EGONOMI Hinta
Yhteiskunnallinen
Voitto
Missio
Business
Investointi
Organisaatio
Start-up
Raha
Yrittäjyys
Liiketoiminta
Idea
Riski
Innovaatio
FINANSSI RY – OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAIN YHDISTYS | NRO 4/2011
Arvo
Muutosvoima
Pääoma
Tie
Sheeper than sheep sparkling wine
PUHEENJOHTAJALTA
Epilogi
O
12cl
2½e cAVA Clásico sECO
©
Oluthuone Leskinen
&
2009-2011
pakko lopettaa ja pakottaa tiensä pois kellareista luentosaleihin. Edellistä lausettani kirjoittaessa päässäni rupeaa soimaan legendaarinen Fintelligens – Kellareiden kasvatit. Tästä tajunnanvirrasta varmaan huomaatte, että ei minulla ole oikein enää mitään sanottavaa. Takki on tyhjä, hyvällä tavalla. Se johtunee kahden hallitusvuoden mukanaan tuomasta liiallisesta alkoholin käytöstä tai ehkä kaikki sanottava on jo sanottu. Paljon on yhdessä tehty ja koettu, nyt on toimijoiden aika vaihtua. Onneksi olen voinut jo nyt huomata, että uusi hallitus tulee olemaan erittäin osaava ja toimintakykyinen. Ei kai tässä varmaan tämän kummempaa. Kiitos ja anteeksi kaikille kuluneesta vuodesta, te finanssilaiset olette tehneet siitä minulle ikimuistoisen. Nyt on aika ripustaa PJ:n frakki seuraavan harteille ja lähteä etsimään jotain muuta tekemistä. Jos tämä homma nyt pitää johonkin kiteyttää, niin olette oikeesti aika tosi mahtavaa porukkaa. Ja totta kai unohdin kirjoittaa niitä monia kiitoksia, joista tekstin alkuosassa mainitsin. Otetaan ne tähän loppuun tiivistetysti: kiitti!
Joni Vatjus-Anttila Finanssin hallituksen onnellinen mutta väsynyt puheenjohtaja 2011. Egonomi 4/2011
tarjous voimassa 31.12. saakka “Very sheep”
n aika kirjoittaa viimeinen puheenjohtajan tervehdys Egonomiin. Olen taas tapojeni mukaan viikon myöhässä deadlinesta, mutta onneksi komea päätoimittajamme on lauhkea kuin lammas eikä tästä syystä osaa edes olla suuttunut minulle. Kiitos Santtu että olet jaksanut odottaa juttujani. Tämä oli vissiin ensimmäinen niistä monista kiitoksista, jotka minun pitäisi tämän jutun aikana muistaa kirjoittaa. Tullessani opiskelemaan taloustieteitä Oulun yliopistoon, en tiennyt mitä seuraava viisi vuotta tuovat tullessaan. Kyllä, siihen aikaan kuvittelin vielä, että opiskeluaikani yliopistolla tulisi olemaan tuo paljon himoittu mutta täysin epärealistinen viisi vuotta. Nyt neljännen vuoden alkaessa ja opintopisterekisterin näyttäessä alle sataa opintopistettä voisin sanoa epäonnistuneeni. Mutta kuitenkaan en osaa nähdä asiaa tältä kantilta. Olen monesti miettinyt, onko kaikki ollut tämän arvoista. On. Uusi hallitus on aloittanut jo hallitustoimintaan perehtymisen, ja me vanhat rupeamme jättäytymään pikkuhiljaa joululomalle. Mikä onkaan se tunne, kun joululoman jälkeen elämällä ei olekaan enää mitään merkitystä? Kiltikselle voi mennä enää vain juomaan kahvia ja pelaamaan uusinta Tiger Woods -golfia (tämä on samalla henkinen vetoomus juuri valitulle hallitukselle, että minä ja edesmennyt Kylli-setämme haluaisimme aikuisten oikeasti sen uusimman version). Jossakin vaiheessa vastuun pakoilu on
3
4/2011 sisällysLUETTELO 8
10
Uusi Kylli-Poju, Jouni Nykyri, kertoo itsestään ja roolistaan.
Hannu Stewart kertoo, miten ideat muuttuvat yrityksiksi.
12
14 Esittelyssä kolme finanssilaista, jotka toimivat yrittäjinä.
OuluSESsin puheenjohtaja innostaa yrittjyyteen.
18
24
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on vastaus huomisen haasteisiin.
Onko iskurepliikeistä yrittämisessä apua?
PÄÄTOIMITTAJALTA
Yrittäminen vie kohti uutta tulevaisuutta Yrittämisen voi ymmärtää monella tavalla. Yleisesti yrittämisenä pidetään sitä, että henkilö tavoittelee toiminnallaan jotain päämäärää. Kyse voi olla periaatteessa mistä vain, esimerkiksi pyrkimyksestä parantaa opiskelijoiden asemaa Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa [sivu 6] tai pyrkimyksestä saada baarista petikavereita korneilla iskurepliikeillä [sivu 24]. Liike-elämässä yrittämisenä pidetään perinteisesti sitä, että henkilö perustaa yrityksen, jonka kautta hän pyrkii työllistämään itsensä ja ansaitsemaan sitä kautta rahaa. Tällöin yrittäjänä voidaan pitää niin isältä perityn vartiointiliikkeen pitäjää [sivu 14] kuin aloittelevaa start-up-yrittäjääkin [sivu 10]. Englanninkielessä yrittäminen (entrepreneurship) ymmärretään täysin eri tavalla. Sanalla entrepreneur tarkoitetaan yrittäjää, joka toimii talouden muutosvoimana luomalla innovaatioita ja hyödyntämällä mahdollisuuksia. Entrepreneur pyrkii jatkuvasti uusiin ja parempiin ratkaisuihin. Tällainen yrittäjä ei välttämättä omista yritystä, mutta hän toimii määritellyllä tavalla yrittäjämäisesti. Yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista on yhteiskunnallinen yrittäjyys (social entrepreneurship), jossa on kyse positiivisten yhteiskunnallisten muutosten saavuttamisesta liike-elämän keinoin [sivu 18]. Kyse ei ole kukkahattuhyväntekeväisyydestä vaan kovasta kilpailusta; merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikutuksia luovat yritykset pysyvät ja vähemmän aikaansaavat häviävät. Olipa kyse sitten baarissa yrittämisestä, perinteisestä yksityisyrittämisestä, start-up-yrittämisestä tai yhteiskunnallisesta yrittämisestä, voidaan klassisesti todeta, että yrittäminen on askel kohti uutta tulevaisuutta.
EGONOMI 4/2011 20. vuosikerta Julkaisija: Finanssi ry Taloustieteiden tiedekunta PL 4600, 90014 Oulun yliopisto puh. (08) 553 2921 hallitus@finanssi.org Päätoimittaja: Santtu-Matti Korkalo julkaisuvastaava@finanssi.org Julkaisutoimikunta: Santtu-Matti Korkalo, pj. Erik Aalto Niina Kallioinen Katri Kenola Joona Lahti Tiina Reponen julkaisutoimikunta@finanssi.org Muut kirjoittajat: Teemu Mustonen Jouni Nykyri Matti Rusila Emmi Räätäri Hannu Stewart Lauri Tenhunen Joni Vatjus-Anttila Eemeli Väyrynen Sami Väänänen Taitto: Santtu-Matti Korkalo Paino: Multiprint Oy, Oulu Painosmäärä: 150 kpl Egonomi verkossa: www.finanssi.org www.issuu.com/finanssi
(Kuvan henkilöt eivät liity)
28
32
Julkaisutoimikunta vertaili oululaisia opiskelijaravintoloita.
Kylteri koeajoi Volkswagen Golf GTI Edition 35:n. Santtu-Matti Korkalo Päätoimittaja
Kopolla on asiaa
Finanssilaista koulutuspolitiikkaa vuonna 2011 Syyskuu – Käynnistettiin äänestys vuoden opettajan palkitsemisesta. Tammi-Helmikuu
KUVA Santtu-Matti Korkalo
Noin vuosi takaperin pyörittelin peukaloitani ja mietin minkä luottamustehtävän kautta minulla olisi eniten annettavaa Finanssille. Ilmoitin itseni raveihin kisaamaan koulutuspolittisen vastaavan pestistä – valinta osui kohdalleni. Vedin mietintämyssyn syvälle päähäni jo loppusyksyksyllä, jotta voisin kääriä hihat keväällä heti lukukauden ja luentojen alettua. Kuluneeseen vuoteen mahtuu tuntikaupalla kokoustamista, ideoiden pallottelua, byrokratin rattaiden voitelua, maailmanparannusta, konkretiaa ja jokunen Jaloviina-paukku. Moni asia olisi kuitenkin jäänyt toteuttamatta ilman aktiivista ja naisvaltaista (hox!) kopotoimikuntaa. Syvä kumarrus ja kiitos Susannalle, Annalle, Marialle, Tuijalle, Hannalle, Titalle sekä jämäkkä kädenpuristus Jonnelle.
Lauri Tenhunen Koulutuspoliittinen vastaava kopo@finanssi.org
– Uuden opintosuunnitelman aiheuttaman kalabaliikin siivittämänä kopotoimikunta toteutti suuren palautekyselyn kurssien sisällöstä intranetin kautta. Vastauksia saatiin 47 kappaletta. Ex-Dekaani Alajoutsijärvi kiitti toimikuntaa aktiivisuudesta, ja toivoi seuraavan kyselyn keräävän enemmän vastauksia – Käynnistettiin ideointi vuoden opettajan ja tiedekuntalaisen palkitsemisesta, sekä kiltahuoneen lehtitarjonnan uudistamisesta. – Toimikunnan aloitteesta kansantaloustieteen sekä johtamisen yksiköt perustivat opetuksenkehitystyöryhmät.
