naistenpäivään SUPERHYVÄÄ
Kärkipuolueilla neljä
20 ehdokasta eduskuntavaaleissa
Kärkipuolueilla neljä
20 ehdokasta eduskuntavaaleissa
Outi McDonald Hangosta ja Liike Nyt on nimennyt ehdolle raaseporilaisen Minna Matikaisen. Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokas on raaseporilainen yrittäjä Jarno Ahonen, Vapauden liiton Tatu Tyni Raaseporista ja Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaaksi asettuu hankolainen telakkatyöläinen Jaakko Ristimäki. Eläinoikeuspuolueen ehdokas on työnjohtaja Kari Niinisalo Inkoosta.
Eduskuntavaalien ehdokasasettelu vahvistettiin vaalipiirilautakunnissa torstaina. Ennakkoäänestys järjestetään 22.28. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta ja vaalin tulokset vahvistetaan kolme päivää myöhemmin.
Aikatauluttamalla valiokuntiin ja täysistuntoihin
Ensimmäisen kauden edustaja haluaa
taukojumppaa eduskuntaan
joka heikentää eduskuntatyön tehokkuutta. Ratkaisuksi hän ehdottaa kokousaikojen muuttamista, päivittäistä lounastaukoa ja taukojumppaa myös täysistuntoihin sekä valiokuntakokouksiin.
-Eduskunnassa järjestetään etäliikuntaa, mutta ei valiokunnille, eikä täysistunnossa. Pidämme itseämme ja
kokouksiamme liian tärkeinä, ja se on väärin. Jos haluamme todella osoittaa, kuinka tärkeää on liikkua yhä enemmän paikallaan pysyvässä yhteiskunnassa, voimme aloittaa näyttämällä itse esimerkkiä ja aikatauluttamalla taukovoimistelun valiokuntiin ja täysistuntoihin, kansanedustaja Kvarnström perustelee ehdotustaan.
Eduskuntavaaliehdokas Timo Kallion vaalitilaisuus Ajankohtainen sote-uudistus keskustelutapahtuma Inkoossa
Café Wilhelmsdalissa 8.3.2023 klo 15–17
Miten varmistamme toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut nyt ja tulevaisuudessa?
Miten yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua palveluiden tuottamiseen ja hoitojonojen purkuun?
Kuinka parannamme palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta?
Tule kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa!
Föreläsningarna hålls på finska, diskussionerna även på svenska.
Mukana tapahtumassa:
Kevään 2023 eduskuntavaaleissa on läntiseltä Uudeltamaalta 20 ehdokasta, jotka ilmoittavat kotipaikkakunnakseen Raaseporin, Hangon tai Inkoon. Kuva vaalimainonnasta neljän vuoden takaa. Tänä vuonna vaalipäivä on 2. huhtikuuta.
”Selkeä viesti, selvä
tahto”
Blomqvist kommentoi Nato-lain hyväksymistä
Ukrainaa vastaan, tapahtui Suomen ja Euroopan turvallisuuspoliittisessa ympäristössä hänen mukaansa perustavanlaatuinen muutos.
Kuluneen vuoden aikana Suomi ja Ruotsi ovat tehneet tiivistä yhteistyötä omissa Nato-päätöksissään ja -prosesseissaan.
-Tätä taustaa vasten me hallituksessa toimimme Suomen ja suomalaisten turvallisuuden maksimoimiseksi ja haimme Naton jäsenyyttä. Tätä ajatellen sekä hallitus että eduskunta on hoitanut kuluneen vuoden aikana prosessejaan perusteellisesti, mutta myös sujuvasti laajassa yhteisymmärryksessä ja nopeasti. On hyvä, että eduskunta on nyt hyväksynyt Nato-lain ja olemme saaneet prosessin tältä osin päätökseen. Nyt odotamme vain Unkarin ja Turkin ratifiointia, jotta jäsenyys voidaan viedä maaliin, Blomqvist sanoo.
-Se, että Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani, kuten valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, on nähty myös käytännössä. Koko prosessin tiivis koordinointi osoittaa maidemme välistä syvää luottamusta. Myös vahva tuki ja yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on ollut merkittävää. Jatkamme prosessia yhteisymmärryksessä ja tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Toivon että molemmat maat liittyvät Natoon yhdessä ja mahdollisimman pian, Blomqvist sanoo.
Vaalimainokset saa ripustaa 15. päivä
(Hanko) Eduskuntavaalien ulkomainonta sallitaan Hangossa viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkamista eli maaliskuun 15. päivästä lukien Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Kaupun-
ginhallitus päätti myös, että puolueet ja valitsijayhdistykset noudattavat kaupungin mainospaikoissa samaa järjestystä kuin ehdokasluettelossa.
nostaulua, joissa on tilaa yhteensä 120 mainokselle. Puolueille ja valitsijayhdistyksille on kullekin tilaa kahdelle julisteelle. Vaalimainostaulut sijoitetaan kaupungilla neljään paikkaan.
Perussuomalaiset alkuvuoden uutisoiduin puolue
Perussuomalaiset keräsi alkuvuonna eniten mainintoja eduskuntavaaleihin liittyvässä mediakeskustelussa, kertoo mediaseuranta- ja -analyysitoimisto Retrieverin selvitys. Kokoomus oli toinen ja edellisellä tarkastelujaksolla julkisuutta hallinnut keskusta putosi kolmanneksi.
Perussuomalaiset keräsi 19 prosenttia kaikista puoluemaininnoista alkuvuoden vaaliuutisoinnissa. Kokoomuk-
Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat
Anu HarttunenRytkönenVilla Sipriina toimitusjohtaja ja yrittäjä karjaanpuhelin.fi
sen osuus oli 18 ja keskustan 16 prosenttia. Nato-käsittely, translaki ja saamelaiskäräjät nostivat perussuomalaiset alkuvuoden uutisoiduimmaksi puolueeksi.
Sen sijaan huomioarvo uutisoinnissa, eli kuinka näkyvä rooli puolueella on uutisoinnissa, on hieman kokoomusta ja SDP:tä heikompi. PS:n huomioarvo oli keskimäärin 2,92, kokoomuksen 3,14 ja SDP:n 2,95 asteikolla yhdestä
Inkoon Kokoomus Tuttu ja turvallinen Bekant och trygg
viiteen.
