Gofore-lehti 2009 by Gofore

Liiketoimintalähtöinen IT-iskujoukko

Suomi24 Treffit jatkaa kasvua uudelta pohjalta Myyntijohtaja Jussi Halli

Avoimuudella järkeä julkisten palveluiden järjestelmäviidakkoon Tietohallintojohtaja Teppo Sulonen

EA & SOA – joustavia järjestelmiä uusilla arkkitehtuureilla

Goforelta ratkaisu kauppakeskusten johtamiseen

Timur Kärki

Yritysarkkitehtuurin kautta käytännön ratkaisuihin

ietohallinnon edustajat sekä liiketoiminnan kehittäjät ovat jo pitkään kohdanneet haasteita, kun organisaatiot ovat pullollaan enemmän tai vähemmän yhteensopivia tietojärjestelmiä ja toiminnan kehittämisen sijaan aika kuluu kaaoksen hallintaan. Ylimalkaisia vaatimuksia, kuten vähemmän kustannuksia, enemmän tuottoja tai tehokkaampi prosessi, heille kyllä annetaan. Lisäksi vielä lukuisat IT-toimittajat tarjoavat ratkaisujaan omista lähtökohdistaan ja suppeista näkökulmistaan. Näitä ongelmia seurattuamme päätimme Goforessa pari vuotta sitten lähteä tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaista menetelmää, jolla organisaa tion yritysarkkitehtuuria voidaan hallitusti johtaa strategisten päämäärien mukaisesti. Gofore on pitkään rakentanut portaaleja ja asiakaskohtaisia ohjelmistoratkaisuja perustuen kahteen kivijalkaan: vahvaan tekniseen osaamiseen sekä syvälliseen ketterien ja iteratiivisten ohjelmistotuotannon prosessien hallintaan. Ratkaisukehityksen lisäksi olemme auttaneet asiakkaitamme palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (SOA) siirtymisessä ja sen suunnittelussa. Portaali, prosessimoottorit ja muut SOA-ratkaisut tehostavat organisaatioiden toimintaa sekä helpottavat eri sidosryhmien asiointia niiden kanssa. Myös tässä yhteydessä olemme huomanneet, etteivät pelkkä palvelukeskeinen arkkitehtuuri tai muu tekninen uudistus sellaisenaan useinkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Vasta kun yritysarkkitehtuuriin liittyvät ja organisaation strategiaan pohjautuvat valinnat ja ratkaisut on ensin tehty, voidaan lähteä kehittämään asioita konkreettisemmalla tasolla. Tavoiteltiinpa sitten täysin palvelukeskeistä teknologia-arkkitehtuuria tai jotain muuta, niin ainakin tiedetään, mitä organisaatiossa halutaan saavuttaa ja miksi. Kokemusten myötä muotoutuneesta Goforen yritysarkkitehtuurimallista on muodostunut keihäänkärkipalvelumme ja todellinen täsmälääke tietohallintojohtajille ja liiketoimintajohtajille, jotka haluavat konkreettisen menetelmän johtaa organisaatiotaan, toimintatapojaan ja tietoteknisiä ratkaisujaan kohti strategisten linjausten mukaista visiota. Tässä julkaisussa pureudutaan edellä mainittujen haasteiden käsittelyyn. Lisäksi kerrotaan Goforen toiminnasta ja ratkaisutarjonnasta sekä esitellään esimerkkejä menestystarinoista, joita olemme luoneet yhdessä asiakkaidemme kanssa. Goforesta asiakkaamme saavat osaavan ja sitoutuneen kumppanin niin strategiseen IT-konsultointiin ja yritysarkkitehtuurin kehittämiseen kuin konkreettisten portaaliratkaisujen ja asiakaskohtaisten sovellusten toimittamiseen. Petteri Venola Toimitusjohtaja Gofore Oy

EA & SOA – KETTERYYTTÄ LIIKE T

ritysten liiketoiminnalta odotetaan nykyään yhä enemmän ketteryyttä. Kilpailukyky halutaan turvata reagoimalla nopeasti markkinatilanteen muuttumiseen. Yritysfuusiot ja kansainvälinen toimintaympäristö aiheuttavat muutoksia toimintaprosesseihin mahdollisesti hyvinkin nopealla aikataululla. Nopean muuttumiskyvyn ihanne heijastuu luonnollisesti myös tietojärjestelmiin. Niiltä odotetaan joustavuutta ja ketteryyttä. Järjestelmien tietosisällöt ja toiminnot nähdäänkin nykyään arvokkaina resursseina, joita halutaan yhä enemmän hyödyntää myös muissa tarkoituksissa kuin alun perin ajateltiin. IT-strategioita luotaessa on syytä odottaa, että sekä toimintaprosessit että niitä tukevat tietojärjestelmät ovat jatkossakin alttiita muutokselle.

