EU 8b / 26.2.2023

Ilman Plussa-korttia /utan Plussa-kort 3,35 kpl/st. (11,17/kg)

kpl/st., 220 g (6,77/kg)

Ilman Plussa-korttia / utan Plussa-kort 1,75 ps (7,95/kg)

g (7,40-6,48/kg)

(6,48/l)

EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!

TORSTAINA PAPERI & DIGI

SUNNUNTAINA DIGI

Etelä-Uusimaan mobiilisovellus tuo seutukunnan tuoreet uutiset kännykkääsi tai tabletillesi.

Sovelluksella voit lukea myös :n näköislehdet ilman maksumuureja ja rekisteröitymistä!

Etelä-Uusimaas mobilapp hämtar områdets färska nyheter till din mobiltelefon eller tablett.

Med appen kan du även läsa :s nättidningar

utan betalningsmurer och registrering!

www.etela.com

Lataa maksuton mobiilisovellus

laitteellesi sovelluskaupasta

Ladda ned den avgiftsfria appen till din apparat från appstore

Uudenmaan Yrittäjät kyseli kevään

näkymistä Epävarmuus painaa vahvasti pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi loppuvuodesta niin koko Suomessa kuin pääkaupunkiseutua ympäröivällä Uudellamaalla.

Yritysten heikentyneisiin näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama hintojen nousun kiihtyminen. Euroopan keskuspankki on aloittanut nopeat koronnostot ja energiamarkkina on myllerryksessä.

Kevään pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut jatkoivat edelleen laskuaan jo aiemmin negatiivisista lukemista. Arviot liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat myös laskussa. Pääkaupunkiseutua ympäröivällä Uudellamaalla ne ovat lähes samat kuin koko maassa.

Eriytyvää kehitystä

Länsi-Uudellamaalla sekä Hyvinkään ja Riihimäen alueella niin suhdannenäkymät, odotukset liikevaihdosta kuin kannattavuudesta ovat maan keskiarvoa heikommat.

Kannattavuusodotukset ovat olleet haasteelliset jo useamman vuoden.

Odotukset henkilökunnan määrästä ovat laskeneet edelleen niin, että ne ovat hieman negatiiviset. Nyt siis niiden yritysten määrä, jotka odottavat vähentävänsä henkilökun-

Länsi-Uudellamaalla lähimmän vuoden suhdannenäkymien saldoluku on kevään yritysbarometrissa -19, kun se on koko maakunnassa -16 ja valtakunnallisesti -18. (Arkistokuva)

taansa on hieman suurempi kuin niiden, jotka odottavat kasvattavansa sitä. Keski-Uudenmaan kunnissa ja Itä-Uudellamaalla yleiset suhdanneodotukset yltävät kuitenkin pääkaupunkiseudun tasolle ja ovat selvästi maan keskiarvoa paremmat. Odotukset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja henkilökunnan määrästä ovat myös valtakunnallista keskiarvoa paremmat, joskin ne jäävät jonkin verran pääkaupunkiseutua alemmaksi. Itä-Uudellamaalla korostuu kasvuhaluisten yritysten

osuus, joka on selkeästi valtakunnallista keskiarvoa sekä myös muuta aluetta, Espoota ja Helsinkiä suurempi.

Suhdannenäkymä -19

Länsi-Uudellamaalla lähimmän vuoden suhdannenäkymien saldoluku on -19, Uudellamaalla -16, Itä-Uudellamaalla -12, Keski-Uudenmaan kunnissa -12 ja koko maassa -18.

Henkilökunnan määrän saldoluku on Länsi-Uudellamaalla -3, Uudellamaalla nolla, koko maassa 1 ja

Yli 75 prosenttia valkohäntäpeuran aiheuttamia

Itä-Uudellamaalla peräti 8. Työllistämisen esteissä korostuu Länsi-Uudellamaalla kysynnän riittämättömyys tai epävakaus ja myös verotus.

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvuhakuisuutta kuvaava saldoluku on Länsi-Uudellamaalla 28, Uudellamaalla 34 ja koko maassa 36. Itä-Uusimaa erottuu saldoluvullaan 44.

Länsi-Uudellamaalla hieman yli joka kolmas yritys ilmoittaa suunnittelevansa toiminnan sopeuttamista lomautuksilla ja liki puolet

Läntisellä Uudellamaalla 550 riistaonnettomuutta

Riistaonnettomuuksien

määrä väheni viime vuonna hieman vuoteen 2021 verrattuna. Vaarallisinta aikaa oli marraskuu, jolloin onnettomuuksia sattui noin 2 250 ja kuudesosa kaikista riistaonnettomuuksista, Tilastokeskus tiedottaa.

Suurin osa viime vuoden riistaonnettomuuksista tapahtui Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, näissä maakunnissa tapahtui yhteensä lähes puolet kaikista Suomen riistaonnettomuuksista.

Läntisen Uudenmaan kolmessa kunnassa riistaonnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 551, joista peräti noin 430 tapauksessa (77,5 %) osallisena oli valkohäntäpeura.

Raaseporissa riistaonnettomuuksia kirjattiin hieman

yli 400, joista valkohäntäpeuran aiheuttamia oli 325. Hirvikolareita oli yhdeksän kappaletta, törmäyksiä metsäkauriiseen hieman alle 70 ja kuusipeuraan viisi kappaletta.

Hangossa riistaonnettomuuksia oli viime vuonna vain 40. Valkohäntäpeura oli niissä osallisena lähes 30 kertaa ja metsäkauris 12 kertaa. Hangossa ei tapahtunut viime vuonna yhtään hirvikolaria.

