KANSIKUVA 2/2017
1
E
Egonomi on Finanssi ry:n jäsenistölle kohdistettu, tavallisesti viisi kertaa vuodessa ilmestyvä ylioppilaslehti. Lehti toimii näköalapaikkana Oululaisen kylteriyden ytimeen ja käsittelee kauppatieteiden opiskelijoille ajankohtaisia asioita.
PÄÄTOIMITTAJA
Petrus Vuorentausta 040 755 3655 julkaisuvastaava@finanssi.org
JULKAISUTOIMIKUNTA
Petrus Vuorentausta (pj), Nirananda Lanki (vpj), Jenna Komulainen, Otto Nurmi, Niklas Alho, Juho Kemppainen
MUUT KIRJOITTAJAT
Anniina Puhilas, Daniel Stafford, Jenna Komulainen, Jermu Korvenheimo, Matti Marttila, Miina-Anniina Heiskanen, Mikko Laurila, Mikko Puhakka, Niklas Alho, Noora Pitkänen, Nirananda Lanki, Otto Nurmi, Sonja Mehtälä, Vili Vesanto
TAITTO
Petrus Vuorentausta
KANSI
Juho Kemppainen
SIVUJEN KUVITUS:
Adobe Stock s. 4-5, s. 18-21, s. 40-43, s.8 Autolle.com
JULKAISIJA
Finanssi ry Oulun Yliopiston kauppakorkeakoulu, Oulu Business School PL4600 90014 Oulun Yliopisto
PAINOMÄÄRÄ 40
PAINO
Multiprint Oy
2
EGONOMI 2/17
HORISONTISSA SIINTÄEN
F
inanssi on perustettu 1991 ja ainejärjestömme onkin vajaa vuosi sitten juhlinut neljännesvuosisataista taivaltaan täyttämällä 25 vuotta. Vaikka vuosia on jo takana useita, niin täytyy pitää mielessä, että Finanssi järjestönä määrittyy viime kädessä jäseniensä kautta ja täten myös Sinä olet osaltasi määrittämässä finanssilaisuutta: toisin sanoen sitä, millaisena näyttäydymme ja kuinka meidät koetaan. Finanssilainen, finanssilaisuus. Edellinen on varsin helposti ja aukottomasti määriteltävissä sekä todennettavissa. Olet maksanut jäsenmaksun, täten olet finanssilainen. Finanssilaisuus puolestaan on paperilla näennäisesti muutaman kirjaimen ero, mutta merkityksen osalta siirrymmekin jo huomattavasti kauemmaksi horisonttiin. ”Horizon is nothing save the limit of our sight”, kuuluu ikiaikainen viisaus. Tässä tapauksessa näkymäämme rajoittaa oma subjektiivinen kokemuksemme finanssilaisuudesta. Finanssilaisuus on itsellemme jotain aivan muuta, kuin mitä se on vieruskaverille luennolla, puolitutulle kenen snäpin juuri vilkaisit, ihmiselle kenen ohikiitävän tarinan näit vilaukselta Instagramissa tai ystävälle, kenen kanssa juuri eilen juttelit. Kun finanssilaisuuden määritelmää kysytään kiltamme ulkopuoliselta, on hänen ajatuksissaan ja mielikuvissaan potentiaalisesti entistäkin erilaisempi näkemys meistä. Hyvässä, mutta varmastikin myös pahassa. Finanssilaisuudessa on kyse kaksitasoisesta käsitteestä. Finanssilaisuus on luonnollisesti jotain jonka ulkopuolinen voi nähdä, kokea ja tuntea, mutta se koostuu myös siitä, mitä jokainen yksittäinen finanssilainen on ikinä finanssilaisuudesta ajatellut. Olemme lopulta yksilöitä ja kuten maailmaan, myös yhteisöön mahtuu monenkirjavaa ihmistä. Mielestäni tuo on hyvä pitää mielessä, sillä muistaessamme sekä sen millaista identiteettiä haluamme viestiä, että sen, että olemme lopulta kaikki yksilöitä, pystymme näin pitämään molemmat pallot hallussa ja toimimaan ymmärtäväisemmin toisiamme kohtaan. Avoimuus ja ymmärtäväisyys: Pehmeitä konsepteja joiden vaikutukset eivät kuitenkaan voisi olla konkreettisempia tai kauaskantoisempia. Psykologia kertoo meille, että toimintaamme ohjaavat skeemat muodostuvat monen monituisista kokemusperäisistä havainnoista. ’Skeema’ on psykologiassa mielen sisäinen malli tosimaailmasta. Järjestämme tietoa skeemoihin ja näitä rakenteita käytämme uuden tiedon ymmärtämiseen. Kyseinen muistirakenne pelkistää havaintoinformaatiotamme ja nopeuttaa tuosta tehtäviä johtopäätöksiä. Kun skeema aktivoituu, kaikissa alasysteemeissä aktivoituvat myös vastaavat reaktiot, kuten merkitykseen liittyvät tunteet, käyttäytyminen ja jopa fysiologiset reaktiot. Näin on helppo huomata, että siinä missä tästä evolutionäärisestä muotoutumisesta on valtavasti hyötyä, niin vaikeuttaa tuo myös uusien, aikaisempaan sopimattomien havaintojen omaksumista. Se miten kohtelemme toisiamme, mitä sanomme ja kuinka käyttäydymme muovaa skeemojamme toisistamme. Se kuinka meitä kohdellaan, muovaa skeemojamme itsestämme, mutta myös vastapuolesta. Näin kyseessä on luontainen ajatusten kiertokulku, kehä. Ne vaikutelmat joilla ruokimme kyseistä kehää vaikuttavat siihen mitä kaikkea tuon päälle kasvaa ja millaisena tuo lopulta näyttäytyy. Kaikki meistä ovat kuulleet sanonnan ”Olet mitä syöt”, mutta muuntaisin kyseistä oivallusta vaihtamalla viimeisen sanan: ”Olet mitä ruokit”, toisin sanoen ajatukset ja mielikuvat joita ruokit ja ylläpidät. Kun yhteisön jäsenet kiinnittävät huomiota perspektiiveihinsä, niin tuota voisi näin ajatella yhteisön hygieniana. Se, mistä perspektiivistä käsittelemme asioita vaikuttaa myös siihen kuinka toimimme. Kirjoituksen alussa annoin ymmärtää finanssilaisuuden olevan kompleksinen, vaikeasti määriteltävä asia. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa, ja tämän kääntöpuolelta totta on myös, että violettisydämisen yhteisömme ydin on helppo hahmottaa. Tiedämme kaikki, että kohottaessamme maljan 26. -vuotiaalle, aikuisuuden kynnykselle astuvalle Finanssille horisontissa siintävillä, projektitoimikunnan järjestämillä taatusti loisteliailla vuosijuhlilla, juhlistamme varsin näkyvää, rakasta ja vaalimisen arvoista yhteisöä! Kasvakaamme yhteisönä entistäkin tiiviimmäksi ja paremmaksi, yhdessä. -
petrus vuorentausta
Julkaisuvastaava
3
PÄÄJUTUT
6 PJ:N TERVEISET Finanssin puheenjohtajan terveiset ja selviytymisvinkit syksyyn.
8 VUODEN YRITTÄJÄ Egonomin toimitus haastatteli Autolle. comin toimitusjohtajaa, viime vuoden Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnon pokannutta Niklas Nukaria. Käännä sivulle ja lue haastattelu!
12 OLISINPA TIENNYT FUKSINA Haastattelimme eri vuosikurssien fukseja asioista joita he olisivat halunneet tietää fukseina.
14 ALTERNATIVE OULU Selvitimme Oulun kuumimmat underground-mestat jotka eivät ehkä löydy kaikkien huulilta, mutta ovat taatusti tsekkaamisen arvoisia!
VUOSIJUHLAT
24 YHDEN ILTAJUHLAN TÄHDEN
”NÄR BÖRJAR?” -huutojen alettua somessa tiedät sen olevan täällä. Vujut vujutirehtöörimme silmin.
22 VUJUVIIKKO Vuosijuhlat No.26 ovat vuoden komein ja odotetuin juhla, mutta viikolla tapahtuu myös paljon muuta! Tsekidaut!
VAKIOT
18 FINANSSILAINEN VAIHDOSSA Finanssilainen vaihdossa on vuoden mittainen juttusarja, missä vaihtarimme valottavat fiiliksiään ja kokemuksiaan ulkomailla. Tällä kertaa saimme seurattaviksemme Noora Pitkäsen ja Daniel Staffordin.
40 DEKAANIN TERVEISET
Haastattelimme dekaaniamme tämän hetken taloustilanteesta. Kurkkaa mitä saimme Mikko Puhakasta irti!
36 KERHOT
Finanssin alaisuudessa toimii useampiakin klubeja. Esittelyssä Metsästys- ja Sijoittajaklubit.
27 PUKEUTUMINEN Kylterit pukeutuvat siinä missä muutkin, ainakin melkein. Syksyn kuuminta muotia Sokos Pukumiehestä, käänä sivulle!
30 HOW-TO-HAALARIT Haalarien oikeaoppinen pukeminen. Älä sorru aloittelijan ajatusvirheisiin.
31
KOPO
32
KYLLI
33
OYY
39
OULUN EKONOMIT
SUORITATKO SINÄKIN?
