulttuuri, digitalisaatio, vapaaehtoistoiminta sekä kohtaamisen areenat. Eloisa ikä -ohjelmaa toteutettiin tiiviissä yhteistyössä STEAn (ent. RAY) ja Vanhustyön keskusliiton (VTKL) kanssa. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ohjelmassa oli poikkeuksellisen laajaa. Mukana oli kaikkiaan 31 ikäihmisten parissa työskentelevää järjestöä eri puolilta Suomea. Eloisa koordinaatio tarjosi rakenteet ja välineet runsaan 80 hanketyöntekijän keskinäiselle verkostoitumiselle, osaamisen jakamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Kehitetyllä toiminnalla on merkitystä ainoastaan, mikäli se tuottaa hyötyjä ikäihmisille itselleen. Sen selvittämiseksi VTKL:n Eloisa koordinaatio toteutti tutkimuksen ikäihmisten kokemuksista hankkeiden toimintaan osallistumisesta. ”Ilmeikäs arki” -kirjassa esitetyt tutkimustulokset todentavat hankkeiden tuloksellisuutta, mutta nostavat esiin myös kehittämiskohteita. Tutkimustulosten perusteella järjestötoiminnalla edistetään ikäihmisten osallisuutta ja etsivän työn menetelmillä vähennetään yksinäisyyttä. Menetelmät ovat otettavissa järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea. Lisätietoja löytyy osoitteista www.innokyla.fi ja www.eloisaika.fi. Eloisa ikä -ohjelman trilogia: • Yhdessä syntyy enemmän - Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa. VTKL 2016. • Eloisat helmet - Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. VTKL 2017. • Ilmeikäs arki - Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. VTKL 2017.

Reija Heinola ohjelmapäällikkö

Vanhustyö 1/2017

Teksti: Vesa Sinervä Kuva: Tiina Ahonen

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Ajatuksia matkalla jostakin – jonnekin Kun Maria Kuikan kanssa vuoden 2014 keväällä projektisuunnittelun yhteydessä pohdimme, miten saavuttaisimme parhaiten yli 60-vuotiaat laukaalaiset, päädyimme yhteen ratkaisuun, joka peittoaisi paikallislehden ja jopa sosiaalisen median.

äätimme kutsua jokaisen yli 60-vuotiaan laukaalaisen henkilökohtaisella kutsukirjeellä hankkeen info-tilaisuuteen, jossa olisi myös kahvitarjoilu. Suunnitelma oli liian hyvä. Jouduimme toisesta info-tilaisuudesta käännyttämään kymmeniä takaisin kotimatkalle, koska tila ei mitenkään vetänyt yli 160 ihmistä. Silläkin väkimäärällä saatiin aikaan melko kaoottinen tilaisuus, mutta uusi projektityöntekijä Tiina Ahonen ja projektipäällikkö Maria Kuikka selvittivät tilaisuuden kunnialla ja keräsivät tuosta tilaisuudesta pitkälle toista sataa ilmoittautumista syksyllä alkaviin ryhmiin. Tiesimme siis kesällä 2015 projektin ryhmälogistiikkaa hioessamme, että syksyn mittaan edessämme olisi hikinen urakka, josta kahden työntekijän pitäisi selvitä. Ryhmiä tulisi olemaan noin 20 ympäri Laukaata, noin 50 kilometrin säteellä päämajasta Lievestuoreelta. Tiina ja Maria saivat tuotettua lukujärjestyksen, jossa jokainen ilmoittautunut saatiin mukaan johonkin ryhmään. Oli kuntosaliryhmää, kävelyryhmää, yhdessäoloryhmää ja ihan kiitettävä määrä tapahtumia ryhmien lisäksi. Osallistumiskertoja oli ensimmäisenä vuonna ryhmissä 1740, tapahtumissa 280. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 2469 ja 1111.

Käytettävissä olevat resurssit riittämään Mikä auttoi meitä kahden henkilön 16

työpanoksella järjestämään toiminnan niin, että pystymme vastaamaan vahvaan kysyntään? Onnistuimme rekrytoinnissa ja ehkä sekin oli onnistunut strateginen valinta, että meillä on kolme henkilöä tiimissä (100 %, 80 % ja 20 %) ja koska Tiina on äityislomalla Elisa Savijärven sijaistaessa meillä on jo neljän henkilön osaaminen käytössämme. Työntekijöiden osaaminen, tiimityötaidot ja kyvykkyys toimia hektisessä projektimaailmassa ovat toki ratkaisevassa asemassa onnistumisen kannalta. Toinen tekijä on kohderyhmän aktiivinen, innostunut ja rakentava panos toimintaan. Kolmas tekijä on sitten rahoittajan ja VTKL:n panos Eloisa ikä -verkostoineen, mikä tuo välillä yksinäisenkin puurtamisen rinnalle upeita jakamisen hetkiä.

Olemme jo niin kaukana satamasta, että ohjaamisen lisäksi olemme alkaneet jo tähyillä, mitä horisontissa siintää. Olen näkevinäni pysähdyspaikkoja, mutta mitä pitemmälle olemme seilanneet, sitä selvemmäksi on käynyt, että tätä laivaa ei ole tarkoitettu telakalle, vaan vaahtopäitä puskemaan. Vesa Sinervä on Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja ja 20 % projekti(päällikkö)mies Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki -hankkeessa. Lisätietoja: www.palvelutalomannikko. fi/projektit

Vanhustyö 1/2017

Teksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo

Yhteisöllisyyttä yhdenvertaisesti kaikille? Eloisa ikä -ohjelman tutkimuskanavalla tutkijat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo kertovat väliaikatietoja Eloisan tutkimuksen kulusta (2013-2017) ja keskeisistä havainnoista matkan varrelta.

kääntyneiden ihmisten kanssa tehtävässä työssä yhteisöllisyys on nykyään kyseenalaistamaton arvo ja sen ilmenemismuoto usein ryhmätoiminta. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia eivätkä kaikki viihdy samanlaisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Silti kaikkien tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi psykososiaalista hyvinvointia edistävässä toiminnassa. Mikä neuvoksi? Tutkimme asiaa muun muassa Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen haastatteluaineiston valossa. Aineisto koostuu 71 haastattelusta, jotka tehtiin ohjelmaan kuuluneisiin hankkeisiin osallistuneiden ikääntyneiden ihmisten kanssa ympäri Suomea vuosina 2014–2015.

dotetaan nykyään usein ratkaisuksi melkein mihin hyvänsä yhteiskunnalliseen ongelmaan. Se ei kuitenkaan toteudu automaattisesti. Vaikka yhteisöllisyys ei tietoverkkojen ja sosiaalisen median aikana ole enää sidoksissa tiettyihin fyysisiin paikkoihin tai kokoontumisaikaankaan, pidetään kasvokkaista kohtaamista edelleen yhteisöllisyydessä hyvin keskeisenä. Varsinkin ikääntyneille ihmisille yhteisöllisyyden tärkein käytännön muoto on usein ryhmätoiminta. Toisaalta myös vuorovaikutus ja verkostoituminen sosiaalisessa mediassa ovat monelle todellisia ja merkityksellisiä.

Yhteisöllisyys – toimintaa ja tunnetta Olemme sosiaalisia olentoja. Ihmiset tarvitsevat toisiaan monin tavoin arjen toiminnoissa ja henkisen hyvinvoinnin ylläpidossa, onpa vuorovaikutus kasvokkaista tai ei. Jo pitkään on puhuttu yhteisöllisyydestä, kun ihmiset kokoontuvat tekemään yhdessä jotakin. Kohtaaminen ja tekeminen voivat tapahtua fyysisissä paikoissa tai virtuaalisissa verkostoissa. Joka tapauksessa yhteisöllisyyden käsitteessä yhdistyvät ajatukset yhteisöstä eli toisilleen tavalla tai toisella läheisten ihmisten joukosta sekä yhteenkuuluvuuden tunteesta. Yhteisöllisyyttä eh12

Ryhmä yhteisöllisyyden areenana Erilaisten teemojen ympärille rakentuvat ryhmät ovat monien kansalaisjärjestöjen toiminnan ytimessä. Järjestöt haluavat tarjota omille kohderyh-

milleen merkityksellisiä yhteisöjä, joissa ihmiset voivat jakaa asioita ja kokea yhteisöllisyyttä. Tutkimusten mukaan ikääntyneiden osallistujien mielestä ryhmien toiminnassa on oleellista toisten, usein samanmielisten ihmisten (jopa vertaisten) kohtaaminen, vaihtelu arkeen ja virkistyminen sekä toiminnallinen ja tiedollinen anti. Monet Eloisa ikä -tutkimuksessamme haastatellut hankkeiden ryhmiin osallistuneet ikäihmiset olivat olleet mukana erilaisessa ryhmätoiminnassa jo aiemminkin ja useasti myös samanaikaisesti eri paikoissa. Ikääntyneille ihmisille onkin nykyään runsaasti ryhmämuotoisia toimintamahdollisuuksia varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Ryhmätoimintaan osallistumisesta on tullut varsin kyseenalaistamaton ikäihmisten elämäntyyli-ihanne. Ryhmätoiminnalla lyödään ikään kuin useampi kärpänen yhdellä iskulla: yhtäältä ihmisiä aktivoidaan osallistumaan ja tapaamaan toisiaan, mikä edistää monien hyvinvointia, ja toisaalta tämä tehdään kustannustehokkaasti. Eloisa ikä -ryhmien sisällöt olivat monesti varsin perinteisiä, kuten erilaisia retkiä, pelejä, liikuntaa, askartelua, alustuksia, juttelua ja kahvittelua. Haastattelujen perusteella ryhmäläiset päättivät ohjelmasta yleensä yhdessä ja pitivät sitä hyvänä ja monipuolisena. Ikäihmisten osallistaminen onkin nyky-

ään keskeinen lähtökohta heille kohdistuvan toiminnan ja yleisemminkin palvelujen suunnittelussa. Toisaalta ryhmätoiminnan järjestämisessä on keskeistä huomata myös, että se edellyttää tietynlaista sosiaalisuutta. Haluavatko kaikki osallistua juuri tällä tavalla? Onko muita mahdollisuuksia?

Sisään- ja ulospäinsuuntautuminen Viime aikoina on puhuttu varsin runsaasti eräistä synnynnäisistä temperamenttipiirteistä, jotka osaltaan määrittävät ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tarpeita ja tyyliä. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus. Ääritapaukset ovat harvinaisia, mutta useimmat ihmiset kallistuvat jompaankumpaan suuntaan. Yhteisöllisyyden ja ryhmätoiminnan kannalta ihmisten intro- ja ekstroverttiys tarkoittavat muun muassa sitä, että osalle ihmisistä sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on jo lähtökohtaisesti muita helpompaa. Sosiaalisissa tilanteissa on suotuisaa olla esimerkiksi ulospäin suuntautunut ja myönteinen. Usein myös yhteiskunnan arvostukset ja rakenteet suosivat niitä, joilla on parhaat edellytykset pärjätä. Ekstrovertit ihmiset tarttuvat muita helpommin tarjolla oleviin, kuin heille suunniteltuihin toimintatilaisuuksiin, jotka edelleen vahvistavat heidän toimintatyyliään ja hyvinvointiaan. Sosiaalisesti aremmat

ja vähemmän toiminnalliset introvertit henkilöt voivat jäädä helposti vaille osallisuuden areenoita tai löytää rooleja ainoastaan ”yksinäisiksi” määriteltyinä ”autettavina” tai ”mukaan vedettävinä”. Samanmuotoinen sosiaalinen vuorovaikutus ei siten sovi kaikille yhtä hyvin. Millainen olisi introverttien kannalta hyvää yhteisöllisyyttä?

Yhdenvertaisuus ja hierarkiat Eloisa ikä -ohjelman keskeisiä tavoitteita on yhdenvertaisuuden edistäminen, missä on kyse yhdenvertaisuudesta myös erilaisten ikäihmisten kesken. Joissakin ohjelman hankkeissa on korostettu kaikkien toiminnoissa mukana olevien ikäihmisten tasaveroista suhdetta esimerkiksi siten, että vapaaehtoistyössä ei ole puhuttu erikseen auttajista ja autettavista vaan vertaistuesta. Näin on pyritty häivyttämään ihmisten ja heidän tilanteidensa eroja ja korostamaan niiden sijaan samankaltaisuuksia. Yhteisyyttä ja yhteisöllisyyttä rakennetaan kuitenkin myös identiteettityöllä, jossa etsitään erottautumiskohteita vertaamalla itseä muihin. Usein tullaan samalla rakentaneeksi hierarkioita eli arvoasteikkoja eri ihmisten ja tilanteiden välille. Eloisa ikä -tutkimushaastatteluissa hierarkkista koodistoa liittyi esimerkiksi ryhmäjäsenyyteen: Mitä tahansa tehdäänkin, niin tulee sellaset meidän ryhmät, että kun vaikka pelataan tietovisaa, oli tuossa viimeksi sunnuntaina niin joku sano, että ”sillon kerran, kun minäkin olin mukana, niin meidän ryhmä teki sitä ja sitä”, sekin tykkäsi tai oli omasta mielestään siinä meidän ryhmässä, vaikka se oli vaan yhen kerran ollu mukana siinä tietovisassa.

vertaisuudesta sen sijaan, että kaikkien oletetaan hyötyvän samanlaisesta toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa todellista avoimuutta suunnittelussa ja kaikenlaisten ihmisten osallistumista siihen. Jos toimintaa suunnittelevat vain ammattilaiset ja aktiiviset seniorit, todellisuuskuva kapeutuu eikä kaikkien osallisuus toteudu. Kun yksi henkilö on innokas järjestämään tapahtumia ja toimimaan kerhonvetäjänä, toinen toimii mieluummin itsekseen mutta silti yhteisöllisesti ja yhteiseksi hyväksi esimerkiksi pitämällä yllä yhdistyksen verkkosivuja tai koostamalla toiminnassa tarpeellisia materiaaleja. Aktiivisuus ei aina edellytä suurta sosiaalisuutta eikä yksin toimiminen väistämättä tarkoita halua jättäytyä yhteisöjen ulkopuolelle. Kaikilla voi olla ”annettavaa muille”, kunhan siihen tarjoutuu mahdollisuus. Eloisa ikä -haastatteluissa ryhmiin osallistuminen koettiin pääsääntöisesti myönteiseksi ja yhteisölliseksi toiminnaksi. Siihen liittyi kuitenkin myös eräitä hierarkioita, jotka vaikeuttivat joidenkin ihmisten osallistumista. Tästäkin syystä ryhmätoiminnassa korostuu ammattitaitoisten vetäjien rooli: heidän on kyettävä luomaan moninaisuutta hyväksyvät olosuhteet, joissa erilaiset ihmiset pystyvät osallistumaan yhdenvertaisina. Monesti osallistujat arvostavat ryhmänvetäjien toiminnassa nimenomaan ammattimaisia piirteitä: kykyä saada kaikki ihmiset tuntemaan itsensä tasapuolisesti tervetulleiksi ja hyväksytyiksi sekä osaamista esimerkiksi fyysisen ja henkisen avun antamisessa. Tämä asettaa haasteita vapaaehtoisvoimin vedettävälle ryhmätoiminnalle: missä määrin siinä todellisuudessa voi pärjätä ”tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla”, kuten sanonta kuuluu?