Inkoossa riistaonnettomuuksia oli viime vuonna

105, joista 74 tapauksessa osallisena oli valkohäntäpeura. Hirvikolareita oli kahdeksan kappaletta ja metsäkauris oli osallisena liikenneonnettomuudessa Inkoossa 22 kertaa.

Suomen tieliikenteessä

sattui viime vuonna kaikkiaan noin 13 580 riistaonnetto-

muutta, mikä oli noin 380 vähemmän kuin edellisvuonna. Tieliikenteen riistaonnettomuuksissa oli mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja.

Syksyn kuukausien lisäksi onnettomuuksia tapahtui paljon loppukeväällä ja alkukesästä. Vuoden 2022 toukokuussa onnettomuuksia kirjattiin noin 1 300.

Vähiten onnettomuuksia kirjattiin helmi-maaliskuussa, mutta maaliskuussakin tieliikenteessä tapahtui noin 350 riistaonnettomuutta.

Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes kolmannes koko maan riistaonnettomuuksista.

Riistaonnettomuuksien määrä lisääntyi eniten Varsi-

työaikajärjestelyillä. Irtisanomisia on suunnitteilla joka neljännessä kyselyyn vastanneessa länsiuusmaalaisessa yrityksessä.

Sähkön hinnannousu ei ole vaikuttanut yritystoimintaan 57 prosentissa kyselyyn vastanneista Länsi-Uudenmaan yrityksistä, kielteisistä vaikutuksista ilmoitti 41 prosenttia vastaajista.

Sähkön hinta haastaa Kyselyn mukaan sähkön hinta haastaa Uudenmaan yrityksiä muuta maata enemmän. Kun valtakunnallisesti 32 prosenttia yrityksistä kertoi sähkön hinnannousun vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon, pääkaupunkia ympäröivällä Uudellamaalla 38 prosenttia yrityksistä ja Länsi-Uudellamaalla peräti 41 prosenttia kertoo sen vaikuttaneen negatiivisesti yritystoimintaansa.

Vastaavasti pääkaupunkiseudulla alle neljännes yrityksistä kokee sähkön hinnannousun vaikuttaneen negatiivisesti yritystoimintaansa.

Sähkön hinnan nousu on vaikuttanut pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään energiaintensiivisillä aloilla toimiviin yrityksiin. Kun lähes kolme neljästä yrittäjästä kertoo vaikutusten näkyvän kannattavuuden heikkenemisenä, vain kaksi viidestä on

Virkaan 12 hakijaa

pystynyt nostamaan lopputuotteiden hintaa.

Epävarmuus vähentää

Toimintaympäristön epävarmuus vähentää yleisesti ulkoisen rahoituksen käyttöä. Uudenmaan alueen pk-yrityksistä viidesosa aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta, mikä vastaa valtakunnallista tasoa. Yleisimmin rahoitusta aiotaan hakea investointeihin, käyttöpääomaksi ja kehittämiseen. Epävarmuus tulevasta voi kuitenkin vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta. Uudellamaalla tärkeimmiksi syiksi sille, etteivät yritykset ole hakeneet tai saaneet rahoitusta, mainitaan rahan korkea hinta ja kireät vakuusvaatimukset.

-Finnveran takauksella tai lainalla voi olla keskeinen merkitys rahoituksen järjestymisen kannalta erityisesti kasvuhakuisille yrityksille. On erittäin tärkeää, että alueen yritykset uskaltavat rakentaa tulevaisuutta. Haluamme myös parantaa suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä vientikaupoissa, ja olemme tuoreen lakimuutoksen myötä tuoneet markkinoille pk-yritysten vientiluoton, Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen kertoo.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 4 650 yritystä. Vastausaika oli joulukuun puolivälistä tammikuun puoliväliin.

Tekninen lautakunta valitsi metsätalousinsinöörin

nais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Onnettomuuksien määrä väheni eniten Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

Suurin osa vuoden 2022 riistaonnettomuuksista oli valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksiä.

Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtui noin puolet kaikista riistaonnettomuuksista, noin 6 400. Toiseksi eniten kolaroitiin metsäkauriiden kanssa, näitä oli yli 5 500. Hirvikolareita kirjattiin viime vuonna hieman alle 1 500.

Eniten vähenivät hirvionnettomuudet, joita tapahtui 220 edellisvuotista vähemmän ja valkohäntäpeuraonnettomuudet, joita tapahtui 190 vähemmän kuin vuonna 2021.

(Raasepori) Tekninen lautakunta on valinnut vuonna 1973 syntyneen Mats Wikströmin Raaseporin kaupungin uudeksi metsätalousinsinööriksi. Virkasuhteen ehdotetaan alkavan huhtikuun alussa kuuden kuukauden koeajalla. Metsätalousinsinööri vastaa metsätaloudesta kaupungin mailla. Työnkuvaan kuuluu myös osallistuminen yhdyskuntateknisen yksikön hankkeisiin. Metsien lisäksi metsätalousinsinööri vastaa yksityisteihin liittyvistä asioista.

Wikström valmistui metsätalousinsinööriksi Tammisaaren metsäoppilaitoksesta vuonna 1996. Wikström aloitti yrittäjänä pian valmistumisensa jälkeen, joten

hänellä todetaan olevan pitkä ja monipuolinen kokemus lähi- ja talousmetsien hoidosta. Wikström työskenteli jo aiemmin vuoden päivät Raaseporin metsätalousinsinöörinä viranhaltijan virkavapaan ajan. Koska metsätalousinsinöörin olennainen tehtävä on hallinnollisten tehtävien hoitamisen lisäksi puisto- ja lähimetsien hoitaminen, ja koska metsätalousinsinöörin tulee myös pystyä neuvottelemaan hyvin ja rauhallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, haastatteluryhmä ehdotti Wikströmin valitsemista virkaan. Virkaa haki 12 henkilöä, joista viisi kutsuttiin haastatteluun.

