EU 42b / 23.10.2022

Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa www.etela.com

Isänpäivälounas su 13.11. 42 €/henkilö, kattaukset klo 12.00 ja 14.30

Farsdagslunch sö 13.11 42 €/person, dukningar kl. 12.00 och 14.30 varaukset/bokningar: restaurant@billnas.fi tai/eller 09 3154 9070. ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Nro 42b Sunnuntaina lokakuun 23. pnä 2022

Hangon tavoitteena saada asunto-osakeyhtiö kannattavaksi mahdollisimman pian

(Hanko) Kaupunginval tuusto on myöntänyt yhteensä 440 000 euron lisämäärära hat kuluvan vuoden talous arvioon. Summasta 100 000 euroa käytetään Lappohjan kerrostalojen haltuunotos ta syntyviin kustannuksiin, kuntatekniikan osaston yli tyksiin 180 000 ja sisäisten palvelujen yksikön ylityksiin 160 000 euroa.

Kaupunginhallitus päätti syyskuussa, että kaupunki ot taa omistukseensa Lappohjas sa sijaitsevat kerrostaloasun not Lappohjan vuokratalot -asunto-osakeyhtiössä, joka on ollut venäläisomistukses sa. Ulosottoviranomainen on hyväksynyt omistusjärjeste lyn. Luovutuksen ja omistus oikeuden siirron ehtona on, että kaupunki ottaa vastatak seen yhtiön erääntyneet laskut ja maksamattomat käyttöku lut. Yhtiön osakekanta siirtyy kaupungille vastikkeetta. Sa malla kaupungin vastattavak si tulee yhtiön velat vuodelta 2022.

Vuokralaisia vielä liian vähän

Kaupunginjohtaja Denis Strandell kertoi myös, että yhtiön noin 60 asunnosta on vuokralla tällä hetkellä vain 15. Niiden lisäksi 25 asuntoa on vuokrattavassa kunnossa ja vastaavasti parikymmentä

asuntoa kaipaa korjauksia, en nen kuin ne voidaan vuokrata.

-Avoimia laskuja on noin 63 000 euroa ja lisäksi For tumilta on tulossa jonkin verran vaateita, joiden kanssa summa tulee olemaan arvioni mukaan noin 70 000 euroa. Yhtiössä on myös vuokravel kaa, joka on syntynyt siitä, että asukkaat eivät ole kyen neet maksamaan vuokriaan, Strandell selvitti. Ainakin osa kuluista saadaan katettua hä nen mukaansa näillä vuokra saamisilla.

Kaupungin kuluvan vuo den talousarviossa ei ole määrärahoja Lappohjan ker rostalojen lunastamiseen.

Kiinteistön haltuunotto tulee maksamaan kaupungille tänä vuonna noin 100 000 euroa.

-Mikäli tämä järjestely toteutuu, yhtiöön palkataan ensimmäiseksi isännöitsijä ja sen jälkeen katsotaan kor jaustarpeet. Mikäli saamme vuokrattua vielä lisäksi 25 asuntoa, yhtiön pitäisi pärjätä omillaan, ja siihen pyritään pääsemään mahdollisimman pian. Nämä 15 vuokralaista eivät siihen aivan riitä, minkä vuoksi tässä lisämäärärahas sa on 30 000 euroa ekstraa, Strandell sanoi.

Hän totesi myös olevansa luottavainen asuntojen kysyn nän suhteen, kun Lappohjan

satamassa ja entisellä SSA B:n tehtaalla on uusi omistaja ja uutta toimintaa.

-Siellä on töissä jo nyt 40 henkilöä ja yhtiö arvelee mää rän nousevan kahteensataan työntekijään kahdessa vuo dessa, Strandell sanoi.

Ongelmat asunto-osakeyh tiössä alkoivat jo maaliskuus sa, kun Venäjän Ukrainassa aloittama sota johti venäläi siin yhtiöihin kohdistuviin kansainvälisiin talouspakot teisiin. Tämän seuraukse na Lappohjan kerrostalojen asukkaat eivät voineet mak saa vuokriaan, vaan rahat palautuivat heidän tileilleen venäläisen oligarkin yhtiöstä.

Taloissa oli kevään mittaan muitakin ongelmia, joiden ratkaiseminen jäi kaupungin vastuulle.

Energiansäästöohjelma vireille

Talousennusteen mukaan teknisen osaston menot ylitty vät tänä vuonna noin 190 000 eurolla. Tämä johtuu ensisi jaisesti ostopalveluista (noin 130 000) ja materiaaleista se kä tarvikkeista (80 000). Tu loja odotetaan kertyvän noin 60 000 euroa arvioitua enem män ja valmistus omaan käyt töön -momentilla menoarvio alittuu noin 40 000 eurolla.

Sisäisissä palveluissa tulot ovat jäämässä noin 50 000 euroa arvioitua pienemmik si ja menot ovat ylittymässä noin 105 000 eurolla. Kiin teistöhuollon kustannukset nousevat 130 000 euroa ja siivousyksikön noin 45 000 euroa, mutta muiden tulos yksiköiden menot vähenevät 70 000 eurolla. Aineiden ja tarvikkeiden kustannukset ovat nousseet eniten. Tämä johtuu ensisijaisesti lämmi tyksestä ja sähköstä sekä sii vous- ja rakennustarvikkeista.

Valtuusto hyväksyi tässä yksimielisesti Ville Ekroosin (kok) esittämän toimenpi dealoitteen, jonka mukaan kaupunki laatii viipymättä selkeän energiansäästöohjel

Suomen kylät ja tieyhdistys etsivät maan surkeinta kylätietä

(Raasepori) Suomen ky lät ry. ja Suomen tieyhdistys ovat julkistaneet Suomen surkein kylätie- valokuvakil pailun. Siinä etsitään maan surkeimmin ylläpidettyjä ja huonokuntoisimpia kyläteitä, rumimpia reikiä päällystees sä, mahtavimpia monttuja ja ”tuuheimpia” nimismiehen kiharoita.

Pohjan kirkonkylän kylä yhdistyksen puheenjohtaja Marianne Liitelä aikoo ilmoit taa kilpailuun noin kilometrin pätkän Vanhaa Turuntietä Gumnäsintieltä Hiekkakuo pankujalle.

Linja-autoliikenne liipasimella

Liitelä arvelee, että tieosuudella voi olla kilpai lussa varsin hyvät mahdolli suudet menestyä.

-Lähetin tien kunnosta jo tietoa Uudenmaan Ely-kes kukselle toimenpidepyynnön kera. Tie on paitsi todella huo nossa kunnossa, myös hen

genvaarallinen, sillä pientareet ovat olemattomat ja autoilijat joutuvat poukkoilemaan kou lulaisten seassa sinne tänne ja vastaantulijoidenkin kaistalle monttuja ja töyssyjä väistäes sään, Liitelä sanoo.

Tie kulkee asuinalueiden läpi ja sen varrella on useam pia linja-autopysäkkejä.

-Tämä ei ole myöskään kaikkein hiljaisin tieosuus, sillä Vanhalla Turuntiellä kulkee keskimäärin 450 ajo neuvoa vuorokaudessa. Pai kallinen liikennöitsijä on jo ilmoittanut, että bussireitin vaihtamiseen ei välttämät tä mene enää pitkään, koska kalusto ei kestä tällä huono kuntoisella osuudella. Tällöin myös monien pysäkki siirtyisi varsin kauas, Liitelä sanoo.

Kartalla pelkkää punaista

Teiden päällysteiden kun totietoa voi tarkastella Väy läviraston karttasovellukses sa. Päällysteet on luokiteltu

täväksi (sininen) hyväksi ja erittäin hyväksi (vihreä).

man, jolla saadaan alennettua kaupungin vastuulla olevia kustannuksia.