Maaliskuu – Toimikunnan avulla Finanssi lähti tavoittelemaan vuotuista Ekonomiliiton opetuspalkintoa Ouluun teemalla ”kansantaloustieteen seminaarityön ohjauskäytänteet.”
– Universitasrahoitteinen yrittäjyyskurssi käynnistyi 46 kylterin ja 54 teekkarin voimin. – Opintovastaava Titta Kettunen otti päävastuun toimikunnan pyörittämisestä.
Lokakuu – Ensimmäistä kertaa Finanssi ry:n 20-vuotiseen taipaleen aikana ainejärjestö palkitsi vuoden opettajan. Kansantaloustieteen professori Rauli Svento sai kunnian olla ensimmäinen palkittu. Raimo Kalliopuska ja Marketta Holmberg palkittiin puolestaan vuoden tiedekuntalaisina pyyteettömästä työstä ja positiivisuudesta opiskelijoita kohtaan. – Toimikunta välitti opiskelijoiden tyytymättömyyden tiukentuneisiin ilmoittautumiskäytäntöihin kannanoton muodossa tiedekunnalle. Myös yhtenäisistä loma-ajoista annettiin Finanssin lausunto.
Marraskuu – Talouselämä löysi paikkansa kiltahuoneen lehtitarjonnassa. – Pienryhmäohjausta ideoitiin erityisesti +2 opiskelijoiden osalta.
– Kansainvälinen liiketoiminta sai lisää opetuksen kehittämiseen omistautuneita henkilöitä päättämällä perustaa opetuksen kehittämistyöryhmän, joka yhdistetään johtamisen vastaavan ryhmän kanssa
– Finanssi haki ylioppilaskunnalta Universitas avustusta yrittäjyys- sekä atk-kurssien järjestämiseen. Toimikunta ideoi kurssien sisältöä omissa kokouksissa, ja teki yhteistyötä OTY:n kanssa palavereissa, joista poistuttiin usein valomerkin saattelemana.
– Tiedekunta pyysi toimikuntaa tekemään uuden palauteraportin kursseista ja opintosisällöistä. Toimikunta alustaa vastaavaa projektia ensi vuoden alkua ja toimijoita varten, jotta projekti onnistuisi entistäkin paremmin.
Huhtikuu
Joulukuu
– Finanssi ja OTY saivat 10 000€ budjetin yrittäjyyskurssin järjestämiselle.
– Toimikunta otti kantaa kesätenttijärjestelyihi – Pienryhmäohjausta kehitettiin edelleen.
Egonomi 4/2011
7
SAATKO JOUNISTA KYLLIKSESI?
Tervehdys finanssilaiset!
H
Jouni Nykyri Kylteriyhdyshenkilö aka Kylli-Poju 2012–
8
Egonomi 4/2011
ei olen Jouni, uusi Kylli-Pojunne. Monen vuoden uran jälkeen edellinen kylteriyhdyshenkilönne päätti jättää paikan auki seuraajalleen. Markkinoinnin miehenä Antti ei varmaan itsekään osannut enää laskea, kuinka kauan oli ollut samassa nakkihommassa. Antin alkaessa joko ammattimaiseksi opiskelijaksi tai golf-pelaajaksi, minä omistan seuraavat vuoteni yhdyshenkilön roolilleni, jossa toimin linkkinä SEFEn, Finanssin ja sen jäsenten välillä. Ensimmäisenä haasteenani on kasvattaa jalkateräni sopiviksi edeltäjäni tilaviin saappaisiin. Olen kovasti miettinyt, kauanko kestää saada oikeutetusti tämä kunniakas setämies-titteli. Täytyykö tosiaan bongailla vuosikurssilaisiaan Kauppalehden nimityspalstalta vai riittääkö, että Movember-viikset tummuvat tarpeeksi näkyäkseen metrien päähän? Optimistina toivon ja katson saavuttaneeni tämän, kun hallitsen SEFEn jäsenedut ja -palvelut sujuvasti vielä Jumprun pation lämmittimienkin ääressä sekä pystyn puhumaan fuksitytön optiojäseneksi aularavintolan kahvijonossa. Teen töitä sen eteen, jotta finanssilaiset tuntisivat SEFEn ammattitaidolla tuottamat edut ja palvelut mahdollisimman lähellä arkeaan. Päivän Kauppalehteä on silti turha odottaa sänkyyn asti, vaikka joitain jäsenetuja on jo tullutkin tarjoiltua monen finanssilaisen nenän alle. Kuten tässäkin numerossa esitellyt yrittäjät, en erottele työ- ja vapaa-aikaani, vaan teen työtä ilosta itse tekemistä kohtaan. Samalla kun toiset yrittäjistä tavoittelevat unelmiaan, maailman muuttamista tai loputonta määrää rahaa, minulle niitä vastaa se, että saan työkseni häärätä tämän kylteriyhteisön parissa. Paitsi se loputon määrä rahaa jää toki puuttumaan. Päästetäänpä siis Antti-setä uusien haasteiden pariin vuoden alusta alkaen. Muistakaahan jatkossa rohkeasti kääntyä miun puoleen joko Sefeen liittyvissä asioissa tai ihan muuten vaan. Paitsi golfaamisen suhteen. Rajansa näilläkin omaksumiskyvyillä.
Tervetuloa maailmaan, jossa käyrät leikkaavat. Olethan jo SEFEn optiojäsen? Ilmoittaudu: www.kylterit.net
OPISKELIJAN ÄÄNI
” Inspiraatiosta idean kautta yritykseksi
I
nspiraation lähteet vaihtelevat yrittäjältä toiselle. Kuten kaikki muutkin, yrittäjät löytävät innostusta muiden saavutuksista, henkilöistä joita ihailemme, lehdistä, tapahtumista, videoista, sitaateista, ystäviemme kannustuksesta, kilpailusta… …Voit löytää innostuksen periaatteessa mistä vain ja milloin vain. Se mistä innostut ja inspiroidut ei vaikuta menestykseesi, jos innostuminen on aitoa. Yksi asia on kuitenkin viime aikoina yhdistänyt melkeinpä kaikkia menestyksekkäitä yrittäjiä. Harva yrittäjä onnistuu luomaan kestävällä pohjalla olevaa kasvua pelkän hyvän idean ympärille. Entistä tärkeämpää on löytää todellinen ongelma, jota ratkaistaan. Jos yrityksen päätavoitteena on luoda rahaa, jää matka todennäköisesti melko lyhyeksi. Todellisen ongelman ympärille rakennetun yrityksen on puolestaan huomattavasti helpompaa löytää ideansa ja ratkaisunsa ympärille kiinnostusta. Viimeisen vuoden ajan olen löytänyt innostusta yrittäjyyteen muutamasta lähteestä joista haluan sanoa sanan tai kaksi. Suurimmat innostuksen lähteeni ovat olleet toiset opiskelijayrittäjät, jotka eivät pelkää kokeilla ideoidensa lentokykyä todellisessa maailmassa. Opiskelijat jotka vievät ideansa kon-
Suurimmat innostuksen lähteeni ovat olleet muut opiskelijayrittäjät
septeiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Se mikä näissä henkilöissä innostaa on se että he ovat aivan tavallisia opiskelijoita kuten sinä ja minä eivätkä he omaa erityisiä/yli-inhimillisiä kykyjä tai taitoja. Ainoa mitä heiltä vaadittiin oli itseluottamus ja pelottomuus toimia ideoidensa hyväksi. En yritä sanoa etteikö ideoiden kehittämien tuotteiksi, ja palveluiksi vaatisi loputtomia tunteja työtä asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi, ideoiden muokkaamiseksi ja koodirivien tulkitsemiseksi. Tärkein pointti on kuitenkin, että ne jotka ovat vieneet ideansa yrityksiksi eivät juurikaan poikkea meistä muista. Toinen asia joka on innostanut minua on Suomeen hiljalleen kehittynyt yrittäjyyskulttuuri, jota kehitettäessä opiskelijat ovat olleet suuressa roolissa. Kuten olet saattanut kuulla (jos et niin suosittelen seuraamaan sivustoa www.arcticstartup.com), Suomea on viime aikoina nostettu maailmankartalle uusien yritysten, yrittäjyysyhteisöjen ja maailmanluokan tapahtumien myötä. Tällaisessa toiminnassa on hienoa olla mukana jo pelkästään sen vuoksi, että tulevaisuudessa voi todeta olleensa mukana luomassa jotain merkittävää. Jokaisen meistä tulisi pysähtyä hetkeksi aika ajoin ja löytää se asia joka innostaa. Tekemällä työtä asioiden eteen jotka todellisuudessa eivät innosta, ei johda useinkaan kovin suureen menestykseen. Sen sijaan seuraamalla sitä mikä inspiroi sinua – oli se yrittäjyyden parissa tai ei – vältyt ainakin harmailta hiuksilta työn kiinnostavuuden suhteen. Se mikä inspiroi sinua voi olla jotain aivan muuta, kuin mikä innostaa minua. Tärkeintä on kuitenkin innostua ja tehdä eikä pelkästään haaveilla.
Hannu Stewart Kirjoittaja on valmistumassa oleva johtamisen opiskelija, OuluSES-aktiivi ja tuleva yrittäjä.
Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat ©2011 Accenture. All rights reserved.
