Fechner Heinrich Heine runoilijana (From lehdet kirjallisuuden viihdettä. 1835, sivu 182-185) Tavallaan se on korkein ylistys että voi liittää runoja, jos sanoa, että ei ole mitään järkeä siinä. Runous voi todellakin kasvaa, mikä leikkaisi ja paloitella mielen, katsotaan mitä hän määrittelee, uskovat ja voit tuntea mitä se osoittautuisi ja saarnata, ja kaikki tämä jopa luoda ja muokata mitä mieli mitään asioita valkoinen. Miksi silti ajattelen runo? Joitakin uudempia runoilijat ovat käyttäneet näitä aiemmin vähemmän lupaa saman runollisen luomuksia jättää pois käyttänyt ilo ja helppous, jos ei aina oikealla tavalla; koska tietenkään riitä, että mieli komennot, mutta runous vain saada hänet karkotetaan. Tämä ylistys nyt ansaitsee runoilijoista korkeampi kuin Heine ja olisi sitäkin loistava hänelle, kun jättiläinen olisi pitänyt työntää jättiläinen eikä pikemminkin kääpiö. Monet muut paremmin runoilija, runous on todellakin ehkä vilkasta ja asiantunteva kuin Heine, mutta koska myös ne on vielä elinvoimainen ja tehokas mielessä, että Heine on menossa, joten he eivät koskaan tule runoutta interventioiden jälkimmäisen puhtaasti saamiseksi. Siksi kappaleet samalla kaunis vihreä metsien, jossa joskus, mutta aina kohtaa kuiva Holzklaftern aiheutuneet henkisen pilkkominen runollinen kasvanut kantoja, koska vanha mieli aina moraalisesti lämmin ja kiehua filosofinen keittoa. Mutta se putoaa Heine koskaan. Hän ei koskaan laittaa kirves tai veistä runollisen kasvihuoneessa zuzustutzen sen toiseen tarkoitukseen, kuin mihin se on kasvanut itselleen, ja niin vihreä ja kukkivat, laulua ja suhisee kaikki hänen kuin hedelmöittynyt hyvä muta erämaa täysin mullikkaa ja palmuja ja lintujen paratiisi ja käärmeet ja sammakot. Rikkaruohot ja tuhoeläimet Kurssi erämaassa yleisempiä kuin hyvä yrttejä ja hurskas olentoja, mutta se on runollinen rikkaruohot, runollinen tuhoeläimiä, ja myös hyvä yrtit ovat aromaattisia, kämmenten rohkea ja rehevä, villi rohkea tai tahallinen kuin jos kaikki tämä vaalittava ja kasvatettu saksilla tai navetan kommunikoida periaatteita. Vahvuus ja elinvoimaa Heinen runouden ovat siis myöntänyt sen kaikkein vastustajanne, mutta hänen häpeämätön alastomuutta ja häikäilemättömyydellä syytti heitä, nyt eivät mielessä tietäen, että heillä oli vain runoutta, joka hän oli vielä muuten ja taiteilijan vapaus tai pikemminkin lisensoida muotista ausdehne sisältöön. Haluat että runous vain pois runous vielä jotain muuta, ainakin pitäisi olla järkevä aivot ja moraalisen sydän. Ja he eivät ole väärässä. Oikeastaan mikään ei saisi olla niin puhtaita itse, että se ei ole siementä tai refleksi tai tuki- tai este johonkin korkeampaan tai jotain lainattua lukien vähintään; Mutta Heine Lieder välitä mitään, mutta itse; ne kuulostavat maailmaan, välinpitämättömiä mitä resonoi tai mißklingen sitä. Kauneus, totuus ja hyve on aina asuu yhdessä ja palvella vastavuoroisesti, mutta Heine runoutta karannut sisarukset ja on vain hyviä juttuja, mitä hän ajattelee vain tarvitse thieving ottaa ne nyt mikä on totta ja hyvä on, että sinun täytyy Heine runous