Henkilöstösiirtoja ja kaavoja

Kaupunginvaltuusto päät ti myös Hangon kaupungin henkilöstön siirroista uudelle Länsi-Uudenmaan hyvinvoin tialueelle. Siirto koskee noin 200 työntekijää terveyskes kuksessa, sosiaalipalvelukes kuksessa, iäkkäiden palvelu keskuksessa, sivistystoimen hallinnossa ja sisäisten palve lujen yksikössä.

Henkilöstön vaihtuvuuden takia tiedot tulevat muuttu maan siirtymähetkeen saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilös tön siirto kunnista ja kuntayh tymistä hyvinvointialueelle tehdään liikkeenluovutuksella.

Lisäksi merkittiin tiedoksi kaavoituskatsaus, joka kuvaa tilannetta elokuun lopussa. Työn alla on Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaava sekä Täktomin yleiskaava. Lisäksi vireillä on kymmen kunta asemakaavaa ja puo lenkymmentä ranta-asema kaavaa.

Valtuusto merkitsi myös tiedoksi kaupunginhallituk sen ja lautakuntien vastineet vuoden 2021 arviointikerto mukseen.

itään pelkkää punaista noin sadan metrin pätkää lukuun ottamatta, joka on luokiteltu huonoksi. Punaista ja orans sia löytyy lähistöltä myös esi merkiksi Fiskarsintieltä.

Liikennöitsijä Johan Am per kertoo harkitsevansa va kavasti ajojen lopettamista Vanhalla Turuntiellä.

-Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kalusto ei kestä, ja linja-autojen jousitus hajoaa. Olemme miettineet jo kauan, mitä tässä pitäisi tehdä, ja pää töksen aika lähenee, hän sanoo.

Linja-autopysäkkien mää rä ei muuttuisi, jos ja kun bussiliikenteen reitti siirtyy maantielle 111, mutta mat kustajien etäisyydet pysäkeil le pitenisivät selvästi.

-Tästä olisi nyt hyvä aloit taa keskustelut tieviranomais ten ja kaupungin kesken. Ai noa ratkaisu tien parannuksia ajatellen taitaa olla se, että kaupunki ottaisi tieosuuden vastuulleen, Amper sanoo. Jatkuu sivulla 4.

Lisärahat Lappohjan kerrostalojen haltuunottoon

Kaupunginjohtaja luottaa vuokra-asuntojen kysyntään, koska Lappohjan sataman ja en tisen SSAB:n tehtaan alueelle on virinnyt uutta, voimakkaasti kasvavaa toimintaa.

”Vanhalla Turuntiellä on tässä hyvät saumat”

erittäin huonoksi (punainen), huonoksi (oranssi), tyydyt

Vanha Turuntie on maini tulla osuudella kirkonkylästä

Väyläviraston karttasovelluksessa Vanhan Turuntien osuus Pohjan kirkonkylästä itään on pelkkää punaista eli erittäin huonokuntoista lukuun ottamatta sadan metrin pätkää, joka on huonossa kunnossa. Linja-autoliikenteen siirtämistä toiselle reitille harkitaan vakavas ti, koska kalusto ei kestä kuoppia ja töyssyjä.

Jatkuu sivulta 3.

Amper toteaa myös, että seudun heikoin tieosuus on tällä hetkellä Fiskarin ja Ants kogin väli.

-Mutta ei Vanha Turuntie sille paljoa häviä, hän sanoo.

Valokuvakilpailun raati valitsee kahdeksan surkeinta kylätietä yleisöäänestykseen marraskuussa. Suomen sur kein kylätie saa palkinnoksi päättäjien huomion ja sur keimmalla kylätiellä järjeste tään myös kahvitilaisuus.

Surkeimpia teitä etsitään maaseudulta ja kyliltä. Kilpai lun järjestäjät haluavat kertoa päättäjille maaseudun tiestön surkeasta tilanteesta. Kilpailuun voi toimittaa mieluiten kuluvana vuonna otettuja valokuvia maa nantaihin lokakuun 31. päivään saakka sähköpostiosoitteeseen posti@suomenkylat.fi

Kuvaan tulee ilmoittaa tien nimi, numero, kuvanottopaik ka ja kunta sekä kuvaajan nimi. Lisäksi toivotaan kommentteja siitä, miten kyseisen tien huo no kunto on vaikeuttanut seu dun asukkaiden elämää.

Kamiina savutti

(Raasepori) Länsi-Uuden maan pelastuslaitos hälytet tiin sammuttamaan rakennus paloa Fiskarin Suutarinmäelle torstaina aamuyöllä hieman kello kahden jälkeen.

Paikan päällä selvisi, että kamiina oli tupruttanut savua asunnon kellariin, eikä raken nuksessa ollut tulipaloa. Palo miesten tehtäväksi jäi näin ol len vain tilojen tuulettaminen.

R aaseporin kaupunki hakee

Valtiokonttorilta erään yksityishenkilön kuolinpe sään kuuluvan omaisuuden luovuttamista Raaseporin kaupungille. Omaisuus aio taan sijoittaa kaupungin sosi aalirahastoon.

Valtiokonttori on ilmoit tanut kaupungille mahdolli suudesta hakea kuolinpesän omaisuutta. Kyseessä on yksi rakennettu kiinteistö ja toinen kiinteistö rakennuksineen ja vuokraoikeuksineen.

KOKOUKSET

HANGON KOKOOMUS ry:n syyskokous torstaina 27.10. klo 18.00 kaupungintalon lämpiössä, Bulevardi 6, Hanko. Sääntömääräiset asiat.

Jätettiin tuomitsematta rangaistukseen Pyöräilijä vaaransi liikenneturvallisuuden ajamalla suojatielle

(Hanko) Länsi-Uuden maan käräjäoikeus katsoo, että 1940-luvulla syntynyt nainen syyllistyi liikenneturvallisuu den vaarantamiseen viime vuo den keväällä Hangossa pyö räillessään, mutta jätti tämän tuomitsematta rangaistukseen.

Pyöräilijä jätti noudatta matta väistämisvelvollisuu tensa ylittäessään ajoradan pyöräillen suojatietä pitkin Esplanaadilla. Pyöräilijä ker toi nähneensä auton lähesty vän oikealta, mutta arvelleen suojatien ylittämisen olleen turvallista, koska auto oli vie lä varsin kaukana suojatiestä. Auto oli kuitenkin törmän nyt pyöräilijään. Kyseinen au toilija, 1960-luvulla syntynyt mies, tuomittiin liikennetur vallisuuden vaarantamisesta, vammantuottamuksesta ja rat tijuopumuksesta 50 päiväsak koon, joista tulee maksettavaa

liki 1 500 euroa.

Käräjäoikeus perustelee päätöstään jättää pyöräilijä tuomitsematta rangaistukseen mm. sillä, että autoilijakin oli laiminlyönyt tilanteessa vel vollisuutensa noudattaa eri tyistä varovaisuutta suojatietä lähestyttäessä ja ajaa sellai sella nopeudella, että ajoneu von voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.

Kyseisessä Hangonkylän tien ja Esplanaadin risteykses sä ei ole osoitettu väistämis velvollisuutta Esplanaadilla kulkeville. Oikeus toteaa pol kupyörän olevan ajoneuvo lain tarkoittamassa mielessä. Näin ollen Hangonkyläntien pyörätieltä Esplanaadin ajo radalle tulevan pyöräilijän on väistettävä Esplanaadilla kul kevia tienkäyttäjiä. Käräjä oikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Pyöräilijöiden väistä missäännöt tuntuvat olevan monelle edelleen epäselvät varsinkin suojatiellä. Pol kupyöräilijä on jalankulkija ainoastaan taluttaessaan pyö ränsä suojatien yli, jolloin au toilijalla on väistämisvelvolli suus. Autoilija on velvollinen väistämään pyöräilijää suoja tiellä silloin, kun se osoitetaan erikseen liikennemerkeillä.