S
yksyinen tervehdys finanssilaiset! Kesä kului taas kuin siivillä, mutta onneksi syksyn tullen ei tarvitse olla toimettomana, kun tarjolla on lukuisia tapahtumia, sekä useita eri vaikuttamismahdollisuuksia. Nyt kun syksyn tuulet puhaltavat moni meistä varmasti hakeutuu (tahtomattaan tai tahallisesti) uusien asioiden äärelle. Oyy rekrytoi uusia edaattoreita, Tekniikan ja Talouden vaaliliitto TeTa kaipailee uusia budjetin höylääjiä riveihinsä, Fixindeksin uusi hallitus alkaa muodostua, FSki kerää uusia aktiivisia jäseniä, sekä Finanssin hallitus aloittaa seuraavan hallituksen ja toimikuntaehdokkaiden kähminnän. Syksyn aikana on siis mahdollista tehdä paljon uutta, ja voin lämpimästi suositella aktivoitumista myös luentosalien ja baari --jatkojen ulkopuolella. Nyt on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa osaamispohjaansa myös vaikuttamiskanavien avulla. Kun olemme uusien ja jännittävien asioiden äärellä, on helppo sortua liialliseen suorittamiseen ja moni meistä tulee vahingossa haalineeksi liikaa tekemistä omaan arkeensa. Oli sitten kyseessä järjestötoiminta, syksyn uudet kurssit tai osa-aikainen työ, on näiden sovittaminen ihmissuhteisiin ja omaan vapaa-aikaan toisinaan haasteellista. Me olemme kaikki erilaisia ja siinä missä joku selviytyy jopa näiden kaikkien kolmen yhteensovittamisesta, joku toinen voi ahdistua jo liian täydestä kurssitarjonnasta. Siksi onkin tärkeää tunnistaa oman jaksamisensa rajat. Toisinaan stressi liiallisesta suorittamisesta voi kasvaa niin suureksi, että se vie voimat. Jos aiemmin mukavat asiat tuntuvat raskailta ja epämiellyttäviltä, olet voinut sortua liialliseen suorittamiseen ja liian tekemisen haalimiseen. Tällaisessa tilanteessa tulisi pysähtyä hetkeksi ja pyrkiä objektiivisesti tarkastelemaan omaa arkeaan. Onko kaikki tekeminen sellaista, josta nautit? Olisiko sinun mahdollista tehdä jotain vähemmän? Jos huomaat olevasi jatkuvassa oravanpyörässä ja tasapainoilevasi vapaa-ajan, velvollisuuksien, töiden ja opiskelun ristipaineessa, on hyvä ottaa vähän etäisyyttä. Tällöin paikallaan on pieni hengähdystauko. Pidä vapaapäivä ja tee jotain sellaista josta nautit. Arki ei kanna pitkälle, jos elää ainoastaan viikonlopusta viikonloppuun. Siksi myös viikot kannattaa täyttää sellaisella tekemisellä, jossa on mahdollista unohtaa kiire ja jatkuva suorittaminen. Käy elokuvissa, urheile tai kahvittele kavereiden kanssa. Tärkeää on myös arkena tehdä sellaisia asioita joista voi huoletta nauttia. Jos arjen rytmittäminen mukavalla tekemisellä ei tuo helpotusta suorittamiseen, ainoana vaihtoehtona on yksinkertaisesti vähentää. Luovu yhdestä työvuorosta tai siirrä yksi kurssi seuraavaan vuoteen. Toisinaan on ihan ok sanoa, että minä en pysty. Kaikkeen ei aina ole pakko pystyä. On siis tärkeää tunnistaa missä menevät ne omat rajat ja keskittyä niihin asioihin, jotka kokee itselleen tärkeiksi. Itse kuulun ehdottomasti siihen kategoriaan, joka nauttii järjestö hihhuloinnista. Siksi oman jaksamisen kannalta, olenkin joutunut vähentämään arjestani niitä asioita, joista nautin hieman vähemmän. Eli tunnista arjessasi ne asiat, joita haluat tehdä ja tee ne. Oli se sitten mouhoamista tärkeillä vaikuttamisen paikoilla, oman osaamisen kehittämistä, töitä tai ihan vain hengailua kavereiden kanssa. Näihin sanoihin haluan toivottaa rentouttavaa, mutta tapahtumarikasta syksyn jatkoa! -
6
sonja mehtälä
Finanssi ry:n puheenjohtaja
NO NYT ON KYLLÄ MAINOS/ARINA
MIELETÖN ETU!
S-mobiili-sovellus tuo omistajan uudet edut aina suoraan puhelimeesi.
LATAA S-MOBIILI
S-MOBIILI.FI
7
Egonomin toimitus kävi haastattelemassa Autolle. comin toimitusjohtajaa ja viime vuoden Vuoden Nuori Yrittäjä -tunnustuksen saanutta Niklas Nukaria. Toimitus haastatteli Niklasta yrittäjyyden moninaisista kiemuroista. ”Olitko aina kiinnostunut yrittämisestä? Ovatko liike-ideat aina poltelleet sisälläsi? Millaista yrityksen johtaminen todellisuudessa on?” Käännä sivua ja ota selvää!
8
Teksti: Petrus Vuorentausta Kuvat: Autolle.com
Y
r ittäjä joka ei miellä itseään yrittäjäksi. Autokauppa joka ei olisi ikinä singahtanut paperilta todellisuuteen jos ideoija olisi ollut hyvä matikassa. Paperilla täysin kannattamaton yritys. Autolle.com on tuo yritys. Liikeidea starttasi ajatuksesta kuinka saada autokaupan kulut mahdollisimman pieneksi ja asiakas mahdollisimman tyytyväiseksi. Näistä lähtökuopista syntyi Auto Rahaksi -palvelu jonka kautta asiakas voi lähteä realisoimaan oman autonsa Autolle. comin avustuksella pois. Idean isäntä, 24-vuotias Niklas Nukari, kuvailee itseään määrätietoiseksi, helposti innostuvaksi ja tunteella eläjäksi. —”Näen itseni yleensä siellä minne aion päästä. Jos aion myydä autoja 200 miljoonalla, niin näen itseni pisteessä missä juon kakkukahveja henkilöstön kanssa kun tuo raja on jo ylitetty.” Nukari on Ylivieskasta kotoisin ja varttunut tuolla 15-kesäiseksi asti. Mies ei ikinä ajatellut olevansa yrittäjä, mutta ideoita on pulpunnut pienestä asti ja ammattihaaveisiin liittyvissä piirustuksissa on miehen sanojen mukaan joskus lukenut ”rikas ammatti.” Tiedustellessani löytyykö perhe-taustoista mitään mikä on kannustanut yrittäjyyteen miehen silmät siirtyvät horisonttiin ja kiiltelevät. —”Vanhemmat ovat olleet yrittäjiä, joten tausta on aina ollut vahvasti yrittäjyyteen kannustava”, hän naurahtaa. Nukari ihailee isässään hänen kykyään johtaa numeroilla, kun hän puolestaan johtaa paljolti tunteella. Yhteisenä luonteenpiirteenä hän mainitsee, että molemmilla on kyky innostua asioista huomattavan helposti sekä uskallusta kokeilla ja katsoa, mistä on yllättäen ollut hyötyä. Koulutustaustan osalta Nukari on merkonomi. —”Ihan hyvät paperit, mutta koulussa tuli harvemmin käytyä”, hän tuumii. --”Kaupankäyntiä kohtaan oli aina kiinnostusta, mutta lukio ei napannut.” Siirtyessämme keskusteluaiheista itse yrittäjyyteen ja yrittäjyyden haasteisiin tulee elävimpänä muistona mieleen aika, kun ensimmäiset työntekijät kävelivät yrityksen ovista sisään. —”Silloin koki ensimmäistä kertaa, että on työnantaja. Tuo päivä tuli hieman yllättäen.” Kysyessäni minkä Nukari on kokenut yrittäjyy-
den suurimpana haasteena tai saavutuksena, tulee vastaus apteekin hyllyltä: —”Niinä päivinä kun on ollut päivästä tai kahdesta kiinni, että meneekö nurin alkuaikoina, niin kun niistä on selvinnyt ja hoksaatkin, että niistä on nyt kaksi vuotta aikaa, niin nuo päivät ovat kieltämättä maistuneet makeille!” Hän mainitsee alkuaikojen palkkapäivät ja kertoo, että pientä hokkuspokkusta tarvittiin, mutta aina ovat maksettu päivälleen oikein. Haasteista saimmekin luonnollisen aasinsillan yrittäjyyden painekammioon. Tiedustelen yrittäjältä henkilökohtaisia vinkkejä arjen stressinhallintaan. Vastaus alkaa tutunkuuloisesti, mutta kuulostaa lopulta varsin radikaalilta. —”Pitää osata nauttia, koska muuten menee puutumiseksi eikä tule mistään mitään. Pitää löytää vastapainoa ja osata irrottautua, ettei ole vain työ. Rohkeasti kun rupeaa tuntumaan, että tökkii, niin pitää uskaltaa sanoa, että nyt on viikon tai kuukauden poissa. Voin kertoa; mikään lääke ei auta yhtä hyvin.” Yrittäjyys on pelikenttänä täynnä tilanteita, jotka rohkeimmatkin kiertäisivät mieluusti kaukaa. Miltä tuntuu navigoida maastoa, joka suorastaan kuhisee epämukavuusalueita? Nukarille kaikkein vaikeinta maastoa ovat tilanteet, joissa pitäisi puuttua dilemmaan joka liittyy henkilön persoonallisiin tekijöihin. Kuitenkin kun tilanteeseen löytää sen oikean tulokulman ja selättää esteen, niin ”Siitä tulee todellinen voittajafiilis!” Hänen mielestään näistä selviytyminen on osa yrittäjyyden suolaa. Mielikuvamme yrittäjyydestä eivät siis tois-
”
Vanhemmat ovat aina olleet yrittäjiä joten tausta on vahvasti yrittäjyyteen kannustava.”
9
taiseksi ole osoittautuneet aivan vääriksi. Miehen mukaan uhrauksia on luonnollisesti tarvinnut tehdä, mutta hän kokee näiden olevan viime kädessä jossain määrin tasapainossa. Tähän liittyen hän kuitenkin haluaisi korjata yhden varsin yleisen myytin yrittäjyydestä: ”Yrittäjällä ei ole lomia.” Nukarin mukaan on yleinen harhaluulo, että mikäli olet yrittäjä, olet 24/7 töissä. —”Ei se ihan niin mene. Moni yrittäjä kertoo kuinka siellä aurinkotuolissa virvoketta siemaillessaankin ovat työasiat mielenpäällä. Tuolloin olet lomalla, et töissä. Se, että työasiat ovat mielessä ei tarkoita, että olet töissä.” Nukari ymmärtää tunteen ja tilanteen liiankin hyvin, mutta haluaisi korjata, että kyse on asenteesta ja ajattelutavasta. —”Kyllä itselläkin saattavat lomalla olla työasiat mielessä, mutta kaikki on kiinni päänsisäisestä suhtautumistavasta.” Hänen mukaansa tämä on osa toimenkuvaa ja sen kanssa on opittava elämään. Kysyessäni mikä on huonoin vinkki jonka hän on saanut, hän vastaa samaan hengenvetoon, että ”Ehdottomasti huonoin ja haitallisin vinkki jonka olen saanut, on että yrittäjä ei lomaile, tai että ’täytyy olla kiire.’ Ei täydy, eikä tuosta asenteesta ole pitkällä juoksulla kuin haittaa.” Autolle.com ei ehkä ole perinteinen autokauppa, mutta jakamistalouden ja jaettujen autojen ilmiintyessä uutisiin ei voi olla ajattelematta, että kuinka tuo vaikuttaa tulevaisuuden ansaintalogiikoihin ja bisneksiin. Omistavatko ihmiset enää tulevaisuudessa autoja omissa nimissään? —”Jakamistalouden läpimurtoon autokaupan saralla en usko laisinkaan, eli siihen että autot olisivat huomattavissa määrin yhteiskäytössä. Kyseisessä yhtälössä on niin monta muuttujaa. Tuon läpimurto vaatisi paljon enemmän autojen tekniikalta ja ihmisluonteelta, että ei tule lyömään lävitse.” Hän tiedostaa, että markkinoita tule varmasti löytymään, mutta lisää, että merkittäviä markkinaosuuksia hän ei usko tuon haalivan tulevina vuosikymmeninä. Aikamme alkaa olla lopussa, mutta uteliaisuus vie täpärän voiton: ”Jos saisit valita minkä tahansa kaaran allesi, niin mikä tuo olisi?” Niklas iskee kädet selän taakse ja nojaa tuoliaan vasten. —”Mikä tahansa kaara... Varmaankin sellainen jenkkileffoista tuttu, isompi maasturi. Aika tavallinen, ei mitään erikoista.” Laskeutuu lyhyt hiljaisuus ja sanat kumpuavat tunnustuksenomaisesti: —”Koen, että au-
10
”
Jakamistalouden läpimurtoon autokaupan saralla en usko laisinkaan.”
