Vertaisuuden taika

Turun ensikodissa vertaistoimintaa on lähdetty kehittämään entistäkin kiinteämmäksi osaksi kuntoutusta. Jaettu kokemus vahvistaa tunnetta ymmärretyksi tulemisesta.

Teksti Tuula Luki´c

Inhimillinen tarve jakaa kokemuksia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken on tullut yhä vahvemmin näkyväksi myös ammattiauttajien työssä vertaistoiminnan kautta.

Vertaisuus toteutuukin Ensi- ja turvakotien liiton monissa avopalveluissa, kun ohjattuja ryhmätapaamisia on muun muassa odottaville perheille, vauvaperheille, eroprosessissa oleville ja väkivaltaa kokeneille.

Näiden lisäksi vertaistukea saa ensi- ja turvakodeissa, joissa vertaisuus on läsnä koko ajan ja ryhmätoiminta saa erilaisia ulottuvuuksia kuin avopalveluissa. Turun ensikodissa vertaistoimintaa on myös lähdetty uudella tavalla kehittämään osaksi kuntoutusta.

Vertaisuudessa yhteinen jaettu kokemus vahvistaa tunnetta ymmärretyksi tulemista, mutta edellytyksenä on kyky kertoa kokemastaan ja kyky kuunnella muita. Ensikotiin ohjautuvilla nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, sillä heillä on usein taustalla traumaattisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisessa.

– He ovat pääsääntöisesti tulleet ohitetuiksi, joten uskallus jakaa kokemuksia on heidän kohdallaan huomattavasti haasteellisempaa kuin vaikkapa baby blues- tai muissa avopalveluryhmissä olevilla, kertoo

Turun ensi- ja turvakoti ry:n ensikotipalveluiden lähijohtaja sekä baby blues –hankkeen projektipäällikkö Maria Kronlund.

”Et ole yksin kokemuksesi kanssa.”

Ensikodin helmi

Ensikodin yhteisökuntoutuksessa harjoitellaan päivittäin sitä, mitä on kuulua ryhmään ja tulla nähdyksi omana itsenään. Asiakas kohtaa samalla vertaisiaan, toisia, jotka ovat kamppailleet tai yhä kamppailevat samanlaisten asioiden parissa.

– Juuri se on ensikodin helmi. Huomaat, ettet ole yksin kokemuksesi kanssa vaan tuolla toisella onkin aikalailla samanlainen tarina. Puhutte ikään kuin samaa kieltä. Et ole outo eikä kokemuksesi ole häpeällinen, Kronlund kuvailee.

Ensikodin asiakkaina saattaa samanaikaisesti olla sekä hyvin nuoria että jo yli kolmekymppisiä ensisynnyttäjiä. Vertaisuuden rikkaus on siinäkin, että ensikodissa on myös isiä. Se mikä näitä vanhempia mahdollisen traumaattisen historian lisäksi yhdistää, on vaikeus asettua vanhemmuuteen.

– Me ammattilaiset voimme ymmärtää ja auttaa, mutta emme koskaan pääse siihen samaan jaettuun kokemukseen, mikä ensikotiin tulevilla on siitä, että he ylipäänsä ovat tulleet sinne, että heidän kohdallaan on arvioitu, että he tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, Kronlund toteaa.

Vain vastaavaa kokenut voi samastua toisen tilanteeseen tasa-arvoisena ja juuri siinä on vertaisuuden taika.

Vertaisasiantuntijat ovat kumppaneitamme.

Vertainen herättää luottamuksen

Maria Kronlundilla on 20 vuoden kokemus laitostyöstä ja hoidollisesta vauvatyöstä. Tämän vuoden alussa valmistui hänen YAMK-opinnäytetyönsä Voimaannuttavan vertaistoiminnan kehittäminen Turun ensikodissa. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli luoda systemaattinen vertaistuen malli Turun ensikodin vanhemmille.

Taustalla oli jo pitkään kypsynyt ajatus saada kokemusasiantuntijat tiiviimmin mukaan toimintaan. Vaikuttimena oli myös se tosiasia, että asiakkaita on ollut vaikea motivoida jättämään oma kotinsa ja tulemaan ensikotiin, laitokseen, jossa muut kertovat, mitä kuuluu tehdä ja miten vauvan kanssa ollaan. Luottamus toisiin ihmisiin on näillä henkilöillä hyvin hauraalla pohjalla.

– Ajattelen, että tätä työtä ei enää voi tehdä ainoastaan ammattijohdannaisesti vaan me tarvitsemme vertaisasiantuntijoita, heitä, jotka ovat jo käyneet kuntouksen läpi. Vertaisen tarinalla on iso merkitys, kun ensikotiin saapuneet saavat kuulla, mikä vaikuttavuus ja hyöty kuntoutuksesta on ollut. Se herättää asiakkaassa luottamusta ja uskoa siihen, että häntä halutaan oikeasti auttaa, Kronlund sanoo.

Eteisestä eteenpäin

Vertaisen merkitys tuli selkeästi sanoitetuksi Kronlundin opinnäytetyössä juuri asiakkaiden haastattelujen kautta. Nyt vertaistoiminta on Turun ensikodissa rakennettu asiakasprosessiin vahvasti mukaan. Prosessi on havainnollistettu taloon,

jossa kuntoutusajan merkittävin tila on eteinen.

