ALKUSANAT TEKIJÄLTÄ Pitelet käsissäsi Finanssi ry:n Valmennuskurssin itseopiskelumateriaalia vuodelta 2012. Tänä vuonna materiaali on jaettu kahteen osaan, tiivistelmäosaan sekä koe- ja tehtäväosaan. Tiivistelmäosa sisältää Opintopsykologiharjoittelijan kirjoittaman osuuden jossa käsitellään mm. jännittämistä sekä muistiinpanojen merkitystä. Lue tämä osio ajatuksella läpi ja tee siihen kuuluvat tehtävät. Ne saattavat aluksi tuntu a raskailta, mutta voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa että niistä on varmasti sinulle hyötyä! Sinun kannattaa panostaa erityisesti lukusuunnitelman tekoon, sillä se on yksi tärkeimpiä työkalujasi tänä keväänä. Psykologisen osuuden jälkeen löydät tiivistelmät kaikista viidestä kirjasta, samassa järjestyksessä kuin kysymykset valintakokeessa. Käytä näitä tiivistelmiä apunasi opiskellessasi isoja kokonaisuuksia, sekä kerratessasi jo oppimaasi asiaa. Muista kuitenkin että kaikki kysymykset tulevat kirjasta. Tiivistelmää kannattaa alkaa lukemaan vasta siinä vaiheessa kun kirjojen lukeminen tuntuu liian raskaalta. Mitä sotkuisempi tiivistelmä, sitä paremmin opit! Kirjoita tiivistelmän marginaaleihin tarkennuksia, ja koeta tehdä se ulkomuistista. Käytä mindmappeja, muistilappuja tai ihan mitä tahansa lisäapuna. Itse opettelin laskentatoimen kaavat kirjoittamalla post-it lapun päälle kaavan nimen ja alle kaavan. Sitten liimailin lappuja ympäri kotiani ja aina ohikulkiessani koetin muistaa kaavan. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta nyt ovat kaikki k einot sallittuja! Itse jouduin hakemaan yliopistoon kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, enkä aivan täysin ymmärtänyt kuinka paljon panostusta hakeminen vaatii. Ensikertalaisena jännitin koetta turhan paljon ja pilasinkin liialla jännittämisellä koko homman. Muistan, että onnistuin ensimmäisenä vuotenani unohtamaan puhelimen äänille kokeen ajaksi, ja totta kai se alkoi soida kesken kokeen. Voi sitä häpeää! ; ) Toisena vuonna lähdin järjen kanssa liikenteeseen. Tein realistisen lukusuunnitelman, otin lomaa töistä kahdeksi kuukaudeksi ja aloin lukea. Onnekseni osa kirjoista oli säilynyt samana, ja minulla oli tuoreessa muistissa edellisen vuoden lukurytmi. Toimiva lukusuunnitelma minulle oli n. 7h omatoimista lukemista per päivä, 30min kerrallaan ja 3,5h kohdalla ruokatauko. Illalla kävin valmennuskurssilla tai kertasin tekemällä tehtäviä tai mindmappeja. Säästin osan illoista ja melkein kaikki viikonloput urheilulle ja ystävien kanssa olemiselle. Ensimmäisenä vuonna en osannut rentoutua tehdessäni jotain muuta kuin opiskellessani. Sellainen väsyttää! Ei saa potea huonoa omaatuntoa siitä että välillä viettää aikaa kavereiden kanssa tai käy vaikkapa salilla. Vapaa-ajan viettäminen on jaksami sesi kannalta erittäin tärkeää, kunhan löydät sen kultaisen keskitien opiskelun ja huvittelun välillä. Älä epäröi ottaa yhteyttä, olen nyt sinua varten! Onnea ja jaksamista luku-urakkaan! Terveisin, Anni Seiteri, Valmennuskurssivastaava
4
HYVÄ OPISKELUTAITO & TEKNIIKKA
Östman Lauri
5
ALKUSANAT Hyvä pääsykokeisiin valmistautuva,
Tämä valmennuskurssimateriaalin osuus käsittelee pääsykokeisiin valmistautumista hyvän opiskelutaidon ja -tekniikan näkökulmasta. Tarkoituksena on tukea sinua oppimaan, muistamaan ja onnistumaan. Opas jakaantuu neljään alaosioon. Ensimmäisessä käydään lyhyesti läpi motivaatiota, opiskelukykyysi ja jaksamiseesi liittyviä elämänhallinnallisia asioita, minäkuvaasi oppijana ja mahdollisia sudenkuoppiasi valmistautumisessa, erityisesti taipumusta lykätä toimeen ryhtymistä eli vitkastelua. Toinen alaosio keskittyy ajankäytön suunnitteluun. Kolmannessa alaosiossa tarkastellaan varsinaista valmistautuessasi tekemääsi työtä käymällä läpi erilaisia lukemisen ja opiskelun tekniikoita. Lopuksi neljännessä alaosiossa käsitellään vielä lyhyesti mahdollista pääsykoejännitystä. Lukemisen lisäksi alaosioihin sisältyy myös useita tehtäviä. Pelkkä tieto hyvästä tavasta toimia ei yleensä vielä tuota muutoksia toimintaan vaan sitä täytyy lisäksi harjoitella oikeasti tekemällä. Tämä onkin yksi kognitiiviseksi käyttäytymispsykologiaksi kutsutun psykologian suuntauksen perusajatuksista. Tuloksia saavutetaan vain ryhtymällä töihin asian eteen. Huomaat, että sama pätee myös pääsykokeisiin opiskeluun – se vaatii ajan panostamista ja työtä. Yksittäiset tehtävät eivät vie kovin paljoa aikaa. Voit tehdä kaikki tai vain osan; kuulostele itseäsi, mitä tarvitset, mitä haluat kokeilla tai mistä ajattelisit voivasi hyötyä. Alaosiot ja tehtävät on kirjoitettu seuraamaan toisiaan loogisessa järjestyksessä niin, että saat suurimman hyödyn edetessäsi alusta loppuun, mutta voit halutessasi myös lukea vain osia.
Valmistautumisintoa pääsykokeisiin toivottaen,
Lauri Östman opintopsykologiharjoittelija
6
1. ALKUUN Motivoi itseäsi. Monilla pääsykokeisiin valmistautumisen aloittavilla on motivaatio korkealla, sillä opiskelupaikka on haluttu ja tavoiteltu opisk eluala kiinnostava. Pääsykoekirjatkin vaikuttavat mielenkiintoisilta, ovathan ne sinun tavoittelemaltasi alalta. Tähän olet aina halunnut keskittyä. Raskaan luku-urakan edetessä innokkaankin hakijan motivaatio ja määrätietoisuus joutuvat kuitenkin koetelluksi ja saatat pikkuhiljaa alkaa laistaa tavoitesuunnitelmastasi, ellet ole varuillasi. Toisilla oma ala ei ole niin varma vielä pääsykoevaiheessa tai omat käsitykset omasta lukemisen taidosta tai oppimisen kyvystä voivat heikentää alkumotivaatiota. Tällöin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota omaan valmistautumismotivaatioon. Motivaatio ei iske pelkästään kuin salama kirkkaalt a taivaalta. Olet varmasti kokenut monta kertaa niinkin käyvän - jokin asia vain innostaa sinua miltei kuin automaattisesti ja tuntuu helpolta, vaivattomalta, hauskalta tai kiinnostaval ta. Mutta jos odotat motivaation tulevan jostakin ja ottavan sinut valtaasi ennen kuin ryhdyt johonkin tehtävään, voit joutua odottamaan kauan. Innostuneisuuden tunteet ja motivaatio vaihtelevat luonnostaan, joskus ne liitävät korkeammalla ja joskus sukeltavat matalalentoon tai ovat välillä jopa täysin kateissa. Todennäköisesti tulet kokemaan molempia pitkän valmistautumisen aikana. Siksi motivaation vaihteluun kannattaa varautua. Tunteet ja motivaatio eivät ole maagisesti tyhjästä ilmestyviä, vaan niihin voi vaikuttaa. Tunteet vaikuttavat usein käyttäytymiseemme (esimerkiksi vihastumme ja tulemme sen takia puhuneeksi riitaisasti), mutta yhteys toimii yhtä lailla myös toisinpäin: päättämällä käyttäytyä tietyllä tavoin tunnetilamme voi vaihtua myös (ala puhua riitaisasti ja kirosanoja huudellen, todennäköisesti mieleesi nousee nopeasti esimerkiksi muistoja ihmisistä, jotka ärsyttävät sinua, ja alat tuntea itsesi ärtyneemmäksi). Onkin hyvä muistaa, että tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen yhteyksiin voit vaikuttaa mitä tahansa niistä muuttamalla. Älä anna tunteides i tai ajatustesi viedä käyttäytymistäsi silloin, kun ne johdattavat sinua pois tavoitteestasi, vaan ryhdy toimeen ja anna käyttäytymisesi samalla muuttaa fiilistäsi ja ajatuksiasi.