Tukea ja avustamista jatkettava

Kansanedustajat ottavat kantaa

Ukrainan tilanteeseen

Raaseporilaiset kansanedustajat Johan Kvarnström (sd) ja Thomas Blomqvist (r) ovat ottaneet kantaa Ukrainan tilanteeseen ja korostavat maalle annettavan tuen jatkamisen tärkeyttä. Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tuli perjantaina kuluneeksi vuosi.

Kvarnströmin mukaan Ukrainaa on tuettava niin kauan kuin se on tarpeen ja samalla on etsittävä rauhan mahdollisuuksia maan itsemääräämisoikeudesta yhtään tinkimättä. Blomqvistin mukaan vahva tuki on Ukrainalle erittäin tärkeää ja sen on jatkuttava.

-Sota on kestänyt jo vuoden eikä loppua näy. Meidän on johdonmukaisesti tuettava Ukrainaa kaikin sellaisin keinoin, jotka eivät johda kriisin kärjistymiseen. Tämä myös omien etujemme mukaista, koska Suomi on Putinin Venäjän naapurimaa, Kvarnström toteaa.

Hän korostaa, että Euroopassa käytävään sotaan ei saa tottua ja turtua.

-Venäjän hyökkäys oli valtava takaisku luottamukselle. Myös Suomen turvallisuustilanne muuttui merkittävästi, vaikka maahamme ei kohdistukaan suoraa sotilaallista uhkaa.

Jälkikäteen voimme tietenkin nähdä, että hyökkäys oli ollut odotettavissa Venäjän aiempien edesottamusten perusteella. Se oli looginen seuraus Putinin maailmassa, mutta meidän näkökulmastamme se oli täysin katastrofaalinen erehdys kaikkien kannalta, myös Venäjän, Kvarnström mainitsee.

Eurooppaan tuli myös energiakriisi, mutta samalla maanosan kehitys kohti energiaomavaraisuutta kiihtyy.

-Putinin Venäjä taantuu neuvostotyyliin. Se on tuhoisaa ja näköalatonta. Kysymys kuuluu, että miten Venäjästä voisi tulla osa kestävää tulevaisuutta. Väkivaltaan, sortoon, öljyyn ja kaasuun turvautuminen ei ole kestävää, Kvarnström toteaa ja on sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyssodan kaltaisten sotien tulisi kuulua jo menneisyyteen. Kvarnströmin mukaan Venäjällä vallitsevan kertomuksen tulee muuttua, jotta maasta tulisi rauhanomaisempi.

-Venäjä pitäisi saada vakuuttuneeksi sellaisesta visiosta, jossa venäläiset ovat osa tulevaisuutta. Se on mahdotonta, jos he jatkavat sotimista, hän mainitsee ja on sitä mieltä, että pakotteita pitäisi kiristää entisestään.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist korostaa jatkuvan solidaarisuuden merkitystä Ukrainaa kohtaan.

-Meidän on seistävä Ukrainan puolella niin kauan kuin on tarpeen. Suomi on tukenut Ukrainaa sekä kansallisesti että EU:n ja monenvälisten foorumien kautta. Olemme yksiselitteisesti tuominneet Venäjän toimet, asettaneet laajoja pakotteita ja antaneet Ukrainalle poliittista, humanitaarista, taloudellista ja sotilaallista tukea. Tätä meidän on jatkettava, Blomqvist linjaa.

Oikeusasiamiehellä ei syytä ryhtyä toimenpiteisiin

Opettaja valitti virantoimituksesta sulkemisesta ja varoituksesta

EU ja sen jäsenvaltiot ovat tukeneet Ukrainaa jo yli 50 miljardilla eurolla. Suomi päätti torstaina lähettää lisäpuolustusmateriaalia Ukrainaan, tällaisia avustuslähetyksiä on mennyt jo 13.

-Nämä eivät ole millään tavalla verrattavissa niihin valtaviin uhrauksiin, joita ukrainalaiset joutuvat tekemään, mutta ulkoinen tuki on välttämätöntä, jotta he voivat puolustaa maataan edelleen, Blomqvist sanoo.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaa vastaan, se hyökkäsi hänen mukaansa samalla Euroopan turvallisuusjärjestystä, periaatteita ja arvoja vastaan.

-Ukrainalaiset taistelevat etulinjassa yhteisten arvojemme eli demokratian, ihmisoikeuksien ja vapauden puolesta. Ukrainan asia on meidän, Blomqvist korostaa.

Venäjän sodalla on hänen mukaansa kauaskantoisia ja pitkäkestoisia, jopa arvaamattomia seurauksia.

-Samalla saimme taas muistutuksen valmiuden, omavaraisuuden ja varsinkin kotimaisen elintarviketuotannon tärkeydestä. Viimeistään nyt ymmärsimme, että vihreän siirtymän on tapahduttava nyt eikä tulevaisuudessa. Ja ennen kaikkea saimme muistutuksen siitä, että mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan meidän on tehtävä päivittäin töitä niiden arvojen ja sellaisen maailman puolesta, jossa haluamme elää, Blomqvist sanoo.

(Raasepori) Erään ruotsinkielisen raaseporilaisen oppilaitoksen opettaja pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan sivistystoimenjohtajan, opetuspäällikön, konsernijuristin ja oppilaitoksen rehtorin menettelyn oikeellisuutta virantoimituksesta sulkemista ja kirjallisen varoituksen antamista koskevassa asiassa.