tot ovat melkoisen samanlaisia lopulta kahden viikon huristelun jälkeen, ihan sama mitä ajat”, mies toteaa yllättäen. Kysyn vielä missä yrittäjä lomailee lomaillessaan, mikä on päihittämätön lomakohde. —”Mikään, toistan mikään, ei voita moottorikelkkailua talvisi. Enontekiö ja Hetta tulevat varmaan aina olemaan kärjessä.” Aika on lopussa. Pyydän välittämään terveiset Finanssilaisille. Nukarin mielestä kouluissa painotetaan liikaa, että täytyy keksiä uutta. Hän näkee asian niin, että ”On vaikeaa ja työlästä rakentaa alusta alkaen uutta ja tuota reittiä pitkin mennään siihen käsi ojossa riskirahoitukseen ja taiotaan rahaa kunnes idea joko onnistuu tai ei.” Hän lähtisi uudistamaan vanhoja toimintatapoja nykypäivää paremmin vastaaviksi. Uudelleen tuotteistaminen on hänen mielestään tässä taikasana. Nukari painottaa, että menestys vaatii huomattavasti töitä. Kysyttäessä onko jotain, mitä vielä lisäisi, niin hän ottaa myynnin puheenaiheeksi. —”Kaikki voivat opiskella, mutta myyjäksi on vaikea oppia. Suomessa ei ole ketään kuka voisi opettaa sinulle myyntiä. Myyntiä oppii vain työtä tekemällä: kun saat sen sata ”ei” -vastausta, niin olet taas hitusten parempi. Kabinettipöydissä opetellaan neuvottelemaan ja juomaan kahvia, ei myymään.” Haastattelu loppuu varsin osuvaan oivallukseen. —”Lyömätön yhdistelmä on tietysti hyvä koulutustausta ja myynnin osaaminen.”
MAINOS/NORDEA
11
Olisinpa tiennyt fuksina... Jokainen finanssilainen on joskus ollut fuksi, jolle yliopisto-opintojen aloittaminen on ollut uutta ja ihmeellistä. Uudet ihmiset, käytännöt ja ehkä jopa täysin vieras kaupunki ovat herättäneet varmasti jokaisen mielessä kysymyksiä ja ajatuksia. Siispä ajattelimme antaa teille fukseille muutamia vinkkejä siitä, mitä olemme itse oppineet fuksiajoistamme ja mitä olisimme halunneet tietää jo fukseina. Tässä teille muutamia vanhempien opiskelijoiden vinkkejä ensimmäistä sekä tulevia opiskeluvuosia helpottamaan. Lukaisehan läpi! Teksti & kuvat: JENNA KOMULAINEN
Sara Penttilä, 20, 3. VSK Henna Sorjonen, 22, 3. VSK.
”Olisimmepa tienneet fukseina, että kahvitteluhetket hyvän ystävän kanssa toimivat tärkeänä voimavarana pitkän opiskelupäivän keskellä tai pahan tentin äärellä.”
12
Sampo Seppänen, 21, 3.VSK
”Olisinpa tiennyt fuksina, että heittäytyminen kannattaa aina! Tarkoittaa se sitten sitsejä, vujuja tai mitä tahansa isoa tai
pientä häppeninkiä - unohtamatta laanaojan virkistävässä virrassa pulahtamista vuokrafrakki päällä, Rukan metsissä pikkupakkasilla harhailua tai vapun aiheuttamaa vakavaa häiriötä aika-avaruudessa. Kun on kaikessa mukana, käteen jää enemmän muistoja kuin vergi oikeasti sallii. Kavereilta sitten viimeistään kuulee mitä on tullut tehtyä!”
Ella-Maria Uusitalo, 22, 4.VSK.
”Olisinpa tiennyt fuksina, että uusista opiskelukavereista tulee minulle rakkaita ystäviä, joiden kanssa yhteys säilyy, vaikka osa on jo muuttanut toiselle paikkakunnalle. Ja sen, että kitun tentti on läpäistävissä...”
Mikko Laurila, 24, 5. VSK.
”Olisinpa tiennyt fuksina, että Rajakylää ja Toppilaa kannattaa välttää viimeiseen asti ja muuttaa suosiolla suoraan keskustaan. Se minkä tuurilla voitat vuokrassa jo ensimmäisellä syyslukukaudella, häviät kuitenkin viihteellä taksikuluissa. Joka viikko.”
Veera Haapaniemi, 23, 2.VSK.
”Olisinpa tiennyt fuksina, että Huikarin kirjanpidon kurssilla kannattaa olla alusta asti kunnolla matkassa. Myös tentteihin panostaminen jo ensimmäisellä tenttikerralla, jos mahdollista, sillä aikaa ja inspiraatiota lukemiseen ei välttämättä löydy sen enempää toisen tai kolmannen tenttikerrankaan kohdalla. Myös jonkinlaista priorisointia eri kurssien ja tehtävien kanssa kannattaa tehdä, koska kaikkeen ei välttämättä löydy aikaa. Tärkeimmät kannattaa hoitaa ensin pois alta.”
13
UG-MESTAT
TEKSTI: NIR ANANDA LANKI KUVAT: PETRUS VUORENTAUSTA
OPAS: ALTERNATIIVINEN OULU
Kaikille ovat tässä vaiheessa varmasti tulleet Kaarlet ja Kauppurit tutuksi – Oulussa on kuitenkin paljon muutakin nähtävää. Tässä minioppaassa Egonomin toimitus esittelee paikkoja, joista et välttämättä kuullut kaupunkikierroksella!
14
Mitä syödä? Joka kerta yhtä vaikea päätös. Jos et ole vielä käynyt Fuchkassa (etkä todennäköisesti ole), ota se määränpääksesi. Fuchka on pieni bangladeshilainen ravintola keskustassa, joka tarjoilee herkullista ja edullista ruokaa sekä suloisen ensiluokkaista palvelua. Toinen helmi on Garam Masala, joka on intialainen ravintola rautatieaseman liepeillä. Myös täällä on ruoka, hinta ja palvelu kohdallaan – joka kerta toivon, että tarjoilijakseni päätyy eräs mahtava intialainen tarjoilija, jolla juttua riittää kielimuurista huolimatta. Darraruoka on asia erikseen. Suuret, rasvaiset ja herkulliset annokset löydät Tuiran Noodle Bar 9:stä ja keskustan Phuketista. Kaikista yllämainituista saa myös mahtavaa kasvis- ja vegaaniruokaa!
Mitä juoda? Jos haluat tunnelmalliseen ja suhteellisen rauhalliseen paikkaan kavereiden tai treffikumppanin kanssa yksille, on Cocktail Company täydellinen kohde. Vaikka onkin hieman kyseenalaista, onko Cocktail Companyn paikka ”alternatiivisessa” oppaassa, on se kuitenkin mainittava tyylikkään miljöön, hyvän palvelun ja herkullisten juomien vuoksi. Ja vinkkinä; tiedän useampien onnistuneiden ensitreffien tapahtuneen juurikin täällä.
15
Mitä tehdä?
Koska yhdet ei koskaan jää yksiin, edullisia shotteja ja yllättävän hyvää musiikkia tarjoilee Joku paikallinen pubi Tuirassa. Tarkennan vielä, että pubin nimi on tosiaan Joku paikallinen pubi. Tietämätön voisi erehtyä luulemaan sitä naapureidensa kaltaiseksi räkäläksi, mutta tässä paikassa on jotain erityistä. Täällä voit myös laulaa karaokea ja nähdä keikkoja! Kaarlen ikkunalaudalla on kovin hauskaa heilua. Jos kuitenkin kaipaat vaihtelua Oulun klassikkotanssilaittioihin, kuten Kaarleen ja 45 Specialiin (Nelivitonen on muuten allekirjoittaneen mielestä maailman paras baari), suuntaa monille tuntemattomaan homobaariin Yöhuikkaan. Kyllä, Oulussa on homobaari. Ei, sinun ei tarvitse olla homo mennäksesi sinne.
” 16
Jos kuitenkin kaipaat vaihtelua Oulun klassikkotanssilattioille, niin suuntaa monille tuntemattomaan homobaari Yöhuikkaan; kyllä, Oulussa on homobaari ja ei, sinun ei tarvitse olla homo mennäksesi sinne.”
Oulun keskustasta löytyy megahauska Megazone. Lasertaistelupeliä (Barney ja How I Met Your Mother soittavat varmasti kelloja) voi pelata niin avoimessa pelissä muiden pelaajien kanssa, kuin myös yksityisesti oman ryhmän kesken. Kerää siis kaverit kasaan, lähde pelaamaan ja toivo että olette vielä ottelun jälkeenkin kavereita – tämä nimittäin nostattaa kilpailuhengen kattoon. Tuba-ravintolasta löytyy syömisen lisäksi myös muuta tekemistä. Tuban tapahtumakalenteria kannattaa seurata, sillä sieltä löytyy muun muassa teemabrunsseja, visailua ja mainiota livemusiikkia. Elokuvien ystävien kannattaa tutustua Valveen tarjontaan. Valve pyörittää lähes päivittäin kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia, ja valikoimasta löytyy niin harvinaisempia erikoisuuksia kuin valvavirtaelokuviakin. Mikä parasta, hinnat ovat huomattavasti halvempia kuin Finnkinossa – suurin osa näytöksistä maksaa vain 5-7 euroa.
17
WELCOME TO THE CITY OF FINANCE
Oulun Yliopiston kauppakorkeakoulun tavoite on, että tulevaisuudessa opiskelijoistamme yhä useampi kävisi vaihdossa. Finanssilainen maailmalla on vuoden mittainen juttusarja jossa pääsemme tutustumaan aina kerrallaan kahden opiskelijamme vaihtarielämään ja -kokemuksiin ulkomailla. Vaihtarinäkökulmaa tämän kertaiseen numeroon ovat tuomassa Noora Pitkänen sekä Daniel Stafford.