-Mittari kertoo siitä, saako puolue esimerkiksi korkean huomioarvon otsikkomainintoja vai ohimeneviä mainintoja jutun lopussa. Laajemminkin on hyvä huomata, että julkisuuden määrä ei suoraan kerro sen laadusta. Jotta saatua julkisuutta voi pitää onnistumisena, täytyy sen olla myös tavoitteiden mukaista, media-analyytikko Tuukka Hanhiniemi mainitsee.
T
ilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2023 tammikuussa kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kaupan myynnin määrä, josta on poistettu hintojen muutoksen vaikutus, laski 3,8 prosenttia.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona Suomen Nato-sopimuksen. Raaseporilainen kansanedustaja, ministeri Thomas Blomqvist (r) on tyytyväinen, että eduskunta antoi selkeän viestin asiassa ja Suomi on saattanut tämän osan liittymisprosessista päätökseen.
Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet
Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat)
3/4G-delar
och -tillbehör från oss
Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com
Ongelmallisen laitoksen korvaajaksi ja tulevaan tarpeeseen
(Raasepori) Raaseporin
Energia on aloittanut uuden kaukolämpöä tuottavan biolämpökeskuksen julkisen hankintamenettelyn Karjaan Bäljarsiin. Kustannusarvio on tässä vaiheessa kahdeksan miljoonaa euroa ja uuden laitoksen pitäisi valmistua suunnitelmien mukaan vuoden 2024 lopussa.
Investointipäätös pyritään tekemään tulevana kesänä. Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan prosessilaitteet ja toisessa vaiheessa tulevana syksynä valitaan laitoksen rakentajat. Rakennusurakat pyritään hankkimaan mahdollisimman pitkälti paikallisilta yrityksiltä. Laitoksen rakentamisaika tulee olemaan vajaat 1,5 vuotta.
Ainoa sopiva tekniikka
Yhtiön mukaan kaukolämmön kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja uudella biolaitoksella, joka on Karjaalla yhtiön viides, halutaan vastata siihen. Uuden Bäljarsiin rakennettavan lämpölaitoksen suunniteltu teho on 7-9 megawattia ja se rakennetaan Timpurinkujalle vuonna 2012 valmistuneen noin viiden megawatin biolämpökeskuksen viereen tontin länsipäätyyn.
-Hankintaa on valmisteltu jo useita vuosia. Olemme selvittäneet käytännössä kaikki vaihtoehtoiset tuotantotavat aina aurinkolämmöstä, biokaasusta ja lämpöpumpuista lämpökaivoihin, hukkalämpöön ja biohiileen, yhtiön kaukolämpöpäällikkö Ulf
Bäckman kertoo. Yhtiö päätyi uuteen biopolttoaineita käyttävään polttolaitokseen, koska se on tässä kokoluokassa ainoa riittävän kehittynyt ja suorituskykyinen teknologia. Sillä on myös suomalaisia referenssejä. Toimitusjohtaja
Frank Hoverfeltin mukaan parhaat laitostoimittajat ovat pohjoismaalaisia.
Ongelmalaitos poistuu
Energiayhtiön Ratakadulla sijaitsevasta pienemmästä lämpölaitoksesta voidaan vähitellen luopua, kun uusi laitos valmistuu. Luvat ovat voimassa vielä vuoteen 2030, mutta Hoverfeltin mukaan varalle jäävän laitoksen käyttö
Kantaverkkoyhtiö kiittää kansalaisia
tullee olemaan käytännössä lähes olematonta, kun uusi laitos on valmistunut.
Mäntynummen läheisyyteen ja asuinalueen keskelle vuonna 2008 valmistuneen lämpölaitoksen savukaasut ovat närästäneet alueen asukkaita alusta lähtien. Ongelmia ei ole saatu poistumaan yrityksistä huolimatta, koska laitos rakennettiin yksinkertaisesti väärään paikkaan.
Bäljarsin uuden laitoshankkeen edellytys on ollut kaukolämpöverkon rengassyöttö keskustan alueella, joka on saatu nyt valmiiksi. Aiemmin Karjaalla toimittiin vain yhdellä runkolinjalla, eikä lämmöntuotantoa voitu laskea pelkästään sen varaan
huoltovarmuuden nimissä. Varmaa ja ennakoitavaa
Biopolttoaineilla myös lämmöntuotanto on varmaa ennakoitavalla kustannuksella myös kylmimpinä talvikuukausina.
-Energiakriisi on opettanut, että meillä on oltava kyky tuottaa energia ulkoisista tekijöistä riippumatta. Biopolttoaineita on varmasti saatavissa, sillä ne ovat paikallisia. Niiden hinta on lisäksi selvästi vakaampi kuin esimerkiksi sähkön hinta, Hoverfelt sanoo.
Karjaan kaukolämmöstä on tuotettu biopolttoaineella 95-98 prosenttia ja tavoitteena on edelleen päästä mah-
dollisimman lähelle sataa prosenttia. Uusi laitos ei Hoverfeltin mukaan kuitenkaan kasvata biopolttoaineen käyttöä kovinkaan paljon.
Raaseporin Energialla on yli 900 kaukolämpöasiakasta, joista 250-300 Karjaalla ja noin 70 Pohjassa. Loput liittymäasiakkaista ovat Tammisaaren alueella. Toimitusjohtaja Hoverfelt kertoo kysynnän kasvaneen selvästi viime vuonna energiakriisin ja korkeiden sähkönhintojen myötä, ja kasvavalla Karjaalla on edelleen potentiaalia lisätä kaukolämmöntuotantoa.
Kaikkea ei polttamalla
Koska biopolttoaineiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, yhtiö suunnittelee lisäksi myös lämmöntuotantoa, joka ei perustu polttamiseen. Suunnitelmissa on iso ilmalämpöpumppu tai sähkökattila tai näiden yhdistelmä. Suunnitellun 2-4 megawatin laitoksen pääasiallinen tarkoitus on vähentää biopolttoaineiden käyttöä.