Opettaja suljettiin virantoimituksesta joulukuun alkupäiviltä 2021 vuoden 2022 maaliskuun loppuun, jolloin tämä sai myös kirjallisen varoituksen teoista, jotka tapahtuivat vuoden 2021 lopulla. Opettaja saattoi palata virantoimitukseen viime vuoden keväällä sivistyslautakunnan päätöksellä.

Sivistystoimenjohtajan allekirjoittamassa varoituksessa todetaan, että asiassa olisi ollut myös irtisanomisperuste, koska tapaus katsottiin vaka-

vaksi. Opettaja ihmetteli, miten asiassa saattoi olla peruste varoitukselle ja irtisanomiselle, koska sekä poliisi että syyttäjä katsoivat väitettyä virkarikosta tutkittuaan tämän toimineen valtuuksiensa ja lain mukaisesti.

Valituksessaan oikeusasiamiehelle opettaja kysyi myös, oliko työnantaja kuitenkin löytänyt laittomuuksia, vaikka viranomaiset eivät sellaisia todenneet. Lisäksi opettaja totesi, että työnantajan olisi tullut puuttua asiaan mahdollisimman nopeasti ja kertoa selvästi myös syy varoitukselle.

Sivistyslautakunta totesi, että työnantajalla oli syy puuttua asiaan, koska opettaja oli käynyt kahteen otteeseen käsiksi oppilaisiin vuoden 2021 lokakuussa ja joulukuussa.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos lopetti esitutkinnan viime vuoden helmikuussa

ja totesi, että rikosta ei ollut tapahtunut. Työnantaja valitti rikoskomisarion päätöksestä poliisilaitoksen oikeusasioiden yksikköön. Työnantaja oli yhteydessä myös aluehallintoviraston juristiin, joka piti poliisin tulkintaa asiassa virheellisenä. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan, että vaikka poliisi katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä rikosta, työnantaja voi kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin mikäli se katsoo viranhaltijan toimineen vastoin määräyksiä ja ohjeita.

Oikeusasiamies katsoi myös, että sivistystoimenjohtaja ei ollut toiminut lainvastaisesti varoituksen antaessaan ja toteaa, että opettajaa kuultiin useita kertoja asian selvittämisen aikana. Valitus ei antanut näin ollen oikeusasiamiehelle aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

Puoli tuntia ylinopeutta ja jalkakäytävilläkin Valtatiellä alkanut takaa-ajo päättyi

Karjaan keskustaan

(Raasepori) Valtatiellä 25 Tammisaaren ja Karjaan välillä alkoi keskiviikkoiltana hieman kello kahdeksan jälkeen takaa-ajo, joka päättyi Karjaan keskustaan Elina Kurjen kadulle reilut puoli tuntia myöhemmin viiden poliisipartion toimesta.

Tilanne alkoi, kun Tammisaaresta Karjaan suuntaan ajanut autoilija jätti noudattamatta poliisipartion pysähtymiskäskyn ja lähti ajamaan pakoon.

-Varsin pitkään kestäneen takaa-ajon aikana mentiin edestakaisin valtatietä sekä Bäljarsin alueella ja lopulta Karjaan keskustaan, jossa ajettiin katujen lisäksi myös kevyen liikenteen väylillä, rikoskomisario Mats Sjöholm kertoo.

Kaaharin auto saatiin pysäytettyä Karjaan keskustaan runsaan puolen tunnin takaa-ajon jälkeen. Autoa ajanutta miestä epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Suomen eteläisin pesula, Ab Lavendel Services Oy on Hangossa sijaitseva perheomisteinen yritys, jolla on myös toimintaa Raaseporissa (toimipiste Tammisaaressa ja noutopiste Karjaalla). Lavendel pesula tarjoaa laadukasta pesulapalvelua toiminta-alueensa yksityisille yrityksille ja kotitalouksille.

Pesulatiimimme on pieni, ammattitaitoinen ja yhteishengeltään hyvä. Toimintamme kasvaessa, haemme

palveluesimiestä

vastaamaan tekstiilihuoltopalveluidemme johtamisesta.

Tehtäviin kuuluu mm. tuotanto- ja palveluprosessien suunnittelu, laadunvalvonta, asiakaspalvelu ja henkilöstöhallinta. Palveluesimiehen lähin esimies on yrityksen toimitusjohtaja. Työ on kokoaikainen ja vakituinen. Palkkaus kokemuksen ja koulutuksen mukaan. Voimme myös avustaa asunnon hankkimisessa.

Hakemallamme henkilöllä on tehtävään sopiva tekstiilialan koulutus tai pitkäaikainen työkokemus erilaisista pesula-alan tehtävistä. Vaihtoehtoisesti siivousalan erikoisammattitutkinto. Johtamisen erikoisammattitutkinto/työkokemus esimiestehtävistä katsotaan eduksi.

Asiakkaita palvelemme sekä suomeksi että ruotsiksi. Muu kielitaito katsotaan eduksi.

Hakuaika päättyy 5.3.2023. Otathan yhteyttä!

Lisätietoja antaa office@lavendelservice.fi tai 050 514 8511. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV yllä mainittuun sähköpostiin.

Puh. 010 235 8883 office@lavendelservices.fi

Kustaa Vaasan katu 12, 10600 Tammisaari | Satamakatu 2, 10900 Hanko

Jalkakäytävillä ajettiin ainakin Ratakadulla päivittäistavarakauppojen läheisyydessä. Autoilija ajoi takaa-ajon aikana myös ylinopeutta ja muut autoilijat joutuivat väistämään pakenijaa välttääkseen törmäyksen.

