Naisten voima urheilussa by Föreningen Luckan

NAISTEN VOIMA VOIMA NAISTEN URHEILUSSA URHEILUSSA KOHTI TASA-ARVOISEMPAA URHEILUA

YHTEISKUNTA MUUTTUU – URHEILUN ON PYSYTTÄVÄ KEHITYKSESSÄ MUKANA! Koulut, päiväkodit, yritykset ja muut kansalaisorganisaatiot tekevät jo nyt aktiivisesti töitä tasa-arvon edistämiseksi. Urheilun tulee myös osallistua tähän työhön pysyäkseen houkuttelevana ja elinvoimaisena.

TIE TASA-ARVOISEEN URHEILUUN Kun organisoitu kilpaurheilu saapui Suomeen 1800-luvun lopulla, ei nähty esteitä naisten urheilulle, joka oli ainutlaatuista Pohjoismaissa. Sen sijaan yhteiskunnalliset sukupuoliroolit alkoivat heijastua myös urheiluun, minkä vuoksi ei katsottu olevan soveliasta, että naiset olivat kilpailuhenkisiä. Se johti siihen, että naisten fyysisen aktiviteetin harjoittelua rajoitettiin, ja urheilusta tuli miesten urheilua. Yhä vuonna 2020 tyttöjen ja naisten asema on heikompi urheilussa, vaikka tasa-arvokysymykset ovat jo jonkin aikaan olleet ajankohtaisia. Esteet ja rajoitukset naisia ja naisten urheilua kohtaan ovat johtaneet mm. roolimallien puutteeseen, heikkoon näkyvyyteen mediassa, huonompana sponsorointitukena, riittämättömänä tutkimuksena ja harvoina naispuolisina ammattilaisurheilijoina. Urheilussa vallitsevat voimakkaat rakenteet, kirjoittamattomat normit ja stereotyypit, jotka tiedostamatta vaikeuttavat urheilevien naisten mahdollisuuksia osallistua ja edetä uralla. Ilmiötä kutsutaan myös naisten urheilun noidankehäksi. Tämä materiaali on syntynyt På samma linje -hankkeessa (2018-2020), ja sen päätavoitteena on lisätä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja normitietoisuutta urheilussa. Oppaan tarkoituksena on antaa sinulle vinkkejä ja ideoita siitä, miten juuri sinä voit vahvistaa tyttöjen ja naisten asemaa seurassasi, toiminnassasi, liitossasi ja urheilulajissasi. Tasa-arvotyö hyödyttää kaikkia ja sen puolesta meidän pitää tehdä töitä riippumatta sukupuolesta tai roolista.

Toimittaja: Tarja Krum Graafinen suunnittelu: Cecilia Lindström Paino: Grano, 2020

NAISTEN URHEILUHISTORIA

1870

1900

1876 Pohjoismaiden ensimmäinen naisten voimisteluseura perustetaan Helsinkiin (Gymnastikföreningen för fruntimmer i Helsingfors).

1900 naiset saavat ensimmäisen kerran kilpailla olympialaisissa (OK). Yhteensä 22 naista urheilee seuraavissa lajeissa: tennis, golf, kriketti, purjehdus ja ratsastus.

1879 naiset kilpailevat miesten kanssa samassa sarjassa Suomen ensimmäisissä hiihtokilpailuissa.

1912 naiset kilpailevat ensimmäistä kertaa seuraavissa olympialaislajeissa: jousiammunta, uimahyppy, uinti ja taitoluistelu.

1896 perustetaan kansallinen kattojärjestö Naisten Voimisteluliitto.

1922 järjestetään naisten olympialaiset protestina siitä, että naisten yleisurheilulajit jätettiin pois 1924 olympialaisista. 1928 yhteensä 2883 urheilijaa kilpailee olympialaisissa, 277 heistä on naisia.

1980

2010

1984 musliminainen Marokosta voittaa ensimmäistä kertaa olympialaiskultaa.

2012 Saudi Arabia, Qatar ja Brunei lähettävät naispuolisia urheilijoita Lontoon olympialaisiin, nyt ovat kaikki kansalliset olympiakomiteat lähettäneet naisurheilijoita olympialaisiin.

1996 tuodaan uutena lajina olympialaisiin softboll, joka on suunnattu ainoastaan naisille. 2000 naiset saavat kilpailla olympialaisissa painonnostossa. 2004 naiset saavat kilpailla olympialaisissa vapaapainissa.

