EU 47b / 27.11.2022

Inkoon entiselle johtavalle lääkärille tunnustus

työskenteli tätä ennen Inkoos sa johtavana lääkärinä vuoden 2021 alusta kuluvan vuoden lokakuun loppuun.

Espoolaisen Hakion valin taperusteina olivat mm. jatku va kehittämistyö perustervey denhuollon eri työpaikoissa. Hakio on aloittamassa nyt tutkimustyötä reaaliaikaisen etäkonsultaation hyödyntämi sestä.

Valinnassa korostui Ha kion monipuolinen aktiivi suus niin kliinisessä työssä kuin kouluttajana ja luotta mustoimissa, sekä ystävälli syys ja arvostus potilaiden ja kollegoiden piirissä. Suomen yleislääkärit GPF ry. palkitsee vuosittain vuoden yleislääkä rin, jota kollegat ovat ehdot taneet tunnustuksen saajaksi.

kirkkoherraksi

aiemmin

Cleve on työskennellyt

Väliaikaisesti kirkkoher ran virkaa Hangon ruotsinkie lisessä seurakunnassa jo vii

me vuoden syyskuusta lähtien hoitanut Cleve oli ainoa haki ja avoinna olleeseen virkaan. Seurakuntaneuvosto päätti, että hakuaikaa ei ole tarpeen jatkaa.

Pohjavesialueilla enää 35 pylväsmuuntamoa

Vanhoista pylväsmuuntajista tehdään lusikoita ja kattiloita

Sähköverkon ilmajohtojen pylväisiin kiinnitetyt muun tajat korvataan vähitellen uu denaikaisilla puistomuuntajil la, jossa laitteen ympärillä on tiivis muuntamokoppi.

Pylväsmuuntajan mahdol lisesti rikkoutuessa laitteen öljyä päätyy luontoon. Puisto muuntamot on sen sijaan va rustettu öljykaukaloilla, joten onnettomuuden sattuessa öl jyvahingon riski on huomatta vasti pienempi. Etenkin poh javesialueilla puistomuuntajat

ovat näin ollen huomattavasti parempi vaihtoehto.

Vanhojen pylväsmuunta jien materiaali on hyödyn nettävissä uudelleen lähes kokonaan. Vanhoista muunta jista noin 97 prosenttia päätyy kierrätykseen. Muuntajien öljy otetaan talteen, se puh distetaan mahdollisista ym päristömyrkyistä ja käytetään uudelleen. Suurin osa muun tajan materiaaleista on rautaa (70 %), alumiinia ja kuparia.

-Puretun muuntajan osista

valmistetaan esimerkiksi uu sien autojen ja moottoripyöri en osia, lusikoita ja kattiloita, Carunan vastuullisuuspäällik kö Lotta Setälä kertoo.

Yhtiön jakeluverkon pohjavesialueilla on enää 35 pylväsmuuntamoa, kun kuusi vuotta sitten niitä oli yhtiön mukaan vielä 1 150 kappaletta. Loputkin pylväs muuntajat poistetaan jake luverkkoalueen pohjavesien läheisyydestä tulevina vuo sina.

Hangon asukasinfossa ajankohtaista asiaa

(Hanko) Hangon kaupun ki järjestää taas asukasillan ajankohtaisista asioista kes kiviikkona 30. marraskuuta. Kello 18 kaupungintalon juh

kaapeli-tv ja maksukanavat

lasalissa alkavassa tilaisuu dessa kuntalaisille esittäytyy kaupungin uusi tekninen joh taja Jukka Horttanainen.

Lisäksi kerrotaan kaupungin toimenpiteistä sähkön kulutuk sen alentamiseksi ja annetaan vinkkejä myös kuntalaisille.

Aiheena on myös Länsi-Uu denmaan hyvinvointialueelle siirtyminen vuoden 2023 alus

Tilastokeskuksen työ voimatutkimuksen mu kaan työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuosi sitten.

sa ja kirjaston omatoimitilat.

Tilaisuus on avoin kaikil le. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä kaupungin edus tajille ja aikaa on myös kes kusteluun. Tilaisuus päättyy viimeistään kello 20. Asu kasinfon voi katsoa suorana kaupungin Yotube-kanavalta. Linkki löytyy kaupungin net tisivulta.

Työttömiä oli lähes sa man verran kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendiluku oli 74,4 ja työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia.

Vuoden 2022 yleislää kärin tunnustus on myön netty yleislääketieteen erikoislääkärille, koulutus-

ylilääkäri Pia Hakiolle, joka on työskennellyt marraskuun alusta lukien lahtelaisessa Harjun terveydessä. Hakio

Vanhojen pylväsmuuntajien materiaali on hyödynnettävissä uudelleen lähes kokonaan. Pylväsmuuntajia vaihdetaan vähitellen uudenaikaisiin puistomuuntajiin. (Kuva: Caruna)

Inkoon entinen johtava lääkäri Pia Hakio on valittu vuoden yleislääkäriksi.