-Sähkön hintavaihtelu näyttää lisääntyvän, kun uutta suuren mittakaavan tuulivoimaa tulee tuotantoon. Meidän arviomme mukaan sähkö tulee olemaan ajoittain jopa erittäin edullista. Tämä kuitenkin tuskin pätee kylmimpiin päiviin, ja sen vuoksi tarvitaan myös biolämpölaitos. Meillä tulee olla kyky hyödyntää sähköä tuotannossamme silloin kun se on edullista, Hoverfelt taustoittaa.
Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kuitenkin biolämpölaitos, sähkölämpölai-
Suomalaiset käyttivät sähköä aiempaa säästeliäämmin myös helmikuussa. Lämpötilakorjattu säästö oli viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuoden syyskuusta kuluvan vuoden helmikuuhun suomalaisten sähkönkulutus laski lämpötilakorjattuna kaikkiaan noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Lämpötilakorjattu säästö oli helmikuussa sama kuin tammikuussa. Helmikuuhun osui sekä keskimääräistä lauhempia että kylmempiä päiviä, mutta pitkiltä pakkasjaksoilta vältyttiin. Suomen sähköjärjestelmä ja ulkomaanyhteydet toimivat helmikuussa häiriöttä ja pörssisäh-
kön hinta pysyi maltillisena. Fingrid varoitti ensimmäisen kerran elokuussa sähkön riittävyyden uhasta ja kohonneesta sähköpulan riskistä. Sähkön riittävyyteen nähtiin tuolloin vaikuttavan säätila, kotimainen sähköntuotantokapasiteetti mukaan lukien Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton aikataulu sekä sähkökauppa Ruotsin ja Viron kanssa. -Talvikuukausien ajan sähkö on Suomessa riittänyt hyvin. Suotuisan sähkösään, tuotantoyksiköiden ja siirtoyhteyksien luotettavan toiminnan lisäksi todella iso kiitos kuuluu kaikille suomalaisille, jotka ovat säästäneet ja joustaneet. Erityisesti
tos on vuorossa vasta myöhemmin.
Hinnoista uusi tilasto Energiateollisuuden kuluneella viikolla julkistama hintatilasto kertoo, että Adven Oy:n kaukolämmön kokonaishinta oli omakotitaloille Hangossa 172 euroa ja Inkoossa 157 euroa kuukaudessa. Hintoihin sisältyy energiamaksu ja tehomaksu. Kaukolämmön liittymismaksut olivat Hangossa noin 4 400 ja Inkoossa 4 250 euroa. Raaseporin Energian kaukolämmön hinta omakotitaloille oli Tammisaaressa 157 euroa sekä Karjaalla ja Pohjassa 162 euroa kuukaudessa. Liittymismaksut olivat tammikuun alussa kaikilla kolmella paikkakunnalla samat eli noin 2 700 euroa.
Energiamaksu oli Hangossa 68,50 euroa megawattitunnilta, Inkoossa 74,20, Tammisaaressa 71,20 sekä Karjaalla ja Pohjassa 75,10 euroa megawattitunnilta. Tilastoja tyyppirakennusten kaukolämmön hinnasta laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Edellinen tilasto julkistettiin syksyllä.
Hoverfelt kertoi tuolloin hintaeron johtuvan siitä, että Tammisaaressa tuotetaan ja myydään 2,5 kertaa enemmän kaukolämpöä kuin Karjaalla ja kun tuotantomäärä on suurempi, siitä saadaan kustannusetuja. Yhtiön pyrkimys on kaventaa hintaeroa edelleen ja niin on tehty Hoverfeltin mukaan lähes aina kun hinnat ovat muuttuneet.
joulukuulle ajoittuneiden yksittäisten tiukempien pakkasjaksojen aikana suomalaisten sähkönkäyttäjien vastuullisella toiminnalla oli aivan keskeinen merkitys sähkön riittävyyden kannalta, Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala sanoo.
Suomalaisten sähkönkulutus laski syyskuusta helmikuuhun lämpötilakorjattuna kaikkiaan noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuvassa voimajohtoja Joddbölessä.
(Hanko) Hangossa lauantaina 18. helmikuuta järjestettyyn tapahtumaan liittyen on havaittu epätavallisen paljon vatsaoireita. Eteläkärjen ympäristöterveys on alkanut selvittää mahdollista ruokamyrkytysepidemiaa, jonka epäillään johtuvan ostereista. Selvitettäväksi tulee mm. mahdolliset yhteydet muihin sairastapauksiin Suomessa, jotka liittyvät ostereihin.
-Yksittäisen tapahtuman järjestäjien avulla osallistujille on voitu lähettää kysely, jonka tietoja voidaan hyödyntää selvitystyössämme, Eteläkärjen ympäristöterveysvalvonnan johtaja Katianna
Kuula kertoo. Kaikki asiaan liittyvät henkilöt on onnistuttu tavoittamaan. Kuulan mukaan kyse on joistakin kymmenistä henkilöistä.
-Vaikuttaa siltä, että ostereista olisi kyse, Kuula sanoo ja toteaa, että ostereita ei ole tarjoiltu hankolaisissa ravintoloissa.
Hangon tapauksissa selvitetään myös mahdollista yhteyttä Helsingissä todettuihin ruokamyrkytyksiin.
Helsingin kaupunki tiedotti viime viikon perjantaina selvittävänsä ruokamyrkytyksiä, jonka aiheuttajaksi on epäilty useissa ravintoloissa ja pop
up -tapahtumassa tarjoiltuja ostereita.
Helsingissä oli tiedossa eilen jo noin 150 ruokamyrkytystä. Henkilöt ovat ilmoittaneet sairastuneensa syötyään ostereita 8.-26. helmikuuta. Sairastumiset liittyvät ranskalaisiin ja hollantilaisiin ostereihin. Maahantuojat ovat jo vetäneet osterieriä pois markkinoilta.
-Osterit syödään raakana ja ne suodattavat vettä, jossa niitä kasvatetaan. Tämän vuoksi ne ovat tavallista riskialttiimpi elintarvike. Jokaisen tuleekin itse arvioida oma tilanteensa ja riskit ennen ostereiden syöntiä, Kuula opastaa.
