EU 41b / 16.10.2022

ILMALÄMPÖPUMPPU PANASONIC

SISÄ+ULKOYKSIKKÖ

ILMALÄMPÖPUMPPU

Uutta lastenohjaajakoulutusta Axxellissa

(Raasepori) Axxell aloit taa Karjaalla uuden lastenoh jaajakoulutuksen, joka tulee mukaan yhteishakuun helmi kuussa 2023.

-Varhaiskasvatuksessa on valtava henkilöstöpula ja uusi nuorille suunnattu koulutus on taas yksi yritys auttaa helpot tamaan tilannetta, koulutus johtaja Sofia Sjöblom kertoo.

Axxellissa on ollut jo en nestään lastenohjaajakoulutus ta aikuisille. Tähän sähköiseen koulutukseen on ollut edelly tyksenä alan työkokemus. Uu della koulutuslinjalla halutaan laajentaa kohderyhmää.

-Ei riitä, että koulutetaan vain alalla jo nyt epäpätevinä työskenteleviä, vaan päivä koteihin tarvitaan myös uutta

henkilöstöä, Sjöblom sanoo. Koulutus tullaan järjestämään Axxellin Karjaan yksikössä, jolla on käytössä myös asun tola kauempaa saapuville opiskelijoille.

Lastenohjaajan tutkinnon suorittanut voi suunnata jo ko suoraan työelämään tai jatko-opintoihin varhais kasvatuksen opettajaksi tai sosionomiksi. Kyseessä on pedagoginen koulutus, jos sa keskitytään opetukseen ja lapsiin. Lastenhoitajan ja lähihoitajan ero on Axxellin mukaan lähinnä siinä, että jos on kiinnostunut hoitoalasta, voi ryhtyä lähihoitajaksi, kun taas lastenhoitajien kohdalla pääpaino on pedagogisessa koulutuksessa.

Varuboden-Oslan hallitukselle uusi puheenjohtaja

Porvoolainen Ray Blom qvist on valittu Varubo den-Oslan hallituksen pu heenjohtajaksi vuoden 2023 tammikuusta alkaen. Hän seuraa tehtävässä Arto Nur mi-Aroa, joka on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2017.

Blomqvist on ollut osuus kaupan hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2019 ja va rapuheenjohtaja vuodesta 2021. Ray Blomqvist on SCM Bestin ja SCM Globa lin toimitusjohtaja ja omis taja. Hänellä on yli 25 vuo

Hae syy hymyyn

den kokemus johtamisesta ja konsultoinnista teollisuuden ja kaupan alalta, päivittäista varakaupasta, verkkokaupas ta sekä apteekki- ja leipomo alalta.

Varuboden-Oslan liike vaihto on noin 400 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on yli 900 ja asiakasomistajia lähes 70 000.

-Yhtiön talous on hyvässä kunnossa, mutta kuluneina vuosina huomio ei ole koh distunut pelkästään talou teen, vaan johto ja henkilöstö ovat ratkaisevassa asemassa kehityksessä, Blomqvist sa noo.

-Asiakkailta saamamme palaute antaa meille käsi tyksen siitä, missä meidän pitäisi olla. Asiakasomista jat tuntevat kotikuntansa ja tietävät, missä he haluavat palvelua. Siksi on tärkeää, että meillä on hyvä keskuste luilmapiiri ja hyvä yhteistyö toiminta-alueemme kuntien

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat

karjaanpuhelin.fi

Porvoolainen Ray Blomqvist aloittaa tammikuussa Varu boden-Oslan hallituksen puheenjohtajana.

kanssa, hän jatkaa ja toteaa muutostahdin olevan nopea, mikä edellyttää toiminnan jat kuvaa kehittämistä.

I nkoon kunnanhallitus ei hy väksy Apotti-sopimukseen ehdotettuja muutoksia. Perus teluna on se, että Inkoo ei ole saanut, eikä kunnan mukaan tule edes saamaan kyseistä toiminnanohjaus- ja potilas tietojärjestelmää käyttöönsä, sekä se, että Apotti Oy on haastanut kunnan oikeuteen

vuonna 2020 laaditun sopi muksen tulkintaan liittyvästä kiistasta ja maksuvelvoitteen rikkomisesta.

Inkoo liittyi Apottiin vuo den 2020 keväällä. Kunnan hallitus käsitteli aiemmin tänä vuonna Apottiin liittyviä mak suja ja päätti kiistää maksuvel voitteensa vuodelta 2022.

Vesilaitoksen johtokunta päätti olla maksamatta tuottoa kaupungille

(Raasepori) Raaseporin vesi -liikelaitoksen johtokun ta merkitsi syyskuussa tiedok seen ehdotuksen vuoden 2023 käyttö- ja investointitalous arvioksi. Johtokunta pyysi tuolloin kaupunginhallitusta harkitsemaan uudelleen viime vuonna tekemäänsä päätöstä sijoitetun peruspääoman tuot tovaatimuksesta.