Monica Cleve

(Hanko) Hangö svenska församling -seurakunnan seu rakuntaneuvosto on valinnut Monica Cleven uudeksi kirk koherraksi.

kappalaisena Eke näsnejdens svenska försam ling -seurakunnassa.

Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa www.etela.com

Lounas ma-pe klo 11-15

À la carte

Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin ma-to klo 15.30-21 pe klo 15.30-22 la klo 12-22 su klo 12-17

Lunch

må-fre kl. 11-15

À la carte

Köket stänger en timme tidigare må-fre kl. 15.30-21 fre kl. 15.30-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17

ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Nro 47b Sunnuntaina marraskuun 27. pnä 2022

Läntisellä Uudellamaalla keskimääräistä suuremmat päästövähennykset

Suomen ympäristökes kuksen laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteen lasketut ilmastopäästöt vähe nivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattu na. Koko maassa vastaava lu ku oli 3,1 prosenttia. Ensim mäisenä koronavuonna 2020 päästöt vähenivät Uudella maalla peräti 12,1 prosenttia.

Uudenmaan kasvihuo nekaasupäästöt olivat viime vuonna noin 6,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttiton nia, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen kuntien kokonaispäästöistä.

Vuodesta 2005 Uuden maan kokonaispäästöt ovat kuitenkin pienentyneet 28 prosenttia, vaikka alueen väestömäärä on samalla aika välillä kasvanut noin 260 000 hengellä. Kansallisesti pääs töt ovat samassa ajassa laske neet 30 prosenttia.

3,2 prosentista lähes kymmeneen

Raaseporissa asukas kohtaiset kasvihuonekaasu päästöt olivat hiilidioksi diekvivalentilla mitattuna viime vuonna kuusi tonnia, kun vuotta aiemmin niitä ker tyi 6,2 tonnia asukasta kohti. Päästöt vähenivät Raaseporis sa näin 3,2 prosenttia eli hie man enemmän kuin maassa keskimäärin.

Ekvivalentti on kasvihuo nekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen erilaisten kasvihuone kaasujen päästöjen vaikutus. Vuosina 2005-2020 kasvihuo nekaasujen kokonaispäästöt ovat laskeneet Raaseporissa

Raaseporissa, Hangossa ja Inkoossa asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat vii me vuonna 3,2-9,75 prosenttia ja enemmän kuin maassa keskimäärin.

31 prosenttia ja asukaskohtai set päästöt 29 prosenttia.

Vuoden 2020 Raaseporin kokonaispäästöistä suurin osa tuli tieliikenteestä (52 100 ekvivalenttitonnia) maatalou desta (23 400), öljylämmi tyksestä (15 600), työkoneis ta (14 000) ja teollisuudesta (13 900).

Hangossa kasvihuone kaasupäästöt olivat viime vuonna 6,2 hiilidioksidiekvi

valenttitonnia asukasta kohti, kun ne olivat edellisenä vuon na 0,4 tonnia suuremmat. Hangossa päästöt vähenivät näin kuusi prosenttia edellis vuoteen verrattuna.

Vuosina 2005-2020 ko konaispäästöt ovat laske neet Hangossa 38 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt 25 prosenttia. Vuonna 2020 Hangon kokonaispäästöistä suurin osa tuli tieliikenteestä

(13 000), teollisuudesta (9 300), öljylämmityksestä (7 200) ja vesiliikenteestä (7 000).

Inkoossa asukaskohtaiset päästöt olivat viime vuonna 7,4 tonnia, kun vuotta aiem min luku oli vielä 8,2 tonnia. Päästöt laskivat Inkoossa vii me vuonna näin peräti 9,75 prosenttia vuoteen 2020 ver rattuna.

Inkoon kokonaispäästöt ja

myös asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet viidenneksellä vuosina 2005-2020. Vuonna 2020 Inkoon kokonaispääs töistä suurin osa tuli tieliiken teestä (11 200), maataloudes ta (8 100), vesiliikenteestä (4 600) ja työkoneista (4 500).

Uusimaa koko tilaston kärjessä

Uudenmaan päästöt vähe nivät viime vuonna hieman liikennesektoreilla, kulutus sähkössä ja maataloudessa. Hieman enemmän vähennys tä oli jätteiden käsittelyssä ja reilusti etenkin öljylämmityk sessä. Kaukolämmön pääs töt vähenivät vuodesta 2020 selvästi vain Hyvinkäällä ja Keravalla. Monessa kunnas sa lämmityksen päästöt jopa nousivat, mitä osaltaan selit tää edellisvuotta kylmempi talvi.

-Eri lämmityspolttoai neiden osuuksien vaihtelut näkyvät nopeasti kuntien päästötaseessa. Öljylämmi tyksen päästöjen selvä lasku on iloinen asia, Uudenmaan liiton ilmastoasiantuntija Si mo Haanpää toteaa.

Asukaskohtaisissa pääs töissä Uusimaa on kärjessä Suomen maakunnista. Uu denmaan päästöt asukasta kohti olivat noin 3,7 tonnia, joka on selvästi alle kansal lisen keskiarvon (5,5 hiili dioksidiekvivalenttitonnia). Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet Uudellamaalla vuo desta 2005 peräti 39 prosent tia.