löydöt; Mutta kaunis hän on, sikäli kuin se nousee itsestään. "Siellä hän istuu kultainen kampa ja laulaa hänen laulu, jossa on ihmeellinen, voimakas melodia", ja niin hän liikkuu mielessä niiden maaginen pyörre, että haluat sitoutua masto, jotta ei saa kuljettaa pois, mutta voi se mitään vahvistavat ja vahvistuvan swash sama kuin mikä se liikkuu itse. Heine runous on niin abstrakti kuin muut laatuaan mielessä, se on olennaisin osa runoutta, puhdasta tislattua ulos esineitä; mikään materiaali puusta, mitään Klümperiges, ei rasvainen eikä jauhoinen on mitübergegangen vaikka monia hienoja, haihtuvat, maukas myrkkyä.Onko tuo ainoa juoma, niin olet menettänyt kehon ja sielun; se ei ole yhteistä paholainen, joka käsittelee näitä runoja, se on vaarallisempi paholainen piilossa sorkka kauniissa saappaisiin goldverbrämtem Nahka, ystävällinen nyökkää kanssa kukko sulka ja vauva käsivarsien vallitsee, joka tuntuu pelkästään aavemainen hehku, että tässä ei ole kaikki on rehellinen. Ennen kuin huomaatkaan sichs, hän näyttää jälleen läpi pensaiden, ja yksi on vain nähnyt häntä kerran, näet sen kaikkialla, vaikka se ei ole. Mutta myös pelata Angels että puun oksat, jotka se tuntuu pitää linnut hänen ilo; se loistaa kaunis linnat fancy kulta ja hopea aaltoja, ja viaton kalastajat ja fisherwomen elää sen, jotka eivät tiedä mitään pahaa, ja hän menee ympäri ja sanoo, että jos haluan olla sinun, olet vielä. Kaiken kaikkiaan koko piirre näissä runoja libertinism tuntemuksia, mutta niin ystävällinen ja kevytmielistä pelaa, ettei peruukki hänen päänsä on turvassa sitä. Muut runoilijoita, kun ne ovat tappaneet tunteen se laiduntaa pois, leikellä sitä, tavaraa lukija täynnä sitä; Mutta Heine pelaa tunteita kuin kissa hiirellä, hän juoksee, hän tempaa takaisin ja murhasi heidät viimeksi, kun hän on juuri hyväili kaikkein ystävällinen, huvin ja ilonpito juosta toisensa jälkeen, ja se on yhtä Lust hyväillä ja tuhota. Jotkut hänen kappaleita minusta kaltaisia demonit Callot imagoa Hell, että olet telineissä kanssa kiduttaa ja huutaa hirveästi näkee ja kumpi vielä näkee, ne itse eivät tunne kipua ja itkeä huvin ja osoittaa, että ne paremmin kuin köyhät, joka todella hemmoteltu puristaa ulos äänet. Miten loistava runous on joka näkyy Heine runoista, yksi on sitouduttava halua jäljessä. Hän on peräisin kukka maukasta värejä ja erquickendsten tuoksu, taivaalta loistava auringonpaiste ja puhtain tähtien, mutta ei ole mitään kukka, ei aurinko, ei tähtiä takana, mutta loistava olento, mitä on kaikki tätä hetken ja seuraava taas on päinvastainen, todellakin päinvastainen on jo takana. Nyt voi vahingoittaa Heine kappaleita, vietellä mielen, joka tähän asti todellinen Ganges ja kiinteää ravintoa aistimusten koskee itse ja on siten todennäköisesti käynyt irstailu ja häiriö, joka kantaa pahoja hedelmiä myöhemmin, kuitenkin ilman niin kaunis hedelmät kuin jotkut Heinen kappaleet itse ovat ovat tarjonneet. Hänen tuli voi tartuttaa muita, mutta se vain polttaa tuhkaksi koska he pitävät hänen paha henki eivät ole hänen elementtejä siinä ja vain kuljettaa kuolleita