Sjöholm toteaa olleen onni, ettei kukaan jäänyt pakenijan alle tapahtumien aikana ja

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kävi sammuttamassa rakennuspalon Rågös-

kolareiltakin vältyttiin. Pakenija ajoi aika ajoin myös vastaantulevan liikenteen kaistalla. Keli oli talvinen ja tien pinta liukas.

-Tekoa on pidettävä erittäin vakavana ottaen huomioon keli, tapahtuma-alue ja huomattava ylinopeus, Sjöholm toteaa.

Autoilija yritti lähteä vielä jalkaisin karkuun Karjaan keskustassa auton pysäytet-

sä Tammisaaren saaristossa myöhään tiistai-iltana. Keskisuureen rakennuspaloon

Ekenäs Socialdemokrater rfTammisaaren Sosialidemokraatit ry

Månadsträff i Folkan, Ystadsgatan 2, tisdag 28.2 kl. 19.00. Gäst: riksdagsledamot Johan Kvarnström, ”Föreningens SDP-valarbete”. Diskussion, allmänheten välkommen! Servering.

Kuukausitapaaminen Folkanissa, Ystadinkatu 2, tiistaina 28.2. klo 19.00. Vieras: kansanedustaja Johan Kvarnström, ”Yhdistyksen SDP-vaalityö”. Keskustelua, yleisö tervetuloa! Tarjoilua.

tyään, mutta poliisit juoksivat tämän nopeasti kiinni lähikorttelista.

1970-luvulla syntynyttä miestä epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Epäillyllä on tilillään entuudestaan vastaavanlaisia rikoksia.

hälytettiin kahdeksan sammutusyksikköä.

Tulipalo oli saanut alkunsa vapaa-ajan asunnon tulisijasta. Kuumentunut savuhormi sytytti välikaton eristeet tuleen ja liekit levisivät myös rakennuksen kattorakenteisiin.

PALVELUKSEEN HALUTAAN

Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella!

Etelä-Uusimaan toimitukseen oheisen kuvan lähettäneen lukijan mukaan Mustiolla valtatien 25 nopeusvalvontakamerasta on peitetty kameran linssi harmaaksi maalatulla pellillä. Lukijan mukaan ilkivallanteko tehtiin jo viime vuoden lokakuussa, mutta kukaan ei ole sitä ilmeisesti huomannut tai halunnut huomata.

Työelämägallup:

Kova taistelu ykköspaikasta

Työelämässä olevien keskuudessa on kova taistelu suosituimman puolueen paikasta. Suomen Yrittäjien teettämässä kyselyssä perussuomalaiset johtaa (18 %), kokoomus on toisena (17 %) ja SDP kolmantena (16 %).

-Johtavat työelämäpuolueet eivät tule enää vasemmalta eivätkä ole ammattiyhdistysliikkeen ohjauksessa. Tämä voi ennakoida muutoksia työelämää koskevaan säätelyyn ensi vaalikaudella, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvelee.

Työelämässä olevilta kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta tämä äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Vihreiden kannatus on seitsemän prosenttia, vasemmistoliiton kuusi prosenttia, keskustan viisi prosenttia ja RKP:n kolme prosenttia.

-Perussuomalaiset on edelleen johtava työelämäpuolue, mutta varsinkin kokoomus on noussut sen haastajaksi. Samalla on huomattava, että moni äänestäjä ei osaa tai halua kertoa vielä kantaansa.

Näitä oli vastaajista 17 pro-

L iike Nytin eduskuntavaalilistoilla on kaikkiaan 177 ehdokasta 12 vaalipiirissä. Puolueella on täydet ehdokaslistat Helsingissä, Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsi-

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

karistelefon.fi

Ajatukset huviloihin, uimakoppeihin ja historiaan Hangon

juhlavuoden tunnus ammentaa merestä ja vesitornista

(Hanko) Hangon kaupunki täyttää 150 vuotta vuonna 2024 ja juhlavuoden kunniaksi kaupungille on suunniteltu juhlavuoden tunnus. Hanko Hangö -tekstin historiallinen typografia on viittaus rannan vanhoihin huviloihin.

Modernit päätteettömät vuosiluvut 1874 ja 2024 on aseteltu tunnuksessa kaupungin nimen yhteyteen.

-Luvun 150 linjakas numero yksi toistaa rannoilta tutun uimakopin pystyraitaa. Numero viidessä on satamaan ja vanhaan teolliseen estetiikkaan viittaavaa muotokieltä. Eteenpäin suuntaava tyylikäs nolla vie puolestaan ajatukset merelle numeron seilatessa ulapalla aallon harjalla, kulttuurijohtaja Jennika Friman avaa kuvakieltä.

Tunnuksen värit ovat sininen ja oranssinpunainen. Tässä on luonnollisena inspiraationa kaupunkia ympäröivä

Juhlavuoden tunnus tuo esiin Hankoon liitettäviä ominaisuuksia ja mielikuvia. Tässä esimerkki juhlavuoden tunnuksen käytöstä salkolippuryhmässä.

meri ja kaupunkimaisemasta esiin nouseva maamerkki eli vesitorni. Tunnuksen voi

muuntaa useisiin erilaisiin muotoihin numerot, nimen ja vuosiluvut uudelleen som-

mittelemalla, mikä helpottaa juhlavuoden materiaalien suunnittelua.

Karjaantien korjaus mahdollisesti vuosina 2024 ja 2025

senttia, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjille vaalit ovat Pentikäisen mukaan ennen muuta talous- ja kasvuvaalit.

-Tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat yritysten kasvuhaluja. Kun yritys haluaa kasvaa, se investoi ja työllistää, mikä on työelämässä olevien etu. Siksi kannustava verotus on avainasemassa, hän sanoo.