Pienimmät asukaskoh taiset päästöt olivat viime

vuonna Kauniaisissa, vain 2,5 tonnia asukasta kohden. Alle kolmeen tonniin päästöt jäivät myös Järvenpäässä ja Espoossa. Uudenmaan kes kiarvoon tai sen alle päästiin myös Keravalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Helsingis sä ja Hyvinkäällä. Kaikkiaan selvästi yli puolessa Uuden maan kunnista asukaskohtai set päästöt jäävät kansallisen keskiarvon alapuolelle.

Maakuntien ja kuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, liikennejärjestelmien ja kau kolämmön polttoainekäytön erot sekä maantiede ja myös sää.

-Elämme monella tapaa poikkeuksellisia vuosia ja se tulee näkymään lähivuosien päästökehityksessä etenkin energiasektorilla. Pitkällä täh täimellä kuitenkin vaikuttaisi, että energiasektorin päästö vähennystavoitteita pystytään viemään eteenpäin suunnitel mien mukaan, ilmastoasian tuntija Haanpää sanoo.

Päästökehityksen vuosit tainen vaihtelu johtuu Uu denmaan liiton mukaan osin kansallisen tason toimista, kuten liikennepolttoaineiden biokomponenttien osuudesta ja sähkön päästökertoimen kehityksestä.

-Uusimaa on asettanut kunnianhimoisen ilmastota voitteen olemalla hiilineut raali vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa vain kah deksan vuotta. Tarvitsemme jokaiselle vuodelle suuria tekoja, jotta tavoite voidaan saavuttaa, johtava ilmasto asiantuntija Pia Tynys linjaa.

hyvinvointialueen talousarviosta ei yksimielisyyttä

Aluevaltuuston neuvotte lukunta käsitteli kuluneella viikolla hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviota.

Länsi-Uudenmaan hyvin vointialueen sosiaali- ja ter veydenhuollon sekä pelas tuslaitoksen nettomenot ovat vuodessa noin 1,7 miljardia euroa.

Talousarvioneuvotteluissa sovittiin myös muutoksista hyvinvointialueen ensi vuo den talousarvioesitykseen.

Kotihoidon asiakasmak sujen porrastukseen varataan 2,2 miljoonaa, omaishoidon tuen porrastukseen 1,2 mil joonaa euroa. Lisäksi vähen nettiin miljoona euroa ikäih misten palveluista.

Vammaisten ateria- ja yl läpitomaksujen porrastuk seen esitetään 200 000 euroa ja vastaavasti 100 000 euron menovähennystä vammais ten palveluihin. Hoitojonojen purkamiseen palvelusetelien avulla esitetään 800 000 eu roa, ruotsinkielisten palve lujen kehittämiseen 100 000 euroa ja HUS-yhtymälle 3,3 miljoonaa euron maksuosuut ta.

Aluevaltuuston neuvotte lukunnan tekemät muutokset lisäävät menoja 6,7 miljoonal la eurolla hyvinvointialueen johtajan tekemään talousarvi oesitykseen verrattuna. Vuo den 2024 alijäämää siirretään seuraavalle vuodelle ja talou

den sopeuttamisohjelmassa huomioidaan mahdollinen valtiolta saatava lisärahoitus.

Neuvottelutuloksessa ovat mukana kokoomuksen, RKP:n, keskustan ja Liike Nytin valtuustoryhmät. Ta lousarviosta vallitsee kuiten kin poliittinen erimielisyys, sillä SDP ja vihreät eivät hy väksy esitystä. Ne jäivät pois budjettineuvotteluista kulu neella viikolla.

SDP ilmoitti, ettei se hy väksy omaishoitajien, vam maisten ja vanhusten ”ku rittamista”. Vihreät poistui neuvotteluista, kun ryhmän mukaan kävi selväksi, että enemmistön muodostavilla puolueilla ei ollut halua tul

la vastaan omaishoitajien ja vammaisten toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.

Kotihoidon palvelumak suihin esitettävät korotukset tulevat puolueiden mukaan olemaan osalle Länsi-Uu denmaan asukkaista kohtuut toman korkeita. Vihreiden ryhmästä todetaan myös, että tällä esityksellä vammaiset ja omaishoitajat laitetaan ruotsinkielisten palveluiden kehittämisen ja palvelusete leiden lisäämisen maksajiksi. Vihreät epäili tiedotteessaan myös, että vastuullisen ta loudenpidon sijaan taustalla saattoi olla poliittinen leh mänkauppa.

Kokoomuksen alueval

tuustoryhmä iloitsi puoles taan siitä, että Länsi-Uu denmaan hyvinvointialueen talousarviosta syntyi sopu ja talouskuri pitää. Hyvinvoin tialueen toimintaan liittyvät suurimmat menolisäykset koskevat asiakasmaksujen ja omaishoidon tuen muutosten porrastamista.