polttoainetta, mutta ei elävien sytyttimen itsessään. Nuori ehkä tiennyt, että elämä käyttäytyy eri tavalla kuin pala leipää, josta leikattu pala toisensa jälkeen, sillä on kohtalainen voita ja kun viimeinen nautitaan, makuulla, katsoo, että se todennäköisesti maistui, ja luottaa siihen, että Jumala yksi siunataan jälkeen nukkumaan. Mutta Heine leipä heitetään hieman Pentueet pöydän alle ja maissi, josta se on murskattu, poljettu holtiton jalka. No häntä, kun hänelle Ambrosia, runous on hänet esille ja hemmoteltu, ei koskaan puuttuu; mutta huono, että muut, jotka pitäisi taivaan heidän kotikutoista
leivän ja voimakasta aseita, joiden kanssa ne hänen voi ansaita Koska sen hiki, kiitos, nyt se matkia Heine ja usko rikas, että äidin huoli hänen proosaa irvailla ja kääntää hänen suu auki taivasta, syöttämisen runollinen jumalia leipää. Kun soitin Heine runoutta abstrakti myrkkyä, se on kuitenkin vain, jos se on myös ollut tiivistelmä; muuten ne voivat olla mauste, huumeiden tai vastalääkettä, ja tässä mielessä on syytä harkita hänen kappaleita, jos haluat katsella niitä halvalla puolella. Pidä juhla on otettava nämä kappaleet, joihin voit istua alas ja voisi vahvistaa terveellistä ruokaa ruumiin, mutta pullo väkeviä alkoholijuomia, joiden kanssa huono edelliseen leivät ja kova Rindfleische, tavanomaisia ruokia Saksan kirjallisuuden, syyt että mahaan vähintään säilyttää joitakin hermoimpulssien. Heine on kuin rehevä hontelo mauste puu siellä, joka kuljettaa mielen ja mielikuvituksen niiden hyvinvointi on muutoin eivät ole meitä auringossa suuressa määrin, sisempi, Mark ja root vähitellen syö, lämmitetty tulipalon. Tietenkin, jos Heine myös harkittu filosofia älykäs, moraalisesti olisi hyvä, tai paremminkin mieleen ja mielikuvitus työntämällä hyvin häntä näitä ominaisuuksia, koska ne ovat täynnä sääntö kanssa pariutumisen osien, ja siten olisi Heine vielä hieman yli on pidettävä pelkästään Baal runouden; toistaiseksi mutta se ei pidä paikkaansa, voit todennäköisesti jättää eignem hurskas poliisille tai Jumalalle rangaista häntä lopulta huonoja vitsejä siellä täällä, ja kykenee itse hyödyntää mitä hän voi hyvää ja kaunista tarjota , Monet kriitikot vaan hyväksyvät jopa toimistossa konstaapeli, jota se ei tee sitä, löytää jotain hyvää miestä, joka on jälleen menettäneet huomiota, vaan tuoda häntä millään keinoin häpeäpaaluun. On runoja Heine kokoelman jotka erikseen tarkasteltuina niin enkelimäinen puhtaasti tehdä mitään muita maksuja kuin ne vain tulevat Heine, ja että todellakin heidän yhteiskunta ei ole johdonmukaisesti kaikkein hurskas. Ne kasvavat valkoisina liljat alle lävistyksiä omenat ja Toll yrtti, ja sama kuuma maahan, auskochte päihdyttäviä myrkkyä tässä, on tämä lilja kämmenten ajettu yhtäläinen ja valmistelee ihanin tuoksu niihin. Mutta mitä apua Heine nämä runoja ilman paikalla tai syyttää? Kriitikot, ne ovat merkittävä sysäys, kun hänen huono kenen kanssa he jo tietävät, mitä tehdä, esimerkiksi pyydetyn että ripustettu; mitä kasvaa joukossa rikkaruohot ja rikkaruohot eivät kasva, itsessään on rikkakasvien ja laskee samalla