Poliisi muistuttaa, että suojatie on jalankulkijoille turvalliseen tienylitykseen tarkoitettu tienkohta. Pyöräi lijöillä ei siis ole suojatien oikeuksia suojatiellä, vaan ne koskevat jalankulkijoita.

Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katko viivalla. Jos pyörätie sijoit tuu suojatien vierelle, suoja tien puoleista katkoviivaa ei yleensä ole merkitty. Mer kintää käytetään osoittamaan

ajoradan ylityskohtaa pyörä tieltä tulevalle pyöräilijälle. Autoilija väistää aina pyörä tien jatkeella ajavaa pyöräili jää ja tämä väistämisvelvolli suus on merkitty autoilijalle liikennemerkein.

Ajoradan saa ylittää pol kupyörällä suojatietä pitkin silloin, kun ei aiheuta haittaa tai vaaraa muulle liikenteelle. Jos risteävällä tiellä ajava ajo neuvo tulee kärkikolmion tai stop-merkin takaa tai kääntyy, on hänen väistettävä suoja tietä ylittävää pyöräilijää.

Lisäksi ajoneuvon on väis tettävä pyöräilijää, kun yli tettävässä tien kohdassa on siitä kertova liikennemerkki.

Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen tul lessaan pyörätieltä suojatiel le. Mikäli pyöräilijä taluttaa pyörän suojatien yli, hänellä on jalankulkijan oikeudet.

Omavalvontailmoitus viranomaisille HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden

Lasten tehohoidon saata vuus kansallisesti halutaan varmistaa vaikeutuneessa sai raanhoitajatilanteessa.

Lasten tehohoidon kriit tisen tilanteen vuoksi HUS on tehnyt asiasta omavalvon tailmoituksen aluehallinto virastolle ja Valviralle sekä informoinut siitä sosiaali- ja terveysministeriötä.

Tavallisesti lasten sydän leikkausjono on keskimäärin 50-60 lasta.

Tällä hetkellä jonossa HUS:in Uudessa lastensairaa lassa on 117 lasta, joista 51

MISSIONSKYRKAN BILLNÄS (TEMPLET) Egnahems allén Sö 23.10 kl. 11 GUDS

TJÄNST. Seth Jacobson o. Jörgen Österberg. Välkommen. www.kyrktorget.se/missionskyrkan.billnas

on jonottanut yli lakisäätei sen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.

-Lasten tehohoidon saa tavuuden kannalta tilanne on kriittinen. Kyseessä on koko Suomea koskeva asia. Ero nykytilanteen ja väestötar peiden kannalta kestävän ti lanteen välillä on ainoastaan 3-5 raskaan tehohoidon teho hoitopaikan ylläpitämiseksi tarvittava noin 20-25 tehosai raanhoitajan työpanoksen va je, HUS:in lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä kertoo.

Uuteen lastensairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elin siirrot.

Siellä hoidetaan muitakin harvinaispotilaita kaikkialta Suomesta.

Tehohoidosta ainoas taan kolmasosa kohdistuu HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa muiden sairaan hoitopiirien lapsille.

Tilannekuvan tarkentami seksi ja sekä nopeiden että keskipitkän aikavälin toi menpidevaihtoehtojen kar toittamiseksi on katsottu tar

koituksenmukaiseksi nimetä kansalliseen asiantuntijaver kostoon tukeutuva työryhmä. HUS:in mukaan asiasta tekee kiireellisen välitön potilas lähtöinen ja hoitotakuulain säädäntöön liittyvä paine. Työryhmän tulee luovuttaa raporttinsa vuoden loppuun mennessä.

Tavoitteena on työryh mätyön perusteella ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin. Samalla pyritään antamaan mahdollisimman hyvä pohja mahdolliseen ministeriöta son jatkotyöskentelyyn.

Suurin pudotus kolmeen vuosikymmeneen 65-vuotiaiden elinajanodote laski vuonna 2021

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli viime vuon na Suomessa 79,2 vuotta ja tyttöjen 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuot ta. 65-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodotteet puo lestaan laskivat viime vuonna poikkeuksellisesti, Tilasto keskus tiedottaa.

Elinajanodote on ikäva kioitu tunnusluku, joka ku vaa laskenta-ajanjaksolla ha vaitun kuolleisuuden tasoa. 65-vuotiaiden miesten odotet tavissa oleva elinikä oli viime vuonna 18,5 vuotta ja naisten 21,9 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna 65-vuotiailla mie hillä elinajanodote laski 0,2 vuotta ja naisilla 0,1 vuotta.

-Miesten elinajanodotteen lasku oli viime vuonna suu rempaa kuin kertaakaan yli 30 vuoteen. 65-vuotiailla naisilla laskua oli puolestaan jo tois ta vuotta peräkkäin, mitä ei myöskään ole tapahtunut yli 30 vuoteen, yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.

Vuosina 2019-2021 synty neiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla, pojilla 81,3 vuotta ja tytöil lä 86,3 vuotta. Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajano

dotteet olivat pojilla Kymen laaksossa (77,4) ja tytöillä Kainuussa (83,2).

Poikien elinajanodote oli tyttöjen elinajanodotetta lyhyempi kaikissa maakun nissa. Vuosina 2019-2021 sukupuolten välinen ero oli suurin Kymenlaaksossa, jossa poikien elinajanodote oli 6,3 vuotta lyhyempi kuin tyttö jen. Pohjanmaalla sukupuol ten välinen ero oli pienin, 4,1 vuotta.

Molemmilla sukupuolilla vastasyntyneiden elinajano dote oli vuosina 2019-2021 lyhyin maaseutumaisissa kunnissa. Tytöillä elinajano dote oli pisin kaupunkimaisis sa kunnissa ja pojilla taajaan asutuissa kunnissa. Niissä vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 79,3 vuotta ja noin vuoden pidempi kuin pidempi kuin maaseutumai sissa kunnissa. Kaupunkimai sissa kunnissa vastasyntynei den tyttöjen elinajanodote oli 84,6 ja maaseutumaisissa kunnissa 84,2 vuotta.

Asuinpaikan lisäksi myös äidinkieli ennustaa eroja odo tettavissa olevaan elinikään.

-Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajano dote oli yli kaksi vuotta pi dempi kuin äidinkielenään

suomea puhuvien poikien elinajanodote. Tytöillä ero oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri. Ruotsia äidinkie lenään puhuvien tyttöjen elin ajanodote oli reilun vuoden pidempi kuin suomea äidin kielenään puhuvien, Rantaka ri toteaa.

Pohjoismaisessa vertailus sa suomalaisnaiset ovat 30 vuoden aikana kirineet elin ajanodotteessa samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa. Vii me vuonna kaikissa kolmessa maassa naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta. Tanska laisnaisten elinajanodote on pysytellyt muita Pohjoismaita alemmalla tasolla koko tar kastelujakson.

Vuonna 2021 ruotsalais naisten elinajanodote nousi 0,5 vuodella, enemmän kuin kertaakaan viimeisen 30 vuo den aikana. Tätä edelsi kuiten kin vuonna 2020 huomattava elinajanodotteen lasku, joten vuoteen 2019 verrattuna nais ten elinajanodote on noussut Ruotsissa vain 0,1 vuodella. Muissa Pohjoismaissa nais ten elinajanodotteet laskivat vuonna 2021.

-Viime vuonna miesten elinajanodote nousi kaikissa neljässä maassa, Rantakari kertoo.

karjaanpuhelin.fi

Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella!

(Raasepori) Uudellamaalla toteutetussa ja vastikään päät tyneessä Ihaa-hankkeessa ke hitettiin maatalouden käyttöön soveltuvia hevosenlantapohjai sia lannoitteita, joissa hyödyn nettiin myös pääkaupunkiseu dulla syntyvää biojätettä.