Lain mukaan maksut ja tuet on alueella yhdenmu kaistettava, ja alueen kuntien maksuissa ja tuissa on ollut suuria eroja.

Puolueesta todetaan myös lainsäädännön velvoittavan, että hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa vuoden 2026 loppuun men nessä. Länsi-Uudellamaalla

sopeutustarve on noin 100 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueet aloitta vat palveluiden järjestämisen vuoden 2023 alussa. Niiden taloudellisen tilanteen to detaan olevan hankala, eikä valtakunnalliseen rahoitus malliin odoteta merkittäviä muutoksia.

Lisäksi väestön ikääntymi nen lisää sosiaali- ja terveys palveluiden tarvetta ja samal la talouskasvu uhkaa hiipua jäädä lähivuosina.

Aluevaltuusto päättää hy vinvointialueen vuoden 2023 talousarviosta 13. joulukuuta. Länsi-Uudenmaan hyvinvoin tialueen budjetti on 1,7 mil jardia euroa.

Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia

”En voi lakata hymyilemästä”

Raaseporilainen Wilma Grönqvist valittiin Suomen Luciaksi

(Raasepori) Suomen Lu cia on tänä vuonna raasepori lainen Wilma Grönqvist.

-En voi lakata hymyile mästä, ilo vain kuplii minus sa. Olen superiloinen, kii tollinen ja hieman sokissa. Tämä oli hyvä aloitus aamul le, Grönqvist sanoi saatuaan tiedon valinnastaan.

Folkhälsanin tiedotteessa hän kertoi myös odottavansa eniten tulevia esiintymisiä, valon ja ilon tuomista ihmi

sille Lucia-kuoron kanssa. Grönqvist valittiin 10 ehdok kaan joukosta, jossa oli mu kana myös toinen raasepori lainen eli Karin Westerlund.

-Haluan kiittää kaikkia meitä äänestäneitä ja kaik kia, jotka ovat osallistuneet keräykseen, tukeneet ja sano neet hienoja asioita. Erityisen lämmin kiitos kuuluu kaikille kanssaehdokkailleni, Grön qvist sanoi.

Myös Folkhälsan kiittää

kaikkia ehdokkaita, jotka oli vat mukana äänestyksessä.

-Kaikki ehdokkaamme osallistuvat suurella sydämel lä ja tahtovat tuoda ihmisille toivoa ja lämpöä. Tämä tun tuu erityisen tärkeältä juuri tänä vuonna, viestintäjohtaja Jessica Ålgars sanoo.

Keräyksen keulakuva

Lucia-keräyksen varoilla autetaan erityisesti lapsiper heitä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat arjessaan tukea.

-Esimerkiksi köyhyys, perheen sairaudet tai tukiver koston puute ovat kuluttavia kenelle tahansa. Uupumus uhkaa monia vanhempia, ei vätkä kaikki jaksa kantaa van hemmuuttaan, vaikka heillä olisi siihen tahtoa ja kykyä kin. On tärkeää tarjota tukea ja matalan kynnyksen toimen piteitä, jotta ongelmat eivät kasva liian suuriksi, Folkhäl sanin toiminnanjohtaja Malin von Koskull sanoo.

Suomen Lucia on tammi kuuhun saakka jatkuvan kerä yksen keulakuva.

-Olen työskennellyt tukea tarvitsevien perheiden kans sa Folkhälsanin leireillä. Ne auttavat enemmän kuin voi si luullakaan. Lapset saavat tehdä arjessaan jotakin tavan omaisesta poikkeavaa, Wilma Grönqvist kertoo ja toteaa, että tuki on vanhemmillekin

Sivistystoimi selviää arvioitua halvemmalla

(Raasepori) Sivistystoi men ennuste näyttää kulu valle vuodelle 289 000 euron talousarvioalitusta. Suuren osan tästä selittää se, että päi vähoidon tulorajakorotuksel la ja lukioiden laajennetulla oppivelvollisuudella on ollut odotettua pienemmät talou delliset vaikutukset.

Lisäksi perhepäivähoidon kustannusten odotetaan jäävän arvioitua pienemmiksi. Perhe päivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosina las kenut merkittävästi. Sen sijaan päivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa jatkuvasti, mikä luo painetta varhaiskasvatuk sen muihin yksiköihin.

Hörselföreningen i Västnyland rf

lördag 10.12 kl. 16-19 på restaurang Socis, Nils Grabbegatan 6, Karis.

Traditionellt program. Tag en liten julklapp med! Festens pris 25 €. Anm. till Eva-Ida Aminoff senast 3.12, tfn 045 181 1880, aminoff.eva@gmail.com

Hammaslääkärit Antti-Mikael Karenius, Antti Räty, Hannele Salmenkivi ja Outi Salmesvirta palvelevat jatkossa Oral Hammas lääkärit Tammisaaressa.

Varaa aika oral.fi tai numerosta 010 400 3400 Lämpimästi tervetuloa Oraliin!

Oral Hammaslääkärit Tammisaari Raatihuoneentori

0,0835€/puh. + 0,1717€/min ja lankapuh. 0,0835€/puh. + 0,06€/min.