Poliisi valvoo turvalaitteiden käyttöä ja tarkkaamattomuutta liikenteessä
HIK FRIIDROTT RF
ÅRSMÖTE VUOSIKOKOUS
ons/ke 8.3. kl./klo 18 restaurang/ravintola Stranden
Stadgeenliga ärenden Sääntömääräiset asiat
Folkhälsan i Tenala rf.
Föreningens vårmöte
hålls ti 21.3.23 kl. 19 i restaurang Backfickan, Sockenvägen 19, Tenala. Stadgeenliga ärenden.
Välkommen! Styrelsen
tehostetusti koko maassa 6.-10. maaliskuuta. Vuonna 2021 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä 65 ei käyttänyt turvavyötä. Heistä eri todennäköisyyksillä hieman yli 30 olisi pelastunut turvavyötä käyttämällä. -Turvavyön käyttö on ilmaista, mutta sen käyttämättä jättäminen maksaa 70 euroa tai pahimmassa tapauksessa oman tai toisen ihmisen hengen, poliisitarkastaja Tuomo
kallar till årsmöte tisdag 14.3 kl. 18.00 i Smedsvillan, Farleden 2, Ingå. Stadgeenliga ärenden. Välkommen!
Katajisto muistuttaa. Tarkkaamattomuudella tarkoitetaan kuljettajan huomion keskittymistä muuhun kuin ajamiseen. Sellaista on teknisen laitteen käyttäminen ajoneuvossa tai raitiovaunussa siten, että se haittaa tai vaarantaa ajamista. Kuljettaja ei myöskään saa käyttää viestintälaitetta pitäen sitä kädessään.
Katajiston mukaan erityisen vaarallista on tekstin kirjoittaminen ajon aikana, koska silloin katse saattaa olla pitkäänkin poissa tiestä.
Länsi-Uudenmaan poliisi valvoi tehostetusti liikennettä hiihtolomaa edeltävänä ja sen jälkeisenä viikonloppuna. Lomaa edeltävänä viikonloppuna lumiset ja haastavat kelit saivat kuljettajat ajamaan varovasti. Kahden viikonlopun aikana poliisi totesi kuitenkin 61 liikenneturvallisuuden vaarantamista, kolme törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ja 22 rattijuopumusta.
Vesitornin viereen asemanmäelle
(Raasepori) Kaavoituslautakunta on päättänyt, että Mustikkakatu ja Töyrymäenkatu Karjaalla muutetaan Hilding Ekelundin kaduksi kadunnimitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Lautakunta päätti myös kahdesta muusta uudesta osoitteesta kadunnimitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.
Raaseporin kaupungille tehtiin aiemmin aloite arkkitehti Ekelundin muiston vaalimisesta nimeämällä hänen
mukaansa sopivalla paikalla Karjaalla sijaitseva katu. Ekelund on suunnitellut mm. Karjaan vesitornin, joka sijaitsee nykyisen Töyrymäenkadun varrella.
Tenholan kirkonkylään on osoitettu Kivenkuja. Vielä rakentamattomalle kadulle esitettyä nimeä ei voida kuitenkaan käyttää, koska sellainen on jo Pohjassa. Uusi kadunnimi on Kirkkopuistonkuja.
Tammisaaren Mälsarbyssä sijaitsevan nimeämättömän
tien varren rakennettujen kiinteistöjen omistajat tekivät puolestaan aloitteen tien nimeämiseksi. Tie kulkee Bålabackantieltä Lindönlahdelle ja sen nimeksi tulee Näflaxintie.
Raaseporin kaupungin hallintosäännön mukaan kaavoituslautakunta päättää katujen, teiden ja muiden yleisten alueiden nimistä sekä kunnanosien numeroista kuultuaan ensin kadunnimitoimikuntaa.
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut välituomion epäiltyjä seksuaalirikoksia koskevassa asiassa. Asianomistajia on oikeudenkäynnissä melkein 80 ja oikeudenkäyntipöytäkirjassa on jo yli 180 sivua.
jia.
TOIMINTA- JA PROJEKTIAVUSTUKSET
VUODELLE 2023
Hankolaiset yhdistykset, työryhmät ja yksityiset henkilöt voivat hakea tukea vuoden 2023 kulttuuri-, taide-, liikunta-, erityisliikunta- tai nuorisotoimintaan. Avustukset myöntää kulttuurilautakunta (kulttuuri- ja taidetoimintaan) ja sivistyslautakunta (liikunta-, erityisliikunta- ja nuorisotoimintaan). Hakemukset on jätettävä viimeistään torstaina 31.3.2023 klo 15 mennessä.
Lisätiedot ja lomakkeet saa kulttuuritoimistosta sekä liikunta- ja nuorisotoimistosta ja kaupungin kotisivuilta www.hanko.fi
Kulttuurilautakunta ja Sivistyslautakunta
VERKSAMHETS- OCH PROJEKTUNDERSTÖD
FÖR ÅR 2023
Föreningar, arbetsgrupper och privatpersoner i Hangö kan ansöka om understöd för år 2023 för kultur-, konst-, idrotts-, specialidrotts- eller ungdomsverksamhet. Understöden beviljas av kulturnämnden (för kultur- och konstverksamhet) och bildningsnämnden (för idrotts-, specialidrotts- och ungdomsverksamhet).
Ansökan skall inlämnas senast torsdag 31.3.2023 kl. 15.00
Tilläggsuppgifter och blanketter fås från kulturbyrån och ungdomsoch idrottsbyrån samt från stadens hemsidor www.hanko.fi
Kulturnämnden och Bildningsnämnden
ILMALÄMPÖPUMPUT EDULLISESTI JA LYHYELLÄ TOIMITUSAJALLA MEILTÄ!
www.etela.com
Syyttäjät ovat vaatineet 1990-luvun lopulla syntyneelle vastaajalle rangaistusta yhteensä 76 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta. Teot tapahtuivat Raaseporissa vuosina 2015-2020. Kaikki asianomistajat olivat tekoaikana 10-15-vuotiaita ja vastaaja ensimmäisen teon aikana 17-vuotias. Rikosepäilyt tulivat poliisin tietoon yhden asianomistajan tehtyä rikosilmoituksen. Poliisi oli takavarikoinut vastaajan telepäätelaitteet ja tutkinnan yhteydessä löytyi useita kymmeniä muitakin asianomista-
Helsingissä juhlistettiin perjantaina Inkoon LNGkaasuterminaalilaivahanketta.