2014 naiset saavat kilpailla mäkihypyssä. Kaikki lajit eivät ole vielä tasa-arvoisia olympialaisissa, esimerkiksi yhdistelmähiihto on ainoastaan miehille, taitouinti ja rytminen voimistelu ainoastaan naisille. 2019 Suomen naisten jalkapallomaajoukkue saa samat korvaukset kuin miehet.

TOIMENPITEITÄ Seuraavassa kappaleessa on konkreettisia vinkkejä toimenpiteistä, miten eri tasoilla voidaan saada vahvistettua naispuolisten urheilijoiden asemaa ja tehdä urheilusta tasa-arvoisempaa. Vinkkejä voi soveltaa eri tasoilla. Miten voit toimia yksilönä? • Tarkastele kriittisesti urheilutoimintaa (seura, kuntosali, ym), onko naisilla samat mahdollisuudet osallistua? Jos toiminta ei ole tasa-arvoista, on hyvä ilmoittaa huomioistasi toiminnan johdolle. • Tue naisten joukkueita ja naispuolisia urheilijoita menemällä heidän otteluihinsa, lukemalla uutisia heistä ja seuraamalla heitä sosiaalisessa mediassa.

• Kohtele ja puhu kunnioittavasti. Aikuisena olet esimerkkinä lapsille ja nuorille. Älä vahvista negatiivisia asenteita puhetavallasi ja toiminnallasi naisia kohtaan urheilussa. • Muista, että sukupuolet eivät koostu ainoastaan miehistä ja naisista, on olemassa henkilöitä, jotka eivät kategorisoidu kumpaakaan sukupuoleen ja joilla on sukupuolia ylittävä identiteetti.

• Pohdi, miten puhutte urheilutoiminnastanne. Alentaminen, pilkkaaminen, väheksyminen tai seksismi ei ole hyväksyttävää. Näytä, ettet hyväksy sellaista kielenkäyttöä ja ole esimerkillinen muille.

• Kannattaa huomioida, että toiminta, jossa olet mukana, ei välttämättä ole tasa-arvoista. Useimmiten pidetään tasa-arvoa itsestäänselvyytenä eikä nähdä, että edut jakaantuvat joillekin ja jotkut jäävät niistä paitsi. Tuo esille eriarvoisuudet, jotta muutos voi tapahtua.

• Mieti, missä tilanteissa käytät naisurheilu -sanaa. Käytä nais- tai naisten etuliitettä ainoastaan, kun se on välttämätöntä. Puhumalla eri tavalla naisista ja miehistä, esimerkiksi jalkapalloilija vs. naisjalkapalloilija, vaikutetaan siihen, että ylläpidetään epätasa-arvoisia rakenteita ja asenteita.

KUN vain pohdit näitä asioita, olet jo päässyt pitkälle. Tämä on prosessi, jossa opitaan joka päivä uutta, myös omista virheistä.

Miten voitte toimia seurana? • Tehkää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma konkreettisilla toimenpiteillä. Suunnitelma toimii hyvänä perustana seuran tasa-arvotyölle. • Tehkää kartoitus seuran nykytilasta. Olkaa objektiivisia (pyytäkää tarvittaessa ulkopuolista apua) ja tehkää perusteellinen selvitys, jossa toimintaa tarkastellaan eri näkökulmista. Esimerkiksi miten resursseja jaetaan (treeniajat, talous), mikä on jäsenistön sukupuolijakauma ja mikä on esim. sukupuoli- ja ikäjakauma omassa hallituksessa. • Huolehtikaa, että naispuoliset urheilijat ovat tietoisia mahdollisuudesta luoda ammattimainen urheilu-ura. Tiedottakaa mahdollisuuksista luoda ura myös urheilu-uran jälkeen, esim. käyttämällä pätevyyttään urheilussa valmentajana. • Kannustakaa lapsia ja nuoria, sukupuolesta riippumatta, yhdenvertaisiin suorituksiin. Älkää tehkö eroa siitä, miten tytöt ja pojat suoriutuvat harjoituksista. • Antakaa kaikille mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Huolehtimalla siitä, että osallistujien joukossa on tarpeeksi moninaisuutta eri tehtäviin ja seuran rooleihin, murretaan perinteisiä rakenteita ja sukupuolinormeja. • Tyttöjä saadaan enemmän mukaan toimintaan, kun tiedotetaan ja annetaan mahdollisuus kokeilla lajia varhaisessa iässä esim. käymällä ja tekemällä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa.