Luciaksi.

Uudet vaunut Karjaalta Suomen Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa tiistaina 13. joulukuuta kello 17. Kruunajaisten jälkeen Lu cia-kulkue kulkee Helsingin keskustan läpi. Kulkue lähtee matkaan hieman kello 18 jäl keen. Pitkää kulkueperinnettä päästään jatkamaan taas ko ronan aiheuttaman pakollisen kahden vuoden tauon jälkeen.

Karjaan Axxellin opiske lijat ovat rakentaneet Lucial le ja tämän seurueelle myös uudet vaunut tälle vuodelle. Opintokoordinaattori Sari Suomalainen kertoo, että uu sien vaunujen rakentamiseen ovat osallistuneet puuseppä-, maalari- ja sähköasentajalin jan opiskelijat.

-Olemme yhteistyöstä erittäin iloisia ja odotamme innolla tunnelmallista kan sanjuhlaa, jossa Lucia näkyy aiempaa paremmin uuden vaunun ansiosta, von Koskull kiittelee.

äärimmäisen tärkeää.

Valon ja ilon tuojan teh tävä ei ole Grönqvistille en

simmäinen laatuaan, sillä hänet valittiin vuonna 2016 myös Karjaan ja Pohjan

nuorten äänestäjien into lopahti

Seurakuntien vaalilau takunnat ovat vahvistaneet vuoden 2022 vaalien tulokset. Valtakunnallinen äänestys prosentti oli 12,7. Edellisissä vaaleissa vuonna 2018 äänes tysprosentti oli 14,4. Äänioi keuttaan käyttäneistä noin 62 prosenttia äänesti ennakkoon.

Valittujen luottamushenki löiden keski-ikä on 57 vuotta. Keski-ikä nousi noin vuodella edellisistä vaaleista. Nuoria alle 30-vuotiaita valituista on 4,5 prosenttia. Puolet luot tamushenkilöistä on iältään 50-70-vuotiaita. Valituista luottamushenkilöistä on nai sia 54 prosenttia. Uusia luot tamushenkilöitä on lähes puo let valituista (48,9 %), kuten edellisissäkin vaaleissa (49,5 %) vuonna 2018.

Puoluepoliittisten valitsi jayhdistysten osuus edustaja paikoista pieneni. Kirkkoval tuustojen vaalissa puolueiden listoilta valittiin viidesosa luottamushenkilöistä, seu rakuntaneuvostojen vaalissa vain yhdeksän prosenttia.

Kirkon viestinnän mukaan keskusta on puolueista edel

leen yleisin (osuus 8 %), tä män jälkeen kokoomus (4 %) ja SDP (4 %). Muista tausta ryhmistä Tulkaa kaikki -liike sai neljä prosenttia edustaja paikoista. Lähes samaan yl sivät myös vanhoillislestadi olaisten valitsijayhdistykset.

Äänioikeutettuja seura kuntavaaleissa oli kolme mil joonaa, heistä äänioikeuttaan käytti noin 380 000 äänes täjää. Seurakuntavaalien ää nestysprosentti on ollut koko nykymuotoisten seurakunta vaalien ajan alle 20 prosent tia. 1990-luvulla äänestysak tiivisuus laski 13 prosenttiin, mutta nousi sen jälkeen useis sa vaaleissa.

-Äänestysaktiivisuus lu terilaisen kirkon vaaleissa muissakin Pohjoismaissa on samalla tasolla, 10-20 prosen tissa. Tämä on omaleimaista kansankirkkotyyppiselle us konnollisuudelle, jossa taval lisesti aktiivisesti toimivien osuus vähäisempi ja valtaosa jäsenistä osallistuu toimin taan harvakseltaan, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki sa noo. Hän toteaa, että muualla kin on käyty keskustelua siitä, miten edustavuus toteutuu tässä tilanteessa.

Korkeimmat äänestyspro

Tilastokeskuksen ennak kotietojen mukaan majoi tusliikkeissä oli lokakuussa saman verran yöpymisiä kuin edellisvuonna. Kotimaisille matkailijoille kirjattiin 1,37 miljoonaa yöpymisvuoro

sentit viime sunnuntain seura kuntavaaleissa olivat Lapuan (16,3 %) ja Oulun (15,4 %) hiippakunnissa ja alhaisim mat Mikkelin (10,9 %) ja Helsingin (9,7 %) hiippakun nissa.

Aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Oulun hiippakuntaan kuuluvasta Taivalkosken seu rakunnasta ja Lapuan hiippa kuntaan kuuluvasta Kinnulas ta, joissa äänestysprosentti oli 36. Yli 30 prosentin äänestys aktiivisuuteen pääsivät Kaski nen (35 %), Reisjärvi (35 %), Perho (35 %), Punkalaidun (34 %), Kustavi (34 %), Toi vakka (33 %) ja Luoto (31 %).