-Aikataulu terminaalin
Elokuvamusiikkia ja yhteislaulua la 11.3. klo 14 Tammisaaren seurakuntakodin salissa (Larssonintie 1).
Ikivihreät, Tusse Sjöblom, kitara ja oboe, Hanna Noro ja Nina Fabritius-Ylitalo. Kahvit, vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykseen.
www.raaseporinseurakunta.fi
Vastaaja on kiistänyt syytteet sillä perusteella, ettei tämä olisi henkisen kehitystilansa vuoksi ollut kykeneväinen ymmärtämään asianomistajien iän oikeudellista merkitystä. Vastaajan puolesta on ilmoitettu jokaisessa syytekohdassa, ettei tämä halua eikä kykene terveydentilastaan johtuen tulla kuulluksi asiassa.
Vastaaja on pääosin tunnustanut menetelleensä syytteiden teonkuvauksissa kerrotuin tavoin lukuun ottamatta muutamien yksittäisten syytekohtien mukaisten viestien seksuaalista luonnetta ja muutamien syytekohtien mukaisten kuvien lähettämistä asianomistajille.
Vastaaja on suurimmassa osassa syytekohtia kiistänyt syyllisyyteensä sillä perusteella, ettei hän ollut tapah-
saamiseksi toimintavalmiiksi
Inkoon satamaan ennen viime vuoden loppua oli oikeastaan mahdoton, silti siinä onnistuttiin. Erinomaisen yhteistyön tuloksena turvattiin kaasun saanti kotimaan tarpeisiin ja parannettiin Suomen ja Baltian maiden huoltovarmuutta, valtiovarainministeri Annika Saarikko kiitteli käyttöönottojuhlassa.
Gasgridin hankkeen myötä Suomi pääsi eroon riippuvuudesta venäläisestä kaasusta, ja suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus on parantunut. Hanke on yhtiön mukaan näin ollen merkittävä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sa-
tumahetkellä ollut tietoinen siitä, että kyseessä on alle 16-vuotias lapsi.
Sekä vastaaja että syyttäjä pyysivät, että käräjäoikeus määrää mielentilatutkimuksen, ja näin tapahtui kuluneella viikolla. Asian käsittelyä jatketaan mielentilatutkimuksen valmistuttua. Käräjäoikeus ratkaisee silloin, mihin rikoksiin vastaaja on asiassa syyllistynyt ja muut asiassa esitetyt vaatimukset. Tuomioistuin voi määrätä vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos se on välituomiossaan todennut tämän menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan terveydentilasta esitetty selvitys ja syytteiden kohteena olevien rikosten vakavuus huomioon ottaen mielentilan tutkiminen on perusteltua.
malla myös historiallinen. Terminaalilaiva osoittautui myös nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi ratkaisuksi varmistaa kaasutoimitukset pitkälle tulevaisuuteen. -Terminaalin saaminen Inkooseen näin nopeasti on ollut suuri onnistuminen energiakriisin keskellä. Tällä pystymme takaamaan kaasun saannin teollisuudelle ja samalla parannamme myös sähkön tuotantokapasiteettia, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi. Selvitystyöt aloitettiin Inkoossa helmikuussa 2022 ja satamaterminaali valmistui jo ennen joulua.
(Hanko) Kalevalan päivää juhlitaan vuosittain 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot kirjoitti vanhan Kalevalan esipuheen tuona päivänä vuonna 1835. Samalla vietetään myös suomalaisen kulttuurin päivää.
Kalevalajuhlalla on Hangossa pitkät perinteet, ja sitä on juhlittu vuosittain jo 1950-luvulta lähtien. Koronavuodet aiheuttivat perinteeseen muutaman vuoden tauon, mutta nyt tilaisuus voitiin
jälleen järjestää. Yhtäläisyyksiä aikojen takaa
Tapahtuman tervehdyssanat lausui juhlatyöryhmän puheenjohtaja Esko Kari. Hän kertoi puheessaan Elias Lönnrotista, joka oli todellinen moniosaaja.
Laajasti lukenut Lönnrot oli koulutukseltaan filosofian ja lääketieteen tohtori sekä suomen kielen professori. Kansanrunouden keräämi-
sen lisäksi hän muun muassa työskenteli lehtimiehenä ja kirjoitti eläkepäivinään laajan suomi-ruotsi -sanakirjan. Ehtipä hän toimia Kajaanin piirikunnan lääkärinäkin.
Kari vertasi puheessaan koronapandemiaa Lönnrotin aikana levinneeseen isorokkoon. Tauti oli 1800-luvun Suomessa vakava ongelma, ja pahimmillaan siihen sairastuneista peräti joka kolmas menehtyi. Taudin leviämistä oli vaikea hillitä, koska tuohon aikaan mikrobeista tai hygieniasta ei tiedetty juuri mitään. Lääkärit kuitenkin huomasivat, että erään lievemmän taudin eli lehmärokon sairastaneet selvisivät isorokosta muita paremmin. Niinpä lehmärokkoa alettiin tietoisesti levittää, ja samalla kehitettiin varhainen rokote. Myös Lönnrot oli mukana taistelussa epidemiaa vastaan, koska piirilääkärinä hänen tehtävänään oli huolehtia ihmisten rokottamisesta.
Hankolaisten nuorten esityksiä
Puheen jälkeen nähtiin monenlaisia esityksiä. Hangon baletti- ja liikuntakoulun oppilaat esittivät kaksi balettinäytöstä: ensimmäinen koreografia perustui lumihiutaleiden liikkeisiin ja niiden kuusikulmaisiin muotoihin, kun taas toinen baletti tanssittiin Säkkijärven polkan tahtiin.
Tapahtuman juontanut Anja Kari kertoi, että Säkkijärven polkalla oli erityinen
Rokotusten tehosteannoksille ei tarvetta keväällä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei suosittele väestöpohjaista koronarokotusten tehosteannoskierrosta tälle keväälle. Voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan kuitenkin tehosteannoksia lääkärin tekemän yksilöllisen harkinnan perusteella.