Johtokunta toivoi, että kau punki luopuu tuottovaatimuk sestaan suurten saneeraustar peiden vuoksi. Pyyntöä ei ole vielä käsitelty kaupunginhal lituksessa. Talousarvioehdo tuksen toisessa käsittelyssä kuluneella viikolla vesilaitok sen johtokunta kovensi lin jaansa päättämällä yksimieli sesti, että vesilaitos ei maksa kaupungille pääoman tuottoa ensi vuonna, vaan kyseinen summa käytetään tarpeellisiin investointeihin. Summa on noin 600 000 euroa.

Tilikauden ylijäämäksi tulisi noin 1,2 miljoonaa eu roa, kun mukaan lasketaan tuottovaatimus, jota ei mak settaisi. Mikäli näin kuitenkin joudutaan tekemään aiempien vuosien tapaan ja vakiintu neen käytännön mukaisesti kaupunginvaltuuston päätök sellä, vesilaitoksen ylijäämä tulisi olemaan 620 000 euron paikkeilla.

Investoinnit 1,8 miljoonaa euroa

Liiketoiminnan tuloja budjetoidaan ensi vuodel le noin 6,5 miljoonaa, josta käyttömaksujen osuus on 4,8 miljoonaa euroa ja perusmak sujen osuus vajaa miljoona. Käyttömenoihin budjetoidaan

3,5 miljoonaa euroa. Poistoja ennakoidaan 1,65 miljoonalla eurolla. Vesilaitoksen inves toinnit vuodelle 2023 ovat vajaat 1,8 miljoonaa, josta johtoverkon kunnostamiseen varataan 1,2 miljoonaa euroa.

Myydyn ja verkkoon pum patun veden määrän poikkea ma oli viime vuonna 16,7 pro senttia. Edellisvuonna ero oli 22,4 prosenttia. Vesilaitoksen johtoverkossa on ollut kulu vana vuonna tähän mennessä 14 vuotoa. Esimerkkinä kus tannuksista mainitaan Kar

jaalla loppukesästä sattunut vuoto, jonka korjauskustan nukset olivat noin 4 000 euroa normaalina työaikana.

Investoinneissa Koivunie men vedenottamon uudista miseen on varattu yhteensä 380 000 euroa kahdelle vuo delle ja jätevesipumppuase mien täydentämiseen 35 000 euroa. Karjaan-Pohjan puh distamon jätevedenpuhdista mon katolle on suunnitteilla aurinkopaneelit (120 000 eu roa) ja vuoden 2023 alussa selvitettäväksi tulee Pohjan

vesitornin korjauskustannuk set.

Maksut ennallaan ainakin aluksi

Talousarvioehdotuksessa veden myynnin arvioidaan olevan suunnilleen kuluvalle vuodelle odotetun myynnin tasolla. Johtokunta päätti, et tä vesi- ja jätevesimaksuja ei koroteta ainakaan heti alku vuodesta. Vuoden 2023 alus ta vesi maksaa Raaseporissa 1,78 euroa kuutiometriltä ja jätevesimaksu on 3,15 euroa

Osaajapulasta tulossa krooninen ongelma

Talouden heikkeneväs tä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaa jista, selviää kauppakamarien tuoreesta kyselystä.

Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula on eden nyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan osaajapula vaivaa yri tyksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa. Kes kuskauppakamari varoittaa, että mikäli toimia osaajapu lan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suo

men talouskasvua.

Kauppakamarien jäsen yrityksille tehdyn kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Osaajapula ei ole juurikaan helpottanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1 800 yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen.

-Osaajapulasta uhkaa tulla krooninen ongelma. Vaikka Venäjän hyökkäyssodan vai kutukset ovat sysänneet Suo men talouden heikkenevään suhdanteeseen, ei yritysten

osaajapula helpota. Tämä viesti on otettava vakavasti ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, Kes kuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen vaatii.

Yrityksistä noin puolet arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja noin 71 prosenttia arvioi rekrytointi tarpeen kasvavan 2-3 vuoden aikajänteellä.

Ammatillisia osaajia tarvitaan

Tärkeimpiä syitä rekry tointihaasteisiin ovat hakijoi den riittämätön määrä (53 %), kiristynyt kilpailu työnteki jöistä (46 %) sekä hakijoiden

vähäinen työkokemus (43 %). Myös hakijoiden soveltuma ton koulutus (25 %) ja työn vastaanottamisen kannustin loukut (16 %) ovat isoja haas teita rekrytoinnille.

Kyselyn mukaan yrityk sillä on kovin pula ammatil lisista osaajista. 55 prosenttia yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Ammattikorkeakoulusta val mistuneita osaajia tarvitsee eniten 28 prosenttia vas tanneista yrityksistä ja yli opistosta valmistuneita 14 prosenttia. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin tarve on tekniikan alan, IT-alan, palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden

kuutiometriltä. Vesilaitoksen johtaja Klara Eklund sanoo, että asia saattaa kuitenkin tul la keskusteltavaksi myöhem min ensi vuoden aikana.