Perussuomalaisten kannatuksessa kiinnittää huomiota se, että se on erittäin vahvaa miesten parissa (26 %) mutta heikkoa naisten keskuudessa (9 %).

Työelämässä olevista naisista myös merkittävä osa (18 %) ei osaa vielä sanoa kantaansa.

SDP on ykköspuolue yli 55-vuotiaille työelämässä oleville ja alemmille toimihenkilöille. Työntekijöiden ja yrityksissä työskentelevien keskuudessa perussuomalaiset on selkeä ykkönen. Johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden suosituin puolue on kokoomus, joka on pysynyt pitkään kärjessä myös yrittäjien puoluekannatuksessa. Kyselytutkimukseen vastasi noin tuhat palkansaajaa, yrittäjää, lomautettua tai työtöntä.

nais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Puolue ei ilmoita tiedotteissaan eduskuntavaaliehdokkaidensa kotipaikkakuntia muiden puolueiden tapaan.

Raaseporin tekninen lautakunta on linjannut Karjaantien liikenteeseen liittyvistä toimenpiteistä. Alueen asukkaat ovat tehneet Karjaantien parannuksista aloitteen, jossa on vajaat 50 allekirjoitusta. Lautakunta merkitsi kirjelmän tiedoksi.

Lautakunta päätti, että Maasillan korjauksen yhteydessä toteutetaan liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä jokisillalta Maasillantien risteykseen vielä vuoden 2023 aikana. Kyseinen osuus on noin sata metriä.

Karjaantien kiinteät rakenteelliset parannukset ajoitetaan samaan ajankohtaan, kun Raaseporin vesiliikelaitos saneeraa vesi- ja viemäriverkoston Karjaantiellä. Ennakkotietojen mukaan työ tehtäisiin osissa vuosina 2024 ja 2025.

Lautakunta päätti lisäksi, että Karjaantien katusuunnitelma päivitetään Maasillantien risteyksestä Keskuskadun risteykseen saakka. Suunnittelu aloitetaan syksyllä ja suunnitelma saataisiin päätettäväksi vuoden 2024 aikana.

Vuosia sitten laaditussa

katusuunnitelmassa on esitetty mm. ajoradan kavennuksia, kevyen liikenteen väylän erottamista ajoradasta ja saarekkeellisten suojateiden rakentamista. Asian valmistelussa todetaan, että toteutuessaan toimenpiteet todennäköisesti vähentäisivät nopeuksia, mutta aiheuttaisivat myös jonoja, jarrutuksia ja kiihdytyksiä, sekä hankaloittaisivat talvikunnossapitoa.

Valmistelussa todetaan niin ikään, että lopullinen vastuu tilannenopeudesta on ajoneuvon kuljettajalla, ja kaupungin edustajat ovat tuoneet esiin mm. Karjaantien ylinopeudet keskusteluissa poliisin kanssa.

Lisäksi mainitaan, että Lepin risteyksen valmistuttua osa raskaan liikenteen kuljettajista todennäköisesti valitsee Karjaan ohikulkutien päästäkseen valtatie 25 :lle.

”Valtatieltä Pohjan suuntaan ajettaessa Karjaantie tarjoaa lyhyemmän matkan verrattuna ohikulkutiehen. Ns. oikotie houkuttelee läpiajoon, jota kaupunki kadunpitäjänä ei voi kieltää”, valmistelussa mainitaan. Karjaantie on luo-

Mariakodin työt loppuun

(Raasepori) Tekninen lautakunta on päättänyt osoittaa 30 000 euroa Mariakodin pihan ja kuntosalin valmiiksi saattamiseen, koska työt eivät ehtineet valmistua vielä viime syksynä.

Mariakodin korjaustöihin varattiin aiemmin 600 000 euroa. Saneeraus sisälsi uudet suihkut ja wc-tilat. Myös lat-

tioita uusittiin, pintoja siistittiin ja asiakashuoneiden ovet uusittiin.

Töihin oli käytetty viime vuoden loppuun mennessä runsaat 510 000 euroa. Hankkeessa uusitaan myös kuntosali ja pihaakin on paranneltu viihtyisämmäksi. Piha on nyt myös aidattu.

kiteltu myös pääkaduksi.

Karjaantien liikenneolosuhteiden parantaminen on ollut ajankohtaista jo useita vuosia. Teknisen osaston mu-

kaan useista käsittelykerroista huolimatta toimenpiteitä ei ole tehty, koska epäkohtien poistaminen ei ole ongelmatonta.

044 9888 300 hammaslääkäri/tandläkare Johanna Grönholm Keskuskatu 108 A 1, Karjaa www.tandtant.com

Das Wohltemperierte Klavier I

Konsertti Karjaan Pyhän Katariinan kirkossa

Lärkkullantie 26

Sunnuntaina 5.3. klo 17

Lauri Honkavirta, cembalo

Kesto n. 2 h 30 min, puolivälissä lyhyt väliaika.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Järj.

Toiminnanjohtajalla monta rautaa tulessa

Suomen eteläisimmässä rinnekeskuksessa

ei lasketa tunteja, vaan mäkeä

(Raasepori) Nopealla silmäyksellä Påminnen laskettelukeskus näyttäisi pyörivän kuin itsestään: hissit käyntiin, porukka mäkeen ja niin on lystiä. Syvempi luotaus kertoo toisen tarinan.

-Täällä on aamusta iltaan jotain tekemistä, jos jaksaa tehdä. Ei sitä ehkä ulkopuolelta ihan tajua, mutta aina on jotain korjattavaa, hoidettavaa tai tarkistettavaa. Kun kuljen täällä ympäriinsä, niin näen äkkiä kymmenen juttua, joihin voisi tarttua, toiminnanjohtaja Antti Mäkilä toteaa.