Suurimmissa yli 30 000 äänioikeutetun seurakunnissa aktiivisimmat äänestäjät oli vat Seinäjoella, jossa äänes tysprosentti oli 17. Kaikista seurakunnista alhaisin äänes tysprosentti oli Mikkelin hiip pakuntaan kuuluvassa Lau ritsalan seurakunnassa, jossa äänestämässä kävi vain neljä prosenttia äänioikeutetuista.

Karis-Pojo svenska för samling -seurakunnan äänes tysprosentti oli 13,2, Inkoon seurakunnan 13,1, Ekenäsnej dens svenska församling -seu rakunnan 12,3 ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kahdeksan prosenttia. Han

kautta ja ulkomaisille 0,31 miljoonaa yöpymisvuoro kautta. Yöpymisten määrä kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä oli viiden neksen enemmän kuin loka kuussa 2021.

Grönqvistiä ja lähes 30 muuta vapaaehtoista, jotka auttavat eri puolille maata suuntautuvan kiertueen to teuttamisessa, odottaa nyt tii vis valmistelujen aika. Lucia tekee kuoron kanssa joulu- ja tammikuussa lähes sata vierai lua sairaaloihin, vanhainkotei hin ja erilaisiin tilaisuuksiin.

gossa oli sopuvaalit. 16-17-vuotiaiden äänes tysprosentti jäi nyt alhaisem maksi kuin kertaakaan aiem missa vaaleissa. 16-vuotiaat saivat äänestää ensimmäisen kerran vuoden 2010 seura kuntavaaleissa. Äänestyspro sentti oli nyt alle seitsemän, neljä vuotta sitten 8,4.

Kirkon viestinnän mukaan alhainen äänestysprosentti oli ennakoitavissa jo ehdokas asetteluvaiheessa, sillä alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus oli vain 6,2 prosenttia ja alhaisempi kuin 12 vuoteen. Vuonna 2010 nuorten saadessa äänioikeuden seurakuntavaa leissa nuorista 15,3 prosenttia kävi äänestämässä. Tuolloin vaalikampanjaa suunnattiin erityisesti nuorille.

Nuoret äänestivät aktiivi simmin nyt Lapuan, Oulun ja Porvoon hiippakunnissa. Nuoret äänestivät innokkaim min Punkalaitumella (48 %), Kurikassa (33 %) ja Taival koskella (32 %).

Ekenäsnejdens svenska församling -seurakunnassa nuorten äänestysprosentti oli 13,2, Karis-Pojo svenska för samling -seurakunnassa 11,7, Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa 7,5 ja Inkoon seurakunnassa 5,2 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa pantiin vireil le 209 konkurssia, mikä on täsmälleen saman verran kuin vuosi sitten. Henkilötyövuo sia oli näissä yrityksissä kaik kiaan noin 850.

Raasepori on edustettuna myös Lucian uusissa vaunuissa, jotka on rakennettu Karjaan Axxellissa opiskelijatyönä. Vaunut ovat jo viimeistä silausta vaille valmiit, mutta lop putulosta saadaan jännittää vielä jonkin aikaa. (Kuva: Sari Suomalainen)

Luciaksi valittu raaseporilainen Wilma Grönqvist kruuna taan Helsingin tuomiokirkossa perinteiseen tapaan 13. jou lukuuta. (Kuva: Henrik Schütt/Folkhälsan)

”Omaleimaista kansankirkkotyyppiselle uskonnollisuudelle” Seurakuntavaalien äänestysprosentti 12,7,

Kiinteistöliiton kysely taloyhtiöille

Energiatehokkuudessa paljon tehtävissä myös ilman suuria korjauksia

Taloyhtiöissä on paljon tehtävissä energiatehokkuu den eteen myös perinteisellä huollolla ja ylläpidolla, sel viää Kiinteistöliiton tekemäs tä energia- ja ilmastokyselys tä.

Moni taloyhtiö voisi te hostaa energiankäyttöään ja parantaa asumisolosuhteita esimerkiksi ilmanvaihdon puhdistus- ja säätötöillä sekä lämmitysverkoston perussää döllä ja lämmityksen asetus arvojen kohdilleen laittami sella.

-Perusasioiden kunnos sa pitäminen on tärkeää niin viihtyvyyden kuin asumis kustannusten kurissapitämi seksi. Kyselyn tulokset osoit tavat, että taloyhtiöt voisivat melko pienillä toimenpiteillä saada näissä asioissa tuloksia aikaan, Kiinteistöliiton ener gia- ja ilmastoasioiden joh tava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.

Sisäilma ja lämpötila

Taloyhtiönsä sisäilman laatua talviaikaan ei pitänyt hyvänä lähes 40 prosenttia vastaajista. Kolme keskeisin tä syytä vastaajien mieles tä olivat kuivuus, vetoisuus ja tunkkaisuus. Lähes joka neljäs vastaajista ei koke nut taloyhtiönsä huoneilman

lämpötiloja sopivina talvisin. Ongelmana pidettiin liian korkeita ja asuntojen välillä vaihtelevia lämpötiloja.