Aluksi on hyvä pohjustaa motivaatiota pitkää luku-u rakkaa varten kirkastamalla itsellesi, miksi luet pääsykoekirjaa. Miksi pääsykoekirjojen lukeminen on sinulle hyödyllistä ja merkityksellistä? Tehtävä 1. Miksi pääsykokeissa onnistuminen ja opiskelupaikan saaminen on tärkeää sinulle? Kuvittele tilannetta, jossa olet läpäissyt kauppatieteiden pääsykokeet ja olet nyt yliopistossa opiskelijana. Ota esille paperia ja käytä 15 minuuttia kirjoittaaksesi, mitä kaikkea ihanaa ja positiivista opiskelu pitää sisällään sinulle. Älä välitä muotoilusta. Voit kirjoittaa kokonaisina lauseina tai vaikka ranskalaisina viivoina, miten koet parhaaksi. Tärkeintä on vain saada kaikki ajatuksesi paperille talteen. Kirjoitat vain itseäsi varten. Käytä seuraavaksi 15 minuuttia kuvitellaksesi ja kirjoittaaksesi, miten opiskelupaikan saaminen vaikuttaa myöhempään, opiskeluajan jälkeiseen elämääsi. Millaista se on? Miten kauppatieteistä valmistuminen näkyy siinä? Mieti ja kirjoita taas positiivisia piirteitä – miten se on tehnyt elämästäsi paremman 7
Kirjoitettuasi voit vielä lukea läpi molemmat kirjoituksesi. Puuttuuko jotain olennaista, joka nyt tulee mieleesi? Jos puuttuu, lisää se. Unelmoinnin jälkeen on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin haaveilemiesi asioiden saavuttamiseksi. Laita siis kirjoituksesi talteen ja aloita pääsykokeisiin valmistautuminen. Pidä kirjoituksesi motivaatiopapereinasi, joita voit palata lukemaan aina, kun luku-urakka alkaa tuntua ylivoimaiselta ja motivaatiosi laskea.
Perusasiat kuntoon. Oppiminen sujuu parhaiten, mikäli muut elämänalueesi ovat tasapainossa. Riittävä liikkuminen ja lepo, oikeanlainen ravinto, palkitsevat sosiaaliset suhteet ja sopiva määrä mieleistäsi vapaa-aikaa tukevat paitsi mielialaasi ja yleistä energisyyttäsi, myös pääsykokeisiin valmistautumistasi. Varaa aikaa perusasioista huolehtimiselle. •
Liikunta. Säännöllinen liikunta antaa energiaa, par antaa keskittymiskykyä, kohottaa itsetuntoa ja säännöllisesti sopivalla rasitusasteella harjoitettuna tuottaa vireän hyvän olon tunteen. Mikä on sinulle sopiva liikkumisen tapa? Lenkkeily, uiminen, kuntosaliharjoittelu, jooga, jumppa, joukkuelajit? Aamulla, päivällä vai iltaisin? Yksin vai kaverin kanssa?
•
Syöminen. Aivot tarvitsevat tehokkaaseen oppimiseen energiaa ja ravintoaineita. Säännöllinen, terveellinen ja monipuolinen syöminen tukevat muistiasi ja keskittymiskykyäsi. Herkuttelua silloin tällöin unohtamatta.
•
Lepo. Opiskelukyvyn kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä levontarpeen täyttämisestä. Tämä merkitsee huolehtimista riittävästä unen määrästä, sopivasta vuorokausirytmistä ja tauoista päivän aikana.
•
Sosiaaliset suhteet. Sosiaalinen tuki on tutkitusti tehokkaimpia stressin lievittäjiä. Toimivat sosiaaliset suhteet sallivat sinulle myös mielenrauhan keskittyä pääsykokeisiin. Toisaalta riitaisat tai ristiriitoja sisältävät suhteet voivat kuluttaa mittavasti energiaa ja rasittaa mielialaa. Miten sinun sosiaalinen tilanteesi voisi parhaiten tukea myös pääsykoeprosessiasi?
•
Vapaa-aika. Varaa kohtuullisessa määrin myös mieluisaa vapaa-aikaa. Tee asioita, jotka rentouttavat sinua tai antavat sinulle energiaa. Tee niitä asioita, joista nautit eniten. o
8
Tehtävä 2. Perusasioista huolehtiminen. Katso yllä olevaa listaa ja anna itsellesi arvosana (1-10) jokaiselle osa-alueelle, kuinka hyvin mielestäsi huolehdit tällä hetkellä tuosta alueesta. Anna sitten itsellesi tavoitearvo (110), kuinka hyvin haluaisit huolehtia, jos tämänhetkisiä esteitä (ajanpuute, jaksaminen, viitseliäisyys, sosiaalinen jännittäminen…) ei olisi. Huomasitko listassa sellaisia osa-alueita, joihin olet tällä hetkellä tyytymätön ja joista haluaisit huolehtia paremmin?
JOHTAMINEN & ORGANISAATIOT
Tienari Janne & Meril채inen Susan
Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa
27
ALKUSANAT Johtamisen pääsykoekirjana on kolmatta vuotta Janne Tienarin ja Susan Meriläisen teos “Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa”. Kirja on selkeästi jäsennelty kokonaisuus, jonka sisältöä kuvataan kootusti esimerkiksi kuvassa 4 (s. 170). Ensimmäinen puolisko kirjasta on varsin helppolukuista – jälkimmäinen puolisko on haastavampi erityisesti käsitteellisesti. Tähän tiivistelmään on koottu pääsykoekirjan keskeiset asiat. Tiivistelmä on suhteellisen kattava, mutta se on kuitenkin tarkoitettu lukemise n avuksi, ei kirjan korvaajaksi. Tiivistelmän marginaaleihin kannattaakin kirjoittaa omia selventäviä ja tarkentavia kommentteja. Erityisesti kohdista, jotka eivät aukea tiivistelmästä sellaisinaan, on tarkoitus lukea tarkemmin kirjasta. Tiivistelmässä viitataan kirjan kuvioihin ja taulukoihin sivunumeroin, jotta varmasti luet kirjaa – kysymyksethän tulevat kirjasta, eivätkä materiaalista! Tiivistelmään on kursivoitu keskeisiä aiheita ja tärkeimmät ”must know” -asiat on lisäksi tummennettu. Kertaamisessa suosittelen käyttämään hakemistoa (s. 189–194). Sieltä löytyvät käsitteet ovat potentiaalisia pääsykoekysymyksiä. Useat asiat olisi voitu esittää tiivistelmässä yleistajuisemmin. Asioita ei ole kuitenkaan kirjoitettu auki, jotta johtamisen ja organisoinnin alan kieli tulee tutuksi. Pääsykoetehtävissä käytetään kirjassa käytettyä alan kieltä. Tsemppiä lukemiseen ja onnea pääsykokeeseen!