Täydennämme toisiamme Olemme erilaisia ja yhdenvertaisia. Myös ikääntyneiden yhteisöllisyyttä mahdollistavan toiminnan tulisi lähteä ihmisten moninaisuudesta ja yhdenVanhustyö 1 • 2017

Vanhustyö 1/2017

Teksti: Teija Mankkinen Toimittanut: Tiina Hailla

Odottamisen jälkeinen aika – tuloksia odotellessa Vanhustyön keskusliiton kehittämisjohtajana marraskuussa 2016 aloittanut YTT Teija Mankkinen osallistui Raha-automaattiyhdistyksen vuosittain järjestettävään Eloisa ikä -ohjelman arviointipäivään.

maa aikaamme leimaava piirre, mihin olen viime aikoina havahtunut, on odottamisen katoaminen. Emme esimerkiksi malta odottaa viikkoa katsoaksemme seuraavan jakson television kausisarjasta, vaan sen sijaan katsomme kaikki jaksot kerralla. Jos emme saa kuittausta lähettämäämme sähköpostiin saman päivän sisään, huolestumme. Odottamisen merkitykseen havahtui myös vaihto-oppilaana oleva tyttäreni, jonka mielestä joulu vaihto-oppilasmaassa ei tuntunut joululta, koska sitä ei odotettu ja siihen ei valmistauduttu. Joulu vain tapahtui, yhtäkkiä jouluaattona. Juuri odottaminen - ja odotuksen kohteena olevan asian suunnittelu, pohtiminen, ideointi, valmistelu ja tulevilla tuloksilla herkuttelu – tekevät odottamisen kohteesta merkityksellisen. Itse ymmärränkin odottamisen aktiivisena toimintana, joka pitää sisällään niin toimintaan sitoutumisen prosessin kuin sen, että toimintaa tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Odottaminen ja nykyinen ”odottamisen jälkeinen aika” liittyykin olennaisesti myös ehkäisevään työhön ja projektitoiminnan vaikuttavuuden todentamiseen.

STEAn ohjelmien Eloisien ja Emman ja Eliaksen arviointiseminaarista Projekteissa tekemisen – mutta myös tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten odottamisen – tueksi on luotu erilaisia seuVanhustyö 1 • 2017

ranta- ja arviointijärjestelmiä ja -välineitä. Niiden tarkoituksena on johdattaa tekijöitä pohtimaan, tehdäänkö projekteissa niitä asioita, joita pitää tehdä vaiko ei. Näistä asioista keskusteltiin RAY:n Eloisa ikä ja Emman ja Elias -avustusohjelmille järjestämässä yhteisessä arviointipäivässä. Keskustelu oli vilkasta ja ajoittain kriittistäkin. Pohdittiin, mihin seuranta- ja arviointitutkimus perustuu; (tieteelliseen tutkimukseen vai ei), sekä sitä, miten eri käsitteet (tuotos, tulos ja vaikuttavuus) eroavat toisistaan ja miten eri arviointivaiheet käytännössä toteutetaan varsinkin, kun kyse on erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa työskentelystä. Esimerkiksi saattohoitovaiheessa olevien ihmisten tukena olevat henkilöt pohtivat, millaisia reunaehtoja saattohoidon kaltaisen toiminnan seurantaan liittyy. Kehittämistoiminnan lähtökohtana on ajatus muutoksesta. Projektin hakemusvaiheessa asetettu tavoite voi toiminnan käynnistyttyä muuttua (muutos voi olla jopa tavoiteltavaa!). Tällöin tarvitaan mahdollisuus pysähtyä, ajatella uudella tavalla ja odottaa. Yksi ohjelmatoiminnan hienouksista on ollut se, että muuttumista on pidetty miltei tavoiteltavana. Arviointipäivillä puhuttiin myös ”positiivisista sivuvaikutuksista”. Sillä tarkoitettiin tiivistä yhteistyötä rahoittajan kanssa näissä projektityölle luonteenomaisille yllätyksille, ja sille, että muutos (muuttunut tavoite) on on-

nistuttu sisällyttämään projektityöhön ajoissa ja perustelemaan rahoittajalle tuotoksien ja tulosten avulla.

Miten ’odottamisen jälkeinen aika’ vaikuttaa arviointiin ja seurantaan? Niin Eloisassa kuin Emmassa ja Eliaksessa toimitaan ihmisten kanssa erilaisissa verkostoissa. Ohjelmallinen toiminta, jossa on mukana hyvinkin erilaisia hankkeita, tuo hyvin esiin paitsi toiminnan myötä syntyneiden yhteistyöverkostojen arvon myös erilaisten arviointi- ja seurantakäytäntöjen kirjon. Toisaalta erilaisuus herätti myös kysymyksen seurannan ja arvioinnin välineistä ja käytännöistä sekä siitä, että erilainen toiminta edellyttää erilaisia mittareita ja käytäntöjä sekä erilaisia tulosten odottamisen aikajänteitä. Kaikki tulokset ja vaikutukset kun eivät synny hetkessä tai suunnitellusti. Ja silti toiminta voi olla mitä vaikuttavinta ja tehokkainta. Odottaminen on aktiivista toimintaa, jonka aikana tapahtuu sitoutuminen ja ”toisin ajatteleminen”. Ilman odottamista asiat tehdään juuri niin kuin on tehty tähänkin asti, mikä sinällään ei ole huono asia. Pulmallista siinä on vain se, että valittu toimintamalli toistaa jo olemassa olevaa, mutta ei välttämättä luo uutta. Mutta onneksi meillä on Eloisa, jossa on uskallettu kokeilla ja tehdä toisin!

1. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tulee konkreettisesti vahvistaa lisäämällä • kansalaisjärjestöjen taloudellisia ja toiminnallisia työskentelyedellytyksiä • yhteistyötä ja osallistumista järjestöjen toteuttamien kehittämishankkeiden valmisteluun, toteutukseen sekä kehitettyjen toimintamallien käyttöönottamiseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnissa säilynee sekä sivistykseen että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät. Samalla korostetaan kunkin ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Kuntien tulee edistää • tietoisuutta oman hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden ylläpitämisestä sekä uskallusta asioida eri tietojärjestelmissä • hyvinvointi- ja terveysteknologian käyttöönottoa • ylläpitää ja laajentaa ikääntyneiden ihmisten oppimisen edellytyksiä sekä luoda kunnissaan oppivaan vanhuusikään kannustavaa kulttuuria.

Eloisasti erilainen loppuraportti: Yhres etteskesi -hankkeen Sota, rauha ja sydän -revyy

auantaina 21.1.2017 koettiin Särkisalossa ikimuistoinen päivä, kun kolmivuotisen Yhres etteskesi -hankkeen "loppuraportti" Sota, rauha ja sydän -revyy esitettiin Särkisalon koululla. Kahteen loppuunmyytyyn näytökseen mahtui kutsuvieraiden kera yhteensä 400 katsojaa. Revyy kertoo Salon Särkisalossa sijaitsevan palvelutalon Särkisalokoti lakkauttamispäätöstä seuranneista vaiheista 16 erilaisen kohtauksen muodossa. Niissä käydään läpi Särkisalokodin tuho ja uho sekä uudelleen nouseminen kuntaliitoksen jälkeisten taistelujen kautta kyläläisten toiminnan keskukseksi, sydämeksi. Revyyssä on onnellinen loppu; se kertoo kuntaliitoksen kokeneen kylän yhteisöllisyyden heräämisestä, yhdistystoiminnan piristymisestä ja lopuksi menestyksekkäästä yhteistyöstä Salon kaupungin kanssa. Revyyn näyttelijät ovat pääosin kyläläisiä, lapsia ja aikuisia. Onnistuneesta lopputyöstä vastaamassa olivat lisäksi ammattiohjaaja, käsikirjoittaja, puvustaja, muusikot, lavastaja sekä valaistuksen ammattilainen ja kaksi ammattinäyttelijää.

Kotiin jaettu esite lisäsi selvästi eläkeuudistuksen tuntemusta

läke-esitteen kotiin saaneet henkilöt tunsivat eläkeuudistuksen hyvin, jopa kolme kertaa vertailuryhmää paremmin. Elä-

Kuvassa Eloisasaaneet ikä -ohjelmaan Yhres etteskesi -hankkeen nykyinen keinfoa pitivätkuuluvan uudistusta myös oikeudenmukaisempana, mutta eläkeaikeisiin esitteellä ei ollut vaikutusta. projektipäällikkö Päivi Lindeman (vas.), aiempi projektipäällikkö Maija Butters Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistutkimuksessa jaettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksesta kertova esite tuhannelle suomaja projektityöntekijä Harriet Corin, takana Kapteeni Koukku -hahmona revyylaiselle kotiin. Samankokoinen vertailuryhmä ei saanut esitettä. Noin kolme neljäsosaa eläke-esitteen saaneista tutustui siitarinan kertoja Heikki Liede.

hen. Useimmin siihen tutustuivat yli 50-vuotiaat. Esitteen saaneista kolmannes koki tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin tai melko hyvin. Vertailuryhmästä näin koki vain joka kuudes. Vanhustyö 1 • Esite 2017 paransi eläkeuudistuksen tuntemusta eniten pienempituloisten sekä perus- ja keskiasteen koulutuksen 41 suorittaneiden keskuudessa. Kaikissa ikä- ja tuloluokissa esitteen kotiin saaneet tunsivat eläkeuudistuksen paremmin, ja erot luokkien välillä olivat pienemmät kuin vertailuryhmässä. Eläkeuudistuksen pääperiaatteet tunnettiin melko hyvin ilman esitettäkin. Noin 70 prosenttia vastaajista katsoi eliniän kasvamisen pienentävän eläkkeitä, ja lähes 90 prosenttia uskoi eliniän kasvun nostavan eläkeikää. Enemmistö vastaajista oli saanut eläkeuudistuksesta useimmin tietoa perinteisen median kautta. Lisätietoja: www.kela.fi

Toivotaan aurinkoa Esterin päivänä 16.5.

loisa ikä -maaseutuverkoston hankeväki järjestää "Tavataan torilla" -tapahtuman Helsingissä Senaatintorilla. Tapahtumaan osallistuu Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta ja toiminnassa mukana olevia ikäihmisiä, Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen Osallistuva ikäihminen -hanke ja Särkisaloyhdistyksen Yhres etteskesi -hankeväki. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hankeväen mukana Senaatintorille on tulossa nykyinen Pihtiputaan Mummon kunniatehtävää hoitava Aune Turunen. Lisätietoja tapahtumasta: Marja-Liisa Nevala, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta, puh. 044 583 7540.

Kalliita horminkorjauksia myydään epäilyttävin keinoin

alliita horminkorjauksia myydään kiinteistöjen omistajille epäilyttävin keinoin. Nuohousalan Keskusliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottavat suhtautumaan varauksella liian nopeasti tehtyihin tarkastuksiin, joiden päätteeksi tarjotaan kallista korjauspalvelua. SPEK ei myöskään anna millekään yritykselle pätevyyttä tehdä horminkorjauksia. Hormin korjaustarve kannattaa antaa arvioitavaksi alueen nuohoojalle, ja tarjous mahdollisesta korjauksesta on hyvä pyytää useammalta urakoitsijalta. VTKL:n korjausneuvojia on viime vuosina pyydetty avuksi samankaltaisilta vaikuttaviin ikäviin tilanteisiin, missä iäkkäille ihmisille on vahvan myyntityön tuloksena myyty ylihintaisia remontteja ja jopa lainoja remonttien tekoon. Omaiset ovat olleet myös tapahtuneista ihmeissään.

Sote- ja maakuntauudistus etenee eduskuntaan

Vanhustyö 2/2017

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Tiina Hailla Kuvat: Tuomas Gustafsson

Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli viihdyttää Eloisa ikä -ohjelman Mirakle-hankkeen kehittämä Nestori Nurjamieli -lautapeli yhdistää mainiolla tavalla seurallisen lautapelin mielen hyvinvointia vahvistavien keinojen oppimisen ja oivaltamisen.

estori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli julkistettiin Helsingin Wanhassa Satamassa pidetyillä Mielenterveysmessuilla marraskuussa 2016. Eloisa ikä -ohjelman messuosastolla lautapeliä olivat esittelemässä Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeessa pelin kehittämisestä vastanneet projektipäällikkö Maija Hansen ja projektisuunnittelijat Sirpa Väänänen ja Sonja Maununaho. – Idea pelin kehittämiseen syntyi, kun järjestimme hankkeen puitteissa Seniorihyvinvointitreenejä eri puolilla Suomea. Muutama treeneihin osallistunut ikäihminen kysyi, että eikö tätä mielen hyvinvoinnin vahvistamista voisi tehdä vielä hauskemmin, esimerkiksi pelaamalla. Siitä alkoi pelin kehitystyö, jossa mukana oli myös pelikehittäjä, kertoo Maija Hansen. Pelin suunnittelussa ja kehittämisessä on noudatettu palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen periaatteita ja näin saatu eri toimijoiden monipuolinen osaaminen hyödynnettyä. Liiku mieli hyväksi -hankkeen liikuntaan liittyvä tietämys ja Mirakle-hankkeen ikäsensitiivinen mielenterveysosaaminen yhdistettiin leikkimistä koskevaan tut22

kimustietoon. Amerikkalaisen peliteoreetikko Stuart Brownin mukaan leikkiminen yhdistää aivojen havainto- ja kognitiokeskuksen toimintaa ja stimuloi uusien synapsien kasvua aivojen emotionaalisissa ja kognitiivisissa ohjausjärjestelmissä.

Hyvää mieltä ja liikkeen iloa pelin pyörteisiin Pelissä kaikki osallistujat muodostavat yhdessä joukkueen, joka kisaa mielipahan aiheuttajaa, piirroshahmo Nestori Nurjamieltä vastaan. Tavoitteena on päästä maaliin ensimmäisenä. Pelissä edetään erilaisia tehtäviä suorittaen. Tehtäväkortteja on yhteensä 80 ja ne on ryhmitelty viiteen tyyppiin: Avarat aatokset ja älynväläykset, Lepoa ja latausta, Yhdessä irrotellen, Letkeä liike ja notkeat nivelet ja Hyvä Mieli ja mielihyvä.

popup-esittelyjä tullaan näkemään kevään aikana Helsingissä TERVE-SOStapahtumassa ja Turussa Gerontologian kongressissa Eloisa ikä -ohjelman näyttelyosastolla. Pelistä kerrotaan myös Eloisa ikä -ohjelman Youtube-kanavalla julkaistussa Mielenterveysmessuilta tehdyssä uutisvideossa. Lataa lautapeli osoitteessa: www.mielenterveysseura.fi/nestori

Nestorin popup-esittelyjä Helsingissä ja Turussa Suomen Mielenterveysseuran hankkeen päättyminen ei onneksi Nestoripelin suosion kasvuvauhtia hidasta, sillä Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat tahot levittävät peli-intoa ja -lautoja verkostoissaan. Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapelin

Nestorin ystävänpäiväkampanjan kuva.

Etsivä ja löytävä vanhustyö löytää näkymättömät ja ohjaa syrjäytymisestä elämään Etsivä ja löytävä vanhustyö on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä järjestöjen ja kuntien välillä. Etsivän vanhustyön avulla löydetään mm. yksinäisyydestä, muistisairauksista, masennuksesta, päihdeongelmista ja liikkumisvaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä. Eloisa ikä -ohjelmassa on valmistunut etsivän ja löytävän vanhustyön kolmiosainen videodokumentti, joka on tarkoitettu opastukseksi vanhustyön ammattilaisille julkisella ja yksityisellä sektorilla. Video kuvaa toimintatavan merkitystä ja käytännön toteutusta Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Video on toteutettu yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Seniori-Vamos -hankkeen ja Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeen kanssa.

Uusia keinoja eriarvoistumista vastaan – Uusia keinoja vastata suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisen haasteisiin tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän kaikissa kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Onkin hienoa, että Espoon, Helsingin ja Turun kaupungin edustajat lähtivät mukaan videoprojektiin kertomaan omasta näkökulmastaan, miksi yhteistyö on niin tärkeää ja sitä kannattaa tehdä, sanoo Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta. Videolla esiintyvien pääkaupunkiseudun Seniori-Vamoksen ja turkulaisen Löytävä-hankkeen lisäksi useissa muissa Eloisa ikä -ohjelman hankkeissa on kehitetty ja tehty etsivää ja löytävää vanhustyötä vuodesta 2013 lähtien.

