EU 8b / 28.2.2021 by Etelä-Uusimaa

MYYMÄLÄMME PALVELEVAT Kevät lähestyy! NORMAALISTI! HUOM! Meillä myös keräys- ja kuljetuspalvelu LINNUNPÖNTTÖ ESVI LENTOAUKKO KERÄÄMME OSTOKSET 32 MM LENTOAUKON PUOLESTASI! Nouda myymälästä. SUOJAPELLILLÄ 1979

2021

Nro 8b Sunnuntaina 28.2.2021

Kotimainen Esvi-linnunpönttö valmistetaan linnuille suosiollisesta sahatusta kuusilaudasta. Kääntyvän etuseinän ansiosta pöntön kiinnitys ja puhdistus on helppoa ja onnistuu ilman työkaluja.

TOIMITAMME KOTIIN TAI RAKSALLE Sovi kuljetus tai tilaa verkkokaupasta.

ETELÄN UUTISET

www.etela.com

ilmoitus@etela.com

toimitus@etela.com

jakelu@etela.com

Maistuvaan ALKUVIIKKOON! Smakligt I BÖRJAN AV VECKAN!

TARJOUKSET VOIMASSA / ERBJUDANDEN I KRAFT MA-KE/MÅ-ONS 1.-3.3.2021 ELLEI TOISIN MAINITA / OM INTE ANNAT NÄMNS.

SAARIOINEN

KEITOT SOPPOR

KARINIEMEN

300 g (5,56/kg)

TAI/ELLER

LAATIKOT maksa, makaroni tai perunasose LÅDOR lever, makaroni eller potatismos

5.-

350-400 g (4,76-4,17/kg)

RS/ASK

RAJ. 2 ERÄÄ/TALOUS BEGR. 2 PARTIER/HUSHÅLL

-16 %

ilman korttia / utan kort 1,99 rs/ask (6,63-4,98/kg)

ilman korttia / utan kort 2,69 ps (1,79/kg)

-26 %

2.-

PRK/BRK

ilman korttia / utan kort 0,69 prk/brk (3,94/kg)

FRESH LOUNASHETKI

SALAATIT SALLADER

210-315 g (19,00-12,67/kg)

650 g (9,98/kg)

49 KPL/ST.

KARIS -KARJAA

-18 %

175 g (3,81/kg) laktoositon/laktosfri

PASTAT PASTA

Ratakatu/Bangatan 59 10300 KARJAA/KARIS puh./tel. 0207 870 150 ark./vard. 7-21, la/lö 8-20, su/sö 10-19 Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

RS/ASK

JOGURTIT YOGHURT

KOKKIKARTANO

ARLA LUONTO+

1,5 kg (1,33/kg) Espanja/Spanien

600-760 g (13,32-10,51/kg)

ilman korttia / utan kort 9,75 rs/ask (16,25-12,83/kg)

APPELSIINIT APELSINER

KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT MINUTBIFFAR AV KYCKLING

EKENÄS - TAMMISAARI

Rautatienkatu/Järnvägsgatan 19 10600 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 019 212 6500 ark./vard. 7-21, la/lö 8-20, su/sö 10-18

RS/ASK

POPSI Raaseporintie/Raseborgsvägen 14 10650 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 0207 630 810 ark./vard. 7-21, la/lö 8-18, su/sö 12-18 Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

HANKO-HANGÖ Rewellinkatu/Rewellgatan 2 10900 HANKO/HANGÖ puh./tel. 0207 871 680 ark./vard. 7-21, la/lö 8-20, su/sö 10-19 Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

2 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

Raaseporissa, Hangossa ja Inkoossa hieman pienempi poistuma

Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana Julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan tuoreen ennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana kunta-alan työntekijöistä jää eläkkeelle lähes 180.000 henkilöä eli kolmasosa nykyisestä henkilöstöstä. Myös valtion työntekijöistä noin joka kolmas ja yhteensä noin 35.000 henkilöä eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Arvioidussa kunta-alan eläkepoistumassa on alueellisia eroja. Työntekijöiden ikärakenteen vuoksi vanhuuseläköityminen on pienintä Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, suurinta puolestaan Lapissa ja Kainuussa. Eläköitymisessä on kun-

tia.

takoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta on kyseessä, sitä suurempi osuus työntekijöistä arviolta jää seuraavan 10 vuoden aikana vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juurikaan vaihtele kuntakoon mukaan. Raaseporissa kunta-alan työntekijöiden eläköitymisennuste seuraaville 10 vuodelle on 24,7 prosenttia ja 15 vuoden aikana noin 35 prosenttia. Hangossa eläköityy ennusteen mukaan 10 vuoden aikana 31,4 prosenttia nykyisistä työntekijöistä ja 15 vuoden aikana peräti 42,5 prosenttia. Inkoossa vastaavat luvut ovat 26,3 ja 36 prosent-

Ennusteessa työvoimavajetta Ammattiryhmien välillä on isoja eroja ja eläköitymisessä hallitsevat suurimmat ammattiryhmät. 10 vuoden aikana arvioidaan eläkkeelle siirtyvän noin 19.000 lähihoitajaa, 14.000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13.000 sairaanhoitajaa. Vanhuuseläkkeelle jäädään suhteellisesti eniten työuran loppupuolelle sijoittuvissa tehtävissä, esimerkiksi opetusalan johtajien, lastenhoidon johtajien, ylilääkärien ja osastonhoitajien ammattiryhmissä, Keva tiedottaa. Pie-

Speciella födelsedagserbjudanden i mars Synttäritarjoukset maaliskuussa Betolvex strong B12 Devisol 20 mikrog 30 tabl. 100 tabl. Överraskningsgåva från apoteket Yllätyslahja apteekista (10,80) (11,40) KOM OCH HÄMTA / TULE HAKEMAAN

8€

Suomalaiset siirtyivät viime vuonna työeläkkeelle viisi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2019. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42.000 henkilöä, mikä on reilut 2.000 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna, Eläketurvakeskus tiedottaa. Viime vuonna nuorimmat vanhuuseläkkeeseen oikeutetut olivat alkuvuonna 1957

P ai

lg odo

Keva on tehnyt viisi ehdotusta kuntien yövoiman saatavuuden turvaamiseksi. Keva ehdottaa muun muassa, että valtioneuvosto linjaisi jo huhtikuun kehysriihessä koulutuksen aloituspaikkamäärien nostamisesta osaajapulan vaivaamilla aloilla. Kietäväinen näkee välttämättömänä myös työperäisen maahanmuuton lisäämisen ja työkyvyttömyyksien paremman ennaltaehkäisyn. Myös eläkkeellä olevia pitäisi kannustaa osallistumaan työelämään.

Mistä yli 8.000 sairaanhoitajaa? Esimerkiksi sairaanhoitajia kaivataan kipeästi lisää koko maahan. Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 3.500 sairaanhoitajan vaje ja koko maassa kaivattaisiin jo nyt yli 8.000 uutta sairaanhoitajaa. Ennustemalli ei lupaa tilanteeseen helpotusta lähivuosina tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä. Lääkäripulakaan ei ole helpottumassa nykyisillä koulutusmäärillä ja eläköitymistahdilla ja yleislääkäreistä on kuntasektorilla tällä hetkellä noin 1.000 ammattilaisen vaje. Myös pula yleis-, erikoisja hammaslääkäreistä kasvaa

lähivuosina kuntasektorilla. Analyysin mukaan sivistystoimessa kiperin tilanne on lastentarhanopettajien ja erityisopettajien kohdalla. Lastentarhanopettajista on noin 4.000 osaajan pula maanlaajuisesti. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2.300 täyttämään avoinna olevia vakansseja. Kuntasektorilla työskentelee tällä hetkellä noin 7.300 erityisopettajaa. Suunnitelluilla koulutusmäärillä tilannetta ei saada Kevan mukaan käännettyä paremmaksi vuoteen 2030 mennessä. Opetusalan ammattilaisten osalta kiperin tilanne on Uudellamaalla ja noin 90 prosenttia lastentarhanopettajien suhteellisesta ylikysynnästä kohdistuu Uudenmaan kuntiin. Myös sosiaalityöntekijöiden 2.700 työntekijän vaje on huomattava. -Päätöksiä ei voida siirtää, sillä nyt tehtävät päätökset esimerkiksi koulutusmääriin vaikuttavat aikaisintaan kolmen vuoden päästä. Tarvitsemme useita eri toimia, tämä osaajahaaste on niin mittava, Kietäväinen sanoo. Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan sopivia hakijoita avoimiin tehtäviin on ollut vaikea saada erityisesti suurimmissa kunnissa.

Eläkeikä nousi vuonna 2020

is e s ti h y l l a

Egna

@nyaapoteketiekenas /ekenasapotek

vä

Stationsvägen 6, Ekenäs / Asematie 6, Tammisaari tel./puh. 019 241 2426 www.ekenasapotek.fi

nintä vanhuuseläköityminen on nuorisotyön ohjaajilla ja sairaankuljetuksen ensihoitajilla, yleislääkäreillä ja erikoislääkäreillä, sekä muissa ikäjakaumaltaan hyvin nuorissa ammattiryhmissä. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suhteellisesti eniten arvioidaan sosiaalialan hoitajille, kätilöille ja hammashoitajille. Pienimpien alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ammattiryhmiä ovat peruskoulun ja lukion opettajat sekä luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, johtaja-ammatit ja palomiehet. -Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nyt tuhansissa työntekijöissä, eikä tilanne tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta. Alueelliset erot ovat suuria ja tilanne on erityisesti hoiva-alalla todella huolestuttava, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa. Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymiseen liittyvät tilastot koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin. Analyysi ennustaa osaajapulan jatkuvan monessa kunnille keskeisessä ammattiryhmässä.

il t rådet

Nyt jaossa 100 000 euroa!

Varuboden-Osla järjestää Paikallisesti hyvää -kampanjan, jonka tavoitteena on tukea toimintaa, joka lisää lasten ja nuorten hyvinvointia. Odotamme hakemuksia mm. organisaatioilta, yhteisöiltä ja järjestöiltä, ja asetamme etusijalle innovatiivisia projekteja, jotka tavoittavat suuren määrän lapsia ja nuoria ja jotka myös mielellään ovat toteutettavissa poikkeuksellisina aikoina.

Hakuaika 1.–31.3.2021. Lisätietoja numerosta 010 762 6627 arkisin klo 9-15 (0,0835 €/puh+ 0,1209 €/min) tai sähköpostitse vbo.tapahtumat@sok.fi Hakemus jätetään sähköisesti osoitteessa https://vbo.fi/paikallisesti-hyvaa/ josta myös löydät lisätietoja.

Nu har vi 100 000 euro att dela ut!

Varuboden-Osla ordnar kampanjen Det egna området till godo med målet att stöda verksamhet som ökar barns och ungas välmående. Vi ser fram emot ansökningar från bl.a. organisationer, samfund och föreningar och prioriterar innovativa projekt, som når en stor mängd barn och unga och som också kan förverkligas under exceptionella tider.

Ansökningstid 1–31.3.2021. Ytterligare information tfn 010 762 6627 vardagar kl. 9-15 (0,0835 €/tfn + 0,1209 €/min) eller e-post vbo.tapahtumat@sok.fi Ansökan lämnas elektroniskt på adressen https://vbo.fi/sv/det-egna-omradet-till-godo/ där du också hittar mera information.

vbo.fi

syntyneitä. Heidän vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut kolmella vuodella vuosituhannen alusta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Vuonna 2020 työeläkkeelle

siirtyi noin 61.000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski reilut tuhat henkilöä vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19.000 henkilöä. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen taas ennätyslukemiin. 60-64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna 55,9 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta tuli lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput Alkaen

Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa

www.etela.com

1620 € Asennettuna!

NAPIT, VETOKETJUT, SAUMURILANGAT, TRIKOOT JA RESORIT MEILTÄ! KNAPPAR, DRAGKEDJOR, OVERLOCKTRÅDAR, TRIKÅER OCH RESÅRER FRÅN OSS!

www.ek-automatic.com www.karjaanvarastomyynti.fi Keskuskatu 142, KARJAA • Centralgatan 142, KARIS Avoinna/Öppet: Puh./tel. 040 543 4001 ma/må-pe/fre 9-17, la/lö 10-14

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021

Raaseporiin tehtiin ympäristönsuojelumääräykset

Pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveellisen ympäristön turvaamiseksi (Raasepori) Ympäristö- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt Raaseporiin lakia täydentävät uudet paikalliset ympäristönsuojelumääräykset, jotka tulevat voimaan 22. maaliskuuta. Määräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista, turvata terveellinen ympäristö ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haittoja. Määräykset on annettu erityisesti paikallisia erityispiirteitä ajatellen. Niitä ovat mm. meri ja saaristo, voimakas virkistyskäyttöpaine sekä maalla että merellä, sekä tärkeät pohjavesialueet ja erityisesti niiden merkitys Karjaan ja Tammisaaren keskustaajamien vesihuollossa. Määräykset koskevat jätevesien käsittelyä, ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesua ja huoltamista, mattojen ja muiden tekstiilien pesua, lumenkaatopaikkoja, jätteen hyödyntämistä maanrakennuksessa, kemikaalien varastointia ja käsittelyä, käytöstä poistettuja öljy- ja kemikaalisäiliöitä, polttonesteiden jakelupisteitä, maalämpöjärjestelmiä, melua, pölyn ja liukkauden torjuntaa, savukaasuhaittojen ehkäisyä sekä eläinsuojia ja lannan levittämistä.

Määräykset koskevat kaikkia Määräykset koskevat kaikkia Raaseporin kaupungin alueella toimivia - niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin - joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää

Paikalliset erityispiirteet huomioon ottavat ympäristönsuojelumääräykset täydentävät ympäristönsuojelulakia. Määräykset tulevat voimaan maaliskuun loppupuolella. toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys, pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ja eräiltä osin kaavamääräykset. Talousjätevesien käsittelyyn kiinteistöillä, joita ei ole liitetty kunnallistekniikkaan, sovelletaan suojelumääräyksissä vyöhykejakoa. Mantereella sijaitsevalla kiinteistöllä, johon on tieyhteys ympäri vuoden, käymäläjätevesille tulee olla umpisäiliö. Saarissa ja alueilla, joille ei ole tieyhteyttä, on käytettävä kuiva-

käymälää, eli vesikäymälää ei saa rakentaa. Pohjavesialueella sijaitsevilla kiinteistöillä kaikille jätevesille on oltava umpisäiliö. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan johtaa käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Maalämmön hyödyntämiseen liittyviä porakaivoja ja maalämpöputkistoja ei saa rakentaa ensimmäisen luokan pohjavesialueella.

Savu ei saa haitata naapureita ”Rakennusten savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköin-

tirakennusten ilmanpoiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta haittaa naapurikiinteistöille, ympäristölle eikä terveydelle”, määräyksissä mainitaan. Määräys on kaupungin mukaan tarpeen, jotta voidaan ehkäistä huonosti palavan materiaalin aiheuttamia savuhaittaongelmia ja mahdollisesti syntyviä myrkyllisiä savukaasupäästöjä. Jää nähtäväksi, vaikuttavatko uudet määräykset Karjaan Ratakadulla lähialueelle savuongelmia aiheuttavaan, kaupungin omistaman Raaseporin Ener-

gia Oy:n lämpölaitokseen. Ympäristömääräysten mukaan jätteen polttaminen on kielletty. Määräys ei koske tulisijojen sytytykseen käytettävää puhdasta, kuivaa paperia tai kartonkia, jota käytetään vähäisiä määriä. Määräys ei koske myöskään käsittelemätöntä lautaa tai muuta vastaavaa käsittelemätöntä jätepuuta. Asuinkiinteistöjen tulisijoissa, lämmityskattiloissa tai vastaavissa ei saa polttaa jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä määriä sytytykseen käytettävää puhdasta, muovitonta paperia tai kartonkia tai käsittelemätöntä lautaa tai muuta vastaavaa käsittelemätöntä jätepuuta. Haja-asutusalueella voidaan näistä määräyksistä poiketen polttaa avopolttona vähäisiä määriä oksia, risuja tai muuta vastaavaa puutarhajätettä, ei kuitenkaan käsiteltyä puuta. Poltettaessa on huomioitava riittävä etäisyys naapurikiinteistöistä. Taajaan asutuilla alueilla puutarhajätteiden tai vastaavien avopoltto on kielletty.

Huomio pesuun ja venemaaleihin Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden satunnainen pesu on sallittua, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu haittaa. Mikäli vedet imeytetään maahan, ei liuotinpesuaineita saa käyttää. Ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Pesu on kielletty myös rantavyöhykkeillä, joista pesuvedet voivat joutua suoraan

vesistöön. Veneiden pohjasta poistettu nk. myrkkymaali tulee käsitellä säännönmukaisesti vaarallisena jätteenä. Pohjamaalin saa poistaa vain märkähiontana. Kuivahionta sallitaan, kun kohde on katettu kokonaan teltalla tai tuulenpitävällä suojalla. Pohjamaalia poistettaessa tai vesikulkuneuvoa maalattaessa tulee alusta suojata läpäisemättömällä peitteellä tai kankaalla.

Jätehuoltomääräykset uudistuvat Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsi myös tiedoksi päivitetyt jätehuoltomääräykset. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet laajenevat heinäkuun alusta alkaen. Kartonkia, lasia, metallia ja muovia on jatkossa kerättävä omiin jäteastioihin, mikäli kiinteistössä on vähintään 10 asuinhuoneistoa. Tällä hetkellä velvoite koskee kiinteistöjä, joissa on vähintään 20 asuinhuoneistoa. Hallituksen esittämään uuteen jätelakiin on lisätty kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Erilliskeräysvelvoitteista määrätään jatkossa siis suoraan laissa ja velvoitteet ovat samat koko maassa. Esityksen mukaan hyötyjätteet tulisi siirtymäajan jälkeen lajitella ja kerätä erikseen kiinteistökohtaisiin jäteastioihin, mikäli kiinteistössä on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Uudenmaan jätelautakunnan alueella Länsi- ja Itä-Uudellamaalla erilliskeräykseen piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrä lisääntyy 900:lla ja niissä on lähes 13.000 asuinhuoneistoa.

Ilmastoasiat ja markkinointi jakavat päättäjien mielipiteitä

Kunnille elinvoimaa kaavoituksesta, asuntopolitiikasta ja yhteistyöstä yritysten kanssa Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan, ilmenee syksyllä tehdystä kyselystä. -Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg toteaa. Harvempi kuntapäättäjä

katsoo, että ilmastonmuutoksen hillintä, verojen ja maksujen alentaminen tai korottaminen sekä kunnan hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistaminen olisivat tässä avainasemassa. Mielipiteet ilmastokysymyksistä ja kunnan markkinoinnista vaihtelevat suuresti kuntakoon ja myös sukupuolen mukaan. Kaavoituksen ja maankäytön katsottiin olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa myös vuosina 2015 ja 2017 tehdyissä kyselyissä. Näitä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenko-

koisissa kunnissa. -Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että elinvoima ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat korkealle, Sandberg sanoo. Suosittuja keinoja ovat myös syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi.

Kuntakoko ja sukupuoli Arviot eri keinojen merkityksestä elinvoiman parantamiseen ovat melko saman-

laisia erikokoisissa kunnissa. Ilmastonmuutoksen torjumisessa näkemykset vaihtelevat kuntakoon mukaan. Suurimmat näkemyserot vastauksissa olivat yli 100.000 asukkaan kuntien ja muiden kuntaryhmien välillä. Suurissa kunnissa 65 prosenttia päättäjistä pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta, kun alle 5.000 asukkaan kunnissa osuus on vain 27 prosenttia. Eroja on havaittavissa myös naisten ja miesten arvioissa: 65 prosenttia naisista pitää il-

mastonmuutoksen torjumista tärkeänä, miehistä alle kolmasosa. -Yleisesti voidaan todeta, että naiset korostavat kestävään kehitykseen kytkeytyviä asioita ja toimenpiteitä miehiä useammin. Useissa muissakin tutkimuksissa on noussut esiin naisten suurempi ympäristötietoisuus, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom mainitsee. Myös näkemykset kunnan markkinoinnin merkityksestä vaihtelevat. Yli 100.000 asukkaan kunnissa melkein puolet päättäjistä pitää mark-

kinointia tärkeänä. Pienemmissä kunnissa yli 80 prosenttia vastaajista painottaa markkinoinnin merkitystä. Palvelurakenteiden ja palveluverkon uudistamista pidettiin viiden tärkeimmän keinon joukossa vain 50.000-100.000 asukkaan kunnissa. Kuntaliitto ja Åbo Akademi tekivät kyselytutkimuksen viime syksynä. Siihen vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta. Länsi-Uudenmaan kunnista mukana olivat Raasepori ja Kirkkonummi.

4 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

Hirvivahinkokorvausten määrä kasvoi Uudellamaalla koja aiheuttavat hirvet, mutta vahinkoja taimikoissa aiheuttavat hirvien lisäksi esimerkiksi valkohäntäkauriit, Suomen metsäkeskus tiedottaa. Viime vuodelta hirvieläinvahingoista on ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella. Suomen metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvausten määrä on ollut laskusuunnassa pari vuotta. Viime vuonna korvauksia maksettiin 1,4 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin lähes kaksi miljoonaa euroa. Vuoteen 2019 verrattuna korvausmäärä kasvoi viime vuonna eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. -Uudellamaalla korvaushakemusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vahinkoarvioiden pinta-ala nousi 60 hehtaariin. Vahingot keskittyivät idässä Loviisan seudulle ja lännessä Raaseporiin sekä Karkkilan ja Nummi-Pusulan suunnalle, Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Mikko Kallioinen kertoo. Uudellamaalla maksetaan korvauksia tänä vuonna arviolta hieman yli 40.000 euroa, viime vuonna summa oli vain 16.000 euroa. Päijät-Hä-

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. (Kuva: Vesa Tolonen, Suomen metsäkeskus) meessä korvattavat vahingot kaksinkertaistuivat 80.000 euroon. Kanta-Hämeessä vahinkojen määrä pysyi vuoden 2019 tasolla ja määrä oli puolet Päijät-Hämeen korvauk-

sista.

Sähköinen vahinkoilmoitus Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin

mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Selvästi eniten metsävahin-

14.000 riistaonnettomuutta Suomen tieliikenteessä tapahtui viime vuonna yli 14.000 riistaonnettomuutta. Syksyn kuukausien lisäksi onnettomuuksia tapahtui paljon touko-kesäkuussa, Tilastokeskus tiedottaa. Yli puolet kaikista riistaonnettomuuk-

sista tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Raaseporissa valkohäntäpeurakolareita oli 360, eli keskimäärin yksi vuoden jokaiselle päivälle. Lisäksi kirjattiin noin 70 metsäkauriskolaria ja hirvikolareita 14. Inkoossa valkohäntäpeurakolareita oli 90, metsäkauriskolareita 30 ja hirvikolareita neljä. Hangon alueella valkohäntäpeurakolareita oli hieman alle 30, metsäkauriskolareita alun toistakymmentä ja hirvikolareita vain kaksi. Suurin osa riistaonnettomuuksista oli valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksiä, näiden osuus oli puolet. Toiseksi eniten kolaroitiin metsäkauriiden kanssa, hieman yli 5.000 kertaa. Viime vuonna suurin kasvu oli valkohäntäpeuraonnettomuuksissa, joita oli lähes 750 enemmän kuin vuonna 2019. Eniten vähenivät hirvionnettomuudet, niitä tilastoitiin noin 1.500 ja lähes 500 vähemmän kuin edellisvuonna.

Ensimmäiset panssaroidut GTP-Sisut Maavoimille on kaksi erilaista ja vahvasti panssaroitua ajoneuvoa: viisipaikkainen partioajoneuvo ja 10-paikkainen miehistönkuljetusajoneuvo. Toimitus liittyy Maavoimi-

(Raasepori) Karjaalla toimiva Oy Sisu Auto Ab on toimittanut Puolustusvoimille sen tilaamat ensimmäiset Sisu GTP 4x4 -ajoneuvot. Ensimmäisessä toimituksessa

KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER

MAN KAN ANMÄLA SIG NÄR SOM HELST! VOIT ILMOITTAUTUA MILLOIN VAIN!

www.trexo.fi

BIL

MOPED

TRAKTOR

MOPEDBIL/ MÖNKIJÄ

AUTO

MOPO

TRAKTORI

MOPOAUTO/ MÖNKIJÄ

NU ÄVEN C1, C OCH C1E UNDERVISNING HOS OSS! NYT MYÖS C1, C JA C1E OPETUSTA MEILLÄ! 040 705 3099

en kesällä 2020 julkaisemaan Sisun GTP-mallin testisarjan hankintaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa ajoneuvon suorituskyvystä ja käytettävyydestä Puolustusvoimien liikkuvuuden tulevaisuuden tarpeisiin kotimaassa ja kriisinhallinnan tehtävissä. -Ajoneuvoja voi muunnella helposti erilaisiin operatiivisiin tehtäviin. Niillä on samanlaiset runkorakenteet ja korirakenteet ovat keskenään vaihtokelpoiset. Sen ansiosta ajoneuvojen toimittaminen tehtäväkohtaisilla asennuksilla ja asetuksilla on nopeaa ja edullista, toimitusjohtaja Petri Kananen kertoo. Maavoimat toteuttaa nyt toimitetuilla ajoneuvoilla

KOKOUKSET

Fiskarin Urheilijat -47 ry Sääntömääräinen vuosikokous ti 16.3. klo 19.00 FU-majalla

(Kalliomäentie 4). Tervetuloa! Johtokunta

Prästmossegatan 6 Papinnevankatu 6

Karis/Karjaa

www.trexo.fi Köror/Ajot:

Karis-Ekenäs-Hangö Karjaa-Tammisaari-Hanko

Instagram: trexobilskola

Hitta oss på Facebook Löydä meidät Facebookista

Vi satsar på riktig teori och riktiga körtimmar! Panostamme oikeisiin teoria- ja ajotunteihin!

Nu även Svea finansiering hos oss! Betalningstid upp till 36 mån! Nyt myös Svea rahoitus meillä! Maksuaikaa jopa 36 kk!

YRKESKOMPETENSKURSER

Since 1951

Karjaalla MEILTÄ SÄHKÖISET

PASSIKUVAT

Keskuskatu 83 | ma–pe 9–17 | 019 239 0789

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber! karistelefon.fi

Puolustusvoimille on toimitettu ensimmäiset Sisu GTP 4x4-mallin testisarjan ajoneuvot, viisipaikkainen partioajoneuvo ja 10-paikkainen miehistönkuljetusajoneuvo. Myöhemmin toimitetaan vielä neljä ajoneuvoa. testiohjelman, jonka jälkeen toimitetaan sarjan muut neljä

ajoneuvoa. Käyttö- ja kenttähuolto-ohjeistus varaosasar-

Inkoonranta lähtökuopissa (Inkoo) Inkoossa on myyty valtaosa Inkoonrannan uuden asuinalueen maa-alueista. Kiinteistöjen ostaja on Inkoon Keskustakehitys Oy, jota johtaa kauppakeskusyrittäjä Marcus Grönholm. -Olen iloinen, että olemme vihdoin edenneet näin pitkälle ja voimme pian aloittaa rakennustyöt. Kiinnostus asuntoihin on ollut suurta, ja olemme hyvin tyytyväisiä siitä että voimme nyt aloittaa käytännön työt, Grönholm sanoo.

Kunta aikoo aloittaa jo lähiaikoina alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen. Myös kunnanjohtaja Robert Nyman on tyytyväinen prosessin edistymisestä käytännön tasolle. -Inkoonranta-projekti ja kaikki muu käynnissä oleva kehitystyö tulee tuomaan todellisen nosteen Inkoon keskustaan, Nyman sanoo ja mainitsee uusien asuntojen lisäksi sataman laiturinreunan parannuksen ja puistoalueet.

Koirien kiinnipitoaika alkaa Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa maanantaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. Koira voi olla vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Koirien kiinnipitoajan kunnioittaminen on tärkeää, jotta luonnonvaraisilla eläimillä olisi rauha niiden lisääntymis- ja

pesimisaikana, Suomen Kennelliitto tiedottaa. Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita. Määräys ei koske myöskään alle viiden kuukauden ikäisiä pentuja tai palvelutehtävissä olevia koiria. Järjestyslain mukaan koira on oltava kytkettynä aina taajama-alueella.

joineen toimitetaan myöhemmin tänä vuonna. aaseporin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyR väksynyt Tammisaaren Lil-

jedahlinkadulle suunnitteilla olevan asumis- ja palveluyksikön hankesuunnitelman. Hanke kilpailutetaan helmikuussa 2022 ja urakoitsijat valitaan teknisessä lautakunnassa saman vuoden huhtikuussa. Uudisrakennuksen arvioidaan maksavan hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa. Taloon on tulossa 60 asuntoa.

Keskustelu ikäihmisten palveluista (Inkoo) Inkoossa voi keskustella tiistaina 2. maaliskuuta kunnan vanhuspalveluista. Aiheena on mm. ikäihmisten arki koronan keskellä, palvelutarpeet ja suunnitteilla oleva ikäihmisten palvelustrategia. Keskustelu järjestetään kunnanhallituksen puheenjohtajan Henrik Wickströmin Facebook-sivulla kello 19.30 alkaen suomeksi ja ruotsiksi. Inkoon kuntalaistapaaminen -keskustelusarja alkoi syksyllä 2019.

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 - 5 .

Uutta iskua ravintoloille, yläkouluissa etäopetukseen

Suomeen julistetaan taas poikkeusolot koronatilanteen vuoksi Hallitus linjasi neuvottelussaan kuluneella viikolla koronaepidemian torjunnan tiukemmista toimista ja tason kaksi käyttöönotosta. Valtioneuvostolla on valmius päättää poikkeusoloihin siirtymisestä tulevalla viikolla. Maaliskuun 8. päivästä alkaen leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla, eli myös Uudellamaalla, peruskoulun yläluokilla siirrytään etäopetukseen. Lisäksi yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta aiotaan keskeyttää. Ravitsemisliikkeet suljetaan kolmeksi viikoksi maaliskuun 8. päivästä maaliskuun 28. päivään saakka lukuun ottamatta perustason alueita. Ruuan ulosmyynti asiakkaille olisi edelleen sallittu. Ravintolat suljettiin koronatilanteen vuoksi myös viime keväänä melkein kahdeksi kuukaudeksi. Alalla pelätään jo, että uudet rajoitukset tulevat jatkumaan vielä pääsiäisenkin yli. THL ja hallitus ovat jo viestittäneet rajoitusten jatkuvan maaliskuun 28. päivän jälkeen, mutta tavoitteena on, että tilanne olisi silloin normaalimpi ainakin lapsilla ja nuorilla.

Kakkostason tiukimmat rajoitukset Seitsemän sairaanhoitopiirin alueella, mukaan lukien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, ohjataan

otettavaksi heti käyttöön tason kaksi eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset. Tasolla kaksi epidemian leviämisen uhka kasvaa koko maassa. Lisäksi yhdeksälle kiihtymisvaiheen alueelle suositellaan käyttöön samoja toimia. Valtioneuvosto antoi asiasta periaatepäätöksen yleisistunnossaan torstaina. Toimenpiteillä pyritään estämään koronaepidemian kiihtymistä ja tartuttavampien virusmuunnosten yleistymistä. Kaikki leviämisvaiheen alueet ja viranomaiset ohjataan ottamaan käyttöön täysimääräisesti kaikki koronaepidemian leviämisvaiheen toimet tartuntatautilain uudet valtuudet mukaan lukien. Keinovalikoimassa on vielä ulkonaliikkumiskielto, mutta sitä pyritään välttämään. Jo aiemmin käytössä olleiden toimien lisäksi tiukemmat ja tason kaksi mukaiset lisätoimet otetaan käyttöön mm. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lisätoimet tarkoittavat enintään kuuden hengen kokoontumisrajoitusta ja yli kuuden hengen yksityistilaisuuksien välttämistä.

Aluehallintovirastolta määräyksiä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta tuli kuluneella viikolla tiukemmat määräykset Uudellemaalle. Päätös velvoittaa lukuisat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen toimijat varmis-

tamaan yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Uusi määräys on voimassa maaliskuun 14. päivään saakka ja se koskee seuraavia toimijoita: yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt, yksityiset elinkeinonharjoittajat, kunnat ja kuntayhtymät, uskonnolliset yhdyskunnat ja julkisoikeudelliset laitokset. Päätös koskee sisätiloja, joissa voi olla samaan aikaan yli 10 henkilöä, sekä rajattuja ulkotiloja, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 ihmiselle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä kyseiseen toimintaan toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana. Toimijoiden pitää tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne estävät yleisön ja asiakkaiden lähikontaktit. Keinot saa määritellä itse. Jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla, tiloja ei voi käyttää, aluehallintovirasto tiedottaa. Aluehallintovirasto voi päättää toimenpiteistä, kun 14 päivän aikana todettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100.000 asukasta kohden on vähintään 25 ja alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä jäljittämään. HUS-alueella - lähinnä pääkaupunkiseudulla - koro-

Toimialakohtaiset liikevaihtokriteerit halutaan pois

”Yrityksille korvaukset nopeasti, rokotukset pahimmille alueille” -Monen yrityksen selkäranka uhkaa murtua. Kun yrityksiä suljetaan, yrittäjille pitää korvata syntyvät vahingot nopeasti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Hallitus ilmoitti torstaina uusista rajoitustoimista koronakriisin voittamiseksi. -Rokotuksiin pitää laittaa lisää vauhtia ja ne on keskitettävä ensin alueille, joilla tautitilanne on pahin, Pentikäinen vaatii ja toteaa, että pandemia pitää nujertaa. -On myös yrittäjien ja yritysten etu, että tauti ei karkaa käsistä. Emme kyseenalaista terveysviranomaisten arvioita, mutta hallituksen pitää kantaa täysi vastuu yritysten auttamisesta. Työkaluna kannattaa käyttää täysimääräisesti kustannustuki III:sta, koska uusien tukimuotojen valmistelu kestää väistämättä kauan, Pentikäinen jatkaa. Tuki pitää saada jakoon mahdollisimman pian ja viimeistään maaliskuun lopussa. Yrittäjien mukaan tukeen pitää riittää jo sen, että yrityksen liikevaihto on laskenut 20 prosenttia ja tuen minimisumma pitää laskea tuhanteen euroon. Lisäksi kustannusten

www.etela.com

omavastuuosuutta pitää laskea 10 prosenttiin nykyisestä 30:stä. Toimialakohtaisesta liikevaihtokriteeristä pitää luopua kokonaan ja myös uusia yrityksiä pitää auttaa, Suomen Yrittäjät vaatii. Edelleen järjestö toteaa, että jos yrityksiä suljetaan, perusteet pitää kertoa julkisesti, koska muuten päätösten hyväksyttävyys katoaa. Alueellinen harkinta on niin ikään välttämätöntä. -Tilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata. Siksi myös toimien pitää olla alueellisia ja viestinnän kirkasta. Toistaiseksi viestintä on ollut liian epäselvää, Pentikäinen sanoo. Yrittäjät vaatii myös yt- ja lomautusaikojen nopeuttamista. -Lainsäädäntöä pitää

muuttaa ja järjestöjen pikaisesti sopia yt- ja lomautusprosessin nopeuttamisesta kuten tehtiin viime vuonna. Ne ovat kohtuuttoman hitaat nykyoloihin ja vaikeuttavat työpaikkojen säilyttämistä ja yritysten pelastamista. Vetoan myös verottajaan ja työeläkeyhtiöihin, että ne tekevät maksuohjelmia eivätkä käynnistä konkurssiprosesseja tässä tilanteessa, Pentikäinen sanoo. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen päätös sulkea ravintolat kolmeksi viikoksi tulee olemaan viimeinen isku monelle alan yrittäjälle. Se vaatii, että hallituksen on päätettävä välittömästi sulun aiheuttamien menetysten korvaamisesta ravintoloille.

Sairaanhoitopiirien kokonaisarvio epidemiatilanteesta, joka vaihtelee merkittävästi sairaanhoitopiireittäin ja myös kunnittain. Esimerkiksi läntisen Uudenmaan kolmessa kunnassa ilmaantuvuusluku on selvästi pienempi kuin HUS-alueella ja Suomessa keskimäärin. (Kuva: THL) navirustartuntojen ilmaantuvuus on selvästi korkeampi kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Tartuntojen määrä on noussut nopeasti ja suuri osa niistä jää jäljittämättä.

Tiloja kiinni kahdeksi viikoksi Tartuntatautilain uusi py-

kälä mahdollistaa myös asiakas- ja toimitilojen väliaikaisen sulkemisen enintään kahdeksi viikoksi, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä. Tämä koskee mm. urheilu- ja liikuntapaikkoja, yleisinä saunoja, uimahalleja ja kylpylöitä, tanssipaikkoja, kuorolaulua ja teatteritoi-

mintaa. Yksittäinen kuntakin voi tehdä sulkemispäätöksen alueellaan. Aluehallintovirasto tiedotti perjantaina illansuussa tiettyjen asiakastilojen sulkemispäätöksestä. Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi uusi päätös tuli koskemaan joko osittain tai kokonaan myös muun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluetta. Sen on tarkoitus olla voimassa maaliskuun 14. päivään saakka. Pääkaupunkiseudulla koronatarutuntojen ilmaantuvuusluku oli kuluneella viikolla yli 200 ja muualla maassa laajalti sadan paikkeilla. Hallituksen mukaan muunnosvirus on jo pääasiallinen tartuntalähde pääkaupunkiseudulla. Tartuntamäärät ovat olleet viime aikoina kasvussa koko maassa, mutta alueelliset ja kuntakohtaiset erot ovat edelleen suuria. THL:n mukaan tartuntoja on ollut eniten työikäisillä ja varsinkin nuorilla aikuisilla. Noin 80 prosenttia uusista tapauksista on todettu alle 50-vuotiailla ja noin 45 prosenttia alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus on ollut noin yhdeksän prosenttia ja yli 70-vuotiaiden noin kolme prosenttia. Viikolla seitsemän (15.-21.2.) karanteeniin asetettiin yli 11.000 henkilöä, mikä oli 2.700 henkilöä enemmän kuin edellisellä viikolla.

Yhteiskoulun henkilökunta sekä luokkien 7 ja 8 oppilaat testataan (Raasepori) Kuluneella viikolla todettujen uusien koronatartuntojen takia Karjaan yhteiskoulun koko henkilökunta sekä oppilaat luokilla 7 ja 8 testataan. Kaupungin tartuntatautitiimi on puhelimitse yhteydessä henkilökuntaan ja oppilaiden perheisiin, kaupunki tiedotti perjantaiaamuna. Kiilan koulussa todetun koronatapauksen vuoksi myös seurakunnan iltapäivätoimintaan Karjaan Pikku pappilassa osallistuneet lapset on asetettu karanteeniin. Tartunnan jäljittäjät ovat yhteydessä perheisiin puhelimitse. Raaseporin kaupunki tiedotti alkuviikolla viidestä uudesta koronatartunnasta. Kiilan koulussa ja Karjaan

yhteiskoulussa niitä oli kolme, joista kaksi yhteiskoulussa. Perjantaihin mennessä yhteiskoulussa oli todettu kolme tartuntaa. Uusin tapaus ei kirjaudu Raaseporiin.

Seitsemän uutta tartuntaa Kuluneen viikon tiistaina ja keskiviikkona Raaseporissa todettiin seitsemän uutta tartuntaa. Kaupungin mukaan tartunnan lähde on tiedossa kaikissa uusissa tapauksissa. Karjaalla kahdessa koulussa altistuneet määrättiin jo alkuviikolla karanteeniin 14 vuorokaudeksi viimeisestä altistumispäivästä lähtien. Jo alkuviikolla päätettiin

niin ikään, että yhteiskoulu on hiihtolomaviikon jälkeen etäopetuksessa viikon verran opettajien altistumisten johdosta.

Alueella 140 tapausta vuodessa Läntisen Uudenmaan kolmessa kunnassa on todettu viime keväänä alkaneen epidemian aikana yhteensä noin 140 korontartuntaa, joista sata Raaseporissa. Hangossa tapauksia on ollut koko epidemian aikana vain 13 ja Inkoossa kolmisenkymmentä. Hangossa ei ole todettu viime aikoina uusia tartuntoja, Inkoossa niitä oli kuluneella viikolla kaksi.

KÄSIPALLOA Karjaan

urheiluhallissa

MIESTEN SM-LIIGA

VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN

YLEMPI JATKOSARJA

ke 3.3. klo 19.00

Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi Röda Korset Blodtjänst

Karjaa, torstaina 4.3. klo 14.30–19 Katarinaskolan, Naapurinkatu 18

–

BLODGIVARE BEHÖVS Boka tid och fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjänst.fi Karis, torsdagen 4.3 kl. 14.30–19 Katarinaskolan, Nabogatan 18 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • veripalvelu.fi STRÄCK UT DIN HAND. Medta officiellt identitetskort. Info 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • blodtjanst.fi

Ottelut pelataan ilman yleisöä. Matcherna spelas utan publik. STRIIMATTUNA STREAMAS I

.com/bk-46-handboll

www.bk-46.fi

6 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

Hiihtopolulla monta mutkaa

Huipulle kurottaminen vaatii heittäytymistä Hiihtoloma on nostanut hikeä pintaan, mutta eteläisen Uudenmaan kilpahiihdon osalta on eletty jo pitkään hiihtolamaa. Junioreissa on vielä kohtalaisesti vipinää ja osa pärjää nuorten SM-kisoissa, mutta maastohiihdon vaativassa ympäristössä siivet eivät hevillä kanna aikuisiällä jatkuvaan panostukseen. Yleisen sarjan SM-kisoissa ei Österby SK:n, IK Trissanin tai Ingå IF:n edustajia tai kasvatteja pahemmin näy. Täysillä huipulle tähtäävät lykkijät ovat harvassa ja haasteita on joka lähtöön. Epävarma ja usein kehno lumitilanne, aikaa vievä matkustaminen, resurssien puute, paine opiskeluun tai työntekoon ryhtymisestä ja uskalluksen puute. Tässä joitakin syitä sille, miksi eteläiseltä Uudeltamaalta ei niin vain maastohiihdon kansalliseen kärkeen ponnisteta ja jatketa panostusta täydellä höyryllä vielä nuoruusvuosien jälkeen. Lajissa kehittyminen vaatii tolkuttomasti harjoitustunteja ja kasapäin kilometrejä, joiden nakuttaminen hiihto-Suomen syrjäseudun lähtökohdista sisältää hurjasti haasteita. Moni saa täälläkin hiihdosta hyvän harrastuksen ja Vasaloppetin tapaisten pitkien matkojen karkeloissa ahkeroi useampikin menijä, mutta yleisen sarjan SM-kisoissa menestyminen tai edes niihin osallistuminen on harvojen herkkua.

Neuvoja peliin Österby SK:n valmentaja Niklas Nyman toi vuosituhannen alussa SM-kisoihin kasvattiseuransa Taalintehtaan Jäntevän eksoottiset värit eikä kivunnut tuloslistalla kovin korkealle. Myöhemmin hänen fokuksensa siirtyi pitkän matkan hiihtoihin. -Halua oli, mutta jälkeenpäin kun asiaa ajattelin, niin kokonaisuus hiihdon ympärillä ei ollut sellainen, että olisin voinut pärjätä. Rakastin harjoittelua, mutta kukaan ei kertonut mitä kannattaa tehdä, jotta parhaiten kehittyy. Olisin tarvinnut jonkun, joka neuvoo eteenpäin. Nyt valmentajana minua ajaa eteenpäin se, etteivät juniorit tee samoja virheitä kuin minä, Nyman sanoo. Neuvoja tarvitaan jo varhaisessa vaiheessa. -Nuorena harjoitellaan hyvin, mutta täällä ei ole välttämättä saatu neuvoja tekemiseen. Tulisi jo nuorena miettiä suunnitelmaa tulevaisuuden varalle ja 8. luokalla pitäisi jo olla idea jatkosta, Nyman tuumii. IK Trissanissa aikoinaan vaikuttanut pitkän linjan hiihtovalmentaja Bo Sundman on samoilla linjoilla. -Jos todella haluaa hiihtoon panostaa, niin pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja sen ehdoilla ja se pitää osoittaa jo aika nuorena. Monesti on tullut vanhempia sanomaan, että meidän lapsi satsaa hiihtoon tosissaan, mutta myöhemmin päätöksiä ei tehdä hiihdossa kehittymisen kannalta, musti-

Edith Ljungqvist (vas.), Jill Friberg, Therese Äbb ja Rebecca Malmberg hiihtävät Österby SK:ssa Niklas Nymanin valmennuksessa. olaismies virkkoo. Viimeistään lukion jälkeen tullaan tienhaaraan ja mitataan tahdon lujuutta. Raameja ja resursseja rankkaan hiihtopanostukseen voi olla hankalaa luoda ja vaakakuppi kääntyy opiskeluun tai työntekoon. -Asia ei ole mustavalkoinen, mutta yhteiskunta ja ympäristö luovat paineita siihen, että tulee hankkia koulutus tai mennä töihin. Ei uskalleta panostaa hiihtoon. Laji vaatii paljon, mutta paljon se voi myös antaa, Sundman sanoo.

Tuloksia tiskiin Hiihdossa menestymistä voi mitata monin tavoin, mutta jos vaikka SM-kisoissa yltää 30 joukkoon, niin suksissa saa jo olla potkua. Tällä vuosituhannella siihen ei ole yleisessä sarjassa yltänyt meiltä päin kuin Trissania edustanut Sebastian Ginman, joka oli parhaimmillaan kahdeksas 30 kilometrin vapaalla. -SM-kisojen top 30-hiihtäjä on harjoitellut jo aika paljon, vaikka sijalta 30 löytyvää hiihtäjää ei pidetäkään oikein minään. Yksilölajissa pärjääminen on eri juttu kuin palloilulajeissa, Nyman miettii. Hiihdossa 13-16-vuotiaiden mestaruuskisat eli Hopeasompa-mittelöt antavat jo suuntaa tulevalle, vaikka siellä ei tarvitse vielä mitalihirmu ollakaan. -Jos hiihtää tavoitteellisesti, niin 15-16-vuotiaana tulisi kolkutella 20 parhaan joukkoon. Ei se mikään kiveen hakattu juttu ole, mutta ei saisi ainakaan olla 16-vuotiaana kolme minuuttia kärkeä perässä. Aikaero kärkeen on sijoitusta tärkeämpi seikka ja siinä kehitystä mitataan, Nyman toteaa. -Jos ei nuorena tee tulosta, niin mikä motivoi hiihtosatsausta jatkamaan, Sundman kysyy.

Ruotsin ruljanssi Sundmanin lapset Edvard

ja Josefina tekivät Trissan-junioreina tulosta. He suuntasivat Ruotsiin hiihtolukioon ja ovat Åsarna IK:n riveissä yrittäneet lyödä läpi länsinaapurimme yleisessä sarjassa. Isänsä valmennuksessa he ovatkin viime vuosina saavuttaneet aikuisten mestaruuskisoissa parhaimpia tuloksia seutumme kasvateista. Vastikään 26 vuotta täyttänyt ”Eetu” sivakoi talvella 2017 viestihopeaa ja oli 15 kilometrin perinteisellä 18:s. 22-vuotias ”Fina” ylsi helmikuussa sprintissä sijalle 14. Ruusuilla tanssimista ei heidänkään taipaleensa ole ollut, vaan kanttia on koeteltu. Palomieheksi valmistunut Edvard on lipsunut neljän vuoden takaisesta tasosta ja harjoittelun suuntaviivoja on pähkäilty ankarasti. -Hän putosi Åsarnan ansaan ja peruskestävyysharjoittelun puurtamiseen. Eetu jaksaa hiihtää vaikka kuinka kauan, mutta nopeusominaisuudet ovat kärsineet. Nyt korjataan valmennuksellisia virheitä. Ruotsissa miesten kärki ei ole takavuosien veroinen, mutta sen takana on valtava joukko kavereita taistelemassa sijoituksista, Sundman sanoo. Josefina on käynyt viime aikoina kovaa kamppailua ja hänestä on tuntunut, ettei kehitystä tule toivotusti. -Silti hän on hiihtänyt hyviä kisoja ja haastanut sprintissä Ruotsin kärkinimiä. Siinä sattuu nyt vain olemaan edessä maailman parhaita sprinttereitä ja erähiihdoissa on tullut putoamisia suksen mitalla, Sundman kertoo. Tammikuussa Fina laittoi Ruotsin cupissa kampoihin kokeneelle maailmancupin menestyjälle Hanna Falkille, jonka nitistämiseen olisi isän mukaan tarvittu vain ripaus itseluottamusta. -Uskallan silti väittää, että sillä hiihdolla hän olisi edennyt Suomen mestaruuskisoissa finaaliin, Sundman

tuumii.

Hyvä harrastus Trissanissa ei enää ole kilpajunnujen valmentamisessa yhtä kova hönkä päällä, kuten ei Ingå IF:n toiminnassakaan. Sekä Mustiossa että Inkoossa toivotaan kipinän syttyvän hyvälle harrastukselle. -Ohjaajien kesken olemme päättäneet, että kyse on harrastehiihdosta. Luulen jopa, että sen takia meillä on mukana enemmän lapsia kuin olisi kilpahiihtoon tähtäävässä toiminnassa, IIF:n valmentaja André Nylund toteaa. Entäpä jos harjoituksiin marssii tenava, joka tomerasti ilmoittaa haluavansa huippuhiihtäjäksi? -Kyllä hän jonkun aikaa voi mukana olla, sillä samalla tavalla opetamme hiihtotaitoa kuin muuallakin. Yläkoulusta eteenpäin tulisi sitten päästä sellaiseen ympäristöön ja seuraan, missä on hyvä ryhmä hiihtäjiä ja mahdollisuus kehittyä. Hiihtolukiot ovat yksi vaihtoehto, mutta kyllä tältäkin seudulta löytyy koulutettuja ihmisiä, joita voisi henkilökohtaiseksi valmentajaksi pyytää, Nylund pohtii. Sundman on kestävyysurheilun saralla valmentajan ammattitutkinnon suorittanut konkari, joka veti aikoinaan Raaseporissa kahdeksan juniorin tehoryhmää, josta yhtä vaille kaikki ovat puurtamista jatkaneet. Hänellä ei ole seuratyöhön enää intoa, mutta ovi osaamisen tarjoamiselle on pienesti raollaan. -Jos pakeilleni tulisi vähintään muutaman juniorin porukka, joka osoittaisi tahtonsa päämäärätietoiseen harjoitteluun, niin voisin asiaa harkita.

Tyttöjen tiimi Nyman valmentaa ÖSK:ssa lupaavaa tyttötiimiä, jossa 14-vuotiaat Jill Friberg, Rebecca Malmberg, Therese Äbb ja Edith Ljungqvist kirittävät toisiaan. Seurassa on ollut junnuissa hyvää säpinää,

mutta muualla vielä enemmän. -Ryhmässämme on viisi hiihtäjää ja esimerkiksi Espoon Hiihtoseurassa heitä on moninkertaisesti, tytöt tietävät. Ei liene siis ihme, jos verrattain pienestä massasta kimpoaa niin harvakseltaan tavoitteellisia aikuisiän hiihtäjiä. -Ehkä hiihtoon ei ole täällä haluja panostaa, vaan se on vain kiva juttu, Friberg tuumii. Tytöillekin se on ensisijaisesti kiva juttu, mutta onko se niin kiva, että heidät nähtäisiin ehkä tulevaisuudessa yleisen sarjan SM-kisojen starttiviivalla? -En ole itsestäni niin varma, mutta Jill takuulla nähdään, Ljungqvist virkkoo. Vauhdikkaasti kehittyneellä Fribergillä on räväkkä luonne ja poltetta hiihtoon. -En ryhdy mistään olympiakullasta puhumaan, mutta haluan kyllä päästä hiihdossa pitkälle. Jos minusta ei tule huippuhiihtäjää, niin ainakin minusta tulee huippukommentaattori, vilkkaasti puhuva snappertunalainen sanoo. Nyman teki Fribergille, Malmbergille ja Äbbille tälle talvelle ensimmäiset harjoitusohjelmat hiihtoon. Vuodessa kertyy sen parissa 400 harjoitustuntia. -Heillä on hyvin erilaiset vahvuudet. Jillillä on juoksutaustansa ansiosta kauhea moottori, Rebecalla on voimaa ja Therese on teknisesti erittäin hyvä. Ensimmäinen vuosi harjoitusohjelman kanssa menee vielä kokonaisuuden sisäistämisessä, emmekä ole esimerkiksi sykkeitä vielä seuranneet. Keväällä pitää katsoa missä mennään, Nyman toteaa. Äbb tiivistää, miten jatkossa toimitaan: -Harjoitellaan fiksusti, syödään terveellisesti, levätään tarpeeksi ja tsempataan kovasti.

Tukea tarvitaan ÖSK-tytöt joutuvat koh-

tapuolin miettimään tulevia peliliikkeitä ja missä taival yläkoulun jälkeen jatkuu. -Hiihtolukio on varteenotettava vaihtoehto, mutta muitakin polkuja on ja jokaisen tulisi löytää itselleen sopivin tie, Nyman sanoo. Hän valmentaa myös pian 17 vuotta täyttävää Tomi Sandbergia, joka lähti uimaan vastavirtaan. Sandbergilla oli jo paikka Vöyrin urheilulukioon, mutta hän teki viime tingassa u-käännöksen ja jäikin Tammisaareen. -Loukkaannuin kesällä ja aloin miettiä asioita uudestaan, kun vammasta toivuin. Minulla on kotikonnuilla hyvät tukihenkilöt ja muutenkin ollut aina hyvä olla, joten miksi lähtisin. Käyn lukion neljässä vuodessa ja jatkan hyvää tekemistä, Sandberg tuumii. Vastikään nuorten SM-kisoissa 20 joukkoon hiihtänyt Sandberg on pitänyt tekemisen hyvänä, vaikka lumi on ollut Raaseporissa monesti kortilla. -Hiihtokavereiden kanssa olemme puhuneet, että vaikka muillakin etelässä asuvilla on ollut joskus vaikeaa, niin minulla on kyllä ollut vaikeinta. Harjoitusmetodit ovat kuitenkin purreet ja aina pystyy tekemään juoksua ja ylämäkitreeniä, mikä kehittää. Uskon, että pysyn niiden vauhdissa, jotka urheilulukioon ovat lähteneet, Sandberg sanoo. Mitkään harjoitusmetodit eivät korvaa lumella hiihtämistä ja Tominkin perheessä on laitettu paljon aikaa siihen, että poika pääsee lumille jo syksyllä. Hiihtokin on mitä suurimmissa määrin tiimipeliä. -En tiedä onko tämä minulle niin vaativaa, mutta perheeltä tämä vaatii paljon. Ennen kauden alkua teimme kolme reissua Lappiin ja muitakin matkoja. Olen totta kai kiitollinen perheen ja sponsoreiden tuesta. Luulen, että monella tämän seudun kasvatilla hiihtouran jatkaminen on ollut resursseista kiinni, mutta minulla on ollut siinä mielessä hyvä tilanne.

Esikuvien merkitys On se sitten Sandberg, Friberg tai joku muu, niin paikallisten hiihtäjien näkeminen televisiosta tulevien kisojen lähtöviivalla ei taatusti tekisi kilpahiihtokulttuurille yhtään pahaa. -Kyllä sillä on merkitystä. Esikuville on aina tarvetta, Sundman toteaa. -Sillä olisi varmasti positiivinen vaikutus. Tällainen tavoitteellinen aikuinen kilpahiihtäjä voisi tulla seuroihin vetämään harjoittelua ja antaisi omalta osaltaan sytykettä. ÖSK:n kilpajunnuillekin saattaisi olla innostavaa, jos samassa seurassa olisi tällainen esikuva, Nylund miettii. Esikuvia löytyy ehkä tarpeeksi läheltä, jotta luotto riittää omiinkin ponnisteluihin. -Juurihan saimme Suomen mestarin tuosta aika läheltä, Lauri Vuorisen, joka on lähtöisin Perniöstä. Jos hiihtoon on tahtoa ja sydäntä, niin kyllä täältäkin huipulle pääsee.

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 - 7 .

Tomi Sandberg hiihti viime talvena Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa kymppisakkiin.

Emma Metzner saapui kaksi vuotta sitten Österbyloppetissa maaliin Kuusamon Erä-Veikkojen vermeissä.

Benjamin Tulosella on myös sotilaiden SM-hiihdon pronssi. Hän hiihti 2018 Kajaanissa Uudenmaan prikaatin asussa.

”Arki tuli vastaan”

Panostus hiihtoon hiipuu eri syistä Karjaalaislähtöinen Benjamin Tulonen hiihti Hopeasommassa viestipronssia ja laskee makeimmaksi meriitikseen nuorten SM-kisoissa Keminmaalla M 18-sarjassa irronneen seitsemännen sijan 20 kilometrin vapaalla. 23-vuotiaan Tulosen kovin kyyti kilpahiihtoon on kuitenkin ehtinyt jo hidastua. -Kehityin nuorena hyvin, kun ei ollut vastoinkäymisiä. M 18-sarjan jälkeen niitä alkoi sitten tulla, kun ilmeni selkävaivaa, astmaa ja armeijakin vaikutti. Viimeisenä vuonna M 20-sarjassa selkä meni jumiin, kun hiihdin neljä kilometriä kovaa. En pystynyt sillä tasolla jatkamaan, hän kertoo. Myös suunnistuksen parissa viihtynyt Tulonen vaihtoi päälajinsa rastijahtiin. -Kun olen kahteen lajiin lyönyt paukkuja, niin ennen pitkää toisesta piti luopua. Nyt yritän pärjätä suunnistuksessa ja hiihdän harjoittelumieles-

sä. Lähden auttamaan myös seuran viestiporukkaa, IF Sibbo-Vargarnaa viime vuodet edustanut Tulonen sanoo. Miesten SM-kisoissa hän on ollut pari kertaa mukana, viimeksi kaksi vuotta sitten ja sadannen sijan paikkeilla. -SM-kisoissa on kaikenlaista hiihtäjää, ei siellä yksin tarvitse taivaltaa. Tarkoitus on kilpailla siellä jatkossakin, Tulonen tuumii. SM-kisoissa 20 tai 30 parhaan joukkoon kapuaminen teettää töitä. -Siinä pitää olla melkein puoliammattilainen. Jos samalla opiskelee, niin ei jää paljon vapaa-aikaa, Tulonen tietää. Nykyisin Espoossa asuva ja opiskeleva mies sai hiihtokasvatuksensa IK Trissanissa. -Sieltä tuli hyvät eväät hiihtoon. Seurassa oli silloin kovia kirittäjiä, kun Edvard ja Josefina Sundman löivät tahtia. Harjoittelu oli päämäärätietoista ja välillä aika totistakin, mutta vastapainoksi pidettiin hauskaakin. Minulle

se meininki sopi hyvin.

Koulun kiireet Tammisaaressa varttunut Emma Metzner viihtyi nuorempana niin ikään hyvässä ja kehittävässä seurassa, ensin Österby SK:ssa ja sitten One Way Pro Teamin porukassa, jossa hän voitti mm. 16-vuotiaiden SM-viestikultaa. -Tuli paljon ryhmäharjoittelua ja oli hyvin motivoivaa, kun kaikki olivat tosissaan. Lukiossa koulunkäynti alkoi viedä enemmän aikaa ja siihen piti panostaa, 21-vuotias Metzner kertoo. Nyt koulu vie vielä enemmän aikaa, kun hän opiskelee Åbo Akademissa biotieteitä. Metzner oli vielä kaksi vuotta sitten SM-kisoissa mukana kympin vapaalla, mutta ei ole sen jälkeen hiihdon normaalimatkoille osallistunut. -Viime vuonna kilpailin Vasaloppetissa ja pitkän matkan hiihto on alkanut kiinnostaa enemmän. Finlandia-hiihtoon

olin tänä talvena menossa, mutta se peruttiin. En ole sulkenut ovia normaalimatkan kisoihin, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä, hän sanoo. Myös triathlonissa kilpaileva Metzner on tyytyväinen urheiluelämäänsä ja on sairasteluiden häiritsemien vuosien jälkeen kyennyt terveenä huhkimaan. Raaseporissa kasvavien hiihtäjien mahdollisuuksia nousta huipulle hän pohtii visaisesti. -Nyt on ollut hyvä talvi, mutta usein talvet ovat huonoja. Kehno lumitilanne vaikutti omaan tekemiseeni aika paljonkin ja nuorempana huomasin alkukauden kisoissa, etten pääse muiden vauhtiin. Usein olin loppukaudesta paremmassa vedossa, Metzner kertoo. -En tahtoisi sanoa, ettei Raaseporista voi nousta hiihdon huipulle, mutta ei se helppoa ole. Pitää olla valmis matkustamaan eri paikkoihin, käydä paljon leireillä ja pitämään motivaatiota yllä

silloinkin kun olosuhteet ovat vastaan. Paljon se vaatii. Tammisaarelainen Sebastian Österholm hiihti nuorten SM-kisoissa parhaimmillaan kympin joukkoon, mutta ei yleisen sarjan SM-kisoihin koskaan viivalle lähtenyt. -Panostus hiihtoon loppui nuorten sarjojen jälkeen. Armeijan jälkeen olin vielä mukana, mutta sitten tuli arki vastaan. Muutin omilleni ja perustin yrityksen. Jos olisin siinä vaiheessa halunnut panostaa täysillä hiihtoon, niin se olisi vaatinut sponsoreita. Kaikki meni lopulta aika luonnollisesti, aloin tehdä töitä ja hiihto jäi vähemmälle, lvi-alalla kotikonnuillaan työskentelevä Österholm toteaa. Pientä harmitusta hän on välillä kokenut. -Olisihan se ollut kiva olla pidempään mukana ja katsoa, mihin rahkeet riittävät. Joskus oli kuitenkin tavoitteena saa-

vuttaa Suomen huippu. Kehityin koko ajan ja vielä armeijaan asti harjoittelin kuudesti viikossa. Siinä saattoi tosin ylikuntokin iskeä ja keho sanoi, että pitää rauhoittua, 31-vuotias Österholm sanoo. Hän uskoo, että eteläiseltä Uudeltamaaltakin voi kovalla työllä edetä kansalliselle kilpakiertueelle. -On se mahdollista, mutta pitää vain päästä lumelle hiihtämään. Kilpailukausi alkaa jo marraskuussa eikä täällä ole silloin lumesta vielä tietoakaan, joten sitä täytyy lähteä hakemaan muualta, Österholm miettii. Hän hiihtää tätä nykyä silloin tällöin kuntoilumielessä, mutta vielä kaksi vuotta sitten Österholm kruunattiin Raaseporin mestaruuskisojen voittajaksi. -Olisin varmasti vieläkin palkintopallilla. Täällä tosin on kovassa kunnossa olevia pitkän matkan hiihtäjiä, joiden kanssa joutuisi lujille.

loppua kohden pystyin kiristämään vauhtia, Ginman kertaa. Ginman ei saavuttanut samoja korkeuksia enää myöhemmin, vaan SM-sijoitukset alkoivat painua 25-50 väliin. MM-Lahden dopingskandaali 2001 ja huippumiesten kilpailukiellot avasivat kenttää, mutta Ginmanille ja kenties monille muillekin surullisenkuuluisa tapahtuma aiheutti murhetta. -Olin nuori ja naiivi enkä uskonut, että tuollaista voisi koskaan käydä. Omat haaveeni ja kuplani menivät murskaksi. Aloin miettiä, että vaikka kuinka paljon harjoittelen, niin aina on joku joka on valmis tekemään vielä enemmän ja venyttää rajoja. Hiihdin 22-vuotiaana parhaat

sijoitukseni ja tuntui, että minulla olisi ollut vielä enemmän annettavaa, mutta jotain jäi puuttumaan. Vuonna 2003 aloitin opiskelut eikä hiihdossa ollut enää kaikki pelissä, hän sanoo. Hiihtouralle heittäytymistä Ginman ei ole katunut. -Ei jäänyt mikään harmittamaan ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kaikkeni yritin. Vaatii hieman uskallusta panostaa täysillä hiihtoon, sillä mistään ei ole takeita. Mutta jos tahtoa löytyy, niin ei kannata luovuttaa, vaikka Hopeasommassa tai nuorten SM-kisoissa ei vielä menestyisi. Hiihto antoi minulle paljon enkä vaihtaisi sitä aikaa missään nimessä pois.

Työt kutsuivat

Sebastian Ginman murtautui kympin joukkoon Aikuisten SM-kisojen mittapuulla 2000-luvun paras hiihtäjä paikallisvinkkelistä on Sebastian Ginman, joka sivakoi vuosituhannen alussa IK Trissanin värit kunniaan. Ginman on kotoisin Siuntiosta, mutta edusti mustiolaisseuraa juniorista aina parhaimpiin päiviinsä. -Toiminta oli hyvää, saimme pojissa viestijoukkueita viivalle ja seuralta tuli myöhemmin kiitettävästi tukea. Viihdyin hyvin Trissanissa, 42-vuotias Ginman toteaa nyt Pohjanmaan perukoilta. Hän antoi toiselle lajilleen käsipallolle rukkaset 9. luokalla ja lähti Vöyrin urheilulukion kautta potkimaan hiihtouraa eteenpäin. Palattuaan takaisin

etelään Ginman laittoi kaikki munat samaan koriin. -Unelma hiihdossa menestymisestä eli vahvana ja oli helppo päätös, että panostan siihen kaikkeni. Lykkäsin armeijaa ja mietin hankkivani koulutuksen myöhemmin. Halusin hiihtää ja tulla jotenkin toimeen, joten asuin vanhempieni luona. Useampi vuosi meni niin, etten tehnyt muuta kuin harjoittelin, söin ja lepäsin. Riippuu ihmisestä ja luonteesta, pystyykö lukiovuosien jälkeen uhraamaan niin paljon hiihdolle, mutta itse näin tämän tien parhaana. Ajattelin, että hiihtopanostuksen jälkeen on vielä aikaa tehdä muuta, hän kertoo. Ginman hiihti vielä Ho-

peasompa-vuosinaan sijoilla 30-40, mutta kiristi nuorten SM-kisoissa jo parhaimmillaan viidenneksi. Miesten SM-kisoissa kauhua kylvivät Mika Myllylän ja Jari Isometsän kaltaiset karpaasit, joiden takana oli kuitenkin tilaa tavoitteelliselle menijälle. -Suomen miehet olivat vuosituhannen vaihteessa maailman huippuja. Oma kehitykseni oli kuitenkin sen verran nopeaa, että näin huipulle nousemisen ihan realistisena, Ginman toteaa. Lähimmäksi huippua hän nousi vuonna 2000 Jyväskylän SM-kisoissa 30 kilometrin vapaalla, jolloin Trissanin tikkaaja komeili tuloslistalla kahdeksantena. Mestaruuden

vei omaa luokkaansa ollut Myllylä, reippaat kuusi minuuttia Ginmanin edellä. -Olosuhteet olivat raskaat, nollakeli ja lumisadetta. Silloin hiihdettiin vielä pitkiä kierroksia, taisi olla 7,5 kilometrin lenkki tuossa kisassa. Lähdin alkupäässä ja tunsin alusta asti oloni vahvaksi, hän muistelee. Seuraavana vuonna 50 kilometrin vapaan yhteislähdössä Ginman saavutti sijan 14. -Se oli merkillinen kilpailu. Kierrettiin vielä pidempää lenkkiä, muistaakseni 10 kilometriä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen olin viiden joukossa, mutta 30 kilometrin kohdalla olin valahtanut sadan paikkeille. Keli muuttui jotenkin oudosti siinä välissä, mutta

Voimisteludynamolle vuoden kunniamaininta Hangossa (Hanko) Hangon sivistyslautakunta on palkinnut Agneta Möller-Salmelan vuoden 2020 kunniamaininnalla urheilusaavutusten saralla. ”Netta” on toiminut 1980-luvun puolivälistä lähtien Hangon voimistelun hyväksi aktiivisena harrastajana, ohjaajana, koreografina ja voimisteluseura Hejdin puheenjohtajana. Möller-Salmela aloitti jumppaohjaajana kansalaisopistossa ja harppasi Hejdiin väliaikaisena ohjaajana 1990-luvun alussa. Vuodesta

2004 lähtien hän on toiminut omistautuneesti seuran puheenjohtajana ja pyrkinyt tekemään toiminnasta avointa kaikille hankolaisille sukupuolesta tai iästä riippumatta. Toimintaa on kehitetty ja valikoimaa laajennettu. -Netta osallistuu itse koko ajan aktiivisesti toimintaan ja suhtautuu väsymättömällä intohimolla kaikkeen mitä tekee. Hän on aina kaikkien seuran ohjaajien käytettävissä ja antaa heille koulutusmahdollisuuksia. Hän on seuran nimissä osallistunut moniin

kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin ja omalla panoksellaan tehnyt Hangon voimistelua ja seuraa tunnetuksi laajemmissa piireissä. Netta on Hejdin tulisielu ja seura on suuri osa hänen elämäänsä, kaupungin nuoriso- ja liikuntajohtaja Tommy Gröndahl perustelee valintaa. Pienimuotoinen palkitsemistilaisuus pidettiin ilman yleisöä, mutta Möller-Salmela kutsutaan mukaan ensi vuoden seremoniaan, joka toivon mukaan päästään viemään läpi perinteisin menoin.

-Nämä ovat monille haastavia aikoja, myös voimisteluseuran puheenjohtajalle. Koronapandemian kanssa ei tiedä mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Siksi tuntuu erityisen arvokkaalta saada tämä tunnustus, Möller-Salmela sanoo. Hangossa päätettiin olla palkitsematta vuoden urheilijaa, nuorta urheilijaa, valmentajaa, joukkuetta ja vuoden tekoa. Urheilusaavutusten kategorioissa pintansa piti vain kunniamaininta, johon tuli 12 ehdotusta.

Voimisteluharrastuksen edistämiseksi Hangossa jo kauan työskennellyt Agneta Möller-Salmela palkittiin urheilusaavutusten kunniamaininnalla.

8 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

Elämänvaiheita, historiaa ja erilainen keittokirja

Läntisellä Uudellamaalla kirjoitettiin ahkerasti uusia kirjoja nonläheistä ja arvostavaa suhdetta omiin raaka-aineisiin ja ruuanlaittoa vuodenaikojen mukaan. Kyseinen elämäntapa on muotoutunut myös Mariebergin tilalla useiden sukupolvien aikana, Andersson kertoo. Kirjassa esitellään helppoja ja ajattomia reseptejä, käytännön ruokavinkkejä ja raaka-aineiden käsittelyä. Kuvien aiheina ovat mm. metsästys, kalastus ja perhejuhlat. Andersson on kahden lapsen äiti, journalisti, valtiotieteiden maisteri ja agrologi, joka ilmoittaa mieltyneensä perinteiden ohella riistaan ja samppanjaan. Andersson on kirjoittanut kirjan tekstit ja ottanut myös valokuvat. Ulkoasu on Eva Torderan käsialaa.

Läntisellä Uudellamaalla on julkaistu ahkerasti uusia kirjoja. Paikallisten kirjoittajien teokset kertovat opettajan elämästä, kapakkakuninkaasta ja mielisairaalasta, ja uutuuksien joukossa on myös keittokirja. Karjaalainen Heikki Mansikkaniemi on julkaissut uuden 400-sivuisen kirjan ”Opettajan elämää Suomessa ja Ruotsissa” vuosikymmenten takaa 1970- ja 1980-luvuilta. Toimittaja-muusikko Kjell Ekholmin kirja ”Krögarkungen som aldrig gav upp” kertoo entisestä ravintoloitsijasta Nalle Lindqvististä, joka ei luovuttanut koskaan vastoinkäymisistä huolimatta. Toimittaja Tove Virran kirjoittama ”Röster från Ekåsen” tarjoaa kertomuksia entisestä mielisairaalasta ja elämästä Tammiharjussa lähes 100 vuoden ajalta. Keittokirja ”Tack för maten mamma” ei ole tekijänsä Daniela Anderssonin mukaan pelkkä keittokirja, vaan kunnianosoitus paikallisille raaka-aineille ja kestävälle elämäntavalle.

Kirja taistelijasta

Opettajan elämää Mansikkaniemen kirja kertoo opettajan elämästä kolmelta vuodelta Suomessa ja kahdeksan vuoden ajalta Ruotsissa. -Ohessa käsitellään taustoja opettajauralle, joka sai alkunsa Paraisten ruotsinkieliseltä ala-asteelta vuonna 1973. Toinen vuosi kului Paraisten suomenkielisellä yläasteella. Töiden loputtua ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakea töitä Ruotsista, Mansikkaniemi kertoo. Työpaikka löytyi ensin Eskilstunasta, josta matka toi vuoden jälkeen Suomeen. -Ruotsissa huomasin, että pätevällä opettajalla on paljon vankempi jalansija kuin epäpätevällä. Etsin kiivaasti töitä auskultoinnin aikana Suomesta, mutta mitään ei löytynyt. Oli pakko taas pyr-

Tove Virran kirja kertoo entisen Tammiharjun sairaalan arjesta henkilökunnan ja potilaiden kertomuksin. ”Olen kulkenut omia teitä ja tehnyt kaiken omalla tavallani”, Nalle Lindqvist kuvailee puolestaan elämäänsä Kjell Ekholmin kirjassa. Inkoolaisvoimin tehty Daniela Anderssonin keittokirja on myös kunnianosoitus paikallisille raaka-aineille ja perinteille. Karjaalainen Heikki Mansikkaniemi valottaa kirjassaan vaiheitaan opettajana Suomessa ja Ruotsissa. kiä Ruotsiin. Upplands-Bron jälkeen oli Tukholman vuoro. Viihtyvyys parani huomattavasti, koska koulun oppilaista ja opettajista noin puolet oli suomenkielisiä, Mansikkaniemi kertoo. Myöhemmin Kämpingen ylästeella hän opetti suomalaisia oppilaita. -Sieltä sain lopullisen potkun muuttaa Suomeen, kun satuin moittimaan ruotsalaista rehtoria huonosta kurista ja järjestyksestä. Hän sanoi suoraan, että muuta Suomeen.

Tein töitä käskettyä, Mansikkaniemi valottaa. Hän toteaa, että Ruotsiin oli helppo muuttaa, mutta paluu sieltä olikin jo kiven takana. Kirjaa voi tiedustella paikallisista kirjakaupoista. Se on saatavilla myös Bodin kirjakaupassa sekä kirjoittajalta itseltään.

Paikallisuus kunniaan Uusi keittokirja on kunnianosoitus paikallisuudelle. -Tämä on todellinen Inkoo-projekti, joka lähti liikkeelle Mariebergin tilalla

asuvan Landersin perheen aloitteesta, Inkoossa asuva Andersson kertoo. Kirjan on julkaissut Inkoon ruotsinkielinen marttayhdistys, joka käyttää kirjatuotot koulutukseen ja kursseihin lapsille ja nuorille kirjan oppien mukaisesti. Se antaa ohjeita esimerkiksi mateen nylkemiseen, hanhen höyhentämiseen ja parsan viljelyyn, ja esittelee myös klassisia ruokia. -Tämä on rehellinen keittokirja, joka kuvailee luon-

Västnyländska kultursamfundet-yhdistys on julkaissut kirjan länsiuusmaalaisten hyvin tuntemasta entisestä ravintoloitsijasta Nalle Lindqvististä. -Nalle omisti 1970-luvun puolivälissä läntisellä Uudellamaalla kuusi ravintolaa ja hän halusi rakentaa vielä yhden kaiken kruunuksi. Nalle oli entisöinyt jo useiden vuosikymmenten ajan vanhoja autoja, ja niistä piti tulla osa uutta Strandhotellet-hotellikompleksia. Nalle ehti johtaa paikkaa kuitenkin vain runsaat puoli vuotta ennen konkurssia. Koko omaisuus katosi yhdessä yössä, Kjell Ekholm taustoittaa. Lindqvist nousi uudelleen ja muutama vuosi myöhemmin hän aloitti Tammisaaressa risteilyt Sunnan II:lla, josta tuli myös suosittu matkailukohde. Runsaan 30 vuoden jälkeen oli kuitenkin hyvästien aika ja alus on tätä nykyä Ahvenanmaalla. Ekholmin kirja on muotokuva miehestä, joka edelleen 81 vuoden iässä katsoo tulevaisuuteen, ja jolla on vireillä jatkuvasti uusia liikeideoita.

Suurin osa Nallen ajasta kuluu nykyään omassa museossa. Lindqvistin itsensä mukaan Frank Sinatran kappale ”My way” kuvaa hyvin hänen elämäänsä: ”Olen kulkenut omia teitä ja tehnyt kaiken omalla tavallani”. Kirjassa on 112 sivua runsaalla kuvituksella. Kirjaa myydään Raaseporin Luckanissa ja paikallisissa kirjakaupoissa. Vuonna 2015 Ekholmilta ilmestyi teos legendaarisesta Gnägget-ravintolasta ja viime vuonna vuorossa oli kirja paikallisista bändisuuruuksista Country Express ja Paul Oxley´s Unit.

Sairaalan historiaa Västnyländska kultursamfundet julkaisi viime vuoden lopulla myös uuden paikallishistoriallisen kirjan, joka sisältää kertomuksia entisestä mielisairaalasta ja elämästä Tammiharjussa lähes 100 vuoden ajalta. Psykiatrinen sairaala lakkautettiin vuonna 2016. Kirjassa kerrotaan mm. työn tekemisestä raskaassa psykiatriassa ja potilaiden kokemuksista. Kirjaan on haastateltu kuutisenkymmentä henkilöä, joilla on Tammiharjusta omia kokemuksia, eli lähinnä sairaalan henkilökuntaa ja potilaita. Kirjassa on kertomuksia erilaisista hoitomuodoista, kuten lobotomiasta, insuliinihoidosta ja psyykenlääkkeistä, sekä maanviljelyksestä, romansseista ja yhteiskunnan asenteista. Sairaalassa hoidettiin potilaita koko eteläisen Suomen alueelta. Se aloitti toimintansa vuonna 1924 entisissä Dragsvikin vankileirin rakennuksissa ja suljettiin joitakin vuosia sitten muutaman vuoden kestäneen hoitomyllerryksen jälkeen. Kirjan kirjoittaja Tove Virta on tehnyt syväsukelluksen sairaalan historiaan sekä potilaiden arkeen ja pienen yhteiskunnan elämään. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on 344 sivua.

Kevätseuranta alkaa taas ja innostaa lähiluontoon Vaikka vuosi 2020 lähti käyntiin kylmissä merkeissä ja paksu lumikerros peittää melkein koko Suomen, on Luonto-Liiton Kevätseuranta-kampanjan alkaminen varma kevään merkki. Lauhtunut sää, pidentyneet päivät, pihalintujen laulu ja pajunkissat antavat lupauksen kevään lähestymisestä. Kevätseurannassa tarkkaillaan kevään etenemistä kasvi- ja eläinlajien avulla. Perinteisten 41 vakiolajin lisäksi vuosittain tarkkaillaan vaihtuvia teemalajeja. Tämän vuoden teema on

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat karjaanpuhelin.fi

joutomaat. On siis aika kääntää katseet kotitalon takaiseen metsänreunaan, sähkölinjan alaiseen ryteikköön tai teollisuusalueen viereiseen villiintyneeseen niittyyn. -Usein ei tule edes ajatelleeksi, kuinka joutomaat ovat tärkeitä monimuotoisia elinympäristöjä. Erityisesti kaupungeissa, joissa suurin osa luonnontilaisesta ympäristöstä on raivattu, monet lajit ovat riippuvaisia joutomaista. Lajit myös hyödyntävät näitä alueita monin tavoin esimerkiksi koti-, ruokailu- tai levähdyspaikkoina, Kevätseuranta-kampanjan koordinaattori Ilona Tuovinen kertoo. Teemalajeina on viisi joutomaita edustavaa lajia. Seurannassa tarkkaillaan pajun kukintaa, sisiliskoja, veriludetta, kivitaskua ja haitallista vieraslajia etelänruttojuurta. -Jotta lajeja pääsisi havainnoimaan, ei tarvitse välttämättä lähteä kauas metsään tai merenrantaan. Elämää ja

Kevätseurannassa havainnoidaan kevään kulkua kasvi- ja eläinlajien avulla. Perinteisten vakiolajien lisäksi vuosittain tarkkaillaan vaihtuvia teemalajeja. Vuoden 2021 teema on joutomaat. (Kuva: Antti Salovaara) kevättä kuhiseva retkikohde voi löytyä kerrostalon sisäpihalta tai viereiseltä teollisuus-

alueelta. Haluamme kannustaa ihmisiä näkemään tutut joutomaat aivan uusin silmin,

Tuovinen sanoo. Ensihavaintoja seurannan lajeista

Kevätotetaan

jo vastaan, mutta erityisen kiinnostavia ovat kampanjan havaintoviikonloppuina tehdyt runsaushavainnot. Ensimmäinen seurantaviikonloppu on jo 27.-28. helmikuuta. Kevään tarkkailu jatkuu joka toinen viikonloppu kesäkuun alkupäiviin asti. Havainnot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön. Havainnot voi ilmoittaa sähköisellä lomakkeella nettiosoitteessa kevatseuranta. fi. Lasten omat kevätseurantakortit voi palauttaa Luonto-Liittoon sähköpostitse tai postitse. Kaikki lasten kevätkortin palauttaneet osallistuvat luontolehti Siepon järjestämään arvontaan. Ihmisiä kannustetaan myös jakamaan havaintojaan, keväisiä kuvia ja retkitarinoita sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta, @kevatseuranta ja @luontoliitto.

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 - 9 .

Perinneruokia Kalevalan päivän kunniaksi

Nimisuojaus tuo kunniaa suomalaiselle ruokakulttuurille Kalevalan päivänä sunnuntaina 28. helmikuuta juhlistetaan taas kansalliseepostamme Kalevalaa ja suomalaista kulttuuria. Päivällä ei ole varsinaista nimikkoruokaa, mutta monet perinteiset ruuat sopivat hyvin suomalaisen ruokakulttuurin juhlistamiseen. Kalevalan päivänä voi tarjoilla vaikkapa mehevää karjalanpaistia. Päivän henkeen sopivat myös erilaiset kalaruuat ja perinteiset leivonnaiset, kuten karjalanpiirakat ja mustikkakukko. Myös suomalaisista juureksista ja marjoista syntyy upeita herkkuja.

Vasta 12 nimisuojattua Euroopassa on noin 3.500 nimisuojattua tuotetta, joista vain 12 on suomalaisia. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus sekä Maa- ja kotitalousnaiset tekevät aktiivisesti yhteistyötä sen puolesta, että Suomeen saataisiin

Maanantai 1.3. 4.00 Uutisikkuna 5.55 TV1 Noin viikon studio 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän

10.00 Kotilieden lämpöä (12) 10.55 Pisara 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Akuutti: Skitsofrenia - onko elämä totta? 12.30 Anna, a lopussa (12) 13.15 Varastettu kuolema (7) 14.45 Itse valtiaat (7) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.50 Arto Nyberg 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Anna, a lopussa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Viikinkisotu-

Tiistai 2.3. 4.00 Uutisikkuna 5.55 TV1 MOT:Ammattiliittojen suuri asuntorahastus 6.25 Ylen aamu

9.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotilieden lämpöä (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Anna, a lopussa (12) 13.15 Synnin jäljet (7) 14.45 Itse valtiaat (7) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Anna, a lopussa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset

Keskiviikko 3.3. 4.00 Uutisikkuna 5.30 EränTV1 kävijät: Alpeilta Arktiselle 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän

10.00 Kotilieden lämpöä (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Anna, a lopussa (12) 13.15 Hiipivä vaara (7) 14.45 Itse valtiaat (7) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielellä 16.10 MOT:Ammattiliittojen suuri asuntorahastus 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Anna, a lopussa

lisää alkuperämerkittyjä tuotteita ja nimisuojauksen arvo nousisi paremmin yleiseen tietoisuuteen. -Arvostamme Suomessa ulkomaisia nimisuojatuotteita kuten Feta-juustoa tai Prosciutto di Parma -kinkkua, mutta samalla unohdamme oman ruokakulttuurimme hienoudet, Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen ruoka- ja ravitsemusalan kehittämispäällikkö Marita Suontausta harmittelee. Yhteishankkeen avulla tuodaan nimisuojatietoutta erityisesti ruoka-alan oppilaitoksiin. Digitaalinen opetusmateriaali valmistuu tämän vuoden aikana. MKN:n asiantuntijoita koulutetaan samalla ohjeistamaan ryhmittymiä, jotka voivat hakea yleiseurooppalaista alkuperämerkintää suomalaiselle tuotteelle.

Kaupallisia tuotteita Aito

saunapalvikinkku

rin arvoitus 20.00 MOT:Ammattiliittojen suuri asuntorahastus 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ivalo (16) 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Testissä kosmeettiset hoidot 23.50 Puoli seitsemän 0.20 Uutisikkuna 4.00 Uutisikkuna 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 NiTV2 mipäiväonnittelu: 1.3. 6.52 Pikkuli

-tuotteen nimisuojahakemus on jo Euroopan komission käsittelyssä. Kansallisen vaiheen selvityksessä ovat ainakin Suonenjoen mansikka ja

savolainen talkkuna. -Kun tuote on Suomessa tunnettu ja tunnistettu, myös ulkomaalaiset matkailijat osaavat siihen tarttua. Erityi-

sesti eteläeurooppalaiset tuntevat hyvin alkuperämerkityt tuotteet ja osaavat niitä etsiä, Brahea-keskuksen projektipäällikkö Mervi Louhivaara

toteaa. Nimisuojan puolesta toimijat korostavat, että kyseessä on ruokakulttuurin tuotteisiin liitetty laatujärjestelmä, joka edellyttää yhteistyötä. Nimisuojaa voi hakea maantieteellistä alkuperää edustavalle tuotteelle tai tuoteperheelle, ei yksittäisen yrityksen tuotemerkille. -Nimisuojatuotteiden ei ole tarkoitus pitää hengissä muinaisia perinnereseptejä, vaan tuoda esiin kaupallisesti valmistettavia tuotteita, jotka kuuluvat omaan elävään ruokakulttuuriimme, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista painottaa. Suomalaiset nimisuojatut tuotteet 2021: Lapin poron kuivaliha, liha ja kylmäsavuliha, Lapin puikula, Kitkan viisas, karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen, Puruveden muikku, kalakukko, sahti, suomalainen vodka sekä marja- ja hedelmälikööri.

päiväkirjat 10.45 Rallin MM, Power Stage, Rovaniemi 11.45 Kun haikara lentää ohi 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Casualty (12) 14.03 Casualty (12) 14.55 Lumilautailun ja freestylen MM: Parisuurpujottelu 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 McLeodin tyttäret (12) 19.00 Sohvaperunat 20.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.45 Yksittäistapaus: Tyttöbileet (S) 21.00 Unelma Lapista 21.30 Berlin Station (16) 22.20 Kuolemaantuomitut (16) 23.16 Exit (16) 23.50 Exit (16) 0.25 Strike Back (16) 1.10 Uutisikkuna

Collection 12.15 olo.fit 12.30 Rehtori (S) 13.00 Putous 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Supernanny Suomi 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Sukuni salat 21.00 Nyrkki (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hockey Night Extra 23.05 ESPN dokumentti: O. J. Simpson - Amerikkalainen tarina 1.05 Putous 2.35 Burgerimies 3.30 112 (7) 4.25 Maailman isoin poika Astral-TV Nelonen 5.00 6.00 My Litt-

le Pony: Ystävyyden taikaa (7) 6.25 Rusty Rivets (S) 6.50 Disney esittää: Ducktales (7) 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 7.30 Sonic Boom (7) 7.45 LEGO Ninjago (7) 8.00 Angry Birds Blues (7) 8.05 Angry Birds Blues (S) 8.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7) 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 9.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 10.00 Huvila & Huussi 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.55 Huvila & Huussi 15.55 Haluatko miljonääriksi? 17.25 Onnenarpa 17.30 The Wall Suomi 18.30 The Voice of Finland 20.00 Poliisit 2021 (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Diili 22.30 Stand Up! 23.30 Elokuva: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (12) 2.00 Arman Pohjantähden alla (S) 3.00

Narcos: Mexico (18) 4.20 Australian rajalla 4.50 Astral-TV 8.20 Danska arkitekthem 8.50 Husdrömmar 9.50 Norska berättelser 10.15 Trädgårdstider 11.15 Maria och sommarpratarna Teema: 12.00 Levande arkiv visar 12.01 Väderleksutsikter: Fjällväder 12.14 Naturen är ännu vår: När havet har frusit till 12.36 Dagbok från en isbrytare 13.10 Ny konst i Sovjetunionen 14.10 Star shaped scar (7) 14.25 Don Matteo utreder (7) 15.20 Lilla huset på prärien Fem: 17.00 Klick 17.15 Min trädgård 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Himlaliv: Karin Erlandsson 19.00 Ålands hjältar 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Närbild 20.25 Carl och spelreklamshelvetet 21.00 Efter Nio 22.00 Tunna blå linjen (12) 23.00 Monster (12) 23.55 Monster (12)

12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Olet mitä syöt 13.30 Sukuni salat 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Super-Jahti 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 MasterChef VIP 21.00 Myyrä 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 Super-Jahti 0.05 Myyrä 1.00 Pitääkö olla huolissaan? 1.55 Sukuni salat 2.50 Stadi vs. Lande 3.45 Burgerimies 5.00 Astral-TV 6.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S)

6.25 Rusty Rivets (S) 6.50 Disney esittää: Ducktales (S) 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 7.30 Sonic Boom (7) 7.45 LEGO Ninjago (7) 8.00 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 8.25 Angry Birds Blues (S) 8.30 Angry Birds Blues (S) 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 9.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 10.00 Huvila & Huussi 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.55 Huvila & Huussi 15.55 Haluatko miljonääriksi? 16.55 Onnenarpa 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 The Wall Suomi 19.00 Selviytyjät Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 22.00 Poliisit 2021 (7) 23.00 48 tuntia rikoksesta (12) 0.00 El Chapo (16) 1.00 Arman Pohjantähden alla (7) 2.00 Australian ra-

Teknavi 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa - parhaat kautta aikojen 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Maajussille morsian maailmalla 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Kotoisa 21.00 Pitääkö olla huolissaan? 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.06 Nyrkki (12) 0.05 Maajussille morsian maailmalla 1.00 Kuutamolla 1.55 Villa Hintikka 2.50 Remonttipiiskuri 3.45 112 (7)

Rusty Rivets (S) 6.50 Disney esittää: Ducktales (S) 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 7.30 Sonic Boom (S) 7.45 LEGO Ninjago (7) 8.00 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 8.25 Angry Birds Blues (S) 8.30 Angry Birds Blues (S) 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 9.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 10.00 Huvila & Huussi 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.55 Huvila & Huussi 15.55 Haluatko miljonääriksi? 16.55 Onnenarpa 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 The Wall Suomi 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 9 (7) 22.00 Diili 23.30 Stand Up! 0.30 Narcos (16) 1.40 Arman Pohjantähden alla (S) 2.40 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 3.40 Australian rajalla

Perinneruokaa perinnemaisemassa. Kalevalan päivällä ei ole varsinaista nimikkoruokaa, mutta monet perinteiset ruuat sopivat hyvin suomalaisen ruokakulttuurin juhlistamiseen. (Kuva: Julia Kivelä)

(S) 6.57 Mohvelit (S) 7.04 Kaapo (S) 7.30 Muru (S) 7.44 Ryhmä Hau (S) 8.09 Galaxi 8.10 Karvinen (7) 8.23 Kanikenttä (7) 8.35 Unna Junná 8.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voima 9.00 McLeodin tyttäret (12) 9.45 Uusi päivä (S) 10.15 Muutto-

6.00 Aamusää 6.10 MTV3 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05

alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Atlantic Crossing (12) 20.00 Akuutti: Kuinka jättää liha lautaselta? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Jari raiskasi minut 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Erikoisryhmä Köln (12) 22.45 Oddasat 23.00 Perjantai: Mikä on raiskaus? 23.40 Puoli seitsemän 0.10 Uutisikkuna

11.10 Hymy Pyllyyn 11.50 Tanskalainen maajussi 12.20 Näin Norjassa 12.35 Casualty (12) 13.25 Unelma Lapista 13.55 Urheilustudio: MM-hiihdot 14.10 Hiihdon MM: Naisten 10 km 15.30 Urheilustudio: MM-hiihdot 15.40 Lumilautailun ja freestylen MM: Paripujottelu 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Äitee - Sisulla voittoon 18.40 Urheilustudio: MM-hiihdot 18.55 Hiihdon MM: N mäkikarsinta HS 137 20.00 Urheilustudio: MM-hiihdot 21.00 Voiko tätä syödä? 21.30 Mist sä tuut? 21.55 Ohuella langalla (12) 22.55 Exit (16) 23.30 Exit (16) 0.05 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 0.53 Uutisikkuna

4.00 Uutisikkuna 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 NiTV2 mipäiväonnittelu: 2.3. 6.53 Titta Pik-

kanen (S) 7.01 Kuminakuja 19 (S) 7.10 Kerkko Kukko (S) 7.19 Petran poppoo (S) 7.31 Simo (S) 7.38 Robottijunat (S) 7.50 Askarrellaan 7.56 Vekarat! (S) 8.22 Galaxi 8.23 Tipu Touhukas (S) 8.25 Lassie (7) 8.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 9.00 McLeodin tyttäret (12) 9.45 Uusi päivä (S) 10.15 Muuttopäiväkirjat 10.45 Vanhan tekniikan metsästäjät (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Koukussa kipulääkkeisiin 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syntinen (16) 22.40 Oddasat 22.55 Marja Sannikka 23.25 Puoli seitsemän 23.55 Uutisikkuna

4.00 Uutisikkuna 6.50 Pikku TV2 Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 3.3. 6.52 Dinotassut (S) 7.04

Poppelikumpu (S) 7.09 Maijuli (S) 7.16 Ritari Mikke (S) 7.29 Mitä ihmettä? (S) 7.34 Planeetta Kosmo (S) 7.49 Milli ja Molli (S) 8.17 Galaxi 8.18 Pok ja Mok (7) 8.25 Näin meillä (7) 8.36 Hirveä Henri (S) 8.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 9.00 McLeodin tyttäret (12) 9.45 Uusi päivä (S) 10.15 Muuttopäiväkirjat 10.45 Kasvis-tv 11.10 Lars Monsenin koiravaljakko 11.50 Voiko tätä syödä? 12.20 Casualty (12) 13.10

Mitä tänään syötäisiin? 9.10 Emmerdale (S) 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Sukuni salat 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Valitut Palat

6.00 Aamusää 6.10 MTV3 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05 Mitä tänään syötäisiin? 9.10 Emmerdale 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Supernanny Suomi 11.00 Ostoskanava Tvins.com

Tanskalainen maajussi 13.55 Urheilustudio: MM-hiihdot 14.10 Hiihdon MM: Miesten 15 km 15.55 Urheilustudio: MM-hiihdot 16.10 Luottomies 2 (7) 16.19 Luottomies 2 (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Urheilustudio: MM-hiihdot 18.10 Hiihdon MM: N mäkikilpailu HS 137, 1. kierros 19.00 Urheilustudio: MM-hiihdot 19.20 Hiihdon MM: N mäkikilpailu HS 137, 2. kierros 19.45 Urheilustudio: MM-hiihdot 21.00 Suomen hauskin mies (12) 22.40 Sinkut paljaana 23.10 Game of Thrones (16) 0.20 Uutisikkuna 6.00 Aamusää 6.10 MTV3 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu

9.05 Mitä tänään syötäisiin? 9.10 Emmerdale 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Kotoisa 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 13.00

Nelonen

5.00 Astral-TV 6.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 6.25

Yle Fem

jalla 2.35 Australian rajalla 3.05 Madventures Suomi (7) 4.05 Astral-TV 8.15 Jens i vildmarken 8.55 Yle Fem Efter Nio 9.55 Himlaliv: Karin Er-

landsson 10.25 Ålands hjältar 10.55 Närbild 11.20 Östersjön under ytan 11.25 Carl och spelreklamshelvetet Teema: 12.00 The Go-Go’s 13.45 Dijonhistorien (T) 13.55 Vid Medelhavet med Simon Reeve 14.55 Don Matteo utreder (7) 15.48 Lilla huset på prärien Fem: 17.30 Endlingar (7) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dokument inifrån: Vaccinkrigarna 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.53 Ur arkivet: Jorden runt på 80 ortnamn Teema: 20.00 Porträtt av en gallerist 21.00 Historia: Arvet efter Tutankhamun 21.50 Kreativa förhållanden 22.20 Bio Finland: Frestelser (7) 23.30 Körlektionen (7) 23.45 Ny film: From Matti with love (T) 4.10 Australian rajalla 4.40 Astral-TV

8.30 HemmagymYle Fem pa med Sofia 8.51 Idévärlden 9.50 Med bil genom Syd-

amerika 10.20 Min trädgård 11.00 Strömsö 11.30 Från Sverige till himlen Teema: 12.00 Yle live: Metallica, S&M2 live 13.30 Ur arkiven 14.00 Mona Lisas hemlighet (12) 15.00 Don Matteo utreder (7) 16.00 Damernas paradis i Milano (12) 16.50 Sápmi Sessions Fem: 17.25 En tvättäkta lantis 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ge oss naturen tillbaka 19.30 Yle Nyheter TV-nytt Teema: 20.00 Keith Haring gatukonstens underbarn 21.00 Min musik 21.45 Kino: Rounds (16) 23.30 The Handmaid’s Tale (16)

19.00 Vanhojen KEXTV tanssit 2011. Lukiolaisten perinteiset tanssiaiset 10 vuotta sitten. Ekenäs TV. Uusinta.

10 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

OSAAJAT PALVELUKSESSANNE - TILL ER TJÄNST ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

AUTOVUOKRAAMO / BILUTHYRNING

Folkhälsanin Terveystori

Henkilö- ja pakettiautot, 2 pikkubussia ja peräkärry

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto

Ajanvaraus 019 278 6191, folkhalsan.fi/ajanvaraus Korkeavuorenkatu 5–7, Karjaa

TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI EKENÄS VETERINÄR Tarja Lagström 0400 477 642

• K O K E M U K S E L L A & K Ä S I T T E LY TA I D O L L A •

Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari

PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN, MYÖS VIIKONLOPPUISIN JOUR DYGNET RUNT, ÄVEN VECKOSLUT

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

TAKSIPALVELUT /TAXITJÄNSTER

TAXI

0400 204 185

EKENÄS-TAMMISAARI

års erfarenhet vuoden kokemuksella years in business

Betjäning på svenska • Palvelua suomeksi • Service in English

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs

SÄHKÖ- ja LVI-PALVELUT / EL- och VVS-TJÄNSTER

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ VH VT

Pamela Fredenberg Centralgatan 100, Karis Keskuskatu 100, Karjaa Tel./Puh. 040 558 2079 pamela@fredenberg.fi

www.fredenberg.fi

Silmälääkäri: ajanvaraus puh. (019)

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT Kauppiaankatu 4 Karjaa

230 940

Sara Neovius

VH/VT 010 257 3435

www.pohjansahko.fi

- Sähkö- ja putkityöt - Teollisuuden kunnossapito ja huolto Morgan Börbrink 040 163 6675 - Ilmalämpöpumppujen asennus ja myynti borbrinkmorgan@gmail.com SÄHKÖPALVELUT / ELTJÄNSTER

010 238 8000

Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio S Ä H K Ö T Y Ö T

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning S U U N N I T T E L U

Carola Nordlund

Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

Västnyland – Kimitoön Länsi-Uusimaa - Kemiönsaari

Notariatcentralen Notariaattikeskus

044 537 5691

info@ajohansson.fi

w w w. a j o h a n s s o n . f i

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

• LT Antti Kuoppala ajanvaraus puh. (019)

Erik Munsterhjelm

JM/OTM 010 257 3437

etunimi.sukunimi@op.fi www.op-notariatcentralen.fi

Silmälääkäri:

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

Paul ARNOLD Eriksson

LEIPOMO / BAGERI

• LT Antti Kuoppala

TAMMISAARI

Valkovuokonkuja 1, Tammisaari puh. (019) 246 2504 040 703 7784 / 040 750 0357 daniek@daniek.fi Avoinna: ark. 8-17

248 6740

Nykyaikainen tilitoimisto

Vuorikatu 19 Hanko

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

www.azets.fi/raasepori

OSTEOPATIA FISKARS Santeri Kaatra Osteopaatti AMK

Puh. 041 530 6846 Peltorivi 9, Fiskari - palvelukieli suomi -

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

Parempaa IT-palvelua. member of

019 212 0100 - www.ekm.fi

www.monerva.fi 044 958 1527 monerva.info@gmail.com

PESULA / TVÄTTERI

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi Ab www.vnplat.fi Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER Siivouspalvelut

kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotettavasti ja joustavasti.

HUOLTOA / SERVICE CYKELREPARATIONER PEUGEOT POLKUPYÖRIEN MOPEDSERVICE KORJAUKSET MOPOHUOLTO

VI HYR UT CYKLAR VUOKRAAMME POLKUPYÖRIÄ

Köpmansgatan/ Kauppiaankatu 21 KARIS/KARJAA, tel./puh. (019) 230 529, cykelcentralen@brev.fi Öppet/avoinna: vard./ark. 9.30-17.30, lö/la 9.30-13.30

010 235 8880

RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

Städtjänster

för hemmet, fritidsboendet och företaget, pålitligt och ﬂexibelt.

KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE

HCP Kiinteistöhuolto

Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT Ota yhteyt tä ja Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. pyydä tarjous! Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi

Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

SANEERAUS- & RAKENNUSTYÖT

T:MI TOMI IIVONEN tomiiivonen1@gmail.com

040 706 8802

KIRKKOPAIKANTIE 20, ANTSKOG

TIMANTTI & RAKENNUS Timanttiporaukset & -sahaukset Uudisrakennukset Etuputsityöt Laatoitustyöt Saneerauskohteet Rakennusapumiehet

LASITUSLIIKKEET / GLASMÄSTERIIMANT

TIMANTTISTA PALVELUA, myös ruotsiksi

www.timrak.ﬁ | info@timrak.ﬁ | 045 158 3244 Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto) Korjaamo Hanko 0400 195 598 (TM-Carservice)

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

Villagatan 2 Huvilakatu, Karis/Karjaa

KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING

Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

ilmoitus@etela.com (019) 278 866

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 - 11 .

alkamassa maalis-huhtikuussa. Leikatkaa helmikuun Eläkkeensaaja lehdestä kupongit, ulkoilkaa, liikkukaa, täyttäkää ne ja palauttakaa sihteerille toukokuun alussa. Kuponkeja voi myös tulostaa uudistuneilta kotisivuiltamme: karjaapinjaisten.elakkeensaajat.fi. Mahd. tiedustelut Iiris / 040-5824640. Ekenäsnejdens Invalider. Alla våra planerade möten under våren är inhiberade på grund av pandemin. VN Reumaförening. Fibrogruppen må 8.3 kl. 17 går vi ut ifall vädret tillåter. Annars i Portstugan, Bryggerigården i Ekenäs, OBS ansiktsmask. Ring 050-3496093, ifall frågor/ Mona. Länsi-Uudenmaan Senioriopettajat. Vanhoja poikia, tarina Junnun laulujen voimin, su 11.4. klo 16 Laurentius-salissa. Maksu ja ilm. 20.3. mennessä. Tutustuminen Pokrovan luostarin kirkkoon klo 11 ja ruokailu veljestön ruokasalissa ti 13.4. Maksu ja ilm. 10.3. mennessä. Operetti Iloinen leski 1.5. klo 15 Laurentius-salissa. Ilm. ja maksu 20.3. mennessä. Ilmoittautumiset marjatta.luhtasela@ dnainternet.net tai p. 019383453. Ekenäs pensionstagare. Vi motionerar den 1.3 mellan kl. 12-14 med start från Folkan. Egen takt, egen rutt, inga distanskrav. Föreningen bjuder på ärtsoppa. Kom med även om du inte är medlem. Karjaan sos.dem. yhdistys. Kokous su 7.3. klo 18 Työväentalossa, Kauppiaankatu 22, Karjaa. Osallistuminen mahdollista Teams-yhteydellä. Ilm. 5.3. mennessä, p. 050-5693075. Karjaa - Pinjaisten Eläkkeensaajat. Kerhotoiminta on edelleen tauolla, mutta jäsenmaksuja otetaan vastaan Työväentalolla ma 1. maaliskuuta klo 11-13. Pidetään turvavälit ja hyvä käsihygienia. Liikunnan haastekampanja on taas

OSTETAAN KÖPES

Hankoniemen eläkkeensaajat järjestää jäsenilleen elokuvanäytöksen Metsäjätti. Näytös toteutetaan rajoitusten mukaan 10 hlö ryhmissä. Mikäli olet kiinnostunut niin ota pikaisesti yhteyttä Marianne / 0400-900489 tai Marja / 0407381485. Karis Pensionärer. Stavgång med eller utan stavar måndagar med start kl. 10 från Brankis, då vädret det tillåter. Karis Svenska Pensionstagare. Medlemsavgiften för år 2021 kan inbetalas till konto FI63 4055 8720 0454 74. 26.2 kl. 14-15 kan medlemsavgiften betalas till Majsan eller Lasse, plats: Servicehuset, Felix Froms gata 6, Karis. Inkoon Eläkkeensaajat. Helmikuun ja muut keväälle sovitut tapaamiset toistaiseksi peruttu. Vuoden 2021 jäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille maaliskuun loppuun mennessä. Ota yhteyttä Jattaan p. 050-5636576 jos haluat käyttää siihen säästössä olevat rahat. inkoo.elakkeensaajat.fi. Hangon suomenkieliset eläkeläiset. Kaikki v. 2020 jäsenmaksun maksaneet, jäsenyys säilyy v. 2021 loppuun saakka. Toiminnan aloittamisesta ja kokouksista ilmoitamme heti kun koronatilanne sen sallii. Ingå Seniorer. Skrivargruppen fortsätter på distans ledare Gun-Lis Holmberg t. 0503599253. Boccian är inställd på grund av Kyrkfjärden skolas

ARBETE UTFÖRES

begränsningar. Mary Poppins flyttad till hösten 2021 - våren 2022. Trivsel- och spelgruppen inställd tillsvidare. Pojo Pensionärer. Gång/stavgång från Pojo torg måndagar kl. 10. Övrig verksamhet inhiberad på grund av coronarestriktionerna. Raseborgs Hjärtförenings vattenjumppa fortsätter torsdagar kl. 12.30-13. Obs, ny anm. till Janeta 040-5326078. Raaseporin Sydänyhdistyksen vesijumppa jatkuu torstaisin klo 12.30-13. Huom, uusi ilm. Janetalle 040-5326078. Vänförmedling i Karis och Pojo helgfria to kl. 10-12 och 17-19, t. 044-7448087. Så länge coronarestriktionerna pågår har vi endast telefonvänner. Arr. Röda Korset Karis-Pojo avdelning och församlingen. Ystävänvälitys Karjaalla ja Pohjassa to klo 10-12 ja 1719, p. 044-7448087. Meillä on vain puhelinystäviä niin kauan kuin coronarajoitukset ovat voimassa. Järj. Punainen Risti Karjaan-Pohjaan osasto ja seurakunta. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry. Vapaaehtoista, ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä Raaseporissa. Keskustelu- ja käsityökerho tiistaisin klo 12.30-14.30. Kävelyryhmä torstaisin klo 1314. Tietokoneen ja puhelimen käytön opastus ma-pe klo 10-

13. Kaipparin kutomossa, Nils Grabben katu 4, on mahdollisuus kangaspuilla kutomiseen. Kaikille avoin tapaamispaikka Kaipparin Tupa, Elina Kurjen katu 6. Avoinna ma-pe klo 1015. p. 040-5695162 (Marjo), mtykaippari@gmail.com tai www.kaippari.fi. Karjaan Ratatupa. Päiväkeskus ja palveluohjausta päihdetoipujille ja heidän perheilleen arkisin klo 9-15 ja muina päivinä klo 9-12. Felix Fromin katu 4. P. 046-8947572. AA-ryhmä kokoontuu Karjaalla to klo 19-21, Felix Fromin katu 4. AA-gruppen Väst sammanträder onsdagar kl. 19, Lärkkullavägen 8 B (källarvåningen), Karis. Irti Huumeista. Huumeongelmaisten läheisille suunnattu vertaistukiryhmätoiminta. Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai alkaen klo 17, Gentoftenkatu 8, Hanko. Ohjaajina Diane ja Kaarina, tiedustelut Hangon Katulähetys 045-6513685.

NÄYTTELYJÄ Tammisaaren taideyhdistyksen taidenäyttely ”Neljän seinän sisällä” Lilla Gallerietissa 1.3.-31.3. Avoinna ma, ti, ke,

TYÖSUORITUKSIA

Sjöblom´s

van ohjelman mukaisesti.

Camilla Klingstedtin maalauksia esillä 31.3. asti, Luckan Raseborg, Torikatu 3, Karjaa. Avoinna ma-pe 9-16.

FU-47. Jousiampujien koronatauko jatkuu ainakin maaliskuun loppuun asti eli voimme jatkaa harjoittelua to 1.4. klo 18, mikäli ei tule uusia rajoituksia. Tied. 040-5181022 / Aki.

Pirkko Aarion öljymaalauksia, Café Wilhelmsdal, Ola Westmanin puistotie 1, Inkoo. Näyttely avoinna kesään 2021 saakka.

LIIKUNTA JA ULKOILU Hangon Ampujat ry:n toimeenpanemia nuorten kevätkauden ampumailtoja jatketaan koronarajoitukset huomioiden maanantaisin klo 18-19. Firmapuulaakiammunnat aloitetaan torstaisin klo 17 samoin rajoitukset huomioiden jaetta-

DancePower tauolla toistaiseksi. Tied. p. 044-7572495 / Marjo. TAPAHTUMIA-palsta on kokonaisuudessaan netissä: www.etela.com.

UTHYRES

VUOKRALLE TARJOTAAN OKT:n alakerta Karjaan keskustassa. N. 100 m², 4 h, k. Juuri remontoitu. Heti vapaa.

P. 040 702 1688.

Ihanan korkeita 2h+kk-3h+k koteja vuokrattavissa

PALVELEVA

LVI-

MYYMÄLÄ

040 72 44 168

- tyhjennykset - huuhtelut ja pesut - kuivaimurointi - viemäriputkikamera

pe 9-17, to 9-19, la 9-14.

Ensikuja 2, Karjaa. Avoinna: Ma-pe 8-17 P. 045 204 9318, info@putkipiste.net

www.putkipiste.fi

VUOKRALLE TARJOTAAN

24/7 PÄIVYSTYS 0400 208 493

1910-luvun koristeellisissa tiilitaloissa luonnonkauniissa Dragsvikissä Milja Koivuniemi 020 743 2964 milja.koivuniemi@kruunuasunnot.fi Jätä hakemus: kruunuasunnot.fi

ÄVEN I HANGÖ

Paikkakunnan paras Ford -huoltamo ja -korjaamo. Myös Fordin alkuperäisten varaosien myynti. Bästa verkstaden på orten för service eller reparation av din Ford. Även försäljning av Ford-orginalreservdelar.

LP, CD, DVD, Blu-ray. Guld, silver, militaria, etc.

Ekepop, Grev Moritz gata 8, Ekenäs Ti & to 14-17.30, lö 12-14. Facebook: Ekemynt & Ekepop

KARJAAN PUHELIN OY:N OSAKKEITA paikallisesti. KARIS TELEFON AB:S AKTIER lokalt.

Myös kaikkien muiden merkkien huollot, korjaukset ja vianetsinnät modernilla laitteistolla. Även service, reparationer och felsökningar av alla andra märken med modern utrustning.

Fix-huset Flexibla lokaler centralt i Ekenäs som kan anpassas efter behov, 15-120 m², med trevliga hyresgäster.

Joustavia tiloja keskeisesti Tammisaaressa joita voi muokata tarpeen mukaan, 15-120 m², mukavilla vuokralaisilla.

Möjlighet att hyra parkeringsplats på innergården med egen elstolpe. Huset har goda gästparkeringsmöjligheter.

Mahdollisuus vuokrata parkkipaikka sisäpihalla omalla sähkötolpalla. Talon edustalla on hyvät vieraspaikoitusmahdollisuudet.

Fix-huset är nära både lunchställen och butiker. Tillsammans med närheten till vattnet och Gamla stan vågar vi påstå att Fix-huset är ett av de charmigaste kontorskomplexen i vår region.

Fix-huset on lähellä lounaspaikkoja ja kauppoja. Meren ja Vanhan kaupungin läheisyyden vuoksi uskallamme väittää että Fix-huset on yksi viehättävimmistä konttorikomplekseista alueellamme.

Karjaan Puhelin, 019 278 4040 osake@kpoy.fi

SÄLJES

AMMATTITAITOINEN VIANETSINTÄ, KORJAUKSET, HUOLLOT, PÄIVITYKSET JA AVAINTEN KOODAUKSET. AINA KUSTANNUSTEHOKKAASEEN HINTAAN! PROFESSIONELL DIAGNOSTIK, REPARATION, SERVICE, UPPDATERING OCH NYCKELKODNING. ALLTID TILL ETT KOSTNADSEFFEKTIVT PRIS!

| | |

RAHOITUS FINANSIERING

www.auto-centerhorsback.fi

(019) 241 4900

Kuljettajantie 8 Chaufförsvägen, Horsbäck, Tammisaari/Ekenäs. Ark./Vard. 8.00-17.00.

Postiosoite: Puhelin (019) 278866 PL 16

10301 KARJAA

Torstaisin ja sunnuntaisin ilmestyvä puolueeton paikallislehti (Hanko, Inkoo, Karjaa Pohja, Tammisaari)

Painos 23.000 kpl

Sähköposti: ilmoitus@etela.com jakelu@etela.com toimitus@etela.com

Toimitus ja ilmoituskonttori: Keskuskatu 76, KARJAA

Päätoimittaja: Hannu Kari Puh. (019) 278868 0500-471963

Kustantaja: Karjaan Offsetpaino Oy Tj. Mikko Nieminen Puh. (019) 278861

Ilmoitukset:

Puh. (019) 278866 ilmoitus@etela.com

Jakelut: Puh.

Ystadsgatan 3 Ystadinkatu Ekenäs/Tammisaari

(019) 278861 jakelu@etela.com

ETELÄN UUTISET: www.etela.com

Mera info / Lisätietoja: Mikael Lindholm 044 383 5066 eller/tai mikael@papperohus.fi Torstailehteen tarkoitetun toimituksellisen aineiston (mm. Tapahtumia-palstan tiedot) on oltava toimituksen käytettävissä viim. edellisenä maanantaina klo 16 ja sunnuntailehteen -ilmoituksen koko vähintään 555 pmm tarkoitetun edellisenä torstaina Rivi-ilmoitukset yksityishenki- klo 16. (Seurakunnat-palstan löille 2,70 euroa/rivi. Tilinumero: tiedot maanantaisin klo 16.) Ilmoitusaineisto torstailehteen TSp, FI63 4170 0010 0444 40. on jätettävä viim. tiistaisin kello Tilinhoitomaksu 6,20 euroa. 11 ja sunnuntailehteen viim. perjantaisin kello 11. Hinnat sisältävät ALV 24 %. (Täydellinen hinnasto toimistostamme.) Lehden korvausvelvollisuus vir-

Ilmoitushinnat (neliväri, euroa): 3,08/pmm Etusivu Teksti 2,60/pmm Takasivu 2,73/pmm Määräpaikkakorotus +10 %

heellisistä ilmoituksista rajoittuu uuteen ilmoitukseen. Puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä vastuu on ilmoittajalla. Lehti ei vastaa ilman sopimusta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Painopaikka: Salon Lehtitehdas Salo 2021

12 - Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 28. pnä 2021 .

UUDEN TOYOTAN OSTAJALLE 5000 € BONUSOSTOKIRJAUS

TOYOTA – SUOMEN RAKASTETUIN AUTOMERKKI TALVIRENKAAT KEVYTMETALLIVANTEIN 490 €

KORKO 1,59%

Uusiin ja vaihtoautoihin

Toyota -rahoituksella esim. Yaris Hybrid

ILMAN KÄSIRAHAA

260 €

/kk Koskee helmikuun aikana tehtyihin uusiin kauppasopimuksiin.

Toyota Corolla on jälleen kerran Suomen myydyin hybridija automalli, ja Toyota Yaris puolestaan kokoluokkansa suosituin. Kiitos siitä. Tarjoamme nyt Corolla Hybridiin ja Yaris Hybridiin erinomaisia etuja. Lisäksi hybridimalleistamme löytyy aina vakiona automaattivaihteisto, itselataava hybriditeknologia ja hyvä ajettavuus.

KOKONAISETUSI JOPA YLI

1 900 €

Valitessasi hyvin varustellun Corolla Touring Sports Hybrid Active Edition -mallin ja talvirenkaat.

Tervetuloa koeajolle ja hyödyntämään etusi!

COROLLA Touring Sports 1.8 Hybrid Active Edition kokonaishinta 30 099,12 €* (sis. toimituskulut 600 €), WLTP CO₂-päästöt 103 g/km, WLTP EU-yhd.kulutus 4,6 l/100 km. Corolla Hybrid -malliston CO₂-päästöt 101-121 g/km ja yhdistetty kulutus 4,5-5,3 l/100 km. YARIS 1.5 Hybrid Active kokonaish. 22 086,89 € (sis. toimituskulut 600 €), WLTP CO₂-päästöt 87 g/km, WLTP EU-yhd.kulutus 3,8 l/100 km. Uuden Yaris Hybrid -malliston WLTP CO₂-päästöt 87–98 g/km ja yhd. kulutus 3,8–4,3 l/100 km. TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. Talvirengastarjous koskee uusia Corolla ja Yaris asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa raj. ajan, tarjous ei koske GR Yaris -mallia. *Kampanjah.voimassa 1.-28.2. tehtyihin uusiin Toyota-tilaussopimuksiin. Kuvien autot erikoisvarustein. Tutustu etuihin: Toyota.fi. TOYOTA JOUSTO Hinta: 22 089,89, kk-erä 260,34 €. Rahoitusaika 60 kk. Kilometrit 50 tkm. Käsiraha 0€. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 8 933 €. Korko 1,59 %. Käsittelymaksu 12 €/kk. Perustamiskustannus 249 €. Todellinen vuosikorko 2,87%. Luoton määrä 22 338,89€. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 24 557,30 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

Maksjoentie 9, 08100 LOHJA, puh. 019 363 81 www.lohjanautokeskus.fi Huolto ma-pe 7.30-16 Varaosat ma-pe 7.30-17

Niclas Karlsson Pekka Kiviranta Risto Uusitalo Tommi Juuma

044 3205 680 044 3205 682 044 3205 681 0400 275 550

Asuntoa myymässä? Me autamme! YHDISTÄMME UNELMAT JA KODIT

KARJAA, KT, 2 h, k

59,5 m²

Siisti, vuonna 2014 täysin remontoitu asunto hissillisessä taloyhtiössä. III krs. Taloyhtiössä uusittu m.m. hissit 2019-20, käyttövesiputket 2017, kaukolämpö 2013, ikkunat ja parvekeovet 2011. Heti vapaa! Ei e-tod. Mh. 79.000 €. Forsbyntie 21. Tied. Robert Heinänen 0400 972 025. 21789336

KARJAA, RT, 2 h, k, s

57,0 m²

Siistikuntoinen rivitalokaksio, oma sauna ja tilava terassi. Kylpyhuone ja keittiö uusittu 2009-2010. Muuttovalmis ja heti vapaa! Yhtiövastike vain 148,20 €/kk! Ilmalämpöpumppu ja kuituliittymä. E=F2013. Mh. 119.500 €. Rakuunankatu 6-8. Tied. Robert Heinänen 0400 972 025. 20772323

KARJAA, OKT, 3 h, k 120/130 m²

Viihtyisä, upeasti restauroitu hirsirunkoinen okt Karjaan keskustassa. Kaunis, oma puutarhatontti 1392 m². Remontoitu perinteitä kunnioittaen. Alak. tilava oh, k, kph/wc ja et., yläk. kaksi mh. Ei e-tod. Mh. 268.000 €. John Gardberginkatu 3. Tied. Robert Heinänen 0400 972 025. 9467934

Asuntokauppa käy vilkkaana, nyt on hyvä aika myydä – pyydä meidät arviokäynnille!

KARJAA, RT, 1 h, k, kph 37,5 m²

Erinomaisella pohjaratkaisulla oleva uusi rivitaloyksiö hyvällä sijainnilla. Koko asunnossa vesikiertoinen lattialämmitys. Edullinen hoitovastike. Vapaa 1.3. Yhtiössä myös muita asuntoja saatavilla. E=B2018. Mh. 39.991 €, vh. 114.990 €. Högsvedinkatu 4. Tied. Johan Grönqvist 040 738 9466. 20110716

KARJAA, KT, 3 h, k

76,5 m²

Todella hieno tilava kolmio taloyhtiössä jossa suuremmat remontit ovat takanapäin. II krs. Lasitettu parveke länteen. Tässä muuttovalmis kaunis koti sinulle! Ei remonttihuolia, tähän ihastut varmasti! Ei e-tod. Mh. 94.000 €. Kuikkakuja 5. Tied. Robert Heinänen 0400 972 025. 21261787

ROBERT HEINÄNEN

myyntipäällikkö, LKV, KiAT robert.heinanen@huoneistokeskus.fi 0400 972 025

T:SAARI, RT, 3 h, k, s

79,5 m²

Hieno päätykolmio josta upea merinäköala! Taloyhtiöllä omaa rantaa ja venepaikkoja. Kaakeloitu kylpyhuone, oma sauna. Olohuoneessa ja keittiössä korkealaattuiset vinyylikorkkilattiat. Tilava parveke. E=E2013. Mh. 238.000 €. Valkovuokonkatu 5. Tied. Robert Heinänen 0400 972 025. 20233910

JOHAN GRÖNQVIST

kiinteistönvälittäjä, LKV johan.gronqvist@huoneistokeskus.fi 040 738 9466

HUONEISTOKESKUS RAASEPORI Kuninkaankatu 11, 10600 Tammisaari / Kauppiaankatu 11, 10300 Karjaa Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %).

Unelmien ja kotien yhdistäjä.