18
Teksti: Noora Pitkän Kuva: Adobe Stock
nen & Daniel Stafford
H
a ssua kyllä, minun ei koskaan pitänyt lähteä vaihtoon. Ajattelin aina, että käytän vaihtoon uppoavan varallisuuden mieluummin omaehtoiseen reissaamiseen ja uusiin kulttuureihin tutustumiseen. Sitä paitsi, eikö vaihtoon lähteminen ole kamalan vaivalloista? Palattuani takaisin helmikuiseen Ouluun toisen Aasian reissuni jälkeen keväällä 2016 taisi kaukokaipuu kuitenkin voittaa. Jos olen ihan rehellinen, taisi se neljännen vuoden opiskelijalla hirvittää opiskelijavuosien hupeneminenkin. Joka tapauksessa, hakemus Erasmus-vaihtoon Saksaan kevätlukukaudelle 2017 singahti Solemoveen tuolloin melko nopeasti. Jälkeenpäin voin todeta, että kyllä kannatti sekin hakemus täyttää. Vaihtokohteeksi valitsin Saksan, koska olin opiskellut saksan alkeet, ja olin aina halunnut tutustua Keski-Eurooppaan paremmin. Yliopistoksi valikoitui Münsterin yliopisto, koska ihan rehellisesti Münster vain vaikutti pikaisella googlauksella sympaattiselta ja viehättävältä kaupungilta. En siis oikeastaan perustanut valintaani sille, miten saksalaiset yliopistot sijoittuvat ranking-listoilla. Saavuttuani Saksaan ja Münsteriin tajusin, että olin tehnyt omista lähtökohdistani nappivalinnan: Münster todella on viehättävä pieni kaupunki, jolla on pitkä historia, ja joka ilmentää oikeaa saksalaista kulttuuria suurempia kaupunkeja paremmin. Kuten melkein joka puolelta Saksaa, Münsterista on erinomaiset kulkuyhtey-
det paitsi Saksan muihin kaupunkeihin, myös muualle Eurooppaan. Reissujen tekeminen varsinkin ympäröiviin kaupunkeihin on helppoa ja edullista: yliopiston myöntämällä lukukausilipulla opiskelijat saavat kulkea koko osavaltion alueella. WWU:n lipulla sai matkustaa myös Enschedeen, pieneen rajalla sijaitsevaan kaupunkiin Hollannin puolella. Opintojen startattua tajusin, ettei valitsemani yliopistokaan ollut ihan huono. Saksalaiseen opiskelukulttuuriin kuuluu ahkera opiskelu, ja opiskelijoilta myös vaaditaan enemmän kuin Suomessa. Ensimmäiset tentit olivat melkoinen kulttuurishokki, sillä suomalaiseen tenttikulttuuriin verrattuna aikaa oli puolet vähemmän, ja tehtäviä kaksi kertaa enemmän. Toisaalta koin, että myös luennoitsijat panostivat kursseihin enemmän. Kurssien sisältö oli yleensä ottaen aina mielenkiintoisesti esitetty. Myös kielitaidon kehittämiseen olisi ollut paljon mahdollisuuksia Münsterissa. Vaihtareille oli tarjolla useita eri kielikursseja, aina intensiivikursseista tandemopiskeluun.
”
Saksalaiseen opiskelukulttuuriin kuuluu ahkera opiskelu, ja opiskelijoilta myös vaaditaan enemmän kuin Suomessa.
19
Vaikka vanhempana opiskelijana lähdin vaihtoon eritoten opiskelemaan, sekä hakemaan sitä kuuluisaa kansainvälistä kokemusta, niin kyllä minunkin vaihtoaikani ehdoton kohokohta olivat uudet ystävät eri puolilta Eurooppaa. Kuten kotona, myös vaihdossa omaa kaveriporukkaani leimasi paitsi outo ja räikeä huumorintaju, myös aitous ja lojaalius. Omalla kohdallani vaihtojaksolla oli myös (kliseinen) ajatuksia selkeyttävä vaikutus. Pian valmistuvana opiskelijana vaihto toimi hyvänä aikalisänä, kun mietin mitä koulun jälkeen oikeasti haluan tehdä. Tämänkin reissun jälkeen tulen siihen tulokseen, että omalle epämukavuusalueelle meneminen kannattaa aina, sillä sieltä pois tullessa on yleensä paitsi oppinut paljon uutta, myös montaa uutta kokemusta rikkaampi. -
noora
O
lin vaihdossa kesälukukauden (Huhti-elokuu) 2017 Frankfurtissa, Goethen yliopistossa. Jo hieman kotimaista opiskelijaelämää nähneenä ja kokeneena painottui oma vaihto enemmän paikallisen vaihtoyliopiston erinomaiseen opintotarjontaan, joka tarjosi ainakin (kvantitatiivsesta) rahoituksesta kiinnostuneelle untuvikolle erittäin hyviä opintokokonaisuuksia. Seuraavat parisataa sanaa tulevatkin siis varmasti olemaan merkityksellisimmät niille, jotka eivät ole (enää) kiinnostuneita pelkistä jyhlistä, vaan näkevät vaihto-opinnot myös hyvänä mahdollisuutena täydentää omaa osaamistaan kursseilla, joita oma rakas kauppakorkeakoulumme ei vielä ainakaan toistaiseksi tarjoa. Saksa vaihtomaana ja Frankfurt vaihtokaupunkina olivat itselleni erinomainen valinta sekä sijainnin, että kulttuurin puolesta. Sijainnin merkityksen huomasi erityisesti siinä, että kyseisestä vaihto-lokaatiosta oli mahdollisuudet reissata erityisen hyvin sekä pitkin Saksaa, että laajemmin ympäri Eurooppaa niin bussilla, raideliikenteellä kuin lentäenkin. Nykyteknologian mahdollistama kyytien jakamiseen keskittynyt Blablacar -palvelukin tuli testattua, positiivisin kokemuksin. Kohtalaisen lyhyiden välimatkojen lisäksi positiivista oli myös matkustamisen hinta: muutamalla kympillä tuntui olevan mahdollista päästä miltei mihin tahansa Euroopassa. Kulttuurin puolesta Saksa tuntui olevan erityisen sopiva pohjoismaiseen elämäntyyliin tottuneelle. Minulle Saksa tuntui sekoitukselta sekä pohjoismaista jämäkkyyttä, että etelä-eurooppalaista ”löysäilyä”. Molempien merkitys kävi hyvin selväksi itselleni vaihtoaikanani, niin hyvässä kuin pahassa. Positiivista oli mielestäni mm. keveämpi alkoholilainsäädäntö: Ovathan huomattavasti alhaisempi viinin sekä oluen hinta opiskelijalle mieluisia, vaikka oleskelu enemmän painottuisikin opintoihin. Positiivista oli myös se, että moni asia (esim. julkinen liikenne) oli verrattain hyvin organisoitu, kuten pohjoismaissa elämänsä viettäneellä on tapana olettaa.
20
Jotta kaikki ei olisi vain suitsutusta, on hyvä tuoda esiin myös omia huonompia kokemuksia, koska vaihto ei varmasti kenellekään ole automaattisesti vain pelkkää ruusuilla tanssimista. Huonoa Saksassa oli minusta se, että osa asioista oli myös verrattain huonosti organisoitu: esimerkiksi paikalliselle opiskelijakortille oli mahdollista ladata rahaa vain koulussa sijaitsevilla latauspömpeleillä, joihin kävi vain paikallinen pankkikortti. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ylipäätänsä tuntui olevan pohjoismaissa näihin palveluihin tottuneelle mielestäni hyödynnetty heikosti etenkin erilai-
”
Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ylipäätänsä tuntui olevan pohjoismaissa näihin palveluihin tottuneelle mielestäni hyödynnetty heikosti etenkin erilaisiin maksujärjestelmiin liittyen, ottaen huomioon, että oleskelin Euroopan ”finanssipääkaupungissa”.
siin maksujärjestelmiin liittyen, ottaen huomioon, että oleskelin Euroopan ”finanssipääkaupungissa”. Käteistä tarvitsi olla mukana pääsääntöisesti aina. Oma reissaaminen keskittyi pääasiassa Saksan sisäiseen liikenteeseen. Paremman puoliskoni opiskelu toisessa saksalaisessa kaupungissa mahdollisti minulle Frankfurtin lisäksi hyvin erilaiseen kaupunkiin, Münsteriin, tutustumisen. Lisäksi erityisen hienona mahdollisuutena sain kokea tuttavien viinitilalla vierailun sekä paikallisen alueen viinien (kohtuullisen runsaan) maistelun. Kuten jo alussa mainitsin, suuri osa ajasta kului kuitenkin opintojen parissa. Paikallinen opiskelukulttuuri oli oman kokemukseni perusteella erittäin motivoitunutta ja vaatimustaso korkeampi: tämän vuoksi osa laajemmista useisiin maihin ulottuvista reissusuunnitelmista jäi lopulta toteuttamatta, koska opinnoissa riitti runsaasti tekemistä vaihdon jokaiselle viikolle. ) Kuten jo yllä tuli mainittua, opintojen vaatimustaso ja haastavuus etenkin rahoituksen kursseilla korostui mielestäni huomattavasti oman kauppakorkeakoulumme kursseihin verrattuna. Kvantitatiivisten menetelmien sekä erilaisten tilastollisen ohjelmoinnin ohjelmistojen hallitseminen tuntui olevan merkittävässä roolissa useilla (maisteritason) kursseilla, ainakin rahoituksessa sekä taloustieteessä. Paikallista opinto-opasta selatessani myös markkinoinnin kurssien vaatimustaso vaikutti mielestäni huomattavasti kvantitatiivisemmalta. Korkea vaatimustaso
sekä useilla kursseilla viikoittain tehtävät harjoitukset varmistivat kuitenkin sen, että oppimiskäyrä näin kliseisesti todettuna oli todellakin hyvin jyrkkä. Kursseja ei läpäisty selailemalla prujuja yhtä iltaa ennen tenttiä, joten aiemmin ajoittain laiskankin opiskelijan oli todellakin jälleen opittava oppimaan. Jälkeenpäin katsottuna tuntuu, että vaihtoon mennessäni en tiennyt juuri mistään mitään. Nyt, vaihtoa lopetellessani lähden useita matemaattisia teorioita, huomattavasti laajempaa rahoitusmaailman ymmärtämistä sekä kolmea uutta ohjelmointikieltä rikkaampana. Tiedän, että nämä kaikki oppimani asiat auttavat minua kohti sitä urapolkua, jolle tahdon tulevaisuudessani siirtyä. Ilman vaihtoa en olisi mitenkään voinut saavuttaa kaikkea tätä. Siksi voitaneenkin todeta, että oman motivaation ollessa korkea, on vaihto todellakin erinomainen paikka oppia sekä uusia työelämä-/ akateemisia taitoja, että oppia ymmärtämään itseään. Mahdollisuus luoda itselle uudet (oppimis)rutiinit sekä uusi ja erilainen ympäristö antavat eväitä nostaa omaa rimaa entistäkin korkeammalle. Perimmäinen viestini onkin siis: jos haluat oikeasti päästä kiinni opintoihin jatkuvien tolppien suorittamisen sijaan ja olet motivoitunut oppimaan, lähde ehdottomasti vaihtoon! Ps. Vaihto-opinnoista jäi käteen uusien taitojen lisäksi myös ystäviä sekä harjoittelupaikka Frankfurtissa rahoitusmaailman sydämessä ;-)