EA – Tietohallinnon työkalu muutoksen hallintaan Yritysarkkitehtuuri (Enterprise Architecture) on verraten uusi tapa tarkastella ja kehittää tietojärjestelmiä sekä niiden vastaavuutta liiketoimintatarpeisiin ja -muutoksiin. Yritysarkkitehtuurityö muodostaa yhtenäisen toiminta- ja dokumentaatiotavan tarkastella sekä liiketoimintaa että tietojärjestelmiä. Se on siten perusta tietojärjestelmien kehittämiselle. Yritysarkkitehtuurityön tulisi olla iteratiivista ja jatkuvaa. Työtä rytmittämään räätälöidään yritykselle toimintamalli, joka ohjeistaa työn vaiheistuksen, toimintatavat, tuotokset sekä työkalut. Eri arkkitehtuurinäkökulmista tarkastellaan soveltuvin osin sekä nykytilaa että tavoitetilaa. Nykytilan tutkiminen

Gofore Julkaisija Gofore Oy Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy Valokuvat Jukka Salminen ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, syyskuu 2009 Osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri.

TOIMINTAAN JA TIETOJÄRJESTELMIIN palvelusta ja kun näiden palveluiden käyttöä voidaan muuttaa prosessikuvausta muuttamalla, päästään tavoiteltuun tietojärjestelmien joustavuuteen ja ketteryyteen.

on tarpeen, jotta tavoitetilaan johtavat toimenpiteet saadaan suunniteltua.

SOA – joustavuuden ja ketteryyden patenttiratkaisu Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (Service Oriented Architecture, SOA) on ratkaisu tietojärjestel mien joustavuuden ja ketteryyden lisäämiseen. Tietojärjestelmät tulee tuottaa tukemaan organisaation toimintaprosesseja. Vaikka tavoite olisi ollut selvä, toteutukselle on aiemmin ollut vain vähän työkaluja, varsinkin kun toimintaprosessit ovat olleet alttiita muutokselle. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri mahdollistaa järjestelmän rakentumisen suoraan toimintaprosesseja tukevista palveluista. Kun suoraan liiketoimintaprosessia tukeva ylätason palvelu koostuu useasta alemman tason yleiskäyttöisestä

Ensin EA, sitten SOA Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin pyritään usein teknologialähtöisesti hankkimalla SOA-tuotteita kuten palveluväylä ja prosessimoottori ja toteuttamalla yksittäinen hanke näitä käyttäen. Jos organisaatiossa ei ole mallinnettu liiketoimintaprosesseja eivätkä organisaation keskeiset tietopääomat ole täysin selvillä, palvelukeskeisen arkkitehtuurin käyttö saattaa jäädä kokeiluluontoiseksi. Lopulta se vain monimutkaistaa ylläpidettävää IT-ympäristöä. SOA:n tulisikin rakentua liiketoiminnan tarpeiden mukaan, ei teknologian ehdoilla. Liiketoimintalähtöinen SOA hyötyy merkittä-

A. Liiketoimintaarkkitehtuuri

”Paljon mainostetut EA ja SOA eivät ole kilpailijoita vaan täydentäjiä. Ensin EA, sitten SOA”. Palaveripöydän ääressä artikkelin kirjoittaja, Goforen projektitoiminnan johtaja Timur Kärki (vas.), projektipäällikkö Juhana Huotarinen ja toimitus johtaja Petteri Venola.

västi organisaatiossa tehdystä yritysarkkitehtuurityöstä. Nämä kaksi paljon mainostettua arkkitehtuuria eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan täydentävät ja hyötyvät toinen toisistaan. EA muodostaa perustan onnistuneelle liiketoimintalähtöiselle SOA:lle, kun taas SOA toimii konkreettisena tapana toteuttaa EA-työssä määriteltyjä tavoitteita sovellusten joustavuudelle ja ketteryydelle.

Yritysarkkitehtuurin kehittämisen tyypilliset vaiheet A. Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa ne ydin prosessit, joita tietojärjestelmien tulee tukea.

B. Tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuri

E. Kehittämisprojektit

B. Tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa rganisaatioyksiköiden keskeiset tietopääomat o ja ne järjestelmät, joiden kautta tietoa ylläpidetään tai käytetään. C. Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa suuntaviivat eri teknologioiden ja järjestelmäarkkitehtuurien käytölle. D. Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa suunnitellaan konkreettisia kehitysprojekteja, joilla aiempien kohtien tavoitetilaan voidaan päästä. Kustannus arviointi, priorisointi ja projektointi.

D. Toimenpiteiden suunnittelu

C. Teknologiaarkkitehtuuri

E. Varsinaiset kehittämisprojektit käynnistetään edellisessä vaiheessa suunnitellun mukaisesti.

G o f o r e

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola

Tampere rakentaa

SOAa Tampereen kaupunki piirsi tietojärjestelmäkehitykselleen selvät suuntaviivat Goforen kanssa. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA auttaa tietohallintojohtaja Teppo Sulosta kaatamaan aidat tietohallinnon ja liiketoimintojen väliltä ja luo perustan entistä laadukkaammille ja tehokkaammille palveluille.