Konkreettista moniammatillista auttamista Espoossa, Helsingissä ja Turussa Vuonna 2016 Helsingin Kallion alueella Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Seniori-Vamos tavoitti 174 asiakasta ja Espoon keskuksen alueella 76 asiakasta. Kalliossa toimi viime vuoden lopussa 76 aktiivista vapaaehtoista ja Espoossa 28 vapaaehtoista.

Katso videot:

Youtube 

Eloisa ikä Videodokumentti ammattilaisille ja lähimmäisestä välittäville ihmisille Video on yksi Eloisa ikä -avustusohjelman keinoista esitellä toimintatapoja, miten järjestölähtöistä ruohonjuuritason sosiaalityötä tekemällä pidetään huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty.

Pääsääntöisesti asiakkaat ohjautuivat palveluun verkoston kautta, yli 60 % kotihoidosta. Tilastojemme mukaan 78 %:lla on ollut syynä koettu yksinäisyys tai sosiaalisen verkoston puute, kertoo HDL:n projektipäällikkö Satu Aalto.

Kolmiosainen videodokumentti on katsottavissa Eloisa ikä -ohjelman Youtube-kanavalla. Jokainen jakso toimii itsenäisenä kokonaisuutena. Yksittäiset jaksot ovat kestoltaan noin 6 minuuttia.

Turussa Löytävä-hanketyöntekijät ovat tavoittaneet vuosina 2014–2016 yhteensä noin 540 ikäihmistä. Toimintamuotoja ovat yksilöasiakastyö, Pilke-toiminta, määräaikaiset ryhmät, päivystys ja satunnaisten toimistolta apua hakevien ikääntyneiden auttaminen, sanoo projektikoordinaattori Sanna Jokinen.

Dokumentin on tuottanut Filmlike Oy Henrik Kaukonen ja käsikirjoittanut Joonas Rutanen.

Lisätietoa: www.eloisaikä.ﬁ  Ajankohtaista  Uutiset

Vanhustyö 2/2017

Teksti ja kuva: Tiina Hailla

MuistiMIKE 2.0 – kehitystyö jatkuu Eloisa ikä -ohjelman muistihankkeiden kehittämistyön tuloksena syntynyt MIKE-työväline saa omat verkkosivut ja vakiinnuttaa asemaansa muistisairaan ihmisen kokeman elämänlaadun seurannan ja arvioinnin välineenä.

ulun Seudun Muistiyhdistyksen (Osmy) ylläpitämä Muistimike.fi-verkkosivusto julkaistiin aivoterveyden teemaviikolla maaliskuussa. Sivustolta löytyvät työvälineen käytössä tarvittavat lomakkeet ja ohjeet muistisairaan ihmisen kokeman elämänlaadun arviointiin ja seurantaan. Sivuston keskustelupalsta ei vaadi rekisteröitymistä ja tarjoaa siten matalan kynnyksen mahdollisuuden kokemusten vaihtoon niin muistityön ammattilaisille kuin myös muistisairaiden läheisille ja omaisille, kuvailee toimintaterapeutti Maaret Meriläinen. Vuoden toimintaterapeutti -kunniapalkinnon saanut oululainen Meriläinen on alusta asti ollut MIKE-työvälineen kehittäjätyöryhmän yhteyshenkilö. Ilman hänen pitkäjänteistä ammattitaitoista panostustaan muistisairaiden toimintakyvyn edistämiseen olisi työvälineen laajamittainen käyttöönotto jäänyt haaveeksi.

Tampereella mielenkiintoinen kokeilu Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen MIKE-kokeilu. Kaksi tukityöllistettyä henkilöä alkaa kokeilla MIKEn havainnointilomaketta tehostetun palveluasumisen yksiköissä, joissa asuvien muistisairaiden elämänlaadun arvioinnissa ei voida käyttää haastattelumeneVanhustyö 2 • 2017

telmää työvälineenä. Samalla kun he saavat tietoa asukkaista, he tekevät arviointia havainnointilomakkeen toimivuudesta. Tuloksia tästä mielenkiintoisesta ja Tampereen kaupungin ennakkoluulottomasta kokeilusta odotan mielenkiinnolla, Meriläinen kertoo.

Metropolian opiskelijat kehittävät MIKE-työvälineestä mobiiliappia – Syksyllä käynnistyneen MIKE-työvälineen mobiilisovelluksen kehittämiseen osallistuvat geronomi- ja insinööriopiskelijat ovat tehneet hienoa työtä, kiittelevät projektia ohjanneet Metropolian opettajat Panu Karhinen ja Mikael Soini. Maaliskuussa pidetyssä työpajassa geronomiopiskelijat Laura Järvelä, Kati Seppälä ja Mervi Vornanen esittivät syksyn aikana tehtyä selvitystä asiakas- ja markkinaymmärryksestä. Tilaisuuden aikana siirrettiin 'viestikapula' MIKE-proton kehitystyössä insinööriopiskelijoille Mikko Lehtoselle, Jenna Oreniukselle ja Sanni Toloselle. Kapulanvaihto sujui jouhevasti keskustellen muun muassa siitä, tuleeko MIKEsovellukseen kuvavihjeitä, pyritäänkö muistisairaan vastauksista keräämään tietoa yksilöllisistä voimavaroista tai miten MuistiMIKE-lomakkeiden skaalautuvuus onnistuisi.

Työpajaan osallistunut MIKE-työvälineen 'äiti' Maaret Meriläinen piti kuulemastaan, ja totesi pajan päätteeksi, että jos sähköistä sovellusta arvioidaan vaikkapa STEAn kehittämishankkeen näkökulmasta, tarjoaa se oivan mahdollisuuden koota nopeasti yhteen yksittäisistä asiakkaista saatua arviointitietoa ja tekisi raportoinnin todella helpoksi. – Esimerkiksi meillä Oulussa on useita teemaryhmiä, joiden osallistujista kerättyä tietoa voitaisiin MIKE-sovelluksella luokitella ryhmittäin.

MuistiMIKE-työvälineen uuteen ilmeeseen ja tekemisen meininkiin voi tutustua verkkosivustolla www.muistimike.fi ja kevään aikana TERVESOS-tapahtumassa Helsingissä 4.–5.5. ja Gerontologian kongressissa Turussa 7.–9.6.2017.

Ajan

Keskusliitto tiedottaa VTKL mukana neuvottelukunnissa

Mikä ihmeen Hyvinvointi-Hackathon?

Valtiovarainministeriön Digi arkeen neuvottelukunnan jäseneksi Vanhustyön keskusliiton edustajana on nimitetty vastaava asiantuntija Liisa Tiainen. Avoimen hallinnon III toimintaohjelman toimeenpanon hankeryhmän jäseneksi VTKL:n edustajana on nimetty vastaava asiantuntija Liisa Tiainen ja varajäseneksi kehitttämisjohtaja Teija Mankkinen.

Vanhustyön keskusliiton henkilöstöä ja kumppaneita osallistui lokakuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä järjestettyyn Hyvinvointi-Hackathon -tapahtumaan erilaisissa rooleissa. Tapahtumassa etsittiin ratkaisuja mm. ikääntyneitten kotikuntoutukseen, kotona viihtymiseen ja palveluohjaukseen.

Eloisa ikä -julkaisut: Ilmeikäs arki ja Eloisat helmet Vanhustyön keskusliitolla on huomattava rooli STEAn Eloisa ikä -avustusohjelman koordinoijana. Se näkyy syksyn ja loppuvuoden aikana monin eri tavoin; julkaisuina, infotilaisuuksina, seminaareina. Pyrkimyksenä on levittää ohjelmakaudella syntyneitä vanhustyötä uudistavia käytäntöjä mahdollisimman laajasti. Eloisa ikä -tutkimuksesta kertova julkaisu ”Ilmeikäs arki – Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa” antaa vastauksia muun muassa siihen, millaisia merkityksiä ikääntyneet ihmiset antoivat toimintaan osallistumiselleen ja millaisia muutoksia osallistuminen sai heissä aikaan. Ohjelman hanketoiminnan aikaansaannoksia esittelevä ”Eloisat helmet – Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen” -julkaisu ilmestyy marraskuussa. Julkaisuun on sisällytetty toimivia esimerkkejä ja testattuja toimintamalleja kaikista ohjelmassa mukana olleista kehittämishankkeista. Kumpikin julkaisu ilmestyy painettuna ja sähköisenä. Sähköiset julkaisut löytyvät Eloisaikä.fi-verkkosivuilta.

Vapaaehtoistoiminna www.vapaaehtoisek

Gerontologia 2017 -kongressi

VTKL:n jäsenjärjestö Ikäin useiden eri järjestöjen kans ikääntyneiden ihmisten tuk miset, joiden toimintakykyi veluilla. Mahdollisuus kesku sinäisyyden kokemuksiin. palovaroitin ei toimi tai pitä

sessa järjestettävillä Gerontologian Tapahtuma rakentui Sosiaali- ja terveysministeriössä kepäivillä. Osastolla on mukana myös hitettyjen 12 haasteen ympärille. Kaikkiaan tapahtumaan VTKL:n toimijoita. osallistui noin 100 asiantuntijaa: koodareita, palvelumuo-

Uusi portaali kokoaa nyt en lisuudet. Vapaaehtoiseksi omaistensa lisäksi vapaae ammattilaisia. Lääkärin suo tun sivuston täydennykset nen@ikainstituutti.fi

Hyvinvointi-Hackathonin tarkoituksena on etsiä ratkaisuja hyvinvoinnin haasteisiin digitaalisin sekä robotiikkaa ja teEloisa ikä -ohjelman toimijat koälyä hyödyntävin keinoin. Kyse on kilpailusta, jossa tiimit VTKL:sta ovat näytteilleasettajina kilpailevat parhaan ratkaisun kehittämisestä. Hyvinvointi7.–9.6.2017 Turun MessukeskukHackathon järjestettiin jo toisen kerran.

toilijoita, tuomareita, mentoreita, kumppaneita ja vapaaehtoisia. Hyvinvointi-Hackathonin voitti Team Sanoste & ikääntyneiden yksinäisyys.

Kesäinen Pori kutsuu: 12.7.2017 Kunkku vai kääkkä? -keskustelutilaisuus

Tulevana kesänä Vanhustyön keskusliitto osallistuu yhdessä Eloisa ikä -ohjelman kanssa SuomiAreenaan, yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, järjestämällä yhdessä SuPerin ja Bayerin kanssa Kunkku vai kääkkä? -keskustelutilaisuuden. Räväkästi nimetyn tilaisuuden vetonaulana keskiviikkona 12.7. on koko kansan tuntema Jope Ruonansuu ja juontajana toimittaja Katja Ståhl. Miten satavuotiaassa Suomessa saa vanheta -teemasta ovat VTKL:n osuudessa keskustelemassa kansanedustaja Jani Toivola, emeritus prof. Antti Eskola ja vanhempi tutUusi katto lahjoituksena sotaveteraanille kija Marja Saarenheimo. TilaisuuSuomi 100 -juhlavuosi on innostanut yrityksiä ja järjestöjä teen kannattaa tulla kauempaakin! erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin.

Ruukki Construction halusi juhlavuoden kunniaksi lahjoittaa kattoremontin kiitollisuudenosoituksena sotaveteraaneille. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan avulla sopiva kohde löytyi ja lahjoituksen sai ilmajokelainen sotaveteraani Aatto Saranpää. Hän on asunut puurakenteisessa omakotitalossaan puolisonsa Inkeri Saranpään kanssa jo 51 vuotta. Talon vanhasta teräsrakenteisesta katosta puuttui kokonaan nykyaikainen rakenteita suojaava aluskate. 92-vuotias Aatto saranpää palveli jatkosodassa Itä-Karjalan ilmatorjuntarykmentissä. Yllättävä lahjoitus oli pariskunnalle mieluinen ja hieno kunnianosoitus sotaveteraaneille.

VTKL osallistui portaalin k vuilta löytyvät tiedot sekä S masta vapaaehtoisten valm vike.fi-sivustot tarjoavat sis

MENNEET TAPAHTUMAT

Vanhusneuvostojen p

VTKL:stä kehittämisjohtaja Jukka Laakso osallistuivat, valtakunnalliseen vanhusn selvitysraportti Vanhusneuv asumisen ja elinympäristöje teriön verkkosivuilta.

http://www.ymparisto.fi/do 159D4928EF7C%7D/1269

TULEVAT TAPAHTUMAT

Esteettömyyspäivää kertaa!

Helsingin Narinkkatorilla v mäistä suomalaista Esteett

Päivän taustalla on halu n sekä sen merkitystä eri elä myysaiheiset teemapäivät saavutettavuuteen liittyvää nä vuonna torstaina 18.5. E tömyys-aiheisen tapahtum

Vie

Vie Lisä www

Vanhustyö 3 • 2017

Vanhustyö 3/2017

UUSI TOIMINTAMALLI

Teksti: Ulla-Maija Nikula, Sanna Jokinen, Saija Rahunen ja Annikka Lötjönen Kuva: Tiina Hailla

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Löytävä vanhustyö

ikääntyneen turkulaisen tukena Ikääntyneitä ihmisiä ja vanhuksia on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Apua ja palvelua tarvitsevista osa hakeutuu erilaisiin kerhoihin tai palvelujärjestelmään ja saa näin tukea tai tarpeenmukaisia palveluja. On myös joukko ihmisiä, jotka eivät jaksa tai osaa etsiä itselleen tukea tai eivät tiedosta olevansa avun tarpeessa. Näin ollen tarvitaan uusia ihmisen tavoittamisen tapoja. Yksilöllistä kohtaamista tarvitaan ja kaivataan yhä enemmän. Löytävän vanhustyön menetelmä on yksi vastaus ihmisen hätään.

öytävä vanhustyö etsii ja löytää yhteiskunnan rattaista tipahtanei ta ikäihmisiä takaisin ”elämään” eli muiden ihmisten, tarvitsemiensa pal veluiden tai ammatillisen tuen piiriin. Löytävää vanhustyötä on kehitetty ja mallinnettu turkulaisessa Fingerroosin säätiössä neljän vuoden ajan. Turun Löy tävä vanhustyö on osa STEAn Eloisa Ikä ohjelmaa, mitä koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Kehittämistyö alkoi vuon na 2013 havainnosta, että palvelujärjes telmän ulkopuolelle, ns. palvelukatvei siin jää yksinäisiä, masentuneita ja päih deongelmista kärsiviä ikääntyneitä, joi den puolia ei kukaan pidä. He saattavat olla palveluista kieltäytyjiä tai heillä voi olla mielenterveys tai päihdeongelmia. Työ toteutetaan yhdessä Turun kau pungin ja muiden alueellisten yhteis työkumppaneiden kanssa ja se tehostaa nykyistä palvelujärjestelmää. Vuosien 2014–2016 aikana on tavoitettu noin 500 haasteellisessa elämäntilanteessa olevaa ikääntynyttä. Toiminnan kaut ta tavoitettuja ihmisiä on ohjattu pal velujen piiriin, aktiviteetteihin ja heille sopiviin ryhmätoimintoihin. Löytävää vanhustyötä tekee neljä sosiaali ja ter veysalan ammattilaista.

Löydetyksi tulemiseen eri reittejä Löytävän vanhustyön piiriin voi tulla eri reittejä pitkin: suurin osa asiakkais ta ohjautuu yhteistyöverkoston kautta muiden ammattilaisten lähettämänä, mutta myös omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Erityistä on, että Löytäville voi tehdä myös nimettömän huolen ilmaisun, joka mahdollistaa hienotun teisen puuttumisen läheisen tai naa purin elämään. Lomake nimettömästä huolenilmaisusta löytyy mm. Löytävän vanhustyön nettisivuilta.