Aivan aamusta iltaan hän ei huhki, mutta välillä yötä myöten. Edeltävänä yönä hän oli lumettanut aamukolmeen asti.

-Silloin lumetetaan, kun on pakkasta. Ei siinä sen kummempaa. Sitä paitsi asun tuossa tien toisella puolella, joten työmatkat eivät pääse rasittamaan, hän huikkaa.

Heinäkuussa Åminneforsin mäkimankelin toiminnanjohtajana aloittanut Mäkilä kuvailee pestinsä ensimmäistä talvea hektiseksi.

-Kun kaikki toimii, niin voi hyvin rauhoittua kaakaon äärellä. Täällä on viitisenkymmentä talkoolaista apuna ja saamme homman kyllä pelaamaan. Välillä vain tapahtuu aika paljon. Edellispäivänä ensimmäiset neljä tuntia mäen avaamisen jälkeen sujuivat siten, että olin koko ajan menossa, hän kertoo.

Tällä viikolla meno maistuu, sillä hiihtoloma on kauden kohokohtia.

-Jaksaa kyllä rypistää. Yleensä on niin, että vielä kaksi seuraavaa viikonloppua hiihtoloman jälkeen ovat suosittuja, mutta sitten lähtee laskuun. Tai eihän sitä tiedä, nyt on ollut niin hyvin porukkaa ja talvikeleillekin ennustetaan jatkoa, että voihan tässä olla vielä useampikin vilkas viikko edessä, Mäkilä aprikoi.

Rauhallista rehkimistä

Torstai oli toivoa täynnä, mutta Mäkilän leppoisaksi povaama lähtö päivään kääntyi tuossa tuokiossa melkoiseksi askarteluksi. Lastenrinteen hissi meni jumiin ja Mäkilä ähersi taistelutoverinsa Kimmo Virran kanssa kaksi tuntia sen kimpussa. Sanonnan mukaan järvi ei soutamalla kulu, mutta hiihtohissit käytössä kuluvat.

-Hissit ovat yleisin murhe, mutta pikkuhissin kanssa on harvoin ongelmia. Yöllä se toimi ihan normaalisti ja nyt ei yhtäkkiä toiminutkaan, Mäkilä raapii päätään.

Lastensa kanssa rinteessä hissin käynnistymistä odottaneet vanhemmat kyselivät kovasti, että kestääkö vielä pitkään ja saadaanko hissi liikkeelle. Melko stressaava tilanne.

-Onhan se. Pitää vain pysyä rauhallisena, Mäkilä nyökkää.

21-vuotias miekkonen on työssään harvinaisen tyyni ja operoi kuin vanha tekijä. Moni samanikäinen kaveri olisi helisemässä moisen vastuun kanssa.

-Paljonhan tässä on lautasella, mutta olen toisaalta

14-vuotiaasta asti tehnyt töitä ja tottunut siihen, Mäkilä kohauttelee.

Rakkaudesta lajiin

Vapaaehtoisena jo vuosia Påminnessa puurtaneesta Mäkilästä leivottiin mäkikeskuksen historian ensimmäinen palkattu työntekijä. Pari talvea sitten toiminnanjohtajan leiviskän jättäneen Matti Peltosen eeppisen elämäntyön jatkajaksi ei löydetty toista, joka olisi talkoopanoksella ottanut kokonaisvastuun harteilleen.

Puhtaasti talkootyöhön nojaaminen on ollut Påminnen yli 30-vuotisen taipaleen aikana pyhä perinne, mutta sisätoiminnoista nykyään vastaavan Katri Forsmanin mukaan palkkaus ei herättänyt henkilökunnassa parranpärinää.

-En ole kuullut, että kenelläkään olisi ollut mitään sitä vastaan. Faktahan on se, että ilman Antin palkkaamista mäki ei olisi enää edes auki. Olemme kiitollisia, että on päästy tähän tilanteeseen. Ei tuohon toiminnanjohtajan urakkaan kuitenkaan kuka tahansa ole valmis tarttumaan, Forsman sanoo.

Mäkilä ei raada rinteessä dollarinkuvat silmissään, vaan rakkaudesta lajiin.

-Kyllähän tällainen työ vaatii tietynlaista motivaatiota. Sitä on vaikea selittää, mutta minulla on tunneside tähän mäkeen ja tahdon nähdä, että asiat ovat täällä hyvin, hän miettii.

Talkootyöllä on toki edelleen keskeinen rooli Påminnen poljennossa. Pitkäaikaiset luottomiehet Jorma Virta ja Leo Helenius kävivät torstaiaamuna mäessä touhuamassa jo ennen Mäkilän saapumista. Forsman puolestaan polttaa hiihtolomalla kesälomapäiviään.

-Nuorten vuoksi tänne haluaa tulla ja heille me tätä teemme. Minullakin on neljä lasta, jotka ovat kaikki laskeneet täällä ja tulleet myös talkootyöhön avuksi, hän sanoo.

Forsmanin Emma-tytön tietotekniikkataidoista on ollut hyötyä suksivuokraamon ja lipunmyynnin puolella, missä Sanna Laitila, Hanna Vikman ja Katri Oja kesyttävät torstain aamupäivän ruuhkaa. Ojan poika Hugo on ensimmäistä talvea auttamassa vuokraamossa.

-Nuoret saavat tästä hyvää kokemusta, Oja nyökyttelee. Kahvilan kontolleen ottanut Forsman on järjestellyt kanttiinia uuteen uskoon.