G o f o r e

ampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen laskee, että kaupungilla on käytössä noin 300 erilaista tietojärjestelmää ja että jokaisen kaupunkilaisen tiedot ovat tällä hetkellä tallennettuna keskimäärin 30 eri rekisteriin. − Tietojärjestelmiä on tehty vuosien varrella tarpeen ja tilanteen mukaan. Kolme vuotta sitten totesimme, että jos haluamme omiin prosesseihimme ja kuntalaisille tarjottaviin palveluihin sitä laatua ja tehoa, mitä niissä pitäisi olla, tarvitsemme pohjalle täysin uudella tavalla mietityn tietojärjestelmäarkkitehtuurin. Tietä ulos järjestelmäviidakosta viitoittaa Tampereella palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA. Suloselle kolmikirjaimisia lyhenteitä tärkeämpiä avainsanoja ovat avoimuus ja asiakaslähtöisyys. − Julkinen sektori on kärsinyt pitkään suurten ohjelmistotoimittajien monopoliasemasta ja suljettujen järjestelmien muodostamista tietosiiloista. SOA:sta ratkaisuna on puhuttu kauan ja paljon, ja nyt vihdoin

sekä tekniikka että etenkin asenteet ovat sille kypsiä. Tampereella tietohallinnon tulevaisuutta on linjattu kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä, jossa kaupungin ulkopuolisena asiantuntijana toimi Gofore Oy. − Gofore on oikeastaan ollut työryhmässä avoimen arkkitehtuuriajattelun pääarkkitehti ja auttanut rakentamaan tietojärjestelmäkehityksen tiekarttaa. Heillä on korkea tekninen ja käytännön osaaminen ja mikä tärkeintä, selvä näkemys palvelukeskeisyydestä. Ryhmän työtä rahoitti kuntien tietohallintoyhteistyötä edistävä KuntaIT, ja kaksivuotisen työn tuloksena syntyi paitsi suuntaviivat Tampereen kehitykselle, myös yleinen soveltamisohje SOA:n hyödyntämisestä kuntasektorilla. Sulonen toteaa, että järjestelmäarkkitehtuuria on herätty miettimään uusiksi useassa Suomen kunnassa. − Tampereella työt aloitettiin oikeasta päästä eli mietimme ensin perustuksen kuntoon. Työryhmän tekemiä teknologialinjauk-

Sähköiset palvelut välttämättömyys Mistä löytyvät uudet, tehokkaat sähköiset palvelut kuntalaisille? Julkinen sektori pohtii kuumeisesti keinoja sähköisen asioinnin lisäämiseen. – On helppoa päättää siirtää vaikka päivähoitohakemus nettiin. Ongelma on, että kuntien nykyisessä järjestelmäympäristössä tuloksena syntyy usein kalliilla toteutettu nettilomake, joka ei integroidu mihinkään eikä paranna palveluprosessia millään tavalla. Uudet palvelut löytyvät, kun malttaa ottaa askeleen taaksepäin ja tarkastelee kokonaisuutta riippumatta olemassa olevista tietojärjestelmistä ja toimintatavoista, Teppo Sulonen sanoo. Tampereen kaupungilla on menossa useita projekteja, joissa rakennetaan uusia tietojärjestelmiä palvelukeskeisen arkkitehtuurilinjauksen mukaan. Tampere esimerkiksi vetää osana KuntaIT:n kehittämistoimintaa valtakunnallista Kohti kumppanuutta -hanketta, joka kokoaa yhteen sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelut

sia on jo testattu käytännössä Goforen toteuttamalla loma-anomusjärjestelmän pilottisovelluksella.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon löydettävä toisensa Teppo Sulonen korostaa, että kaupungin konkreettinen haaste on palveluprosessien parantaminen − SOA sinänsä on vain välttämätön työväline tavoitteeseen pääsemiseksi. − Palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukanaan tuomat avoimet rajapinnat ja tietointegraatio kääntävät tilanteen sellaiseksi kuin sen kuuluu olla: tietotekniikka ei sa-

”Ohjelmistotalojen on luovuttava vaatimuksesta, että asiakkaan prosessin on muututtava heidän tuotteensa mukaan.”

lapsiperheille ja nuorille. Tavoite on, että kaikki kuntalaisen tarvitsemat palvelut syntymästä aikuisuuden kynnykselle löytyisivät yhden asiointipalvelun ja palveluhistorian kautta. Tampere kokoaa omassa hankkeessaan myös ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteen palvelupisteeseen. – Nämä hankkeet eivät olisi mahdollisia ilman avointa arkkitehtuuria, koska joudumme yhdistämään useita vanhoja perinnejärjestelmiä. Sulonen toteaa, että tietohallinnon rooli julkisella sektorilla on kasvamassa keskeiseksi kuntatalouden kiristymisen myötä. – Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palvelujen lisääminen on nyt kunnissa välttämättömyys kuten se oli yrityksissä lamavuosina. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri tarjoaa tilaisuuden miettiä asiat uudella tavalla ja tehdä prosesseista näin aiempaa tehokkaampia.