10
Egonomi 4/2011
Missä yrittäjyys, siellä vapaus (ja vastuu)
M
ontako kertaa olet luennolla tai ylipäätään koulussa ollessasi kuullut puhuttavan yrittäjyydestä? Jos olet tavallinen tallaaja, kuten suurin osa meistä on, et luultavasti yhtään kertaa. Tähän on hyvin yksinkertainen syy: yrittäjyydestä ei Suomen koulujärjestelmässä puhuta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhtään mitään. Tähän on useitakin syitä, ja yksi niistä on se, että Suomessa yrittäjyys ei ole niin sanotusti pöydällä. Ei, vaikka sen pitäisi olla. Ennen talouskriisiä Suomessa ei puhuttu yrittäjyydestä kuin korkeintaan hyvin negatiiviseen sävyyn poliitikoiden avustussotkujen keskellä. Toisaalta olemme kasvaneet suurten valtionyritysten ja nokioiden varjossa ja tottuneet ajatukseen, että ne tarjoavat meille varmaa työtä ja hyvinvointia. Yhteiskuntamme on näin tuudittautunut ajatteluun, jossa voimavarat suuntautuvat olemassa olevien yritysten ja instituutioiden ylläpitämiseen. Valitettavasti joillakin aloilla myös opiskelijat uskovat sokeasti, että tämä on ikuisen onnen ja autuuden takaava menettelytapa. Me taloustieteen opiskelijoina tiedämme kuitenkin, että tällaisen kehityksen jatkuminen liian pitkään voi merkitä vain yhtä asiaa; varmaa tuhoa. Joidenkin arvioi-
12
Egonomi 4/2011
den mukaan seuraavien 10 vuoden aikana Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa pelkästään sitä varten, että voisimme säilyttää edes nykyisen elintasomme. Aika huimaava luku, kun katselee Nokian alaspäin suuntautuvaa spiraalia ja paperiyhtiöiden vaikeuksia. Tämän ja yhteiskunnallisen asenteen vuoksi Suomen korkeakoulukaupunkeihin on vuodesta 2008 lähtien syntynyt ns. entrepreneurship society:ja, eli paikallisia yrittäjyysyhteisöjä. Ne ovat opiskelijoiden toisille opiskelijoille pyörittämiä itsenäisiä yhdistyksiä. Tunnetuin näistä on Aalto Entrepreneurship Society, ES. Meillä on Oulu Student Entrepreneurship Society, tuttavallisemmin OuluSES. OuluSES perustettiin kesällä 2010 ja tavoitteena oli heti alusta lähtien tuoda yrittäjyys kaikkien Oulun korkeakouluopiskelijoiden huulille. Lyhyen toimintamme aikana olemme järjestäneet jo useita tapahtumia. Niissä on ollut mahdollisuus oppia esimerkiksi oman yrityksen perustamisesta, liiketoimintamalleista tai aina tärkeästä viestinnästä. Kruununjalokivenä lyhyessä historiassamme on tietenkin viime keväänä järjestetty Startup Challenge 2011, jossa opiskelijat pääsivät tiimeissä kartuttamaan oikeaa kokemusta oman kasvuyrityksen
rakentamisesta. On ollut ilo kuulla vielä syksylläkin, kuinka tämä kilpailu muutti osallistujien asenteita yrittäjyydestä! Nyt alkanut lukuvuosi on tuonut OuluSES:n toimintaan aivan uutta vipinää, eikä pelkästään siksi, että puikoissa on uusi hallitus. Halusimme nimittäin tuoda toimintamme vieläkin lähemmäksi opiskelijoita, joten aloitimme niin sanotun “ideapajan”, joka järjestetään toistuvasti joka toinen viikko. Ideapajat ovat rentoja tapahtumia, joissa yrittäjyydestä kiinnostuneet, tai jo yritysideaansa kehitelleet opiskelijat voivat kokoontua ja vaihtaa ajatuksia. Kannustamme rohkeasti kertomaan kaikki uudet yritysideat, ja tiedättekö miksi? Sen takia, koska ne eivät -kuten ei mikään muukaan- kehity ilman palautetta! Itsekin taloustieteen opiskelijana tiedän, että meille annetaan parhaat keinot luoda uutta liiketoimintaa ja muuttaa maailmaa. Joten älkää jämähtäkö keskinkertaisuuteen, älkääkä tyytykö teille annettuihin sääntöihin. Tulkaa rohkeasti mukaan OuluSES:n toimintaan ja luokaa itse oma tulevaisuutenne.
Matti Rusila Puheenjohtaja Oulu Student Entrepreneurship Society Egonomi 4/2011
13
FINANSSILAISIA YRITTÄJIÄ
Ville Nordlund 4. vuoden markkinoinnin opiskelija Nordlund Design HAASTATTELIJA Niina Kallioinen
1. Olen pyörittänyt mainostoimistoa syksystä 2011 alkaen, erityisesti tarjotaan verkkosivujen tekoa ja suunnittelua yrityksille. Tällä hetkellä hoidan hommaa yksin, kotitoimistosta käsin. Olen ollut kiinnostunut verkkosivujen suunnitellusta sekä yrittäjyydestä jo aiemmin, ja olen käynyt taloustieteiden tiedekunnassa aiemmin tarjolla olleen yrittäjyyden sivuainekokonaisuuden, sekä joitain kursseja TOL:ilta.
1. Mitä yrität? 2. Millainen oli yrityksesi alkutaival? 3.Millaista on yrittäjän arkesi? 4. Millaiset ovat yrityksesi tulevaisuuden suunnitelmat?
14
Egonomi 4/2011
2. Sain viime kesänä yhteydenoton ja minulle tarjottiin ensimmäistä projektiani. Tässä vaiheessa en ollut vielä virallisesti yrittäjä, mutta projektin myötä havaitsin, että aloittavan yrittäjän ei tarvitse omata maata mullistavaa ideaa tai ajatusta – riittää, että on tarjottavana jotain missä on hyvä. Huomasin, että tällä toimialalla oli pienille toimijoille kysyntää. Siispä ensimmäisen projektini aikana ajatus yrittäjyydestä konkretisoitui ja 1.9.2011 rekisteröin virallisesti yritykseni. Ensimmäisen projektin jälkeen yritys starttasi yllättävän hyvin ja kivuttomasti: sain heti ensimmäisenä päivänä kaksi asiakasta. 3. Päiväni koostuu erilaisista asioista. Soittelen eri yrityksiin ja hankin uusia asiakkaita. Tähän mennessä asiakkaita on ollut sopiva määrä ja hoidan kerrallaan noin kahta tai kolmea projektia. Vaikka aikaa tähän uppoaa kiitettävästi, on kuitenkin palkitsevaa olla yrittäjänä, etenkin silloin kun asiakas innostuu suunnitelmistani ja ehdotuksistani. On myös mukavaa, kun saa itse olla puikoissa, tietää kaiken mitä yrityksessä tapahtuu, sekä voi itse tehdä kaikki päätökset. Positiivista myös on, että jokaisen asiakkaan kanssa saa aloittaa alusta, ja lähteä luomaan juuri hänelle sopivaa sivustoa. Välillä on toki ollut myös niin sanottua ”luomisen tuskaa”, eli ideaa pitää jonkin aikaa etsiskellä. Vaikka teen tätä täysipäiväisesti, voin rytmittää päiväni oman mielen mukaan ja näin ollen muistan jättää aikaa myös omille asioille.
4. Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, eikä paineita laajentumiseen ole. Yhden miehen yrityksenä, kotitoimistosta työskennellen olen voinut kokeilla yrittämistä ja pitää kulut alhaalla; tämä on kuitenkin melko kilpailtu toimiala. Tällä hetkellä katteet projekteista ovat olleet hyviä, ja olen voinut kerryttää omaa pääomaa. Toisaalta toimintaa voisi jatkossa myös laajentaa, kenties palkata freelance työntekijöitä. Olisi toki hienoa jos olisi oma toimisto. Minulla on kokeileva lähestymistapa laajentumiseen, ja laajentuminen tapahtunee askelittain. Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen ja koen, että on hyvä toimia näin.
”
Aloittavan yrittäjän ei tarvitse omata maata mullistavaa ideaa tai ajatusta Egonomi 4/2011
15
Ville Hulkko 4. vuoden markkinoinnin opiskelija Tuliworks
Joonas Tuomikoski 4. vuoden laskentatoimen opiskelija
HAASTATTELIJA Joona Lahti
Vartiointiliike Kissansilmä ja Limingan kiinteistöhuolto
1. Tuliworks on kolmen miehen media- ja markkinointialan yritys, eli nk. mediatoimisto, jonka tehtävä on tarjota markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta. Kohderyhmänä Pohjois-Suomen pien- ja start-up-yritykset sekä vastaavat ryhmät, joilla ei pääasiallisesti ole varaa tai uskallusta ulkoisiin markkinointipalveluihin. Yrityksemme on toiminut kesästä 2011 asti. Tällä hetkellä keskeisimmät prosessit yrityksessämme ovat markkinointisuunnittelu sekä digitaalisen viestinnän toteutus. Suomeksi tämä tarkoittaa websivuja ja verkkokauppoja, sekä viestintään liittyvää suunnittelua ja oheisprosesseja.