Johtokunnalle esitettiin aiemmin syksyllä perus maksuihin 10 prosentin ko rotuksia, mutta ehdotusta ei hyväksytty. Esimerkiksi oma kotitalon perusmaksu vedestä ja viemäristä on tällä hetkellä 13 euroa kuukaudessa. Esitet tyä perusmaksujen korotusta perusteltiin sähkö- ja poltto ainekustannusten sekä kemi kaalien hintojen nousulla ja palkankorotuksilla. Lisäksi vesilaitoksella on tarve paran taa maksuvalmiuttaan ja siten vähentää korjausvelkaa. Liittymien uusimisesta enemmän

Johtokunta päätti myös tarkistaa kiinteistönomista jalta vesi-, viemäri- ja hule vesiliittymien uusimisesta tai täydentämisestä perittäviä maksuja.

Maksuja on korotettava, koska vesilaitoksen henkilös tö- ja materiaalikustannukset sekä lietteenkäsittelykustan nukset ovat nousseet. Vesilai toksen mukaan maksut ovat lähtökohtaisesti kuitenkin omakustanteisia.

Vesijohdosta taksa nousee vuoden alussa 670 eurosta 940 euroon, viemärijohdos ta 460 eurosta 570 euroon ja hulevesijohdosta 385 eurosta 600 euroon.

Mikäli kiinteistö sijaitsee alueella, jossa on hulevesivie märi, ja jos kiinteistön huleve det johdetaan jätevesiviemä riin, jäteveden käyttömaksua

korotetaan 50 prosentilla, mi käli kiinteistö ei vesilaitoksen kehotuksen jälkeen korjaa ti lannetta kohtuullisessa ajassa.

Maksut nousevat vielä

Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2021 arviointikerto muksessaan, että vesilaitok sen tilikauden ylijäämä ylitti talousarvion 150 000 eurolla. Se huomioi myös, että nk. si vuvesien suuri määrä rasittaa viemärijärjestelmää, mikä taas kuormittaa puhdistamoi den toimintaa ja lisää kustan nuksia.

Tarkastuslautakunta suo sitteli, että jätevesijärjestelmi en kasvavaa korjaustarvetta priorisoidaan ja että kunnos tussuunnitelman valmistuttua se toteutetaan mahdollisim man pian yhteistyössä kau pungin muiden toimialojen kanssa. Kestävien rahoitusrat kaisujen löytämistä kasvaviin kunnostustarpeisiin on myös priorisoitava.

Raaseporin vesi on laatinut verkoston kunnostussuunni telman vuosille 2023-2030. Sen mukaan kunnostusvauhti kiihtyy, minkä vuoksi tarvi taan myös lisää resursseja. Kunnostushankkeita johta maan on jo palkattu projekti päällikkö, ja siten suunnitel man toteutus on aloitettu.

Koska korjaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa, eri tyisesti vuoden 2030 jälkeen, priorisoidaan kestävien ra hoitusratkaisujen analyysejä. Lainanottoa ja maksutasoa todennäköisesti nostetaan sa neerausten rahoituksen tasa painon saavuttamiseksi.

osaajista.

-Hallitus on pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa, mutta toimet ovat kohdistu neet pääasiassa huippuasian tuntijoihin. Duunaripuoli on unohtunut kokonaan, vaikka juuri sinne yritysten suurin tarve kohdistuu. Työnteki jöiden maahanmuuttoon saa daan vauhtia luopumalla saa tavuusharkintajärjestelmästä. Avataan ovet Suomeen ja toi votetaan ulkomaalaiset työn tekijät tervetulleiksi, Valtonen esittää.

Osaajapulaa selittää osal taan myös Suomen väestöra kenteen muutos, mikä johtaa työikäisen väestön merkittä vään vähentymiseen.

-Osaajapula ei näytä hel

pottavan talouden heikkene vän suhdannetilanteen aikana, vaikka tyypillisesti tällaisissa tilanteissa työvoiman kysyn tä on alentunut ja työttömyys kasvanut. Tämä pistää miet timään, kuinka isoissa ongel missa olemme, kun nousu kausi taas jossain vaiheessa alkaa, Valtonen sanoo.

Kyselyn avoimissa vas tauksissa sadat yritykset kertovat, että ne eivät pysty enää vastaamaan kysyntään osaajapulan vuoksi, yritys ten aukioloaikoja joudutaan supistamaan ja tukitoiminto ja joudutaan jopa siirtämään pois Suomesta. Vastauksissa esille nousee myös huoli ny kyisten työntekijöiden kuor mituksesta.