-
daniel
21
YHDEN ILTAJUHLAN TÄHDEN
O
n elokuun puoliväli ja istun vuodesohvalla Espoon perimmäisessä kolkassa. Vuosijuhlien alkuun
on aikaa enää reilu kuukausi. Kesätyöt ovat pian ohi ja lokakuun ensimmäinen viikonloppu alkaa palautua jälleen mieleen. Vuosijuhla-mode on aktivoitu muutamaa viikkoa aikaisemmin, ja noin kaksi kuukautta kestävä rutistus on vihdoin alkanut. Kaiken on määrä huipentua koko oululaisen kylteriyhteisön vuoden kohokohtaan, ainejärjestömme vuosijuhliin. Finanssin 26. vuosijuhlia juhlitaan lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-7.10. Perinteisen kaavan mukaisesti perjantaina juhlakansa pukee päälle säihkyvintä parastaan ja siirtyy ylelliseen iltajuhlaan nauttimaan viilentäviä virvokkeita. Lauantaiaamuna kaapista kaivetaan päälle haalarit ja kulahtaneimmat paidat, jonka jälkeen marssitaan sillikselle selviytymään edellisillasta - ja valmistautumaan yökerhon kalleimman samppanjan nauttimiseen. Glamouria ja säihkettä ei viikonlopusta puutu, mutta sen ainutlaatuisuus muodostuu nimenomaan vuosijuhlilla syntyvistä muistoista ja tarinoista, joiden vertaisia ei usein pääse muualla kokemaan. Vuosijuhliin kun todellakin kuuluu sitä paljon puhuttua taikaa. Rakkaan ainejärjestömme 26. vuosijuhlia lähdetään rakentamaan osittain haastavista lähtökohdista. Finanssin 25. juhlavuoden vuosijuhla-krapulan laskettua odotukset ovat edelleen sitä tasoa, mihin pääsimme viime vuonna juhlavuosi-vujujen osalta tottumaan. Nyt tuohon samaan tyylikkyyteen, arvokkuuteen ja hohdokkuuteen olisi päästävä kevyemmin resurssein. Haaste hyväksytty Ensimmäinen puolivuotinen osana Finanssin hallitusta ja ennen kaikkea vuosijuhlien järjestelyvastuussa on ollut kaikkea sitä, mitä saatoin joulukuussa edeltäjieni jättämästä testamentista tulkita. Kevätpuolisko sujui jokseenkin rauhallisesti ensimmäistä kertaa järjestetyn kolmikantaseminaarin viedessä suurimman osan hallitustyöskentelyyn uhratusta ajasta. Myös vuosijuhlavalmistelut on kuitenkin aloitettu jo tammikuussa. Pääasiassa järjestelyt ovatkin edenneet mallikkaasti, ilman sen suurempia kiireitä. Tavoitteenani on ollut, että vuosijuhlien järjestämisprosessi olisi sprintin sijaan maraton, jonka viimeiset metrit voisi edetä hieman rauhallisemmin. Toteutuiko? No ei. Viimeiset metrit ovat olleet hullunmyllyä. Vuosijuhlien järjestäminen on tähän asti kuitenkin ollut äärimmäisen mieluisa kokemus ja, sanomattakin selvää, suuri kunnia. Kaikkein hohdokkainta tästä tehtävästä on kuitenkin viime kädessä tehnyt se, miten käsittämättömän loistavassa porukassa näitä juhlia on saanut suunnitella ja järjestää. Viimeiset metrit ovat kieltämättä verottaneet ja tulevat vielä verottamaan, mutta onnekseni muu hallitus sekä projektitoimikunta ovat kuitenkin tarjonneet jatkuvan tuen, johon on kyennyt turvautua aina kun juhlien järjestelyn tuoma taakka on tuntunut liian raskaalta. Projektitoimikunta on saanut juhlajärjestelyissä aikaisempia vuosia enemmän vastuuta, ja suurin kiitos järjestelyistä kuuluukin heille. Ilman nelihenkistä toimikuntaani vuosijuhlia tuskin saataisiin järjestettyä. Silliksen kuitenkin järjestäisin. Aina marraskuun syyskokouksesta asti allekirjoittaneen motto on ollut sama; tapahtui mitä tapahtui, Sillis järjestetään. Vaikka sitten Rantakadulla. Sen vannon kautta kiven ja kannon, ettei mikään voi mennä niin pahasti pieleen, etteikö tämä lupaus toteutuisi. Voitte siis hengähtää. -
22
jermu korvenheimo
Varapuheenjohtaja Projektivastaava
Teksti: Jenna Komulainen Kuvitus: Niklas Alho
Finanssin Vuosijuhlaviikko Finanssin vuosijuhlaviikko, tuo viikoista villein ja viehkein. Egonomin toimitus kuljettaa sinut vuosijuhlaviikon humuun ja raottaa tämän metaforisen pöydän moninaisia antimia, jotta tiedät millaiseen liemeen olet joutumassa tai mistä kattauksesta jäämässä paitsi!
23
Casino Royale
Casino Royale -- Tapahtuma, josta ei glamouria puutu! Jos syksy tuntuu aivan liian harmaalta, korjaa tämä tapahtuma tilanteen. Aina niin tuttu ja turvallinen kantapaikkamme Ravintola Kaarlenholvi täyttyy tapahtumailtana tyylikkäistä kutsuvieraista, herkullisista coctail-tarjoiluista sekä kasino-tunnelmasta. Täällä pääset nauttimaan hyvästä seurasta tyylikkäästi drinkkejä siemaillen sekä jos uskallat, kokeilemaan onneasi pokeripöydän ääressä. Pukeudu siis parhaimpiisi, ota ystäväsi mukaan ja tule kokemaan Casino Royalen lumoava tunnelma ravintola Kaarlenholviin!
Haalaribileet
Hienostuneen menon keskellä vastapainoa tuovat poikkitieteelliset haalaribileet. Mukaan pääsevät kaikki opiskelijat haalareihin katsomatta, joten ota myös kaverisi muista ainejärjestöistä mukaan! Ja vaikka haalareita ei vielä fuksina olisikaan, on mukaan bilettämään silti aina tervetullut. Bongaa myös paikan päällä aina niin ihana Habi-nalle!
24
Wine Tasting
Vuosijuhlaviikkoon kuuluu perinteisesti NESUN järjestämä Wine Tasting, jossa on mahdollisuus päästä maistelemaan laadukkaita viinejä tyylikkäästi kuin valmis ekonomi konsanaan. Ilta etenee asiantuntijan johdolla, ja osallistujat pääsevät tutustumaan viinien saloihin fiinissä, mutta rentoutuneessa tunnelmassa. Tarjolla on myös erilaisia juustoja, hilloja ja keksejä viinien kumppaniksi sekä seurustelun oheen. Tule siis tutustumaan viinien maailmaan ja aloittamaan harrastuksesi viinien maistelun parissa!
Vuosijuhlat
Vuosijuhlat aka vujut ovat viikon ehdoton kliimaksi, kylteriyden ja finanssilaisuuden upea juhla. Finanssin 26-vuotista taivalta päästään juhlistamaan tänä vuonna ravintola Lasaretissa hyvän ruoan, juoman sekä seurueen parissa juhlapuheita ja palkintojenjakoa seuraten. Tänä iltana on aika laittaa ykköset päälle ja fiilistellä oululaista kylteriyttä! Iltajuhlan jälkeen vieraat pääsevät jatkamaan juhlatunnelmaa paikkaan X, jossa tunnelman kattoon nostaa DJ Alijas. Täällä tanssijalka alkaa vipattaa yhdellä jos toisellakin ja bileet jatkuvatkin pitkälle aamuun asti!
Under The Sea Mutta juhlat eivät lopu vielä tähän, sillä lauantaina on vuosijuhlien Silliksen aika! Teemana tänä vuonna on ”Under the Sea”, joten vapauta pieni merenneitosi taikka pukeudu Nemo-asuusi ja sukella dagen efter -fiilikseen nauttimaan katetun pöydän antimista! Vujut ovat ihmisen parasta aikaa! Huikeaa vuosijuhlaviikkoa!
25
AURORA-SALI
KOKOUKSIIN JA JUHLIIN
Aurora-salin edistyksellinen kuva- ja valotekniikka tarjoaa rajattomat mahdollisuudet ainutlaatuisen tilaisuuden järjestämiseen.
Lasaretista löydät tilat niin yrityksen kokouksiin ja juhliin kuin häihin, karonkkiin sekä muihin tilaisuuksiin.
Auroraan mahtuu kokoustamaan tai juhlimaan jopa 340 henkeä. Aurora-sali tarjoaa säkähdyttäviä tunteita arjessa ja juhlassa.
26
Tarjoamme upeita ja monipuolisia puitteita tilaisuuksien järjestämiseen ja puit keittiömme loihtii herkulliset tarjottavat. Lasaretissa vieraanne myös majoittuvat.
Teksti: Jenna Komulainen Kuvat: Petrus Vuorentausta Kuvitus: Juho Kemppainen
New Beginning, New Me -Kylteri pukeutuu tyylillä myös 2017 syksyllä Uusi alku, uusi minä -- eiköhän meidän kyltereidenkin ole siis aika uudistaa vaatekertojamme syksylle. Kylterin vaatekaapista löytyy esimerkiksi koulu-, treeni-, ja työvaatteita. Pukeudumme siis eri tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla, aivan kuten muutkin. Myönnettäköön luonnollisesti, että hienoista eroa saattanee löytyä kankaissa ja tyylissä kun kylteri ajautuu Pukumieheen. Keräilimme muutamia ideoita kylterin pukeutumiseen syksylle 2017. Poimi joukosta suosikkisi!
Yliopistolle! Merkittävänä osana kylterin arkea on opiskelu ja yliopistolla tulee vietettyä viikosta useita tunteja. Kylteri pukeutuu luonnollisesti myös yliopistolle lähtiessään tyylikkäästi fiksuihin, siisteihin vaatteisiin. Farkut Tiger of Sweden 159 € Neule MaxMara 229 € Kauluspaita Filippa K 130 € Kengät Peter Kaiser 210 €
Farkut Boss 159€ T-paita Boss 59,90 € Bleiseri Boss 229 € Kengät Rieker 89,90 €
27
Hiki pintaan! Kylteri, joka pitää huolta kunnostaan tietää, että vaatetus on tärkeä osa treeniä. Motivaatiokin lähteä jumppaamaan nousee, kun päällä on laadukkaat treenivaatteet!
Housut Adidas 37,95 € T-paita Adidas 29,95 € Huppari Peak Performance 110 € Pipo Super Yellow 37,90 € Kengät Adidas 99,95 €
28
Housut Superdry 79,95 € Huppari Superdry 89,95 € Takki Hilfiger 399 € Huivi Hilfiger 59,95 € Lippis Hilfiger 29,90 € Laukku Superdry 139,95 € Kengät Hilfiger 119 €
Tyylikkäänä töihin! Kylterille, tulevalle ekonomille fiksu työpukeutuminen on kaiken A ja O. Yleensä miehillä tämä tarkoittaa puvun housuja ja takkia sekä solmiota. Naiset pukeutuvat useimmiten siisteihin työhousuihin ja paitaan. Myös mekot, hameet ja bleiserit ovat osa naisten tyylikästä työlookkia.