Outi Kettu
28
I JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI UUSISSA KEHYKSISSÄ • • • • • •
Kirja käsittelee johtamista uusissa kehyksissä eli globaalissa taloudessa Johtaminen on liiketaloustieteen oppiaine, joka tarkastelee ja pyrkii ymmärtämään erityisesti ihmisten välistä vuorovaikutusta Liiketaloustieteen eri oppiaineiden rajat ovat hämärtyneet Johtajat ja johdettavat määrittelevät johtamisen toiminnaksi, jossa tehdään valintoja ja päätöksiä, asetetaan tavoitteita ja ohjataan mui ta tavoitteiden saavuttamiseksi Organisointi koetaan johtamisen osa-alueeksi, jossa tehdään ratkaisuja siitä, miten ihmisten yhteinen tavoitteellinen toiminta järjestetään Johtamisen ja organisoinnin tutkimuskenttää kutsutaan yleisesti liikkeenjohto- ja organisaatiotutkimukseksi
TALOUDEN MERKITYKSEN KASVU • • •
Yritysten omistajien ja johtajien vaikutusvalta kasvanut Valtioiden ja yritysten välinen suhde jatkuvassa muutostilassa Talouden merkityksen kasvu vaikuttaa: o Kuluttajiin Kuluttajat mieltävät itsensä länsimaissa yhä enemmän kuluttajiksi ja sijoittajiksi demokraattisen yhteiskunnan kansalaisen sijaan Tarjousten, elämysten, kommunikaation ja esim. pääoman tuoton merkityksen kasvu o Julkisen sektorin toimintaan o Kolmanteen sektoriin (esim. kansalaisjärjestöihin)
Rajat sektoreiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) sekä talouden eri ulottuvuuksien (taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen) välillä ovat hämärtymässä
29
• • • • • •
•
Yritysten kytkeytyminen globaaliin talouteen heijastuu myös politiikkaan Jatkuva kilpailu tullut määrittäväksi tekijäksi use issa yhteyksissä Talouden logiikkaa (mitattavia kustannuksia ja tuottoja) tuodaan uusi lle elämänalueille, kuten päiväkoteihin, taiteeseen, jne. Talous ja markkinat esitetään ihmisen kaltaisena toimijana, joka reagoi, panikoi tai piristyy Talouden järjestelmän muutos globaaliksi Uusi globaali talous = toimintaympäristö, jossa liiketoimintaa nykyisin harjoitetaan ja jossa kilpailu, mitattavuus, kustannukset ja tuotot tunkeutuvat ihmisen elämän eri alueille Syrjäyttänyt kansallisen teollisen talouden
Kirjassa johtamista ja organisointia tarkastellaan länsimaista käsin
BISNEKSEN MAAILMA • • •
Johtamisen eettiset ja moraaliset kysymykset nousivat keskusteluun Yhdysvaltojen 2000-luvun alun laajojen yritysskandaalien jälkeen Vuodesta 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut lama ovat johtaneet keskusteluun globaalin talouden perustasta ja muodoista Vaikutukset bisneskoulujen tarjoamaan koulutukseen
Ks. kirjan sisällöstä tarkemmin sisällysluettelo (ja sivut 11-12)
30
LASKENTATOIMI
Ik채heimo Seppo & Laitinen Erkki K & Laitinen Teija & Puttonen Vesa
Laskentatoimi ja rahoitus
68
LASKENTATOIMI – LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ALKUSANAT Pääsykoekirja on tänä vuonna vaihtunut uuteen Laskentatoimi ja rahoitus nimellä kulkevaan kirjaan. Kirja noudattelee aihealueiltaan viime ja toissa vuoden kirjaa, mutta koostuu tällä kertaa viidestä luvusta. Aiheet eivät tarjoa niinkään matemaattisia haasteita, mutta sisältöä kirjassa riittää runsaasti ja haasteeksi nouseekin siis yksityiskohtaisen tiedon omaksuminen ja esimeriksi kaavojen opettelu. Käsittelyssä on pääsykokeeseen osallistujan onneksi vain kunkin osa-alueen perusasiat ja oppimisen avuksi on lisätty havainnollistavia esimerkkejä. Ensimmäinen luku tutustuttaa lukijan aluksi kirjanp idon perusteisiin ja tämän jälkeen tilinpäätöksen laadintaan. Luvun lopussa jokainen tilinpäätökseen kuuluva osio liitteineen esitellään. Toinen luku keskittyy siihen, mitä tietoa tilinpäätös tarjoaa tulkitsijalleen. Keskeinen tulkitsemiseen käytetty työkalu tilinpäätösanalyysi esitellään ja sen osa-alueita käydään läpi. Tilinpäätösanalyysin käytännön toteuttamista havainnollistetaan tutkimalla kahden Helsingin pörssissä noteeratun yrityksen tilinpäätöksiä. Kahden ensimmäisen luvun keskittyessä ulkoisen laskentatoimen tehtäviin, kolmas ja neljäs luku siirtyvät sisäisen laskentatoimen tehtävien kuvailuun. Kolmas luku syventyy yrityksen kustannuslaskentaan ja neljäs luku kustannuslaskelm ien pohjalta tehtäviin suunnittelu- ja päätöksentekolaskelmiin. Viides ja viimeinen luku keskittyy sekä yrityksen sisäisen rahoituksen suunnitteluun että yrityksen toimintaan rahoitusmarkkinoilla. Tähän tiivistelmään on koottu pääsykoekirjan keskeiset asiat. Yrityksen laskentatoimi ja rahoitus ovat niin laajoja ja paljon yksityiskohtaista tietoa vaativia aihealueita, ettei tiivistelmään saa mahtumaan kaikkea pääsykokeessa tarvittavaa asiaa. Tiivistelmällä et siis pysty korvaamaan pääsykoekirjan lukemista. Toisaalta kirjan yksityiskohtaisten aihepiirien ulkoa opettelu osoittautuu varmasti erittäin haastavaksi. Kirjan selättäminen kannattaakin aloittaa ensin suurien linjojen hahmottamisella, jonka jälkeen yksityiskohtia on helpompi yhdistää asioihin. Tiivistelmän avulla voit helposti löytää ja ymmärtää lukujen tärkeimmät asiat, sillä joka sanan ulkoa opetellun sijaan asiat jäävät paremmin mieleen, kun asiat myös ymmärtää. Asiakokonaisuuksien ja olennaisen hahmottamiseen tiivistelmä tarjoaa siis oivan avun. Tarmoa opiskeluun ja onnea pääsykokeeseen!
Niko Pieniniemi
69
1.TILINPÄÄTÖS 1.1 JOHDANTO 1.1.1 TILINPÄÄTÖKSEN OSAT
•
Tase - Tilinpäätöspäivän taloudellinen asema
•
Tuloslaskelma - Tilinpäätöksen tuloksen muodostuminen
•
Rahoituslaskelma - Selvitys varojen hankinnasta ja käytöstä
•
Liitetiedot – Täydentää ja erittelee taseen ja tuloslaskelman tietoja
LISÄKSI: •
Toimintakertomus - toiminnan kehittymistä koskevat asiat
•
Tilintarkastuskertomus - tilintarkastajan kannanotto tilinpäätöksen oikeellisuuteen
1.1.2 KIRJANPITOVELVOLLISUUS •
Jokainen liike- ja ammattitoimintaa harjoittava on kirjanpitovelvollinen
•
Tilinpäätöksen esittämistarkkuus vaihtelee yhtiömuodon ja yrityksen koon mukaan
•
Pieni kirjanpitovelvollinen
•
o
Vapautettu rahoituslaskelman ja toimintakertomuksen laadinnasta
o
Pienimmät yritykset vapautettu myös tilintarkastuksesta
Suomalaisia
yrityksiä
säätelevät
kirjanpitolaki,
kirjanpitoasetus,
kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ja yleislainsäädäntö •
Pörssiyritystä koskevat myös esimerkiksi kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) ja arvopaperimarkkinalaki
70
1.2 KIRJANPIDON YLEISET PERIAATTEET •
Tilinpäätös perustuu tilikauden aikana suoritettuun juoksevaan kirjanpitoon, johon kirjanpitovelvollisen on kerättävä liiketapahtumina
•
o
menot
o
tulot
o
rahoitustapahtumat
Kahdenkertainen kirjanpito - Liiketapahtuma merkitään kahden tilin eri puolille o
Rahan käyttö ja lähde
Tili
•
Debet
Kredit
Rahan käyttö
Rahan lähde
Per
An
Suoriteperusteinen kirjanpito o
Menot ja tulot syntyvät kirjanpitoon, kun yritys luovuttaa tai vastaanottaa suoritteen (esim. tavara tai palvelu)
o
•
Rahoitustapahtumat ovat yleensä seurausta menoista ja tuloista
Liiketapahtumien kuvaamiseen käytetään meno- tulo- ja rahoitustilejä o
Menotilien kolme perussääntöä 1. Menot menotilin debet puolelle 2. Menoja vähentävät kirjaukset menotilin kredit puolelle 3. Menokirjauksen vastakirjaus usein rahoitustilin kredit puolella
esim. 1 Yritys ostaa käteisellä 50 hyödykettä 2 euroa/kpl, yhteensä 100 euroa. Kirjaus: Ostot (menotili)
Kassa (rahoitustili)
1. 100 - - - - - - - - - - - - - - - 3. 100
Vientilausekkeena: Per Ostot an Kassa 100 euroa
71
o
Tulotilien perussäännöt 1. Tulot kirjataan tulotilin kredit-puolelle 2. Tuoleja vähentävät kirjaukset debet puolelle 3. Vastakirjaus usein rahoitustilin debet puoli
esim. 2 Yritys myy 100 euron arvoisen hyödykkeen ja saa maksun käteisellä
Myynnit (tulotili)
Kassa (rahoitustili)
1. 100 - - - - - - 3. 100
o
Rahoitustilien kirjaukset riippuvat tilin luonteesta 1. Raha- ja saatavatilien alkusaldo ja lisäykset merkitään debet-puolelle ja vähennykset kredit puolelle 2. Oman ja vieraan pääoman tilien alkusaldo sekä lisäykset merkitään kredit puolelle ja vähennykset vastaavasti debet puolelle
Esim. 3
1) Yritys ottaa lainaa 500 euroa 2) Yritys lyhentää lainaa 100 euroa Vieras pääoma
Pankkitili
1) 500 - - - - - - 500 2) 100 - - - - - - - - - - - - - - - - - 100
1.3 TILIKAUDEN PÄÄTTÄMINEN JA TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN •
72
Tilikauden päättyessä jokainen tili päätetään tulos- tai tasetilille o Jokaiselle tilille kertyneet tulot ja menot summattaan eli lasketaan tilin loppusaldo o Tili päätetään niin, että molempien puolien loppusaldoksi saadaan sama, ja vastakirjaus tehdään tulos- tai tasetilille riippuen tilin luonteesta o Tulostilin kredit puolelle kirjataan siis tuotot ja debet puolelle menot o Tilikauden tulos selviää vertaamalla tuloslaskelman debet ja kredit puolen yhteenlaskettuja summia o Varoja ja rahoitustoimintaa kuvaavat tilit päätetään taseeseen. Varoja ja saamisia kuvaavat tilit päätetään taseen debet puolelle ja yrityksen rahoitustoimintaa kuvaavat tilit päätetään kredit puolelle.