HAASTATTELIJA Tiina Reponen
1. Olla komiampi kuin ”poika Kuhmosta”! Leikki sikseen, koska tuo leikki on hävitty jo aikaa sitten. Olen siis kahdessa eri yrityksessä mukana: Vartiointiliike Kissansilmä Oy sekä Tmi Limingan Kiinteistöhuolto. Kissansilmä on isäni vuonna 1995 perustama turvallisuusalan yritys, jonka perin alkuvuodesta. Toimin yrityksessä toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Äitini on vielä toistaiseksi mukana hallituksen jäsenenä. Kiinteistöhuolto on täysin oma yritykseni, joka on perustettu keväällä 2009. Kiinteistöhuolto on erikoistunut ulkoalueiden kunnossapitoon ja päätoimiala onkin enempi koneurakointia kuin kiinteistöhuoltoa. Niin ja kyllähän tuota täällä koulussakin yritetään käydä. 2. Olen kasvanut yrittäjäperheessä, joten minulle yrittäjyys on ollut melkeinpä se normaalia palkkatyötä luonnollisempi tie. Ei siis voi sanoa, että olisin jostain saanut ahaaelämyksen yrityksen perustamiseen, vaan valinta oli minulle hyvinkin luonteva. Suhteiden kautta minulle tarjoutui hyvä tilaisuus ja kiinteistöhuollolla olikin asiakkaat hankittuna ja sopimukset allekirjoitettuna, ennen kuin koko yritystä oli perustettu. Riskit yrityksen perustamiseen olivat toisin sanoen lähes nolla. Ensimmäisenä vuonna hoidin itse kaiken käytännön työn. Toisena vuonna palkkasin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Entinen Uusyrityskeskus, nykyinen BusinessOulu, auttoi huomattavasti käytännön kysymyksissä. Suosittelen erittäin lämpimästi, että kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tutustuvat heidän palveluihinsa. 3. Normaaliin ansiotyöhon en juurikaan osaa verrata omaa yrittäjän arkeani, koska en ole ollut päivääkään ns. oikeissa töissä. Olen aina ollut joko vanhempieni ”palkkalistoilla” tai oman yrityksen palveluksessa. Työpäiväni vaihtelevat suuresti. Välillä saattaa olla, että painan tukka hulmuten koko päivän ja välillä on rauhallisempaa. Eniten nautin siitä vapaudesta, että voin vaikka kesken työpäivän käväistä kaverilla kahvilla, jos siltä tuntuu. Isoin hyöty oman yritystoiminnan 16
Egonomi 4/2011
pyörittämisestä koulun käymisen ohella on ollut opetettavien asioiden syvällisempi pohdiskelu, kun niitä on voinut aina peilata omaan yritykseen ja oikeaan käytännön elämään. Mutta kyllähän rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että jos tämä työpanos, jonka omaan yritykseeni olen laittanut, olisi tuhlattu vaikka Op:n kassalla, niin tuntiansioni olisi huomattavasti korkeampi ja koulunkäyntini huomattavasti paremmalla asteella. Mutta onhan tämä ollut huomattavasti vapaampaa työskentelyä. Täytyy luottaa niihin tulevaisuuden kassavirtoihin! 4. Maailmaa koitetaan vallata ja kaikki on myytävänä, jos sikseen tulee! Suurimmat kehitystavoitteet ovat tällä hetkellä kiinteistöhuollon puolella. Tulen yhtiöittämään sen (tai perustamaan kokonaan uuden Oy:n) vuodenvaihteessa ja samalla omistuspohjaa tullaan laajentamaan. Sen myötä pyrin painottamaan enempi koulunkäyntiä ja suorittamaan nyt ainakin ne kandin paperit pois alta.
”
Maailmaa koitetaan vallata ja kaikki on myytävänä, jos sikseen tulee!
2. Olemme tavallaan alkutaipaleella edelleen, sillä perustamistyö ei ole vielä valmis. ”Siitä se ajatus sitten lähti” -tyyppinen innovaatio kumpusi pidempiaikaisesta haaveesta toimia yrityksessä, joka noudattaa täysin ja puhtaasti omia arvojaan ja toimintamallejaan. Jussin ja Tomin tunsin jo ennestään niin ihmisenä kuin ammatillisestikin, ja alustavien keskustelujen jälkeen kaikki jakoivat saman luomisen vimman. Valitsimme kohderyhmäksemme pienyrittäjät kahdesta syystä: 1) pienyrittäjillä ei yleensä ole varaa hankkia ulkoisia suunnittelupalveluita ja he ovat siksi avoin segmentti, 2) palvelemalla pienyrittäjiä tiedämme, että työllämme todella on merkitystä, koska autamme ihmisiä heidän omien elämänprojektiensa kanssa. Ensimmäiset asiakkaat saatiin kahdesta suunnasta: tuttavaverkostosta sekä Tomin aiemmista asiakassuhteista verkkosuunnittelutöistä. 3. ”Päätoimisesti opiskelija, sivutoimisesti yrittäjä” johtaa tilaan, jossa normipäivää ei juuri ole. Arjen työprosessimme koostuvat kahdesta osasta: yksilöllisestä työpanoksesta sekä kollektiivisista palavereista, joissa ideoita jalostetaan. Aikaa menee juuri niin paljon kun sitä itse on valmis laittamaan, ja joskus tuntuu, että panoksen tulisi olla vielä suurempi. Rahan kannalta fakta on, että yrittäjyys on hullun hommaa ja edes ns. ylläpitävä palkkataso on melko kaukana tulevaisuudessa. Isoisän viisauksilla kuitenkin mennään: ”Ihminen, joka tekee työtään, koska haluaa olla osa muutosta parempaan, kehittyy ja tulee tekemään sivussa myös rahaa. Ihminen, joka tekee työtään tehdäkseen rahaa, saattaa tehdä rahaa, mutta kehitys ei ole kestävää.” Yrittäjyydessä kaikki on kiinni fokuksesta,
siitä miten tavoitteensa haluaa saavuttaa. Jos työskentelee vain rikastuakseen, tekee loppupeleissä vääriä kompromisseja ja menee sieltä mistä aita on matalin. Jos haluaa luoda maailmaan jotain hyvää, tulee kehittää itseään, ja loppupeleissä yltää tasolle, jolla ihmiset haluavat palveluitasi. Työ toimii korvaamattomana referenssinä omille markkinoinnin opinnoille. Markkinointi on käytännön aine, jota opetetaan vain teoriassa ja siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijoilla olisi omia rajapintoja, joista yhtymäkohtia voisi hakea. 4. Muistan kritisoineeni luennolla erästä vierailevaa startup-yrittäjää suunnitelmallisuuden puutteesta. Nyt alan ymmärtää käytännössä toimialan hektisyyttä. Oppikirjasta saadut kasvumallit voi vielä unohtaa, sillä kyse on puhtaasti ihmisten kanssa yhdessä toimimisesta ja ”harmoniasta”. Aloitamme toimintamme täydessä mittakaavassaan vasta kevättalvella tai kesällä. Siihen mennessä valamme toimintamallimme ja perustamme lujaan pohjaan pilottien kautta.
”
Rahan kannalta fakta on, että yrittäjyys on hullun hommaa Egonomi 4/2011
17
“Social entrepreneur is an entrepreneur with a social mission.”
Yhteiskunnallinen YRITTÄJYYS TEKSTI Santtu-Matti Korkalo
18
Egonomi 4/2011
HAASTATTELUT Sara Laakso
“First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.”
Yhteiskunnallinen yrittäjyys (social entrepreneuship) on systemaattista liiketoimintaa yhteiskunnallisten muutosten saavuttamiseksi. Toiminnan keskeisin määrittäjä on aina kyseessä olevan yrityksen, yhdistyksen, yhteisön tai säätiön yhteiskunnallinen missio. Usein yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät vastaamaan ongelmiin, joiden ratkaisemisessa yksityinen ja julkinen sektori ovat epäonnistuneet. Kyseessä ei kuitenkaan ole ns. kolmas sektori eli vapaaehtoissektori, jonka tunnuspiirteenä on voittoa tavoittelematon toiminta. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla voittoa tavoittelevia ja taloudellinen kannattavuus on niiden kestävän toiminnan kannalta tärkeää. Kaikkein tärkeintä yhteiskunnallisille yrityksille on kuitenkin aina yhteiskunnallinen missio ja sitä kautta toteutuvat yhteiskunnalliset muutokset. Päinvastoin kuin suurin osa moderneista yksityisyrityksistä, lukuisat yhteiskunnalliset yritykset keskittyvät Maslow’n tarvehierarkian alimmille tasoille. Nämä yritykset eivät luo älypuhelimia eivätkä videopelejä. Sen sijaan niiden tyypillisiä missioita ovat esimerkiksi köyhyyden lievittäminen ja peruskoulutuksen tarjoaminen. Ottamalla huomioon vähäosaiset asiakasryhmät, joiden tarpeita ei ole vielä tyydytetty, yhteiskunnalliset yritykset synnyttävät uusia markkinoita. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan onnistumisen määrittää mission toteutuminen ja saavutetun yhteiskunnallisen
muutoksen voimakkuus. Näitä on kuitenkin vaikea mitata, minkä vuoksi yritysten keskinäisen paremmuuden vertailu on usein ongelmallista. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevat säätiöt ovat kuitenkin kehittäneet arviointiperusteita, joilla kaikkein innovatiivisimmat ja tehokkaimmat erotetaan massasta. Esimerkiksi Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistys toteaa, että ”yhteiskunnallinen liikeidea on 1) mullistava, 2) skaalautuva ja 3) taloudellisesti kannattava”.
telmien mukaan ole luottokelpoisia. Tarkoitus on, että tällä alkupääomalla köyhät saavat mahdollisuuden yrittää ja työllistää itsensä. Yunus aloitti mikroluottoliiketoiminnan Bangladeshissa 1974 lainaamalla rahaa nälänhädän uhreille omista varoistaan. Vuonna 2006 liiketoiminnalla oli jo yli 130 miljoonaa asiakasta. Samana vuonna Yunus ja hänen perustamansa mikroluottopankki Grameen Bank ansaitsivat työstään Nobelin rauhanpalkinnon.
Tavallaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä on ollut jo kauan. Historiasta löytyy lukuisia poikkeuksellisia henkilöitä, jotka hyvillä teoillaan ovat edesauttaneet ja luoneet positiivisia muutoksia. Esimerkiksi Florence Nightingalen vapaaehtoistoiminta yhteiskunnallisen päämäärän hyväksi loi pohjaa nykyaikaiselle sairaanhoidolle jo 1800-luvulla. Toisaalta termi ”social entrepreneurship” levisi suuren yleisön tietoisuuteen paljon myöhemmin. Ensimmäistä kertaa se mainittiin yhteiskunnallista muutosta käsittelevässä kirjallisuudessa 1960-luvulla ja sillä tehtyjen Google-hakujen määrä kasvoi räjähdysmäisesti vasta vuonna 2007. Nykyajan tunnetuin yhteiskunnallinen yrittäjä lienee Muhammad Yunus, bangladeshilainen ekonomisti ja pankkiiri, joka loi mikroluoton käsitteen. Mikroluotossa on kyse pienien lainojen myöntämisestä ihmisille, jotka ovat niin köyhiä, että he eivät perinteisten määri-
Aitoihin, tieteellisesti tutkittuihin liiketoimintamalleihin perustuvaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä pidetään ratkaisuna 2000-luvun haasteisiin. USAssa se on jo vakiinnuttanut paikkaansa julkisen ja yksityisen sektorin välissä. Suomessa toiminta on vasta alkutekijöissään. Toisaalta yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle onkin enemmän tilaa yhteiskunnissa, joissa julkinen sektorin rooli ei ole yhtä mittava kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Joka tapauksessa yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa kasvussa. Ilmiön soveltuvuutta yrittäjyyden vahvistamiseen ja monipuolistamiseen ollaan käsitelty jo ministeriötasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä ehdottaakin mallia koskevan kehittämistyön käynnistämistä ja hankkeen perustamista jatkotyötä varten. Seuraavilta sivuilta voit lukea neljästä suomalaisesta yhteiskunnallisesta yrityksestä ja yrittäjästä. Egonomi 4/2011
19
L
”Lainaajan yhteiskunnallisena tavoitteena on tarjota sekä lainanottajille että -antajille mahdollisuus saada parempaa korkoa rahoilleen”, kertoo Tuoma Talola.
20
Egonomi 4/2011
ainaaja on vuonna 2010 perustettu yritys, markkinapaikka, jossa yksityiset ihmiset voivat ottaa ja antaa lainaa toisilleen. Alunperin idea tuli perustajajäsen Tuomas Talolalta. Kesällä 2009 hän etsi tietoa paremmista tavoista tavoittaa pankkiasiakkaita verkossa. Pian hän tajusi, että kaikki voitaisiin tehdä fiksummin ja sosiaalisemmin, kun ihmiset toimivat toisilleen pankkeina. Toiminta aloitettiin kolmen perustajan voimin, ja mukaan lähti myös sijoittaja, jolta saa apua softan kehityksessä. Liiketoiminnan ideana on, että lainanhakija tekee hakemuksen, johon toiset voivat tehdä tarjouksia. ”Esimerkiksi 1000€ lainahakemukseen minä voin tarjota 100€ 10% korolla, joku toinen 150€ 12% korolla jne. Me hoidamme sopimukset ja maksujen välitykset osapuolten välillä. Lainaajan yhteiskunnallisena tavoitteena on tarjota sekä lainanottajille että -antajille mahdollisuus saada parempaa korkoa rahoilleen. Lainaamisessa ei tarvita välttämättä pankkia tai rahoituslaitosta välissä.” Lainaajan palvelussa lainaaminen toimii käänteisenä huutokauppana. Käänteinen huutokauppa tarkoittaa tarjouskisaa, jossa ensiksi mukaan tulevat lainanantajat voivat tarjota korkeampaa korkoa. Myöhemmin mukaan tulevien on tarjottava alempaa korkoa, jotta he mahtuisivat mukaan lainaan. Tämä huutokauppa jatkuu niin kauan kuin ilmoitus on avoinna. Jokaisen lainanhakijat luottotiedot ja henkilöllisyys tarkistetaan pankkitunnistuksella. Palvelua pääsee käyttämään mikäli luottotiedoista ei löydy merkintöjä. Yritys saa tuloja lainan järjestelypalkkioista, tilinhoitomaksuista ja veloituksella saaduista tuotoista. ”Voitto on jokaisen yrityksen elinehto ja toiminnan tarkoitus. Voitto mahdollistaa palvelun kehittämisen käyttäjien eduksi ja mahdollisesti myös laajemmin yhteiskunnan eduksi. Kuitenkin mielestäni jokaisella yrityksellä pitäisi olla tärkeimpänä tavoitteena asiakkaiden palveleminen ja ongelmien ratkaisu. Rahan tekeminen on välttämättömyys, mutta tärkeämpää on tuottaa arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle. Raha kyllä seuraa perästä.” Egonomin lukijoille Tuomas haluaa sanoa: ”Elämä on lyhyt, nauttikaa opiskelusta! Ja kun lähdette työelämään, kysykää itseltänne haluatteko pyöritellä papereita seuraavat 40 vuotta vai tehdä oikeasti jotain merkittävää?”
T Mikko Perälä ja jalkapallon MM-kisojen ”poika”. Perälän perustama Topspot parantaa yhteiskuntaa luomalla urheilun kautta mm. koulutusta, infrastruktuuria, terveydenhuoltoa ja yhteistyötä.
”
Epäonnistumista ei kannata pelätä: itekin oon ryssinyt monta kertaa.
opspot on Mikko Perälän vuonna 2010 perustama yhteiskunnallinen yritys, jonka liiketoimintamalli on yksinkertaistetusti urheiluagentuuri. Edustetaan pelaajia, etsitään vapaita pelaajia, otetaan heidät talliin, sekä etsitään uusia seuroja ja työnantajia. Topspotin toiminta ei kuitenkaan keskity pelkästään pelaajiin, vaan tarkoituksena on hyödyntää urheilumaailmassa liikkuvat nopeat ja isot rahasummat laajempaan kokonaisuuteen. ”Nigeriaan on perustettu ensimmäinen jalkapalloakatemia. Joka vuosi nousee uusia pelaajia, joille löydetään hyvin maksava työpaikka ulkomailta. Käytännössä hyvin pienestä osasta tulee jalkapalloilijoita, mutta sillä rahalla pystytään kehittämään toimintaa Nigeriassa. Raha tienataan siis joko pelaajilta tai seuralta, mutta pääasiassa jalkapalloilijoilta.” Topspotin ideana on käyttää urheilua yhdistävänä tekijänä, jonka ympärille luodaan koulutusta, infrastruktuuria, terveydenhuoltoa sekä yhteistyötä. ”Yhteisön rakentaminen aloitetaan huippupelaajilla. Tavoitteena on, että pelaajat tuntevat siihen myöhemminkin yhteenkuuluvuutta ja haluavat panostaa muu muassa investoimalla. Jokainen joka tulee akatemiasta saa koulutuksen. On tärkeää, että varsinkin ne jotka eivät pääse ammattilaisiksi, saavat koulutuksen jollekin toiselle alalle.” Mikko haluaa Topspotin tiimoilta muuttaa urheilumaailmassa valloillaan olevia rakenteita. Hän haluaa luoda esimerkin, miten siinäkin bisneksessä voi mennä hyvä edellä sen sijaan että se pahimmillaan muistuttaisi jotakin, joka täyttää ihmiskaupan elementit. Topspot pyrkii omalta osaltaan luomaan kestävyyttä siihen maailmaan. Mikko on sarjayrittäjä ja Topspot on hänen kymmenes firmansa. Egonomin lukijoille hän haluaakin kertoa, miten yrittäjyys on ajatusmalli rohkeudesta ja halusta muuttaa olemassa olevia rakenteita tekemällä jotakin erilaista, tai tekemällä asian paremmin. ”Yrittäjyys on tulevaisuuden juttu, koska se pysyy aina. Sitä kannattaa tutkia, harjoittaa ja uskaltaa yrittää. Olemassa olevat taloustieteen normit kaatuvat, opiskeltavilla teorioilla voi olla viimeinen päivämäärä, mutta yrittäjyys toimii aina. Sillä pystyy jättämään merkkinsä yhteiskuntaan. Yrittäjyys tarkoittaa sitä, että uskaltaa tehdä ja kun epäonnistuu yrittää yhä uudestaan ja uudestaan. Epäonnistumista ei kannata pelätä: itekin oon ryssinyt monta kertaa.”
Egonomi 4/2011
21
D
”Sitä kai ne sosiaaliset innovaatiot ovat, että pystytään luomaan täysin uusia tapoja toimia”, juttelee Demos Helsingin Roope Mokka.