Kesäaikana noin 27 pro senttia vastaajista ei pitänyt sisäilman laatua hyvänä. Ke säajan yleisimpinä ongelmina vastaajat mainitsivat seisovan ilman, tunkkaisuuden ja kyl

pyhuoneen hitaan kuivumisen suihkun jälkeen.

-Vastaajista ne, joiden ta loyhtiössä oli koneellinen tu lo-poisto -ilmanvaihto, pitivät sisäilman laatua sekä talvella että kesällä parempana kuin painovoimaisella tai koneel lisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloyhtiöissä,

Yrittäjä vaati oikaisua vuokrapäätökseen

Kaupunki ei ilmoittanut kaikista jäätelökioskipaikoista

(Raasepori) Tekninen lau takunta on päättänyt hylätä oikaisuvaatimuksen, jossa vaa dittiin alennusta jäätelönmyyn tipaikan vuokraan Kuninkaan kadulla. Oikaisua vaadittiin hallintopalvelupäällikön elo kuiseen viranhaltijapäätökseen, jossa kioskinhaltijalle ei myön netty tonttivuokran alennusta kaudelle 2022.

Perusteena oli se, että kau punki ei ole tehnyt päätöksiä koronaan perustuvista vuok ravapauksista kaudelle 2022, ja kuluvan vuoden tontti vuokran alentaminen johtuen jäätelönmyyntipaikan vuok raamisesta EIF:n jalkapallolle poikkeaisi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta.

Oikaisuvaatimusta perus teltiin sillä, että kaupunki ei ilmoittanut jäätelönmyynti paikkoja vuokratessaan, että myös Stallörenin puistossa on paikka kioskille. Kysei sen listalta puuttuneen pai kan vuokraus EIF:lle vaikutti oikaisuvaatimuksen tehneen liiketoimintaan, ja sen vuoksi vuokraan haluttiin alennus.

”Kaupunki vuokraa myös joitakin muita jäätelönmyyn tipaikkoja Tammisaaressa, ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi tonttivuokraa ei voi da alentaa vain yhden kios kinhaltijan osalta”, tekninen lautakunta perustelee oikaisu vaatimuksen hylkäämistä.

”Tarve ilmeni myöhemmin”

Kaupunki pyysi talvella

2020 tarjouksia Kuninkaan kadun kioskipaikasta, mutta ei paikasta Stallörenin puis tossa.

”Kun jäätelönmyyntipai koista ilmoitettiin, ei puiston paikasta ollut vielä tietoa, vaan Ekenäs Idrottsförening Ab:n tarve ilmeni vasta huh tikuun 2020 lopussa”, vas tauksessa todetaan. Lisäksi mainitaan, että tekninen lau takunta päätti vuosien 20202022 jäätelömyyntipaikoista vuoden 2020 helmikuussa ennen koronaa, joka vaikutti myös EIF:n toimintaan.

Koronapandemian vuoksi seuralle annettiin mahdolli suus pitää jäätelökioskia Stal lörenin puistossa yhdistyksen toiminnan turvaamiseksi. Tekninen lautakunta päät ti myös vuoden 2020 alussa vuokrata jäätelökioskipaikan Karjaan Ratakadulta BK-46:n käsipalloseuralle. Vuokraksi päätettiin 900 euroa keväästä syksyyn. Paikka vuokrattiin ilman tarjouskilpailua, koska kioskissa työllistettiin nuoria ja toiminnalla hankittiin va roja seuralle. Peruste oli sama EIF:n kohdalla.

Kausille 2021 ja 2022 EIF jätti Stallörenin puiston kioskipaikasta erilliset hake mukset. Tekninen lautakunta päätti vuokrata paikan seu ralle myös kyseisinä vuosina sillä perusteella, että korona pandemia on vaikuttanut mer kittävästi seuran toimintaan. Kauden 2022 vuokraksi pää tettiin tuhat euroa.

Hallintopalvelupäällikkö Jens Rosendahl kertoo, et tä vuokra oli sama vuosina 2020 ja 2021, mutta silloin kaupunki teki päätöksen ko ronaan perustuvista vuokra vapauksista, mikä vaikutti lopulliseen vuokraan, ja se oli kaikille sama.

Nyt pyydetään tarjouksia

Tekninen lautakunta päätti vastikään, että kaupunki pyy tää tarjoukset Tammisaaren Asematien, Ruiskuhuoneen puistikon ja Stallörenin puis ton kausiluonteisista kios kipaikoista vuosille 20232025.

Paikkakohtainen kausi vuokra on vähintään 500 eu roa maaliskuun puolivälistä syyskuun loppuun. Paikat vuokrataan tarjotun hinnan perusteella. Jos jostakin pai kasta ei saada yhtään tarjous ta, paikka voidaan vuokrata sille, joka ensimmäisenä tar joaa vähimmäishinnan. Tek ninen lautakunta ottaa kantaa tarjouksiin joko joulukuussa tai viimeistään tammikuussa.