Epidemiatilanne on THL:n mukaan Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole toistaiseksi odotettavissa viime vuoden kaltaisia epidemia-aaltoja. Potilasmäärät ovat laskeneet huomattavasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.
-Seuraamme epidemiatilannetta, eri ikä- ja riskiryhmien sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia kuitenkin jatkuvasti, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedottaa.
THL suositteli syyskuussa kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville syystalven tehosteannosta.
Karjaalla
-Tehosteannoksen ottaneilla on tuore immuunisuoja, joten kevään uusi tehosteannos ei antaisi heille merkittävää lisähyötyä vakavan koronataudin ehkäisyssä, Nohynek sanoo.
Syksyn kierros harkinnassa
THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja muuttaa tarvittaessa rokotussuosituksiaan.
-Harkitsemme muun muassa, olisiko koronan seuraava tehosteannoskierros iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville syksyllä. Rokote voitaisiin antaa mahdollisesti jälleen yhdessä influenssarokotusten kanssa, Nohynek sanoo.
Tarkka aikataulu ja kohderyhmät riippuvat syksyllä käytettävissä olevista rokoteval-
misteista, epidemiatilanteesta, tutkimustiedosta, influenssarokotusten aikataulutuksesta ja muiden maiden käytännöistä. Näistä tiedotetaan tarkemmin viimeistään kesällä.
-Tarvittaessa teemme myös tarkistuksia lääketieteellisten riskiryhmien luetteloon, THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen kertoo.
Suositukset koronarokotteista perustuvat kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ja THL:n arvioihin, joissa on otettu huomioon sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimustieto. Suomen koronarokotusstrategian mukaisesti rokotuksia tarjotaan lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. Tärkeimpänä tavoitteena on vakavan taudin ja koronakuolemien estäminen.
VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN
maanantaina 6.3. klo 13–18 seurakuntakoti, Larssonintie 1, Tammisaari
BLODGIVARE BEHÖVS
måndagen 6.3 kl. 13–18 församlingshemmet, Larssonsvägen 1, Ekenäs
Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi
Boka tid och fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjänst.fi
OJENNA KÄTESI. Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan.
körkort
tehtävä jatkosodassa. Neuvostoliittolaiset olivat kylväneet jälkeensä radiomiinoja, jotka voitiin laukaista lähettämällä signaali tietyllä radiotaajuudella. Suomalaiset onnistuivat kuitenkin selvittämään miinojen toimintaperiaatteen ja laukaisutaajuuden, ja räjähteet tehtiin vaarattomiksi täyttämällä kyseinen taajuus Säkkijärven polkalla.
Vaikuttavia esityksiä nähtiin myös HAIK:n voimisteluryhmiltä Diamonds ja Lilla Diamonds. Voimistelijat suorittivat temppujaan muun muassa Ellin polkan ja japanilaisen musiikin tahdissa. Musiikkiesityksinä puolestaan kuultiin Raaseporin musiikkiopiston oppilaiden jousimusiikkia sekä kolme Oskar
Merikannon laulua Hangon suomalaisen sekakuoron esittäminä. Lisäksi laulettiin yhdessä Hanko-valssi ja Maamme-laulu.
Palkinto sarjakuvantekijälle
Juhlassa kuultiin myös modernimpaa musiikkia, kun Eelis Kilpeläinen ja Markus Rinkelo tarjosivat yleisölle rap-elämyksen. Kilpeläinen säesti sähkökitaralla ja Rinkelo lausehti sulavasti sanoissa sekoamatta. Kaksikon itse säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa käsiteltiin maamme ainutlaatuisuutta. He muistuttivat, että suomalaiseen kulttuuriin sisältyy paljon arvokkaita asioita, joita ei muualta maailmasta löydy.
Tapahtuman lopulla myönnettiin vielä Hangon Suomalainen kerho ry:n Elämän liekki -patsas. Kiertopalkinto annetaan vuosittain hankolaiselle, joka on tehnyt ansiokkaita tekoja suomen kielen tai suomalaisuuden edistämiseksi.
Tänä vuonna palkinnon sai Anita Lehtinen, joka tunnetaan aikanaan Hangon lehdessä ilmestyneestä Hangon leijonat -sarjakuvasta. Toiselle paikkakunnalle sittemmin muuttanut Lehtinen kertoi, että sarjakuva on toistaiseksi tauolla.
Kalevalajuhlan järjesti jälleen Hangon suomalainen kerho ja kahvituksesta vastasi Hankoniemen karjalaisten yhdistys. -Adrian Sundberg
Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten ilmastonäkemykset ovat muuttuneet aiemmista ilmastobarometreista.
Kyselytutkimus on toteutettu suurilta osin samoilla kysymyksillä vuodesta 2015. Vastaava kysely tehtiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin 70 prosenttia suomalaisista toivoi ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi.
Kolme vuotta sitten 44 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on enää 32 prosenttia. Myös jakolinjat
ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut sekä SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat
KOKO
korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat. Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin.
Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvia aiempaa vähemmän
(Raasepori) Molemmilla kotimaisilla BK-46:n jalkapallopelejä kuuluttavan Dennis Lindholmin taival seuran palveluksessa alkoi maailmankielen pontimella kesällä 2015.
-Suomen U 16 -pojat pelasivat tuolloin Karjaalla maaottelun Pohjois-Irlantia vastaan ja oma kasvattimme Tobias Fagerströmkin oli joukkueessa. Kuulutus piti tehdä myös englanniksi ja silloista kuuluttajaa Tom Pihlströmiä vähän epäilytti, miten se sujuisi. Olin jo pyörinyt innokkaana kentän laidalla ja Tom ehdotti, jos minä hoitaisin kuulutuksen. Siitä se lähti ja edelleen höpisen mielelläni kuulutuskopissa, Lindholm muistelee.
Hän ei enää pelkästään kuuluta, vaan myös johtaa BK:ta eteenpäin. Lindholm valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi seitsemän vuoden rupeaman jälkeen sivuun siirtyneen Mats Lillqvistin seuraajaksi.