Perheyhtiö Ajalinin mu kaan tulokset olivat lupaa via, vaikka haasteitakin vielä riittää. Keskeiseksi kehitys kohteeksi jäi toiminnan kan nattavuus. Samalla todetaan, että hevosenlanta soveltuu hyvin maanparannusaineeksi pelloille ja ruoantuotannon käyttöön.

Alkuvuodesta 2021 alka neessa hankkeessa kehitettiin erilaisia hevosenlantapohjai sia kompostisekoitteita. Han kealueena toimi Uusimaa. Biojäte peltojen kautta

Raaseporilaiseen Per heyhtiö Ajalin -konserniin kuuluva Pihamaa valmistaa pääkaupunkiseudun kierrä tysmateriaaleista tuotettuja kasvualustoja. Se käynnisti hevosenlannan hyödyntä miseen tähtäävän hankkeen, jotta kierrätysmateriaaleja saataisiin vahvemmin myös ruuantuotannon käyttöön.

-Olemme kokeilleet he vosenlannan kompostointia erilaisilla sekoitteilla. Ana lyysien mukaan lopputuote sopii erinomaisesti maatalou den käyttöön. Sekoitteissa on mukana esimerkiksi pääkau punkiseudulla syntyviä viher jätteitä, kuten puiden lehtiä ja kotitalouksilta kerättyä biojä tettä, Pihamaa-yksikön pääl likkö Olli Mannerjoki sanoo. Hanke on osa maa- ja met sätalousministeriön rahoitta

Maatalouden käyttöön soveltuvissa hevosenlantapohjaisissa lannoitteissa hyödynnettiin pääkaupunkiseudulla syntyvää biojätettä. Hevosenlannan käyttö lannoitteena vahvistaisi myös maatalouden omavaraisuutta. (Kuva: Perheyhtiö Ajalin)

maa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa. Ohjelmaa koordinoi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Yhtiön mukaan hevosenlannan käyttö lannoit teena vahvistaa myös maata louden omavaraisuutta.

-Suomen pellot eivät tar vitse keinolannoitteita, pys tymme korvaamaan ne kierrä tysmateriaaleista kehitetyillä lannoitteilla. Olisi upeaa, kun esimerkiksi pääkaupunkiseu dun biojäte kiertäisi Uuden maan peltojen kautta takaisin ruuaksi lautaselle. Haluamme vauhdittaa siirtymistä kierto talousyhteiskuntaan, yhtiön ympäristöjohtaja Elina Erkki lä kertoo.

Kannattavuus haasteena

Hankkeessa rakennettiin toimintaketju, jossa talleilta kerättiin lantaa jatkojalos

tukseen. Yhteistyötä tehtiin Helsingin seudun ympäris töpalveluiden kanssa, joka kompostoi hevosenlannan. Kokeilun mukaan hevosen lanta kannattaa ehdottomasti kierrättää maanparannus- ja lannoituskäyttöön.

Hevosenlantapohjaisten lannoitteiden käyttöön maa taloudessa liittyy kuitenkin vielä ongelmia.

-Keskeinen pullonkaula on levityksessä tarvittavan kaluston puute. Keinolan noitteisiin tarvittaviin konei siin on jo investoitu. Lisäksi talleilta kerättyjen lantaerien laatu vaihteli. Meidän oli seu lottava talleilta tullut lanta, sillä sen joukossa oli esimer kiksi isoja kiviä. Seulominen poistaa ongelman mutta lisää kustannuksia, Mannerjoki mainitsee.

Viherrakentamisessa hevo

senlannalle on parempi kate, mutta ravinteet halutaan saada kiertämään myös ruoantuo tannossa. Nyt tarvitaan lisää viljelijäkokemuksia tuotteen hyödyistä myös pidemmällä aikavälillä.

-Kuluttajatkin voisivat olla kiinnostuneita elintarvikkeis ta, joiden raaka-aineissa on käytetty kemiallisten lannoit teiden sijaan orgaanisia lan noitteita. Niin maatalouden, tallien, kuluttajien kuin yri tysten talous on tiukilla, jo ten kierrätystuotteiden täytyy olla kilpailukykyisiä myös hinnoiltaan. Toistaiseksi tuo tantokustannukset ovat liian suuret tuloihin nähden, Erkki lä sanoo.

Hänen mielestään riippu vuus keinolannoitteista ei ole kuitenkaan vaihtoehto tule vaisuudessa, joten kehitystyö tä halutaan jatkaa.

KKV neuvoo sähköasioissa

Kilpailu- ja kuluttajaviras to on koonnut verkkosivuil leen vastauksia moniin ajan kohtaisiin sähkökysymyksiin, kuten esimerkiksi milloin sopimuksen voi irtisanoa, mi kä on toimitusvelvollisuus ja mitä tehdä, jos ei pysty mak samaan sähkölaskua.

Sähkönhintojen kovan nousun vuoksi moni kulut taja on joutunut tukalaan ja tavallista suojattomampaan tilanteeseen. Koosteeseen on poimittu etenkin viraston kuluttajaneuvontaan tulleita sekä median esittämiä kysy myksiä. Listaa päivitetään tarpeen mukaan. Vastaukset selkeyttävät myös viran omaisten rooleja erilaisissa kysymyksissä ja ohjaavat oi keissa kohdissa esimerkiksi Energiaviraston tarjoaman tiedon pariin.

KKV ja kuluttaja-asiamies pyrkivät edistämään kulut tajan asemaa myös valvon nalla ja selvityksillä. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota tulisi saada kohtuullisin ehdoin. Tällä hetkellä tilanne ei ole viraston mukaan kaik kien kuluttajien kannalta koh tuullinen, mutta monet ongel mat ovat sellaisia, ettei niihin löydy kaikkia kuluttajia pal velevia ratkaisuja perinteisin kuluttajansuojan keinoin. Tässä tilanteessa tarvitaan myös yhteiskunnan ja yritys ten toimia ja tukea. Valtio neuvosto on päättänyt joista kin tukitoimista ja suositellut muun muassa että energiayh tiöt myöntävät poikkeuksel lisissa oloissa tavanomaista pidempiä maksuaikoja suu ria laskuja saaneille kulutta ja-asiakkailleen.

Koronasta 2,2 miljoonaa euroa

(Raasepori) Kaupungin hallitus hakee valtionavustus ta koronasta kuluvana vuonna aiheutuneisiin kustannuksiin. Kustannuksia on kertynyt 2,2 miljoonaa euroa, josta tes taukseen 1,75 miljoonaa ja rokotuksiin 234 000 euroa.

Loppuvuoden lisäkustan nukset perustuvat valtionapu viranomaisen arvioon. Avus tuksia odotetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Testauk sen, hoidon ja muiden suorien kustannusten osalta laskelma perustuu ajanjaksoon tammi

Tilastokeskuksen mukaan ko ko talouden työpäiväkorjattu palkkasumma oli elokuussa 7,2 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa. Koko talou den kausitasoitettu palkkasum ma kasvoi elokuussa 0,8 pro senttia edellisestä kuukaudesta.

kuusta elokuun loppuun ja ro kotusten osalta vuoden alusta lokakuun loppuun.

Laskelmissa laboratori otestin hinta on 96 ja roko tuksen hinta 13 euroa. Perus terveydenhuollossa koronan hoito maksaa noin 280 euroa hoitopäivää kohden ja erikois sairaanhoidossa noin 200 eu roa enemmän. Tehohoitopäi vä maksaa noin 2 000 euroa.

Puolustusvoimat jatkaa kesällä aloitettua aktiivista harjoitustoimintaa yhdessä kansainvälisten kumppanei den kanssa syksyn aikana. Pääesikunnan mukaan ak tiivinen ja jatkuva kansain välinen harjoitustoiminta on osoitus kumppanimaiden sitoutumisesta yhteistyöhön Suomen kanssa epävakaas sa kansainvälisessä turvalli suusympäristössä.