Raaseporin vesiliikelaitos suunnittelee ensi vuodelle 1,2 miljoonan euron investointeja johtoverkkoon. Liikelaitoksen johtokunta haluaa, että kaupungin 600 000 euron tuotto vaatimuskin käytetään investointeihin. Parhaillaan korjataan vesi- ja viemärijohtoja ja parannetaan rakennetta Karjaan Keskuskadulla.

Maa halkesi Snappertunan kosteikkotyömaalla

(Raasepori) Odottama ton maan liukuminen aiheutti suuren halkeaman Raasepo rinjoen kosteikkotyömaalla Lepinjärven eteläpuolella Huskvarnissa.

-Kosteikon kaivuun aikana maa lähti liukumaan ja peltoon kosteikon lähelle ilmestyi pari metriä syvä, metrin levyinen ja noin 50 metrin pituinen halkea ma. Selvitämme asiaa edelleen ja arvelemme, että tämä johtuu useammastakin syystä. Alueen maaperä on kerrostunutta, ja se antoi periksi kaivuutöiden aikana, Raaseporinjokihank keen projektipäällikkö Sara Vaskio kertoo.

Onni onnettomuudessa oli hänen mukaansa se, että noin 20 hehtaarin pintakosteikko altaineen on jo melkein val mis, ja alue saadaan tehtyä muilta osin valmiiksi. Viimei set työt tehdään keväällä.

-Maa petti pellonkulmassa varsin tasaisella alueella noin 50 metrin päässä kosteikkoal taan kaivuualueesta. Siellä ei enää syvennetä eikä levenne

tä, vaan työt jatkuvat muualla kosteikkoalueella. Maanvil

jelijän kannalta tämä on har millinen tilanne, mutta pelto tullaan korjaamaan ja alue saadaan vielä käyttöön, kun maaperä on ensin stabiloitu nut, Vaskio kertoo.

Suunnittelija kävi paikalla alkuviikolla ja töitä päästiin jatkamaan. Paikalle on tulos sa vielä geosuunnittelija, joka tekee tarkemmat selvitykset maan pettämiseen johtaneista syistä ja maaperästä.

-Se on tärkeää, sillä kai vuutöitä riittää vielä muual lakin, ja jatkossa pitää pyrkiä välttämään tällaiset vahingot. Tästä otetaan opiksi ja olem me kiinnostuneita tietämään, onko tässä jotain mitä em me huomanneet tai osanneet ajatella etukäteen. Aina voi sattua kaikenlaista kun maa ta kaivetaan, mutta tällaista kukaan ei osannut odottaa, Vaskio sanoo.

Raaseporinjokihanke on suunnitellut Huskvarnin kos teikon rakentamisen ja paikal

Peltoon kosteikkotyömaan lähelle ilmestyi pari metriä syvä, metrin levyinen ja noin 50 metrin pituinen halkeama. Ta pahtuneen syitä selvitetään edelleen. (Kuva: Sara Vaskio)

listen maanomistajien ojitus yhteisö toteuttaa sen. Yhteisö on palkannut myös urakoitsi jan työmaalle. Vaskio kertoo, että vahinko sattui jo viime

viikon keskiviikkona. Hän muistuttaa, että kyseisellä työmaa-alueella liikkuminen on asiattomilta kielletty tur vallisuussyistä.

Viikonloppuja valvottiin tehostetusti ”Aseet ja alkoholi eivät kuulu yhteen hirvimetsälläkään”

Poliisi valvoi tehostetus ti hirvenmetsästystä koko maassa metsästyksen aloi tusviikonloppuina Rajavar tiolaitoksen, riistanhoitoyh distysten ja Metsähallituksen erävalvojien kanssa. Poliisi kirjasi valvonnan yhteydessä 19 huomautusta, sakkovaati muksen ja rikosilmoituksen. Yleisin nimike oli metsästys rikkomus.

Muutama tavatuista met sästäjistä oli lievästi alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka metsästyksessä ei ole pro

millerajaa kuten liikenteessä, mm. Metsästäjäliiton hirven metsästysohjeissa todetaan, että metsästäminen alkoholin tai muiden huumaavien ainei den vaikutuksen alaisena on kielletty.

-Päihtyneenä metsästä misestä voi seurata paitsi metsästysseuran asettamia seuraamuksia, myös rikos oikeudellisia seuraamuksia, kuten aselupien menetys ja metsästyslupien peruminen.

Aseet ja alkoholi evät kuulu yhteen, poliisitarkastaja Kai

Vepsäläinen korostaa.

Valvonnassa painotettiin metsästysmenetelmien asian mukaisuutta ja metsästyksen turvallisuutta. Valvonnan kohdentamisella pyrittiin vai kuttamaan mahdollisimman suureen osaan metsästäjistä sekä viestimään poliisin toi minnasta kansalaisille.

Poliisi käytti valvontaan noin 400 työtuntia. Valvontaa suorittavat viranomaiset tapa sivat yli 700 metsästäjää.