mielessä lepakot. Ihminen on kokonaisuus; on syy huono, joten koko asia on huono, ja se voi vain näyttää hieman hyvä siinä, mutta ei hyvä. Tietenkin henkilö on kokonaisuus, mutta, kuten kokonaisuus omena, joka on mätä ja tuore sivun, johon heittää pois yhden ja nauttia muiden. Ja joka lukee meitä ottamaan koko omena kerralla suuhun? Tietenkin niitä kauniita runoja ei Heine sydäntä, mutta hänen mielikuvituksensa; ne todista mitään muuta häntä kuin että hän pohjimmiltaan hyve on yhtä arvokas kuin sen vastakohta tehtäessä sama runollinen palvella häntä; mutta kaikki voivat mutta oikeastaan vain siitä, että emme halua mitään Heine tietää itse ilman siksi haluavat tietää mitään hänen runojaan. No, on runoja että rakastamme paitsi sen itsensä vuoksi, vaan myös niiden alkuperän vuoksi, tai kun opimme rakastamaan lähteen. Varmasti, Heine runot eivät kuulu heille; vaan omaa arvoa pienentää se, että ne eivät lisäänny Heines? Kuitenkin myönnän, aivan molempiin ei voi erottaa, mutta. Jos me tehdä vertailuja, voimme sanoa, että Schiller on lähes kaikin tavoin
arvioitavissa, jossa se ei ole Heine, ja hyvin monet asiat; mutta se on varmaa, että Schiller teki muutamia lyyrinen runoja, ja lisätään toinen, jota hän kuluu se ei ole hyvä kuviota Heine koko ansio hänen lyyrinen teho ja helppous, jolla hän tarvitsee ja tietenkin myös väärin piilee; on ja aluksi suhde Schillerin kuvio tarjota enemmän, velkaa hänelle Saksan runoutta. Toiset nyt laulaa ilman näköisenä hän voi tietää Jumalan rakastettu ja pilkkaamaan itselleen, mutta ne ovat Heine, kuten proosa takki, ja se haluaisi kaunein, älä heitä ympäri esineitä ja tunteita, mutta hävittää ne niin että ne näkyvät omassa elinvoimaa. Hän ei voinut oppia Schiller. Tietenkin voit sanoa, emme tarvinneet Heine, koska Goethe on toiminut pitkään niin paljon suurempi ja jalompi tunne häntä. Mutta tämä voi olla vain osittain lisätty. Uskon, tai kokemuksen opettaa se pikemminkin Goethe ei riitä syrjäyttämään Schiller runoutta; tämä on liian hiljainen, liian kärsivällinen, liian paljon suunnattu objektin; Mutta Heine runous ei he eivät osoita voima nuolen metsästäjän joka vie hänet tulevaisuudessa Wilde, mutta hänen sydämensä. Vain hitaasti muunnetaan nuoret Schiller ja Goethe. Käytettyään hänen intohimonsa on Laura, joka soveltuu rock suonet palkokasvit, hän lopulta tuntee live lämmin henkäys Mignon ja Ottilie ja Gretchen ja itsensä Philine että nämä Laura on jopa kaiverrettu vain rock sydämiä että hänen hymynsä on kivettynyt , Goethe kasvaa noin hänen hiljainen eloisuutta, kääreet, umkriecht hänet vähitellen, ja hänellä on hänelle vain hiukset, hän on kuitenkin se sitten kokonaan, ja lopuksi hän ottaa haltuunsa hänen sellaisella demoninen voima että Goethe hallussaan myös hikipisarat näkyy helmet ja joiden kuorsaus kuin äänen harmoniaa aloilla. Tämä on lopullinen tulos monen; mutta on myös monia, jotka tulevat liian nopeasti toimistoon, kuin runous säilyttäisi aikaa työskennellä läpi Schiller Goethe; ne jähmettyvät vaikka koko Schiller ruumiin, ja hänen palvonta on nyt uskonkappale, mutta ne pitävät Goethe