Puolustusvoimien tämän vuoden kansainvälistä koulu tus- ja harjoitussuunnitelmaa täydennettiin toukokuussa 20 uudella tai muuttuneella har joituksella. Lokakuussa suun nitelmaa tarkennettiin vielä neljällä Maavoimien harjoi tuksella.

Syksyn harjoituskaudel la kansainväliset kumppanit osallistuvat muun muassa puolustushaarojen tärkeim piin aselaji- ja päättöharjoi

K otimaan kaukojunaliiken teessä tehtiin syyskuussa noin 1,2 miljoonaa matkaa, mikä oli noin 56 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 syyskuussa, ja prosentin enem

tuksiin. Puolustusvoimat sai lisää määrärahoja reserviläis ten kertausharjoituttamiseen tälle vuodelle. Harjoituksiin osallistuu loppuvuoden aika na noin 10 000 reserviläistä aiemmin suunnitellun lisäksi.

Syksyn harjoitustoimin nassa on mukana huomatta va määrä reserviläisiä, jotka saavat kokemusta yhteistoi minnasta kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pää osa syksyn täydentävästä har joitustoiminnasta toteutetaan Yhdysvaltojen, Iso-Britan nian ja Ruotsin kanssa. Tätä täydentää Ranskan ja Saksan sekä Nato- ja JEF-kehyksessä tehtävä koulutus- ja harjoitus toiminta.

-Kansainvälistä harjoitus yhteistyötä on tehty tiiviisti kesän aikana. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä ja ne ovat palvelleet niin omien joukkojen koulutusta kuin

män kuin syyskuussa 2019, VR tiedottaa. VR Transpointin kul jetusvolyymit olivat syyskuus sa 20 prosenttia pienemmät vuodentakaiseen verrattuna. Tavaraa kuljetettiin rautateit

harjoituksiin osallistuneiden kumppanimaiden joukkojen vaatimuksia, koulutuspääl likkö, eversti Kari Pietiläinen kertoo.

Lisäksi harjoitustoiminta on parantanut kumppanien ymmärrystä Puolustusvoimis ta ja Suomen erityispiirteistä. Syksyn harjoitustoiminnassa painotetaan Pietiläisen mu kaan reserviläisten harjaantu mista omissa poikkeusolojen tehtävissä.

Maavoimat jatkaa har joitusten järjestämistä Lou nais- ja Pohjois-Suomessa. Harjoitusten tavoitteena on joukkojen yhteistoimintaky vyn, toimintatapojen ja tulen käytön kehittäminen kansain välisten joukkojen kanssa.

Merivoimat jatkaa erittäin vilkkaan kesän harjoitustoi minnan jälkeen harjoitusten järjestämistä rannikolla, Suo menlahdella ja Saaristome

se noin 2,4 miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit nousivat 12 prosent tia ja kansainvälinen liikenne vastaavasti väheni 66 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

rellä. Harjoitustoiminnassa korostuu yhteistoimintakyky, valmius, taistelunjohtaminen, meriliikenteen suojaami nen ka yhteinen tilannekuva kumppaneiden kanssa. Il mavoimat jatkaa puolestaan harjoitus- ja koulutustoimin taansa pääosin Pohjois- ja Keski-Suomen alueilla.

”Suomen pellot eivät tarvitse keinolannoitteita” Hevosenlanta sopii lannoitteeksi, haasteina vielä kalusto ja kannattavuus

Loppuvuonna noin 10 000 suunniteltua enemmän Yhä useampi reserviläinen harjoittelee kansainvälisten kumppanien kanssa

Andreas Rönnberg U 20 -maajoukkueen peräsimeen

(Raasepori) Nuorten kä sipallomiesten U 20 -maa joukkue siirtyy karjaalaisko mentoon Andreas Rönnbergin aloittaessa ryhmän pääval mentajana. BK-46:n edustus miehistön käskyttäjän lisäksi maajoukkueen valmennustii miin kuuluvat ÅIFK:n pääval mentaja Aku Kuusisto sekä fysiikkavalmentajana ja fy sioterapeuttina toimiva Jarno Keskinen.

-Juniorimaajoukkueiden valmennuksessa ovat pyöri neet samat naamat ja kun kä sipalloliitosta kysyttiin kiin nostusta, niin ajattelin että voin kenties tuoda toimintaan jotain uutta. Minulla on nuor ten maajoukkueelle paljon annettavaa. Samalla saan ko kea jotain muuta kuin BK:ta ja voin kehittyä valmentajana, Rönnberg sanoo.

”Gea” on käynyt valmen tajakoulutuksen tasot 1-3 ja oli jo kiiruhtamassa EHF Master Coach -kurssille, jon ka hän voi kuitenkin suorittaa vasta kahden vuoden päästä.

-Tämä tilaisuus tuli sitten sopivasti eteeni, hän toteaa.

Panostusta peliin

Neljättä kautta BK:n miehiä luotsaava Rönnberg valmensi karjaalaiset viime kaudella kauan kaivattuun

mestaruuteen ja on pumpan nut joukkueen peliin moder nin vauhdikasta virtaa.

-Lähden U 20 -maajouk kueessa työstämään omaa fi losofiaani, nopeaa käsipalloa ja selkeää ideaa noudattavaa hyökkäyspeliä. Tahdon myös osaltani motivoida näitä nuo ria panostamaan tosissaan kä sipallouraansa. Yritän saada

heidät ymmärtämään, ettei se ole niin mahdoton juttu edetä Suomesta isompiin ympyröi hin. Paljon töitä se toki vaatii ja käsipallo kehittyy maail malla jatkuvasti. Varsinkin fyysisten valmiuksien pitää olla korkealla tasolla ja nuor ten pelaajien on pureuduttava fysiikkaharjoitteluun, Rönn berg evästää.

Fritzén suunnisti nuorten maajoukkueryhmään

(Raasepori) Florian Fritzén valittiin suunnistuk sen nuorten maajoukkueryh mään kaudelle 2023, mikä ilahdutti karjaalaisveijaria ja vähän yllättikin.

-Tavoitteena oli yltää nuor ten maajoukkueeseen, mutta en ihan uskonut sen onnis tuvan. Kauden alku ja loppu sujuivat minulta hieman huo nommin ja esimerkiksi vuotta nuoremmissa on paljon kovia poikia. Tosi hienoa, että minut valittiin, tämä on aika iso jut tu, 16-vuotias Florian toteaa.

Nuorten maajoukkueen ikähaarukka on suuri, sil lä mukana on menijöitä H 15-sarjasta H 20-sarjaan.

-Pääsen ulkomaan leireille ja tulen saamaan tosi hyviä harjoituksia sellaisessa seu rassa, missä kaikki panostavat täysillä suunnistukseen, Flori an sanoo.

Kirkkonummen Lynxin edustajan tulevan vuoden päätavoite on nuorten EM-ki soissa. Pentbyn pihkaniska debytoi EM-näyttämöllä vii me kesänä ja oli sprintissä komeasti kuudes.

Kuluneen kauden viimei set mestaruuskisat käytiin viime lauantaina Jämsässä SM-erikoispitkän merkeissä.

Fritzén sijoittui H 16-sarjan vajaan 12 kilometrin koitok sessa neljänneksi reippaat kaksi minuuttia kärjelle jää neenä. Kärkikolmikko mah tui kolmen sekunnin sisään Joona Hirvilahden viedessä voiton.

-Minulla oli eri hajonta kuin mitalikolmikolla ja jou duin juoksemaan yksin koko

matkan. Hopealle ja pronssil le päätyneet suunnistajat pys tyivät seuraamaan voittajaa. Sellaista sattuu välillä, Flori an tuumii.

Hän voitti SM-kultaa pit källä matkalla ja yösuunnis

tuksessa ja oli lisäksi keski matkalla pronssilla.