KAAVAKOKOELMA YRITYKSEN ARVONMĂ„Ă„RITYSMALLIT Osinkopohjainen diskonttausmalli
0 =
1
(1 + )
+
2
2
(1 + )
+
3
3
(1 + )
+
4
4‌
(1 + )
∞
= =1
(1 + )
vuodesta toiseen samana pysyvä osinko:
o
0 =
1
jatkuvasti kasvava osinko kasvuvauhdilla g:
o
0 =
1
−
Kassavirtapohjainen arvonmääritysmalli 0 =
1
(1 + )
+
2
2
(1 + )
+
3
3
(1 + )
+
4
4‌
(1 + )
∞
= =1
(1 + )
Lisäarvomalli 0 = 0
1 − Ă— 0 (1 + )
+
2 − Ă— 1 2
∞
(1 + )
= 0 + =1
+
3 − Ă— 2
− Ă— −1
3
(1 + )
+
4 − Ă— 3 (1 + )4
‌
(1 + )
TUNNUSLUKUANALYYSI Kasvu
− % =
− !" Ă— 100 !"
Kannattavuus
#$$ % $ − % =
#$$ % $ Ă— 100 #$$ % $â„Ž
103
MARKKINOINTI
Tikkanen Henrik & Frösén Johanna
StratMark II: Strategisen markkinoinnin teho ja tulokset
107
MARKKINOINTI – STRATMARK II: STRATEGISEN MARKKINOINNIN TEHO JA TULOKSET Ihan ensimmäiseksi haluan onnitella sinua siitä, että päätit osallistua valmennuskurssillemme. Olitpa sitten varsinaiselle kurssille osallistuja tai vain itseopiskelumateriaalin tilaaja, sinulla on merkittävä kilpailuetu verrattuna niihin, jotka eivät käy läpi valmennuskurssia valmistautuessaan pääsykokeeseen. Suosittelen ottamaan kaiken mahdollisen irti niin oppitunneista, tiivistelmistä kuin harjoitustehtävistäkin, tällöin otat suuren harppauksen kohti opiskelupaikkaa kauppakorkeakoulussa. Henrikki Tikkasen ja Johanna Frösénin ”StratMark II: Strategisen markkinoinnin teho ja tulokset ” on tänä vuonna ensimmäistä kertaa pääsykoekirjana. Kuten jo nimestäkin voi ehkä päätellä, on kyseessä jatko-osa aikaisemmalla ”StratMark – Strateginen markkinointiosaaminen” kirjalle. Myös tämä ensimmäinen osa oli markkinoinnin pääsykoekirjana vuonna 2010. Kirja pohjautuu vuosina 2008 ja 2010 StratMark-tutkimushankkeen yhteydessä toteutettuun Markkinoinnin tila –kyselytutkimukseen. Tästä syystä kirjassa keskitytäänkin suurelta osin tarkastelemaan tutkimuksessa saatuja tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä erilaisia tilastoja. Kirjan alkupuolella käydään läpi Suomen liiketaloudelliseen osaamiseen liittyvää historiaa. Niin kilpailuedun lähteet, markkinoinnin kehitysvaiheet kuin muutkin taloudelliset yleispiirteet on syytä olla hallussa erittäin hyvin. Kirjan keskivaiheilla siirrytään käsittelemään markkinoinnin roolia suomalaisyrityksissä ja siihen liittyviä haasteita. Tämä jälkeen tarkastelussa ovat markkinoinnin vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvät asiat. Kirjan lopussa taas käydään läpi tulevaisuuden strategisen markkinointiosaamiseen liittyviä asioita sekä itse StratMark-manifesti. Kirjassa on paljon tutkimustulosten pohjalta tehtyjä kuvioita ja tilastoja. Vaikka tässä tiivistelmässä näitä ei käsitellä kovinkaan tarkasti, niin nämä on syytä olla hallussa todella hyvin, sillä edellisestäkin kirjasta kysyttiin pääsykokeessa pitkälti juuri näihin tilastoihin liittyviä kysymyksiä.Pääsykoe on yleensä vaikeustasoltaan erittäin vaativa ja asioita voidaan kysyä hyvinkin pikkutarkasti. Ahkeralla harjoittelulla on kuitenkin mahdollista luoda hyvät lähtökohdat onnistumiselle. Mielestäni tärkeintä on ensin oppia hahmottamaan ja ymmärtämään kirjan sisältämät isommat kokonaisuudet. Tämän jälkeen on vasta syytä siirtyä ottamaan haltuun pienimmätkin yksityiskohdat. Tämän tiivistelmän tarkoituksena on toimia eräänlaisena lyhennelmänä kirjasta, jonka avulla voit suhteellisen nopeasti käydä läpi kaikki kirjassa olevat olennaiset asiat. On kuitenkin syytä muistaa, että varsinainen pääsykoekirja on se, missä on aina ne oikeat vastaukset ja sanamuodot. Käänny aina sen puoleen, mikäli jokin asia askarruttaa. Suosittelen myös omien tiivistelmien ja tukisanalistojen tekoa, nämä nopeuttavat asioiden omaksumista ja palvelevat muutenkin hyvin oppimisprosessia.
Vili Koistinen
108
1.SUOMALAINEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KAUPALLISTAMISOSAAMINEN (S. 13–29) 1.1 SUOMEN TALOUDEN KEHITYS JA ERITYISPIIRTEET Suomen talouskasvu on viimeisten sadan vuoden ajan ollut poikkeuksellisen nopeaa. Syksyllä 2010 Suomi valittiin maailman parhaaksi maaksi elää yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa vertailtiin koulutus- ja terveyspalvelujen, poliittisten olojen sekä vireyden suhteen.
Suomi tunnetaan maailmalla erityisesti: 1) 2) 3) 4) 5)
tehokkaasta taloudesta vahvasta hyvinvointipolitiikasta kehittyneestä koulutusjärjestelmästä talouden kilpailukyvystä alhaisesta korruptioasteesta
Kansainvälisesti menestyneitä suomalaisyrityksiä ovat esimerkiksi Nokia, Kone, Stora Enso, UPM, Metso ja Amer. Näistä kuitenkin ainoastaan Nokia on globaalisti tunnettu yritysbrändi, muut yritykset toimivat B2B-markkinoilla. Suomalainen kansainvälinen markkinointiosaaminen onkin hyvin B2B-painotteista. Myös markkinoinnin tutkimus painottuu B2B-markkinoinnin ja teollisuuden asiakassuhteiden ja verkostojen tutkimiseen.