kuin kummittelee pakanallinen epäjumalia palveluun vain voi aiheuttaa sokeutumisen. Mutta Heine runous raskaaksi alusta alkaen ja välittömästi herättää sydämet nuorten ja sekä ärsyttää ja sijoittaa sen jokaisen yksittäisen kuidun ja makea puuskittainen supistuminen, joka on luotu, kaikki putoavat pois veistetty ja veistetty veistoksia ja ajattelun levyt Schiller. Schiller kutsutaan runoutta näkyy kuten taidokkaasti rakennettu Pantheon täysin patsaat jumalia kumpi tapahtuu vain täynnä kuumaa palvonnan pelaaja, mutta viileä menee, koska he tietävät puhua mitään ihmisen; Goethen runoja, koska se esiintyy alla kirkas sininen taivas, jonka nojalla inhimillinen alkuperäiset nämä patsaat jumalia muuntaa elossa, vaikka myös merkityksetön joukossa; sky holvattu rauhallinen ja suuri ja potilaiden Schiller Pantheon, ja jättää palvoja myöntää hiljaa, kunnes ne päätyvät itsestään; Mutta Heine runous on kuin myrsky pilvi, semi upeasti kullattu auringon, puoliksi vilkkuva ja musta, jahtaa ulvoo myrskyjen, kummituksia ja enkelit ovat muotoa löytyy haaksirikkoutuneina samalla tuki- ja tapaaminen niiden vilkkuu Pantheon ja patsaat jumalia ja Smashing palvojat myös impulsiivinen, jotka luulevat nähdä elävässä mutta pilaantuvia luonnon ihmeitä nyt ainakin hetkeksi, ilmentymä jumalallisen. Se menee ohi, ja sitten kirkas sininen taivas voi olla niin rauhallinen ja potilaan ennen pysyvän ja nähdä sukupuolen ja Sangesweisen pois vetää itseään.
Mitä tulee konkreettista sisältöä Heine lauluja, joten sen soveltamisalaa ei ole suuri. Itse ym maltraitierendes sydän, epäonnistunut rakkautta, suurta vihaa poroporvarillisuudesta että ne kaikki purra jalka, jossa se kasvaa hänen matkalla, kummituksia, joka melkein enemmän kuin lihaa ja luita, ja hän itse aina heidän keskellään , siinä kaikki; jopa hänen kuvat romansseja ovat vain varten erityisen tätä sisältöä.Tietenkin, kuten Goethe on rikkaampi; runoissaan ajamme ympäri maailman, läpi kaunein ja jotkut tylsä pelit; Heine vie vain kraatteri puoli paloi, puoli polttaminen tulivuori täynnä tuhkaa, sulaa laavaa ja kiviä, ja tämä tulivuori on hänen sydämensä. voi asettua tarkastelemme tässä spektaakkeli ei; mutta on myönnettävä, että jos ei miellyttävä, mutta riippuvuutta, on tyyli, joka ei koskaan tapahdu Goethe.Vaikutelma tehdä molemmat runoilijoita, jotka haluavat verrata miten monet jumalanpilkka näyttävät sen vuoksi, että jopa erittäin irrationaalinen suhde. Goethen runous on voimakas luomisessa, Heine, se on vain tuhoaa; ne kohoaa kuin kotka valoisassa päivän ja näkymät selkeä koko, tämä antaa niiden tulinen silmät pöllö vain aavemainen tyhjäksi yön pimeydessä ja ottaa varmuudella niiden yksittäisten saalista, mutta hämmästyttävää matta, kun se tulee läpi päivänvalossa lentää. Kuinka paha onnistua Heine, riistää myöntävästi puolella elämää jotain näytettävää muun varsin hyvin hänen uusin "rakkauslauluja", jonka hän oli valitettava ajatus mielellään rakastunut. Heine on miten Orange, vain naarmuuntunut ja mustelmilla mausteinen öljy ja makea mehu.Kun hän siis ymmärtää edukseen, hän saattaa jopa pudota takaisin