Yksilöllistä kohtaamista ja ryhmätoimintoja Ikääntyneet ihmiset kohdataan yksilöl lisesti heidän erityistarpeidensa kanssa kotona tai muussa heille mielekkäässä paikassa. Luottamuksen rakentamisel le annetaan tarvittava aika. Työskente lyn keskeisenä tavoitteena on se, että ih minen tulee aidosti kuulluksi ja kohda tuksi. On koettu, että kun hän saa osak seen aitoa ymmärrystä ja inhimillisen kohtaamisen kokemuksen, vastahakoi suus hälvenee ja yhteistyölle pystytään luomaan vastaanottavaisempi ilmapiiri.

On tärkeää, että hänet pidetään tietoise na siitä, mitä hänen asioissaan tapahtuu ja miten tästä yhdessä mennään eteen päin. Tarvittaessa motivoidaan, kan natellaan ja kannustetaan niin pitkään kuin se on tarpeen. Tärkeä osa työtä on tehdä näkyväksi iäkkäälle ihmiselle si tä, mikä jo onnistuu ja missä on men ty eteenpäin. Yksi osa Löytävää vanhustyötä ovat erilaiset ryhmätoiminnot, jotka on rää tälöity henkilöille, joilla ei ole mahdol lisuutta osallistua yleisiin ikääntyneille suunnattuihin toimintoihin omien haasteidensa vuoksi. Taustalla voi ol la huonoja ryhmäkokemuksia. Joitakin voi vieraiden ihmisten kohtaaminen ah distaa tai on arkuutta ryhmätoimintaan, koska siitä ei ole aiempaa kokemusta. Löytävä vanhustyö ohjaa myös tai tä män lisäksi Pilkeryhmiä yhdessä Turun kaupungin kotihoidon kanssa. Pilkkei siin voi tulla juuri sellaisena kuin itse on, pieni hiprakkakin sallitaan. Ryhmä toimintamuodot on todettu kustannus tehokkaiksi ja vertaistuki erityisen voi maannuttavaksi.

Löytävän vanhustyön tulokset puhuvat omaa tarinaansa Löytävässä vanhustyössä iäkäs ihminen kohdataan yksilönä ja hänen tilannet taan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ihminen on oman elämänsä asiantun tija ja Löytävän vanhustyön kautta hä nelle löydetään sopivat tuen muodot. Löytävän vanhustyön kautta iäkkäät ovat päässeet muiden ihmisten pariin, voimaantuneet, saaneet toivon ja pysy vyyden tunteita sekä osallisuuden ko kemuksia. Ikääntyneiden toimintaky kyä on pystytty parantamaan ja ylläpi tämään erilaisen avun ja tuen avulla. Osalla kotona asumisen jatkuminen on mahdollistunut, jolloin mm. toive koto na asumisesta on täyttynyt. On todettu, että Löytävä vanhustyö tavoittaa juuri sitä ihmisryhmää, jon ka nykyinen palvelujärjestelmä huk kaa jonnekin tai ei pysty vastaamaan ikääntyneen sen hetkiseen tarpeeseen. Löytävä vanhustyö on järjestölähtöistä toimintaa, joka madaltaa yhteydenot tokynnystä. Toiminta on puolueetonta,

Tyypillisiä asiakkaita: Esimerkkitapauksessa henkilön puoliso kuollut jokin aika sitten ja elämänpiiri on pikkuhiljaa kapeutunut. Yksinäisyys vaivaa ja oma-aloitteisuus on hukassa. Arki voi olla vielä jollakin tavalla hanskassa, mutta itsellä on jo aavistus, että kauan tässä ei enää pärjää ilman apua. Omaisten huoli on suuri. Toinen tyypillinen esimerkki on henkilö, jolla ei ole tukiverkkoa eikä ystäviä. Tilanne on jo haastavampi. Ikääntynyt ihminen voi olla jo kotinsa ja sänkynsä vanki, yksittäisen henkilön avun varassa, ilman mahdollisuutta huolehtia omasta hygieniasta tai ruokailusta. Monesti tilannetta saatetaan lääkitä päihteillä.

vapaaehtoista, yhdessä asiakkaan kans sa suunniteltua ja joustavaa. Erityises ti palveluista kieltäytyjät tai viranomai siin epäluuloisesti suhtautuvat pitävät tätä tärkeänä. Löytävän vanhustyön on todettu tarjoavan yhteistyökumppaneille ja vi ranomaisille apukäsiä tilanteissa, jois sa asiakas tarvitsee pitkäkestoisempaa suostuttelua, tukea ja kannattelua kuin mitä palvelujärjestelmä pystyy tarjoa maan. Samalla eri toimijoiden tietoi suus palvelujärjestelmän mahdollisuuk sista ja eri toimijoista lisääntyy. Tulok sellista on asiakkaan ohjautuminen oi keiden palvelujen äärelle.

Kuvassa Fingerroosin säätiön Löytävät Sanna Jokinen (vas.), Saija Rahunen, Annikka Lötjönen ja Ulla-Maija Nikula Eloisilla verkostopäivillä Helsingissä maaliskuussa 2017. Taustalla näkyy taiteilija Salla Lehtipuun kuvakiteytys päivän ohjelmasta. Vanhustyö 3 • 2017

Oikea-aikainen apu tuo parhaat tulokset Löytävä vanhustyö on tuottanut yh teiskunnalle eriasteisia säästöjä, kun ikääntyneiden ihmisten kotona asumis ta on pystytty tukemaan ja jatkamaan. Säästöjä yhteiskunnalle tulee vain, jos ih minen saa riittävät ja oikeaaikaiset pal velut kotiinsa. Vertailuna voidaan käyt tää tehostetun palveluasumisen hintaa, minkä kuukausihinta vaihtelee 3 500– 4 500 euron välillä toimijasta riippuen. Löytävää vanhustyötä voidaan pitää myös hyvänä esimerkkinä toimivasta kuntajärjestökumppanuudesta ja pal veluintegraatiosta. Työtä tehdään yh dessä rinta rinnan sen mukaan, mikä on tarpeen. Tällöin olemassa oleva osaami nen ja resurssit tulevat tarkoituksenmu kaisesti hyödynnetyksi ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Löytävään vanhustyöhön on ke rääntynyt paljon hiljaista tietoa, joka nähdään keskeisenä esimerkiksi palve luita kehitettäessä tai uusia toiminta muotoja luotaessa. Löytävästä vanhus työstä on valmistumassa julkaisu kesän kynnyksellä. 6

Lisätietoja: Löytävä vanhustyö: www.fingerroos.net/ loytava-vanhustyo Pilke-toiminta: www.turku.fi/ pilke-toiminta

Vanhustyö 3/2017

TOIMINTAMALLI

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö Aijjoos-kumppanuustoiminta, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Piirros: Anna-Liisa Huhtala

Päihteiden käyttö

ajoissa puheeksi, aijjooslaisittain Ikäihmisten päihteiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Ammattilaisten tulee ottaa päihteiden käyttö puheeksi yhtä usein kuin terveellinen ravinto ja liikunnan hyödyt. On reilua, että ikäihmiset itse tietävät päihteiden käytön riskit. Kun aiheesta tulee tavallinen puheenaihe, apuakin on helpompi pyytää ja saada.

käihmisten alkoholinkäyttö on vaarassa edelleen lisään tyä. Suurin osa ikäihmisistä on tottunut käyttämään al koholia ja muita päihteitä jo työikäisinä. Alkoholia käy tetään samoin kuin nuoremmallakin iällä – sekä suruun että iloon. Eläkkeellä lisääntynyttä vapaaaikaa voidaan huomaamatta täyttää lisääntyneellä päihteiden käytöllä. Ruokajuomana voi olla viini ja ystävän luona piipahde taan lasillisella. Elämän vastoinkäymisiin, kuten vakavan sairauden, puolison kuoleman tai yksinäisyyden aiheut tamaan tuskaan haetaan lievitystä päihteistä. Sairauksien, lääkitysten ja päihteiden käytön yhteisvaikutukset ovat kuitenkin arvaamattomia.

Tietoa, tietoa tarvitaan Ikääntyneille ihmisille ei kerrota niistä muutoksista, mitä tulisi tehdä iän ja lisääntyneiden lääkkeiden käytön vuok si aiempaan alkoholin käyttötapoihin. Lääkäri ei välttä mättä huomaa kertoa ikäihmisille päihteiden käytön ris keistä määrätessään lääkkeitä. Samoin saattaa käydä aptee kissa. Läheiset eivät tiedä asiasta, koska päihteidenkäyttöä usein salaillaan. Kuitenkin on olemassa ohjeet, esim. min kä lääkkeen kanssa alkoholia ei saa juoda yhtään, minkä lääkkeen kanssa pitää olla varovainen ja minkä lääkkeen kanssa rajoituksia ei ole. Olisi reilua, että ikäihmiselle ker rottaisiin nämä ohjeet joko lääkärissä tai apteekissa. 22

Puheeksi ottamisen tueksi eri keinoja Ikäihmisten päihteiden käyttö tulee ot taa ihan tavalliseksi puheenaiheeksi. Aijjoostoiminnan ryhmissä alkoholin käyttö on otettu puheeksi. Siitä on kes kusteltu ikäryhmän hyvinvointia edistä vien kotikäyntien tulosten käsittelyn yh teydessä ja Aijjooskerhoissa. Tietovisan aiheena on ollut alkoholiasiat. Yllättä vää oli, että ikäihmiset eivät tienneet yli 65vuotiaiden riskirajoja alkoholinkäy tössä tai esim. vaikutuksia muistiin ja ai voihin. Tiedottamista ja keskustelua siis tarvitaan nykyistä enemmän ikäihmis ten päihteiden käytöstä, riskirajoista ja terveysvaikutuksista. Arvion voi tehdä ikäihminen itse. Aijjooshankkeessa on kehitetty Kysely ikäihmisen alkoholin käytöstä. Kysely on kehitetty AUDITtestin pohjalta. Loma ketta kehitettäessä ikäihmiset ovat olleet sanomassa, miten olisi hyvä kysyä ikäih misen alkoholinkäytöstä. Lomake voi ol la ammattilaisen apukeino, mutta sen voi myös ikäihminen itse täyttää, laskea saa mansa pisteet ja katsoa kääntöpuolelta toimintaohjeet. Ikäihminen voi siis it se arvioida rehellisesti omaa alkoholin käyttöään. Tarvittaessa hän voi käyttää lomaketta helpottamaan alkoholin käy tön puheeksi ottamista lähtiessään ha kemaan apua.

Apua on saatavissa sitä haluavalle Oma tai läheisen päihteiden käyt tö kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi esim. ikäneuvolassa, ikäihmisten paris sa toimivan hanketyöntekijän tai vaik kapa seurakunnan työntekijän kans sa. Paikkakunnan palveluista riippuen ikäihminen ohjataan esimerkiksi lää kärin tai päihdehoitajan vastaanotolle. Vastaanotolla päihteiden käyttöä kar toitetaan haastattelulla, kyselylomak keilla, AUDITtestillä ja verikokeilla. Tarvittaessa hänet ohjataan eteenpäin päihdelääkärin vastaanotolle, jossa sel vitellään asiakkaan kokonaistilannetta. Vanhustyö 3 • 2017

Ikäihmisen alkoholinkäytön riskiraja 2 annosta päivässä 7 annosta viikossa 1 annos 0,33 l pullo tai tölkki III-olutta tai siideriä 12 cl lasi mietoa viiniä 4 cl annos väkeviä

Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä http://www.aijjoos.fi/Mainokset/ KyselyAlkoholinkaytosta.pdf

Enemmän tietoa ikäihmisten päihteiden käytöstä, riskirajoista ja terveysvaikutuksista. Fyysistä riippuvuutta hoidetaan vieroi tus eli katkaisuhoidolla ja psyykkistä riippuvuutta lääkehoidolla sekä psyko sosiaalisen tuen keinoin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös laitoskuntoutus jaksoja. Usein tarvitaan moniammatil lista yhteistyötä kotihoidon, terveyden huollon ja päihdetyön työntekijöiden välillä. Hoitotulokset ovat olleet roh kaisevia, joten asian puheeksi ottami nen kannattaa.

Malttia ja yhteistä välittämistä Ikäihminen ei välttämättä halua, että hänen tilanteeseensa puututaan. Tällöin on tärkeää, että häneen pidetään yhteyt tä tavalla tai toisella. Ajatus päihteiden käytön vähentämisestä on voinut kui tenkin jäädä itämään, ja hän on myö hemmin valmis keskustelemaan asiasta. Ikäihmisten hyvinvointia tukeva päihdetyö on moniammatillista työtä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueel la tämä työ on mallinnettu. Ennaltaeh käisevä työ on kuvattu päihteettömyyt tä ylläpitäväksi toiminnaksi. Kun huoli herää päihteiden käytöstä, on olemas sa yhteiset ohjeet, miten toimia ja mi ten saada hoitoa. Toimijoita on useita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolman neltakin sektorilta. Tärkeintä on, että ikäihmiset eivät jää yksin tämän huolen kanssa. Vaikeistakin asioista pitää saa da puhua. Ratkaisut näihin tilanteisiin ovat aina yksilöllisiä. 6

Ikäihminen asiantuntijana Eräs ikäihminen oli puhumassa terveyskeskuslääkäreille hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista. Hän pyysi lääkäreitä huomioimaan, kuinka paljon 75-vuotiaat käyttivät alkoholia heidän alueellaan. Viesti oli vaikuttava, koska ikäihminen itse oli kertomassa kotikäyntitulosten koonnista lääkäreille. Ikäihmisiä kannattaa pyytää asiantuntijoiksi sosiaalija terveysalan ammattilaisten koulutustilaisuuksiin. Ikäihmiset ovat olleet kehittäjinä Aijjoos-toiminnassa jo yhdeksän vuoden ajan. Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ”ajoissa”. Aijjoostoiminta tekee hyvinvointia tukevaa vanhustyötä Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Aijjoos-toiminta on osa Vanhustyön Keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa, jota rahoittaa STM Veikkauksen tuotoilla.

Vanhustyö 3/2017

TOIMINTAMALLI Teksti ja kuvat: Susanna Lehtovaara

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Omakielisyys tärkeää, arvostava kohtaaminen välttämätöntä Yhteiskuntamme moninaistuessa vanhuspalvelujen asiakaskunta monikielistyy. Palveluiden tarjoaminen kaikilla maailman kielillä ei ole realistista, mutta moninaisen asiakaskunnan erityistarpeen sivuuttaminen on aina enemmän asenne- kuin resurssikysymys.

uomessa jo asuvat maahanmuut tajat ikääntyvät ja samaan aikaan meille saapuu humanitaarisista tai perhesyistä uusia ikääntyneitä ihmisiä. Uudessa kotimaassa he tarvitsevat van huspalveluita ikävuosiin suhteutettuna aikaisemmin kuin kantaväestö, usein jo pa 55vuotiaina. Vanhuspalveluissam me kieli ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat ovat edelleen melko näkymä tön asiakasryhmä. Palveluihin ohjautu miseen vaikuttavista esteistä kielikysy mykset ja tiedon puute palvelujärjestel mästä ovat ensisijaisia. Maahanmuutta jia on vaikea tavoittaa ilman asiakkai den omaa äidinkieltä. Useat eivät puhu suomen kieltä riittävästi, jotta selviytyi sivät asioinnista itsenäisesti. Ikääntyvällä uuden kielen oppiminen on hitaampaa, etenkin jos oppija on luku ja kirjoitus taidoton omalla äidinkielellään.