Karjaalta ei tarjota jäätelö kioskipaikkaa vuokralle, kos ka sopivaa ei löydy keskustan alueelta, ja Kauppiaankadun kin paikka oli vuokralla vii meksi kesällä 2017. Tam misaaren Pohjoissataman kioskipaikkaa ei julisteta myöskään haettavaksi, koska sen vuokraamisesta vuoteen 2024 päätettiin jo vuoden 2021 keväällä.

Pylsy kertoo.

Kuumuus vaivaa

Lähes 70 prosenttia vas taajista oli sitä mieltä, että huoneilman lämpötilat ovat omassa taloyhtiössä liian kor keita kesäaikaan. Runsaat 20 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ongelma koskettaa

kaikkia taloyhtiön asuntoja.

Ilmastonmuutoksen muka naan tuomat sään ääriolosuh teet lisäävät esimerkiksi kesän hellejaksoja, joihin taloyhtiöis sä on tärkeää pohtia ratkaisuja.

-On selvää, että kesäajan sisälämpötilojen hallintaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Taloyh tiön kannattaa tehdä suun nitelma siitä, miten tuleviin hellekesiin varaudutaan. Yk si keskeinen asia on pohtia periaatepäätöstä ja selkeää ohjeistusta asuntokohtaisten ilmalämpöpumppujen asenta misesta, Pylsy toteaa.

Kesäajan sisäilman lämpö tilat on hyvä huomioida osana kunnossapitosuunnitelmaa ja erilaisia korjaushankkeita ai na ikkunaremonteista isoihin talotekniikkaremontteihin.

Verkkokyselynä toteutet tuun energia- ja ilmastokyse lyyn saatiin 2 900 vastausta. Vastaajat olivat Kiinteistölii ton jäsenistöön kuuluvien talo yhtiöiden edustajia. Vastaajista 61 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 31 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajis ta 69 prosenttia oli kerrosta loyhtiöistä ja 27 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista oli pääkaupunkiseudulta noin 28 prosenttia ja muualta Ete lä-Suomesta 22 prosenttia.

Raaseporin talousarvioehdotus 5,4 miljoonaa euroa plussalla

(Raasepori) Kaupungin hallitus käsittelee tulevana maanantaina vuoden 2023 talousarvioehdotusta, jonka ylijäämä on 5,4 miljoonaa eu roa liki kahdeksan miljoonan euron suunnitelman mukaisil la poistoilla.

Kaupungin osuus tilikau den 2023 tuloksesta olisi 4,8 miljoonaa ja Raaseporin vesi liikelaitokselle on budjetoitu 600 000 euron tulos. Raa seporin kaupungin talouden kertynyt ylijäämä olisi tällä ehdotuksella ensi vuonna 15,5 miljoonaa euroa.

Investointeja budjetoidaan Raaseporin vesi mukaan lu kien 16,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 2023 henkilöstöme noihin on laskettu kolmen prosentin korotus samoin kuin vuosille 2024-2025.

Taloussuunnitelman mu kaan ylijäämä olisi 3,3 mil joonaa euroa vuonna 2024 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2025.

Ennusteen mukaan Raasepori tekee kuluvana vuonna 3,7 miljoonan euron ylijäämän, jolloin talouden

ylijäämä olisi vuonna 2025 jo 21,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin velkataakan arvioidaan olevan tulevassa vuodenvaihteessa 115,1 mil joonaa euroa ja 4 200 euroa asukasta kohden, mikä on hieman enemmän kuin vii me vuoden tilinpäätökses sä. Vuonna 2023 kaupunki suunnittelee ottavansa lisää lainaa 2,9 miljoonaa euroa. Ensi vuoden kokonaiskorko kustannusten arvioidaan ole van 800 000 euroa, mikä on 200 000 euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.

Tuomio törkeästä huumausainerikoksesta

(Raasepori) Länsi-Uuden maan käräjäoikeus on tuomin nut vuonna 1988 syntyneen miehen vuoden ja yhden kuu kauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä huumausainerikokses ta Raaseporissa vuonna 2019. Oikeus totesi vastaajan pitäneen hallussaan noin kilon marihua naa ja viljelleen hamppua käy tettäväksi huumausaineena.

Syytteessä esitetyt tiedot muiden huumausaineiden hal lussapidosta todettiin myön tämisen perusteella paikkansa pitäviksi. Vastaajalla oli ol lut hallussaan 1,1 grammaa MDMA:ta, huumausaineek si luokiteltava tabletti, 7,1 grammaa psilosybiinisieniä ja toistakymmentä LSD-lappua.

Vastaaja oli olennaisesti edistänyt rikoksensa selvittä mistä esitutkinnassa, minkä vuoksi rangaistusta lievennet tiin. Vastaajan mukaan hänen viljelemänsä marihuana oli tar koitettu vain omaan käyttöön.

karistelefon.fi

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

Taloyhtiöt voisivat tehostaa energiankäyttöään ja parantaa asumisolosuhteita esimerkiksi ilmanvaihdon puhdistus- ja säätötöillä sekä lämmitysverkoston perussäädöllä ja oikeilla lämmityksen asetusarvoilla.

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

• www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

TILITOIMISTO /