-Matsilla oli paljon työkiireitä ja tunnollisena tyyppinä häntä alkoi harmittaa se, ettei hän mielestään ehtinyt keskittyä tarpeeksi seuran puheenjohtajuuteen. Istuin jo hallituksessa ja kun nimeni nousi esille, niin ajattelin, että mikä ettei. Tämä on suosikkiseurani, joka on lähellä sydäntä. En ole futista juurikaan pelannut enkä tajua pelistä kaikkea, mutta tykkään touhuta ja järjestää asioita, Lindholm sanoo.
-Suurin sytykkeeni on saada paikkakunnan nuoriso liikkumaan, tapahtui se sitten minkä lajin parissa tahansa. Teemme parhaamme, jotta mahdollisimman moni löytäisi liikunnan ja harrastamisen riemun juuri BK:n jalkapallosta. Meillä on loistoporukka työskentelemässä joukkueiden kanssa ja taustoissa, hän
jatkaa.
Terveellä pohjalla Näkyvimmin esillä olevan edustusmiehistön otteissa ei ole ollut riemuittavaa, sillä yhdeksän kautta peräjälkeen Kakkosessa pelannut ja huikeimmillaan Ykkösen porteilla kolkutellut BK on päätynyt sahaamaan Kolmosen ja nykyisen sarjatason Nelosen väliä.
Edustusjoukkueen johtajana ja viimeisenä Kakkosen kautena managerinakin häärinyt Lindholm muistelee menestysvuosia kaiholla ja vähän kauhullakin.
-Ne olivat hauskoja aikoja, joukkueen ympärillä oli paljon elämää. Omasta juniorituotannosta ei kuitenkaan
pidetty huolta ja tietyt ikäluokat jäivät paitsioon. Omista pelaajista ei ollut tarpeeksi pohjaa ja piti hankkia paljon vahvistuksia ulkopuolelta. Siihen kului runsaasti rahaa, sillä Kakkonen on kallis sarja. Joskus laskettiin, että budjettimme Kakkosessa oli suurempi kuin BK:n käsipallomiehistöllä SM-liigassa, Lindholm puhaltelee.
Elämä joukkueen ympärillä on nyt leppoisampaa.
-Toiminta on terveemmällä pohjalla ja omat pelaajat ovat kaiken keskiössä. Emme ryhdy kiirehtimään sarjanousun kanssa, Lindholm toteaa.
Miesten joukkueensa lakkauttaneesta Inkoon IIF:stä pelaajia rinkiinsä saanut BK avaa kilpakauden tulevana
lauantaina Suomen cupissa, jonka ensimmäisellä kierroksella se kohtaa vieraissa SC Raision. Naisten joukkuetta seuralla ei ole ollut enää vuosiin, mutta sitäkin työstetään.
-Olemme panostaneet tyttöjalkapalloon. Tyttöjen joukkueita on kaksi ja keväällä aloittaa kolmas. Unelmana on jonain päivänä nähdä miesten ja naisten edustusjoukkueet, jotka ovat täysin omavaraisia. Siihen voi mennä vielä vuosia, mutta sen eteen tehdään töitä, Lindholm sanoo. Yhdessä tuumin Naapuriseura EIF lyö löylyä alueen jalkapallossa. Tammisaarelaisilla on miesten joukkueet Ykkösessä, Kolmosessa ja Nelosessa, naisten
poppoo Kolmosessa ja B 17 -pojat pelaavat parhaillaan SM-karsintasarjassa. BK:lla, HIK:lla tai IIF:llä ei ole tähän laatuun ja laajuuteen sanomista.
-Nostan EIF:lle hattua siitä, että edustusmiehistö on niin pitkään pelannut Ykkösessä. On kylmä tosiasia, että heillä on enemmän junioreita ja puitteet kunnossa. EIF:n tekemiset eivät kuitenkaan vaikuta kovin paljon meidän toimintaamme, eikä BK:sta siirry sinne pelaajia. Näkisin myös niin, että paikallisten seurojen on tehtävä entistä tiiviimmin yhteistyötä, jotta saamme pelaajat pysymään täällä mahdollisimman pitkään, Lindholm tuumii.
Karjaan jalkapallokenttien viereisessä hallissa juhlittiin viime keväänä Suomen mestaruutta, mikä ei suinkaan vähennä kiinnostusta käsipalloilua kohtaan.
-Meillä on BK:n käsipalloon hyvät ja toimivat välit, yhteistyötä tehdään silläkin saralla. Sitä ei käy silti kieltäminen, etteikö käsipallon vetovoima olisi kasvanut, kun hallissakin on nykyään pelit ja vehkeet nostamassa tunnelmaa. Samalla on syytä muistaa, että jalkapallossakin kykenimme viime vuonna nostamaan junioripelaajien määrää 15 prosentilla ja heitä on nyt parisensataa, Lindholm sanoo.
Päiväkotien Dagis cup keväisin ja syksyn huipentava junioriturnaus Kodintavaratalocup ovat tuoneet lisää pelaajia ja resursseja.
-Dagis cup on todella hauska tapahtuma ja viime vuonna saimme ensimmäistä kertaa kaikki lähialueen päiväkodit mukaan. Kodintavaratalocup on kasvanut valtavan isoksi turnaukseksi ja houkuttelee nykyään yli sata joukkuetta kentille. Turnaus vahvistaa
sekä seurahenkeä että taloutta, Lindholm tietää. Haaveiden halli BK tahtoisi myös kernaasti vahvistaa olosuhteita. Maaliskuun alusta lähtien joukkueet pääsevät taas harjoittelemaan Karjaan tekonurmelle, jota ollaan ehostamassa. Kaupunki on varannut tälle vuodelle määrärahaa tekonurmen kuivatukseen ja valaistuksen kunnostamiseen. Vuodelle 2024 on varattu rahaa tekonurmen uusimiseen.
-Toimenpiteitä on toivottu jo jonkin aikaa. Nykyinen tekonurmi on tullut suositellun käyttöikänsä päähän ja mennyt siitä jo ylikin, Lindholm toteaa.
