Kehittämiskohteen tunnistaminen ja alustavien tavoitteiden määrittäminen
Kehittämis- kohteeseen perehtyminen teoriassa ja käytännössä
Kehittämisprosessin ja lopputulosten arviointi
Tutkimuksellisuus Kehittämistyön toteuttaminen ja julkistaminen eri muodoissa
Lähestymistavan ja menetelmien suunnittelu
Kehittämistehtävän määrittäminen ja kehittämisen kohteen rajaaminen
Tietoperustan laatiminen
Kehittäminen liittyy nykyään tavalla tai toisella lähes jokaisen toimenkuvaan ja tehtäviin. Usein kehittämistyöllä yrityksissä ja muissa organisaatioissa pyritään esimerkiksi luomaan uusia toimintatapoja, menetelmiä, tuotteita tai palveluja ympäristön ja omien tarpeiden pohjalta. Yritykset tarvitsevat jatkuvaa kehittämistyötä esimerkiksi • kannattavuutensa parantamiseen tai kasvun aikaan-saamiseen • uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämiseen, testaamiseen ja kaupallistamiseen • toimivan organisaatiorakenteen luomiseen ja henkilöstön motivoimiseen • asiakkaiden mieltymysten muutosten havainnoimiseen • tulevaisuuden kysynnän ja muiden toimintaan vaikuttavien tekijöiden ennakoimiseen • toimintansa tehostamiseen ja prosessiensa kehittämiseen • uusille kohdemarkkinoille laajenemiseen ja kansain-välistymiseen • organisaatiossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemi-seen. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa tehtävän kehittämistyön merkitys on nopeasti kasvanut.
Ympäröivä maailma muuttuu yhä nopeammin, ja myös yritysten täytyy yrittää pysyä kehityksessä mukana. Toisaalta menestykseen ei enää riitä, että organisaatio sopeutuu tapahtuviin muutoksiin. Parhaimmin ovat menestyneet ne, jotka ovat pystyneet itse viemään kehitystä eteenpäin eli toimimaan kehityksen moottoreina. Todelliset menestyjät syntyvät usein niistä, jotka kykenevät arvioimaan toteutunutta mutta myös tulevaisuuden kehitysnäkymiä, varautumaan niihin ja toteuttamaan pitkäaikaisia tavoitteitansa erilaisissa tulevaisuuden tilanteissa. Esimerkiksi uudenlaisilla liiketoiminta- ja ansaintamalleilla on pystytty rikkomaan toimialojen rajoja ja luotu uudenlaisia asiakastarpeita ja ansaintamahdollisuuksia. Myös mahdollisuudet innovaatioiden kehittämiseen ovat nykyisin paremmat kuin koskaan aiemmin. Innovaatioita pidetään usein tekniikkajohtoisina. Sitä ne eivät kuitenkaan useinkaan ole, vaan niillä on vain vähän tekemistä uuden tekniikan kanssa. Kun innovaatiot määritellään laajasti, mukaan luetaan sosiaaliset innovaatiot, tavat toimia toisin, uudet käytännöt ja käytäntöjen muuttuminen rutiineiksi. Innovaatioissa voidaan hyödyntää tekniikkaa tai teknisiä menetelmiä,
mutta se ei suinkaan ole välttämätöntä. Innovoinnin pehmeämmät asiat, kuten organisaation ja liiketoimintamallin uudistaminen, nousevat innovaatioissa usein etusijalle. Esimerkiksi palveluissa toimitaan lähellä asiakasta ja etsitään ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Palveluinnovaation ja palvelun synnyssä asiakkaan rooli on keskeinen ja hyödyn tuottaminen sekä asiakkaalle että palvelun tarjoajalle on tavoite, johon kehityksellä ja uudistamisella pyritään. Kehittämiseen liitetään usein sana tutkimus ja kirjainyhdistelmää t&k (tutkimus ja kehitys) käytetään usein myös yritysten yhteydessä (t&k-osasto, t&k-budjetti, t&k-henkilöstö jne). Tutkimus ja kehittäminen liittyvät siis usein yhteen, ja myös kehittämistyössä korostuu tutkimuksellisuus. Suraavassa kuvassa tutkimuksellisen kehittämistyö on asetettu keskelle jatkumoon, jonka toisessa ääripäässä on tieteellinen tutkimus ja toisessa kritiikitön omiin näkemyksiin pohjautuva kehittämistyö, josta tässä kirjassa käytetään käsitettä arkiajatteluun perustuva kehittäminen. Arkiajattelu tarkoittaa kehittäjän omia perustelemattomia päätelmiä.