vanhaan huonoa onnea, tai pikemminkin uuden, kuin vanha olla varma, ahtaalle tarpeeksi. Sana on subjektiivinen mietiskelyn runouden tullut melkein kirosana, sillä Goethe on tuonut objektiivisuutta muotiin. Tavallaan tietenkin ansaitsee Heine epiteetti enemmän kuin mikään muu, koska pohjimmiltaan niin mitään koska hän itse on aiheena hänen kappaleita; koska kumma kyllä, vaikka hänen rakkauslauluja hän laulaa ei emäntä, vaan ainoastaan ja hänen koko kappaleita voi koota hänen kuvansa. Kaikki, jopa täysin päinvastaista runot Heine're kuten niin monet aukot, joiden kautta yhden vastakkaisilla puolilla häneen, koskaan näyttää ulos siitä. Mutta juuri siinä piilee ero Heines muiden subjektiivisia runoilijoita, että sillä on camera obscura, maailma ja elämä voi esiintyä yhdessä ytimekäs selkeys ja värikylläisyyttä pimeässä kammiossa hänen mielessään, kuten, kun taas toiset ympäri maailmaa vain kyllästynyt peilikuva heidän samat vanhat "I do. Jos tämä hänen runoja huutaja kielimateriaaleihin ennen häntä ja kysyä eloton kuvan ja itkeä täällä on nähdä valtava rakkautta, syvää tuskaa kuoleman, eroamisen ja Dichterglut! näyttää ja saa kaikki ulos itsensä kuvien jotka näkyvät Heine. Juuri sellainen subjektiivisuuden joka löytyy Heine, se on, kumpi on lyyrinen runous sen voima. Esine ei pitäisi varoa sekoittamasta aihetta; koska se on vain kylmä proosaa että vain katsomalla objektin sinänsä, ei se sen vastaanotto- ja nostamalla elävästi individualities. Tavoitteena on lainata aihe muoto ja aistillinen teho ja vastaanottaa sielu, tunne, tunne häntä; joten on runoilijan sielun sielu runon, ja tämä vilkas ulkonäkö eloisia vaikutusta. Onko se hyvä vai paha voima, joka vallalla runoilija, se etenevät runon ja todistamaan muiden sielut heidän ikäisensä. Harvat runoja on tämä voima käytettävä samassa määrin kuin Heine; Se on tarttuva voima niitä, ennen vetäytyä vielä pilaantumisen, kun taas toiset
voivat toivottoman. Heine runot voi kiihottaa samanaikaisesti vain inhoa tai iloksi, tai molempia; ne eivät voi olla kuin toiset pitävät objektiivisesti ja kiihkottomasti kehua tai syyttää; yksi on saada toimi sitä vastaan tai; voit hylätä ne, halveksin, mutta vain haukkumiset, väheksymättä. Silti Heine runollinen keinoin kokonaisuutena ovat niin yksinkertaisia. Kun runoilija kanssa strutsi, muut mukana runsaudensarvi, kolmas kanssa rahti auton, maksaa kunnianosoitus heidän kuningatar runoutta, tuo Heine vain hänen laihtunut hahmo ja hänen pilkkasivat juna suun ympärillä, ja hän heittää sen parhaansa ulkonäkö. Tämä keinotekoinen kudoksen ajatuksia, tunteita, kuvia, mitä monet yksin runoutta, ei löydy Heine. Hän antaa hänen kuvia asia, tämä korvike runouden, se antaa syyn kuvana, ei musiikkia, mutta äänet tunteita. Hän saattaa joskus etsiä runossaan, mutta hän ei koskaan opiskellut sitä yhdessä. Hänen laulu sisältää tavallisesti vain idea, vain subjektiivinen idea, vain yhden aallon vaikutus tätä ajatusta, mutta se sisältää tämän hyvin kokonaan, überschwellend muiden sydämen hän täyttää kanssa, ahtaudesta ja fortflutend. Tietenkin, syvä Heine ei ole, koska