-Olen kauteen tosi tyyty väinen. Jotkut kisat menivät vähän heikommin, mutta tuli myös erinomaisia onnistumi sia, hän niputtaa.

Kesällä vielä U 18 -maa joukkueena pelannut ikä luokka sijoittui neljänneksi EM-kisojen B-tasolla, jossa esiintyivät 16 parhaan A-ta son ulkopuolelle jääneet maajoukkueet. Rönnbergin alaisuudessa vuosina 2004 ja 2005 syntyneet pelaajat täh täävät puolentoista vuoden päästä pidettäviin EM-kisoi

hin.

-Pelaajat ovat tuttuja, olen nähnyt heitä Karjaan hallissa junioripeleissä ja nykyään osa heistä kuuluu jo miesten liiga miehistöihin. Kartoitan tilan netta ja otan huomioon myös heidät, jotka eivät ole vielä ryhmässä olleet, mutta joissa voisi olla ainesta, valmentaja tuumii. BK:n pelaajista paik kaa kärkkyvät lähinnä Mar cus Ojala, Linus Lundqvist ja Ivan Roos.

Ura urkenee

U 20 -altaan pelaajia näh tiin viime viikolla jo mies ten maajoukkueessakin, kun 18-vuotias Fredrik von Troil ja vuotta nuorempi William Malkamäki nousivat EM-kar sintapelien kokoonpanoon.

-On hyvä antaa nuorille mahdollisuuksia, mutta toi saalta ajattelen, että A-maa joukkueen tulisi koostua parhaista pelaajista. Ovatko nämä nuoret jo niin hyviä, että he kuuluvat miesten maa joukkueeseen? Valmentajat ovat varmasti pohtineet asiaa. Suomella on valitettavasti ollut sellainen tilanne, ettei miesten maajoukkueeseen saada kaikkia parhaita mu kaan, Rönnberg miettii.

Pelaajavalmentajana BK:ssa valmennusurakkansa

aloittanut Rönnberg on aktii viuransa päättymisen jälkeen lyönyt rivakasti löylyä penkin päässä.

-Aluksi kaikki tapahtui no peasti ja yhtäkkiä olin edus tusjoukkueen valmentaja. Into on koko ajan kasvanut ja olen alkanut asettaa uusia tavoitteita. Jossain vaihees sa tahtoisin valmentaa myös miesten maajoukkuetta, hän raottaa.

Rönnbergillä on mon ta rautaa tulessa, sillä BK:n miesten ja U 20 -maajouk kueen lisäksi hän valmentaa myös BK:n C 08 -tyttöjä, jos sa pelaavat hänen tyttärensä Isolde ja Lykke. Miten mie hellä riittää kaikkeen aikaa?

-Ei sitä tahdo välillä riit tääkään. Kun on työ, perhe ja käsipallokiireet, niin välillä tuntuu, että olen ottanut kon tolleni vähän liikaa. Samalla kuitenkin pidän siitä, että on paljon tekemistä. Olen valta van kiinnostunut käsipallosta ja pyörisin hallilla päivittäin joka tapauksessa. Tyttöjouk kueenkin valmentamisesta olen pitänyt todella paljon, sillä se on täysin erilaista kuin miesten valmentaminen. Mie tin kauden jälkeen tilannetta uudestaan, mutta ainakaan vielä en ole luopumassa mis tään, Gea kertoo.

Keilahallissa juhlahumua

(Raasepori) Tammisaaren keilahallissa juhlittiin viisi kymppisiä koko rahan edestä. Niin Tammisaaren keilailuliit to kuin siihen kuuluvat seurat Dragsvik Bowlingsällskap, Fair Play ja Strike-10 nostivat maljaa 50-vuotispäivien kun niaksi. Juhlaväkeäkin saapui paikalle sopivasti lähes 50 hengen verran.

Puheenjohtajista äänessä olivat keilailuliiton Petri Lam mi, DBS:n Thomas Wiberg ja FP:n Birgitta Wall, jotka ker toivat kuulumisia ja tarinaa vuosien varrelta. Paikalla oli myös liittoa perustamassa ollut FP:n kunniajäsen Jouko Kouhia, joka on 90-vuotiaa nakin vielä virkeässä ja hy vässä kunnossa.

Juhlahumun keskellä pi dettiin liittomestaruuskilpai lu, jossa A/B-luokan voiton vei DBS:n Henrik Löflund ja C/D-luokan tittelin Stri ke-10:n Victor Sundblom.

Tammisaari ylsi kärkitiloille Tiekirkoissa kesällä yli 150 000 matkailijaa

Noin 260 luterilaista ja or todoksista kirkkoa piti ovensa auki kesällä eri puolilla Suo mea Tammisaaresta Utsjoelle. Matkareittien varsille sijoit tuvat kirkot ovat madaltaneet ihmisten kynnystä tulla kirk koihin, ja niiden rauhallinen tunnelma tarjoaa mukavan levähdyspaikan, Kirkkopal velut ry. tiedottaa.

Lähes jokaisella paik kakunnalla kirkko on yksi tärkeimmistä merkkiraken nuksista, on se sitten uusi tai vanha. Tiekirkot hyvin

hoidettuine ympäristöineen tarjoavat myös historian ha vinaa, tunnelmaa ja arkkiteh tuuria.

Turun tuomiokirkko suosituin

Kesän 2022 kävijämääril tään suosituimpien kirkkojen listalla olivat Turun tuomio kirkko (62 000), Oulun tuo miokirkko (11 900), Tam misaaren kirkko (11 700) ja Finlaysonin kirkon las ten katedraali Tampereella (9 200).

Tiekirkot avautuivat Suo meen 1990-luvun alussa, jolloin avoinna oli muutama kirkko Pohjois-Suomessa. Saksasta lähtenyt idea avoin ten ovien kirkoista on vuosien mittaan laajentunut koko Suo meen.

Tiekirkot vaihtelevat jon kin verran vuosittain.

Uusia kirkkoja liittyy ket juun ja osa pitää välivuotta muun muassa korjaustöiden vuoksi. Osa kirkoista on avoinna myös ympäri vuo den.

”Haluan motivoida nuoria panostamaan tosissaan”

Neljättä kautta BK-46:n edustusmiehistöä valmentava Andreas Rönnberg tarttuu seuraa vaan haasteeseen miesten U 20 -maajoukkueen päävalmentajana.

Florian Fritzén kuuluu ensi kaudella nuorten maajoukkue ryhmään. (Kuva: Tero Auvinen)

Juhlallisuuksien ohessa Tammisaaren keilahallissa pelat tiin myös liittomestaruuskilpailu, jossa ykkössijat ottivat Henrik Löflund ja Victor Sundblom. (Kuva: Birgitta Wall)

LEIPOMO / BAGERI

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437

Carola

www.op-notariatcentralen.fi Västnyland – Kimitoön Länsi-Uusimaa - Kemiönsaari

OP Notariaattikeskus

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

KONEVUOKRAAMO

MASKINUTHYRNING

TURVAKOTI

Karis svenska pensionstaga re. Föreningens 40-års jubi leumsfest på Socis 15.11 kl. 17. Närmare info o. bind. anm. sen. 7.11 till Maj t. 050 321 3946.

Ekenäs Marthaförening. Vi lär oss baka pajer tillsammans med Nina Henriksson i Högsta diets undervisningskök ti 25.10 kl. 18.

IDO-Seniorit. Kuukausitapaa minen lounasravintola Senio rassa to 27.10. klo 14, Papinnii tynkatu 14, Tammisaari.

Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat. Vietämme Iloista Il tapäivää Työväentalolla to 3.11. klo 12 alk. Sisäänpää symaksu. Ohjel. arpajaiset, yhteislaul. ja tanssia. Pientä suol. syöt. ja kakkukahvit. Sit. ilm. to 27.10. mennessä Inke rille 040-5076219 tai Amille 050-5265652. Työväentalolla (ylätasanne) myös ilmoittautu mislistat. Yhdistyk. kerhoista ja toiminnasta lisää yhdistyk. kotisivulta. Mahd. tied. Ami Grims / 050-5265652 tai säh köpostilla amcagr@gmail.com.