nele miten kaupungin liiketoimintaprosessit voivat kehittyä, vaan liiketoiminta määrää miten prosessit menevät, ja tietojärjestelmät elävät sen mukaan. Hänen mukaansa yksi suurista haasteista on tietohallinnon ja liiketoiminnan välisen kuilun kuromisessa umpeen. − Tietohallinnon taivuttaminen arkipäiväiseksi on avainasia. Sitä on totuttu pitämään erillisenä, hieman mystisenäkin IT-gurujen hommana. Kun IT-arkkitehtuuria lähdetään kehittämään palvelukeskeiseen suuntaan, osapuolten täytyy sopia saman pöydän ääreen. Tampereen kaupungin arkkitehtuurityöryhmä panostikin muun muassa käsitteiden luomiseen, jotta tietohallinto ja liiketoiminnot löytäisivät yhteisen kielen keskusteluihin tietojärjestelmien tavoitteista ja kehittämisestä. Lisäksi työryhmä pohti esimerkiksi menetelmiä liiketoimintaprosessien mallintamiseen SOA-projekteissa. Toinen haaste on Sulosen mukaan avoimen arkkitehtuuriajattelun herättämä muutosvastarinta. Ohjelmistotaloilta vaaditaan

nyt uutta asiakaslähtöisyyttä: heidän on luovuttava pitkään vallalla olleesta vaatimuksesta, että asiakkaan prosessin on muututtava heidän tuotteensa mukaan. − Vastarinta on nyt murtumassa kuntien yhteistyöllä ja Goforen kaltaisten edistyksellisten toimijoiden ansiosta. Tampereen kaupungin tietohallinnon tavoitteena on aito monitoimittajamalli. Palvelukeskeisen arkkitehtuurin avoimet rajapinnat merkitsevät entistä avoimempia kilpailutuksia, mahdollisuuksia uusille toimijoille ja kustannussäästöjä. Sulonen on tyytyväinen, että avoimuus lisää myös ohjelmistotoimittajien yhteistyötä. − Uskon, että avoimuus parantaa monella tavalla myös tietojärjestelmien laatua.

G o f o r e

Gofore uudisti

Suomen suurimman treffip

Noin 145 000–150 000 viikoit taista kävijää ja yli 100 000 aktiivista profiilia tekevät Suomi24 Treffeistä Suomen suosituimman online-treffipalvelun. Gofore uudisti palvelun ohjelmiston syksyllä 2008. Teksti ja kuva Martti Tammisto

uomi24 on 1,3 miljoonalla viikoittaisella kävijällään Suomen suurin verkkoyhteisö. Laajaan palveluportfolioon kuuluvat maan suurimman treffipalvelun lisäksi muun muassa Suomen suurimmat keskustelufoorumit, suosittu sähköpostipalvelu ja suurin chat. Aiemmin Eniro Finlandin osana toiminut Suomi24 yhtiöitettiin kesällä 2008, ja omistuspohjan laajennuksen myötä siitä tuli Eniron ja Aller-julkaisujen yhteisyritys. – Treffit-palvelun uudistuksella on vahva merkitys asemallemme suomalaisilla onli-

ne dating -markkinoilla. Samalla se luonnollisesti vahvistaa asemaamme entistä merkittävämpänä suomalaisena yhteisöpalveluna, myyntijohtaja Jussi Halli Suomi24 Oy:stä toteaa. Ohjelmistouudistus merkitsi myös Treffit-palvelun ansaintalogiikan muutosta. Kuluttajilta saadun palautteen ja käyttäjätutkimuksen perusteella haluttiin mainosrahoitteisen palvelun rinnalle tarjota myös maksullisia lisäpalvelupaketteja. Myös erilaisia luovia mainosratkaisuja lisättiin. Uusien ominaisuuksien määrä ei Jussi Hallin mukaan ole itseisarvo, vaan palvelun luotettavuus ja positiivinen käyttäjäkokemus. Käyttäjien tarpeet ovat erilaiset: osalle riittävät toimivat peruspalvelut, toisaalta kokeneet käyttäjät ovat valmiit maksamaan monipuolisista, heitä aidosti hyödyttävistä lisäominaisuuksista. – Uudistus on saanut hyvän vastaanoton, ja maksullisten lisäpalveluiden tilaukset ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle. Treffit on monipuolinen seuranhakupalvelu, jossa palvelun käyttäjät voivat vaih-

taa viestejä monella eri tavalla, sekä yksityisesti että julkisesti. Lähtökohtana on jokaisen käyttäjän itsestään luoma profiili, johon voi tallentaa kuvia, kirjoittaa vapaan kuvauksen itsestään, kertoa kiinnostuksen kohteista sekä määritellä ihannekumppaninsa profiilin. Nämä palvelun perustoiminnot ovat kaikille käyttäjille ilmaisia, mutta maksullinen Tositarkoituksella-paketti laajentaa toimintoja merkittävästi. Se muun muassa parantaa profiilin näkyvyyttä hakutuloksissa, lisää viestintämahdollisuuksia ja antaa mahdollisuuden lisävalokuvien ja videoleikkeiden lataamiseen osaksi omaa profiilia. Käyttäjätutkimusten mukaan ihmiset hakevat Treffit-palvelusta joko seurustelusuhdetta tai elämänkumppania. – Aiemmin palveluihin liitetty mielikuva, että kyseessä olisi puhtaasti anonyymi seikkailu, ei pidä paikkaansa, Jussi Halli korostaa.