Suomen liike-elämän evoluutio koostuu neljästä eri vaiheesta: 1) Merkantilismin aikakausi (1600 – 1900) • • • • • •
kaupankäynti rakentui pienten perheyritysten ympärille henkilökohtaiset liikesuhteet ja myyntityön tärkeys niin koti- kuin ulkomaankaupassa korostuivat tähdättiin pitkäaikaisten kauppasuhteiden ja – verkostojen luomiseen tuotanto keskittyi raaka-aineiden ja puolivalmisteiden, kuten turkisten, kalan, tervan ja puutavaran ympärille tuotantohyödykkeiden jalostusarvo oli pieni kauppa tuotti vaurautta vain rajallisesti Suomelta puuttui ainutlaatuinen tuote, kuten keskiajalla englantilainen villa
109
2) Teollisen kapitalismin aikakausi (1850 - 1950) • • • • • • •
nopea teollistuminen ja talouskasvu perheomisteiset osakeyhtiöt metsäteollisuus edelleen johtava toimiala raaka-aineiden ja puolivalmisteiden rinnalle teolliset puutuotteet, sahatavara, sellu ja paperi sekä tekstiili- ja metalliteollisuus kartellit mahdollistivat kilpailijoiden erittäin hyvän tuntemuksen (Finnpap) kiinteän pääoman muodostusta ja siitä kertyvää pääomaa pidettiin taloudellisen kasvun perusedellytyksenä Julkinen valta kehitti teollisuutta tarjoamalla rahoitusta alhaisilla koroilla sekä perustamalla valtionyhtiöitä keskeisille toimialoille
3) Finanssikapitalismin aikakausi (1900 - 1995) • • • • • •
rahoituslaitokset keskeisessä roolissa Sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen edesauttoivat teollisuuden ja rakennustoiminnan nopeaa kehitystä Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennusja koneteollisuus, nousi metsäteollisuuden rinnalle Monialaistuminen hylättiin, yritykset keskittyivät ydinkyvykkyyksiin ja yksittäisiin toimialoihin (Nokia) Osakeyhtiöt yleistyivät yhtiömuotona Keskeinen osaaminen liittyi teknologiaan, tuotantotalouteen ja kustannuslaskentaan
4) Globaalinen kapitalismin aikakausi (1985-) • •
• • • •
110
monikansallistuminen, toiminnan perustaminen ja siirtäminen ulkomaille Ulkomaankauppaa ovat vauhdittaneet: o rahoitusmarkkinoiden vapautuminen o valtio-omisteisten yritysten yksityistäminen o kartellien kieltäminen lailla o Suomen EU-jäsenyys rajallisten luonnonvarojen takia Suomi on ollut aina riippuvainen ulkomaankaupasta kansainvälistyminen on pakottanut investoimaan koulutukseen ja innovaatiotoimintaan liiketoiminta painottuu vielä teolliseen teknologialiiketoimintaan Suomi on ollut hidas kääntämään osaamista tieto- ja palveluyhteiskunnan markkinaja asiakassuuntautuneiden liiketoimintamallien suuntaan, esimerkiksi erinomaista tutkimus- ja kehitysosaamista ei ole osattu hyödyntää kaupallisesti
KANSANTALOUSTIEDE
Pohjola Matti
Taloustieteen oppikirja
141
ALKUSANAT Taloustieteen eli kansantaloustieteen tarkoituksena on selittää ihmisten taloudellista toimintaa. Sille tyypillistä on analyyttinen lähestymistapa ja erilaisten ilmiöiden mallintaminen matemaattisesti. Taloustieteen pyrkimyksenä on eri teorioiden ja menetelmien soveltaminen yhteiskunnan ja talouselämän ongelmien ratkaisussa. Pystyäksemme reagoimaan esimerkiksi suhdannevaihteluihin on taloustieteillä paljon annettavaa. Kansantaloustieteen pääsykoekirjana on Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja. Siinä esitellään tärkeitä taloustieteen perusperiaatteita ja niiden laaja-alaisia sovelluskohteita. Kirjassa korostuu taloustieteen käyttökelpoisuus yhteiskunnallisten kysymysten ymmärtämisessä. Ymmärtäminen onkin tämän pääsykoekirjan opiskelussa tärkeää, sillä pienten yksityiskohtien ulkoa opettelu ei välttämättä riitä tehtävien ratkaisemisessa. Olennaista on ymmärtää idea ja mekanismi eri muuttujien, kuten esimerkiksi inflaation ja työttömyyden, välillä. Tässä tiivistelmässä käydään läpi pääsykoekirjan olennaiset asiat selkeästi ja lyhyesti esitettyinä. Tiivistelmän tarkoitus ei ole korvata oppikirjaa, eikä se selitä kaikkia asioita yhtä kattavasti. Lue siis kirja ainakin kerran läpi ennen tiivistelmään syventymistä ja käytä sitä myöhemmin tukena lukiessasi pääsykoekirjaa. Niin kirjaa kuin tiivistelmääkin lukiessa kiinnitä erityisesti huomiota kuvioihin, koska taloustieteelle on tyypillistä esittää talouden käyttäytymistä niiden avulla. Ymmärtäessäsi kuvion idean, asioiden muistaminenkin helpottuu huomattavasti! Myös kaavojen sisäistäminen erilaisia harjoitustehtäviä tekemällä on tärkeää. Harjoitustehtäviä löytyy niin itseopiskelumateriaalin kuin pääsykoekirjankin lopusta. Lisäksi esimerkkitehtäviin liittyen on suositeltavaa, lukemisen lisäksi, laskea tehtävät uudelleen itsenäisesti. Sanonta ”kertaus on opintojen äiti”, kuvaa osuvasti tämän tiivistelmän yhtä tärkeintä käyttötarkoitusta. Tiivistelmän avulla pystyt hiomaan keskeisimpien asioiden muistamista näppärällä tavalla. Lue tiivistelmää ennen ja jälkeen oppikirjan sekä oppituntien! Tänä vuonna kansantaloustieteen osio toteutetaan aineistokokeena. Vaikka kyseessä onkin aineistokoe, jossa kysymykset rakennetaan aineistoon pohjautuen, ei voi olla korostamatta liikaa pääsykoekirjan tarkkaa opettelua. Aineistokokeessa mitataan etenkin taitoja soveltaa pääsykoekirjassa esitettyjä asioita! Kansantaloustieteen aineistokokeelle on tyypillistä kuvioiden tulkinta ja taulukoissa annettujen tietojen soveltaminen eri tunnuslukuja laskettaessa. Mukavia ja motivoituneita lukuhetkiä!
Enni Ruokamo
142
MONOPOLI Epätäydellisen kilpailun tärkeimpänä syynä ovat suurtuotannon edut. Monilla tuotannonaloilla yksikkökustannukset pienenevät tuotannon laajetessa. Suurilla yrityksillä on kilpailuetu, joka johtaa keskittymiseen. Ääritapauksessa jäljelle jää vain yksi yrittäjä. Tällöin on syntynyt monopoli. Tällaista suurtuotannon kustannuseduista syntyvää monopolia kutsutaan luonnolliseksi monopoliksi. Monopoliyrityksen voidaan olettaa tuntevan oman tuotteensa kysyntäkäyrän, jolloin se voi valita siltä itselleen sopivan pisteen. Jos se asettaa hinnan, kuluttajat päättävät kuinka paljon ostavat. Jos se valitsee tuotetun määrän, niin kysyntäkäyrältä voi lukea mihin hintaan sen saa kaupaksi. Kuten täydellisen kilpailun yritys, myös monopoli maksimoi voittonsa tuottamalla määrän, jolla rajakustannus on yhtä suuri kuin rajatulo. Monopolille rajatulo on kuitenkin myyntihintaa pienempi.
165
Hinnan ja rajakustannusten eroa voidaan käyttää monopolivoiman mittarina, sillä täydellisen kilpailun markkinoilla toimiva yritys myy hinnalla, joka on yhtä suuri kuin rajakustannukset. Monopolimarkkinoilla tarjonta ja kysyntä ovat pienempiä kuin kilpailullisilla markkinoilla, joiden aiemmin osoitettiin olevan tehokkaita yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Monopoli rikkoo markkinoiden tehokkuusehdon seuraavalla tavalla:
Hinta ei enää paljasta tuotannosta yhteiskunnalle aiheutuvia rajakustannuksia. Kun yhteiskunnan rajahyöty ylittää rajakustannuksen, pitäisi tuotantoa lisätä. Monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.