-Alkoholinmyynti lopetet-

tiin, koska Raaseporissa on jo tarpeeksi päihdeongelmia. Ruokalistaan tein myös pieniä muutoksia. Meillä on ollut tarjolla lohikeittoa ja esimerkiksi laskiaisena oli hernekeittoa. Toki ranskalaiset ovat listalla edelleen, mutta pitää olla vähän muutakin kuin roskaruokaa, hän toteaa.

Talvi yllätti

Hiihtoloma veti mäkeen lopulta mukavasti väkeä, kun kelit osuivat kohdilleen.

-Talvi yllätti, Oja nauraa.

-Viime viikolla näytti vielä aika synkältä. Pelkäsimme jo, ettemme pysty pitämään mäkeä edes auki, Forsman huokaa helpotuksesta. Kävijöitä kiiruhti Karjalohjalta asti, josta Ulla Vihermalmi saapui perheineen viettämään päivää mäenlaskun parissa.

-Meiltä on Vihdin hiihtokeskukseen suunnilleen saman verran matkaa, mutta Påminne on kokonsa ja tunnelmansa puolesta hyvä vaihtoehto. Karjalohjalta lähti tänään moni muukin tänne mäkeen, Vihermalmi virkkoo. Koronapandemian aikana Påminnessakin tehtailtiin kävijäennätyksiä, mutta nyt ovat väylät olleet taas auki Lappiin tai vaikka Alpeille. Suomen eteläisimmät rinteet ovat silti edelleen käypä kohde ja paikallinen nuoriso viihtyy siellä päivät pitkät.

-Olen käynyt Lapissakin laskettelemassa ja onhan siellä vähän erilaista. Mutta Påminne on hyvä, kun se on näin lähellä, karjaalainen Mathias Vikman kertoo.

Raaseporilaistytöt Aida, Wilma ja Elin viettävät koko hiihtoloman Påminnessa. Torstain lumipyrykään ei tahtia hidastanut.

-Lunta menee ikävästi silmiin, mutta muutoin on kivaa, Wilma kuvailee. Aika ei käy pitkäksi, vaikka mäessä mylvitään enimmillään kahdeksan tuntia päivässä.

-Laskemme lumilaudoilla ja vietämme aikaa kavereiden kanssa. Yritän saada tehtyä 360 asteen hypyn, Wilma sanoo. Missä merkeissä hiihtoloma sujuisi, jos he eivät olisi Påminnessa?

-Olisimme vain kotona, tytöt puuskahtivat.

(Raasepori) EIF:n jalkapallomiehistö on tehnyt sopimuksen kärkipelaaja Salomo Ojalan kanssa. Viikon verran Tammisaaressa näyttöjä antanut ja Ykköscupin ottelussa Turun Palloseuraa vastaan edukseen esiintynyt tamperelaiskasvatti teki vaikutuksen EIF-johtoon. -Koko viikko sujui täydellisesti ja pääsin TPS-pelissä heti samalle sivulle muiden pelaajien kanssa. EIF:ssä on taitavia pelaajia ja heidän

kanssa on helppo pelata yhteen. Ajattelin, että miksipä en tulisi tänne pelaamaan, 25-vuotias Ojala totesi tiedotteessa. Hän voitti kaudella 2019 Ykkösen maalipörssin 23 osumallaan FC Hakassa ja oli seuraavalla kaudella valkeakoskelaisten paras maalintekijä Veikkausliigassa kuudella nyytillään. Kahtena edellisellä kaudella Ojalan maalintekotahti ja peliminuuttien määrä Hakan liiga-

joukkueessa hiipuivat. -Uusi ympäristö inspiroi ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Kaikki pyrkivät EIF:ssä eteenpäin ja valmennuksen selkeään taktiikkaan on helppo sopeutua, Ojala suitsutti.

Salomo Ojala toivoo maalihanojen taas aukeavan EIF:n paidassa. (Kuva: Patric Westerlund)

EIF kiinnitti kärkimiehen

”Uusi ympäristö inspiroi, kaikki pyrkivät eteenpäin”

Hanna Vikman (oik.), Katri Oja ja Sanna Laitila olivat suksivuokraamon ja lipunmyynnin puolella hyvällä talkootuulella.

Aida (vas.), Wilma ja Elin viettivät koko torstaipäivän Påminnessa lumipyrystä välittämättä.

Antti Mäkilä tempaisi taas moottorikelkan käyntiin ja lähti lumipyryssä katsastamaan löytyisikö mäestä jotain tekemistä. Sitähän Påminnesta löytyy.

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

LEIPOMO / BAGERI

010 238 8000

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg. LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

SANEERAUS- & RAKENNUSTYÖT

T:MI TOMI IIVONEN

tomiiivonen1@gmail.com

040 706 8802

KIRKKOPAIKANTIE 20, ANTSKOG

Leif Nordström • 0400 485 826

• Arvid Stålarms väg 25

Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset – sotning

tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning

hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler

lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning

tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

PESULA / TVÄTTERI

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.

Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och

010 235 8880 företaget, pålitligt och flexibelt.

KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE

HCP Kiinteistöhuolto

Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa

LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi

member of

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

Pa

019 212 0100 - www.ekm.fi

Nykyaikainen tilitoimisto

Nykyaikainen tilitoimisto

www.azets.fi/raasepori

www.azets.fi/raasepori

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK

Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

wellmedic

Terveystori

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR

TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI EKENÄS VETERINÄR

Tarja Lagström 0400 477 642

• KOKEMUKSELLA & KÄSITTELYTAIDOLLA • Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari

PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN, MYÖS VIIKONLOPPUISIN JOUR DYGNET RUNT, ÄVEN VECKOSLUT

AURINKOSUOJATUOTTEET / SOLSKYDDSPRODUKTER

Till inredarens vår från RTV Sisustajan kevääseen RTV:ltä