Ohjelmistokehityksellä tukea liiketoiminnalle – Treffit-palvelun kasvettua Suomen suurimmaksi deittipalveluksi kävi ilmeiseksi, ettei

”Suomi24 Treffit -palvelun aktiivisin käyttäjäryhmä ovat 25–45-vuotiaat, mutta myös iäkkäämmät ryhmät ovat hyvin edustettuna. Aktiiviset käyttäjämme muodostavat kattavan otoksen 18–75-vuo tiaista suomalaisista,” myyntijohtaja Jussi Halli sanoo.

G o f o r e

palvelun vuonna 2005 käyttöön otettu sovellusalusta enää ollut riittävän nopea ja toimintavarma, Jussi Halli kertoo. – Varmistaaksemme tulevaa kehitystä ja kasvua lähdimme etsimään teknologiakumppania, joka pystyisi refaktoroimaan vanhan koodin ja kehittämään sen päälle paljon uutta. Tarjouspyyntökierrokseen valikoitiin kartoituksen perusteella joukko suomalaisia toimittajia. Gofore tuli mukaan Suomi24:n yhteistyökumppanin suosituksen perusteella – ja sai työn tehtäväkseen. – Yrityksen tapa tarttua haasteeseen, kyky tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia kehitystyöhön ja aito motivaatio olivat asioita, jotka kiinnittivät huomion heti alusta alkaen, Jussi Halli sanoo. Varsinkin refaktorointivaiheessa tuli ratkaistavaksi ongelmia, jotka eivät näkyneet pinnalle eivätkä tulleet esille vanhaa alustaa auditoitaessa. Niitä ratkottiin joustavasti ”lennossa”. – Projektitiimimme oli tyytyväinen Goforen ammattitaitoon ja asenteeseen koko hankkeen ajan. Koko Suomi24:n teknologia on viime vuosien aikana kokenut samantapaisen uudistuksen kuin Treffit. Osana tätä työtä päätettiin yhtiössä siirtyä ohjelmistoprojektien toteutuksessa asteittain vesiputousmallista iteratiiviseen kehitykseen. – Treffien uudistus oli meillä ensimmäinen iterointiin perustunut ohjelmistohanke. Tässäkin mielessä teknologiakumppanin valinta onnistui; toimintatapa vastaa sitä, mihin suuntaan olemme kulkemassa, Jussi Halli sanoo. Iterointiin perustuvassa toimintatavassa yhdistyvät asiakkaan liiketoimintaosaaminen ja ohjelmistotalon tietotekniikkaosaaminen. Suomi24 Treffit -projektissa palvelun sisältöön ja sen kehittämiseen liittyvät päätökset tehtiin projektin ohjausryhmässä, joka kokoontui 3-6 viikon välein. Iterointityöpajoja pidettiin keskimäärin joka toinen viikko. – Malli sitouttaa kaikki osapuolet ja vaatii paljon myös tilaajalta. Se oli projektin kannalta yksinomaan hyvä asia. Toimintatapa antoi raamin myös oman porukan tekemiselle.

Ketterä iterointi Goforen käyttämä ja kehittämä Gofore Continuous Development Model (GCDM) -ohjelmistokehitysmalli kuuluu iteratiivisuuteen perustuviin ns. ketteriin menetelmiin. Malli on yhdistelmä esimerkiksi Scrum-, XP- ja Unified Process -oppeja, mutta se tarjoaa niihin uuden, ominaisuuskeskeisen näkökulman. Malli määrämuotoistaa pitkän kehityssyklin aikana tapahtuvaa asiakkaan ja toimittajan yhteistoimintaa ja rytmittää projektiryhmän työtä. Mallin mukainen ohjelmistokehitys etenee kahden tai kolmen viikon iteraatioissa. Jokainen iteraatio tuottaa kehitettävään ohjelmistoon uusia huolellisesti määriteltyjä ja testattuja ominaisuuksia. Kussakin iteraatiossa on useita työstettävän ohjelmakokonaisuuden ominaisuuksia eri kehitysvaiheessa. Osaa ominaisuuksista määritellään samanaikaisesti kun osa ominaisuuksista on toteutettavana tai jo asiakkaalla testattavana. Pyrkimyksenä on näin hyödyntää asiakkaan osaaminen koko projektin ajan. Iteraatioiden välissä pidetään iteraatiotyöpaja, jossa arvioidaan työn tulokset ja päätetään seuraavan iteraation sisällöstä. Työpajaan osallistuvat sekä toimittajan että asiakkaan projektipäälliköt. Iteratiivinen prosessi antaa mahdollisuuden muuttaa projektin kulkua ja suuntaa tarvittaessa kesken prosessin. Perinteisessä ns. vesiputousmallissa prosessin vaiheet virtaavat eteenpäin vesiputouksen tavoin tasolta toiselle. Vaiheet eivät limity ajallisesti toisiinsa, vaan seuraavat toisiansa. Tämän johdosta muutosten tekeminen aiempien vaiheiden tuotoksiin on hyvin hankaa. Malli edellyttää koko ohjelmistoratkaisun suunnittelua kerralla toteutuskuntoon, mikä on erittäin vaikeaa.