22
Egonomi 4/2011
emos Helsinki on vuonna 2005 perustettu ajatushautumo, think tank, jossa toimii joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia. Toiminnan ytimessä on korkeatasoinen tutkimus, josta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Keskeisinä teemoina ovat hyvinvointi, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta. Perustajajäsen Roope Mokka kertoo, että organisaation perustamiseen johti myös halu tehdä jotakin itselle mielekästä. ”Monet nuoret menevät töihin, he ovat innoissaan, mutta törmäävät nopeasti siihen, että asioita ei saa tehdä jollakin tavalla. Se on turhauttavaa, kun itse ajattelee, että miksi kun omasta mielestä asia pitäisi tehdä juuri tällä tavalla.” Demos Helsingissä ei siis istuta turhaan palavereissa, jos aiheeseen ei sillä hetkellä pysty keskittymään. Lisäksi jokaiselle työntekijälle maksetaan saman verran palkkaa, sillä tutkimusten mukaan rahan vaikutus motivaatioon on positiivinen vain tiettyyn rajaan asti. Mielekkyyttä työhön haetaankin rahan sijaan ennemmin sen sisällöstä. Organisaatiorakenteessa ei ole hierarkiaa, ja jokainen vakituinen työntekijä on samanarvoinen osakas. Demos Helsinki saa yhteydenottoja tilanteissa, joissa vanhat ratkaisumallit eivät riitä ja tarvitaan uusia ideoita tai konkreettisia toiminnan muutoksia. Tällaisissa murroskohdissa organisaatiot jäävät helposti sen hetkisten yhteistyötahojensa ja tuotantoprosessiensa vangiksi. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ilmenee siis konkreettisena pyrkimyksenä luoda yhteiskunnallista muutosta. Roope kuvaa, että muutoksen luominen ihmisten toimintatapoihin on pitkä prosessi. ”Sitä kai ne sosiaaliset innovaatiot ovat, että pystytään luomaan täysin uusia tapoja toimia. Siten saa paljon enemmän aikaiseksi kuin jos vain kehittäisi jonkun kilpailevan nykyiselle versiolle.” Julkisuus ja keskustelun herättäminen ovat ajatushautumotyön peruspilareita, sillä ne takaavat tutkimuksen vaikuttavuuden. Julkiseen keskusteluun tuodaan uusia kestäviä ajatuksia. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Tarkoituksena on luoda maailmaa, jossa rahvas muuttaa yhteiskuntaa, eikä ainoastaan valitse päättäjiä. Luoda uusia markkinoita, tapoja toimia, jotka syrjäyttävät vanhat ja toimimattomat rakenteet. Roopen terveiset Egonomin lukijoille ovatkin kannustavat. ”Siitä vaan tuhoamaan vanhoja markkinoita ja luomaan uusia! Se on hauskaa, koska silloin saa myös hajottaa kanssa!”
A
AIESEC Oulun puheenjohtaja Tuomas Salmi haluaa tarjota työkalut maailman muuttamiseen.
IESEC on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon opiskelijajärjestö, joka toimii yli 110 maassa, ja jolla on yli 60 000 jäsentä. Se on hyvä esimerkki organisaatiosta, joka vaikuttaa yhteiskuntaan olematta kuitenkaan varsinaisesti yhteiskunnallinen yritys. AIESEC Oulun puheenjohtaja Tuomas Salmi kertoo, että toiminnan tarkoituksena on edistää maailmanrauhaa ja saavuttaa ihmiskunnan täysi potentiaali. Suureelliset tavoitteet eivät kuitenkaan jää kauniiksi visioksi organisaation nettisivuilla, vaan niitä tavoitellaan systemaattisesti. Tuomaksen mukaan perustavoitteesta voidaan suoraan johtaa AIESEC:n toiminta: työharjoittelu ulkomailla ja johtamistaitojen kehittäminen käytännön toiminnassa. AIESEC ei tavoittele voittoa, mutta firmat maksavat sille työharjoitteluista. Saatava raha käytetään ihmisten kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen. Järjestö tarjoaa turvallisia tilanteita, joissa ihmiset voivat oppia uusia taitoja; Tuomaksen sanoin luodaan ilmapiiri, jossa asioille tehdään jotakin. ”Ulkomainen työharjoittelu tarjoaa kulttuurisen kokemuksen, joka mahdollistaa silmien avautumisen ja lisää ymmärrystä muiden ihmisten suhteen. Tarkoituksena on eroavaisuuksista huolimatta löytää yhtäläisyyksiä, mitä kautta voidaan päästä rauhallisempaan yhteiskuntaan.” AIESEC: in kautta työharjoitteluun pääsee pk -yrityksiin sekä paikallisiin vapaaehtoisjärjestöihin, sillä suuret monikansalliset firmat eivät pysty tarjoamaan samankaltaista autenttista kokemusta, sitä oikeaa kulttuurishokkia. Taloustieteen alan harjoittelun pituus on yleensä 3-12 kk. ”Monet tietävät jonkun asian, jonka haluaisivat muuttaa. Siitä valitetaan, puidaan nyrkkiä, mutta harva ihminen lähtee muuttamaan asiaa. Työkalut muutokseen ovat opeteltavissa; niitä voi harjoitella ja niissä voi tulla erinomaiseksi. Nämä työkalut ovat johtamis- projektinhallintaitoja. Niitä tarvitaan, kun halutaan johtaa ihmisiä kohti yhteistä päämäärää. Tuomaksen mukaan se on keskeistä, koska ihminen ei voi muuttaa asioita yksin. AIESEC:in toiminnassa on myös B-to-B neuvotteluista kiinnostuneita opiskelijoita. He myyvät ulkomaiset harjoittelijat paikallisiin yrityksiiin. Mitä useampi nuori yksilö voidaan varustaa näillä työkaluilla sitä useampi asia tässä maailmassa muutetaan.” Tätä tarkoittaa ihmiskunnan täyden potentiaalin tavoittelu.
Egonomi 4/2011
23
Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.
“KÄYTSÄ USEIN TÄÄLLÄ?”
E
gonomin toimitus otti marraskuisena torstai –iltana suunnakseen Poikkitieteelliset haalaribileet Tivolissa. Iskuryhmämme tavoitteena oli päästä tutkimaan iskurepliikkien ihmeellistä maailmaa havainnoimalla ympäristöä ja haastattelemalla paikalle saapuneita juhlijoita. Halusimme selvittää, onko näistä kulttimaineen saavuttaneista lausahduksista tai muista tempuista konkreettista hyötyä vai ovatko ne vain urbaanilegendaa ja ”hyvää läppää”. Ovien auetessa kello 22.00 Tivolin tanssilattialla oli vielä hiljaista, vain satunnaisia opiskelijoita tilaamassa illan ensimmäisiä tiskillä ja hakemassa juhlatunnelmaa jutustellen huurteisen ääressä. Iskuryhmä otti oman paikkansa rauhallisesta nurkkauksesta, josta oli hyvä tarkkailla huomaamatta tanssilattian tapahtumia. Kun väkeä alkoi valua vähitellen bilepaikalle, myös tanssilattia alkoi täyttyä ensimmäisistä tanssijoista.
24
Egonomi 4/2011
herrat päättivät käyttää KLASSISTA ”virvelikikkaa”. Ensimmäisenä estradille astui kaksi erittäin itsevarman oloista nuorta miestä. Olemuksen ja elekielen perusteella tuskin jäi epäselvyyttä, mitä nämä herrasmiehet olivat tulleet haalaribileistä hakemaan. Päätimme keskittyä tämän kaksikon toiminnan tarkkailuun, koska oletettavasti heistä saisimme jotain kirjoitettavaa juttuumme. Eikä oletuksemme mennyt harhaan. Noin kello 22.42 se tapahtui. Tanssimassa olleet herrat huomasivat tanssilattian reunalla vastakkaisen sukupuolen edustajia. Kiinnittääkseen näiden nuorten naisten huomion herrat päättivät käyttää klassis-
ta ”virvelikikkaa”. Vaikuttavan näköistä, mutta ilmeisen tehotonta, sillä hetken keskustelun jälkeen kohteemme palasivat asemiinsa, keskelle tanssilattiaa. Tanssilattian ollessa vielä suhteellisen hiljainen iskuryhmämme päätti siirtyä alakertaan karaokebaarin puolelle hiomaan sotasuunnitelmaa. Nauttiessamme paria hassua ja odotellessamme sitä kuuluisaa ahaa –elämystä tarkkailimme ympäristöämme karaokebaarissa. Kello lähenteli jo puolta kahtatoista, Tivoli alkoi täyttyä ja juhlijat olivat niin sanotusti juhlatunnelmissa. Lopulta triomme pääsi todistamaan paikan päällä sitä kauan odotettua ensimmäistä iskurepliikkiä. ”Mennäänkö tupakalle, onko sulla tulta?” ”Beibi, mä oon tulta.” Tutkimusryhmän tuomio oli selvä: vanhan liiton iskurepliikki. Vähän kliseinen ja väljähtänyt, mutta kuitenkin se illan ensimmäinen. Tästä riemastuneena
siirryimme haastattelemaan erästä taloustieteiden fuksia, joka suostui haastatteluun ilomielin. Haastattelun edetessä kävi ilmi, että kyseessä oli varsinainen iskurepliikkigeneraattori. Kyseinen herrasmies kertoi, että ei ollut kohdannut ainuttakaan iskurepliikkiä kuluneen illan aikana, mutta mainitsi ohimennen oman suosikkirepliikkinsä. ”Hei! Mä tarjoon sulle paukun - ja sitten mennään meille saunoon!”. Seuraavaksi päätimme hakea naisellista näkökulmaa iskurepliikkeihin ja etsimme käsiimme haastatteluun suostuvan naisopiskelijan. Lopulta sellainen löytyi ja pääsimme tenttaamaan haastateltavaa. Kyseinen naishenkilö kertoi, että ei liiemmin pidä iskurepliikeistä, sillä pääsääntöisesti ne ovat olleet erittäin heikkotasoisia. Haastateltavamme ei äkkiseltään osannut nimetä yhtä yksittäistä mieleenpainuvaa iskurepliikkiä, mutta hän kertoi kohdanneensa illan aikana non-verbaalisia iskurepliikke-
iskuyrityksissä jäi iskijälle joka kerta luu käteen jä. Koska haastateltavamme liikkui yksin, Egonomin toimitus veti johtopäätöksen, että kyseisen nuoren naisen kohtaama huulten lipominen ja silmäpeli eivät olleet tuottaneet tulosta. Illan edetessä päätimme etsiä vielä yhden haastateltavan. Toimituksen grillattavaksi päätyi eräs n:nen vuoden taloustieteilijä. Hyvä niin, sillä haastatteluistamme puuttui kokemuksen syvä rintaääni. Haastattelemamme mieshenkilö oli ilmeisesti huumorimiehiä, sillä hän väitti suosikkirepliikkinsä olevan ”Lähetkö tanssiin?” ”Näytänkö mä Kevin Costnerilta?”