Maahanmuuttajien omalla kielellä saatu ohjaus ja tuki lisää hyvinvointia ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. 36

Hyvinvointia äidinkielisistä keskusteluista VTKL:n koordinoimaan STEA:n Eloisa ikä ohjelmaan kuuluva Jade II projekti (2016–2017) tukee ikääntyvien maahan muuttaneiden hyvinvointia omakielisen vertaisryhmätoiminnan kautta. Omal la kielellä saatu ohjaus ja tuki ovat en siarvoisia, jotta iäkkäät pääsevät osaksi tarvitsemiaan palveluita ja aidosti osal lisiksi toiminnan suunnittelusta ja to teuttamisesta. Osallisuus on näennäistä, mikäli asiakkaan mielipiteitä, toiveita ja tarpeita ei kuulla suoraan häneltä itsel tään. Äidinkielellä käyty keskustelu kas vattaa ryhmäläisten hyvinvointia ja vah vistaa sosiaalisia suhteita. Ryhmäläisten omatoimisuus ja rohkeus hakeutua esi merkiksi kuntien palvelukeskusten tar joamiin harrasteryhmiin lisääntyy, kun heillä on omakielisen ryhmän ohella mahdollisuus opiskella suomen kieltä. Palveluiden tarjoaminen kaikilla maailman kielillä ei ole realistista, mut ta moninaisen asiakaskunnan kielikysy myksen sivuuttaminen on aina enem män asenne kuin resurssikysymys. Yhteistä kieltä tärkeämpää on arvos tava kohtaaminen ja asiakkaan tarpei den kuunteleminen herkällä korvalla.

Luottamuksen syntyminen asiakkaan ja vanhustyön henkilökunnan välille vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tuo hy viä tuloksia. Iäkkäiden maahanmuut tajien yksinäisyys ja syrjäytymisriski on suuri, jos he jäävät kodin piiriin. Ryh mätoiminta ja arkiaktiivisuus tukevat toimintakykyä, mielen hyvinvointia ja sosiaalisten verkostojen tuomaa turvaa. Ikääntyvät maahan muuttaneet kaipaa vat tietoa palvelujärjestelmästä ja oma kielistä tukea vanhuspalveluissa suun nistamisessa. Keskeisintä moninaises sa asiakastyössä on kuitenkin yhden vertainen ja arvostava vuorovaikutus. 6

Jade II:n toimintamallit • omakielinen vertaisryhmätoiminta, • infotapahtumat, • moninaisuuskoulutukset yms.

Tilaa moninaisuuskoulutus Jade II tarjoaa vanhustyön henkilökunnalle maksutonta koulutusta, jonka tarkoituksena on herkistää osallistuja tunnistamaan moninaisuutta ja toimimaan yhdenvertaisesti. Moninaisuuskysymyksiä käsitellään käytännönläheisesti ja osallistujat pääsevät harjoittelemaan asiakastyöhön liittyviä tilanteita. Lisätietoja: www.jadeprojekti.fi

Kuvassa Jade II -ryhmäläisiä syysretkellä Seurasaaressa Helsingissä.

LISÄTIETOJA TAPAHTUMASTA SAAT NUMEROSTA:

044-583 7540

Vanhustyö 3 • 2017

Vanhustyö 3/2017

IHMINEN AVUKSI

Teksti ja kuva: Tiina Hailla, Viestintäkoordinaattori, VTKL Eloisa ikä-ohjelma

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi Vaikeita asioita voidaan ottaa puheeksi uudenlaisin keinoin. Eloisa ikä -ohjelman mielenterveysverkoston Mielenterveydellä ei ole ikärajaa! kuuden videoanimaation sarja kertoo hankkeiden kehittämistä ratkaisuista ja keinoista ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi.

ielenterveydellä ei ole ikärajaa! sloganilla haluamme kertoa, että minkä ikäisenä tahansa voi vahvistaa omaa mielenterveyttään ja et tä apua kannattaa hakea vanhanakin, kertovat videoprojektin vastuuhen kilöt ja Eloisa ikä ohjelman tutkijat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä Vanhustyön keskusliitosta. – Vuosien vastaanottokokemuk seen perustuen tiedän, että hyviä tu loksia mielenterveyden vahvistamises sa saadaan aikaan yli 80vuotiaanakin, sanoo Saarenheimo. – Mieli ja ruumis ovat kiinteästi yhteydessä keskenään. Mielen pulmat voivat oireilla ruumiil lisina vaivoina, ja niihin haetaan usein apua terveyskeskuslääkäriltä. Jos vai voihin ei löydy fyysistä syytä, voisiko lääkäri harkita lähetteen kirjoittamis ta vaikkapa lähellä sijaitsevan järjestön senioritoimintaan; vaihtoehtona lääke tieteellisille lisätutkimuksille, ehdottaa Marja Saarenheimo. – On hienoa, että mielenterveys taidot pyritään saamaan ensiaputaito jen kaltaiseksi kansalaistaidoksi. Me eloisat haluamme pitää tässäkin asias sa ikääntyneet mukana ja peräänkuu lutamme siksi ikäsensitiivisen osaami sen merkitystä, hän jatkaa.

Videot ovat katsottavissa Eloisa ikä -Youtube-kanavalla.

Eläkkeellä olevan Toinin tarinassa on onnellinen loppu

Ongelmaratkaisuun tarvitaan tahtoa

Neuvokkaiden naisten video kertoo 67vuotiaan ”Toinin” tarinan. ”Jospa tänään uskaltaisin mennä katsomaan, minkälaista Neuvokkaiden naisten ryh mässä on, ja sopisinko minä joukkoon.” – Onneksi Toini uskaltaa, sillä sitä kaut ta hän löytää toisia pienituloisia eläke läisnaisia, joiden elämään mahtuisi uu sia ystäviä ja uutta tekemistä, ehkä myös vanhojen vahvuuksien uudelleenlöytä mistä, kuvailee Miina Sillanpään Sää tiön projektikoordinaattori Saini Suutari videolla esiteltävää toimintaideaa.

Ikäkuulo on hiljainen kansanterveys ongelma. Kuuloliiton video havainnol listaa, miten kuulon heikentyminen voi johtaa monenlaisiin ongelmiin ja vai voihin. Ratkaisukeskeisen esitystavan ansiosta videolla kerrottava ”Sirkan” tarina antaa katsojalle vinkit ja keinot korjata ongelma niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassakin. 6

Eloisan kuusiosainen videosarja esittelee Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Ikäinstituutin, Kuuloliiton, Miina Sillanpään Säätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Turun Kaupunkilähetyksen keinoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Videot tehtiin yhteistyössä tuotantoyhtiö Digi People Studion kanssa.

IHMINEN

IHMINEN AVUKSI

Teksti: Ilka Haarni, suunnittelija ja Suvi Fried, hankekoordinaattori Ikäinstituutti Kuva: Bigstock

Elämäntaidot keskusteluun Elämäntaidot ovat hyvinvoinnin arkista osaamista. Ne tukevat mielenterveyttä ja toimintakykyä. Vaikka jokaisen elämään mahtuu vastoinkäymisiä ja kuormittavia tilanteita, mielenterveydestä puhumiseen ei välttämättä ole tottumusta. Elämäntaitojen kautta voi helposti käynnistää keskusteluja mielen hyvinvoinnista ja mielenterveyden vahvistamisen keinoista iäkkäiden parissa.

ielenterveydestä puhumiseen liittyy edelleen leimautu misen pelkoa sekä sopivien sanojen ja keskustelutapo jen puutetta. Vaikeneminen voi kuitenkin aiheuttaa yli määräistä kärsimystä tukea kaipaaville. Viime vuosina on onneksi alettu puhua mielen hyvinvoin nista ja sen vaalimisen tärkeydestä. Mielen hyvinvointia kan nattaa hoitaa ja vahvistaa siinä missä fyysistä kuntoa: mielen hyvinvointi on hyvän fyysisen voinnin lailla olennainen voima vara elämän käänteissä. Monet iäkkäät ihmiset ja heidän parissaan työskentele vät ovat kokeneet elämäntaidoista puhumisen innostavaksi ja myönteiseksi tavaksi lähestyä mielen hyvinvointia. Elämäntai tojen käsite nostaa esiin elämänkokemuksen myötä rakentu nutta osaamista ja taitoja. Käsitteen myötä keskustelu on ar vostavaa ja voimaannuttavaa. 6

Keskustele elämäntaidoista -opas tarjoaa kahdeksan tapaa keskustella mielen hyvinvoinnista ja voimavaroista elämäntaitojen käsitteen kautta. Oppaan avulla syntyy uudenlaisia, antoisia keskusteluja. Vanhustyö 3 • 2017

Vanhustyö 4/2017

Teksti: Kirsi Maunula Kuva: Rami Marjamäki

Vanhustyö 4 • 2017

SámiSosterille kansainvälinen

Euroopan kansalaisen 2017 -palkinto Valtakunnallinen saamelaisten sosiaalija terveysalan järjestö SámiSoster on saanut Euroopan kansalaisen palkinnon. Palkinto on Euroopan parlamentin huomionosoitus ja se myönnetään poikkeuksellisen merkittävistä saavutuksista.

— On hienoa, että Euroopan unionin tasolla huomataan saamelaiset ja meidän tarpeemme. Tunnustuksella on iso merkitys yhdistykselle ja toiminnallemme. Olemme nyt kaksikymmentä vuotta tehneet töitä nostaaksemme esille saamelaisten sosiaalija terveysalan tarpeita. Tämä on mukava kiitos siitä työstä, sanoi palkinnon vastaanottanut SámiSosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga Helsingissä 30.6.2017 Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistossa pidetyssä tilaisuudessa. Euroopan kansalainen -palkinnon perusteluina on esimerkiksi rajat ylittävä yhteistyö tai kulttuuriyhteistyö, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä. Koko Euroopan alueella palkinnon saa 50 eri toimijaa. Tilaisuudessa puhunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistutti ihmisarvon, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä vanhusten oikeuksien olevan EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja, ja että erityisesti vähemmistöjen kohdalla näiden oikeuksien kunnioittamiseksi ja suojelemiseksi on yhä tehtävä kovasti töitä. Palkintoperusteluista kertoessaan hän nosti erityisesti esille muistisairaiden aseman ja SámiSosterin Muittohallat-hankkeen. Muistisairaat unohtavat usein toisena opitun kielen, ja siksi mahdollisuus äidinkieliseen, saamenkieliseen, asiointiin ja palveluun on avain ihmisen hyvään hoitoon. Vanhustyö 4 • 2017

Kuvassa SámiSosterin Marketta Vuolab (vas.), Ristenrauna Magga ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kesäkuisessa palkintotilaisuudessa Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimistossa. Kuva: Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimisto

Arjen tukiverkkoa muistisairaille SámiSosterin Muittohallat – Muistutella -hankkeessa onnistuttiin rakentamaan arjen tukiverkkoa saamelaisille muistisairaille ja lähiyhteisölle, kertoo Magga Vanhustyö-lehdelle. Hankkeen päätyttyä Eloisa ikä -ohjelmassa mukana jatkavassa toiminnassa on kaiken tekemisen lähtökohtana saamenkieli ja kulttuuri. Muittohallat-toiminta vahvistaa saamelaisten muistisairaiden kokonaisvaltaista toimintakykyä ja vireyttä, ja tukee samalla muistisairaan kotona asumista. Toimintamuotoja ovat saamelaiskulttuuriset muistityöpajat, ryhmätoiminta ja kotikäynnit. Hienona apuvälineenä kulttuurisensitiivisessä työssä toimii Muitogiisá, saamelaiskulttuurinen materiaalipankki, joka löytyy SámiSosterin verkkosivuilta.

SámiSoster kuuluu Vanhustyön keskusliittoon, ja liitto on ollut alkuajoista alkaen tärkeä yhteistyökumppani yhdistyksellemme, Ristenrauna Magga toteaa. Vietämme esimerkiksi valtakunnallista Vanhustenviikkoa, teemme yhteistyötä koulujen kanssa ja järjestämme ohjelmaa seurakuntakodilla jne. Olemme kehittäneet Mukavat päivät -tapahtuman, joiden ohjelmaan kuuluvat saamelainen ruoka, tarinat ja leikit. Välittäminen on tärkeää, sillä yksinäisyys näkyy meidänkin työssä. Järjestöjen yksi tärkeä tehtävä on saada ihmiset yhteen, sanoo Ristenrauna Magga. 6

Vanhustyö 4/2017

Kotkan Muistojen Talo mukana menestystarinassa Euroopan komissio on valinnut ”menestystarinaksi” Euroopan muistelutyöver koston hallinnoiman projektin ”Remembering Yesterday, Caring Today Training” (RYCTT). Kunniamaininta on erityinen ja annetaan harvalle projektille. Kotkan Muistojen Talo on ollut ainoana Pohjoismaana mukana RYCTT projektissa vuosi na 2012–2014, kuten myös koulutusprojektia edeltäneessä Remembering Together. Reminiscence Training for Family Carers of people with Dementia/ Muistoista voimaa omaishoitoon projektissa (RTT) vuosina 2010–2012. Menestystarinat ovat päättyneitä projekteja, jotka ovat erottuneet vaikutuksensa, yhteiskunnalli sen merkittävyytensä, innovatiivisten tulostensa ja/ tai luovan lähestymistapan sa ansiosta ja jotka voivat toimia innoituksen lähteenä muille. Kotkan Muistojen Talo (www.muistojentalo.fi) on toiminut Suomen ainoana luovan muistelutyön kehittämis ja koulutuskeskuksena vuodesta 2005 lähtien ja ollut alus ta asti aktiivisesti mukana Euroopan muistelutyöverkoston kansainvälisissä pro jekteissa. Työ Muistojen Talolla jatkuu. Vanhustyölehden numerossa 3/2016 oli kirjoitus ”Kotkan Muistojen Talo: Jo 10 vuotta hyvinvointityötä kulttuurin keinoin”.

tuLevAt tApAhtumAt

Ikäinstituutti kutsuu järjestöt mukaan Vie vanhus ulos -kampanjaan 5.9.–5.10.2017 hyvinvoinnin ja eri-ikäisten yhdessäolon lisäämiseksi Vie vanhus ulos kampanja starttasi 5. syys kuuta ja huipentuu valtakunnalliseen iäkkäi den ulkoilupäivään Vanhustenviikolla torstai na 5.10. Kampanjalla edistetään ulkoilua tur vallisessa seurassa säästä ja vuodenajasta riippumatta. Yrityksiä, järjestöjä, oppilaitok sia, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä haastetaan ulkoilemaan ikäihmisten kanssa. Ahkeria ulkoilijoita muistetaan tuotepal kinnoilla. Ulkoilutarinoita, kuvia ja videoita kannustetaan jakamaan sosiaalisessa me diassa hästägillä #vievanhusulos. Järjes töt haastetaan järjestämään ulkoilutapah tuma valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilu päivänä 5.10. esim. asuinalueella toimivan päiväkodin, koulun, palvelutalon tai toisen järjestön kanssa.