Tekonurmistakaan ei ole talvisin iloa, jos keli ryhtyy oikein hankalaksi ja ankaraksi. Sekä EIF että BK liputtavat jalkapallohallin puolesta samalla, kun kaupunki investoi tekonurmiin Karjaalla ja Tammisaaressa.
-Otamme panostukset tekonurmiin toki ilolla vastaan, mutta hallille olisi ehdoton tarve. Joukkueemme harjoittelevat talvisin Inkoon hallissa ja koulujen liikuntasaleissa. Tämä on asia, jota koko alueen jalkapalloväen tulisi yhdessä edistää. Sillä ei olisi loppujen lopuksi niin paljon merkitystä, minne päin Raaseporia halli nousisi. Haaveissa on monitoimihalli, joka palvelisi myös muita lajeja, kuten yleisurheilua, Lindholm maalailee. BK:n haaveissa siintää myös oma kerhotalo.
-Meillähän ei tällä hetkellä ole sellaista. Urheiluhallissa on pieni koppi, jossa säilytämme materiaalia. Suunnitelmissa on ollut uuden katsomon rakentaminen tekonurmelle ja kerhotalon sisällyttäminen sen yhteyteen, mutta se projekti on toistaiseksi hyllyllä, Lindholm kuuluttaa.
(Inkoo) Inkoolainen Elena Wuorimaa on yksi viidestä ehdokkaasta vuoden ratsastajaksi. WR South Coast Slidersia edustava lännenratsastaja pokkasi viime vuonna reiningin SM-hopeaa ja ranch ridingin lajimestaruuden sekä useita hyviä sijoituksia kansainvälisissä NHRA-kilpailuissa.
21-vuotias Wuorimaa on nuoresta iästään huolimatta jo sangen menestynyt lännenratsastaja ja esikuva monille junioreille. Motivoituneella asenteellaan ja pitkäjänteisellä työllään Wuorimaan on kuvattu edistävän ratsastuksen positiivista julkisuuskuvaa.
Muut ehdokkaat ovat Saksassa asuva kouluratsastaja Emma Kanerva, lohjalainen askellajiratsastaja Gerda-Eerika Viinanen, 15-vuotias karijokelainen esteratsastuksen sensaatio Jone Illi ja pieksamäkeläinen kenttäratsastaja Veera Manninen.
Ehdokkaita voi äänestää Suomen Ratsastajainliiton kotisivulla 8. maaliskuuta asti. Vuoden 2022 parhaat eri kategorioissa palkitaan huhtikuussa Hevosgaalassa.
Inkoolainen Niclas Grönholm ottaa ensimmäistä kertaa tuntumaa Keski-Suomen klassikkoteihin, kun rallin SM-sarja kurvaa viikonloppuna Jyväskylän Talviralliin. Sarjan talvikausi päätetään Suomen MM-rallista tutuissa maisemissa, jotka on puettu lumihuntuun.
-Olen ollut paikan päällä seuraamassa Suomen MM-rallia, mutta en ole ajanut Jyväskylässä kertaakaan missään sarjassa kilpaa. Edessä on monessa mielessä siistein, mutta samalla talvikauden hankalin osakilpailu vaativilla teillä, Grönholm ennakoi GRX-Sontek Teamin tiedotteessa.
Kahden osakilpailun jälkeen SM1-luokan yhteispisteissä kuudentena ajava Grönholm ja kartturi Antti
Tilastokeskuksen mukaan Suomen ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2022 lopussa noin 7,1 miljoonaa ajoneuvoa, joista liikennekäytössä 5,2
Linnaketo ovat varovaisen optimistisia Citroeninsa iskukyvystä.
-Olemme saavuttaneet testeissä pientä edistymistä ja automme tuntuu taas vähän paremmalta, mutta Jyväskylä näyttää kuinka on muiden edistysaskeleiden laita. Oppimisprosessi jatkuu ja tarvitsen lisää kokemusta etenkin nuotittamisesta. Parissa viikossa ei tehdä mitään taikoja, eikä itselläni ole ennakko-odotuksia tulevasta, Grönholm totesi. Hän ajoi lauantaina viikko sitten nolla-autokeikan Kuhmoisissa.
-Hyvä reissu ja tuli taas tärkeitä kilometrejä. Tiet olivat irtolumen peitossa ja liukkaita, mutta niiden luonne vastasi aika hyvin Jyväskylän alueen tiestöä, Niclas kuvaili.
miljoonaa. Rekisterissä olevien ajoneuvojen määrä kasvoi 1,4 prosenttia ja liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrä pysyi ennallaan.
AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER
010 238 8000
Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer
Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning
KATTOTYÖT / TAKARBETEN
Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com
Ab
POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE
Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi
Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat
KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING
LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM
LEIPOMO / BAGERI
Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö
TURVAKOTI / SKYDDSHEM
LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ
Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.
LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER
JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT
Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi www.op.fi/raasepori
Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434
TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ
ilmoitus@etela.com (019) 278 866
RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST
SANEERAUS- & RAKENNUSTYÖT
T:MI TOMI IIVONEN
tomiiivonen1@gmail.com
040 706 8802
KIRKKOPAIKANTIE 20, ANTSKOG
Leif Nordström • 0400 485 826
• Arvid Stålarms väg 25
Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST
mtnuohous@gmail.com
since 1999 puh./tel. 050 532 5959
nuohoukset – sotning
tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning
hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler
lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning
tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor
PESULA / TVÄTTERI
SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER
Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.
Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och
010 235 8880 företaget, pålitligt och flexibelt.
KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE
HCP Kiinteistöhuolto
Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa
LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi
member of
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)
IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER
019 212 0100 - www.ekm.fi
Nykyaikainen tilitoimisto
Nykyaikainen tilitoimisto
www.azets.fi/raasepori
www.azets.fi/raasepori
KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER
OSTEOPATIA FISKARS
Santeri Kaatra
Osteopaatti AMK
Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER
Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.
SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE
LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER
Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi
wellmedic
Terveystori
Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku
Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa
ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR
TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI EKENÄS VETERINÄR
Tarja Lagström 0400 477 642
• KOKEMUKSELLA & KÄSITTELYTAIDOLLA • Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari
PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN, MYÖS VIIKONLOPPUISIN JOUR