HINTADISKRIMINOINTI Hintadiskriminointi tarkoittaa saman hyödykkeen myymistä eri hinnoilla eri kuluttajille tai markkinoille, edellyttäen että hintojen ero ei johdu kustannusten eroista. Hintadiskriminointi on mahdollista, jos yritys voi jakaa asiakkaat maksuhalukkuudeltaan erilaisiin ryhmiin niin, etteivät halvemmalla saavat asiakkaat pysty välittämään tuotetta niille, jotka joutuisivat maksamaan siitä muutoin enemmän.
KARTELLIN HOUKUTUS Kartelli on Suomessa laiton, yritysten välinen hintoja ja/tai markkinaosuuksia koskeva sopimus. Kun tuottajat sopivat keskenään tuotannon määrän aiempaa vähäisemmäksi, hinta nousee ja tuottajien voitot kasvavat. Näin kartellissa toimivat yritykset saavuttavat monopolimaisen edun verrattuna kilpailulliseen tilanteeseen.
OLIGOPOLI Oligopolistisilla markkinoilla on muutamia suuria yrityksiä, joiden varjossa saattaa toimia suurikin määrä pieniä yrityksiä. Tällöin suurilla yrityksillä on huomattavasti markkinavaltaa ja niiden asettama hinta ylittää rajakustannukset. Eli oligopolissa yrityksillä on samaan tapaan hinnoitteluvoimaa kuin monopolissakin. Peliteoria soveltuu hyvin oligopolin analysointiin. Sillä tarkoitetaan päätöksentekijöiden strategisen vuorovaikutuksen analyysiä tilanteessa, jossa kunkin pelaajan saama tulos on riippuvainen kaikkien pelaajien toimista pelin aikana. Tarkastellaan seuraavanlaista kahden autovalmistajan duopolia:
166
MATEMATIIKKA
Kallio Markku & Korhonen Pekko & Salo Seppo
Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteiss채
211
ALKUSANAT Vaikealta kalskahtavasta nimestä huolimatta ei kannata säikähtää tätä kirjaa. Pääsykoekirjana jo useampana vuonna ollut ”Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteessä” on toivottavasti tämän materiaalin ja varsinkin valmennuskurssin avulla helpompi juttu, kuin miltä aluksi vaikuttaa. Mahdollisena tulevana taloustieteilijänä onkin hyvä opetella todennäköisyys-, differentiaali- ja optimointilaskennan sekä lisäksi tilastotieteen perusteet. Pääsykoekirjan opiskelua vaikeuttaa se, että jokaisen osuuden on kirjoittanut eri henkilö, joten esitystapa vaihtelee ja punainen lanka puuttuu. Perusasiat on hyvä olla hanskassa, eli joitain alla mainittuja asioita kannattaa ehkä kertailla myös lukion matematiikan kirjoista.. Olen myös laittanut tähän tiivistelmään joitakin selventäviä esimerkkejä ja laskusääntöjä. Johdantolukua en ole tiivistänyt, mutta se kannattaa silti lukea kirjasta. Luvussa 2 on lähinnä peruslaskentaa, mikä ainakin lukiossa pitkän matematiikan suorittaneille ei pitäisi tuottaa suuria ongelmia. Kappale sisältää tuttuja käsitteitä, erityisesti funktioista ja derivaatasta. Tärkeimpinä osioina voidaan pitää taloustieteellisiä sovelluksia ja laskulakeja. Useimmille uusina asioina tulevat funktion jousto ja LP-ongelman duaali. Näidenkin opettelemisessa auttaa differentiaalien ja yhtälönratkaisun perushallinta.. Valitettavasti kirjan esimerkeissä on oikaistu monia välivaiheita, mutta toivottavasti tämä materiaali selventää asioita. Luku 3 on laskennallisesti suhteellisen helppo, ja kaavoista löytyy selvä logiikka. Monet käsitteet ovat tuttuja etenkin pitkästä lukion matematiikasta, mutta myös lyhyestä on apua tähän. Koska pääsykokeessa saa käyttää vain nelilaskinta, huolimattomuusvirheille on sijaa. Laskurutiinin kehittyessä nekin saadaan karsittua minimiin. Maalaisjärjen käyttö on myös sallittua. Luvussa 4 on paljon esimerkkejä ja uusia termejä, jotka lopulta ratkaistaan tietokoneella. Aikaisempina vuosina on luvusta 4 ollut kysymyksiä yksi tai kaksi, joten luvussa esille tulevat termit kannattaa opetella hyvin ja kerätä muutama ilmainen piste. Tähän tiivistelmään olen koonnut joitakin tärkeitä termejä, jotka on hyvä hallita. Kaiken kaikkiaan tätä kirjaa ei kannata säikähtää pääsykoekirjana, sillä siitä on tarjolla helpohkoja pisteitä ilman käsittämättömien muistilistojen opettelemista. Loogisella päättelyllä pärjää jo melko pitkälle. Nähdään valmennuskurssilla!
Satu Remes
212
2.4 LINEAARISET YHTÄLÖT JA EPÄYHTÄLÖT LINEAARINEN FUNKTIO Lineaarinen funktio on muotoa:
f (x1,x2,…,xn) = a1x1+a2x2+…+anxn, missä luvut ai ovat vakioita.
LINEAARINEN YHTÄLÖ JA EPÄYHTÄLÖ Lineaarinen yhtälö on muotoa: a1x1+a2x2=b Muuttujat x1 ja x2 toimivat samoin kuin x ja y. Voidaan siis piirtää vastaavasti (x1,x2)koordinaatisto. Myös yhtälö ax+cy=b on siis lineaarinen. Lineaarinen epäyhtälö on esimerkiksi muotoa: ܽ1 ݔ1 + ܽ2 ݔ2 ≤ ܾ Esimerkki: Esitä graafisesti alue: −ݔଵ + ݔଶ ≤ 2 ݔ2 ≤ 4 ݔ1 , ݔ2 ≥ 0
220
Kuvaan piirretty rajoitinsuorat −ݔଵ + ݔଶ = 2 ja ݔ2 = 4, sekä rajattu alue vielä x1- ja x2akseleilla.
2.5 LINEAARISEN OHJELMOINNIN ONGELMA Lineaarisen ohjelmoinnin ongelmat ovat maksimointi- tai minimointitehtäviä. Niitä kutsutaan myös optimointitehtäviksi. Maksimoinnin tai minimoinnin kohteena olevaa funktiota kutsutaan tavoitefunktioksi. Tehtävän muuttujia kutsutaan päätösmuuttujiksi ja niiden tulee olla ei-negatiivisia. Päätösmuuttujien arvoille asetettuja ehtoja kutsutaan rajoitusehdoiksi. Rajoitusehtojen ratkaisujen joukko = käypä joukko.
KAHDEN MUUTTUJAN LP-ONGELMAN GRAAFINEN RATKAISU Kahden muuttujan LP-ongelma on helpoin ratkaista graafisen esityksen avulla: 1) Esitä rajoitusehdot graafisesti 2) Ratkaise ne rajoitusehtojen leikkauspisteet, jotka kuuluvat käyvään alueeseen (ts. kaikki rajoitusehdot toteutuvat) 3) Laske, missä leikkauspisteessä tavoitefunktio saa a) pienimmän arvonsa, jos kyseessä minimointitehtävä b) suurimman arvonsa, jos kyseessä maksimointitehtävä c) Esimerkki: Ratkaise lineaarisen ohjelmoinnin ongelma: Maksimoi: ݔ = ݖଵ + 2ݔଶ ehdoin
ݔ1 + 3ݔ2 ≤ 4 ݔ1 ≤ 2 ݔ1 , ݔ2 ≥ 0.
Ratkaisu: (Huom. Tämä on vaihtoehtoinen tapa ratkaista LP-ongelma, joka poikkeaa hieman kirjan tavasta. Tätä tapaa olette saattaneet käyttää lukiossa.) Piirretään tilanteesta graafinen esitys ja tutkitaan rajoitinsuorien leikkauspisteet A, B ,C ja D.