Toimituksemme kuitenkin epäilee kyseisen iskurepliikin toimivuutta. Kyseinen henkilö oli sitä mieltä, että jos hän päättäisi käyttää iskurepliikkiä, yrittäisi hän keksiä jonkin uuden ja omaperäisen iskurepliikin, sillä vanhat klassikot eivät kuulemma tuota tulosta. Illan edetessä haastatteluryhmämme päätti luopua onnistuneen iskurepliikin metsästyksestä ja siirtyä nauttimaan ilolientä muiden juhlijoiden sekaan. Jos iskurepliikeistä voi ylipäätänsä olla hyötyä, ne toimivat korkeintaan kellon kääntyessä kohti yön pikkutunteja, kun juttujen taso muutenkin alkaa laskea kohti iskurepliikkien tasoa. Totesimme, että havaitsemissamme iskuyrityksissä jäi iskijälle joka kerta luu käteen ja olisi ollut mielenkiintoista tehdä samat haastattelut reilusti puolenyön jälkeen. Valitettavasti tiskin kutsu alkoi käydä liian vastustamattomaksi myös haastatteluryhmällemme, joten kyseinen haastattelu jääköön toiseen kertaan.
Egonomi 4/2011
25
Nesu-toimikunta 2011: Sami, Marika, Heini, Heidi ja Riikka.
Olisiko aika...
...ottaa haltuun omat raha-asiat? Alle 26-vuotiaana asiakkaana saat meiltä maksutta käyttöösi: OP-Visa Electron -kortin OP-verkkopalvelun Oma talous -palvelun verkkotiliotteen ja e-laskupalvelun.
Keskitä vakuutukset nyt Pohjolaan. Jokainen koti, kaikki perheenjäsenet sekä omaisuus tarvitsevat kattavan vakuutuksen. Pohjolan Mittaturva on vakuutus, jossa voit kerätä sopimuksen sisälle elämääsi sopivat vakuutukset henkilö- ja omaisuusvahinkojen varalta. Tule ja kysy lisää!
Esittelyssä NESU-toimikunta
...ottaa myös opiskelijan OP-Visa? Luotollinen OP-Visa on mahdollista saada, jos olet vähintään 20-vuotias yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopiskelija ja olet suorittanut vähintään 90 opintopistettä. Voit hakea opiskelijan OP-Visaa 1 000 euron luottorajalla.
TEKSTI Sami Väänänen
Nesulaiset tuovat eri kaupunkien kylterijärjestöt yhteen. Päätoimintaamme ovat sitsit ja puolivuosittainen seminaari, joista kaikki ovat varmaankin jo saaneet sähköpostia. Toimikuntamme koostuu neljästä uskomattoman kauniista amatsonista ja yhdestä kauhiasta karpaasista. Toimimme Finanssin hallituksen valvovan silmän alla, ja välillä meidät irroitetaankin omasta hommastamme avustamaan Finanssia heidän omissa tapahtumissaan. NESUn sitseillä on aina uskomattoman kivaa; siellä tutustuu toinen toistaan ihanampaan ihmiseen, kaatoja on riittämiin ja sitsien ohjelmakin on mietitty etukä26
teen! Olette tervetulleita osallistumaan myös muiden kaupunkien sitseihin (HOX! Jättäkää ujoutenne narikkaan!), ilmoittautumisohjeet löytyvät sähköpostista, eikä erillistä hakemusta tai CV:tä tarvi alkaa raapustelemaan. Jos uskallus ei vielä riitä lähteä katsomaan muiden kaupunkien menoa, Oulun seuraavat sitsit ovat näillä näkymin 13. tammikuuta, jonne tuleekin sitten rohkeat ulkkarit katsomaan miten Oulu sitsaa. Näytetään heille että on Oulussa muutakin kuin poroja! Syksyn NESU-seminaari vaikutti huikealta, vaikka itse valitettavasti jouduinkin seuraamaan vain sivusta. Toivonkin, että löytäisitte ensi keväänä aikaa osallistua tähän ehkäpä koko opiskeluaikanne
huikeimpaan kylteritapahtumaan. Meihin saa parhaiten yhteyden joko sähköpostia nakkaamalla osoitteeseen nesutoimikunta@finanssi.org, vierailemalla NESU-Finanssi Facebook-sivuilla, nykäisemällä hihasta, läpsäisemällä naamaan tai ihan vain huikkaamaalla meille jotain jos näette meidät jossain haahuilemassa. Rohkiasti saapi tulla kysymään tai avautumaan erinäisistä asioista, liittyivät ne nesuiluun tai opiskeluun tai ylipäätänsä mihinkään. Toimikuntahaku aukeaa joulukuun aikana, suosittelen kaikkia nesuilusta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä jos alkaa tuntumaan siltä että haluaa olla läheisesti toiminnassa mukana.
Oulun OP:ssa hoidat saman katon alla kaikki pankki- ja vakuutusasiat helposti ja mutkattomasti. Soita ja tule käymään missä tahansa konttorissamme! Tarjolla on myös ilta-aikoja. Palvelemme myös Yliopiston toimipisteessä lukukauden aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 9.00 - 15.00. Varaa itsellesi sopiva aika numerosta 010 2535 014 tai osoitteesta op.fi/oulu.
Egonomi 4/2011
010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)
Kuvan Kahvila Minttu oli erityisesti raadin mieleen. Kehuja tuli niin ruuasta, tunnelmasta kuin aukio-oloajoistakin.
JULKAISUTOIMIKUNTA TESTASI OULUN Opiskelijaravintolat TEKSTI JA KUVAT Erik Aalto, Katri Kenola ja Niina Kallioinen
Oletko tutustunut Oulun kattavaan opiskelijaravintolatarjontaan? Julkaisutoimikunnan kolmihenkinen raati testasi seitsemän vähemmän tunnettua opiskelijahintaista ravintolaa. Raati loikkasi rohkeasti ulos kyltereiden mukavuus-alueelta, ja uskaltautui ruokailemaan jopa lääkikselle asti. Kaikki tämä vain sen takia, että Julinia on jo niin nähty.
28
Egonomi 4/2011
SIJAINTI
AVOINNA
HINTA PLUSSAT
SNELLMANIA
KASTARI
Yliopiston humanistisiipi
Yliopiston päärakennus
Albertinkatu 16
Yliopiston teekkarisiipi
Valve, Hallituskatu 7
Aapistie 3
Teuvo Pakkalankatu 19
ma–to klo 10–15 pe klo 10–14
arkisin klo 10.30–13.30
arkisin klo 10.30–13.30
arkisin klo 10.45–13.30
arkisin klo 10.30–14 la klo 11–14
ma–to klo 10.15–13.30 pe klo 10.15–13
ma–pe klo 10.15–13 ma–to myös klo 15.15–17
2,50 euroa
2,50 euroa
2,50 euroa
2,50 euroa
2,50 euroa
2,50 euroa
1,20 euroa
+ kalapaloja saa ottaa jopa kolme kappaletta
+ kyllä, ravintolassa on A-oikeudet, pieni kalia kustantaa neljä euroa
+ ihanan korkeat, valoisat ja puhtaat tilat
+ leipäpöydässä on krutonkeja
+ linjasto toimii hyvin, ja jonot etenee nopeasti
+ hinta
+ salaattipöytä on monipuolinen
+ säälipiste: voittajan vieressä on vaikea näyttää hyvältä
+ täällä on ihanan valoisaa ja vehreää, tuntuu kuin istuisi viidakossa
+ iltapäivällä ei ole jonoja + välipala-appelsiinit ovat mukavan kirpsakoita
+ täällä on lämmin tunnelma, eikä ole jonoja + leipäpöytä on todella runsas, ja krutonkeja löytyy + mahdollisuus tavata yliopiston isoimpia kihoja
ODL
+ keitetyt kasvikset on terveellisiä
DATANIA
KAHVILA MINTTU
+ vaikka on lounasaika, ei jonoa näy + hyvä sijainti ja auki myös lauantaisin
+ tarjolla Katri-Antellin herkullisia leipiä
PRUXIA
+ monipuoliset levitteet leivälle + valkotakkiset hivelevät silmiä
+ jauheliha-perunahärpäke on hyvin maustettu
RAVINTOLA WALLU
+ iso ja valoisa, vaikka onkin melko piilossa + linjasto on selkeä, eikä jonot matele + rapulapäivän ruoaksi on hampurilainen ja ranskalaiset; namskistarallaa!
+ leipäpöydässä mehevää focacciaa, miksi tätä ei oo muualla?
MIINUKSET
+ aina häviää!
+ aina häviää!
+ aina häviää!
+ aina häviää!
− no jaahas, maito on loppunut
− oisipa vähän lähempänä, ei tänne asti jaksa ainakaan joka päivä kävellä
− ravintolaan on ensimmäisellä kerralla hankala löytää (meidän suuntavaistolla myös toinen kerta tuotti hankaluuksia)
− linjasto ei toimi yhtään, ja se loppuu jo ennen lämmintä ruokaa
− vilkkuva valo pöydän vieressä luo maanantai-päivään liian strobomaisen tunnelman
− ruokavaihtoehtoja on vain muutama
− melko tylsänoloinen asiakaskunta
– liian vähän opiskelijoita
− lounasaikaan raflassa on todella ahdasta
– liikaa leikkaavia lääkärieitä
KALIAAA !!!