Gerontologian päivät Vanhustyön keskusliitto osallistui 7.–9.6.2017 Turussa järjestetyille Gerontologian päiville. VTKL:n koor dinoima Eloisa ikä ohjelman toi mijat kertoivat ständillään eloisas ti osahankkeiden ja myös yhteiske hittämisen tuotoksista ja tuloksista. Liiton ja eloisan asiantuntijapuheen vuorot tavoittivat laajan kuulijakun nan sekä virittivät innostavaa kes kustelua iltamyöhään saakka. http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/ Uutiset/Sivut/gerontologianpaivil lapohdittiinmillaistaonvanhuus 100vuotiaassaSuomessa.aspx

Mitä on vanhuus -seminaari Vanhustyön keskusliiton koordinoi ma Eloisa ikä ohjelma sekä Kas vun ja vanhenemisen tutkijat ry (Ka Va) järjestävät 31.10.2017 klo 12– 16 Helsingissä tutkimusseminaarin ikääntymisen ja vanhuuden julki suuskuvista ja käytännöistä. Seminaari on kaikille avoin ja ilmai nen. Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteessa: http://www.eloisaika.fi/ajankohtaista/ tapahtumat/?x25732=255184

Vie vanhus ulos Lisätietoja, aineistoja ja osallistumisohjeita www.vievanhusulos.fi

Ideoita ylisukupolviseen yhdessä tekemiseen voi hakea ilmanikärajaa.fi verk kosivulta. Yhdessä #ilmanikärajaa toimintamalli on kehitetty yhdessä Em ma & Elias, Eloisa ikä, Liikkuva koulu ja Voimaa vanhuuteen ohjelmien kanssa. Tapahtumat ovat osa Suomi100 juhlavuoden ohjelmaa. Tavoitteena on lisätä eriikäisten yhdessäoloa arjessa.

Vanhustyö 4 • 2017

KesÄKuuLumisiA jA AjAnvArAustA

Hyvä ikä 2018 -tapahtuma Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä ikä tapahtuman järjes täjäkumppanina yhteistyössä Expo mark Oy:n kanssa. Yleisö ja asian tuntijapyyntöjen perusteella messut siirretään Tampereelta Pasilaan Mes sukeskukseen. Juuri ennen Vanhus tenviikkoa, 3.4.10.2018 Hyvä ikäta pahtuman yhteydessä VTKL organi soi Hyvän Iän Foorumin – Varaslähtö Vanhustenviikkoon, seminaarit alan asiantuntijoille, päättäjille, am mattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja myös varttuneelle väelle itselleen. Tulo Hyvän Iän Foorumiin ja messuil le on syytä varata jo kalenteriin, tu lossa innostavaa asiaa vanhuusiäs tä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä.

Vanhustyö 5/2017

DIGI TYÖVÄLINEENÄ

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Minna Piispanen, projektisuunnittelija, Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry Kuva: Satu Veltheim

Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää Voiko tabletilla tuoda uutta virtaa sosiaalija terveysalan ammattilaisten arkeen ja iloa ikääntyneille? Vastaus on kyllä! SenioriVerkossa olemme pilotoineet tablettien mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Lisätavoitteena on mahdollistaa ammattilaisille uudenlaisia viestintä-, toiminta- ja työtapoja.

ablettia ovat asiakastyössä käyttäneet mm. sosiaaliohjaajat, lähihoitajat, toiminta- ja fysioterapeutit. Päivätoiminnassa työntekijät heijastavat tabletin näytön seinälle ja kaikki asiakkaat saavat yhdessä seurata ruudun tapahtumia. Ryhmissä luetaan uutisia, pelataan, katsellaan kuvia ja kuunnellaan musiikkia, elokuviakin on tehty. Laitteet inspiroivat työntekijöitä. Ryhmien suunnittelu ja toteutus ovat monipuolistuneet. Toimintaterapiassa työntekijät käyttävät tablettia mm. apuvälinekuvien näyttämiseen asiakkaalle sekä neuvonta- ja ohjausmateriaalin esittämiseen. Tabletin avulla asiakas voi kotona osallistua valintaan. Työntekijöiden mukaan tabletin myötä asiakaspalvelu paranee ja nopeutuu. He kokevat tärkeänä sen, että asiakkaat pääsevät kokeilemaan tabletin toimivuutta. Tabletti lisää merkittävästi asiakkaan toimintamahdollisuuksia, tarjoaa vapaa-ajan toimintoja ja mahdollistaa itsenäistä asioiden hoitoa. Tärkeää on myös sen mahdollistama sosiaalisten suhteiden ylläpito. Muutkin työntekijät ovat innostuneet tabletin käyttämisestä asiakastyössä ja tabletteja on hankittu työpisteisiin.

Mitä seuraavaksi? Asiakastyössä tarvitaan uudenlaisia digitaalisia toimintatapoja ja -taitoja (tietotyön taidot, tietoyhteiskunta- ja mediataidot sekä teknis-käytännölliset taidot). Näiden taitojen omaksumiseen on syytä panostaa. SenioriVerkon workshopeissa on käyty läpi tablettien mahdollisuuksia ja jaettu kokemuksia. Työntekijät kaipaavat lisää laitteita ja perehtymistä, jotta pystyisivät vielä paremmin hyödyntämään tablettia työssään. Lisäksi he haluaisivat tietoa iäkkäiden parissa hyödynnettävistä sovelluksista ja apuvälineistä. ”Toivon todella, että tabletit yleistyvät työvälineinä. Niiden avulla pystyttäisiin tehostamaan työtä ja esimerkiksi hoitajat voisivat konsultoida kuvien ja videon avulla, mikä olisi valtavan suuri apu”, totesi yksi Tabletti taipuu -pilottiin osallistunut soteammattilainen.

SenioriVerkon viesti? Hyvinvointia voidaan luoda tietoja viestintätekniikan kautta. Ammattilaisten digiosaaminen mahdollistaa ja kannustaa asiakkaan digiloikan ottamista. Tabletti on hieno apuväline, parhaimmillaan se mahdollistaa ihmisille ajan olla yhdessä toistensa kanssa. 6

Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n SenioriVerkko-hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan. 16

DIGI OSALLISTAA

Vanhustyö 5/2017

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

DIGI OSALLISTAA Teksti: Margit Granberg, projektipäällikkö, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Kuvat: Teija Saarinen

Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa Tulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Näin ajatteleville ikääntyneille on Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa! -hanke järjestänyt tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, osana Eloisa ikä -ohjelmaa.

ulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Monet muistavat tietokoneet parin vuosikymmenen takaa hankalina laitteina, joissa oli kaikenlaista ongelmaa eikä tilannetta helpota, jos nuoremmat sukulaiset antavat vanhat koneensa ”harjoituskoneiksi”. Niin, ne sellaiset koneet, joita nuoremmat eivät enää itse halua käyttää, koska ne ovat hitaita ja huonoja nykylaitteisiin verrattuna. Tilanne muistuttaa sitä, kun vanhemmat ostivat nuorelle ajokortin vasta saaneelle lapselleen halvalla autonromun, jolla harjoitella ajamista. Nuorella on onneksi kova into päästä ajamaan, vanhempaa ihmistä on vaikeampi houkutella ratin taakse, jos ovi jää käteen jo sitä avattaessa, kunnolliset peilit ja ajovalot puuttuvat eikä vauhti kiihdy valtatiellä edes kaasu pohjassa.

Onneksi pullakahvit maistuvat lähes kaikille, ja niiden voimalla houkutellaan ikäihmisiä kuulemaan ja kokeilemaan, millaisia nykyaikaiset laitteet ovat käyttää. Ennen kuin tilaisuus pidetään, on paikkakunnalle koulutettu vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka osaavat auttaa laitteen hankinnassa ja käyttöönotossa, sekä tietysti sähköisten palveluiden käytössä. Tilaisuudessa katsotaan videoita ja kerrotaan, mitä kaikkea hauskaa ja hyödyllistä netissä voi tehdä. Lopuksi puhutaan siitä, millaisilla laitteilla verkossa kannattaa asioida. Somevaarin terveiset kerrotaan myös: ”Älä ota vastaan sukulaisten ja tuttavien vanhoja louskuja. Hanki itsellesi moderni, helppokäyttöinen ja toimintavarma laite, jolla pääsee nettiin paikasta riippumatta.” Sanavalmis Somevaari vaikuttaa erityisesti Twitterissä ja toimii ikääntyneen asialla.

Moni ilmoittaa jo ovella, ettei aio hankkia laitetta mutta kokeiltaessa nostaa päätään ajatus, että ehkäpä sittenkin. Kun uskaltaa ottaa laitteen käteen, kokeilee ja huomaa, että osaa. Erityisesti kiinnostavat sää- ja karttapalvelut, aivojumppaa ja mielenvirkistystä tarjoavat pelit sekä tiedonhaku verkosta. Tiedonhausta käyvät esimerkiksi suosikkilaulajan videoiden etsiminen, tv-ohjelmat ja käsityöohjeet. Vuoden 2018 alussa tulee kansalaisen sähköinen postilaatikko, ja kaikki viranomaisasiointi siirtyy verkkoon. Sieltä löytyvät mm. Kelan, terveydenhoidon ja veroasioidenkin sivut. Jo nyt monien paikallispankkien ja matkalippupisteiden aukioloaikoja on vähennetty tai ne on suljettu, ja lipunmyynti on verkossa. Kaikkien ei ole ministeri Vehviläisen mukaan pakko siirtyä heti verkkoasiointiin, mutta asioiden käsittelyajat lyhenevät ja tiedon saa nopeammin sähköisiä palveluita käyttämällä. Eikä tarvitse jonottaa palvelupisteillä. 6

Nyt on siis erinomaisen hyvä aika ottaa Verkosta virtaa!

Elämyspäivät 2017 Suolahdessa, Salossa ja Humppilassa.

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa! -hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan. Vanhustyö 5 • 2017

Oletko jo tutustunut Eloisa ikä -ohjelmassa kehitettyihin työvälineisiin? Se kannattaa tehdä, sillä niiden avulla on helpompi rakentaa hyvää arkea ikääntyneille ihmisille ja vahvistaa osallisuutta ja toimijuutta. Alla esimerkkejä työvälineistä: • Sateenkaariseniorin tietoisku (tilattavissa) • Moninaisuus ikääntyvien palveluissa opas • Mielenterveydellä ei ole ikärajaa! -videosarja • Mielipakka® –mielen hyvinvoinnin kortit • Elämää käsillä -kädentaitojen oppaat • Nestori Nurjamieli -lautapeli • Keskustele elämäntaidoista -opas • Mielen hyvinvointia miettimässä -opas • DigiKylli -virtuaalihahmo • Elämyspäivät, kohtaamispäivät • MuistiMIKE-työväline koetun elämänlaadun arviointiin ja seurantaan • Muistoista musiikiksi -osallistava ryhmämenetelmä • Viittomakielinen CERAD-muistitesti • Muitogiisá – saamenkielistä ja kulttuurista muistelumateriaalia

Vanhustyö 1/2018

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Reija Heinola, ohjelmapäällikkö, Eloisa ikä -ohjelma

Eloisa ikä -ohjelma

kiittää ja kumartaa Eloisa ikä -ohjelmaa ja sen hankkeita on esitelty tämän lehden sivuilla kuuden viimeisen vuoden aikana säännöllisesti. Ohjelma toteutettiin tiiviissä yhteistyössä RAY:n, nykyisen STEAn ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Ohjelmalla tavoiteltiin ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistumista. Teemoiltaan ja kohderyhmiltään laaja ja pitkäkestoinen ohjelma päättyi vuoden 2017 lopussa. Nyt on hyvä hetki pohtia, mitä ohjelman toiminnalla saatiin aikaan.

hjelman tarkoituksena oli vahvistaa RAY-avusteisten hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tätä lähdettiin hakemaan suuren sosiaalija terveysalan järjestöjoukon voimin. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ohjelmassa onkin ollut poikkeuksellisen laajaa. Mukana oli kaikkiaan 31 ikäihmisten parissa työskentelevää järjestöä eri puolilta Suomea. Yhteistyötä ei olisi syntynyt ilman Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoamaa kehittämistoiminnan tukea ja järjestöjen sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Eloisa koordinaatio tarjosi rakenteet ja välineet runsaan 80 hanketyöntekijän keskinäiselle verkostoitumiselle, osaamisen jakamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Vanhusjärjestöjen lisäksi ohjelmassa oli mukana kansanterveys- ja potilasjärjestöjä sekä ihmisoikeusjärjestöjä. Erilaisten järjestöjen yhteistyössä luotiin uudenlaista eloisaa tapaa puhua vanhenemisesta ja sen monimuotoisuudesta sekä toimia ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuuden, voimavarojen ja toimijuuden vahvistamiseksi.

Tehokkaalla viestinnällä tuloksiin Viestinnän merkitystä laajan ohjelman toteuttamisessa ei voi kyllin korostaa. Monipuolinen valtakunnallinen viestintä- ja vaikuttamistoiminta nosti esiin ohjelman teemoja kuten esimerkiksi ikäihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden. Ohjelma teki ennen näkemättömällä tavalla näkyväksi ikääntyneet ihmiset erilaisissa vähemmistöryhmissä. Ohjelman myötä ihmiset, jotka kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin sekä etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin ovat kertoneet elämästään myös julkisuudessa. Eloisa työ on auttanut sosiaalija terveyspalveluiden työntekijöitä ottamaan huomioon asiakkaiden moninaisuutta ja edistämään yhdenvertaisuuslainsäädännön toteutumista. Ohjelman aikana on säännöllisesti viestitty hankkeiden toiminnasta ja tuotoksista kuntien vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille sidosryhmille. Erityisesti vuoden 2017 aikana keskityttiin Eloisien menetelmien tunnettuuden lisäämiseen. Ohjelman hankkeissa tuotettiin lukuisa määrä käytännössä testattuja ja toimivia menetelmiä

ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Näitä menetelmiä kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja kuntien sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Eloisat helmet -julkaisussa eloisat toimintamallit tuodaan esiin yhdeksän teeman kautta: etsivä ja löytävä vanhustyö, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, mielen hyvinvointi, maaseutu, muistityö, kulttuuri, digitalisaatio, vapaaehtoistoiminta sekä kohtaamisen areenat.

Eloisa ikä – Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Kehitetyllä toiminnalla on merkitystä ainoastaan, mikäli se tuottaa hyötyjä ikäihmisille itselleen. Sen selvittämiseksi VTKL:n Eloisa koordinaatio toteutti tutkimuksen ikäihmisten kokemuksista hankkeiden toimintaan osallistumisesta. Tutkimustulokset todentavat ohjelman hankkeiden tuloksellisuutta, mutta nostavat esiin myös kehittämiskohteita. Eloisan tutkijat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo kertovat tässä Vanhustyölehen numerossa sivuilla 12–13 tarkemmin Eloisa ikä -tutkimuksen tuloksista.

20 milj.

Eloisa työ jatkukoon STEAn seuranta ja arviointi koskettivat alusta alkaen kiinteästi sekä ohjelman hankkeita että VTKL:n koordinaatiota. Rahoittajakin totesi hankkeiden toiminnan tulokselliseksi, sillä lähes kaikki hankkeet saivat STEAsta jatkorahoituksen tai toiminta juurtui osaksi järjestön muuta toimintaa. Ohjelman voi todeta täyttäneen tarkoituksensa ja saavuttaneen tavoitteensa hyvin.

Toivottavasti soteja maakuntauudistuksessa muistetaan ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös psykososiaalinen hyvinvointi. Teema ei ole helppo eikä siihen löydy vain yhdenlaista ratkaisua vaan tarvitaan monia räätälöityjä menetelmiä etsivästä ja löytävästä työstä eläkkeelle valmennukseen. Onneksi niitä kehitettiin Eloisa ikä -oh-

jelmassa ja ne ovat otettavissa järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea. 6 Lisätietoja löytyy osoitteista • www.innokyla.ﬁ ja • www.eloisaika.ﬁ.

Eloisa ikä -ohjelman trilogia: • Yhdessä syntyy enemmän. Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa. VTKL 2016. • Eloisat helmet. Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. VTKL 2017. • Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. VTKL 2017.