Poliisin tehostettu val vonta on saanut Vepsäläisen mukaan kiitosta yhteistyö viranomaisten lisäksi myös metsästäjiltä.

-Viranomaisyhteistyönä toteutettu erävalvonta ja sen aktiivinen viestiminen ovat tehokkaita vaikuttamiskei noja. Valvonta myös koettiin laajasti positiiviseksi ja tar peelliseksi, hän sanoo.

Länsi-Uudellamaalla asiat kunnossa

Myös Länsi-Uudenmaan

M inisteri Thomas Blom qvist on palkannut val tiotieteiden maisteri Laura Ollilan uudeksi erityisavus tajakseen. Ollila on kotoisin

poliisi valvoi kohdennetusti hirvieläinten metsästystä vii me viikonloppuna. Metsäs tystä valvottiin Raaseporissa, Inkoossa, Siuntiossa, Karkki lassa, Vihdissä ja Lohjalla.

Hirvieläinten metsästys on tarkasti säädeltyä.

Koska hir venmetsästyksessä käytetään voimakastehoisia patruunoita ja luoteja, tulee siinä olla eri tyisen tarkka.

-Valvontapäivä oli sa teinen, mutta poliisi tapasi kuitenkin jonkin verran met sästäjiä. Tarkastimme esi merkiksi metsästäjien aseiden kuntoa ja säilytyspaikkoja, ase- ja hirvikoelupia ja met sästysasusteita, komisario Sa mi Kari kertoo.

Yhdellä suuremmalla raa seporilaisella metsästyspo rukalla oli hieman puutteita asusteissa, joista poliisi antoi suullisen huomautuksen.

-Pääosin asiat olivat kui tenkin metsästäjillä esimer killisesti kunnossa, Kari sa noo.

Porvoosta.

Hän on työskennellyt aiemmin mm. RKP:n puolue toimistossa poliittisena asian tuntijana.

Vahinko tankkauksen yhteydessä Satoja litroja polttoöljyä mereen Hangossa

(Hanko) Hangon Länsi satamassa pääsi kuluneella viikolla mereen useita satoja litroja raskasta polttoöljyä laivan polttoainetäytön yh teydessä. Öljyvahinko sattui keskiviikkona ja öljyntorjun taa jatkettiin satamassa vielä torstaina.

Pelastuslaitos puomitti aluksi Hangon sataman hen kilöstön kanssa satama-altaan öljyn leviämisen estämiseksi. Puomit levitettiin myös sata massa olleiden laivojen ym pärille. Öljyä kerättiin talteen

pelastuslaitoksen imeytys puomeilla ja lisäksi sitä imet tiin loka-autolla.

Öljyvahinko saatiin rajat tua satama-altaaseen. Pelas tuslaitos keräsi vielä torstai na iltapäivällä laivan kylkien puhdistuksesta irronnutta öl jyä talteen.

Alkuvaiheessa onnetto muuspaikalla oli useita pe lastuslaitoksen ja sopimus palokuntien yksiköitä sekä Rajavartiolaitoksen partio vene. Onnettomuuden syytä selvitetään.

Tulliniemi-valitus hylättiin, kaava nähtäville

(Hanko) Helsingin hallin to-oikeus on hylännyt kun nallisvalituksen, joka koski luonnonhoito- ja kävelysilta suunnitelmia Tulliniemen ete lärannan itäosan erityisavus tushankkeessa. Valituksen hylkäämistä esittänyt Hangon kaupunginhallitus merkitsi oikeuden päätöksen tiedoksi.

Valituksen tehneen yksi tyishenkilön mukaan toimen piteet olivat luonnonsuoje lulain ja laajuutensa vuoksi myös asemakaavan vastaisia. Valituksessa todettiin myös toimenpiteiden vahingoitta van luonnon monimuotoi suutta.

Kaupunki sai viime vuon na ympäristöministeriöltä kansallisten kaupunkipuisto

jen kunnostus- ja kehittämis avustusta. Avustusta haettiin Tulliniemen etelärannan itä osalle luonnonhoitotöihin ja kävelysiltojen rakentamiseen myös rannan alkupäähän.

Alueella aiemmin tehdyssä luontoinventoinnissa todettiin rannan kuluneisuus ja dyy nikasvillisuuden elinympä ristön heikentyminen virkis tyskäytöstä johtuvan kovan rasituksen takia.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina asettaa nähtä ville ehdotuksen Tullinie men rannan asemakaavan muutokseksi. Ehdotuksesta pyydetään vielä lausunnot osallistumis- ja arviointisuun nitelmassa mainituilta viran omaisilta ja yhteisöiltä.

Valtuusto hyväksyi hotellikaavan

(Inkoo) Kunnanvaltuus to on hyväksynyt Bergvalla I -alueen ranta-asemakaavan muutoksen. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä, jolloin siitä saatiin kahdeksan lausuntoa ja neljä muistutusta.