Takki Ted Baker 399 €
Housut PBO 119 € Paita PBO 139 € Koru Yo Zen 35 € Huivi Marimekko 80 € Laukku Gianni Chiarini 229 € Kengät Ten Points 149 €
Housut Turo 149 € Neule Turo 89 € Paita Boss 119 € Kravatti Matex 29 € Kengät Lloyds 185 €
Juttu toteutettiin yhteistyössä Sokos Pukumiehen kanssa. Sokos Pukumiehen ammattitaitoinen henkilökunta auttaa sinua kaikissa pukeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavaratalon pukeutumisen ammattilaiset hallitsevat etiketin, vartalotyypit ja värit, tuntevat valikoiman ja kauden trendit. Laajan ja laadukkaan merkkivalikoiman lisäksi sinua on vastassa omistautunut ja palveleva henkilökunta
29
Teksti & kuvitus: Otto Nurmi
30
Etsimme kylteriä. Löysimme valloittavan yhteisön. Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi. Liity nyt jäseneksi kylterien ja ekonomien omaan yhteisöön! Lue lisää: ekonomit.fi/kylteri
Boomi, Tampereen yliopisto Enklaavi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Finanssi, Oulun yliopisto KY ja Probba, Aalto-yliopisto
Merkantila Klubben, Åbo Akademi Optimi ja Preemio, Itä-Suomen yliopisto PorKy, Porin yliopistokeskus Pörssi, Jyväskylän yliopisto
SHS, Hanken SSHV, Hanken Vaasa TuKY, Turun kauppakorkeakoulu Warrantti, Vaasan yliopisto
31
KYLLIN HYVÄÄ
S
on syksy nyt. Uudet fuksit ovat vallanneet yliopiston loputtomat käytävät ja vanheme mat opiskelijat ovat palanneet kesät(työ)lomiltaan takaisin sorvin ääreen. Olit sitten fuksi tai vanhempi tieteenharjoittaja, syksy tarjoilee uusia kujeita, uuden alun, leipää ja sirkushuveja, mutta myös jotain vanhaa ja tuttua. Tässä artikkelissa tarjoillaan niin urheilumetafooria, kuin syksyisiä ajatuksia eräältä sunnuntaiaamulta. Uudet kujeet ja parhaat perinteet. Syksyissä on jotain maagista. Syksy on kuin uusi, fressi alku. Se on kuin mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Voi taas alkaa maalata puhtaalle kankaalle uutta vuotta. Edellisen vuoden kurssit ovat jääneet taakse ja uudet kurssit täyttävät kalenterit. Tapahtumat ja uudet kujeet täyttävät pimenevät syysillat. Suomen Ekonomeillakin on tähän syksyyn tarjottavana jotain uutta. Olette varmasti kuulleet puhuttavan KylterPlussasta. KylteriPlus-palvelupaketilla voit maksimoida mahdollisuutesi ja hyödyntää palveluita laajemmin jo opiskeluaikana. Käännäpä katse viereiselle sivulle ja lue lisää mitä KylteriPlus tarjoaa! Yhteisö. Se tuttu ja turvallinen. Meillä on tämä yhteisö nimeltä Suomen Ekonomit ja sitten meillä on tämä paikallinen yhteisö nimeltä Finanssi. Yhteisön merkitys ihmiselämässä on tieteellisesti todistettu ja ei kaipaa sen suurempia perusteluja olemassaololleen. Yhteisö ei ole annettu tekijä vaan jäsentensä summa. Se tekee jokaisesta yhteisöstä uniikin. Yhteisössä jokainen saa olla juuri se palanen yhteisöä kuin haluaa. Olit sitten pelinrakentaja, huoltojoukko, valmentaja tai katsoja, jokainen pala on yhtä tärkeä tässä kokonaisuudessa. Yhteisö on joukkuelaji. Syksy tarjoilee Finanssilla yhteisön juhlistamista, oli sitten Vuosijuhlat tai Rukanreissu, sama yhteisö on ja pysyy. Syksyn ja yhteisön saattelemina Kylli-täti tahtoo toivottaa kaikille Finanssilaisille yhteisöllistä syksyä ja tsemppiä uusien kujeiden kohtaamiseen!
-anniina puhilas Kylteriyhdyshenkilö
anniina.puhilas@ekonomit.fi
32
OYY:n terveiset!
I
an huikeat fiilikset!” Näin vastasin tänä syksynä Oulun ylioppilaslehden urheiluhenkiseen kyh symykseen: ”Miltä nyt tuntuu?” Kysymys esitettiin minulle, sillä Oulun yliopisto oli juuri hetkeä aiemmin julkaissut tiedotteen, jossa kerrottiin yliopiston molempien kampusten eli Linnanmaan ja Kontinkankaan muuttuvan 24/7-kampuksiksi 1.9.2017. Miten tämä asia sitten minuun liittyy? Olen toiminut vuoden 2017 ajan OYY:n eli Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa kampuskehittämisestä vastaavana hallituksen jäsenenä. Toimenkuvaani liittyy näin ollen kaikki kampuksiamme koskevat asiat, kuten Oulun ammattikorkeakoulun muutto vuoden 2017-2020 välisenä aikana, Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusalueiden kehittäminen kaupungin tasolla, sekä juurikin tämä 24/7-kampusprojekti, joka on ollut yksi OYY:n keskeisimmistä edunvalvonta- ja lobbaustavoitteista jo useamman vuoden ajan. On hienoa nähdä, kun asiat edistyvät opiskelijoiden arkea helpottavalla tavalla ja on äärimmäisen palkitsevaa, kun on itse saanut olla mukana kääntämässä tämän jättimäisen laivan keulaa kohti uutta. Heräsikö kiinnostus vaikuttamiseen? Hyvä! Sillä ylioppilaskunnan edustajistovaalit tulevat jälleen tänä syksynä, ja kuka tahansa meistä voi hakea edustajiston jäseneksi eli edaattoriksi. Edaattoreilla on ylioppilaskunnan ylin päätösvalta, ja edustajiston kokouksissa päätetään mm. siitä mihin edunvalvonta-asioihin ylioppilaskunta keskittyy vuositasolla ja miten jäsenmaksurahamme käytetään. Edaattorina saat äänesi kuuluviin, mutta mikäli haluat todelliselle näköalapaikalle, niin suosittelen hakemaan OYY:n hallitukseen, jossa työskentely on palkitsevaa ja opettavaista. Harva pääsee opiskeluaikanaan luomaan niin merkittävät verkostot tai istumaan niin vaikutusvaltaisiin pöytiin, kuin ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet tehtävässään pääsevät. Kuluvan vuoden aikana olen tavannut useita kansanedustajia, Oulun korkeakoulujen johtoa, sekä tottakai Oulun kaupungin johtoa ja paikallispoliitikoita. Projektini myötä olen päässyt harjoittelemaan neuvottelutaitoja ja lobbausta, sekä ison projektikokonaisuuden hallitsemista ja projektitiimin vetämistä. Suosittelenkin hakemaan ennakkoluulottomasti näille syksyllä avautuville vaikuttamisen paikoille. Tekemisen ja edunvalvonnan palosta on tietysti apua, mutta joillakin se löytyy vasta kokeilun kautta. Monenlaisia mielipiteitä tarvitaan, ja juuri sinun ideasi saattaa olla meidän ylioppilaskunnan seuraava merkittävä tavoite. Edaattorina sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta järjestötoiminnasta. OYY:n hallituksessa siitä on etua, mutta sielläkään se ei ole välttämätöntä. Lähde siis mukaan vaikuttamaan, sinun mielipiteesi on tärkeä!
-miina-anniina heiskanen OYY:n hallituksen jäsen Ota OYY:n tilit haltuun: www.oyy.fi Ig/Snap: @oyystudentunion FB: OYY Twitter: @oyytwiittaa
33
Henkilökohtaiset urapalvelut
Oikeusturva- ja vastuuvakuutus
UUSI LISÄPALVELUPAKETTI
KylteriPlus Maksimoi mahdollisuutesi ja räätälöi oma palvelukokonaisuutesi!
Nuoret Ekonomit -kiertueen tilaisuudet
KylteriPlus on maksullinen lisäpalvelupaketti, jolla kylterijäsen voi laajentaa palveluvalikoimaansa missä tahansa opintojensa vaiheessa. Palvelupaketin hinta on 25 €/lukuvuosi. Saat sillä käyttöösi henkilökohtaiset urapalvelut sekä oikeusturva- ja vastuu-
34
Kauppalehti ja Kauppalehti Optio
vakuutuksen. Lisäksi saat laajemman Kauppalehti-edun, Kauppalehti Option sekä kutsun Nuoret Ekonomit-kiertueen tilaisuuksiin jo kylterinä – opintojen vaiheesta riippumatta. KylteriPluspalvelupaketti maksetaan tilauksen yhteydessä. Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/kylteri.
HALUATKO KIRJOITTAA, KUVATA TAI KUVITTAA? OTA YHTEYTTÄ JULKAISUVASTAAVA@ FINANSSI.ORG
35
FINANSSIN METSÄSTYSKLUBI Finanssille syntyi lasketteluklubi vuonna 2014 ja tuolloin ajattelun taustalla oli sijainti, hyvät harrastusmahdollisuudet ja mahdolliset muut harrastajat. 2016 keväällä samanlaisen ajatusriihen pohjalta nousi Finanssin Metsästysklubi. Keskeinen sijainti monipuolisilla metsästysmahdollisuuksilla ja tunnetusti mainiota porukkaa, joillekin henkireikänä golf, toiselle viinit ja toisille se paras, metsästys. Puolentoista vuoden jälkeen olemme vetäneet jo 2 vesilinnustusreissua ja myös omia pienempiä reissuja muun muassa Sodankylässä kanalintujahdissa. Metsästyskauden ulkopuolella olemme myös harrastaneet skeet ja trap ammuntaa. Suunnitelmia on ollut myös mahdollisista muista ulkoilu- ja vaellusmahdollisuuksista. Harrastuksena metsästys antaa äärettömän paljon ja laji on itse asiassa harvoin pyssyjen paukuttelua metsässä, joka tuppaa olemaan stereotyyppisesti ensivaikutelma. Metsästys on parhaimmillaan ulkoilua erinomaisessa seurassa. Metsästyksellä on pitkät perin-
36
teet, kymmeniä tuhansia harrastajia ja vahva asema Suomessa. Parhaimmillaan metsällä aikaisen herätyksen ja 15 kilometrin kävelyn jälkeen onnistuu saamaan riistaa. Siitä valmistettu juhladinneri ei voi paljoa luomummaksi ja maukkaammaksi muuttua. Itse aloitin lajin vasta kolme vuotta sitten, mutta Oulun päässä laji sai uudet mittasuhteet, kun harrastajia ja erilaisia mahdollisuuksia on löytynyt. Jos mietit “taas” uuden harrastuksen kuluja, niin peruskustannukset ovat metsästyksessä tasaisen halvat, mutta välineurheilu ei tunne hintarajoja, kun hommasta oikein innostuu. Myös oma maku viskien, viinien ja oheistarpeiden välillä voi vaikuttaa kulutasoon. Vanhat ja viisaat ovat kuitenkin sanoneet: “Herrojen elämää ei voita mikään”. Halusimme perustaa metsästys klubin laskemaan kynnystä aloittaa uusi erinomainen harrastus. Mukaan pääsee helposti ja apua sekä neuvoja on paljon saatavilla omalta
porukalta (myös allekirjoittaneelta). Toimintamme kehittyy jatkuvasti ja kummallakin isommalla järjestetyllä reissulla on ollut niin nykyisiä kuin jo valmistuneita Finanssilaisia. Pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia ideoita ja hyödyntämään jo tiedossa olevia paikkoja joissa, “Klubilaiset” voisivat yhdessä käydä metsällä. Erilaiset ideat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Jos sinua kiinnostaisi esimerkiksi kehittää Klubille hirviporukkaa tai lähteä Ruotsiin kevättalvella latvalintujahtiin, tule vain rohkeasti vetämään hihasta niin aletaan kimpassa suunnittelemaan. Mikko Laurila KV 5. vuosikurssi
FINANSSIN SIJOITTAJAKLUBI Sijoittajaklubi on Finanssin siipien suojassa toimiva järjestö, jonka tarkoituksena on lisätä sijoittamis-tietoisuutta Finanssilaisten keskuudessa. Sijoittajaklubi järjestää tämän tarkoituksen valossa tapahtumia sijoittamiseen ja säästämiseen liittyen. Aikaisemman vuoden tapahtumia ovat olleet muun muassa vaihtoehtoiset sijoituskohteet sekä Portfolio-ilta. Sijoittajaklubi on järjestänyt myös yhteistyössä Nordean kanssa asuntosijoitusillan. Sijoittajaklubin toimintaa pyörittävät neljästä hengestä koostuva vastuuhenkilöiden ryhmä, jotka suunnittelevat ja järjestävät klubin tapahtumat. Tapahtumat ovat pääosin myös vastuuhenkilöiden pitämiä. Jos sijoitustoiminta on sinulla entuudestaan jo hyvin tuttua tai haluaisit lähteä oppimaan uutta, on sinullakin mahdollisuus päästä pyörittämään toimintaa. Vastuuhenkilöhaku tullaan todennäköisesti järjestämään taas keväällä 2018. Klubin tavoitteena on jakaa kokemuksia ja tietoa sijoitusmarkkinoista. Toiminta on ollut aktiivista noin vuoden ajan ja syksyllä
toiminnan tulisi jatkua vähintään muutaman tapahtuman voimin. Tarkoituksena on myös mahdollisesti sijoittaa Finanssin ylijäämää. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki sijoittamisesta kiinnostuneet tai harrastavat. Ei ole väliä oletko ostanut ensimmäiset osakkeet 14 vuotiaana vai harkitsemassa vasta ensimmäisten eurojen investoimista. Pyrimme tarjoamaan kaikille aiheesta kiinnostuneille erilaisia näkökulmia. Koska kysyt kuitenkin mitä pitäisi nyt ostaa, niin nyt kannattaa ehdottomasti ostaa, myydä tai ehkä vain pitää nykyiset kohde-etuudet vivulla tai ilman. Käy siis tykkäämässä Facebookissa Finanssin Sijoittajaklubi ryhmästä, niin olet ensimmäisten joukossa kuulemassa tulevista tapahtumista ja klubin kuulumisista. Lisätietoja toiminnasta löytyy ylläolevasta ryhmästä tai ottamalla yhteyttä suoraan vastuuhenkilöihin. Nähdään syksyn ensimmäisessä tapahtumassa.
Vastuuhenkilöt Syksy 2017: Mikael Leppänen 040 7592 613 leppanen-@hotmail.com Sampo Turunen 040 5579 698 sampo_tu@hotmail.com Rasmus Joamets 050 4988 998 rasmusjoamets@hotmail.com Samu Wilhelmsson 040 7601 312 samu.wilhelmsson@gmail.com
37
YTIMESSÄ OULULAINEN OSAAMINEN
K
uman Kopovuoden 2017 syyslukukausi on lähtenyt käyntiin ja allekirjoittanutkin on pikkuu hiljaa palanut kesälaitumilta koulutuspolitiikan ja edunvalvonnan ihmeelliseen maailmaan. Kopovuoden alkupuolisko oli kaikkine perehdytyksineen ja koulutuksineen kiireinen, mutta äärimmäisen hauska ja mielenkiintoinen. Kopomies vm. 2017 pääsi tutustumaan koulutuspoliittisiin kiemuroihin tiedekunnallisella, yliopistollisella ja valtakunnallisella tasolla. Alkuvuoden kohokohtina olivat ehdottomasti Suomen Ekonomien Intro 2017 sekä Kylteripäivät, joilla pääsin verkostoitumaan muiden kylteriainejärjestöjen kopojen kanssa ja näin pääsin vaihtamaan koulutuspoliittisia kuulumisia muiden kauppisten välillä. Muiden Koposetien ja --tätien kanssa rupatellessa on yleensä tullut vertailtua eri kauppisten välisiä eroja mm. Kursseissa, opetuskäytännöissä sekä tutkintorakenteissa. Jälkimmäisestä puhuttaessa Oulun kauppakorkeakoulun uusi tutkintorakenne on erottunut selvästi muista. Monipuolinen ja laaja-alainen kandiohjelma, jossa pääaineena luetaan kauppatieteitä koko kandiohjelman ajan, on herättänyt kopopiireissä ihmetystä ja ihastusta. Olen itsekin uuden kandiohjelman kasvatteja, ja mielestäni monipuolinen kanditutkinto antaa laaja-alaisen osaamisen ja kovan kilpailuedun alati muuttuvilla työmarkkinoilla. Tulevaisuudessa työelämässä tullaan arvostamaan yhä enemmän monipuolista liike-elämän tuntemusta sekä laaja-alaista tietotaitoa. Tämä kytkeytyy hyvin Suomen Ekonomien vuoden 2017 teemaan: Ytimessä osaaminen -- työelämän muuttuvat osaamistarpeet. Omana opiskeluaikanani kandiohjelma uudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Lukuvuosi 2017-2018 on vasta 4. vuosi uuttaa tutkintorakennetta, ja kuluneen kolmen vuoden aikana esille on noussut monia uuden tutkinnon etuja. Tiedekunnan puolelta on tullut palautetta entistä laaja-alaisemman osaamisen näkymisestä opiskelijoiden vastauksissa. Opiskelijoiden keskuudessa ohjelma on saanut kehuja nimenomaan monipuolisuudestaan; maisteriohjelman pohjalle saa hyvät perustiedot kaikista pääaineista sekä laajemman yleiskuvan businessopinnoista. Uudistunut kandiohjelma on asettanut myös haasteita. Ovatko nykyiset kurssit toimivia tähän uuteen tutkintorakenteeseen? Aiheuttaako kilpailu pääaineisiin negatiivisia vaikutuksia koulumenestykseen ja opiskelijoiden jaksamiseen? Millaisia opetusmenetelmiä tulisi kehittää uuden tutkinnon tueksi? Tässä onkin kopoihmisille hommaa, ja haluankin käyttää koposyksyni mahdollisimman tehokkaasti kandiohjelman kehittämiseen. Tähän minulla onkin loistava mahdollisuus, sillä tänä vuonna vuotuisen OBS-kyselyn aiheena oli kandiohjelman relevanttius opiskelijoiden näkökulmasta. Kyselyn tulosten pohjalta on hyvä lähteä kehittämään kursseja ja niiden toteutustapoja, sekä luoda ja kehittää tehokkaita arviointi- ja opetusmenetelmiä monipuolisen tutkinnon tueksi. Tässä tehtävässä on suuri rooli tiedekunnan ja kopotoimikunnan lisäksi kaikilla Finanssilaisilla, jotka opiskellessaan huomaavat kehityskohtia tuoreessa koulutusohjelmassa. Opiskelijoidemme palaute on ensiarvoisen tärkeää uniikin kandiohjelmamme jatkuvassa kehittämisessä. Viestinnän vuonna 2017 kannustankin teitä, rakkaat kanssaopiskelijat, antamaan sitä palautetta mahdollisimman laajasti! Uskon, että yhdessä koulutuksestamme keskustelemalla ja sitä jatkuvasti kehittämällä pystymme takaamaan tutkinnon, joka tulevaisuuden työmarkkinoilla erottuu muista ja luo selvää kilpailuetua. Uskon, että tulevaisuudessa meillä Oulun kauppatieteilijöillä on hallussamme tutkinto, jonka ytimessä näkyy juurikin oululainen osaaminen!
-
38
vili vesanto
Kopomies ’17
Yhdistyksen varainhankinta -- onko siinä mitään järkeä?
F
inanssi ja Oulun Ekonomit toimivat molemmat yhdistyspohjalta. Onko varainhankinta ja varallisuuden kehittäminen yhdistyksen ja sen jäsenten näkökulmasta järkevää ja mihin sillä oikein pyritään? Asiaa voi ja pitää tarkastella monelta kannalta. Yhdistyksinä Finanssi ja Ekonomit eroavat toisistaan monella tavalla. Ensinnäkin Finanssin jäsenkunta vaihtuu noin 4-6 vuoden syklissä 100-prosenttisesti kun taas Ekonomien yhteisössä jäsenyys kestää usein kymmeniä vuosia. Allekirjoittaneella tulee pian 40 vuotta täyteen! Erilainen aikahorisontti antaa toimijoille erilaiset lähtökohdat. Finanssilaiset ovat myös nuoria ja kokemattomia -- mikä ei suinkaan ole haitta vaan mahdollisuus. Nuorilla on kuitenkin taipumus olla kärsimättömiä ja he vaativat nopeita etuja. Sanotaan, että nykyään itsekkyys on normaali ilmiö: Minulle kaikki heti nyt ja välittömästi! Kymmenien vuosien päähän ulottuva pitkäjänteisyys ja talkoohenki on harvinaista. Oulun Ekonomit aloitti varainhankinnan nollatasosta vuonna 1980. Tuolloin päätettiin rahastoida tai muuten sijoittaa vuosittain tietty määrä yhdistyksen kassavaroja. Alkuvuosina määrä oli vähäinen, mutta kuitenkin hiljalleen karttuva. Valtakunnallisten ekonomipäivien järjestäminen Oulussa (n. 650 osallistujaa) vuonna 1986 oli merkittävä sysäys taloudessa eteenpäin ja sen jälkeen siirrettiin varoja kassasta pörssiosakkeisiin. 90-luvun aikana osakevarallisuus karttui niin paljon, että hankittiin lomahuoneisto (parimökki) Syötteeltä. Tämä on edelleenkin yhdistyksen eniten kiitosta saava investointi, jota jäsenet hyödyntävät vilkkaasti. Sittemmin varoja on sijoitettu asunto-osakkeisiin Oulussa, joita on tällä hetkellä 4 kpl. Näistä 2 yksiötä valmistuu ensi vuodenvaihteessa Linnanmaan alueelle. Asuntojen vuokraamisesta vastaa Teemu Kemilä, p. 040-7765520 ja tiedoksi, että etusijalla ovat finanssilaiset. Mainittakoon vielä, että yhdistyksen toiminnan luonteen huomioiden velkavivutusta ei ole hankinnoissa käytetty, eli toiminta tapahtuu hyvin matalalla riskitasolla. Jotta yhdistyksen varainhankinta on järkevää, sillä täytyy olla selkeä tavoite. Miten se edistää ei ainoastaan nykyisten, vaan myös tulevien jäsenten tarpeiden toteuttamista. Myös toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista. Yhdistystoiminnassa hallitukset vaihtuvat vuosittain ja aina on olemassa uhka vastuuttomuudesta, joka voi nopeasti hävittää vuosien työn tulokset. Yhdistyksen on hyvä laatia strateginen suunnitelma, johon jokainen uusi johtokunta sitoutetaan ajallaan. Siinä ehkä onkin se suurin haaste. Onnistumisen avainsanoja ovat: Pitkäjänteisyys, Epäitsekkyys, Talkoohenki, Tavoitteellisuus, Tekemisen Ilo ja Lumipalloefekti. (Tuon viimeisen ymmärtäminen on aika keskeistä ja se liittyy ensimmäiseen. Ilman ensimmäistä kun ei päästä viimeiseen.)
-matti marttila Johtokunnan jäsen Oulun Ekonomit ry
39
WHERE THE BULL TERRITORY ENDS...
...THE BEAR COUNTRY STARTS
Teksti: Niklas Alho & Mikko Puhakka Kuvat: Adobe Stock
”Talouden korttitalo romahtaa, mutta milloin?” – Kauppalehti 25.09,2016 ”The U.S. Economy Could Turn Around In 2017, Or Crash” – Forbes 11.01.2017 ”Velkakehitys voi tyssätä shokkiin - ”Tässä on menossa kasvueuforia” – Kauppalehti 01.09.2017
40
K
a uppatieteilijänä, eikä varsinkaan piensijoittajana ole voinut välttää niskavilloja nostattavaan sävyyn kirjoitettuja artikkeleita Länsimaisten suurten talouksien ja osakemarkkinoiden tanssista veitsen terällä. Pörssit ovat hiljalleen kiipeilleet lähelle kaikkien aikojen ennätyksiä. Pitäisikö olla huolissaan? Tuntuu siltä, kuin yleinen hiljainen konsensus olisi, että markkinat räjähtävät käsiin joko jenkkien kautta, tai sitten idän ihmeen Kiinan kautta. Jälkimmäisestä hallitsemattomasti pakenevaa massahysteriaa uskotaan taltuttavan Kiinan kommunistisen puolueen vielä muutaman vuoden päässä häämöttävät 100-vuotispäivät. Jenkkilähtöisen talouspommin on puolestaan pohdittu räjähtävän, milloin Donald Trumpin valitsemiseen ja milloin velaksi elämiseen. Nyttemmin maailmanpolitiikkaa ovat lähes päivittäin ravistelleet kaiut Korean niemimaalta. Toistaiseksi Korea, Kiina tai edes D. Trumpin tweetit eivät ole onnistuneet horjuttamaan maailmantaloutta. Olisimme sen kyllä huomanneet. Onneksi Egonomin toimituksen ei tarvinnut tätä juttua tehdessään tyytyä vain raflaavien otsikoiden kaiveluun, vaan sai haastateltavakseen ihan oikean raudanlujan taloustieteen asiantuntijan, Talouspolitiikan arviointineuvoston varapuheenjohtajan. Mies jonka cv:n läpi käymiseen ei tämän ar-
tikkelin ohjemitta riittäisi. Hän on siis pidemmittä puheitta kauppakorkeakoulumme tämän hetkinen dekaani Mikko Puhakka! Mikä tsunami finanssisektorilta pyyhkäisi Amerikasta ja Euroopan halki on tullut selväksi myös opiskelijoille ihan viimeistään kansiksen luennoilla ja tapahtumien uudelleen filmatisointien ja mm. The Big Shortin kautta. Mutta opittiinko vuoden 2008 finanssikriisistä mitään? Mikko Puhakan mukaan ei. Tai ainakin osittain ollaan otettu onkeen. —”Talous pitkällä aikavälillä on sellaista, että erilaiset kriisit toistuvat, vaikka talouden rakenteet muuttuvatkin ajassa. Edellinen kriisi osoitti terävästi rahoitusmarkkinoiden merkityksen kansantalouden kehitykselle. Rahoitusmarkkinoiden kehittyessä nopeasti olisi tärkeätä, että myös markkinoiden sääntely pysyisi mukana kehityksessä. Esimerkiksi makrotaloustieteen tutkimuksen puolella on ruvettu ottamaan vakavasti se, miten
”
Rahoitusmarkkinoiden kehittyessä nopeasti olisi tärkeätä, että myös markkinoiden sääntely pysyisi mukana kehityksessä.
41
rahoitusmarkkinat linkitetään taloutta kuvaaviin kokonaismalleihin”. Entä miten meidän Suomen talous jakselee? Euroopassa pyyhkii ihan hyvin, mutta voiko Suomi hyötyä tästä pitkällä aikavälillä? —”Suomen osalta havaintoja, kun on kovin vähän” toteaa Puhakka. —”Suomen positiivinen talouskehitys on jatkunut vasta hyvin vähän aikaa, joten ”henkseleiden paukutteluun” ei ole aihetta. En luottaisi ollenkaan, että hyvä meno tulee jatkumaan, vaikka tietysti näinhän me kaikki toivoisimme. Esimerkiksi Suomen julkinen talous on syvästi alijäämäinen. Pitkällä tähtäimellä Suomen pitäisi pystyä ratkaisemaan sellaisia taloutemme rakenteellisia ongelmia, jotka ennen pitkään vaikeuttavat talouskasvuamme”. Ja jos katsotaan vaikkapa Kekkosen aikaa, on selvää, että esimerkiksi ammatti-
”
”Suomen positiivinen talouskehitys on jatkunut vasta hyvin vähän aikaa, joten ”henkseleiden paukutteluun” ei ole aihetta.”
liitoilla oli eri tavalla tärkeämpi merkitys sen ajan Suomessa. Nykyajan globaalissa maailmassa joustavampi systeemi olisi pienelle Suomelle eduksi. Samoin esimerkiksi finanssipolitiikkaa rajoittaa se, että ”rakenteellinen alijäämä” — eli jäämä, josta suhdannevaihteluiden vaikutus on poistettu — näyttää edelleen pysyvän liian suurena ja sen kurominen umpeen ei näytä tapahtuvan kovin nopeasti”. Maailmanpoliittinen tilanne on sellainen, että suurempi šokki olisi vaikutuksil-
42
taan melko ikävä Suomen kannalta. Esimerkiksi erityisen herkkä tilanne on tällä hetkellä Korean niemimaalla, jonka ympärillä tanssivien suurvaltojen politiikan onnistumisen tai epäonnistumisen armoilla muu maailma on. Myös Puhakka toteaa Pohjois-Korean tilanteen olevan epävarmuutta lisäävä tekijä tällä hetkellä. —”Lyhyellä tähtäimellä Korea on pahin uhka maailmantaloudelle ja rauhalle. Kiinan kommunistisen tasavallan tulevaisuus on myös mielenkiintoinen, mutta ei aiheuta ainakaan vielä sellaista välitöntä uhkaa mistä pitäisi olla huolissaan”. Moni on spekuloinut, että Donald Trumpin valitsemisesta USA:n presidentiksi olisi mustaksi joutseneksi. Kuinka ollakaan, jenkkien talous näyttää porskuttavan hyvin eteenpäin, eikä kolmas maailmansotakaan ole päässyt syttymään huolimatta presidentin aamuyöllisistä tweeteistä. —”Presidentin tweetit ovat lähinnä sellaista taustakohinaa. Kunhan Trump ei tee mitään hulluuksia eli esimerkiksi mene painelemaan sitä tiettyä hyvin tärkeää nappulaa niin uskon, että enemmänkin presidentin vaikutus voi olla positiivinen jenkkien taloudelle.” ”Esimerkiksi perusinfran korjaaminen koko liittovaltion tasolla olisi sellainen piristysruiske USA:n taloudelle, että sen vaikutukset kantautuisivat todennäköisesti myös kauemmaksi”. Entäpä osakemarkkinoiden kuumentuminen ja Dow Jonesin ennätyksiä lyövä tahti? Pitäisikö olla jotenkin huolissaan siitä? Puhakka
”
miettii hetken ja jatkaa sitten: —”Milton Friedmaniltakin pyydettiin kommenttia vuoden 1987 ’black mondayn’ tapahtumiin, mihin hän vastasi: The only thing I can say about stock prices is that they will fluctuate”. Mutta ovatko markkinat ylikuumentuneet? —”Se mitä on tapahtunut Finanssikriisin jälkeen on, että keskuspankit ovat painaneet markkinoille valtavasti uutta rahaa ja korko on pysynyt matalana, mutta hyperinflaatiota ei ole silti syntynyt. Ja jos mietitään minne sen rahan vaikutus on mennyt, niin senhän on näin matalan koron aikana täytynyt mennä muihin tuottavampiin varallisuuseriin eli osakkeisiin. Selkeästi voidaan sanoa, että osakemarkkinoilla on olemassa rahapolitiikan aiheuttama kuplan vaara, mutta milloin se puhkeaa, sitä kukaan ei tiedä”. Selkeästi tällä hetkellä on paljon liikkuvia osia, joihin yksinkertaisesti emme voi vaikuttaa, mutta omalla kiinnostuksellamme voimme oppia niitä ymmärtämään. Mihin niistä sitten pitäisi kiinnittää jatkossa huomiota? Tähän Puhakka antoi muutamankin vinkin opiskelijoille: —”Aikaisemmat tässä haastattelussa käydyt kysymykset antavat hyvää osviittaa: kauppatieteilijän olisi hyvä ymmärtää maailmanpolitiikkaa laajemmin, sillä yrityselämässäkin jokaisen firman toiminnassa on riskejä, joihin olisi hyvä jo nyt kiinnittää huomiota. Maailmanpolitiikan lisäksi olisi hyvä seurata myös koko kansan- ja maailmantalouden asioita”. Markkinatalouden toiminnasta kiinnostuneille hän suositteli vähän pidempiaikaistakin vierailua Yhdysvaltoihin. Lyhyemmäl-
Selkeästi voidaan sanoa, että osakemarkkinoilla on olemassa rahapolitiikan aiheuttama kuplan vaara, mutta milloin se puhkeaa, sitä kukaan ei tiedä”.
lä reissulla ei hirveästi muuta ehdi ihmettelemään kuin Wall Streetin härkä -patsasta. —”Kannattaa totuttaa itsensä maailmanpolitiikan ja talouden seuraamiseen jo opiskeluaikana.” Päättäessämme haastattelua Puhakka antaa vielä oivan lukuvinkin, jonka lisäsin suoraan oman lukulistani kärkeen. Jaanpa sen tässä samalla myös sinun kanssa hyvä Egonomin lukija: Volter Kilpi: Alastalon salissa. Kirja kertoo kuudesta tunnista, joiden aikana kustavilaiset kylänmiehet neuvottelevat Alastalon Herman Mattssonin laivaprojektiin sijoittamisesta.
43
44