– Kuntoutuksen alussa asiakas tarvitsee hoidollisen tuen lisäksi mielen omalle kuntoutustarinalle. Jos mieltä ei ole, ei häpeästä pääse irti. Vertainen tulee tueksi häpeän lieventämiseen. Jo se, että vertainen saapuu paikalle vapaaehtoisesti juuri häntä varten, on kokemuksena voimaannuttava. Samalla vahvistetaan äidin ymmärrystä hänen omasta merkityksestään tulevalle lapselle.

Vertaistukea tarvitaan erityisesti alkuvaiheen kotiutumisessa, mutta myös ensikodista lähdettäessä. Irtautuminen ei ole helppoa, kun on viettänyt pitkän ajanjakson jatkuvassa hoidollisessa ympäristössä, jossa on saanut luotua kenties ensimmäiset terveet ja turvalliset ihmissuhteet.

Halu käpertyä omaan kotiin saattaa estää esimerkiksi lapsen kanssa leikkipuistoon lähtemisen. Vertaistukihenkilö helpottaa yksinäisyyden tunteita ja rohkaisee eteenpäin.

Vertaisista pidettävä huolta

Vertaisasiantuntijuuden hyödyntämisessä on omat haasteensa ja se voi helposti jäädä ammattiohjaajilta muiden työtehtävien ja kiireiden jalkoihin.

– Olemme ehkä niin suojelevia asiakkaitamme kohtaan, ettemme ole uskaltaneet ajatella heitä kumppaneinamme työssä. Ja totta on, että vertainen ei voi ottaa toisesta vastuuta, jos on itse vielä haavoittuvainen, Kronlund painottaa.

Myös opinnäytetyön haastateltavat olivat oivaltaneet, että vertaisena alkaa helposti hoitaa toista ja omat asiat jäävät taka-alalle. Kuntoutuksen päättymisestä on siksi oltava vähintään puoli vuotta. Oman tarinan kertominen on vertaisellekin sen jälkeen antoisaa, vaikka siinäkin on riskinsä.

– Vertaisasiantuntija ei ehkä pääse irti eikä erota omaansa autettavan tarinasta. Häntä ei missään tapauksessa saa jättää yksin näiden asioiden kanssa. Meidän ammattilaisten velvollisuus on pitää erityisen hyvää huolta myös vertaisista ja selventää, että tämä on vain yksi elämänjakso eikä se tarkoita sitoutumista loppuelämäksi.

Turussa vertaistuen kehittäminen on edennyt siten, että tällä hetkellä lähes jokainen ensikodista lähtevä jää tavalla tai toisella yhdistyksen toimintaan. Ensimmäinen tavoitteellisesti asiakkaiden kanssa yhteistyössä syntynyt vertaisryhmä käynnistyy näillä näkymin loppuvuodesta tai ensi vuoden puolella.

Maria Kronlund toivoo, että tämä asiakasprosessi on tullut jäädäkseen.

– Toivon, että myös muissa ensikodeissa saataisiin kokea samaa vertaisuuden taikaa. Tämä helpottaa meidän ammattilaisten työtä ja antaa ymmärrystä ihan eri näkökulmasta. Asiakkaat ovat kumppaneitamme, ja olemme myös etuoikeutettuja, kun saamme olla mukana näissä tarinoissa.

Vauvapysäkiltä eväitä stressin hallintaan

Vauvaa odottavien ja vauvaperheiden arjessa on hetkiä, joissa kuormitus voi tuntua ylivoimaiselta. Väsymys ja huolet haastavat jokaisen kykyä sietää ja hallita stressiä, mutta stressi on myös normaali reaktio, jota tarvitaan muutoksissa selviämiseen ja uusien taitojen oppimiseen.

Ensi- ja turvakotien liiton Vauvapysäkiltä saa eväitä stressaavien tilanteiden varalle. Voit osallistua ryhmätapaamisiin tai käydä katselemassa ja kuuntelemassa liiton video- ja podcast-sarjaa, joka käsittelee stressiä vauvaperheen näkökulmasta.

Vauvapysäkki-ryhmässä valmistaudutaan vauvan syntymään ja jaetaan kokemuksia samassa elämänvaiheessa olevien kesken. Ryhmässä keskustellaan vanhemmuuteen liittyvistä teemoista ja harjoitellaan tietoisuustaitoja.

Ne ovat taitoja, jotka auttavat keskittymään meneillään olevaan hetkeen hyväksyvästi sekä tukevat vanhemman ja vauvan hyvinvointia. Tietoisuustaitoja harjoittelemalla on mahdollista oppia stressin hallintaa sekä myötätuntoista ja joustavaa suhtautumista itseen ja toisiin.

Liiton kotisivuilta löydät tietoa paikkakunnista, joissa Vauvapysäkki-ryhmiä kokoontuu, sekä linkit videoihin ja podcasteihin.

Ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperhe/vauva-aika-perheessa/ vauvapysakki/

Kuva: Inga Haaristo / Vastavalo 4 2022