221
Piste A on rajoitusehtosuorien leikkauspiste. Saadaan yhtälöpari:
x1 + 3x2 = 4 x1 = 2
x 1 = 2 1 1 2 x 2 = 3 (4 − x1 ) = 3 ⋅ (4 − 2) = 3
→ 2
Pisteen A koordinaatit ovat siis ቀ2, ቁ. Se on yksi käypä ratkaisu. Tavoitefunktion arvo 3
tässä pisteessä on = ݖ2+2∙
2 10 = 3 3
Rajoitusehdon 1 ja koordinaattiakselien leikkauspisteet B ja C ovat:
x 1 = 0 x1 + 3 x 2 = 4
→
x 1 = 0 4 x 2 = 3
x 2 = 0 x1 + 3 x 2 = 4
→
x 2 = 0 x1 = 4
ja
Piste (4,0) on rajoitusehtojen ulkopuolella, mutta piste (0, 4/3) täyttää rajoitusehdot, joten se on käypä ratkaisu. Pisteessä (0, 4/3) tavoitefunktio saa arvon: = ݖ0+2∙
222
4 8 = 3 3
TEHTÄVIEN RATKAISUT KAPPALE 2 2.1 2
2 3
2
2
2
2
2
2 2
− − − 3 1 1 3 a) 3 ⋅ ⋅ 27 3 = 3 3 ⋅ ⋅ 27 = 3 3 ⋅ 3 3 = 3 3 3 = 30 = 1 9 9 −
4
12 3 4 4 4 1 23 − = 2 3 3 = 21 = 2 b) 2 1 − 2−2 3 2 6
( )
(10 ) (10 )
3 -2 − 2
0 ,01-3 2 = 0,001−1 3
c)
1 −3 − 3
103 = = 10 2 = 10 1 10
2.2
(a
)
1,5 - 0 ,5 2
a)
b c-2
=
a 3b -1 a 3c 2 = c-2 b
2x
2 2x b) a 3 ⋅ a 3
(a ) c) (a ) 1- 2
1+ 3
1+ 2 1− 3
=
−
1 2
4x
=a3a
−
x 3
3x
= a 3 = ax
a1- 2 =a a1-3
2.3 1
a)
3 4
1 3 3⋅ ⋅ a = a3 4 = a 4 3 = a 4 = 4 a 3
11
( )
1
b)
5
1
1
51 1 2 5 1+ 2 5 ⋅ a ⋅ 3 a 2 = a ⋅ a 3 = a 3 = a 3 5 = a 3 = 3 a 1
c)
m n
1 1 1 1 m a − mn a = a n − a mn = a mn − a mn = 0
d)
mn
( )
am = am
1 mn
m
1
= a mn = a n = n a
255
TEHTÄVÄSARJA 1 – JOHTAMINEN 1. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? a. Taylorismissa tarkastellaan, miten organisaatioiden toiminta voidaan saada mahdollisimman tehokkaaksi. b. Byrokratiassa tarkastellaan, miten organisaatiot toimivat ja miksi ne toimivat kuten toimivat. c. Liikkeenjohtoajattelussa tarkastellaan, mitä johtaminen on ja mitä johtajat tekevät. d. Jälkibyrokratiassa tarkastellaan, miten ja miksi organisaatiossa kehittyy erilaisia yhteisesti jaettuja toimintatapoja ja käsityksiä. 2. Mikä seuraavista ei kuulu viiden kilpailuvoiman malliin? a. Työntekijöiden markkinavoima. b. Vaihtoehtoisten hyödykkeiden uhka. c. Uusien kilpailijoiden uhka. d. Toimialan nykyinen kilpailu. 3. Mikä seuraavista johtajuutta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? a. Jaettuun johtajuuteen kuuluu moniäänisyys ja erilaisuuden kohtaaminen. b. Koivunen esittelee auditiivisen johtajuuskulttuurin, joka korostaa läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä. c. Sauerin mukaan tunteet ovat olennainen osa johtajuuden tekemistä ja kokemista. d. Naisia suomalaisten yritysten ylimmässä johdossa on noin 12 prosenttia. 4. Missä opissa organisaatio analysoidaan purkamalla se osiin kuin kone ja kunkin osan tehokkuus arvioidaan ja järjestellään uudelleen prosesseiksi? a. BRP. b. BSC. c. Fayolismi. d. CMS. 5. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? a. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jota ihminen tekee täyttääkseen työrooliinsa liittyvät, tunteiden esittämistä koskevat odotukset. b. ”Tolkun tekeminen” (sensemaking) on Weickin (1995) käsite. c. Maslowin tarvehierarkia selittää motivaation lähteitä. d. Mayo tarkastelee inhimillisyyden hyödyntämistä: kuinka työntekijöiden persoonallisuutta voidaan pyrkiä muuttamaan psykologisen tutkimustiedon avulla.
6
TEHTÄVÄSARJA 1 – LASKENTATOIMI 1. Mikä seuraavista tilinpäätöksen laatimista koskevista väittämistä pitää paikkansa? a. Tilikaudelle kuuluvat tulot päätetään tulostilin debet puolelle b. Raha- ja saatavatilit päätetään taseen kredit puolelle c. Tulostilin kredit puolen ollessa suurempi on yritys tuottanut voittoa d. Tilikaudelta syntyneen voiton vastakirjaus on taseen debet puolella 2. Mikä seuraavista toimintakertomusta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? a. Toimintakertomus ei ole osa varsinaista tilinpäätöstä b. Toimintakertomus keskittyy sekä tilikauden että tuleviin tapahtumiin c. Toimintakertomus sisältää selvityksen yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta d. Toimintakertomus sisältää selvityksen yrityksen kustannuslaskentajärjestelmistä 3. Yritys arvioi myyvänsä 400 kappaletta tuotetta. Tuotteen muuttuva yksikkökustannus on 100 euroa ja kiinteät kustannukset 6 000 euroa. Mikä on tuotteen omakustannusarvo (OKA)? a. 85 euroa b. 100 euroa c. 115 euroa d. 130 euroa 4. Edellisen kysymyksen tietojen perusteella: Mikä täytyisi olla tuotteelle asetettava voittolisä, jotta tuote tuottaisi 10 000 tuloksen? a. 20 euroa b. 25 euroa c. 30 euroa d. 35 euroa 5. Kahden edellisen tehtävän tietojen perusteella: Mikä on tuotteen nettomyyntihinta, kun voittolisän lisäyksen jälkeen? a. 105 euroa b. 125 euroa c. 130 euroa d. 140 euroa
26
9. Nettotulosprosentti lasketaan..? a. jakamalla liikevaihto nettotuloksella b. jakamalla nettotulos taseen koko pääomalla c. jakamalla taseen koko pääoma nettotuloksella d. jakamalla nettotulos liikevaihdolla 10. Tuotteen minimiomakustannusarvo (MOKA) lasketaan..? a. kriittisen pisteen avulla b. tuotteen muuttuvat kustannukset laskemalla c. muuttuvien ja kiinteiden yksikkökustannusten sekä voittolisän summana d. kohdistettujen välillisten ja välittömien kustannusten summana
TEHTÄVÄSARJA 7 - LASKENTATOIMI 1. Taseen vastattavaa puolelle kirjataan oma ja vieras pääoma a. oikein b. väärin 2. Tuloslaskelma voidaan esittää kululaji- tai toimintokohtaisena a. oikein b. väärin 3. Tilintarkastuskertomus on harvoin vakiomuotoinen eli tilintarkastajalla on melkein aina jotain huomautettavaa yrityksestä a. oikein b. väärin 4. Tilinpäätösanalyysi antaa mahdollisimman kattavan kuvan yrityksen toimialasta, strategiasta ja muusta toiminnasta a. oikein b. väärin 5. Investoinnin hankintameno on 90 000, jonka jälkeen sen odotetaan tuottavan viitenä vuotena 20 000 euron nettotulon. Korkokanta on 10 %. Investointi kannattaa suorittaa nettonykyarvomenetelmän perusteella. a. oikein b. vääriin
38
TEHTÄVÄSARJA 10 – MARKKINOINTI 1. Vähiten käytetty markkinoinnin tuloksellisuuden mittari oli kirjan mukaan sekä vuonna 2008 että vuonna 2010 a. Uusien käyttäjien lukumäärä b. Koettu laatu/ arvostus c. Liikevoitto/ kannattavuus d. Loppukäyttäjiltä tulevien valitusten määrä 2. Seuraavat väittämät käsittelevät myynnin ja markkinoinnin suhdetta A. Myynnin ja markkinoinnin suhde on säilynyt suunnilleen samana taloudellisista suhdannevaihteluista huolimatta. B. Taantumalla oli merkittävä vaikutus myynnin ja markkinoinnin suhteeseen. C. Noin 10 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että markkinointi ja myynti ovat toisistaan täysin erilliset toiminnot. D. 85 prosenttia yrityksistä ilmoitti myynnin ja markkinoinnin vähintäänkin tekevän yhteistyötä useimmilla alueilla. a. b. c. d.