Viranomaisten lausunnois sa esitettiin rakennusalojen tarkempaa kohdentamista rakennusten sovittamiseksi maastoon ja maisemaan. Li säksi kiinnitettiin huomiota meluhaittojen ehkäisyyn ja vesihuollon toimivuuden var mistamiseen.

Muistutuksissa ja ympä ristöyhdistyksen lausunnossa eniten huomiota kiinnitettiin jätevesihuoltoon, meluhait taan sekä vaikutuksiin maise maan ja luonnonympäristöön. Palautteessa esitettiin pää asiassa jätevesien johtamis ta siirtolinjalla Joddböleen, muutoksia hotellitoimintaan

meluhaittojen ehkäisemisek si, kaavaprosessin keskeyttä mistä odottamaan koko Bergvallan alueen kaavoitusta sekä rakentamisen määrän vähen tämistä.

Kesällä tehdyn selvityksen perusteella paikallisen järjes telmän teho täyttää puhdis tusvaatimukset ja lisäksi jäte vesisuunnitelma on päivitetty kaavamuutoksen mukaiselle ra kentamiselle. Talousveden saan tia varten on porattu uusi kaivo.

Lisäksi rakennusten sijoit telua on täsmennetty. Raken nusoikeuden kokonaismäärä on noin 1 200 kerrosneliömet riä, jota pidetään kohtuullise na noin 3,6 hehtaarin kokoi selle alueelle. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ravintolan katetun terassin kokoa on ra joitettu. Uudet majoitusraken nukset sijoittuvat nykyisen alueen takamaastoon.

Puheenjohtajille aletaan maksaa vuosipalkkiota

(Raasepori) Raaseporin seurakuntayhtymässä ei ole aiemmin maksettu vuosipalk kiota luottamuselinten pu heenjohtajistoille, mutta nyt tilanne muuttuu.

Vuosipalkkiota maksetaan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjoh tajalle jatkossa 500 euroa, valtuuston varapuheenjohta jalle 200 euroa sekä yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakun taneuvostojen varapuheenjoh tajille 350 euroa.

Seurakuntayhtymän yh teinen kirkkovaltuusto päätti myös kokouspalkkioista, jot ka tulevat voimaan vuoden 2023 alussa. Henkilökunnan kokouspalkkio on 34 ja luot tamushenkilöiden palkkio 42,50 euroa.

Henkilöstön kokouspalk kioista maksetaan palkka sivikulut. Niiden osuus on noin 25 prosenttia, minkä vuoksi luottamushenkilöiden palkkio on sen verran suu rempi.

Lohjan yhteispäivystys poistettiin HUS:in leikkauslistalta

Lohjan ja Porvoon sai raaloiden yhteispäivystysten lakkauttaminen on poistettu HUS:in säästölistalta, jota käsitellään maanantaina yhty mähallituksen ylimääräisessä kokouksessa.

HUS:in palveluverkostoa ja sairaaloiden profilointia koskevien toimenpiteiden kokonaisvaikutus on nyt noin 6,4 miljoonaa euroa, kun aiemmin niihin esitettiin me noleikkauksia hieman yli 18 miljoonalla eurolla.

HUS:in ehdotuksen mu kaan päivystyksellinen orto pedian leikkaustoiminta kui tenkin lakkautettaisiin Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Li säksi Raaseporin sairaalan HUS-osaston ja päivystyspo liklinikan uudelleenorgani sointi Länsi-Uudenmaan hy vinvointialueen kanssa on mukana toimenpidelistalla edelleen.

-En ymmärrä, miksi HUS:in säästölistalta löytyy myös Raaseporin päivystys. Muutoksia sairaalan toimin toihin ei voida tehdä nopeas ti, sillä se vaarantaisi muun hoidon. Tulevaisuudessa hyvinvointialue voisi ottaa päivystyksen vastuulleen, mutta muutos tulee tehdä hallitusti, RKP:n inkoolainen varapuheenjohtaja ja Län si-Uudenmaan hyvinvoin tialueen hallituksen toinen varapuheenjohtaja Henrik Wickström sanoo.

Hän huomauttaa, että Raa seporin sairaalan toimintapro fiilia muutettiin viimeksi vain pari vuotta sitten.

-Hyvinvointialueella olemme selvästi ilmaisseet, että toimintaan ei saa tehdä nyt minkäänlaisia muutoksia. Toivon, että HUS:issa kuun nellaan omistajia, Wickström

Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden ehdotetaan korottavan HUS-yh tymän vuoden 2023 talousarviokehyksiä yhdeksällä miljoonalla eurolla, jotta palvelu verkostoon tarvitsisi kajota mahdollisimman vähän. Raaseporin sairaalan osaston ja päivystyspoliklinikan uudelleenjärjestelyt ovat edelleen mukana säästölistalla, jota yhty mähallitus käsittelee maanantaina.

toteaa.

