EGONOMI 3/2012
FINANSSI
RY
|
OULUN
YLIOPISTON
KAUPPATIETEILIJÄT
2
EGONOMI 3/2012
EGONOMI 3/2012
Pääkirjoitus
Missä lokeroissa sinä olet?
L
okerointi, ennakkoluulot ja stereotypiat koskettavat myös finanssilaisia. Haalaribileiden tanssilattialla kirkkaan violetit haalarit herättävät erilaisia tunteita kanssajuhlijoissa. Kateutta, sääliä, arvostusta? Riippuu varmasti keneltä kysytään. Varmaa on ainakin se, että emme ole Oululaisen opiskelijakansan seassa mikään näkymätön ryhmä. Eriväristen haalarien kantajia haastatellessa mielikuvat Finanssista vaihtelevat. Meidät tunnetaan loistavista bileistä, kauniista tytöistä sekä aktiivisesta ja ammattimaisesti järjestetystä ainejärjestötoiminnasta. Toisaalta olemme joidenkin silmissä varmasti ylimielisiä ja sisäänpäin kääntyneitä. Mutta tuleeko totuus teekkarin, humanistin vai lääkisläisen suusta? Perää näissä kärjistetyissä kommenteissa on niin hyvässä kuin pahassa. Omalla toiminnallamme voimme kaikista eniten vaikuttaa siihen, mitä meistä ajatellaan. Opiskelijan lokerointia voi harrastaa myös Finanssin sisäisellä tasolla. Valitse tämän lehden kannen pääainelokeroista omasi. Oletko markkinoinnin blondi, kansiksen nörtti vai jotain ihan muuta? Aiheesta voit lukea lisää sivulta 10. Niin hauskaa kuin stereotypiosta naljailu onkin, ei niitä pidä ottaa liian vakavasti. Kiltiksellä hengaamisen ja bileissä juoksemisen lisäksi voit tutustua muiden pääaineiden opiskelijoihin erään Finanssin tarjoaman kurssin avulla, jota voin suositella kaikille käsienheiluttelijoista koodareihin. Kurssi on nimeltään Finanssin hallituksessa tai toimikunnassa työskentely. Pääainelokerot ovat hallitusvuoden aikana hälvenneet ja porukka on hitsautunut loistavasti yhteen niin
toimikunta- kuin hallitustasollakin. Tuskin monikaan yliopiston tarjoama kurssi kehittää yhtä paljon opiskelijan paineensietokykyä, esiintymistaitoa, vastuunkantoa tai projektien hallintaa. Puhumattakaan niistä kaikista uusista kohtaamistasi ihmisistä. Finanssi tarjoaa jokaiselle jotain oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Tarvitset ainoastaan violetin sydämen. *** Vaikka loistavat 21. vuosijuhlamme ovat jo takana päin, voin antaa tiedekunnan suuntaan pienen vinkin ensi vuotta ajatellen. Lappeenrannassa Enklaavi ry:n vuosijuhlilla vieraillessani tiedekunnan dekaani piti puheen, joka sai illan suurimmat aplodit. Se meni jotakuinkin näin: “Niin, ei minulla muuta ollut kuin että tiedekunta tarjoaa kierroksen kaikille. Kiitos.”
Julkaisija: Finanssi ry Taloustieteiden tiedekunta PL 4600, 90014 Oulun yliopisto puh. 08 553 2921 hallitus@finanssi.org Päätoimittaja: Eemeli Väyrynen Taitto: Eemeli Väyrynen Julkaisutoimikunta: Eemeli Väyrynen, pj Emmi Räätäri Senni Hyyppä Teemu Mustonen julkaisutoimikunta@ finanssi.org Muut kirjoittajat: Lauri Tenhunen Laura Pistemaa Tuija Raatikainen Petri Sahlström Titta Kettunen Jouni Nykyri Lauri Tervo Teemu Kemilä Anssi Tossavainen Painosmäärä: 150 kappaletta Painaja: Multiprint Oy Seuraava Egonomi ilmestyy: Jouluksi
julkaisuvastaava@finanssi.org
EGONOMI 3/2012 3 EGONOMI 2/12
3
Sisällysluettelo
Tiedekunnan ääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Puheenjohtajan palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 - 7 Kopolla on asiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8
OYY:n terveiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Pääaineiden pieniä eroja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 - 14 Liikeideakilpailu ja TOO-messut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 - 17 Oulun Ekonomien palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 NESU-Finanssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
17
Kylli-setä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
19
Kesätöissä valtiolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 - 23 Fuksisyksy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 - 27
4
EGONOMI 3/2012
Tiedekunnan ääni
Lukuvuonna tapahtuu
T
ämä lukuvuosi lähti käyntiin sekavissa merkeissä. Nimittäin UniTimejärjestelmän käyttöönotto aiheutti kesän aikana aika lailla harmaita hiuksia henkilökunnalle. Lukujärjestykset valmistuivat aivan liian myöhään, ja niitä on jouduttu muokkaamaan ns. lennosta. Erityisesti opintohallinnon ihmiset olivat erittäin hankalassa tilanteessa, kun he eivät voineet tehdä työtään ajallaan ja hyvin. Tämä kaikki alkoi paljastua opiskelijoille, kun he elokuussa alkoivat kysellä kurssiaikataulujen perään. Toivottavasti pääsemme asiassa mahdollisimman nopeasti normaaliin tilaan. Asian tiimoilta virinnyt palaute on ainakin tullut ja mennyt perille. Sinällään järjestelmän tavoitteet optimoida tilankäyttöä ja sujuvoittaa opintoja ovat erinomaisen hyviä. Toivottavasti UniTimen ongelmat siirtyvät syrjään, sillä tuleva talvi tulee olemaan kiireinen. Koulutuspuolella on käynnissä useita uudistuksia. Niistä merkittävin on kandiohjelmarakenteen suunnittelu. Olen ilahtunut siitä, miten mukana olevat osapuolet ovat aktiivisesti ottaneet osaa prosessiin. Nyt on aika tuoda näkemyksiä esille. Itse olen kerännyt sidosryhmiemme ajatuksia pitkin vuotta lukuisissa tilaisuuksissa. Voin kertoa, että kyllä elinkeinoelämä on kiinnostunut siitä, miten koulutamme opiskelijoitamme. AACSB-akkreditointiprosessimme on edennyt suunnitelmiemme mukaisesti. Saamamme palautteen perusteella olemme jälleen askeleen lähempänä maailmanlaajuista laatuleimaa. Tältä osilta lukuvuoden keskeisin asia on ns. koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän (Assurance of Learning, AoL) kehittäminen vastaamaan AACSB-standardeja. Hanke on resursoitu ja suunnitelma on jo täydessä implementointivaiheessa. Tässä vaiheessa on jo selvää, että AACSB-akkreditoinnissa ei ole kyseessä pelkkä kansainvälisen laatuleiman hankkiminen, vaikka statuskin on tärkeä tekijä. Prosessi johtaa nimittäin parempaan ja systemaattisempaan toimintaan. Lisäksi kuuluminen samaan kerhoon parhaimpien kansainvälisten Business Schoolien kanssa antaa mahdollisuuden nähdä ja saada vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen. Prosessin edetessä olen vakuuttunut siitä, että teimme erinomaisen päätöksen lähtiessämme tavoittelemaan koko koulun kattavaa akkreditointia eikä vain yksittäisen ohjelman, kuten esimerkiksi kansainvälisen koulutusohjelman, akkreditointia. Rima pitää asettaa riittävän korkealle, jotta saavutetaan jotain aidosti merkittävää!