Vanhustyö 1 • 2018

Vanhustyö 1/2018

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Minna Pietilä & Marja Saarenheimo Kuvitus: DigiPeople Studio

Eloisa ikä -tutkimus:

Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen perusteella järjestötoiminnalla edistetään ikäihmisten osallisuutta ja varsinkin etsivän työn menetelmillä vähennetään heidän yksinäisyyttään. Tutkimustulokset olivat näkyvästi esillä keskeisissä medioissa. Uutisten yhteistavoittavuus oli noin kaksi miljoonaa ihmistä.

Monipuolinen hanketoiminta edisti ikäihmisten osallisuutta Eloisa ikä -tutkimuksen haastattelujen mukaan ohjelman hankkeisiin osallistuneita ikääntyneitä ihmisiä motivoi järjestöjen toimintaan halu tehdä asioita, joilla on merkitystä niin itselle kuin yhteisölle. He halusivat myös käyttää elämän aikana karttunutta osaamista ja kokemuksia omaksi ja toisten hyödyksi. Samoin toiminnassa saadut sosiaaliset kontaktit koettiin tärkeinä. Yh12

teinen tekeminen lisäksi rytmitti arkea ja antoi siihen rakennetta. Helpointa toimintaan lähteminen oli ollut niille, joilla oli aiempaa kokemusta järjestöistä ja jotka olivat ulospäin suuntautuneita sekä jo lähtökohtaisesti aktiivisimpia. Tällaisille henkilöille toiminta antoi mahdollisuuden rakentaa elämäntyylillistä jatkuvuutta. Joillekin toiminta saattoi puolestaan olla viikon kohokohta tai vähintään jotain, joka katkaisi arjen rutiinit.

Toiminnan suunnittelun johtotähdeksi olisi tärkeää nostaa tietoisuus siitä, että yksi malli ei sovi kaikille. Erityisesti pitäisi rakentaa osallisuuden areenoita niille, joille esimerkiksi ryhmissä oleminen ei ole luontevaa tai jotka arastelevat sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Myös toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen on tärkeää varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikäihmisille. Ikäihmiset olivat hankkeissa myös tärkeä vapaaehtoisresurssi. Halu auttaa muita ja samalla lisätä oman elämän mielekkyyttä olivat tärkeitä vapaaehtoistyön pontimia. Haastattelujen mukaan ikäihmiset kokevat luontevimmaksi sellaiset vapaaehtoistoiminnan muodot, jotka vastaavat heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Toisille sopii tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen, kun taas toiset kokevat omakseen vaikkapa kahdenkeskisen ystävätoiminnan. Vapaaehtoistyö edellyttää hyvää ylärakennetta, joka mahdollistaa vapaaehtoisten koordinoinnin, koulutuksen ja jatkuvan ohjauksen sekä heidän jaksamisensa vahvistamisen.

Yksinäisyyden kokemus ja järjestöjen toiminta Yksinäisyyden kokeminen on usein laaja-alaisesti yhteydessä moniin elämänlaatua ja -hallintaa heikentäviin tekijöihin ulottuen sosiaalisten suhteiden puutteista huonompaan terveydentilaan ja palvelujen saantiin, arjessa selviytymisen hankaluuksiin ja psyykkiseen oireiluun. Kaikki yksinäisyyttä kokevat ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Järjestöillä on laaja valikoima erilaisia keinoja ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseen, lievittämiseen ja vähentämiseen muun muassa ryhmä-, ystäväja tukihenkilötoiminnoissaan. Erilaiset keinot sopivat erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille ihmisille, mutta niitä voidaan myös kehittää edelleen. Eloisa ikä -ohjelmassa yksinäisyyttä kokeneita ihmisiä hakeutui tai löydettiin osallistujiksi ennen kaikkea niihin hankkeisiin, joissa tehtiin etsivää työtä tai tuettiin muutoin erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä, kuten järjestettiin ryhmätoimintaa yksinäisyyttä kokeneille tai päihdeongelmien kanssa kamppailleille ihmisille tai keikkavapaaehtoisia kertaluonteisesti koteihin auttamaan. Etsivässä työssä ja vastaavissa toiminnoissa löydetään ja vahvistetaan tavoitettujen ihmisten voimavaroja, tuetaan heidän arkensa sujumista ja mielekkyyttä sekä ohjataan

heitä muiden palvelujen piiriin. Ihmisten löytäminen onnistui parhaiten verkostotyöllä. Eloisa ikä -tutkimuksen kyselytulosten valossa järjestöjen hankkeisiin osallistuminen edisti varsinkin juuri vaikeissa tilanteissa olleiden ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja vähensi heidän yksinäisyyttään. Hanketoiminnan aikana kyselyvastaajien näkemykset itsestään muuttuivat myönteisemmiksi ja heidän mielialansa sekä ihmissuhteidensa laatu kohenivat. He myös viettivät entistä enemmän aikaa toisten kanssa. Muiden ikäihmisten hyvinvointia osallistuminen taas piti osaltaan yllä. Eloisien hankkeiden yksinäisyyttä ehkäisevä ja mielenterveyttä edistävä työ kantoi siten hyvin hedelmää, sillä osallistujat kokivat valtaosin hyöty-

neensä toiminnasta sekä arjen toimintamahdollisuuksien että henkisen hyvinvoinnin osalta. Tärkeintä oli kiireetön ja ihmisen tilanteeseen paneutuva kohtaaminen, josta rakentuivat luottamus ja toivo. Myönteiset muutokset eivät olleet itsestäänselvyys, sillä niitä ei todennäköisesti olisi tapahtunut ilman hanketoiminnan laadukkuutta. 6

Eloisa ikä -ohjelman tutkimus: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamassa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelman (2012–17) tutkimuksessa tarkasteltiin määrällisen kyselyn (N=529) ja laadullisten haastattelujen (92 henkeä) keinoin, mitä kehittämishankkeisiin osallistuminen merkitsi ikääntyneille (55–98-vuotiaiden) ihmisille. Eloisa ikä -tutkimuksen tulokset kirjassa "Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa." • Lisätietoa tutkimuksesta:

www.eloisaika.fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus-ilmeikas-ark/

Vanhustyö 1 • 2018

Vanhustyö 1/2018

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry

Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Kymmenessä vuodessa ikääntyneiden ihmisten osallisuudesta ja toimijuudesta on tullut osa Aijjoos-kumppanuustoiminnan arkea. Ikäihmiset ovat ottaneet rohkeasti kehittäjän roolin. Heidän asiantuntemustaan tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta unohtuuko tämä suuria uudistuksia tehtäessä?

ijjoos-toimintaa on ollut EteläPohjanmaalla kymmenen vuoden ajan. Jo ensimmäisen Aijjooshankkeen aikana ikäihmiset toimivat kehittäjinä. Nyt kun mennyttä aikaa katsoo taaksepäin, kehittäjän rooli tuntui silloin uudelta ja ikääntyneet ihmiset joskus arastikin osallistuivat monenlaisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Myös ammattilaisista tuntui ehkä erikoiselta, että suunnittelupalavereissa oli mukana tulevia palvelujen käyttäjiä. Osallisuudesta puhuttiin ja sitä arvostettiin, mutta sen käytännöt olivat vielä ohuita ja hauraita – usein niitä ei ollut ollenkaan. 14

Vuosien saatossa osallisuudesta tuli maassamme lähes muoti-ilmiö, sana oli jokaisen sosiaalija terveysalan ammattilaisen huulilla. Ainakin siinä vaiheessa, kun kirjoitettiin suunnitelmia, tehtiin strategioita tai raportteja. Kuitenkin hämmästyttävää oli, ettei aito osallisuus siltikään näkynyt monissa käytännöissä useaan vuoteen. Aijjoosta tarvittiin esimerkin näyttäjänä, tuomaan ikääntyneitä ihmisiä mukaan suunnittelupöytiin, strategiapalavereihin, esitteiden laatimiseen sekä luennoitsijoiksi eri tilaisuuksiin. Kajauttipa eräs ikäihminen puheensa Helsingin Senaatintorillakin Tuomiokirkon portailta.

Tänä päivänä ikääntyneet ihmiset ovat monesti aidosti osallisia, heitä kutsutaan asiantuntijoiksi suunnittelemaan erilaisia kampanjoita ja palveluja. Aijjoosta on kuitenkin tarvittu edelleen esimerkiksi tiedotusyhteistyökumppanina. Kun vaikkapa kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää keskusteluillan, he pyytävät Aijjoosta välittämään kutsua ikäihmisille. Tai kun he tarvitsevat Ikäihmisten Palveluoppaan tarkistuslukijoita ennen painatusta, he pyytävät Aijjoosta kierrättämään opasta kohderyhmän keskuudessa. Kumppanuudesta on myös tullut aitoa, saumatonta yhteistyötä vuosien saatossa.

Muutoksia toimintaympäristössä Toimintaympäristö on muuttunut kymmenessä vuodessa. Alussa Aijjoos-hanketta tarvittiin kuntayhtymä Kaksineuvoisessa luomaan ennaltaehkäisevän, ikäihmisten hyvinvointia vahvistavan työn hyviä käytäntöjä ja toimintamallia. Toimintamallit juurtuivat kuntayhtymään, johon perustettiin Ikäneuvola. Aijjoos-hanke II sai keskittyä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen maaseudun kylissä. Aijjoos-hanke II pääsi osaksi Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa, mikä mahdollisti Aijjooksen verkostoitumisen eri puolilla Suomea toimivien kehittämishankkeiden kanssa ja valtakunnallisen näkyvyyden. Tällä hetkellä haasteena on tiivistää kumppanuutta kuntien kanssa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Tuntuu, että juuri nyt on oikea hetki saada järjestöissä tehtävä kansalaistoiminta näkyväksi.

Muutoksia ikäihmisissä Voiko sanoa, että eteläpohjalaisista ikäihmisistä on tullut rohkeampia? He ottavat entistä rohkeammin kantaa, nostavat esiin epäkohtia ja ryhtyvät ennakkoluulottomasti kehittämään sellaisia palveluja, joita alueella ei ole. Jos pienellä maaseudun paikkakunnalla ei ole kesällä ohjelmaa, sellaista järjestetään otsikolla ”Tavataan torilla torstaisin – kohdataan kunnan kulmilla”. Toki yhdeksi mahdollistajaksi tarvitaan Aijjoosta, mutta suurin kiitos kuuluu vapaaehtoistyötä tekeville ikäihmisille. He keittävät kahvia, kuljettavat sivukylällä asuvaa naapuria tapahtumiin, järjestävät ohjelmaa ja lievittävät yhtä 100-vuotiaan Suomen yleisimmistä ongelmista, yksinäisyyttä. Samalla kun he itse ovat aktiivisia toimijoita, he mahdollistavat osallisuuden kokemuksia ikätovereille, jotka eivät muuten pääsisi osallistumaan yhteiseen toimintaan. Myös ikääntyneiden ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Aijjoos-toiminnan alussa monet sanoivat, etteivät he enää osallistu, kun ovat niin vanhoja. Nyt samat henkilöt toteavat tulevansa ilman muuta, jos vain ovat elossa!

Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ”ajoissa”. Aijjoos-toimintaa on Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Tavoitteena on kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen vertais- ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Aijjoos-toimintaa edelsivät Aijjoos-kumppanuushanke ja Aijjoos-kumppanuushanke II. Toimintaa on rahoittanut vuodesta 2008 alkaen ensin RAY, nykyään STEA. Lisätietoja: www.aijjoos.fi

Video suomeksi tekstitettynä: www.youtube.com > Aijjoos > Hyvänmielenosoitus Senaatintorilta

Haemme

TOIMINNANJOHTAJAA vastaamaan yhdistyksen kehittämisestä ja toiminnasta

Jännitystä ilmassa Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun maakunta- ja sote-uudistus myllertävät toimintakentän suomalaisessa vanhustyössä? Ikäihmiset ovat edelleen aktiivisia toimijoita, mutta saavatko he äänensä kuuluviin yhä suuremmilla areenoilla ja yhä laajemmilla toiminta-alueilla? Kuuluuko heidän äänensä niillä kuuluisilla yhdyspinnoilla? Yksi asia on varmaa. Edelleen tarvitaan Aijjoosta mahdollistajana siellä missä maaseudun ikäihmisetkin ovat. Eli pienillä sivukylillä, hiljaisen kylätien varrella olevassa kylätalossa, johon on kokoontunut sillä kertaa seitsemän ihmistä ja kaksi koiraa. Ihmiset puhuvat sydämensä kyllyydestä, ihmettelevät näitä uudistuksia ja varmistavat, että eihän vain tämä meidän kokoontuminen lopu? 6 Vanhustyö 1 • 2018

Nivalan Vanhustenkotiyhdistys Ry, Nivala

Hakuaika päättyy 19.2.2018. Katso tarkemmat hakutiedot www.nivalanvanhustenkotiyhdistys.fi

Vanhustyö 1/2018

Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Saini Suutari, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö Piirrokset: Ella Niini, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö

Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen

läkkeelle siirtyminen on iso muutos, joka parhaimmillaan merkitsee uudenlaista vapautta, aikaa ja mahdollisuuksia tehdä itseään kiinnostavia asioita ja toteuttaa itseään. Toisille eläköityminen asettaa haasteita: työelämästä tutut ihmiset eivät enää ole arjessa mukana ja tulotaso madaltuu. ”Nyt kun olisi aikaa, ei ole rahaa tehdä kaikkea kivaa”, toteaa eräs Neuvokkaiden naisten ryhmään osallistunut. Myös yksinäisyys saattaa olla läsnä ja elämä tuntua alakuloiselta: ”Välillä on masentunut ja ehkä vähän epätoivoinen. Pitkää elämää en yksin toivo. Ajoittain tulen saamattomaksi ja pakotan itseni ulos, edes kauppaan tai soittamaan jollekin tutulle.” Yksinäisyys ja heikko toimeentulo merkitsevät arkielämässä monesti osallistumismahdollisuuksien kaventumista. Kiinnostavista ja itselle tärkeistä sosiaalisista riennoista täytyy ehkä luopua rahan puutteen vuoksi tai kynnys lähteä yksin tuntuu liian suurelta. Kuormittava elämäntilanne vaikeuttaa myös itsessä ja ympärillä olevien mahdollisuuksien näkemistä. Ulkopuolisuuden tunne ja merkityksettömyys painavat mieltä. Mutta voiko osallisuus vahvistua tai pienituloisuuden ja yksinäisyyden tuoma taakka keventyä?

Niin

Suomessa elää paljon pienituloisia ikäihmisiä, vaikka eläkeläisten taloudellinen tilanne onkin parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Yksinasuvien yli 75-vuotiaiden naisten toimeentulo on kuitenkin edelleen heikkoa. Pienituloisuus ei ole vain taloudellinen asia, vaan sillä on laajempia vaikutuksia naisten elämään ja hyvinvointiin. Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena oli yksinäisyyttä ja pienituloisuutta kokevien ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen.

Ella

Naiset toiminnan suunnittelijoina Neuvokkaat naiset -hankkeen tavoitteeksi asetettiin ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen. Hankkeen aikana käynnistettiin eri puolilla Suomea yksitoista ryhmää, joihin osallistui satakunta iältään 50–90-vuotiasta naista. Suurin osa naisista oli eläkkeellä ja asui yksin. He toi-

voivat ryhmältä yhdessäoloa, kokemusten jakamista ja sosiaalisia suhteita. Monelta puuttui juttu- tai menokaveri, mikä merkitsi arkista kodin seinien sisälle paikantuvaa yksinäisyyttä. Ryhmään mukaan tulemisen uskottiin tuovan merkityksellistä sisältöä elämään.