auttaa naisten rekrytoinnissa, koska naisille suunnattu toiminta voi madaltaa kynnystä osallistua. Joissakin kulttuureissa naiset saavat osallistua ainoastaan sellaiseen toimintaan, jossa on nainen vetäjänä ja toiminta tapahtuu suljetuissa tiloissa. Kysykää toimintaan osallistuvilta naisilta, mitä he tarvitsevat ja toivovat. • Käykää läpi seuran säännöt, toimintasuunnitelma ja arvostukset ja huolehtikaa, että ne tukevat toiminnan moninaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Tehkää se yhdessä jäsentenne kanssa saadaksenne parhaimman mahdollisen lopputuloksen. • Käyttäkää sukupuolikiintiötä 40/60 päättävissä elimissä ja työryhmissä. Silloin saadaan enemmän vaihtelua päätöksentekoon ja mukaan laajempi jäsenistön edustus. • Nimittäkää henkilö, jonka vastuulla on huolehtia, että resurssit, mm. treeniajat, talous, valmentajat, tilat, koulutukset ja varusteet, jakautuvat tasapuolisesti. Se koskee koko toimintaa. • Jakakaa ryhmiä mieluummin tasojen kuin sukupuolten mukaan. Tällöin kaikilla on mahdollisuus osallistua sillä tasolla, joka sopii kullekin parhaiten. • Katsokaa, että seuran jäsenet ovat tietoisia sukupuolirooleista ja normeista. Yrittäkää tietoisesti rikkoa perinteisiä sukupuolirooleja, joita seurassanne on. • Uskaltakaa tehdä päätös panostaa naisiin. Päätös johtaa toimenpiteisiin ja se on edellytys muutokseen.

• Järjestäkää toimintaa, joka on suunnattu ainoastaan naisille ja toimintaa, joka on kohdennettu kaikille. Se voi 7

• Tiedottakaa kaikille seurassanne tasaarvotyöstä, jota suunnitellaan ja toteutetaan. On tärkeää, että jäsenet ovat tietoisia ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin ja toimenpiteisiin. On myös hyvä tiedottaa ulkopuolisille, koska se voi olla hyvää markkinointia seuralle. • Tarkastelkaa toimintaanne kriittisesti seuraavilla tukikysymyksillä: Onko toiminta houkuttelevaa? Mikä kohderyhmä puuttuu joukosta? Miksi jäsenet lopettavat? Miten toiminta nähdään muiden silmin? Kohdellaanko kaikkia kunnioittavasti? Miten avoimia olemme uusille ideoille? Ryhtykää toimenpiteisiin koskien niitä epäkohtia, jotka tulevat esille. • Edistäkää tasa-arvoa tiedotuskanavillanne käyttämällä kuvissa ja teksteissä yhtä paljon miehiä ja naisia sekä tyttöjä ja poikia. • Auttakaa mediaa tekemään tasaarvoisia uutisia. Kirjoittakaa lehdistötiedotteita, joissa kerrotte, mitkä tapahtumat ovat ajankohtaisia ja joista voisi syntyä hyvä uutinen. Nostakaa esille sekä miehet että naiset, koska on tärkeää, että kaikki toiminta saa samaa näkyvyyttä. KUN tehdään päätöksiä ja viestitään omasta toiminnasta, päätökset tehdään usein nopeasti ja rutiininomaisesti. Pysähtykää miettimään ja varmistakaa, ettei kukaan jää ulkopuolelle.

• Antakaa naisten urheilulle samat edellytykset kuin miesten urheilulle, kun on kyse kilpailuajoista. On iso ero, saavatko naiset pelata kello 18–19 vai kello 20–21, kun ajatellaan yleisömäärää ja median uutiskynnystä. • Järjestäkää tapahtumia ja otteluja peräkkäin. Jos miesten urheilu houkuttaa paikalle enemmän yleisöä, voidaan naisten urheilua tukea järjestämällä naisten ottelu ennen tai jälkeen miesten. Näin molemmat saavat näkyvyyttä. • Puhukaa yhdenvertaisesti urheilevista naisista ja miehistä. Osoittakaa selvästi ja selkeästi, että molempia arvostetaan yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. • Seuraa seuran viestintää. Markkinoikaa toimintaa houkuttelevana ja mahdollisena kaikille panostamalla sanaja kuvavalintoihin. Se ei suinkaan tarkoita, että valitaan vaaleanpunaista tytöille, vaan että esim. naisia kuvataan urheilijoina ja että moninaisuus otetaan huomioon.

Miten tehdä liittotasolla? • Noudattakaa liikuntalakia, jossa tasa -arvo otetaan esille. Saadakseen valtiontukea liitolla tulee olla tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa esitetään konkreettiset toimenpiteet. • Tarkistakaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on käyty yksityiskohtaisesti ja ajatuksella läpi, mikä tarkoittaa pitkän tähtäimen tavoitteita, osatavoitteita, konkreettisia toimenpiteitä, aikatauluja, vastuuhenkilöitä ja että arviointi on selkeästi määritelty. Liiton ja sen hallituksen tulee ottaa vastuu tasa-arvokysymyksistä, sekä liitto- että seuratasolla. • Sisällytä tasa-arvotyöhön henkilöitä kaikista sukupuolista, jotta saadaan näkyväksi, ettei ole kyse naisista, vaan lajin ja liiton kehittämisestä. • Tarkastele tasa-arvon toteutumista liitossanne. Näyttäkää tulokset toimintanne jäsenillenne. Nimetkää tasa-arvoedustaja, joka seuraa, mittaa ja arvioi tasa-arvotyön kehitystä. • Kouluttakaa valmentajia ja ohjaajia tasa-arvossa ja kunnioittavassa kohtaamisessa. • Huolehtikaa, että valmentajakoulutukset pohjautuvat tutkimuksiin, jotka koskevat sekä urheilevia miehiä että naisia. Moni nykyajan valmentajakoulutus sisältää lähinnä urheilututkimusta urheilevista miehistä. Jos ainoastaan miesten näkökulma otetaan huomioon, jää olennaisia aihe-alueita urheilevista naisista pois, esim. kuukautisten vaikutuksesta suorituskykyyn.

• Järjestäkää lastenhoitomahdollisuus maajoukkueleirille niin, ettei lastenhoito tai puute lastenhoitajasta ole esteenä osallistumiselle. • Huolehtikaa, että valmentajien tittelit ja palkat ovat tasavertaiset. • Tehkää kilpailuiden ja urheilijoiden titteleistä sukupuolineutraalit. Kun pidetään osallistujia urheilijoina eikä kohdella heitä sukupuolen mukaan, myötävaikutetaan tasa-arvoisempaan toimintaan. Hyvä esimerkki joukkuenimistä, jotka eivät ole sukupuolisidonnaisia, on jalkapalloliiton edustusjoukkueet Huuhkajat ja Helmarit. • Antakaa medialle mahdollisuus vahvistaa naisten urheilun uutisarvoa sekä määrällisesti että laadullisesti toisin sanoen kirjoittamalla naisista urheilijoina eikä siitä, miten he pystyvät yhdistämään urheilun ja perhe-elämän. • Varmistakaa, että naisten ja miesten otteluilla on samat edellytykset uutisarvona ja yleisölle. Sen voi toteuttaa mm. ilmoittamalla samalla kerralla otteluiden aikataulut ja varmistamalla että ottelut pelataan tasavertaisissa olosuhteissa. • Kannustakaa lajin naispuolen urheilijoita jatkamaan urheilussa urheiluuran loputtua esimerkiksi osallistumalla valmentaja- tai hallinnon koulutuksiin. • Huolehtikaa, että liiton talous tukee tasavertaisesti urheilevia naisia ja miehiä.

• Tehkää urheilevista naisista roolimalleja. Ottakaa moninaisuus huomioon, niin että mm. eri-ikäiset, erikokoiset ja eri etnisyydet tulevat esille. • Selvittäkää, mitä haasteita seuroissa on, kun on kyse naisten urheilusta. Selvityksen perusteella voitte tarjota apuvälineitä, materiaalia, tukea, verkostotapaamisia ja säännöllisiä koulutuksia seuroille niin, että he voivat kehittää naisille suunnattua urheilua. • Tehkää kilpailusäännöistänne tasaarvoisia. Katsokaa, että tarjolla on tasavertainen jakauma lajeja ja luokkia sukupuolten välillä. Sama koskee palkintorahoja ja pokaaleja. • Antakaa pienille joukkueille mahdollisuus lainata pelaajia muista joukkueista, jotta ottelut voidaan toteuttaa. Yhteistyö pienten seurojen välillä edistää urheilijan mahdollisuutta kilpailemiseen.