Väittämä A on oikein; väittämät B, C ja D ovat väärin. Väittämät B ja C ovat oikein; väittämät A ja D ovat väärin. Väittämät A ja D ovat oikein; väittämät B ja C ovat väärin. Väittämät B, C ja D ovat oikein; väittämä A on väärin.
3. Seuraavat väitteet liittyvät suhdannevaihteluihin. Mikä alla olevista ei pidä paikkaansa? a. Talouden elpyminen laman jälkeen on pakottanut suomalaisyritykset kyseenalaistamaan toimintamallejaan ja pohtimaan kilpailuetunsa lähteitä. b. Taantumassa B2B-kaupan volyymin putoaa usein nopeasti. c. 1930-luvun maailmanlaman myötä lisääntynyt protektionismi antoi teknologiateollisuudelle tarvittavaa kasvusuojaa. d. Suhdanteiden vaihtelua voidaan pyrkiä tasaamaan esim. asiakassuhde johtamisen avulla
77
4. Miltä toimialalta Markkinoinnin tila – kyselytutkimukseen vastasi vähiten yrityksiä? a. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne b. Rakentamisen c. Majoitus- ja ravitsemistoiminta d. Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 5. Alla on lueteltu Suomen liike-elämän evoluution aikakaudet A. Teollisen kapitalismin aikakausi B. Globaalinen kapitalismin aikakausi C. Merkantilismin aikakausi D. Finanssikapitalismin aikakausi Mikä alla olevista vaihtoehdoista pitää paikkansa, kun yllä olevat liike-elämän evoluution aikakaudet A, B, C ja D asetetaan nousevaan järjestykseen siten, että vanhin aikakausi on ensimmäisenä ja uusin aikakausi on viimeisenä? a. b. c. d.
CBDA CADB BCDA DCAB
6. Markkinaorientaation perusteella suomalaisyritykset voidaan jakaa neljään eri ryhmään. Brittiyritysten joukosta tunnistettiin vielä viideskin ryhmä, mikä ryhmä tämä oli? a. Ei-markkinaorientoituneet b. Toiminnoiltaan koordinoidut c. Asiakasorientoituneet d. Täysin markkinaorientoituneet 7. Mitkä olivat kolme keskeisintä kilpailukeinoa suomalaisessa liiketoiminnassa vuonna 2010? a. Toiminnallinen tehokkuus, mainostaminen ja tuotteiden laadunvalvonta b. Kokenut/koulutettu henkilökunta, toiminnallinen tehokkuus ja maine toimialan sisällä c. Tuotteiden laadunvalvonta, mainostaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen d. Uusien tuotteiden kehittäminen, innovatiivisuus tuotantoprosesseissa ja toiminnallinen tehokkuus
78
TEHTÄVÄSARJA 4 – KANSANTALOUSTIEDE 1. Yrityksen työn rajatuottavuutta (MP) kuvaa funktio MP = 20 – L/8, missä L on työtuntien määrä. Kuinka monta tuntia työtä yritys valitsee, jos tuotteen hinta on 16 euroa ja työstä koituvat kustannukset ovat 18 euroa? a. b. c. d.
95 100 101 105
2. Työvoiman tarjontakäyrä siirtyy kun a. minimipalkka nousee. b. vapautetaan kauppojen sunnuntai aukioloaikoja c. tuotantokustannukset muuttuvat. d. Kaikki vaihtoehdot ovat vääriä. 3. Mikä seuraavista ei ole syy markkinoiden epäonnistumiseen a. julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit b. epätäydellinen kilpailu c. ihmisten itsekkyys d. ulkoisvaikutukset 4. Oletetaan, että hyödykkeen kysyntä määräytyy funktion X = 240 -2(P+T) mukaisesti, missä T kuvaa valtion asettamaa veroa. Mikä on markkinoiden tasapainohinta, jos vero on 10 ja tarjonta määräytyy funktion Q = 100 + 4P mukaisesti? a. 10 euroa b. 20 euroa c. 30 euroa d. 40 euroa 5. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa? a. verotuksessa horisontaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi kutsutaan tilannetta, jossa samassa asemassa olevat maksavat yhtä paljon b. proportionaalinen tuloverojärjestelmä tukee verotuksen vertikaalista oikeudenmukaisuus periaatetta c. verotuksella ei voida vaikuttaa tehokkuuden lisääntymiseen d. huonosti suunnitellut verot voivat johtaa kannustinongelmiin 6. Mitä seuraavista ei lasketa bruttokansantuotteeseen a. kotityö b. harmaa talous c. lopputuotteisiin käytetyt välituotteet d. ei mitään yllä olevista
91
7. Reaalinen bruttokansantuote lasketaan a. kertomalla nimellinen bruttokansantuote inflaatiovauhdilla b. jakamalla bkt-deflaattorilla käypähintaisella bruttokansantuotteella c. kertomalla käypähintainen bruttokansantuote bkt-deflaattorilla d. jakamalla käypähintainen bruttokansantuote bkt-deflaattorilla 8. Taloudessa yksityinen kulutus on 500, julkinen kulutus 300, yksityinen ja julkinen pääoma kasvoivat yhteensä 250 kun taas varastojen arvo laski 50. Tuonti ulkomailta ylitti viennin 100 eurolla. Kotitaloustyön määräksi arvioitiin 150. Mikä on yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta? a. 43% b. 45% c. 50% d. 56% 9. Maksutase jakaantuu kahteen osaan. Ovatko ne a. vaihtotase ja rahoitustase b. vaihtotase ja palvelutase c. kauppatase ja palvelutase d. rahoitustase ja valuuttatase 10. Yksi Philipsin sähköhammasharja maksaa Yhdysvalloissa 85,75 dollaria ja euroalueella 62,37 euroa. Ostovoimapariteetin mukainen kurssi olisi siten a. 0,73 b. 1,37 c. 9,60 d. ei voida laskea annetuilla tiedoilla
TEHTÄVÄSARJA 5 – KANSANTALOUSTIEDE 1. Mikä seuraavista ei ole työn tuottavuuden Y/L kasvun lähde a. kasvanut pääoman käyttö b. välimäärän lisääntyminen c. työvoiman koulutuksen kasvu d. teknologian kehitys
92
4. Myyntitulon riippuvuutta hinnasta kuvaa funktio m = 10 6 ⋅ p -1,5 . Laske paljonko myyntitulo muuttuu jos hintaa nostetaan alkuperäisestä 100 €:sta 103 €:oon. a. Myyntitulo kasvaa 45 € b. Myyntitulo pienenee 45 € c. Myyntitulo kasvaa 450 € d. Myyntitulo pienenee 450 € 5. TietoEnatorin liikevaihto vuonna 2007 oli 1 772,4 MEUR (miljoona Euroa). Mikä alla olevista vaihtoehdoista on lähimpänä vuoden 1999 liikevaihtoa, kun liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen muutosprosentti kahdella desimaalilla on ollut 3,96 %? Keskimääräinen muutosprosentti on luku, joka ilmaisee kuinka paljon liikevaihto olisi vuosittain prosentuaalisesti kasvanut, jos prosentuaalinen kasvu olisi ollut vakio. (Valintakoekysymys vuodelta 2008) a. 1 299,1 MEUR b. 1 346,0 MEUR c. 1 704,9 MEUR d. 1 249,6 MEUR 6. Kumulatiivinen todennäköisyys a. on mahdotonta esittää frekvenssimonikulmiona. b. on satunnaismuuttujan keskiarvo toistettaessa satunnaiskoe monta kertaa. c. tarvitsee graafisessa esityksessä aina tuekseen todennäköisyyksien keskiarvon. d. on todennäköisyys, että satunnaismuuttuja saa arvon, joka on pienempi kuin jokin tietty luku x. 7. Mikä seuraavista väittämistä, liittyen funktioon 3x 2 - 2x + 1 , pitää paikkansa a. Funktion derivaatta on 3x + 2 b. Funktiolla on maksimikohta kohdassa x = 6 c. Funktio on konkaavi funktio 1 d. Funktiolla on minimikohta kohdassa x = 3
110