Neuvokkaiden naisten ryhmätoiminta rakentui seitsemän teeman ympärille: 1) Mielen hyvinvointi, 2) Ravitsemus ja ruuanlaitto, 3) Liikunta ja ulkoilu, 4) Kierrätys ja kestävä arki, 5) Kulttuuri ja taide, 6) Pienellä rahalla eläminen ja 7) Aktiivinen kansalaisuus. Osallistujat suunnittelivat itse tapaamisten sisällöt toiveidensa ja osaamisensa pohjalta. Tarkoituksena oli, että jokaiselle löytyisi mielekästä tekemistä ja jokainen pääsisi hyödyntämään omaa osaamistaan. Kädentaidoista kiinnostunut osallistuja saattoi esimerkiksi opettaa toisille ryhmäläisille uuden neulekuvion tai lähialueen puistot tunteva opastaa ulkoiluretkellä.

Kestävää yhteisöllisyyttä rakentamassa Ryhmäläiset toivat esille, että väliaikaiset harrasteryhmät eivät olleet tyydyttäneet tarvetta yhteisöllisyyteen tai poistaneet yksinäisyyttä. Siksi onkin tärkeää, että ryhmän on mahdollista jatkaa osallistujien niin toivoessa. Neuvokkaiden naisten toiminnassa on viety eteenpäin ajatusta kestävästä yhteisöllisyydestä. Tällä tarkoitetaan sitä, että ryhmä jatkaa toimintaansa varsinaisten ohjattujen kertojen jälkeen omaehtoisesti tai vapaaehtoisen ryhmäkummin tukemana. Toisaalta ryhmästä voi muodostua pienempiä kaveriporukoita, jotka jatkavat yhdessäoloa tai ryhmäläinen saattaa ryhmän ansioista rohkaistua lähtemään esimerkiksi itseään kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi Pirkko löysi rohkeutta Neuvokkaiden naisten ryhmästä lähteä kouluttautumaan vertaisliikunnan ohjaajaksi.

;Ryhmässä olo on antanut vaihtelua vakiintuneeseen arkeen, uusia kasvoja, persoonia, iloisia hetkiä, hyödyllistä tietoa, kivoja ja käyttökelpoisia vinkkejä, vertaistukea.; Erityistä huomiota ryhmissä kiinnitettiin oman paikkakunnan tarjoamaan edulliseen tai maksuttomaan toimintaan. Yhdessä etsittiin ja tutustuttiin erilaisiin toimintamuotoihin, esimerkiksi kuntosaliin tai paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä jaettiin maksuttomia menovinkkejä. Konkreettiset vinkit tarjosivat tukea arkeen. Tärkeää oli myös vertaistuki toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien naisten välittämänä. Ryhmään osallistuminen toikin monille uusia ystäviä ja uutta näköalaa omaan elämään. Vaikka elämä olisi ollut jo pitkään yksinäistä päivästä toiseen sinnittelyä, pienempiä ja suurempia askelia otettiin eteenpäin.

Osallisuus voidaan ymmärtää laajemmin. Yhteistyökumppaneidenkin osallisuutta tarvitaan hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien leviämiseen ja juurtumiseen. Neuvokkaat naiset kannustavat kaikkia ryhmätoimintamallin käyttöön otosta ja ryhmien ohjauksesta kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon. Koulutamme uusia ryhmänohjaajia ja vapaaehtoisia ryhmäkummeja. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallisuuteen varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. 6

Neuvokkaat naiset (2015–2018) on Miina Sillanpään Säätiön kehittämishanke ikääntyvien pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeen aikana on käynnistetty ryhmätoimintaa ympäri Suomea. Uusille ryhmänohjaajille ja vapaaehtoisille ryhmäkummeille järjestetään maksutonta koulutusta. Ota yhteyttä: saini.suutari@miinasillanpaa.fi, p. 040 171 0048

Vanhustyö 1 • 2018

Vanhustyö 1/2018

Teksti: Päivi Kivelä, kansalais- ja järjestötoiminnan tutkija ja kehittäjä Kuvat: Tuija Seppänen ja Bigstock

Kumppanuuspöytä

kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä Keski-Suomen maaseutukunnissa toimii kumppanuuspöytiä, joiden kantavana voimana ovat aktiiviset eläkeläiset. Kumppanuustyön yhteisenä tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvän arjen edistäminen. Kumppanuuspöytien tulokset eivät ole kannanottoja, lausuntoja tai aloitteita, vaan ikääntyneet ihmiset ovat itse toteuttaneet lukuisia omista toiveistaan, osaamisestaan ja kokemuspohjastaan lähteneitä tapahtumia ja hankkeita. Yhdenvertaisuuteen perustuvaa ja kaikille avointa toimintaa Kumppanuuspöytä ei ole edustuksellinen, vaan avoimuuteen ja kaikkien mukanaolijoiden yhdenvertaisuuteen perustuva verkostomainen ja mukautuva toiminta-alusta. Kumppanuustoiminnan aloitteentekijänä ja käynnistäjänä on toiminut Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hanke, joka on ollut mukana Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa. Mukaan kutsuttiin kaikkia teemasta kiinnostuneita. – Hanketoiminnan aikana rivikuntalaiset, eri yhdistysten edustajat sekä ammattilaiset kunnista ja seurakunnista ovat tutustuneet toisiinsa ja makustelleet yhteisöllistä ”tekemällä vaikuttamisen” -toimintakulttuuria, Kehitytään kimpassa -hankkeen projektikehittäjinä työskennelleet Tuija Seppänen ja Minna Wacker kertovat. 18

Tämä on meidän oma juttu! Ei ole olennaista, mistä organisaatiosta tai aatemaailmasta kukin tulee, vaan tärkeintä on jokaisen yksilön oma kiinnostus ja halu tehdä jotain yhteisen tavoitteen eteen. Hanketyöntekijät ja kuntien työntekijät ovat olleet mukana toiminnan mahdollistajina, rohkaisijoina, taustavaikuttajina ja vuorovaikutuksen tasapuolisuuden vaalijoina. Yhteiset onnistumiset ovat lisänneet osallistujien keskinäistä luottamusta ja arvostusta. – Toiminta on vaikuttavinta silloin, kun kaikille osallistujille muodostuu voimaannuttavia ”tämä on meidän oma juttu” ja ”hei, me onnistuttiin yhdessä” -fiiliksiä, Seppänen ja Wacker korostavat. Osallisuuden ja pidempiaikaisen toimintaan sitoutumisen näkökulmasta onkin tärkeää, että kaikki mukanaolijat saavat halutessaan äänensä kuuluviin sekä kokevat itsensä ja oman panostuksensa tarpeellisiksi. Kumppanuuspöytä

Ystävänpäivätanssit.

voi koordinoida useiden melko itsenäisesti ja projektimaisesti toimivien työryhmien työskentelyä, mikä mahdollistaa myös löyhemmän ja lyhytaikaisen mukaantulon.

Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. Mahtuvatko kaikki yhteen pöytään? Kaiken kansan yhteislauluja 2017. Retki Leivonmäen kansallispuistoon.

Joustava, mutta pysyvä ruohonjuuritason rakenne hyvinvointi- ja osallisuustyöhön Pienillä paikkakunnilla aktiivisia toimijoita on vähän, joten kiinnostuneiden kokoaminen on toisaalta helppoa. Samat ikääntyneet henkilöt ovat usein mukana monessa yhdistyksessä, joten monet yhdistysaktiivit ovat kokeneet helpottavana sen, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä. Monet haluavat yhdistysbyrokratian sijaan suunnata energiaansa konkreettiseen tekemiseen, joka vastaa nopeasti lähiyhteisön arjesta nouseviin tarpeisiin tai epäkohtiin. Vanhustyö 1 • 2018

Onnistuneessa kumppanuuspöytätyössä loksahtavat yhteen perinteisen järjestäytyneen yhdistystoiminnan ja satunnaisen pop up -tyyppisen aktiivisuuden parhaat puolet. Se tuo pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä ja jämäkkyyttä siihen verrattuna, että toimittaisiin täysin vailla koordinointia ”villeinä ja vapaina” kuntalaisina. Rakenteena se on kuitenkin kevyt ja paikallisiin erityispiirteisiin helposti sovellettava. Kumppanuuspöytätyöllä voidaan vähentää toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikuttaa hyväksi havaitun toiminnan vakiinnuttamisen puolesta.

Aidoimmillaan osallistuminen lähtee jokaisen yksilön omasta kiinnostuksesta ja halusta käyttää toimintapotentiaalinsa yhteisen hyvän edistämiseen tai itselle tärkeiden asioiden edistämiseen. Tämä periaate ei välttämättä toteudu ainakaan silloin, jos ikääntyneet ihmiset ovat ylhäältä alas suunnitellun ja ammattilaisten ohjaaman viriketoiminnan tai kansanterveyttä edistävän toiminnan kohteita. Toisaalta Keski-Suomessa kumppanuuspöytätoimintaan on tähän mennessä tullut mukaan pääasiassa jo ennestään aktiivisia ikäihmisiä. Mikäli kumppanuuspöytää tullaan käyttämään pääasiallisena kunnan hyvinvointi- ja osallisuustyön suunnittelun ja toteutuksen alustana, on erityisen tärkeää huomioida erilaisten ikäihmisten osallistumisen tarpeiden ja esteiden kirjo. Erilaisten väestöryhmien arjen kulttuureja ja elämäntapoja tulee huomioida sensitiivisesti ja tasapuolisen arvostavasti. ”Kaikille avoimet” osallistumisen muodot tai yhdenvertaisiksi suunnitellut julkiset palvelut eivät nekään ole kaikkien saavutettavissa. Monien sosiaalija terveysalan järjestöjen tehtäväkenttänä on räätälöidä haavoittuvien ja syrjäytettyjen väestöryhmien parissa tehtävää hyvinvointityötä, mutta niiden toiminta ulottuu vain satunnaisesti harvaan asutun maaseudun kuntiin. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. 6 19

Vanhustyö 1/2018

Teksti: Suunnittelija Suvi Fried, hankekoordinaattori Ilka Haarni ja toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Kuva: Ossi Gustafsson

Elämäntaidot esiin -toiminta Ikäinstituutissa kehitetty Elämäntaidot esiin -ryhmätoiminnan malli on uusi väline eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin taitojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen.

”J

uuri tällaista tarvitaan nyt … nää on niitä tärkeimpiä asioita” totesi eräs iäkäs mies toistuvasti Elämäntaidot esiin -tapaamisissa. Hän kuvaili mielen hyvinvoinnin taitojen olevan tarpeellisia kahdesta syystä. Elämme sellaista aikaa, että mieli kuormittuu entistä enemmän. Nykymaailma koettelee mielenrauhaa ja päädymme päivittäin lukuisiin, enemmän tai vähemmän vaativiin valintatilanteisiin. Toiseksi, vanhenemisen myötä elämäntai-

tojen merkitys korostuu. Vanhana saattaa kohdata monenlaisia vastoinkäymisiä, joiden kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan kaikki elämän aikana koettu ja opittu. Ikäinstituutin Elämäntaidot esiin -toiminta suunniteltiin alusta alkaen iäkkäiden kanssa yhteiskehittäen. Yhteiskehittämisen osallistujat vaikuttivat toteutukseen, käsiteltäviin aiheisiin ja esimerkiksi siihen, että tapaamiset päätettiin läsnäoloharjoitukseen.

Mielen hyvinvointia elämäntaidoista Elämäntaidot esiin -tapaamisissa käsitellään mielen hyvinvointia vahvistavia taitoja keskustellen, tehden tehtäviä ja kokeillen erilaisia harjoituksia. Taidot aktivoituvat, kun niitä käsitellään yhdessä kokemuksia ja näkemyksiä jakaen. Elämäntaidot esiin -toiminta keskittyy eläkeikäisten piirissä keskeisiksi havaittuihin mielen hyvinvointia vahvistaviin kysymyksiin. Toiminnassa sovelletaan positiivisen psykologian sekä ratkaisuja tarkoituskeskeisyyden näkökulmia. Tavoitteena on herätellä osallistujien voimavaroja ja tarjota heille mahdollisuus miettiä mielen hyvinvoinnin merkitystä ja vaalimista. Teemat vaihtelevat arjen pienten valintojen pohtimisesta tunteiden kanssa toimeen tulemiseen, itsemyötätunnosta elämysten ääreen hakeutumiseen ja eläkeiässä tärkeistä elämäntaidoista sinnikkyyden tarkasteluun. Aihepiirit ovat eläkeikäisille helposti lähestyttäviä; jokaisella on niistä kokemusta ja näkemyksiä.

Monta toteuttamisen tapaa Avointen ovien Elämäntaitojen huoneessa käsitellään elämäntaitoja yleisellä tasolla ajatuksia vaihtaen. Osallistua voi oman kiinnostuksen mukaan. Elämäntaitojen kurssi puolestaan on pienemmälle, 5–10 hengen ryhmälle sopiva kokonaisuus. Tavoitteena on kurssin viiden teeman käsittely vähitellen tutuksi muotoutuvalla joukolla. Elämäntaitojen huone ja kurssi koostuvat kunkin mielen hyvinvoinnin aihepiirin taustoittamisesta, osallistujien keskinäisestä omaan elämänkokemukseen perustuvasta ajatusten vaihdosta ja harjoituksista. Erityisesti kurssilla osallistujille voi tarjota tehtäviä itsekseen kokeiltavaksi tapaamisten välillä. Osa Elämäntaidot esiin -toiminnan teemoista sopii myös yksittäisen tapahtuman aihepiireiksi.

Tukea ajatuksiin ja asenteisiin Elämäntaidot esiin -tapaamisten osallistujapalaute on ollut hyvin myönteistä. Osallistujat ovat kertoneet kaivanneensa oman jaksamisen ja selviytymisen tueksi ryhmiä, joissa tarjotaan keinoja vaikuttaa omaan mielialaan ja vahvistaa luottamusta omiin voimavaroihin. Mielen hyvinvointi ja voimavarat ovat välttämättömiä itsenäiselle elämälle. Elämäntaidot esiin -toiminta tukee mielen hyvinvointia samaan tapaan kuin erilaisiin liikuntaryhmiin osallistuminen tukee fyysisen kunnon ylläpitämistä. Yksittäinenkin tapaaminen mielen hyvinvoinnin vahvistamisen äärellä voi virkistää ja herätellä ajatuksia sekä tuoda hyvää mieltä. 6

Vanhustyö 1 • 2018

Elämäntaidot esiin on Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hankkeessa (RAY/STEA/Eloisa ikä 2015–2017) kehitetty mielen hyvinvoinnin vahvistamisen toimintamalli. Se sopii erilaisille ryhmille järjestöissä ja vanhustyössä. Elämäntaidot esiin -opas soveltuu kaikille ryhmiä ohjaaville ammattilaisille välineeksi ryhmän käynnistämiseen. Oppaan teemoja voi soveltaa ja hyödyntää myös osana jo vakiintunutta ryhmätoimintaa.

Järjestä oma keskustelutilaisuus elämäntaidoista Osallistu Elämäntaidot esiin -kampanjaan (14.2.–14.3.2018) ja järjestä yhteisössäsi keskustelutilaisuus mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Hyödynnä kampanjan vinkit ja tehtävät neljästä eri teemasta: myönteiseen suuntaaminen, näkökulman avartaminen, itsemyötätunto ja arkiset hyvän mielen taidot. Ilmoita tilaisuuden tiedot 31.1.2018 mennessä elamantaidotesiin.fi -verkkosivuilla, niin saat Mielipakan (Meningspacken på svenska) maksutta käyttöösi. Seuraa kampanjaa Facebookissa @Elämäntaidot esiin -kampanja.

Tervetuloa koulutuksiimme! Liikunta ja muistisairaudet 27.–28.3.2018 Helsinki Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus 18.–19.4.2018 Helsinki Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen 18.4., 16.5. ja 26.9.2018 Helsinki Lue lisää monipuolisesta kurssi- ja tilauskoulutustarjonnastamme www.ikainstituutti.fi (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi