EU 39b / 2.10.2022

Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa www.etela.com

Lounas ma-pe klo 11-15

À la carte

Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin ma-to klo 15.30-21 pe klo 15.30-22 la klo 12-22 su klo 12-17

Lunch må-fre kl. 11-15 À la carte

Köket stänger en timme tidigare må-fre kl. 15.30-21 fre kl. 15.30-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17

ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Nro 39b Sunnuntaina lokakuun 2. pnä 2022

Leikkauslista HUS-yhtymähallituksen käsittelyssä maanantaina Raaseporin sairaalaan esitetään taas muutoksia, Lohjalla loppuisi yhteispäivystys

HUS-yhtymän hallitus

ottaa kantaa säästölistaan ja jatkaa vuoden 2023 hanka laksi luonnehditun talousar vioehdotuksen käsittelyä yli määräisessä kokouksessaan maanantaina.

Palveluverkostoon ja sai raaloiden profilointiin yhty mähallinto esittää toimenpi teitä, joiden kokonaisvaikutus on runsaat 18 miljoonaa eu roa. Sairaanhoitoa koskevan säästölistan toteuttaminen heikentäisi voimakkaasti Uu denmaan pienempien sairaa loiden toimintaa.

Tässä kokonaisuudessa on mukana ehdotus Raa seporin sairaalan ainoan jäljellä olevan osaston ja päivystyspoliklinikan uudel leenorganisoinnista yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvin vointialueen kanssa. Säästöjä ehdotetaan haettavan myös lakkauttamalla Lohjan ja Por voon sairaaloiden yhteispäi vystykset sekä nk. traumapäi vystykset.

”Ehdotuksia mahdoton hyväksyä”

Raaseporilaisen ministe rin, kansanedustaja Thomas Blomqvistin (r) mukaan näitä ehdotuksia on mahdoton hy väksyä ja parempia ratkaisuja on löydettävä.

-Lähisairaaloilla on tärkeä rooli ja niiden toimintaa tulee kehittää, ei päinvastoin, kuten HUS nyt ehdottaa. Kyse on kirjaimellisesti elintärkeistä yksiköistä ja ilman niitä hoi don tarpeessa olevat altistuvat suuremmille riskeille, Blom qvist toteaa.

HUS:n ehdotuksen mu kaan terveydenhuolto pää kaupunkiseudun ulkopuolella heikkenisi merkittävästi. Hy vinvointialueet ottavat so te-palvelut vastuulleen vuo den 2023 alusta alkaen.

-Uudenmaan hyvinvoin

tialueiden on neuvoteltava ja keskusteltava nyt HUS:in kanssa ratkaisujen löytämi seksi, jotka turvaavat myös pienten sairaaloiden toimin taedellytykset. Lain mukaan jokaisella on oikeus yhden vertaiseen terveydenhuol toon. Tämä vaarantuu, jos terveydenhuolto keskitetään pääkaupunkiseudun suurem piin sairaaloihin, Blomqvist sanoo.

Lohjan synnytyksetkin vaarassa

Raaseporilainen kansan edustaja Johan Kvarnström (sd) toteaa puolestaan, että aiemmin esillä olleet sulkemi suhat ovat nyt toteutumassa.

-Kun eduskunnassa kes kusteltiin hoitoalan kriisin välikysymyksestä, HUS-yh tymän ehdotus leikkauslis taksi tuli julkisuuteen. Se on erittäin vakava ja kohtalokas Lohjan sairaalalle, Porvoon sairaalalle ja myös Raasepo rin sairaalalle, Kvanrström kommentoi.

Lohjan päivystyksen lak kauttaminen vaarantaisi hä nen mukaansa myös sairaalan synnytysosaston toiminnan, jota ei tässä vaiheessa kuiten kaan vielä mainita.

-Lisäksi Raaseporin sai raalan profilointia tarkistet taisiin siten, että toiminta ”organisoidaan uudelleen”. Sairaala mainitaan samas sa yhteydessä kuin harvem mat päivystysverkostot, joka on sinänsä huolestuttavaa, Kvarnström toteaa.

Hänen mukaansa HUS-yh tymähallituksen tulee palaut taa talousarvioehdotus vielä valmisteluun, sillä leikkaus lista vaarantaa potilasturval lisuuden, eikä sen vaikutuksia ole arvioitu vielä riittävästi. Lisäksi hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi kasvattaa HUS:in budjettike

hyksiä.

-HUS saa rahansa omis tajilta eli alueilta, jotka puo lestaan voivat saada lisää rahaa valtiolta. Tähän niillä on myös täysi oikeus, mi käli lakisääteisiä oikeuksia ei muuten voida toteuttaa, Kvarnström esittää.

”Tämä on mennyt liian pitkälle”

RKP:n inkoolainen va rapuheenjohtaja Henrik Wickström ilmoittaa olevansa pöyristynyt yhtymähallituk selle valmistellusta leikkaus listasta, joka tarkoittaa Loh jan osalta hänen mukaansa myös sitä, että yhteispäivys tyksen lakkauttamisen myötä siellä loppuisi myös synny

tystoiminta.

-Lohjan synnytyssairaalaa tai yhteispäivystystä ei saa lakkauttaa. Sama koskee Por voon päivystystä ja Raasepo rin yleistä lääkäripäivystystä. Ja se, että aiotaan tehdä leik kauksia henkilöstöetuuksiin tässä tilanteessa antaa huonon viestin, Länsi-Uudenmaan aluehallituksen toinen va rapuheenjohtaja Wickström kommentoi ja painottaa alue sairaaloiden merkitystä.

-HUS:in taloudellisesta ti lanteesta ei ole käyty keskus telua hyvinvointialueemme hallituksessa kesän jälkeen. Toivon, että yhtymähallituk sessa ei ryhdytä hätäleik kauksiin, vaan asia lähetetään edelleen hyvinvointialueille.

Vihreät ei hyväksy, keskustalta täystyrmäys

Länsi-Uudenmaan vihreät ei hyväksy Lohjan ja Raa seporin sairaaloiden päivys tysten alasajoa. Keskustan Uudenmaan piiri puolestaan tyrmää HUS:n kaavailemat säästöt ja palvelujen keskittä misen.

Länsi-Uudenmaan vih reiden aluevaltuustoryhmä ei hyväksy osana säästötoi menpiteitä esitettyjä Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden päivystysten lakkautusta. Se ei pidä päivystystoiminnan lakkautuksia myöskään realis tisina ehdotuksina ratkomaan vajetta ensi vuoden budjetissa.

-Päivystykseen hakeu tuvien potilaiden määrä ei vähene, vaikka toimipisteitä lakkautettaisiin. Korvaavia päivystyspisteitä pitäisi laa jentaa ja siihenkin tarvittai siin rahaa ja henkilökuntaa, vihreiden aluehallitusryhmän puheenjohtaja Markus Myl lyniemi mainitsee.

Vihreiden aluevaltuusto ryhmä vaatii HUS:ia etsimään vaihtoehtoisia säästökohteita ja tekemään niistä kattavat vaikutusarvioinnit.

Rahoitus vaje Uudellamaalla on kuiten kin niin suuri, että myös val tiolta tarvitaan vastaantuloa.

-Valtion on nyt herättävä. Sen on varmistettava riittävä rahoitus, jotta myös Uudel lamaalla hyvinvointialueiden toiminta saadaan käyntiin asukkaiden terveyttä ja tur vallisuutta vaarantamatta, aluevaltuustoryhmän puheen johtaja Henna Partanen vaatii.

Keskustan Uudenmaan pii riltä tulee myös täystyrmäys HUS:n kaavailemille säästöil le ja keskittämispolitiikalle. Yhdeksi säästökohteeksi on esitetty päivystysverkoston supistamista. Se tarkoittaisi mm. trauma- ja yhteispäivys tysten lopettamista Porvoon

ja Lohjan sairaaloissa.

Esitykset osoittavat piiri järjestön mukaan lyhytnäköi syyttä ja näköalattomuutta. Yhteispäivystyksen lakkaut taminen tarkoittaisi vääjää mättä myös muidenkin toi mintojen osittaista alasajoa ja esimerkiksi synnytystoi minnan loppumista Lohjalla kokonaan, Uudenmaan piiri tiedottaa.

Toteutuessaan leikkaukset olisivat merkittävä heiken nys Itä- ja Länsi-Uudenmaan asukkaiden palveluihin ja lisäisivät samalla alueellista eriarvoistumista. Kaavaillut

Meidän on keskusteltava ta loudellisista ongelmistamme valtion kanssa. Tämä on ikävä viesti henkilökunnalle ja kai kille Uudellamaalla ja Helsin gissä asuville. Tämä on men nyt liian pitkälle, Wickström toteaa.

Hän huomauttaa, että so te-uudistuksen tavoitteena oli, että hyvinvointialueiden ei tarvitsisi tehdä leikkauksia aloitusvaiheessa. Hyvinvoin tialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja oh jaukseen. Yksi ratkaisu voisi olla myös Wickströmin mu kaan se, että valtio myöntää alueille lisärahoitusta ja myös rahoituslaskelmia olisi tarkis tettava.

-Suurimman erikoissai

raanhoidon palveluntuot tajan palvelujen alasajo ei ole viisasta muunkaan Suo men kannalta. Tarvitsemme nyt vastauksia vastuullisilta ministeriöiltä, Wickström vaatii.

Vuosi 2023 nollatulokseen

Vuoden 2023 talousarvi okehystä ja laskentaperiaat teita käsiteltiin heinäkuussa ensimmäisessä HUS-yhtymä kokouksessa. Päätetty talous arviokehys oli noin 95 mil joonaa euroa HUS:in esitystä alhaisempi, asian valmistelus sa todetaan.

Yhtymähallitukselle esi tettävien toimenpiteiden yh teisvaikutus vastaa kyseistä summaa. Valmistelussa tode taan myös, että toimenpiteet eivät saa vaarantaa potilas turvallisuutta ja henkilöstöön kohdistuvia toimia pyritään välttämään. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut mm. tur vata yhdenvertaiset ja laaduk kaat sosiaali- ja terveyden huollon sekä pelastustoimen palvelut asukkaille sekä pa rantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Siirtymätasauksen asteit tainen väheneminen sekä palvelutarpeen huomioimi nen vuodesta 2025 eteenpäin 80-prosenttisesti merkitsee tuottavuuden parantamistar vetta Helsingille sekä Uuden maan hyvinvointialueille että HUS:in järjestämissä ja tuot tamissa palveluissa.

Yhtymähallitukselle esi tetään maanantaina päätet täväksi toimenpiteitä, joilla HUS-yhtymän talousarvioesi tys valmistellaan nollatulok seen. Yhtymäkokous päättää vuoden 2023 talousarviosta joulukuussa. HUS-jäsenkun tien tulee kattaa kuluvan vuo den alijäämä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä.

säästöt asettuvat hyvin ky seenalaiseen valoon siksikin, että synnytysten määrä ei ole laskemassa, eikä päivystystoi minnan tarve ei ole katoamas sa mihinkään hallinnollisilla säästöpäätöksillä, piirijärjestö ihmettelee.

”On epäselvää, onko esi tyksistä laadittu minkäänlai sia vaikutusarvioita. Kuinka paljon kustannuksia syntyy esimerkiksi lisääntyvistä am bulanssi- ja medihelikulje tuksista”, järjestö mainitsee myös ja toteaa, että hajautettu palveluverkko on osa kriisin kestävää Suomea.

Mielenosoitus Tammisaaressa lauantaina

(Raasepori) Tammisaaren torilla järjestetään mielen osoitus lauantaina 1. lokakuu ta kello 13, jossa vastustetaan HUS:n kaavailemaa sairaan hoidon säästöpakettia.

Mielenosoituksen järjes tävän Anita Westerholmin (r) mukaan suunnitellut leikka ukset heikentäisivät voimak kaasti Uudenmaan alueellisia sairaaloita. Vastaava tapah tuma järjestetään myös Por voossa.

Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat)

3/4G-delar och -tillbehör från oss

Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com

HUS esittää jälleen muutoksia Raaseporin sairaalaan. Kohteena olisi sairaalan ainoa osas to ja päivystyspoliklinikan uudelleenjärjestelyt hyvinvointialueen kanssa.

Puhetta valkohäntäpeurasta torstaina ”Saalismäärä romahtaisi, jos ruokinta kiellettäisiin”

Suomen riistakeskuksen asiantuntijat tarttuvat peuraa sarvista ja vastaavat yleisön kysymyksiin Suomi24-foo rumilla järjestettävässä Pu hutaan peurasta -keskuste lutilaisuudessa torstaina 6. lokakuuta kello 14-20.

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Hienosta ja arvokkaasta riistaeläimestä saadaan lihaa ravintoloihin ja kauppoihin asti. Toisaalta kolarit ja tuhotut viljelykset ja puutarhat aiheuttavat harmia ja suuttumusta.

-Peurakeskustelussa esi tetyissä ratkaisuehdotuksissa korostuu se, että metsästys käytännöt eivät ole tuttuja. Toivomme että saamme tätä kautta jaettua tietoa ja oikais tua vääriä käsityksiä, riista keskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman kertoo.

Ruokintaa puolustetaan

Esimerkiksi valkohäntä peuroja houkuttelevat ruokin nat ihmetyttävät monia, sillä kantaa on tarkoitus leikata. Riistakeskuksen mukaan met sästyksen saalismäärä kuiten

Asia vielä esiselvitysvaiheessa Tutkintapyyntö Raaseporin sairaalan päivystyksen lakkauttamisesta

Helsingin poliisilaitokselle on tehty tutkintapyyntö asias sa, joka koskee Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen lakkauttamista vuoden 2021 joulukuussa. Hankolaisen yksityishenkilön heinäkuussa lähettämän ilmoituksen asia nimike on tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkomi nen.

Tutkinnanjohtaja, rikos tarkastaja Jouni Niskanen ilmoitti alkuviikolla asian olevan vasta esiselvittelys sä, eikä sen sisällöstä voida kertoa tarkemmin vielä tässä

KOKOUKSET MÖTE

Tenala Ungdomsförening rf håller stadgeenligt höstmö te för medlemmar tisdagen den 11.10 kl. 19 i Bygdegården, Sockenvägen 22. Styrelsen

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat

karjaanpuhelin.fi

vaiheessa julkisuuslain nojal la. Esiselvitysvaiheessa pää tetään, aloitetaanko asiassa ylipäätään esitutkinta.

Yhteispäivystyksen lak kauttamisesta tehtiin myös kantelu eduskunnan oikeus asiamiehelle viime vuoden syyskuussa. Kantelija pyysi oikeusasiamiestä ottamaan asiaan kantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja päätös ten oikeudenmukaisuuden kannalta.

Apulaisoikeusasiamies moitti päätöksessään Hel singin ja Uudenmaan sai raanhoitopiirin menettelyä yhteispäivystyksen lakkaut

tamisessa. Kantelun johdosta annetut huomautukset kos kivat virheellistä muutok senhakuohjetta ja sairaalan verkkosivujen ohjeistusta päi vystysapuun soittamisesta, jo ta apulaisoikeusasiamies piti hyvän hallinnon perusteiden vastaisena.

Yhteispäivystyksen lopet tamista käsiteltiin HUS:n hal lituksessa vuoden 2020 huhti kuussa. Pöytäkirjan liitteenä olleen muutoksenhakukiellon mukaan asiasta ei voinut va littaa, koska se koski vain val mistelua tai täytäntöönpanoa. Varsinaisen lopettamispää töksen teki johtajaylilääkäri.

(Raasepori) Koronan te hosterokotuksia aletaan an taa Raaseporissa lokakuun 3. päivästä alkaen. Käytössä on uusi koronarokote, joka antaa paremman suojan omikron muunnosta vastaan.

Tehosteannosten ajanva raus on jo avattu osoitteessa koronarokotusaika.fi, mut ta kaupunki suosittelee, että tehosteannos otetaan vasta influenssarokotuksen yhtey dessä loka-marraskuun vaih teessa.

Tehosterokotusten

HÖSTDANS på Hangö BRANKIS lördag 15.10 kl. 19-01 med Jonas Näslund Pris 25 €/person, var ingår pastasallad och bröd. Förhandsanmälningar senast 9.10 till Ralf 040 721 6454 eller Nanne 0400 872 223. Arr. Åbolänningar i Hangö rf

puhelinajanvaraus avautuu 3. lokakuuta numerossa 019 289 3141. Kaupunki ilmoittaa tie dottavansa kausi-influenssa rokotuksista tarkemmin loka kuun aikana, eli niihin ei voi vielä varata aikoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee tehosteroko tusta kaikille 65 vuotta täyttä neille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville ja voimakkaasti immuunipuut teisille 12 vuotta täyttäneille.

Tehosterokotetta suositel laan näille ryhmille aiemmin sairastetusta koronavirus taudista huolimatta ja riip pumatta siitä, kuinka monta rokotusannosta on aiemmin saanut.

Uuden tehosteannoksen voi ottaa, kun on kulunut vähintään kolme kuukautta edellisestä annoksesta tai sai rastetusta koronasta.

kin romahtaisi, jos ruokinta kiellettäisiin. Kaudella 20212022 ruokinnoilta vahtimalla saatiin 82 prosenttia valko häntäpeurasaaliista eli noin 60 000 peuraa.

-Lisäksi ruokinnalla ohja taan peuroja vahinkoherkiltä alueilta ja mahdollistetaan turvallinen ja rauhallinen metsästys. Riistalaukaus voi daan ampua tarkasti ja vali koiden, Ekman perustelee.

Keskustelua odotetaan ruokinnan lisäksi esimerkiksi pyynnin luvanvaraisuudes ta ja haitallisen vieraslajin määritelmästä. Asiantuntijat avaavat monimutkaisia aihei ta mahdollisimman kansanta juisesti.

Suomen riistakeskuksen sosiaalisen median kanavis sa jaetaan keskustelua poh justavia julkaisuja tilaisuutta edeltävinä päivinä. Niihin voi jättää kysymyksiä etukäteen.

Metsästäjille on tarjolla syventävää tietoa valkohäntä peurasta tiistaina 4. lokakuuta kello 18 alkavassa etäkoulu tuksessa, jossa käydään läpi iänmääritystä, kannanhoitoa ja metsästystä koskevaa oh

jeistusta ja käytännön vink kejä.

Kannan koko sopivaksi

Valkohäntäpeuraa metsäs tää noin 40 000 suomalaista. Lounais-Suomessa valkohän täpeura on riistakeskuksen mukaan metsästysseuratoi minnan selkäranka ja tärkein riistalaji.

Edellisellä metsästys kaudella saatiin saaliiksi 1,2 miljoonaa kiloa peuranlihaa, joka vastaa kahdeksaa miljoo naa ruoka-annosta. Kanta on kuitenkin kasvanut suureksi etenkin lounaisessa Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla, mikä aiheuttaa ongelmia lii kenteessä ja viljelmillä.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta pieneni edelliskauden metsästyksen seurauksena noin 9,5 prosent tia. Kannan arvioidaan olevan noin 109 000 yksilöä. Kuluvan syksyn metsästyksen tavoit teena on edelleen pienentää kantaa 1930-luvulla Suomeen tuodun ja sittemmin luontoon päässeen vieraslajin tiheim millä esiintymisalueilla.

”Toiminta Lohjalla vuoden 2021 alusta lukien” Ruoka-apuyhdistys haluaa oikaista viranomaisen tietoja ja toimintaa

Eteläkärjen ympäristöter veysalueen viime vuoden jou lukuussa antama päätös kieltää Arkinen ry:n ruoka-aputoi minta hiertää yhdistyksessä edelleen.

Ympäristöterveysalueen viranhaltijoiden tuolloin tie dotusvälineille lähettämän tiedotteen mukaan toiminta oli tukeutunut eräälle Inkoos sa sijaitsevalle kiinteistölle ja se kiellettiin marraskuussa tehtyjen tarkastusten jälkeen kiireellisessä järjestyksessä, kunnes voitiin varmistua elin tarviketurvallisuudesta.

Ympäristöterveysalueen tiedossa ei ollut, että yhdis tyksen jakamasta ruoka-avus ta olisi aiheutunut asiakkaille terveyshaittaa, vaan päätös tehtiin toimintaan liittyneiden puutteellisten tietojen vuoksi. Etelä-Uusimaa uutisoi asiasta 5. joulukuuta 2021.

Ruoka-aputoiminta on lain mukaan ilmoitettava kunnalli selle elintarvikevalvontaviran omaiselle. Ruokaa lahjoittavat ja muut tukijat voivat tarkastaa toiminnan asianmukaisuuden pyytämällä rekisteröintitodis tuksen nähtäväksi. Rekiste röinti on edellytys toiminnan valvomiselle ja vaatimusten noudattamisen seuraamiselle.

Yhdistyksen mukaan sen toiminta ei ole kuitenkaan tu keutunut Inkooseen enää pit kään aikaan. ”Toimintamme on ollut vuoden 2021 alusta al kaen Lukkarinkujalla Virkka lassa ja siirtynyt sieltä Varpion

puutarhan entisiin tiloihin”, yhdistyksestä ilmoitetaan.

Se toteaa myös, että Ete läkärjen ympäristöterveyden päätösvalta ei koske Lohjan alueelle rekisteröityä toimin taa, ja yhdistyksellä on lupa jakaa ruoka-apua sieltä käsin myös muihin kuntiin. Ruoka kasseja jaetaan edelleen myös Raaseporiin, joka on Arkinen ry:n kotipaikka.

Elintarvikekuljetuksista Lohjalla vastaava terveystar kastaja Heikki Karvonen ker too, että ilmoitus hävikkiruu an jakelutoiminnasta jätettiin heille vuoden 2022 helmi kuussa ja todistus toiminnan aloittamisesta kirjoitettiin maaliskuun 8. päivänä kuluva na vuonna.

Arkinen ry:n mukaan vuon na 2021 voimassa olleen elin tarvikelain mukaan ilmoitus velvollisuutta ei ollut silloin, kun jaetaan huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita.

”Myöskään kuljetuksille ei ollut lain mukaan ilmoi tusvelvollisuutta. Vastuu il moituksista oli silloin heillä, joille kuljetimme ruokaa, ja jos toimijat jakoivat myös kyl mätuotteita”, yhdistyksen pu heenjohtaja Lenita Vanhapelto kirjoittaa toimitukseen lähettä mässään sähköpostiviestissä.

Raaseporissa, Hangossa ja Inkoossa toimiva Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta kirjasi yhdistykseen kohdis tuneet elintarvikelain mukai set pakkotoimet tiedokseen ja

Latausjohto kärähti kaupassa

(Hanko) Pelastuslaitok sella oli tehtävä Hangon Lidl-myymälässä varhain torstaiaamuna. Paikan pääl

lä selvisi, että latauksessa olleen sähkötrukin johto oli kärähtänyt, eikä varsinaista tulipaloa ollut, ja myymälä

hyväksyi viranhaltijan tekemät toimet asiassa vuoden 2022 helmikuussa.

Arkinen ry:n mukaan ruo ka-apua koskenut toiminta kielto perustui virheellisiin tietoihin ja myös Eteläkärjen ympäristöterveyden lähettä mässä tiedotteessakin olisi siten ollut vääriä tietoja. Ter veysvalvonnan johtaja Katian na Kuula kertoo, että päätökset tehtiin tuolloin käytettävissä olleilla tiedoilla ja kuluttajien suojelemiseksi.

Yhdistys on tehnyt viime vuonna asian vireille panneista viranhaltijoista tutkintapyyn nön poliisille. Asianimikkeet ovat kunnianloukkaus ja vir kavelvollisuuden rikkominen. Asia siirrettiin poliisissa esikä sittely-yksikköön viime vuo den lopulla.

Erimielisyyden vuoksi yh distys oli yhteydessä myös aluehallintovirastoon viime kesänä. Yhdistyksen puheen johtajan mukaan virasto olisi jo puuttunut asiaan.

Aluehallintoviraston ylitar kastaja Arja-Leila Fagerholm kertoi kuluneella viikolla, kuten terveysvalvonnan joh tajakin, että virastosta ei ole oltu yhteydessä Eteläkärjen ympäristöterveyteen, vaan sen sijaan asiasta käytiin vain kes kustelu yhdistyksen edustajan kanssa kesällä. Aluehallintovi rasto kannustaa osapuolia löy tämään ratkaisun asiaan kes kustelemalla ja pureutumalla juurisyihin.

saatiin tilojen tarkastuksen jälkeen käyttöön normaa listi, pelastuslaitos tiedottaa.

Suomen riistakeskus järjestää tulevalla viikolla keskustelutilaisuuden valkohäntäpeuras ta. (Kuva: Eerojuhani Laine / Suomen riistakeskus)

Suositellaan samanaikaisesti Tehosterokotukset alkavat, influenssapiikit myöhemmin

Kansanopistojen varauduttava erilaisiin vaihtoehtoihin ja osaamistarpeisiin

(Raasepori) Kansano pistokokous kokosi Västra Nylands folkhögskola -opis toon Karjaalle kuluneella viikolla kansanopistojen joh don, henkilöstön ja ylläpitä jäorganisaatioiden edustajia pohtimaan kansanopistojen tulevaisuudennäkymiä, muu toskykyä ja sivistystehtäviä.

Tulevaisuusasioiden kär jessä olivat kestävyysmuutos ja ekososiaalinen sivistämi nen kansanopistojen luon tevana tulevana tehtävänä.

Elinvoimaisina pysyäkseen kansanopistojen on varau duttava erilaisiin tulevai suusvaihtoehtoihin ja niihin liittyviin osaamistarpeisiin, kansanopistokokous linjasi. Esimerkiksi VNF on paininut jo pidemmän aikaa vähene vien opiskelijamäärien kans sa.

Kansanopistoilla on Suo messa pitkä historia, ja niillä on ollut suuri kansansivistyk sellinen merkitys. Ensimmäi set kansanopistot perustettiin jo vuonna 1889.

Viisi tärkeintä tehtävää Kokouksessa perehdyttiin opistojen nykyisiä ja tulevia tehtäviä kartoittavan tulevai suuskyselyn tuloksiin. Ky selyyn vastasivat opistojen johtohenkilöt ja sidosryhmät.

Vastausprosentti oli 47, vas tauksia saatiin hieman alle 50. Kansanopistojen johtajilta, joita on 76, saatiin vain 35 vastausta.

Kyselyssä selvitettiin kan sanopistojen viittä tärkein tä tehtävää vuosina 2022 ja 2035. Näiden nähtiin pysyvän osin samoina, mutta vuoden 2035 ensimmäiselle sijalle uudeksi tehtäväksi nousi kes

tävän tulevaisuuden rakenta minen ja jaetulle viidennelle sijalle ekososiaalisen sivis tyksen edistäminen.

-Tulevaisuuskyselyn tu lokset ovat vahva osoitus siitä, että kansanopistoilla on tahtotila astua kestävyys muutoksen vetureiksi. Kan sanopistojen sivistystyö tukee yhteiskunnallista muutosta ja yhteiskunnan arvopohjan uu

Maaperäskannauksesta apua peltojen täsmälannoitukseen

(Raasepori) Snappertu nassa järjestetyssä viljelijä tapahtumassa tarjottiin tietoa täsmälannoituksesta, maa peräskannauksesta ja kak sitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuo jeluhankkeista. Tilaisuus houkutteli Fagernäsin tilal le kuluneella viikolla yli 30 osallistujaa.

Tapahtuman avannut pro jektipäällikkö Sara Vaskio kertoi alkuun Raaseporinjo ki-hankkeesta, jossa tämän vuoden teema on täsmä lannoitus, joka edistää sekä maanviljelyä että vesiensuo jelua.

Tähän liittyen viidel lä Raaseporinjoen valu ma-alueen tilalla tehdään syksyn aikana maaperäskan nauksia. Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja Emil Hästbacka ker toi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan suunni tella täsmälannoitusta.

Hankkijan Mikael Lindroos esitteli osallistujille maaperäskannerilla varustet tua maastomönkijää. Maape räskannauksessa jätetään 12 metriä ajourien väliin, sillä laite pystyy lukemaan maape rää kuuden metrin leveydeltä molemmin puolin. Mönkijällä pystyy skannaamaan päivässä noin 30-35 hehtaarin alueen

ja tunnistamaan sen avulla lohkojen viljavuuden vaihte luja.

-Täsmälannoituksen idea on, että kalkkia tai lannoi tetta ei levitetä yhtä paljon joka paikkaan, vaan lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja pal velee siten myös ympäristöä, luontoa ja satoakin, Lindroos kertoi. Maaperäskannauksen tulokset tulkitaan sitä varten kehitetyllä ohjelmalla yhdes sä asiakkaan kanssa.

Hankekoordinaattori

Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoi maa Lumme-hanketta. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia, sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja met sätalouden vesiensuojelusta esimerkiksi maanviljelijöille tarkoitetuissa pellonpiennarti laisuuksissa ja metsänomista jien metsätupailloissa.

Suomen ympäristökeskuk

distumista, Suomen Kansano pistoyhdistyksen toiminnan johtaja Tytti Pantsar sanoo.

Kyselyn tulosten mukaan on hänen mukaansa hyvin toivottavaa ja todennäköis täkin, että vuonna 2035 kan sanopistot ovat merkittäviä yhteiskunnallisia uudistajia ja ekososiaalisen sivistyksen arvopohja ohjaa kansanopis tojen toimintaa.

Kyselyssä muiksi kärki tehtäviksi vuosina 2022 ja 2035 nousivat oppimisen ja sivistyksen mahdollistami nen kaikille, ihmisenä kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, elinikäisen oppimisen tuke minen sekä kotoutumisen ja monikulttuurisuuden edistä minen.

Yhteiskunnallinen rooli

Tilaisuudessa kuultiin myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansanopistojär jestöjen videotervehdykset, joiden teemoissa toistuivat demokratia ja sen kriisi, sekä kansanopistojen vahvistuva rooli osallisuuden ja yhteisöl lisyyden edistäjänä.

Kansanopistot valavat nuo riin rohkeutta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. ”Koulu voi olla mikrokosmos demokratiassa elämisestä”, Norjan Folkehøgskolefor bundetin järjestöjohtaja Einar Opsvik vertasi. Futuristi Niko Herlin ja strategi Kirsi Kostia innostivat kansanopistoväkeä pohtimaan kansanopistojen vaihtoehtoisia tulevaisuusnä kymiä ja käyttämään käytän

nön työkaluja tulevaisuuden ennakointiin.

-Kansanopistojen sija kaikille avoimien opintojen tarjoajana suomalaisessa kou lutuskentässä nähdään nyt ja edelleen vahvana ja tärkeänä. Sivistys on tie tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja ihmisten merkitykselliseen elämään. Visiomme on olla tunnettu ja arvostettu koulutusmuo to, jolla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan osaamisen, sivistyksen ja hy vinvoinnin rakentajana, yh distyksen puheenjohtaja He lena Ahonen kiteyttää.

Suomen Kansanopistoyh distys julkisti kokouksen yh teydessä myös uuden strategi ansa. Se sisältää yhdistyksen toimintaa ohjaavat strategiset painopisteet ja kehitystavoit teet lähivuosille.

Kansanopistojen edunval vojana toimivan yhdistyksen jäseniä ovat 74 Suomessa toimivaa kansanopistojen yl läpitäjää. Vuosittain kansano pistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa ja lisäksi noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseil la.

sen erikoistutkija Pasi Valka ma kertoi kaksitasouomien hyödyistä maatalouden ve sienhallinnassa.

-Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska se voi ehkäis tä tulvimista, Valkama kertoi. Tutkimukset ovat osoittaneet kaksitasouomien tulvimista santeiden sitovan kiintoaines ta ja ravinteita vedestä. Val kama totesi kaksitasouomien edistävän myös luonnon mo nimuotoisuutta.

Kokousta isännöineen VNF:n rehtori Henrik Grönroos, Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ahonen, toiminnanjohtaja Tytti Pantsar sekä Lärkkulla-stiftelsens folkakademin johtaja ja rehtori Juhani Jäntti pohtivat kansanopistojen tulevaisuutta Kar jaalla.

Pellonpiennartilaisuus kiinnosti maanviljelijöitä

Snappertunan pellonpiennartilaisuuden osallistujille esiteltiin myös maaperäskannerilla varustettua mönkijää. (Kuva: LUVY / Henna Björkqvist)

Naisten ensimmäinen kotiottelu yli neljään vuoteen Suomi kalpeni Karjaalla

(Raasepori) Karjaan urhei luhallissa nähtiin harvinainen ilmiö, kun Suomen naisten käsipallomaajoukkue esiintyi kotiyleisön edessä. Edellisen kerran kesällä 2018 kotiotte lusta nauttinut Suomi taipui Ruotsin liigamaajoukkueelle maalein 19-30 (10-15).

Kolme vuotta maajoukku een päävalmentajana toimi nut karjaalaislähtöinen To mas Westerlund koki viimein kauan kaipaamansa hetken.

-Tämä oli ensimmäinen kotiotteluni maajoukkueen päävalmentajana. Pandemia sekoitti kalenteria niin pahas ti, että siinä vähän kesti. Nais ten käsipallolle ja maajouk kueelle on todella tärkeää, että pääsemme kotikentällä pelaamaan. Juniorit näkevät pelaajia, innostuvat pelistä ja saavat kenties uusia idolei ta. Toivon mukaan meillä on tästedes 2-3 kotiottelua joka vuosi, Westerlund sanoi.

Osalle maajoukkueen pe laajista torstain taisto oli en nenkuulumaton etappi.

-En ole koskaan pelannut kotiottelua maajoukkuees sa, joten olihan tätä odotettu. Harmi vain, etten ollut tänään ihan 100-prosenttisessa kun nossa, vilustumista vastaan kamppaillut Nicolina Fred riksson totesi.

Ruotsissa pelaava han kolaiskasvatti palasi tuttuun Karjaan halliin, missä hän pelasi kaksi kautta BK-46:n paidassa.

-Pidän tätä kotihallina ja oli tosi kivaa taas pelata täällä. Kieltämättä tuli vähän BK-takaumia, 21-vuotias ”Nico” tokaisi. Hän ei ollut ainoa, jolle kävi näin, vaan myös kuuluttaja Jari Parkko nen hairahtui hetkeksi luule

maan olevansa sarjapelissä, kun hän ilmoitti jäähyn tule van Suomen sijasta BK:lle.

Väkevää vastusta

Ruotsin liigamaajoukkue oli väkevä vastustaja. Ko koonpanossa ei ollut pelkäs tään Ruotsin pääsarjan pe laajia, vaan myös muutama peluri muiden maiden sarjois ta. Suomea huomattavasti sy vemmän pelaaja-altaan omaa

BK-46 rypisti myöhäiseen loppukiriin

(Raasepori) BK-46 tarttui ohueen oljenkorteen mies ten jalkapallon Kolmosessa päihitettyään kauden viimei sessä kotiottelussa Grankulla IFK:n U 23 -rykelmän maa lein 2-1 (1-1). Tappio olisi suistanut karjaalaiset Nelo seen, eikä voittokaan välttä mättä enää riitä sarjapaikkaa säilyttämään, mutta ainakin taisteluilme viritettiin vielä tuimaksi.

Epätoivon vimmalla te konurmen iltavalaistuksessa kamppaillut BK meni johtoon Mike Hordienkon vaahto karkkimaisella vasurivedolla, joka upposi siististi yläpeltiin. Alex Palmgren tasasi puntit, mutta Kristoffer Ammondtin tarkka maannuoliainen vei isännät uudemman kerran edelle.

Voiton takuumiehe nä hääräsi maalivahti John Hafström, joka selvitti useamman täpärän tilanteen. Kärjessä puolestaan punnersi Otto Enberg, joka tunnetaan keskikentän raatajana. Kir maamisesta ei voi konkarin kohdalla enää puhua, mutta hartiavoimin hän töitä teki.

-Akillesjänteessä on ollut kipua pitkin kautta enkä ole niin hyvässä kunnossa, että pystyisin keskikentällä autta maan. Sain siirron kärkeen ja satuin tekemään edellisessä ottelussa maalinkin, joten sil lä jatkettiin. Kärjessä on ihan hauskaa, Enberg jutteli.

Kapteeni oli ylpeä joukku een esityksestä.

-Tänään oli pitkälti kyse asenteesta ja sitä meillä riitti. Todella hieno taistelu, Enberg kiitteli. Samanlaista taistelua olisi tosin pitänyt saada pin taan jo paljon aiemmin.

-Niin, nyt on jo veitsi kur kulla. En tiedä, miksei tällai sia otteita ole nähty aiemmin, Enberg puntaroi.

Mikäli FC Finnkurd voitti perjantai-illan vieraspelissään EBK:n, niin BK:lle tuli lähtö Neloseen. Muilla tuloksilla punavalkoiset voivat vielä kii vetä lohkon 10. sijalle, josta on mahdollisuus säilyä sarjas sa. Tuolloin ratkaisu siirtyy tulevan lauantain päätöskier rokselle, jolla BK kohtaa Es poossa EsPa:n.

-Toivo elää. Jos saamme vielä mahdollisuuden, niin tu lemme taas taistelemaan niin penteleesti, Enberg sanoi.

BK putosi viimeksi Kol mosesta Neloseen kaksi vuotta sitten. Tällä kaudella on oireiltu samojen pulmien kanssa, kun harjoituksissa on ollut vähänlaisesti väkeä, ja kuntoa on kohotettu vasta kauden mittaan.

-Kolmonen on kovempi sarja kuin mitä se oli 10 vuot

ta sitten. Siellä pärjääminen vaatii sitoutumista toimin taan. Harjoituksissa pitää olla säännöllisesti paljon poruk kaa paikalla. Toivottavasti BK:sta ei tule hissijoukkuetta Kolmosen ja Nelosen välil le. Näkisin mieluusti, että edustusmiehistössä tapah tuu sukupolvenvaihdosta ja nuoremmat pelaajat tulisivat entistä vahvemmin sisään jo ensi kaudella. Me vanhemmat konkarit voisimme jo ojentaa viestikapulaa eteenpäin, En berg sanoi.

Konkarikannattaja Patte Lindholm oli kaivanut kau den viimeisen kotiottelun kunniaksi varastosta vanhan Pålkkasviinen-fanilakanan muistuttamaan niistä ajoista, kun BK:lla meni lujaa sekä kentällä että katsomossa.

EIF Akademi tulee pääty mään samassa lohkossa sijalle viisi, joka on tammisaarelais ten paras sijoitus Kolmosessa kuuteen vuoteen.

va länsinaapuri saa kasattua B-maajoukkueeseenkin kovaa kalustoa, josta osa on aiem min edustanut maailmanluo kan A-maajoukkuetta ja osa kolkuttelee sen porteilla.

-Ruotsin maajoukkue pe laa tällä viikolla harjoitusot teluita Brasiliaa vastaan ja siinä ryhmässä on 21 pelaa jaa. Liigamaajoukkueessa on materiaalia pelaajasta numero 22 eteenpäin, Westerlund sel

vitti.

Hänen mukaansa Ruotsin liigamaajoukkue on todennä köisesti lujempaa tekoa kuin Suomen tuleva MM-karsinta vastustaja Itävalta.

-Olen samaa mieltä. Tä män ottelun perusteella meil lä on Itävaltaa vastaan hyvät mahdollisuudet, Fredriksson tiiraili kohti marraskuun en simmäisen karsintakierroksen pelejä.

Pirteää peliä

Tappiosta huolimatta Suo mi esitti pitkään pirteää peliä. Tilanne oli vielä 18-22, kun nes loppu meni mönkään.

-Sujui paremmin kuin odotin, varsinkin puolustusja maalivahtipeli toimi hyvin. Lopussa väsyimme ja siinä näkyi, ettemme ole tottuneet tällaiseen tempoon, Fredriks son sanoi.

Maalivahti Wilhelmina Wolff palkittiin emäntien par haana ja hyökkäyssuuntaan tahtia löi Grankulla IFK:n johtohahmo Johanna Hilli, joka saapuu Karjaalle jälleen tulevana lauantaina kiusaa maan BK:ta SM-sarjapelissä.

-6 vastaan 6-puolustuk semme toimi ihan hyvin, mutta ongelmia tuli Ruotsin puolinopeissa hyökkäyksissä. Käännyimme liian hitaasti ot

tamaan niitä vastaan ja heidän kookkaammat pelaajansa vain jyräsivät yli. Hyökkäyspelissä loimme hyviä paikkoja niin kauan kuin vain uskalsimme haastaa vastustajaa ja tehdä kunnon satsauksia. Sitä pitää vain jaksaa tehdä koko 60 mi nuuttia, Westerlund tuumi.