Refaktorointi Refaktorointi tarkoittaa prosessia, jossa tietokoneohjelman lähdekoodia muutetaan niin, että sen toiminnallisuus säilyy, mutta sisäinen rakenne paranee. Ohjelman laadun parantamisen lisäksi refaktorointia tarvitaan muun muassa silloin, kun ohjelmaan pitää tuoda uusia ominaisuuksia, joita ei ole huomioitu alkuperäisessä suunnittelussa. Refaktorointiin kuuluu usein pienten muutosten tekeminen kerrallaan ja niiden välitön testaaminen.

G o f o r e

Ideapark säästää Aikaa oikeaan paikkaan – Kun pystymme siirtämään päivittäin ja viikoittain talon toiminnassa toistuvat prosessit käsistämme yhteen järjestelmään, voimme keskittyä liiketoimintaamme tukeviin tehtäviin, liikekaupungin ja sen kassavirran kehittämiseen, KOy Ideapark Ab:n kauppakeskusjohtaja Olli Gestranius tiivistää. Ideapark avasi ovensa Lempäälässä 1. joulukuuta 2006. Samalla liikekaupungissa otettiin käyttöön yhdessä Gofore Oy:n kanssa kehitetty järjestelmä operatiivisen johtamisen avuksi. Ideaparkissa on yli 200 liikettä ja noin tuhat työntekijää. Kiinteistön ylläpitoon liittyvistä palveluista huolehtii TAC Finland Oy ja sen 12 alihankkijayritystä. – Oli selvä, ettemme pärjää perinteisillä ratkaisuilla. Sisäisen tiedonkulun ja arkipäivän toimintojen hoitaminen tällaisessa toimijajoukossa sähköpostilla ja palveluntarjoajien erillisillä järjestelmillä olisi hukuttanut meidät turhaan työhön. Gestranius toteaa, että järjestelmäratkaisun ansiosta Ideaparkia hallinnoiva kiinteistöyhtiö pystyy tarjoamaan jokaiselle kauppakeskuksen työntekijälle tehokkaasti juuri ne tiedot ja palvelut, joita tämän työhön Ideaparkissa liittyy. ISIT-portaalin (Ideaparkin sisäinen informaatio- ja tiedotuskanava) kautta hoituvat esimerkiksi kaikki kauppakeskuksen sisäinen viestintä, kulkulupien hallinta ja palvelupyynnöt eri toimijoille, kuten vikailmoitukset jäte- tai kiinteistönhuoltoon. ISIT tuo vauhtia myös liikekaupungin sähköiseen markkinointiin. Mainokset Ideaparkin internetsivujen suosittuun Tarjouksia ja vinkkejä -osioon koostetaan järjestelmän kautta. Liikkeiden myymäläpäälliköt työstävät ilmoituksensa itse helppokäyttöisellä sovelluksella, ja ne päivittyvät automaattisesti internetsivuille. – Sivu pysyy aina ajan tasalla, eikä meidän tarvitse tehdä jatkuvaa työtä mainosaineistojen keräämiseksi ja käsittelemiseksi. ISITin kautta olemme pystyneet jakamaan vastuuta liikkeiden myymäläpäälliköille. Järjestelmä tukee yhteistyötä kauppakeskuksessa, Gestranius toteaa.

G o f o r e

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola

-T

ämä on melko iso talo johdettavaksi, kauppakeskuspäällikkö Timo Matinlompolo sanoo esitellessään kauppakeskus Eloa Ylöjärven Elovainiolla. Huhtikuussa 2009 avatussa Elossa asiakkaita palvelee yli 60 liikettä ja noin 400 työntekijää. Spondan omistamassa ja hallinnoimassa kauppakeskuksessa on yhteensä 24 000 neliömetriä vuokrattavaa tilaa. Kulisseissa arjen pyörittämiseen osallistuvat Ovenia, joka koordinoi kiinteistön ylläpitoa, Lassila & Tikanoja, joka huolehtii kiinteistönhuollosta ja siivouspalveluista sekä Securitas, joka vastaa kauppakeskuksen turvallisuudesta. − Jotta arki sujuu, sisäisen viestinnän on toimittava kauppakeskuksen eri toimijoiden välillä nopeasti ja päivittäisten prosessien on oltava muutenkin mutkattomia. Halusimme johtamisen tueksi järjestelmän, joka helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Ratkaisu löytyi Gofore Oy:n kehittämästä Kauppakeskusten johtamisjärjestelmästä. Nyt Eloportiksi ristitty www-palvelu on kauppakeskus Elon sisäisen viestinnän selkäranka. − Elopor ttiin on koottu kaikki kauppakeskuksen arjen keskeiset toiminnot, kuten tiedottaminen, kiinteistöhuollon palvelupyynnöt ja kulkulupien hallinta. Järjestelmän käyttäjiä ovat kaikki talossa toimivat henkilöt ja se paitsi palvelee kauppakeskuksen johtoa myös helpottaa vuokralaisyritysten ja muiden toimijoiden elämää, Matinlompolo kertoo. Sponda Oyj:n kauppakeskustoiminnasta vastaava kaupallinen johtaja Olli Lehtoaro