30
Egonomi 4/2011
− pöydissä on neljä tuolia, mutta tilaa vain kolmelle tarjottimelle − tuolitkin on aivan surkeat, lyhyet ihmiset joutuvat syömään pää lautasella − astianpalautus on järjettömässä paikassa, ja sitä paitsi missä on biojäte?
+ kahavi sisältyy lounaaseen ja jälkiruoka on taivaallista!
+ aina häviää!
− salaattipöytä on kuiva ja yksitoikkoinen
− melko pimeää ja ahdasta
− keittolounas puuttuu, mutta mitäpä me keitolla, ku sitä tulee jo muutenkin kiskottua Kaarlessa ihan tarpeeksi
− tylsä värimaailma − on tainnut keittäjällä lorahtaa jokaisen ruokaan liikaa suolaa, eli ruoka jää syömättä
+ aina häviää!
− salaatti on ihan kuivaa − puolet ranskalaisista on kovia ja puolet vetisiä, ja nämä maistuu ihan tehtaalle − kyllähän tämä on ammattisurkeakoulu
RAADIN SUOSIKKI !!!
Egonomi 4/2011
31
KYLTERI KOEAJAA
Volkswagen Golf GTI Edition 35 TEKSTI JA KUVAT Erik Aalto
“
Golf esiteltiin 1974 Kuplan seuraajaksi ja Golfin oli tarkoitus jatkaa legendaarisen Kuplan mainetta kaikkien kansanautona. 1976 Volkswagen loi kokonaan uuden autotyypin ”Hot Hatchit”, kun Golf GTI tuli markkinoille.
G
olf GTI:ssä yhdistettiin perinteisen perheauton kompakti koko ja käytettävyys suorituskykyiseen moottoriin ketteristä ajo-ominaisuuksista tinkimättä. Volkswagenin oli aluksi tarkoitus tehdä GTI-Golffia vain rajoitettu erä, mutta toisin kävi kun kansa ihastui täysin uuteen autotyyppiin. Golfin GTI-mallien menestyksen myötä monet muutkin autonvalmistajat alkoivat valmistaa omia versioitansa suorituskykyisistä ja kompakteista perheautoista, mutta koeajoon valikoitui kuitenkin kunniaa 35-vuoden menestystarinalle tekevä kuudennen sukupolven Golf GTI ja vieläpä Edition 35-juhlamallina.
Moottori ja voimansiirto Moottorina GTI juhlamallissa on nelisylinterinen ja kaksilitrainen bensaturbo, joka on joitakin moottorin muutoksia lukuun ottamatta sama kuin nykyisessä Golfin perus GTI:ssä. Teholukemat ovat GTI Edition 35:ssa päivitetty 235 hevosvoiman huippuarvoihin ja maksimivääntökin on hieman kasvanut perus GTI:hin nähden. Moottori tarjoaa maksimivääntönsä laajalla kier-
34
Egonomi 4/2011
rosalueella eli ajaminen on vaivatonta ja tarvittaessa moottorin voimavarat riittävät kovempaankin ajoon erinomaisesti. Vaihteistona toimii kuusiportainen DSG-automaatti, jossa on valittavana tietenkin normaali tai sporttinen vaihto-ohjelma, mutta vaihteita voi vaihdella myös ohjauspyörän takana sijaitsevista läpysköistä. DSG-vaihteisto sopiikin autoon kuin nenä päähän, sillä kaksoiskytkin-automaatti vaihtaa erittäin nopeasti vaihteita jolloin automaatti sopii erinomaisesti myös urheilullisempaan ajoon kun vaihtoviivettä ei ole.Voiman välittämisessä tiehen etupyörien kautta auttaa elektroninen tasauspyörästönlukko, jonka avulla ajokäytös paranee etenkin nopeammassa ajossa ja kaarreajossa. Alusta on perus Golfia matalampi ja urheilullisempi.
Tilat, käytettävyys ja laatu Golfin perushyveet eli hyvät tilat, laatu ja kohtuullinen hinta löytyvät myös GTI:stä viimeistä kohtaa lukuun ottamatta. Nykyisenä isojen farmarien ja katumaasturien muotiaikana ei ehkä uskoisi,
että perinteinen viistoperäinen Golf tarjoaa myös aivan tarpeeksi tilaa kuljettajalle, etumatkustajalle sekä takapenkillä matkustaville ja vieläpä kaikki nämä yhtä aikaa. Jalkatilasta takanakaan ei ole minkäänlaista puutetta, vaikka edessä istuisi vähän kookkaampi kuljettaja. Voisin istua pidemmänkin matkan oikein mielelläni Golfin tilavalla takapenkillä, mutta mielummin kuitenkin ajaisin itse tätä mallia. Tavaratila on sopivan kokoinen ja riittää arkikäytössä helposti, ellei sinne tarvitse tunkea viiden henkilön matkalaukkuja ja aurinkotuoleja Euroopan automatkaa varten. Laatutaso matkustamossa on miellyttävän korkea ja kokonaisuudessaan matkustamo on laadukkaasti viimeistelty. Kojelaudan säätimet ovat helppokäyttöisiä ja erityisen miellyttävä oli mielestäni lisävarusteena ollut kosketusnäytöllinen RCDjärjestelmä, jossa esimerkiksi radion ja cdsoittimen toimintoja näppäillään helposti näytöltä.
Ajokokemukset Valkoinen Golf GTI 35 Edition odotti kiltisti autoliikkeen pihassa, kun koeajaja saapui innostuneena paikalle. Auto oli saanut päivän aikana kuravettä päällensä ja oli melkoisen likainen, sillä Volkswagenin kiertueen mukana liikkunut auto oli vain muutaman päivän ajan Oulussa ja monet olivat halunneet kokea juhlamallin tarjoamat juhlakyydit. Ensimmäinen silmäys sisätiloihin toi näkökenttääni reilun annoksen tyyliä ja GTI:n historiaa sillä punaiset tikkaukset ratissa, vaihdekepissä ja sporttipenkeissä loivat urheilullista tunnelmaa puhumattakaan selkänojan 35-tekstistä. Sporttipenkkien sivuttaistuet kietoutuivat ympärilleni istuessani kuljettajan paikalle ja yhteinen matka Oulun iltaan alkoi.
GTI käynnistyi hiljaa ja kulki matalilla kierroksilla vain vähän muristen, mutta vauhdikkaammin ajettaessa huomaa pakoputkistosta kantautuvan murahtelevia ja äänekkäitä sointuja. Äänimaailma on ihan sporttinen, mutta silti haikeudella muistelen Volkswagen Golf R32 kuutoskoneen ääniä. Maa oli sateen kastelema ja märkä, jolloin epäilin Golfin 235 hevosvoiman tehojen olevan aivan liikaa etuvetoiselle autolle, mutta olin väärässä. Elektronisella tasauspyörästönlukolla varustetun GTI:n ajettavuus ja pito märälläkin asfaltilla yllättivät positiivisesti, kun auto kulki sinne minne pitikin epäröimättä eikä puskenut tai vedellyt kuten monet muut tehokkaat etuvetoiset. Moottori tarjosi juuri niin maukkaan kulkupuolen kuin olinkin osannut kuvitella; voimaa on arkiajossa mukavasti tarjolla turbon ansiosta jo alakierroksilla, mutta toisaalta kulkupuoli ja äänimaailma muuttuvat paljon sporttisempaan suuntaan, kun vaihtaa pienempää vaihdetta peliin ja kierrokset kohoavat yli kolmentuhannen. Tarkka ohjaustuntuma ja jämäkkä alusta tekivät autosta ketterän ja maukkaan ajet-
tavan niin mutkaisemmilla tienpätkillä kuin pidemmällä maantietaipaleellakin. Mukautuva alustansäätöjärjestelmä oli koeajoautossa lisävarusteena, mutta se on erittäin suositeltava valinta auton yhteyteen: Normal-asetus on toimiva yleisasetus, Sport-asetus tuo terävyyttä vauhdikkaampaan ajoon ja Comfort-asetus sopii epätasaisemmille pinnoille kuten kaupunkien mukulakiville.
Yhteenveto Golf GTI Edition 35 tarjoamaan käytännöllisyyden ja ajamisen nautinnon yhdistelmään on helppo ihastua. Menestysresepti syntyi 35 vuotta sitten ja samalla reseptillä on jatkettu tähän päivään saakka. GTI-mallit ovat suuressa arvostuksessa ympäri maailman ja niiden haluttavuus sekä uusien että käytettyjen mallien kohdalla on suuri. Asia mikä eniten Golf GTI:ssä ärsyttää on hinta ja GTI Edition 35-erikoismallin haluava maksaa vielä tuhansia euroja ekstraa tähän päälle, mutta toisaalta muutama tuhat euroa lisähintaa halutusta erikoismallista ja tulevaisuuden keräilykappaleesta ei ole paljon.
Info Moottori: 2.0 litraa ja neljä sylinteriä Turboahdin ja suorasuihkutus Vaihteisto: 6-vaihteinen DSG-automaatti Suurin teho: 173KW (235hv)/ 5500-6300 RPM Maksimivääntö: 300Nm/ 2200-5500 RPM Kiihtyvyys: 0-100Km/h
6,6s
Huippunopeus: 246Km/h Pituus ja omamassa: 4,213 metriä ja 1420 kilogrammaa Kulutus ja päästöt: Yhdistetty kulutus: 8,0 litraa/ 100km CO2: 185g/km Hinta: Golf GTI Edition 35 DSG 4-ovinen 45127,89 euroa (ilman lisävarusteita)
Egonomi 4/2011
35