“
Rima pitää asettaa riittävän korkealle, jotta saavutetaan jotain aidosti merkittävää!
Petri Sahlström Taloustieteiden tiedekunnan dekaani
EGONOMI 3/2012
5
Puheenjohtajan palsta
Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta – onko se edes kauppakorkeakoulu?
H
Nuija ja tosinuija?
eti alkuun minun täytyy kiittää uusia fukseja uteliaisuudesta – tämänkertainen puheenjohtajapalsta oli helppo kirjoittaa, koska olen taklannut aihetta teidän kanssanne niin kopotoimikunnan kokouksessa, fuksiaisten saunassa, kuin kahvin äärellä kiltahuoneella. Monella meistä tuntuu olevan vaatimaton ja melankolinen asennemaailma oululaista kauppakorkeakoulutusta kohtaan. Hyvät ystävät, ei ruoho ole aina vihreämpää aidan toisella puolella. Täällä pohjoisessa tehdään fiksuja asioita, kaikki eivät aina vain syystä taikka toisesta näe tänne asti. Olette todella etuoikeutettuja opiskelijoita erityisesti siksi, että opiskelette Oulun yliopistossa. Kerron teille miksi:
I)
Koulutus on järjestetty tiedekunnassamme järkevästi. Yliopistot saavat uudessa rahoitusmallissa rahaa 45op vuodessa suorittavista opiskelijoista. Oulun yliopistossa 6
EGONOMI 3/2012
tiedekuntamme on kärkisijoilla tämän rajapyykin saavuttavissa opiskelijoissa, jonka lisäksi moni muu kauppakorkea on valtakunnallisesti perässämme. Tenttiviikot vaikeuttavat opiskelijan suoriutumista opinnoista; meidän järjestelmämme, jossa tentit ovat aina torstaisin, antaa realistiset mahdollisuudet suoriutua kaikista tenteistä järkevällä aikataululla.
II)
Oululainen opiskelijayhteisö on avoin, eikä täällä tarvitse todistaa olevansa mitään sellaista, mitä ei ole. Voitte rauhassa taklata stereotypiaa pikkutakit päällä salkkua heiluttavista riistokapitalisteista tulemalla yliopistolle esimerkiksi collegeasussa (fakta: vaatteet eivät tee kenestäkään parempaa opiskelijaa). Sinun ei myöskään tarvitse tietää tulevaisuuden titteliäsi ja palkkaasi fuksina; täällä on ok arpoa tulevaisuutta ilman turhaa ulkoista painetta.
Suomen rumin kauppakorkeakoulu?
Tunnistan monessa fuksissa samanlaista paloa kuin itsessäni opiskelut aloittaessani: kyseenalaistatte miten on mahdollista, että vaatimustaso vaihtelee koulutuksessamme. Älkää lopettako kyseenalaistamista tai keskustelua, vaikka sanonkin tämän: ei ole olemassa järjestelmää, jossa kaikki kurssit tai tentit olisivat absoluuttisesti yhtä vaativia. Muistutan, että te opiskelette itseänne varten, ettekä tiedekunnalle tai Oulun yliopistolle. Pitäkää tämä asia mielessänne. Jokaisesta suomalaisesta kauppakorkeakoulusta valmistuu ekonomeja, eli meillä kaikilla on sama tutkintonimike. Työnantajat ovat kiinnostuneita siitä mitä sinä olet opiskellut, eivätkä siitä mistä olet valmistunut. Subjektiivisissa kahvipöytäkeskusteluissa voi ruotia vaikka kellon ympäri, onko Lappeenranta paras kauppakorkea vai ei. Kysymys ei ole siitä mikä opinahjo on absoluuttisesti paras, vaan siitä mikä on sinulle sopivin!
Karrikoin hieman: älä mene yliopistoon, joka on profiloitunut voimakkaasti rahoitukseen, jos olet esimerkiksi markkinointiguru. Lopuksi täytyy sanoa, että mietin aikoinaan toiseen kauppakorkeakouluun hakemista, vaikka olin jo aloittanut opintoni Oulussa. Paska kaupunni helevetin kaukana kaikesta, kylymät talavet, ankia yliopisto ja niin edelleen? Tiesin valmistuvani Oulusta, kun ymmärsin, että tämä on minulle sopivin opinahjo. Minulla on sivuaineet aiemmista opinnoista, kasapäin ystäviä, hyviä muistoja opiskeluajoilta, oman alan työkokemusta – kaikki tämä minulle sopivimmasta yliopistosta.
“
Kysymys ei ole siitä mikä opinahjo on absoluuttisesti paras, vaan siitä mikä on sinulle sopivin!
Tsemppiä loppusyksylle opintoihin! Lauri Tenhunen Puheenjohtaja
EGONOMI 3/2012
7
Työkaluja työkalupakkiin
M
oni varmaan pohtii, minä mukaan lukien, mitkä ovat ne oikeat sivuainevalinnat työelämää ja varsinkin sitä mystistä työllistymistä ajatellen. Olen itse muuttanut HOPSiani sivuaineiden osalta viimeksi viime kesänä ja minulla lähti juuri kolmas vuosi käyntiin... Ei ole aina ihan selvää, millä perusteella nämä paljon keskustellut sivuainevalinnat on tehtävä. Toki on olemassa joitakin suhteellisen hyväksi havaittuja nyrkkisääntöjä; esimerkiksi laskentatoimen tai kansantaloustieteen osaamisesta ei ikinä voi olla ainakaan haittaa, ja niitä tunnutaan myös arvostavan työnantajien keskuudessa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivuainetta ei kannata valita pelkästään työelämää silmällä pitäen, vaan myös omia kiinnostuksia. Jo opiskeluaikana kannattaa miettiä, mitä tahtoisi isona tehdä ja koettaa valita sivuaineet sitä ajatellen. Myöskään opiskelumotivaatiota ei passaa unohtaa; on melko kivinen tie opiskella vähintään 25 opintopistettä aihetta, joka ei motivoi, ei kiinnosta ja josta ei koe hyöytvänsä mitenkään. Taloustieteiden tiedekunta tarjoaa useita mielenkiintoisia sivuainepaketteja. Luonnollisesti kaikkia pääaineina tarjottavia aineita voi opiskella sivuaineena, mutta ei parane unohtaa myöskään yritysjuridiikka tai kvantitatiivista rahoitusta. Lisäksi haluaisin jälleen hoksauttaa koko yliopiston tarjonnasta; meillä on monitieteinen, laaja yliopisto, eikä poikkitieteellisyys tutkinnossa ole koskaan pahasta. Johtamisen opiskelijalle on varmasti hyötyä psykologian opiskelusta, kansiksen opiskelijalle tilastotieteistä ja kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijalle vaikkapa KIEKUVI-kokonaisuudesta. Mahdollisuuksia on lukemattomia, ja sivuaineiden lukeminen muissa
8
EGONOMI 3/2012
tiedekunnissa käy tätä nykyä suhteellisen vaivattomasti. Ei ole olemassa mitään varmaa komboa, jolla ihan takuuvarmasti saisi heti juuri niitä töitä mistä olet aina uneksinut. Ei ole myöskään mitään takuuvarmaa komboa, millä sitä unelmatyöpaikkaa ei varmasti saa. Harva työnantaja olettaa, että kauppatieteiden ylioppilas osaa täydellisesti kaiken kauppatieteisiin liittyvän teorian, saati sitten käytäntöä. Usein ekonomit oppivatkin työnsä työssään ja yliopistokoulutus antaa ainoastaan työkalut tätä varten. On itsestä kiinni, mitä työkaluja sinne omaan pakkiin kerää. Kouluttautua voi kuitenkin aina lisää, ja kun ekonomin paperit ovat kourassa, on elämänkoulu vasta alussa. Antoisaa syyslukukautta! Tuija Raatikainen Koulutuspoliittinen vastaava
Muuttolaatikoita roudaamassa Veera Adolfsen, Aino-Kaisa Manninen, Matti Särkelä, Sampo Rissanen, Henna Rannanpää, Jonne Kettunen ja Laura Pistemaa.
OYY:n terveiset
Hei me muutetaan!
L
okakuun ensimmäisellä viikolla ylioppilaskunta pakkasi Mannenkadun toimiston vuosikymmenien historian vajaaseen pariinsataan muuttolaatikkoon ja suuntasi muuttoautot kohti Linnanmaan kampusta. Voin kertoa, että tuota hetkeä oli odotettu kauemmin kuin itse olen yliopiston käytäviä kuluttanut! Uusia tiloja ylioppilaskunnalle on suunniteltu jo 80-luvulta alkaen ja monta monituista kertaa muutto on näyttänyt mahdolliselta, mutta aina suunnitelmat ovat romuttuneet. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan olla tänä vuonna mukana aktiivitoiminnassa, sillä tänä keväänä edustajisto teki vihdoin historiallisen päätöksen vuokrata uudet tilat ylioppilaskunnalle. Toimistotilat löytyivät entisen kielikeskuksen tiloista yläväylältä, eikä tämän päätöksen jälkeen aplodeja edustajistossa säästelty. Huono puoli tässä on se, että enää ei voi rymistellä toimistolle päiväksi töihin reinot jalassa ja teltta päällä, sillä täällähän on ihmisiä! Emme ole enää sulkeutuneet omaan rauhaisaan soppeemme, vaan olemme oikeasti täällä muiden opiskelijoiden keskellä. Tärkein vaikutuskanavammekaan,
yliopiston hallintopääty, ei ole enää bussimatkan päässä. Luennolle saattaa myös joskus eksyä, koska meillä aktiivitoimijoilla ei ole toimistolta luentosaliin matkaa puolta tuntia. En yritä väittää, ettei muutto maksaisi meille mitään. Vuokratilat kustantavat sitä kuuluisaa kahisevaa, mutta säästöjäkin syntyy. Toimiston väen liikkuminen paikasta toiseen vähenee, työteho kasvaa ja pystymme järjestämään aiemmin erillisissä vuokratiloissa järjestettyjä kokouksia omissa tiloissamme. Lisäksi luottamustoimien houkuttelevuus nousee aidon samanaikaisen opiskelumahdollisuuden myötä. Bongailehan uudet tilamme Kauppakadun päädyssä olevien portaiden päästä ja tule ihmeessä piipahtamaan, tilat ovat meitä kaikkia varten! Terveisin, Innoissaan oleva tiedekuntakumminne Laura Pistemaa EGONOMI 3/2012
9
Ne pienet suuret erot STEREOTYYPPINEN NÄKEMYS KAUPPIKSEN SANKAREISTA:
RAHIS JOHTAMINEN LASKIS MARKKINOINTI KANSIS KV
Ylimielinen, urasuuntautunut, itsekeskeinen porvarimulkku. Tyypillinen kauppislainenko? Mikäs sen mukavampaa kuin suurpiirteinen yleistämien ja koko ihmisryhmän leimaaminen muutaman malliyksilön perusteella. Kun faktat ja omakohtaiset kokemukset puuttuvat, on meillä onneksi apuna ennakkoluuloja ja stereotypioita. Meitä kauppatieteiden opiskelijoita on täällä muutama, ja joukkoon mahtuu ties minkälaisia timoja pääaineesta riippumatta. Vai sittenkin nimenomaan pääaineesta riippuen? Egonomi kertoo totuuden äärimmilleen teroitettuna:
Jottei oikea totuus unohtuisi: Suomen Ekonomiliiton SEFE:n nettisivuilta osoitteesta www.sefe.fi/portal/fi/tutkimukset_ja_julkaisut/ekonomikoulutuksen_laadunarviointi/ löytyy tutkimusten muodossa faktatietoa eri pääaineista ja niitä lukeneista ekonomeista.
10
EGONOMI 3/2012
TOTU
US:
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: “Rahoituksen taloustiede, rahoitus, on taloustieteen osa-alue, joka soveltaa talousteoriaa ja kvantitatiivisia menetelmiä, ekonometriaa ja tilastotiedettä. Rahoituksen tehtävänä on selittää tyypillisten kuluttajasäästäjien säästämis- ja sijoituspäätöksiä, yritysten investointi-, rahoitus- ja osingonjakopäätöksiä, korkojen ominaisuuksia ja tasoa, rahoitushyödykkeiden hintoja sekä rahoituksen välitykseen erikoistuneiden yhteisöjen roolia taloudessa.”
TOTU
US:
Koska rahislaisella on kiire tienaamaan, ei hän tuhlaa arvokasta aikaansa mihinkään lässynlässyn pehmeisiin aineisiin kuten johtamiseen. Siellä tosin oppisi kaikkia fantsuja termejä, joita voisi sitten heitellä ympäriinsä niin kuin Sarasvuon Jartsa. Pehmisopiskelijalla ei ole niin kiirettä sen valmistumisen kanssa, kun vaihtoehtona on haahuilla kampuksella ja ”kasvaa ihmisenä” pohtiessa kysymyksiä, joihin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Onnea yrityselämään!
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: “Laskentatoimi on yritystoiminnan perusta. Laskentatoimen yksikön toiminta-ajatuksena tehdä kansainvälisen tason tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta laskentatoimen eri alueilta. Yksikkö kouluttaa laajat valmiudet omaavia laskentatoimen huippuosaajia moniin eri tehtäviin yrityksissä. Oulussa voi erikoistua johdon laskentatoimeen, yrityksen tuloslaskentaan ja rahoitukseen.”
Ajatellaanpas nyt vaikka (harhaista) mielikuvaa rahankiilto silmissä laskinta räpeltävästä kylteristä. Onko kyse sittenkin vain rahoituksen opiskelijoista, jotka pilaavat kaikkien maineen? He ovat niin olevinaan kauppiksen terävintä kärkeä ja kuuminta hottia, koska rahoitus on pääainesta se kaikkein haastavin. Onhan ne korkolaskut niin helkkarin vaikeita. Rahoituslaisen jokainen extraeuro on poikimassa ja ylimääräiset hän tuhlaa massipäällikön elkein opiskelijabileiden tarjousbisseen.
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: “Johtamisen opetuksen painopisteen muodostavat organisaation johtamisen keskeiset kysymykset, joita ovat muun muassa organisaation oppiminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja johtajuus. Opinnoissa käsitellään myös ajankohtaisia teemoja kuten moninaisuuden johtamista, tietämyksen hallintaa ja tiimien dynamiikkaa.”
TOTUUS: Laskentatoimen opiskelijalle moinen johtamisen pehmoilu voi aiheuttaa otsasuonen tykytyksiä sillä hänestä asiat ovat jämptisti mustia ja valkoisia, mieluiten mustaa valkoisella. Ei harmaata taloutta turhaan kutsuta harmaaksi. Laskisoipiskelija valitsi pääaineensa varman työllistymisen toivossa, ja onhan tilintarkastajan duunissa tiettyä seksikkyyttä, hän epätoivoisesti uskottelee itselleen.
EGONOMI 3/2012
11
TOTUUS: Seksikkyydestä tulivatkin mieleen markkinoinnin tytöt, jotka puolestaan valitsivat pääaineensa, koska se sopi syksyn trendiväreihin. Markkinointi on muiden pääaineden rinnalla lähinnä hauska harrastus. Ei se silti mitään lasten leikkä ole sillä jo ensimmäisen kurssin läpäistäkseen täytyy lukea ihan oikea kirja! Tehtävän haastavuuden todistavat markkinointifuksien kanssa samalla kurssilla kolmatta kertaa istuvat senioriopiskelijat.
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: Kansantaloustieteen yksikössä koulutetaan ammattiekonomisteja, joilla on valmiudet erilaisiin yksityisen ja julkisen sektorin työtehtäviin. Kansantaloustiede on tiede, jossa tutkitaan taloudellisten ilmiöiden säännönmukaisuuksia ja riippuvuussuhteita. Se jakautuu moniin erikoisalueisiin ja tarjoaa kattavan kuvan talouden toiminnasta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kvantitatiivisesti ja teoreettisesti vahvan koulutuksen omaava ekonomisti pystyy menestymään mitä moninaisimmissa työtehtävissä globaalistuvassa informaatiotaloudessa.
TOTUUS: Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija on omissa mielikuvissaan suihkukoneella ympäri maapalloa rientävä maailmanvaltias. Niin mediaseksikkään globaalia kuin kaikki nykyään onkin, rajoittuu tämän Jartsamaisia (ks. johtaminen) viisauksia latelevan kosmopoliittisen broilerin osaaminen usein oikeaoppiseen käyntikortin ojentamiseen aasialaiselle tai oikean istumapaikan löytämiseen taksissa.
12
EGONOMI 3/2012
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: “Innovatiivinen markkinoinnin yksikkö kouluttaa teollisen markkinoinnin ammattilaisia työelämän vaativiin tarpeisiin. Tarjoamme korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvaa opetusta esimerkiksi teollisista asiakassuhteista ja digitaalitaloudesta. Teorian ja käytännön mutkaton yhdistäminen on perusajatuksemme kun suunnittelemme opetusta. Opiskelijoidemme sujuva siirtyminen työelämään on osoituksena onnistuneesta yhteistyöstämme. Kansainvälistä uraa suunnitteleville opiskelijoillemme avaa globaali yhteistyöverkostomme monia mahdollisuuksia.”
:
TOTUUS
Kansiksen opiskelija, toisin kuin muut, on oikea talousTIETEILIJÄ. Käytännössä siis sosiaalisesti jäykkä kuin joustamaton kysyntäkäyrä. Kansislainen luulee kovana tieteenharjoittajana osaavansa ratkaisut niin eurokriisiin kuin parisuhdekriisiinkin, mutta todellisuudessa he osaavat vain derivoida. Kansantaloustieteilijät suhtautuvat alkoholiin mahdollisimman kustannustehokkaasti: seurusteluhumala on vain ajan ja rahan hukkaamista.
MITÄ TATK MEILLE KERTOO: “Kansainvälisen liiketoiminnan pääaine pyrkii vastaamaan globalisoituvan talouselämän haasteisiin kouluttamalla kansainvälisiä liiketoiminnan osaajia. Opetuksen keskeisiä painopistealueita ovat kansainväliset liiketoimintastrategiat ja liiketoimintaprosessit, liiketoimintojen johtaminen monikulttuurisessa ympäristössä, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen sekä kansainvälisen organisaation kehittäminen”
KILTAHUONEGALLUP Egonomi toteutti pikakyselyn kiltahuoneella liittyen eri pääaineisiin. Kysymyksiin piti vastata ensimmäinen mieleen tuleva pääaine.
KYSYMYKSET: 1. Minkä pääaineen edustajat ovat parhaimman näkösiä? 2. Minkä pääaineen edustajat tulevat tienaamaan eniten? 3. Epäseksikkäin pääaine? 4. Minkä pääaineen edustajilla on suurimmat luulot itsestään?
Anette Rahkonen Kansantaloustiede, 1. vuosikurssi 1. Kansiksen 2. Kansiksen 3. Kansainvälinen liiketoiminta 4. Johtamisen
Niklas Elfving Kansantaloustiede, 1. vuosikurssi 1. Markkinoinnin 2. Rahoituksen 3. Kansis 4. Rahoituksen
EGONOMI 3/2012
13
Maria Ronkainen Kansainv채linen liiketoiminta, 1. vuosikurssi 1. Markkinoinnin 2. Rahoituksen 3. Kansis 4. Johtamisen
Ville Suvanto Kansantaloustiede, 5. vuosikurssi 1. Kansiksen 2. Kansiksen 3. Markkinointi 4. Kansiksen
Jere Hurskainen Markkinointi, 1. vuosikurssi 1. Markkinoinnin 2. Markkinoinnin 3. Kansis 4. Johtamisen
Meija Ronkainen Laskentatoimi, 2. vuosikurssi 1. Markkinoinnin 2. Laskiksen 3. Kansis 4. Johtamisen
14
EGONOMI 3/2012
Liikeideakilpailun finalistit Oskari Järvelin, Eerik Viljamaa ja Julius Hintsala.
Uuden Oulun lukiolaisten liikeideakilpailu: FINANSSIN ENSI ASKEL KOHTI YLIOPISTON ULKOPUOLELLAKIN VAIKUTTAVAA YHTEISÖÄ?
Y
rityssuhdevastaavana otin kevään lopulla riskin, ja halusin leikkiä vähän oman hiekkalaatikkoni ulkopuolellakin. Yleensä yleishyödyllisten yhdistysten toiminta on lähinnä oman jäsenistönsä hyvin lyhyen aikavälin etujen ajamista. Itse kuitenkin visioin siitä että tulevat aktiivimme lähtevät rohkeasti luomaan myös ulospäin näkyvää ja kuuluvaa vastuullista kylterikulttuuria tänne niin teekkareista tunnettuun yliopistokaupunkiin, ja halusin omana vastuuaikani tehdä pienen aloitteen tälle toiminnalle. Näin päädyimmekin järjestämään ensimmäistä kertaa Oulun alueen lukiolaisille suunnatun liikeideakilpailun TOO-messujen yhteydessä. Lukiolaiset saivat syyskuun alkukilpailun ajan lähettää ideoita tuomaristolle tähdäten lokakuun loppukilpailuun. Liikeideoita tippui järjestäjätiimin sähköpostiin mukavasti heti kilpailun alusta alkaen, ja ideoiden korkea taso yllätti kokeneen tuomariston aivan täysin. Kutsuimme Linnanmaan kampukselle loppukilpailuun kolme finalistia, joita arvioimassa oli kuusi tuomaria. 16
EGONOMI 3/2012
Finalistit olivat todella lahjakkaita, ja jokaisella yhdistävänä tekijänä oli myös oma tarina ideansa taustalla. Kilpailu otettiin heti alusta alkaen erittäin positiivisesti vastaan niin lukiolaisten, yhteiskuntaopinopettajien ja rehtoreiden, kuin Oulun kaupungin, liike-elämän ja tiedekunnan sisällä. Yhteistyökumppaneita tuli paljon, ja rahoitus tapahtuman mahdollistamiseksi saatiin yllättävän helposti aikaan. Lopullinen kärkikolmikko muodostui seuraavanlaiseksi: 1. sija: Julius Hintsala, Madetojan musiikkilukio – Uudenlainen sijoitusrahasto vanhuksille 2. sija: Oskari Järvelin, Limingan lukio – Varastointi- ja huoltopalvelu valo-, ääni- ja esitystekniikalle 3. sija: Eerik Viljamaa, Oulunsalon lukio – Ladattava mobiilisovellus
Kymmenet yritykset esittelivät jälleen toimintaansa Linnanmaan kampuksen pääkäytävällä 9.10.2012.
Kilpailun korkea taso ja lukiolaisten aktiivisuus viestii selvästikin siitä, että Oulun seudun nuorisolla riittää ideoita ja yrittäjähenkisyyttä. Suurempi haaste onkin luoda rohkea toteuttamisen kulttuuri ja sitä tukevat rakenteet, jotta Suomi ja Oulun alue ovat kilpailukykyisiä vielä seuraavienkin sukupolvien aikaan. Kokonaisuudessaan jälkeen päin katsottuna kilpailu rohkaisi lukuisia alueen lukiolaisia, antoi Finanssille mukavasti positiivista medianäkyvyyttä ja avasi uusia yhteistyöväyliä moneen eri suuntaan. Ehkäpä joku tämän jutun lukijoista järjestää saman kilpailun ensi syksylle?
TOO-messut keräsivät opiskelijat ja työnantajat yhteen Yrityssuhdetoimikunta järjesti jälleen poikkitieteelliset Tervetuloa osaajien Ouluun -työelämämessut. Messut koostuivat kolmesta pääteemasta: - Rekrytoivista yrityksistä - Työelämälähtöisistä koulutuksista ja eri alojen ammattilaisten neuvonnasta - Yrittäjyys-teemasta Linnanmaan pääkampuksemme ydin täyttyi lukuisista eri alojen organisaatioista ja tiedonjanoisista opiskelijoista.
Kaikista messujen tuloista 25% menee suoraan hyväntekeväisyyteen. Valitsimme yhdessä Martti Ahtisaari -instituutin kanssa tämän vuoden kohteeksi Oulun Walkerstoiminnan (Aseman lapset ry), jossa hyvin pitkälti vapaaehtoisvoimin tehdään erinomaista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Messut olivat yhteistyökumppaneiden palautteen perusteella oikein onnistuneet, ja ensi vuodelle on hyvä lähteä rakentamaan uutta tämän pohjalta. Finanssin hallituksen hahmottelemassa alustavassa vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa tulevien TOO-messujen järjestäjäksi ehdotetaan hallituksesta ja toimikunnista ulkopuolista palkallista toimihenkilöä, joka voisi keskittyä projektiin heti ensi vuoden alusta alkaen. Palkkion provisiorakenne kannustaisi kasvattamaan messuja vuosi vuodelta suuremmiksi ja poikkitieteellisimmiksi, mikä mahdollistaisi pitkän aikavälin kehityksen hyödyttäen sekä yhteistyökumppaneita että yhä laajempaa opiskelijajoukkoa. Nähdään syyskokouksessa keskustelemassa ja päättämässä yhdessä tulevasta vuodesta! Kiitos hyvästä palautteesta jo tässä vaiheessa! Anssi Tossavainen Yrityssuhdevastaava, TOO-messuvastaava, Liikeideakilpailun järjestäjätiimin vetäjä Kuvat: Juha Päällysaho
EGONOMI 3/2012
17
Oulun Ekonomit
Arvoisa yhteistyökumppani:
E
ihän tullut yllätyksenä että me Oulun ekonomeissa pidämme teitä, arvoisat Finanssi ry:n jäsenet, tärkeimpänä sidosryhmänä ja yhteistyökumppaninamme? Okei, okei...ei aina olla niin näkyvästi teidän menoissa & julkaisuissa mukana mutta kuitenkin! Toivottavasti näkyvyyttämme lisää juuri kanssanne solmittu, ihan oikea yhteistyösopimus. Yhtenä osana sitä on haalarimainos eli fuksien reidessä näkyy uusi logomme. Mietittiin että pitäisikö siinä lukea myös jotain puoli-rasvaista kuten esimerkiksi ”Parasta päälläsi” tai ”Tanakkana tukenasi” mutta päädyttiin pysymään asialinjalla, tässä tapauksessa... Nyt julkaisemme logomme ensimmäisenä vain teille, edes jäsenemme eivät ole tätä vielä nähneet... Rauhallisesti, rauhallisesti, älkää ryntäilkö! Kaikki kyllä näkevät! Ladies and Playboys! Let’s get ready to rumble! Tässä se tulee:
Noooh? Mitäs tykkäätte? Sitten kun valmistuminen keskeyttää hyvin alkaneet opinnot ja jäätte tänne Pohjois-Pohjanmaan alueelle niin olette meidän tulevia jäseniämme, kunhan jatkatte jäsenyyttänne SEFE:ssä. Jäsenmaksumme on vain 35 € / vuosi. Sen voi saada moninkertaisesti takaisin esimerkiksi käymällä Iso-Syötteen mökillämme tai osallistumalla sponsoroimiimme kulttuuritilaisuuksiin. Järjestämme myös erittäin suosittuja verkostoitumistilaisuuksia, viimeksi opiskeltiin rapujen syöntiä 50 hengen joukolla. Myös ammatilliset koulutus/luentotilaisuudet ovat suosittuja. Kiitoksena tämän jutun lukijoille, 5 nopeinta ilmoittautujaa saa la 10.11.2012 Jukka Poika & Sound Explosionin keikalle Nightclub Tähteen liput hintaan 13 €/kpl (ovelta 22€). Ilmoittautumiset osoitteeseen teemu.kemila@luukku.com. Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa! Teemu Kemilä vpj Oulun Ekonomit ry
18
EGONOMI 3/2012
Finanssilaiset pääsivät maistelemaan rapuja Oulun Ekonomien rapujuhlissa syyskuussa.
NESU
Heipsan uudet NESU-aktiivit!
S
yksy on ollut tähän asti NESU:n osalta huikea – kiitos siitä teille arvon fuksit - mutta siitäkin huolimatta parhaat palat ovat vasta edessä! Marraskuun alussa 5.-11.11. vietetään viikon mittaista NESUseminaaria, johon kulminoituu viime keväänä alkanut uurastus sekä vuoden aikana luodut suhteet ja NESU:n yhteishenki – suurelta osin myös tämän vuoden toimikunnan stressi ja syklittäinen työmäärä. Itselleni kyseessä on myös toistaiseksi viimeinen ison yleisön tapahtuma, jota olen järjestämässä NESU-puheenjohtajana. Onneksi työtä on vielä siinä määrin, että eroahdistus saa odottaa. Haettuani viime vuonna puheenjohtajan pestiin en aavistanut seminaarin tuloa Ouluun, mutta hyvä niin, sillä pupu olisi voinut pujahtaa pöksyyn, kun edessä on vastuu, johon minulla ei ollut mitään pohjatietoja. Seminaarin järjestäminen ei ehkä ole ollut helpoin nakkini luottamustoimissa, mutta sitäkin suurempia ovat olleet onnistumisen riemut järjestelyissä. Toki pahin on vielä edessä, kun käytännön toteutus häämöttää vasta muutaman viikon päässä… Paljon on opittu niitä niin kutsuttuja työelämätaitoja tiimin johtamisesta, aikatauluttamisesta sekä pienten mutta tärkeiden käytännön asioiden järjestämisestä – ja unohtamisesta. Siitä en ole varma onko johtamiseni ollut aina teeman mukaista Responsible Managementia, mutta yritystä on ainakin ollut ja virheistä opittu.
“
Seminaarin järjestäminen ei ehkä ole ollut helpoin nakkini luottamustoimissa, mutta sitäkin suurempia ovat olleet onnistumisen riemut järjestelyissä.
Liekkö syy seminaarissa vai ensimmäistä kertaa järjestetyssä NESUinfossa, mutta tämän vuoden fuksit ovat kunnostautuneet NESUlaisina historiallisesti ja ensimmäiset urheat ovat kokeneet jo ulkopaikkakuntien huvituksiakin! Puheenjohtajana on ollut enemmän kuin palkitsevaa huomata ihmisten innostus ja avoimuus uusia verkostoja kohtaan. Koska intoa löytyy ja riittävä osaaminenkin (sosiaalisuus ja kokeilunhalu) on kasassa, porukassa on potentiaalia ensi vuoden toimijoiksi. Nyt lokakuun puolenvälin tienoilla onkin hyvä hetki alkaa harkita toimikuntahakemuksen raapustamista, jotta me vanhat saamme eläköityä rauhassa ja antaa perimämme jatkettavaksi nuoremmille ja vetreämmille. Jos siis haluat mielettömiä kokemuksia, sopivasti vastuuta, uusia tuttuja sekä hyödyllistä opittavaa, nyt on hyvä aika koputtaa olkapäälle leffaillassa, Nordic evening –sitsien jatkoilla tai vaikkapa ihan milloin vain! Kiireisin semmahypetysterveisin, Titta Kettunen NESU-Finanssin pj ’12
EGONOMI 3/2012
19
Kyllin hyvvää
Elämä opettaa leveällä pensselillä
P
yörähtihän syksy taas vauhdilla käyntiin ja kukin on päässyt jälleen pätevöittämään itseään akateemisesti. Oman rakkaan pääaineen lisäksi sekaan mahtuu myös muita, niiden amatöörien lukemia numero-/pehmeitä aineita (lukija valitkoon vaihtoehtonsa). Monipuoliset sivuaineet kuitenkin tekevät kunnollisen ekonomin, vaikka kaverin kanssa onkin mukava skabailla, kumpi dissaa toisen pääainetta paremmin. Vai tuleekohan mainituista aineksista sittenkään valmista tai ainakaan sopivan kypsää ekonomin alkua? Soppaan kannattaa vielä lisätä kokemuksia, joilla peilata opittua käytäntöön sekä laajahkoa ympäröivän maailman seuraamista. Uutisjutuissa pyörivätkin nääs tutut kansantalouden säännönmukaisuudet. Kauppalehden haastateltavat puhuvat omista johtamisopeistaan, joita lukija osaa jo asettaa perspektiiviin. Yllättävän erilaisilla liiketoimintamalleilla voi näköjään breikata globaalisti.
Koulutuksella on oltava oma relevanssinsa, niin työelämän kuin jatkokoulutuksenkin suhteen. Omia valmiuksia kannattaa kehittää ajoissa jo opiskelun aikana. Mainittujen keinojen lisäksi Martti Ahtisaari -instituutin ja Kauppakamarin kaltaiset paikalliset tahot järjestävät paljon tutustumisen arvoista ohjelmaa, joissa opiskelijat ovat valitettavan usein aliedustettuina. Lisäksi SEFE järjestää tammi-helmikuun vaihteessa perinteiset Kylteripäivät, jossa alojensa huippuasiantuntijat antavat panoksensa huippuseminaariin. ”Suomi maailman huipulla” –teemalla pohditaan tänä vuonna suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen menestyksen ja julkikuvan aitoutta ja perustaa. Lukuisista ranking-menestyksistä huolimatta, onko tulevaisuuden kilpailukykymme turvattu? Kun oma henkinen kyvykkyys tuntuu saavuttaneen astetta korkeamman tason, täytyy se osata myös myydä ulospäin. SEFEltä löytyy tähänkin ratkaisu. Urapalveluiden asiantuntijat tietävät niksit huippuviritetyn työhakemuksen ja CV:n luomiseen. Heillä on kokemusta esimerkiksi menestyvien ekonomien sparraamisesta ja koutsaamisesta uusille urapoluille. Näiden kavereilla – jos kellä – on näkemystä ekonomien urapoluista. Muun muassa näitä näkemyksiä jaetaan jäsenille tulevaisuudessa entistä enemmän myös etäkoulutuksissa (webinaareissa) sekä jälkikäteen katsottavissa olevilla videoluennoilla. Kun hifistelty CV lopulta on käsissä, kannattaisikohan asiantuntijoilta samalla henkilökohtaisesti kysyä muutama vinkki tai idea oman urapolkunsa alun suunnalle? Sen lisäksi että kannattaa ottaa opinnot tosissaan, kannattaa ottaa tosissaan myös ulottuvillanne olevat arvokkaat palvelut. Rakentamalla itsestänne laadukkaan ja monipuolisen ekonominalun, teistä tulee työmarkkinoiden halutuin paketti, jota ei myydä tarjouksessa. Viisain setämiesterveisin, Jouni Nykyri puh. 050 329 3331 jouni.nykyri@sefe.fi
20
EGONOMI 3/2012
Kesä virkamiehenä Opiskelujen alkaessa syksyllä on mukava nähdä vanhat tutut kiltahuoneen fifanhakkaajat, todeta kahvikupin säilyminen yksinäisen kesän yli ja palata takaisin derivaattojen ihmeelliseen maailmaan. Syksyn kiinnostavimpia keskusteluaiheita ovat ihmisten kesätyökokemukset. Jokainen kunnon kylterihän on viettänyt kesän dollarin kuvat silmissä, täydellistä CV-merkintää metsästäen. Vai onko? Haluan jakaa omat kesäharjoittelukokemukseni vähemmän seksikkäästä työnantajasta, valtiosta.
V
iime keväänä satuin puolivahingossa hakemaan ja saamaan tiedekunnan jakaman harjoittelurahan, ja niinpä päädyin tutkimaan yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluiden harjoittelupaikkalistausta. Löysin listauksesta erittäin mielenkiintoisen vaihtoehdon Valtiovarainministeriöstä. Harjoittelupaikkakuvaus sopi mielestäni vähintäänkin hyvin omaan ansioluettelooni ja mielenkiinnonkohteisiini. Paikka vaikutti olevan tavallisen kansantaloustieteen opiskelijan ulottumattomissa, mutta käytettyäni hyväksi yliopiston hakemusklinikkaa epäuskoisena lähetin hakemuksen ministeriöön. Epäuskoni vaihtui iloksi ja jännitykseksi saadessani haastattelukutsun. Haastattelussa kysytty kysymys ”mitä mieltä olet Eurokriisistä?” kuvasi oikeastaan koko tulevaa kesääni. Sain harjoittelutarjouksen VM:ltä, mutta samaan aikaan sain tarjouksen myös yksityiseltä sektorilta. Päätin antaa julkiselle sektorille mahdollisuuden, vaikka se tiesikin taloudellisesti tiukkaa kesää ja syksyä. Aloitin kesäkuun alussa korkeakouluharjoittelun Valtionvarainministeriön Rahoitusmarkkinaosastolla. Moni osaston 22
EGONOMI 3/2012
“
Kukapa taloustieteilijä ei saisi kiksejä mittayksikön muuttumisesta jaardiksi eli miljardiksi euroksi?
Historiallinen työympäristö Valtioneuvoston linnassa. Samasta rakennuksesta löytyy mm. Eugen Schaumanin muistolaatta.
“Voinko nähdä kulkukorttinne?” Ensimmäisenä Valtioneuvoston linnan ovella on vastassa vartija ja metallinpaljastin.
virkamiehistä toimii VM:n kriisiryhmässä, joka työskentelee eurokriisin parissa. Työtehtävikseni muodostuikin kriisiryhmässä työskentelevien virkamiesten avustaminen ja päivittäinen kriisiuutisten seuranta. Käytännössä tämä tarkoitti tiedon hakemista, seulomista, analysointia ja raportointia. Toisin sanoen kaikkea sitä mitä opiskelut ovat välillisesti ja suoraan opettaneet. Tein kesän aikana mm. maa- ja sektoriraportteja, uutisanalyysia Kreikan vaaleista ja kaivoin tietoa pankkien taseista. Kaikkea tekemistä kehysti eurokriisi ja teki työstä erittäin mielenkiintoista. Kukapa taloustieteilijä ei saisi kiksejä mittayksikön muuttumisesta jaardiksi eli miljardiksi euroksi?
taustamateriaaleihin. ”Tee työtä jolla on tarkoitus” –slogan sai aivan uuden merkityksen.
Työskentely valtiolla ja virkamiehenä ei ennen kesää ollut unelmatyöpaikkojeni listalla. Oikeastaan en edes tiennyt kuinka ministeriöön voi päästä töihin. Oletin ministeriön myös olevan hyvin hierarkkinen ja byrokraattinen työpaikka. Kesä kuitenkin todisti uskomukseni vääriksi. Kuvaavaa mielestäni oli, että perehdytysmateriaaliksi minulle annettiin Euroopan Vakausmekanismin perussopimus. Pääsin siis mielenkiintoisten asioiden äärelle ja tapahtumien keskipisteeseen. Hierarkiasta kertoo jotain se, että istuin kokouksissa jonka puheenjohtajana oli ministeriön kakkosvirkamies, alivaltiosihteeri Hetemäki. Oman jännityksen työhön toi toisaalta se, että ikinä ei tiennyt minne oma raportti lopulta päätyy. Kysyin erään raportin viimeisteltyä, että mihin tämä menee ja esimies totesi asiakirjan lähtevän ministeri Urpilaisen erään kokouksen
Ehkä kaikista hienoin puoli ministeriössä työskentelyssä oli kuitenkin ihmiset ja loistava porukkahenki. Minut otettiin harjoittelija hyvin vastaan ja tunsin tekeväni oikeita töitä, oikeiden asioiden parissa. Osastollamme työskenteli käytännössä ekonomeja ja juristeja, jokainen erilaisella taustalla ja työhistorialla. En kuitenkaan valitettavasti tavannut yhtään oululaistaustaista ekonomia, vaan suurin osa työntekijöistä oli opiskellut Kehä III:sen sisäpuolisissa periferiayliopistoissa. Harjoittelu antoi kipinän valmistumisen jälkeen harkita tosissaan julkista sektoria yhtenä työnantajana. Tunnetusti valtion leipä ei pärjää aivan yksityisen sektorin palkkatasolle, mutta miltä kuulostaa 36 lomapäivää vuodessa sekä kellokortin käyttö ja ylitöiden korvaaminen lomalla? Suosittelenkin jokaista harkitsemaan korkeakouluharjoittelua valtiolle ja tarkistamaan julkisen sektorin mahdollisuudet. Lisätietoa: www.valtiolle.fi, www.taloustieteet.oulu.fi/opiskelu/harjoittelu www.oulu.fi/careerservices/harjoittelu/index.html Teksti: Lauri Tervo Kuvat: Valtiovarainministeriö/Marko Oja
EGONOMI 3/2012
23
Fuksin elämää, ei sen enempää
Onpa siitä kauan, kun astuimme torinrannasta bussien kyytiin ja lähdimme kohti fuksiristeilyä. Ympärillä oli aivan outoja naamoja ja vähän hermostuneena innostuin sitten puhumaan vierustoverin kanssa. Ensimmäisen viiden minuutin aikana keksimmekin jo yhteisiä tuttuja. Päivä meni tosi nopeasti uusiin ihmisiin tutustuessa, tai lähinnä nimien opettelussa. Yhtäkkiä olimme siellä kaupungin ainoassa todellisessa nähtävyydessä (?) ja joimme kuoharia Finanssin piikkiin, joku “fiksu” keksi myös hakea santsilautasellisen, ne olivat meille ilmaisia! En potenut huonoa omaatuntoa, sillä olinhan jo tukenut Finanssia pari vuotta erään kurssin kautta.
24
EGONOMI 3/2012
Fuksisuunnistuksessa nähtiin toinen toistaan mielikuvituksellisempia asuja.
K
ahden välivuoden jälkeen uuden koulun aloittaminen tuntui sanoinkuvaamattoman hyvältä. Krapulaa en sunnuntaina tuntenut, koska jännitin liian paljon ekaa koulupäivää. Maanantaina yliopistolta löytyi sitten hämärästi tuttuja naamoja läjäpäin ja lyöttäydyimmekin heti yhteen ja suuntasimme luentosaliin. Sieltä meidät jaettiin virallisesti ryhmiin ja informaatiotulva sai luvan alkaa. Illalla oli luvassa kaupunkikierros ja fukseja ei selvinnyt loppuun asti kovinkaan montaa, kummastelin tätä, sillä eihän aamulla ollut muuta kuin joku pääaineinfo... Kierros oli lopulta kokemus ja fuksin roolissa sainkin aimo annoksen tulevaisuuden neuvoja ja tärkeitä elämänohjeita vanhemmilta opiskelijoilta. Pitsajatkoilla minulle tarjottiin myös tuplajuusto pitsaani (ehkä joku tajuaa). Keskiviikkona oli luvassa paljon mainostetut harkkasitsit. Sitseistä olin kuullut kaikenlaista (kaverini kämppis oli kuulemma pari vuotta sitten lähtenyt moisista ambulanssilla pois tai jotain vastaavaa), ja eleganttina iloliemennauttijana odotin iltaa innolla. Päädyin kokeneiden sitsaajien läheisyyteen ja opin kaikenlaista tuosta uudesta ja uljaasta perinteestä. Harkkasitseillä oli kaikenkaikkiaan hyvä yhteishenki, joka kuitenkin hieman rikkoutui siihen ainaiseen turpakiinni-huuteluun, joka lopulta tuntui enemmänkin häiriön lähteeltä. Kokonaisuutena sitseistä jäi hyvä kuva ja illalla päädyimme taas kaupungin tiiveimmälle tanssilattialle.
“
Yömyöhään iski sitten pienimuotoinen Kaarleoverdose: viikon sisällä olin viettänyt enemmän öitä Kaarlessa kuin kotona.
EGONOMI 3/2012
25
Fuksisitseillä Finanssin hallitus joi fuksit pöydän alle. Vai menikö se toisin päin?
Perjantaina oli sitten tosipaikka fuksisitseillä. Tuntui että monet olivat aluksi hieman varautuneita. Huhupuheiden mukaan harkkasitseillä meni aika kovaa loppuvaiheessa. Ehkäpä päivän tauko oli liian vähän joillekin? Ja ehkä kahdet sitsit niin tiheään söivät niiden arvostusta. Loppua kohden meno oli kuitenkin loistava, viimeisetkin perinteiset sitsilaulut laulettiin. Hauskaa riitti ja jotkut biisit soivat vieläkin päässä. Yömyöhään iski sitten pienimuotoinen Kaarleoverdose: viikon sisällä olin viettänyt enemmän öitä Kaarlessa kuin kotona. Nyt taas en tarkalleen muista koska olisin siellä ihanan tiiviillä tanssilattialla viimeksi heilunut. Eiköhän tämä erhe korjaannu pikapuoliin. Oikeastaan fuksiviikon jälkeen aika on mennyt tosi nopeasti ja vauhti ei tunnu hidastuvan missään vaiheessa. Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua, joten toisaalta se tuntuu melko kaukaiselta. Fuksiviikon
Raekuuro keskeytti Fuksisuunnistuksen, muttei latistanut meininkiä.
26
EGONOMI 3/2012
lisäksi mieleen ovat jääneet muutkin fuksi -etuliitteellä varustetut tapahtumat, fuksisuunnistus ja fuksiaiset. Fuksisuunnistus oli säästä huolimatta hauskaa ja jotain aivan muuta kuin normiryyppyreissut. Rasteja oli paljon ja suosikkia en osaisi valita. Onneksi on olemassa kuvagalleria, josta muistia voi tarpeen mukaan virkistää. Omalta mukavuusalueelta pääsi huoletta pois ja ryhmän jäseniä oppi tuntemaan entistä paremmin. Ryhmähenki kasvoi paljon ja onneksi kaikki olivat täysillä mukana. Fuksiaiset olivat vauhdikkaimmat juhlat siihen mennessä ja Finanssin booli tosiaankin toimi. Vauhtia ja vaaratilanteita riitti. Joku halusi kovasti saunasta uimaan, mutta pihan ainoa lyhtypylväs oli eri mieltä. Loppuvaiheessa sain soiton: “käy etsimässä hammasta sieltä lihapullien kohdalta”, koitin saada muitakin
avuksi tähän vaativaan tehtävään, mutta humalaisen tuurilla se oli se eka ”hampaannäkönenjudu”. Palautin sen tietenkin omistajalleen parin tunnin sisään. Seuraavan aamun pahimman kanuunan pelasti facebookin fuksiryhmä, josta selvisi, että noin puolella oli jonkinlaisia fyysisiä vammoja illan jälkeen.
“
Joku halusi kovasti saunasta uimaan, mutta pihan ainoa lyhtypylväs oli eri mieltä.
Finanssi järkkää paljon hyviä tapahtumia, ehkä johonkin rakoon mahtuisi muutama ylimääräinen alkoholiton tapahtuma nykyisten tapahtumien lisäksi tai muutama viikonlopputapahtuma? Näissä ovat tietenkin hyvät ja huonot puolensa. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen Finanssin aktiivisuuteen ja sen järjestämään toimintaan. (Ei niinkään Finanssiin liittyen: toivoisin tulevaisuudessa lisää eri pääaineiden yhteisiä etkoja.) Muutakin kuin bileitä? Opiskelu itsessään on lähtenyt aika hitaasti käyntiin, ja ehkä en voi vielä sanoa, että olisin päässyt siihen kiinni. Tenttejä ei ole ollut, enkä ole löytänyt mitään selvää rytmiä. Esimerkiksi ensimmäiset kaksi viikkoa oli tosi vähän tekemistä. Vaaditut 30 noppaa tulee aika helposti ekana syksynä täyteen, ainakin suunnitelman tasolla. Yliopistoelämä on erikoista. Itsellä on valtavasti vastuuta ja välillä tuntuu ettei ole mitään tekemistä. Sitten sitä lupautuu kaikenlaiseen mukaan ja seuraavalla viikolla tilanne onkin täysin eri. Tekemistä on niin paljon että on vaikea venyä joka paikkaan, eikä tilannetta auta luontainen pyrkimys tehdä kaikki asiat huolellisesti. Äärimmillään on aikoja jolloin pitäisi tehdä kaikkea, mutta ei osaa aloittaa mistään. Nollaus on tarpeen.
Fuksisuunnistuksen ja Fuksiolympialaisten voittajajoukkueet palkittiin Fuksiaisissa.
Teksti: A.P. Kuvat: Anni Seiteri, Teemu Mustonen, Joni Lehto, Eemeli Väyrynen
EGONOMI 3/2012
27