sanoo, että tärkeä syy Goforen järjestelmän valintaan oli mahdollisuus laajentaa portaalista useiden kauppakeskusten keskitetty ratkaisu. − Pilotoimme portaalia nyt Elossa, ja kokemusten keräämisen jälkeen tavoite on ottaa järjestelmä käyttöön myös muissa Spondan kauppakeskuksissa. Yhtenäisen järjestelmän avulla pääkonttori pystyy jatkossa tukemaan paikallisia päälliköitä kauppakeskusten johtamisessa nykyistä paremmin, Lehtoaro arvioi. − Tutustuimme neuvotteluvaiheessa Goforen toimittamaan ratkaisuun Ideaparkissa. Se vahvisti käsitystämme siitä, että tässä on hyvä tuote, joka on helposti käyttöönotettavissa ja jota on hyvä kehittää eteenpäin tarpeidemme mukaan.

Ajansäästöä ja suoraviivaisia toimintoja Eloportti-palvelu otettiin käyttöön maaliskuussa 2009 kolme viikkoa ennen Elon avajaisia. Timo Matinlompolo kertoo, että järjestelmä helpotti muun muassa kulkulupien hallinnointia kauppakeskuksen avaamisen yhteydessä. − Kaikkien liikkeiden uudet työntekijät saivat tunnukset järjestelmään, tutustuivat omassa aikataulussaan Eloportista löytyvään aineistoon ja suorittivat sen jälkeen turvallisuuspassin. Securitas sai tiedon testin läpäisseistä omaan järjestelmäänsä automaattisesti ja hoiti kulkuluvat. Liikkeiden nimetyt pääkäyttäjät huolehtivat, että yritysten ja niiden työntekijöiden tiedot ovat järjestelmässä ajan tasalla. Järjestelmässä on rajapinta Elon www-sivuille, minkä ansiosta julkisiin tietoihin, kuten

”Suurimmat hyödyt portaaliratkaisusta kauppakeskuksen arjessa koituvat ajansäästöstä ja toiminnan tehostumisesta ja helpottumisesta”, Kauppakeskus Eloa luotsaava Timo Matinlompolo sanoo.

Goforen portaaliratkaisu Kauppakeskus Elon arjen selkäranka liikkeiden aukioloaikoihin tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti myös internetiin. − Minulle suuri etu on, että tavoitan vuokralaisyritykset helposti ilman massasähköposteja. Voin kohdistaa tiedotteet tarpeen mukaan vaikka tietyssä osassa kauppakeskusta sijaitseville yrityksille tai kaikkien liikkeiden myymäläpäälliköille. Käyttäjät näkevät palvelusta vain omien rooliensa mukaiset toiminnot ja tiedotteet, Matinlompolo sanoo. Myös vikailmoitukset ja palvelupyynnöt kiinteistönhuoltoyhtiölle kulkevat ilman välikäsiä Eloportin kautta. Portaali on integroitu kiinteistön-

huollon operatiiviseen järjestelmään, ja tieto esimerkiksi reistailevasta ilmastoinnista menee suoraan huoltomiehen matkapuhelimeen asti. Kauppakeskuksen kävijämääriä seuraavat laskurit liitetään myös Eloporttiin. Lisäksi Sponda kerää palvelun kautta myyntiraportit liikkeiltä. − Keskitettyjä raportteja esimerkiksi kävijämääristä ja liikevaihdoista voidaan käyttää pääkonttorillakin hyödyksi kauppakeskusten kehittämisessä, Olli Lehtoaro toteaa.

Aktiivisessa käytössä Kun Eloportti otettiin käyttöön, tavoite oli, että jokainen kaup-

pakeskuksen liike kävisi palvelussa kerran päivässä. − Tavoite on toteutunut, ja olen itse asiassa yllättynyt siitä, miten aktiivisesti vuokralaisyritykset käyttävät Eloporttia hyödyksi. Järjestelmää on kiitetty etenkin helppokäyttöisyydestä ja siitä, että sinne voi kirjautua mistä vain nettiyhteyden välityksellä, Timo Matinlompolo sanoo. Gofore järjesti Elossa kaksi koulutustilaisuutta portaalin käytöstä ja tuki alkuvaiheessa uuden järjestelmän käyttäjiä käytännön pulmissa myös päivystyspuhelimen kautta. − Aikataulu oli melko tiukka, mutta käyttöönotto eteni

suunnitellusti. Uusia toiminnallisuuksia on lisätty järjestelmään vaiheittain ja kehitysehdotuksiin on tartuttu. − Spondalla on useita kauppakeskuskohteita, joissa portaali voidaan ottaa nopeallakin aikataululla käyttöön. Meillä on menossa useita merkittäviä uudishankkeita, ja järjestelmällä tulee olemaan rooli myös näissä kauppakeskuksissa, Olli Lehtoaro sanoo.

