Autonomisia järjestöjä tarvitaan uuden rakentamisessa

3/2021

Elämme isojen muutosten aikaa. Sote-uudistuksen lakipaketti on hyväksytty. Lopultakin on siirrytty vuosikymmenten valmistelujen jälkeen toteuttamiseen. Tehtävää on paljon tiukassa aikataulussa.

Tammikuussa 2022 valitaan hyvinvointialueiden valtuustot. Niillä on keskeinen rooli hyvinvointialueen strategisissa linjauksissa. Vuoden 2023 alussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuisina tahoina tavoitteena yhdenvertaiset palvelut.

On tärkeää, että hyvinvointialueita valmisteltaessa järjestöt otetaan mukaan alusta lähtien. Järjestöjen osaaminen ja tarjoama apu pitää saada osaksi jokaista hyvinvointialuestrategiaa ja yhteistyölle pysyvät rakenteet.

Järjestöille kohtalonkysymys on, miten niiden tuleva rahoitus ratkaistaan.

Mediassa käy kova mylläkkä, jossa kyseenalaistetaan Veikkauksen monopoliasema ja vaaditaan pelihaittojen ehkäisyä. Pelihaittojen ehkäisyn tärkeydestä me järjestöt olemme ehdottomasti samaa mieltä. Ratkaisevaa on rahapelipolitiikan vahva valtiovallan ohjaus ja ohjausjärjestelmän selkeys. Sitä järjestöt ovat pyytäneet jo 2016 lähtien. Nyt on sen aika.

Lisenssijärjestelmäkään ei ole ongelmaton. Tarvitaan analyyttistä yhteistä keskustelua rahapelimonopolin ja lisenssijärjestelmän eduista ja riskeistä. Jo noin 40 % nettipelaamisesta tapahtuu kansainvälisten yhtiöiden pelisivustoilla. Miten siellä pystytään ehkäisemään pelihaittoja? Asiaan liittyy paljon erilaisia intressejä, joista on syytä avoimesti puhua. Esimerkiksi Ruotsissa heti lisenssijärjestelmään siirryttyä mainonnan kasvu oli valtava. Mikä vaikutus sillä on pelihaitoille?

Järjestöt joutuvat joka tapauksessa sopeutumaan väheneviin resursseihin. Nykyjärjestelmä on tukenut järjestöjen autonomiaa ja mahdollisuutta puolustaa heikoilla olevien oikeuksia, tarjota osallisuutta ja vertaisuutta sekä apua ihmisten lähellä. Näissä olemme korvaamattomia.

Budjettirahoitukseen siirtyminen toisi järjestöjen toimintaan vahvan poliittisen ohjauksen. Demokraattisen yhteiskunnan yhtä kivijalkaa, autonomista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä sen osana, on syytä puolustaa.

Euroopassa on vakavia signaaleja järjestöjen joutumisesta ahtaalle silloin, kun järjestöjen näkemykset ovat ristiriidassa poliittista valtaa pitävien näkemysten kanssa. Se ei saa olla Suomen tulevaisuus.

Hyvää ratkaisujen yhdessä rakentamisen syksyä!

Riitta Särkelä

pääsihteeri