Positiivista ja negatiivista

HUS on käynyt viime viik koina keskusteluja Uuden maan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa mahdollisuudesta kasvattaa talousarviokehystä tai saada lisärahoitusta kululeikkausten minimoimiseksi.

Esitettyjen toimenpitei den yhteisvaikutus oli vie lä lokakuun alussa noin 95 miljoonaa euroa, kun se on uudessa tasapainottamisohjel massa noin 86 miljoonaa eu roa. Leikkausten ja säästöjen osuus on vajaat 77 miljoonaa. Loppuosa vajeesta kurottai siin lisäämällä asiakasmaksu

tuloja noin neljällä miljoonal la ja realisoimalla omaisuutta 5,4 miljoonalla eurolla.

Päättäjien mukaan yhteis päivystyksen lakkauttaminen tarkoittaisi myös synnytys toiminnan loppumista Lohjan sairaalassa.

-Olen iloinen siitä, että synnytysosaston ja yhteispäi vystyksen toiminta voidaan turvata. Niiden lakkauttami nen olisi ollut väärin ja myös koko alueen potilasturvalli suuden kannalta riski, RKP:n inkoolainen varapuheenjoh taja ja Länsi-Uudenmaan hy vinvointialueen hallituksen toinen varapuheenjohtaja Henrik Wickström kommen toi esitystä tuoreeltaan.

-Järki voitti, mutta olen

kuitenkin pettynyt siihen, mi ten prosessi hoidettiin. Henki lökunta on myös kärsinyt tästä tietämättömyydestä. Toiminta voi nyt jatkua normaalisti. Jatkossa on toivottavaa, että vuoropuhelu HUS:in ja hyvin vointialueiden välillä toimii paremmin, Wickström sanoo.

Wickström toivoo, et tä myös traumapoliklinikka voidaan säilyttää Lohjalla ja Porvoossa, sillä sairaaloiden kirurgisten resurssien ja ko konaisuuden säilyttämisen kannalta poliklinikat ovat keskeisiä.

-Niiden lakkauttaminen johtaisi myös pitkiin välimat koihin. Akuuteissa tilanteissa matka Hangosta Espooseen tai Helsinkiin on aivan liian pitkä.

Syksyn puhallusratsioiden tulos Rattijuoppoja enemmän, maistelleita hieman vähemmän

Poliisi on vuodesta 1988 al kaen tehnyt keväällä ja syksyllä valtakunnallisia puhallusratsioi ta, joissa puhallutetaan kaikki paikalle ajaneet kuljettajat.

Hyväntekeväisyystempaukset ovat mahdollistaneet Villa Familian lastenkodin nuorille monia hienoja kokemuksia viime vuosina.

Motoristeilta rahaa lastenkodille

(Raasepori) Meltolassa toimiva Folkhälsanin perhe kuntoutus- ja turvakoti Villa Familia on saanut taas ra halahjoituksen motoristeilta tänä syksynä jo kuudennen kerran järjestetystä Tikka run -hyväntekeväisyysajosta.

Moottoripyöräkerhot Clo wns MC ja Hogfellows MC kävivät luovuttamassa päivän tuoton perinteiseen tapaan lastenkodille. Tänä vuon na rahaa kertyi 2 720 euroa. Karjaalla ja Tammisaaressa toimivat kerhot ovat lahjoitta neet lastenkodille vuosittain 2 200-4 200 euroa, jotka on

voitu käyttää lasten hyvinvoin tiin ja arjen piristämiseen.

-Nämä hyväntekeväisyys tempaukset ovat mahdollista neet nuorille monia hienoja kokemuksia. Osa matkoista ja projekteista on toteutettu niin, että kaikki ovat olleet muka na, ja joihinkin on osallistu nut osa nuorista ohjaajiensa kanssa, yksikönpäällikkö Marjaana Piispa kertoo.

Matkoja on tehty mm. Suo meen, Ruotsiin, Saksaan ja Kroatiaan. Koronarajoitusten aikana lastenkodissa toteutet tiin nuorten kanssa voimaan nuttava valokuvaprojekti.

Tämän syksyn ratsioissa poliisi puhallutti noin 39 500 kuljettajaa. Rattijuopoiksi kirjattiin 73 kuljettajaa (osuus 0,18 %). Alkoholia nauttinei ta, mutta alle rajan jääneitä oli noin 250 kuljettajaa ja 0,63 prosenttia puhallutetuista.

-Rattijuoppojen määrä lii kennevirrassa lisääntyi hie man aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta alle langet tavan rattijuopumusrajan jää neiden kuljettajien määrä vä heni hieman, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen tiedottaa.

Rattijuoppojen määrä lii kennevirrassa oli pienimmil

lään (0,11 %) vuonna 2012 ja suurimmillaan vuonna 1990 (0,25 prosenttia). Puhalluksen jäädessä alle rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillen, tai alkoholia on alle 0,22 mil ligrammaa litrassa hengitysil maa, kuljettaja kirjataan alko holia maistelleeksi.