Karis sv Marthaförening. Lö 29.10 kl. 11-15 kurs i korv stoppning i restaurang Åminne gård (Nordcenter). Obligatorisk anm. till sekr. sen. 23.10.

Ekenäs landsbygds Marthaförening. Nästa möte 31.10 kl. 18.30. Program: Kåre Pihlström berättar om sin bok Träden och vi. Ta gärna med lotterivinster.

Länsi-Uudenmaan Seniori opettajat. Helsingin Kaupungin teatterin Arena-näyttämöllä Kul talampi la 19.11. klo 13. Maksu ja ilm. viim. 25.10. Vesijumppaa Neidonkeitaalla ke 9.11. klo 11.30. Yhdistys tarjoaa. Ilm. marjatta.luhtasela@dnainternet. net. 30.10. mennessä.

Karis svenska pensionstaga re. Teaterresa till Svenska te atern, ”Evigt ung” 3.12 kl. 16. Även icke-medlemmar. Närma re info och anm. sen. 31.10 till Maj / 050-3213946. Rättstand läkare Helena Ranta deltar i mötet 1.11 kl. 14 i Servicehu set, Felix Froms gata 6. Hon ta lar om brott, straff och rättvisa. Kaffe, lotteri. Österby pensionärer. Handar betsgrupp träffas hos Gunilla på Sepplandavägen 37, 25.10 kl. 13. Beställ SPF-kalendern för 2023 av Gittan 0400-533028. Nästa månadsmöte blir 16.11, julfest 14.12.

Ekenäsnejdens invalider. På minnelse, vi möts och spelar bingo ons 26.10 kl. 15.

Inkoon Eläkkeensaajat. To 2.11. kokous Hembygdsgårde nissa klo 14. Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat ovat kutsuneet meitä iloisen iltapäivän viet toon Karjaan työväentalolle to 3.11. klo 12 alk. Ohjelmaa ja tanssia luvassa. Ilm. Soilelle viim. 25.10., kimppakyyti. Jou luristeily to 8.12. Eckerö-line Finlandia. Koko matkan ajan käytössä oma kabinetti jossa tarjolla suolaista ja makeata juomineen. Joulubuffetruokailu kuuluu hintaan. Lähtö Inkoosta klo 7 Dalin kautta. Laiva lähtee klo 9 ja takaisin Helsingissä klo 15. Ei maihinnousua mutta

passi tai henkilökortti pitää olla mukana. Ilm. viim. 4.11. Soi lelle p. 050-4002651 ja se on myös eräpäivä. Kaikista tapah tumista lisätietoja kotisivuilta inkoo.elakkeensaajat.fi.

Ekenäs pensionstagare sam las på Folkan 25.10 kl. 13, obs. tiden. Anders Lindström fö redrar om den stora branden i Ekenäs.

Västnyländska MS-klubben har möte 28.10 i Ekenäs i Se niora kl. 14.

Ingå Seniorer. Klubbarna som tidigare. Nästa IT-handlägg ning to 27.10 kl. 13 i Wilhelms dal. Teaterresa till Lilla Teatern Kris och katastrof i Muminda len lö 19.11 kl. 18. Biljett o. bussresa ingår i priset. Referens 4394. Anm. senast. 28.10 Iwe / 045-2567566. Svenska Teatern, Amosscenen. Evigt ung. Fre 2.12 kl. 19. Biljett o. buss ingår i priset. Referens 4446. Anm. sen. 2.11 Iwe / 045-2567566.

Karis pensionärer. It-café med Robert Riska 27.10 kl. 10-12, Centralg. 86-88 P8. Dags att beställa förbundets kalender för år 2023. Ring Carita, t. 0407507896. Vi ser Råttfällan på nya Tryckeriteatern 2.12 kl. 19. Bind. anm. sen. 22.11 till Ca rita, t. 040-7507896. Start från P8 kl. 10. Öppen för alla in tresserade. Stavgång/promenad måndagar kl. 10 från Brankis. Bowling i Ekenäs tisdagar kl. 14-15. Mer info Gösta Lundén, t 0500-606797. Gruppen Trivas tillsammans onsdagar kl. 1012, Centralg. 86-88 P8. Spel, handarbete o. trevlig samvaro kring en kopp kaffe. Kägelspel i Strandparken onsdagar kl. 14-15.30 då vädret det tillåter. Grupp P8 fortsätter att träf fas på fredagar kl. 10, samma adress som ovan.

Hörselföreningen i Västny land. Hörselrådgivning må 24.10 i Kyrkslätt, Luckan, Sa loviusv. 3, kl. 12-13, Sjundeå bibliotek, nya Bildningscam pus, Parkstigen 2, kl. 13.4514.15 och Ingå bibliotek kl. 14.45-15.45.

Tammisaaren Martat. Ke 26.10. klo 17.30-19.30 Juu, juu juureksia ja kaalia kans!- ruoka kurssi ruotsinkielisen yläasteen opetuskeittiössä. Valmistamme syksyn sadon juureksista ja kaa leista herkullisen ateriakokonai suuden, jonka lopuksi syömme yhdessä. Kurssi on kaikille avoin ja maksuton, mukaan mahtuu 15 kokkaajaa. Ilm. 24.10. mennes sä yhdistyksen sihteerille Tiina Karhapäälle martat.tammisaa ri@gmail.com.

Hankoniemen eläkkeensaa jat. Pikkujouluja vietetään tänä vuonna lehmirannassa 9.12. Li sätiet. ja ilm. Marianne / 0400900489. Viim. ilm.päivä sekä maksupäivä 25.11.

Pojo Pensionärer. Gång/stav gången fortsätter måndagar med start från torget kl. 10. Möte 8.11.

Karjaan Rautatien Urhei luseura. Perinteinen iltapala ravintola KW:ssa 9.11. klo 18. Ilm. viim. 3.11. Jormalle 0405300137.

Västra Nylands Cancerklubb. Månadsmöte 31.10 kl. 15 i Ekenäs församlingshem. Vi uppmärksammar alla helgons dag och tänder ljus för avlidna medlemmar.

VN Diabetesförening. Shop pingresa till Sello och Ikea i Esbo ti 22.11 med start från Ekenäs kl. 9 o. Karis kl. 9.20. Bind. anm. sen. 15.11 t. 0405488378. Närmare info i med lemsbrevet. Även för icke med lemmar. VN Diabetesyhdistys. Ostosmatka Selloon ja Espoon Ikeaan ti 22.11. Lähtö Tam misaaresta klo 9 ja Karjaalta klo 9.20. Sit. ilm. viim. 15.11. p. 040-5488378. Lisätiet. jäsen kirjeessä. Myös ei jäsenille. Pääkaupunkiseudun Luusto yhdistys ry Hangon paikalli sosasto. Kuntosalivuoromme Astreassa maanantaisin klo 18-19. Osteojumppa/kehonhoi to Hangonkylän koulun liikun tasalissa ti 25.10. klo 19-20, mukavat vaatteet ja sisäkengät, jumppa-alusta ja vesipullo mu kaan. Muutama paikka Loh jan Spa syysretkelle on vielä avoinna. Ota yhteyttä p. 0503093445 / Paula.

Folkhälsanin Mustion kerho tapaaminen Lindnäsin kerhoti lassa joka toinen keskiviikko, parittomien viikkojen, klo 1415.30. Avoin tapahtuma ikäih misille. Folkhälsans Svartå Klubb, träff i Lindnäs sam lingslokal varannan onsdag, ojämna veckor, kl. 14-15.30. Alla äldre är välkomna med. Info Desiree Lindholm Folk hälsans förbund 050-3047613.