• Kannustakaa kansainvälisiä liittoja tekemään työtä naisten urheilun kehittämiselle. • Luokaa mentoriverkosto (esim. entiset huippu-urheilijat), joka toimii tukena nuoremmille urheilijoille. • Tehkää yhteistyötä sellaisten tahojen ja organisaation kanssa, joilla on samat intressit lisätä ja kasvattaa naisten urheilua, esim. oppilaitokset, urheiluopistot ja yritykset. • Ottakaa selville, miten lajin hallitseva kulttuuri ja rakenteet vaikuttavat naisten urheilun asemaan. Tehkää työtä negatiivisten rakenteiden muuttamiseksi ja kannustakaa tasavertaiseen urheilukulttuuriin. • Käyttäkää sukupuolikiintiönä 40/60 päätöksiä tekevissä elimissä ja työryhmissä. Tällä tavalla saadaan laajempaa moninaisuutta päätöksiin ja eri roolimalleja näkyviksi.

Miten kunta voi toimia? • Varmistakaa, että kunnan urheilutoiminta edistää tasavertaisuutta ja antaa kaikille mahdollisuuden urheiluun. Voi olla hyvä kartoittaa tasaisin väliajoin miltä sukupuolijakauma näyttää toiminnassa. • Tarkistakaa, että kunnan urheilutilat edesauttavat kaikkien mahdollisuutta osallistua toimintaan. Tilojen tulee olla kaikkien käytettävissä ja niiden on oltava turvallisia sukupuolesta riippumatta ja syrjäyttämättä ketään. • Jakakaa harjoitusaikoja tasapuolisesti lajien välillä niin, että kaikki lajit otetaan huomioon. Miettikää, miten niitä jaetaan miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien välillä. • Tehkää yhteistyötä tasavertaisuuden merkeissä niiden urheiluseurojen kanssa, jotka ovat aktiivisia kunnassa. Tarkistakaa seurojen säännöt, toimintaohjeet ja arvot, että ne tukevat moninaisuutta ja tasa-arvoa. Kun kaikki tekevät yhdessä työtä saman tavoitteen eteen saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.

• Älkää takertuko vanhoihin kaavoihin, kun on kyse lajeista, esim. panostamalla ainoastaan jääkiekkoon ja jalkapalloon. Antakaa myös pienemmille lajeille tiloja ja mahdollisuuksia toteuttaa toimintaansa kunnassa. Kannustakaa kouluja ja urheiluseuroja tekemään yhteistyötä saadaksenne lapsia ja nuoria kiinnostumaan eri lajeista. Kunta voi auttaa koordinoinnissa. • Kannustakaa ja palkitkaa urheiluseuroja, jotka tekevät työtä tasavertaisuuden eteen ja panostavat tyttöjen ja naisten urheiluun. • Laatikaa ohjeistuksia seurojen toimintatuille ja avustuksille niin, että ne tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tukekaa laajassa määrin seuroja, jotka edistävät tasavertaisuutta. • Uskaltakaa vaatia tasa-arvoa. Kunnalla on keskeinen asema suunnannäyttäjänä ja toiminnan ohjaamisessa oikeaan suuntaan. Kunnan asukkailla on oikeus tasavertaiseen urheiluun.

USKALTAKAA vaatia tasa -arvoa. Kunnalla on keskeinen asema suunnannäyttäjänä ja toiminnan ohjaamisessa oikeaan suuntaan. Kunnan asukkailla on oikeus tasavertaiseen urheiluun. 11

HARJOITUKSIA Työskentele lisää tasa-arvon edistämiseksi kokeilemalla seuraavia harjoituksia: • ”Teflonitesti”, auttaa tekemään näkyviksi oman asenteen suhteessa eri normeihin • ”Teksti- ja kuva-analysointi” auttaa tekemään näkyväksi sukupuolimerkatun kielen ja kuvat. • “Arvaa urheilija” auttaa huomaamaan omat ja yhteiskunnan näkemykset siitä, miltä urheilijan tulisi näyttää ja olla. • “Hallitustyö” auttaa johtoryhmiä näkemään työnsä kriittisesti. Harjoitukset löydät ruotsiksi sivulta sammalinje.fi/praktiska-ovningar

LUKUVINKKEJÄ Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus. Mero, A., Uusitalo, A., Hiilloskorpi, H., Nummela, A. & Häkkinen, K. Women at the Olympic Games, www.topendsports.com Tutkimusraportti “All in- Towards gender balance in sport” public.tableau.com/profile/all.in.coe#!/ Tutkimusraportti “Jämställdhet bland idrottens ledare”, www.rf.se På samma linje -kotisivu (ruotsiksi), wwww.sammalinje.fi Opas perustuu ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön ” En aktionsforskning om hur förbättra förutsättningarna för flickors och kvinnors idrottsutövande” theseus.fi/bitstream/handle/10024/341215/KrumTarjaYAMK2020.pdf