Huumeiden ja lääkeainei den vaikutuksena alaisista kuljettajista ei tehdä var sinaista tutkimusta, mutta myös tätä seurataan tutki musratsioissa. Tänä vuonna tapauksia oli 15, kun vuonna 2018 tästä syystä jäi kiinni 10 kuljettajaa. Vuosittain valta kunnallisissa ratsioissa puhal lutetaan keskimäärin yli 100 000 kuljettajaa, mutta määrä on jäänyt viime vuosina noin 40 000:nteen koronan vuoksi.

Tämä vaikuttaa myös tavalta keskittää palveluita pääkau punkiseudulle. Vaikuttaa sil tä, että nyt halutaan ajaa alas aluesairaaloita pala kerrallaan, Wickström arvostelee.

Säästölista ei kelpaa

HUS:in hallituksen

RKP-edustajat Elin-Blom qvist-Valtonen ja Karin Ce derlöf tyrmäävät uudenkin säästölistan, koska sillä olisi heidän mukaansa erittäin hai talliset vaikutukset Länsi- ja Itä-Uudellemaalle.

Esitettyjen toimenpitei den lähtökohtana on, että HUS-yhtymän omistajat, Helsinki ja Uudenmaan hy vinvointialueet, korottavat ta lousarviokehyksiä yhdeksällä miljoonalla eurolla.

-Tämä ei mitenkään riitä. Tärkeintä tässä vaiheessa oli si, että voisimme löytää puut tuvan rahoituksen niin, ettei palveluverkkoon tarvitsisi tehdä leikkauksia. Osittainen kin päivystystoimintojen lak kauttaminen on lopun alku Lohjan ja Porvoon sairaa loille. Seuraukset tästä voivat olla alueillemme todella mer kittäviä, Blomqvist-Valtonen varoittelee.

Ortopedisessa päivystyk sessä hoidetaan kiireelliset leikkaukset esimerkiksi on nettomuustapauksissa ja se mahdollistaa myös ympäri vuorokautisen leikkaustoi minnan sairaalassa.

-Emme voi hyväksyä or topedisten päivystysten lak kauttamista Lohjalla ja Por voossa. Esitetyt toimenpiteet ovat pahimmillaan alkusoittoa muidenkin toimintojen alas ajolle aluesairaaloissamme. Vastustamme myös Raasepo rin sairaalan uudelleenjärjeste

H US-yhtymähallitus on päättänyt aloittaa Etevan kehitysvammaisten erityis palvelujen liikkeenluovutuk sen valmistelun Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hä meen hyvinvointialueiden

lyjä tällä aikataululla ja ilman selkeää tietoa siitä, mitä uu delleenjärjestely käytännössä tarkoittaisi, Cederlöf sanoo.

Mahdollisimman vähän

HUS:in ensimmäisellä leikkauslistalla oli mukana Lohjan ja Porvoon sairaa loiden yhteispäivystysten lakkauttaminen, Helsingin Malmin sairaalan yhteispäi vystyksen ja päivystysosaston lakkauttaminen sekä trauma päivystyksen ja yhteispäivys tyksen lopettaminen Lohjan ja Porvoon sairaaloissa.

Yhtymähallitus palautti pykälän lokakuun alussa yk simielisesti uuteen valmiste luun. Samalla päätettiin, että HUS aloittaa jatkoneuvottelut hyvinvointialueiden ja Hel singin kanssa välittömästi. Tavoitteeksi asetettiin talous arviokehyksen tarkistaminen siten, ettei HUS:in tarvitsisi toteuttaa kaikkia esitettyjä leikkauksia.

Vuoden 2023 talousar vioesitys tulee silti tasapai nottaa nollatulokseen. Yhty mähallitus päätti myös, että ennen päätöksiä toimintoihin kohdistuvista leikkauksis ta valmistelun on esitettävä mahdollisten säästötoimenpi teiden taloudelliset ja toimin nalliset vaikutukset.

HUS-yhtymäkokous hy väksyi vuoden 2023 talousar viokehyksen heinäkuussa noin 95 miljoonaa euroa HUS:in esitystä pienempänä. HUS on nyt tarkentanut toimintakulujen vähentämiseksi suunniteltu ja toimenpiteitä. Sen mukaan erityisesti on etsitty ratkaisuja, joilla palveluverkostoon ja sai raaloihin kohdentuvat toimen piteet voitaisiin rajata mahdol lisimman pieneksi.

sekä Helsingin kaupungin ja Etevan kuntayhtymän kans sa. Kehitysvammapsykiat rian yksiköt, poliklinikka ja liikkuvat asiantuntijapalvelut siirretään HUS-yhtymälle vuoden 2023 alusta lukien.

Raaseporin sairaalan uudelleenjärjestelyt edelleen mukana

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius

Carola

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

KEHONHUOLTOPALVELUT

OSTEOPATIA

TURVAKOTI