VN Reumaförening. Vatten gymnastik i Ekenäs tisdagar och torsdagar som tidigare. I grupperna ryms nya deltaga re. Stolgymnastiken fortsätter också som tidigare på onsda gar. Mer informatio om verk samheten Stina 040-5354624. Grupperna i Hangö påbörjar också sin verksamhet nu efter sommarpausen med tidigare verksamhet. VN reumaföre ningen. Vesivoimistelryhmä Tammisaaressa tiistaisin ja torstaisin. Uusia osallistujia mahtuu ryhmiin kuten myös keskiviikoiseen tuolivoimiste luryhmään. Lisätietoja Stina 040-5354624. Hangon toiminta

VUOKRALLE TARJOTAAN

alkaa myös kesätauon jälkeen kuten aikaisemmin.

Hangon sydänyhdistys. Kun tosalivuorot Astreassa tiistaisin klo 16.30-17.30. Hjärtfören ingen i Hangö. Konditionssal sturerna i Astrea tisdagar kl. 16.30-17.30.

Uudenmaan Muistiluot si. Muistiryhmä Karjaalla ke 26.10., 23.11. ja 14.12. klo 10-11.30. Ohjaajina vapaaeh toiset Uudenmaan Muistiluot sista. Kysy lisää ja ilm. mukaan 0400-410175.

Uudenmaan Muistiluotsi. Vertaisryhmä muistisairaan läheisille Karjaalla ke 26.10., 23.11. ja 14.12. klo 10-11.30. Kysy lisää ja ilm. mukaan 0400-410175.

Uudenmaan Muistiluotsi. Tasapaino- ja voimaharjoittelu Hangossa torstaisin klo 10-11. Ryhmä on suunnattu muisti sairaille. Ilm. fysioterapeutti Hanna Österlund 040-5938113 tai muistiohjaaja Petra Karja lainen 0400-321239. Nylands Minneslots. Balans- och mus kelträning i Hangö torsdagar kl. 10-11. Gruppen är riktad till minnessjuka. Anm. fysioterapeut Hanna Österlund 0405938113 eller minnehandle dare Petra Karjalainen 0400321239.

Nylands Minneslots. Min nesträningsgrupp och Stöd grupp för närstående i Ingå torsdagar 17.11, och 1.12 kl. 14-15.30. Anm. och info 0400321239.

Ekenäs-Tenala Röda Kors avdelning. Vänförmedling i Ekenäs och Tenala torsdagar kl. 10-14 p. 040-3672297.

Vänförmedling i Karis och Pojo helgfria torsdagar kl. 1012 och 17-19, t. 044-7448087. Arr. Röda Korset Karis-Pojo avdelning och församlingen. Ystävänvälitys Karjaalla ja Pohjassa torstaisin klo 10-12 ja 17-19, p. 044-7448087. Järj. Punainen Risti Karjaan-Poh jaan osasto ja seurakunta. Mielenterveysyhdistys Kaip pari ry. Vapaaehtoista, ennal taehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä Karjaalla.

Kävelyryhmä maanantaisin klo 13-14. Keskustelu- ja käsityö kerho tiistaisin klo 12.30-14.30.

Neulepeittojen tekoa Baltian vauvoille keskiviikkoisin klo 10-12. FasciaMethod torstaisin klo 13.50-14.50, Karjaa, Alexia House. Lähtö Kaipparin Tuvalta klo 13.30 Jäsenmaksun mak saneille jäsenille ilmainen. Tie tokoneen ja puhelimen käytön opastus ma-pe klo 10-13. Kaip parin kutomossa, Nils Grabben katu 4, on mahdollisuus kan gaspuilla kutomiseen. Kaikille avoin tapaamispaikka Kaipparin Tupa, Elina Kurjen katu 6 on avoinna ma-pe klo 10-15. P. 0405695162 (Marjo), mtykaippari@ gmail.com tai www.kaippari.fi. Klubitalo Fontana. Toiminta Klubitalo Fontanassa Karjaalla on tarkoitettu henkilöille joilla on tai on ollut mielenterveyson gelmia. Klubitalon tehtävänä on kasvattaa itseluottamusta, tukea kuntoutumista ja mahdollistaa jäsenten paluu työelämään tai opiskeluun. Avoinna: ma, kepe 8-16, ti 8-15. Veturinkul jettajankatu 9, Karjaa, p. 0408650591, fontana.klubbhus@ me.fi, www.klubbhusfontana.fi. Klubbhus Fontana. Klubbhus Fontana är öppet för alla som har eller har haft psykisk ohäl sa. Klubbhusets uppgift är att förstärka självförtroende, stöd ja rehabiliteringen och hjälpa till medlemmarna att återvända till arbetslivet eller studier. Öp pet: må, ons-fre 8-16, ti 8-15. Lokföraregatan 9, Karis, 0408650591, fontana.klubbhus@ me.fi, www.klubbhusfontana.fi.

Karjaan Ratatupa Päihteetön kohtaamispaikka Felix Fromin katu 4. Vapaa-ajan toimintaa, vertaistukea, palveluohjausta ja asiointiapua. Avoinna joka päivä 9-12.30, p. 046-8947572.

LIIKUNTA JA ULKOILU Ingå IF. Avoin seuranmest. ampumajuoksukilpailu Inkoon

ampumaradalla su 30.10. Koh distusammunta alk. klo 10.

Hangon Ampujat toimeenpa nemat nuorten syyskauden am pumaillat maanantaisin klo 18. Firmapuulaakiammunnat tiis taisin klo 17 erikseen jaettavan ohjelman mukaisesti.

DancePower syys-lokakuussa torstaisin klo 18-19 Karjaan yhteiskoulussa. Tied. p. 0447572495 / Marjo.

FU-47. Jousiammuntaharjoi tukset jatkuvat torstaisin klo 18-20 Pohjan ruotsinkielisellä koululla. Tied. 040-5181022 / Aki.

Ikäihmisten liikunta. Metsä kävelyt Lappohjassa su klo 15. Satamatien ja Högsandintien risteyksestä (säävaraus).

Österby sportklubb. Skid skytteträningarna i Västerby tisdagar och torsdagar kl. 18. Nya och gamla skidskyttar kom med. Info t. 040 720 8188.

TUT-EIK/Team Tamminen. Maantielenkit tiistaisin, keski viikkoisin ja viikonloppuisin. Lenkkeihin ovat tervetulleita kaikki pyöräilystä tykkäävät eikä tarvitse olla seuran jäsen. Lisätietoja lenkeistä antaa J-P Stenvall 040-5947047.

Puh.

Kustantaja: Karjaan

Tj Mikko

Puh.

ETELÄN UUTISET:

Ilmoitushinnat (neliväri

Etusivu 3,23/pmm Teksti 2,73/pmm Takasivu 2,85/pmm Määräpaikkakorotus +10 % -ilmoituksen koko vähintään 555 pmm Rivi ilmoitukset yksityishenki löille 2 85 euroa/rivi Tilinumero: TSp, FI63 4170 0010 0444 40 Tilinhoitomaksu 8,70 euroa

Torstailehteen tarkoitetun toi mituksellisen aineiston (mm Tapahtumia palstan tiedot) on oltava toimituksen käytettävis sä viim edellisenä maanantai na klo 16 ja sunnuntailehteen tarkoitetun edellisenä torstaina klo 16 (Seurakunnat palstan tiedot maanantaisin klo 16 ) Ilmoitusaineisto torstailehteen on jätettävä viim tiistaisin kello 11 ja sunnuntailehteen viim perjantaisin kello 11 Lehden korvausvelvollisuus vir

heellisistä ilmoituksista rajoit tuu uuteen ilmoitukseen

TAPAHTUMIA-palsta on kokonaisuudessaan netissä: www.etela.com