olemme syvästi rakastamme soittaa runoilija, jossa ajatus piilotettu runo, lukijan on pyrittävä häntä vaikeuksissa ja pimeys voi kertoa, jos yhden hän kaappaa, mikä on oikein, - Goethe kuitenkin joskus aivan liian syvälle. Mutta tarkoitan, ajatus, että valkeni tumma maa sielussa ja hänen oli jopa vain puolet tietoisesti, että mielleyhtymän runoilija hereillä ja kevyt esiin ja tunkeutuvat mielen toisen ja voittaa sen, ja tämä ulkonäkö ja itsensä liikkuvuus ajateltiin olevan runon. Niin on Heine, ja se on hieno helposti ja sujuvasti, jolla ajatus ottaa tämän liikkeen hänen kanssaan.Valo vyöttäytynyt, ei masentunut eikä esti ulkomaisten koruja ja lisäkkeet, pelkästään oman demoninen voima luottaen, hän kävelee käsi kädessä. Se on usein arvoton idea; mutta vapaa ja rohkea ele, jolla hän haastaa ja zoomaus tapahtuu tai zoom hypätä, hän lähtee portit ja ovet mielissä löytää avoimia, kun paksu kääritty, hankalia tai fidgeting esiintyy muissa runoja, paikka kunnolla kiinni aivan erinomainen idea. En ole vielä Heine ominaista sanaa, kumpi muuten alkaa kuvaamaan häntä. Yksi kutsuu Heine Torn, miten Karl tai Goethe kutsutaan Suureksi; kyllä, jos en erehdy, Heine sanoo vielä kerran missä tahansa omasta, halki maailman oli mennyt läpi hänen sydämensä. Far kuitenkin, että tämä kuohunta satuttaa häntä silmissä yleisön, se on melko halkeamia ja rakoja niin kaunis kulta suonet nähdään, että monet nyt myös revitty vapaaehtoisesti, todellakin, monet ovat kuluneet työ niiden sivukivi vaivoin saada se Heine tekemään samoin, jotta mutta ilman joitakin sen sisällön valossa. Heine näkyy nyt valaisimen kokonaisen bändi repaleinen sydän kumpi, mutta ei käyttämättömiä runollista, mutta tuntuisi proosallinen vahinko, jos emme voisi elää vakuuttunut siitä, että itse aiheutettu haavat mutta vain saman rakenne kuin keinotekoinen Selbstentstellungen kerjäläisiä houkutella tarkoitusta mielen yleisön, ja että kun ihmiset tulevat vuonna tai proosallinen leipä, tulee parantua itsestään, niin että ei edes runollinen arpi jää ,Tämä käyttäytyy kurssin Heine itselleen, Urzerrissenen, erilaiset. Se on suhteessa kuin hän saa vanhempi, hajoaa enemmän ja enemmän. Hänen sydämensä oli juuren joka pakotti upea yrtti alussa, mutta aluksi mätä mätä paikkoja oli sisäänpäin; se sai hänet ilo ja, koska se näyttää, sopiva kutitus
virtaa kaivella sen ja kaivaa luolia ja fistulat; tällaiset elimet nielevät yhä laajemmin; ja näet hänet vääjäämättä lähestyy resoluutio, viimeksi myös pilaa sen kiiltävä puoli. Jopa hänen viimeinen runojaan osoittavat edistystä tässä päätepistettä. Hän on uponnut oman jäljittelijöitä ja ei eroa muusta matkatavaroita.Aiemmin hän on toiminut mausteinen viini, hän voi nyt varata hiivat. Meillä on jopa tarpeeksi mitä me maistoi siitä ja halua uutta tynnyri enemmän, vaikka hänellä oli tarjota yksi. Hänen runoutensa on yksilöllinen, joka oli vain kerran elää Valtuutuksen tahansa genre, joka on aina synnyttää uusia yksilöitä. Hän on täyttänyt tarkoituksensa mukaisesti, selviytymisen joista on selviytymisen, ja mahdolliset jäljittelijät oli heti alussa liikaa.