Fredriksson pelasi puo likuntoisena runsaat 20 mi nuuttia ja teki laidaltaan yhden maalin. Lopussa hän murtautui ahtaasta välistä ja osui heitollaan Ruotsin maali vahtia Rebecca Nilssonia pää hän. Karjaalaistuomarit Sami Kinnari ja Johan Skogberg palkitsivat vahingon jäähyllä.

-En ole koskaan aiemmin osunut maalivahtia päähän. Puolustuksekseni sanon, et tä olin jo maassa, kun heitto lähti, Fredriksson sanoi. Hän pelaa toista kauttaan Ruotsin kakkostasolla HK Aranäsin joukkueessa.

-Viime kaudella olimme jo lähellä nousua pääsarjaan ja toivottavasti nyt se tapahtuu. Ensimmäisellä kaudellani en saanut kovin paljon vastuu ta, mutta odotan nyt isompaa roolia, Fredriksson virkkoi.

Suomi kohtasi Ruotsin liigamaajoukkueen vielä per jantaina Siuntiossa ja ottaa marraskuun alussa mittaa Vi rosta ennen MM-karsintoja.

Johan Nyberg tuo näkemystä HIK-käsipalloon

(Hanko) HC HIK on hankkinut käsipallokokoon panoonsa kertaheitolla ko kemusta ja näkemystä, kun pitkän päivätyön lajin parissa tehnyt Johan Nyberg solmi seuran kanssa sopimuksen.

Kesällä Hankoon muutta nut Nyberg tulee toimimaan seurassa valmentajien koulut tajana ja apuna sekä miesten joukkueen mentorina. Hal lituksen puheenjohtajana ja C 09-poikien valmentajana päivystävän Jesper Wester holmin mukaan HIK tarttui tilaisuuteen, kun Nyberg ran tautui eteläkärkeen.

-Nykyiset valmentajamme ovat tehneet joukkueissaan pitkään töitä ja tarvitsemme vähän uusia ideoita ja aja tuksia. Johanilla on paljon tietotaitoa ja hän auttaa mei tä tekemään asioita parem min tai toisella tavalla. Hän seuraa taustalla toimintaa ja harjoituksia ja kertoo näke myksiään. Aloitamme aika rauhallisesti ja tarkastelemme myöhemmin, tuleeko hänelle kenties vielä isompi rooli vai miten jatketaan, Westerholm kertoi.

Nyberg on päästä varpai siin koulutettu käsipalloval mentaja, joka on käskyttänyt miesten ja naisten pääsarjois sa eri joukkueita, toiminut maajoukkuevalmennuksessa ja ollut liitossa valmennus päällikkönä. Viimeisimmän valmentajapestinsä hän to teutti Vantaan Atlaksessa miesten liigassa kuusi vuotta sitten.

-Minulla alkoi uusi elä mä, kun jätin Kirkkonummen taakseni ja muutin 61-vuo

tiaana Hankoon. Täällä on kyllä tuttuja ja pelasinkin aikoinaan Hikkenin miehis tössä kaudella 1987-1988. Suhtauduin innolla HIK:n esittämään tarjoukseen ja otan sen kunnia-asiana. Pidän seuran valmentajille perus kurssin, käyn säännöllisesti seuraamassa joukkueiden harjoituksia ja toimin ”pallo seinänä” ajatustenvaihdolle.

En ole ottamassa kenenkään paikkaa, vaan kaikkia tar vitaan. Eikä lisävoimista kaan haittaa olisi, Nyberg totesi.

Westerholm ja Teppo Pu putti valmentavat 2-divisioo nassa pelaavaa miesten edus tusjoukkuetta, jonka taustalla Nyberg myös vaikuttaa.

-Pidämme miesten jouk kuetta pystyssä, jotta junio reilla on jotain mihin tähdätä. Emme rakenna mitään pilvi linnoja ja tavoittele lähivuo

sina liigapaikkaa. 1-divariin nouseminen tulee jossain vai heessa ajankohtaiseksi, mutta senkin suhteen on syytä pitää jäitä hatussa, Westerholm ku vaili.

Nyberg ei ole hyppäämäs sä valmentajan saappaisiin.

-Olen valmentanut niin pitkään, että jos siihen vielä lähtisin, niin en pystyisi teke mään sitä kahden treenin viik kotahdilla. Vaatimustasoni on hyvässä ja pahassa sellainen, että kaikki laitetaan peliin. Koskaan ei saa mitään sanoa varmaksi, mutta tässä elämän tilanteessa tämä kuvio HIK:n kanssa sopii minulle oikein hyvin ja valmentaminen saa olla, Nyberg sanoi.

Hän tulee olemaan äänessä paitsi Hangon urheilutalossa, niin myös BK-46:n kotiotte luissa, joita Nyberg ryhtyy selostamaan suoratoistopal velussa.

Nicolina Fredriksson ei ollut vilustumisen jälkeen täydessä iskussa Ruotsin liigamaajouk kuetta vastaan. Hankolaislähtöinen laitapelaaja teki Karjaalla yhden maalin.

BK:n Hiski Sundholm varjeli palloa Urho Niskasen hätiste lyiltä. Karjaalaiset kaatoivat GrIFK U 23:n, mutta sarjassa säilyminen ei ole enää omissa käsissä.

HIK-legenda Teppo Puputti (vas.), hallituksen sihteeri Tua Westerholm ja puheenjohtaja Jesper Westerholm toivotta vat Johan Nybergin lämpimästi tervetulleeksi Hikkeniin. (Kuva: yksityinen)

/ BAGERI

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040

info@fredenberg. www.fredenberg.

/ JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

KONEVUOKRAAMO

TURVAKOTI

KARJAA,

Ryhdikäs

2000-lu vulla,

Paljon korjauksia

viemärit, sähköt,

ikkunat,

Rv. 1973. ET E2013. Mh. 123.000 €. Nils Grabben katu 20. Tied. Johan Grönqvist 040 738 9466. 20449482

S:TUNA,

SUOMALAISTEN PYÖRÄ