G o f o r e

Liikenteen sujuvuustietoa Tiehallinnolle

iehallinnon tilaama Digitraffic-järjestelmä tarjoaa liikenteen sujuvuustietoa Tiehallinnolle ja tämän yhteistyökumppaneille. Goforen rakentama Digitraffic kokoaa ja jalostaa matkaaikahavaintoja, joita kerätään Suomen tieverkosta yhteensä noin 3 300 kilometrin osuuksilta yli kolmella sadalla linkillä. Jalostetut liikenteen sujuvuustiedot ovat saatavilla historiaraportteina, reaaliaikaisena näkymänä karttakäyttöliittymässä sekä ohjelmistorajapintoina lisäarvopalvelujen tarjoajille. Digitraffic käyttää tietolähteinä Tiehallinnon matka-aikapalvelua sekä liikenteen automaattisia mittauspisteitä (LAM). Matka-aikapalvelu kerää tietoa ajoneuvojen matka-ajoista eri tieosuuksilla hyödyntäen kameratekniikkaa ja rekisterikilven automaattista tunnistusmenetelmää. LAM-pisteet mittaavat liikennemääriä ja ajonopeuksia ajoradan pintaan upotettujen induktiosilmukoiden avulla. Goforen ratkaisu muokkaa näistä eri lähteistä saatavan informaation eri käyttösovellusten tarpeisiin.

Etuja pitkästä palvelusopimuksesta Tiehallinto hankki järjestelmän rakentamisen ja käytön kokonaan palveluna. Gofore on sopinut Tiehallinnon kanssa vuoteen 2013 saakka jatkuvasta järjestelmän ylläpidosta ja jatkokehityksestä. Tämä takaa asiakkaalle vaivattoman hankinnan lisäksi kustannustehokkaan, järjestelmän käyttöön sidotun hinnoittelun. Infotripla Oy on ollut Goforen työyhteenliittymäkumppanina määrittelemässä järjestelmän toiminnallisuuksia. Se vastaa myös järjestelmän käytön asiakaspalvelusta. Lisätietoja: www.tiehallinto.fi/digitraffic

1 0

G o f o r e

Ketteryys ja syvä osaaminen valttia projekteissa Teksti ja kuva Susanna Härkönen

T-alan konkarin Seppo Matikaisen mukaan projektien riskit ovat nykyään entistä suurempia. – Yritysten tietojärjestelmät monimutkaistuvat koko ajan. Isoja yrityksiä kiinnostavat isot kaupat. Riski on kasvanut kompleksisuuden takia. Syntyy aikatauluviiveitä ja hinta nousee. Matikaisen mukaan pieni IT-toimittaja voi katsoa, mistä saavutetaan nopeimmat hyödyt. On hyvä, jos sillä ei ole projektitarjonnassa taustalla omien järjestelmien myyntitavoitteita. Näin se voi tehdä projektin aidosti niin kuin asiakkaan kokonaisuuden kannalta on järkevintä. Suuretkin arkkitehtuuriset muutokset voidaan vaiheistaa järkevästi hallittaviin osakokonaisuuksiin. – Gofore on joustava, nopea yksikkö ja lähtee yritysarkkitehtuurinäkökulmasta. Isot tekevät massiivisen projektin siinä minkä Gofore tekee järkevällä budjetilla kohtuuaikataulussa, Matikainen kertoo.

Seppo Matikainen toi vuosikymmenien kokemuksensa Goforen hallitukseen.

Goforen hallituksessa toista kauttaan istuvalla Seppo Matikaisella, 62, on kokemusta isoista ja pienistä yrityksistä. Eläkkeelle 3000 hengen vahvuuteen kasvaneen WM-Datan (nyk. Logica Suomen) toimitusjohtajan tehtävistä hän jäi tammikuussa 2008. – Goforessa yhdistyy pienuus ja syvä osaaminen selvittää monimutkaisetkin tietojärjestelmähaasteet. En tiedä toista vastaavaa Suomessa, mies toteaa.

Toimintaprosesseihin kiinni Matikaisen mukaan Gofore poikkeaa monista pienistä IT-yrityksistä, koska se pääsee mallinnuksen avulla yrityksen todellisiin toimintaprosesseihin mukaan. Se myös toteuttaa ja integroi uuden ratkaisun nykyiseen toimintaympäristöön. – Gofore käyttää SOA-arkkitehtuuria tehostamaan yrityksen toimintaa ja osaprosessiuudistusta niin, että vanhat järjestelmät jätetään käyttöön. Näin saadaan nopeita tuloksia ja nopea projekti. Tälle on tilaus IT-maailmassa, arvioi Matikainen. Gofore pystyy auttamaan yrityksiä niiden omassa liiketoiminnassa. Lähtökohta on mennä ongelman mallintamisen kautta yrityksiin. Menetelmäosaaminen tulee Goforesta, asiakkaalta substanssi. Tämä on selvä tavoite ja selvä malli, yritykselle itselleenkin. – Hämmästyttävän nopeasti Gofore pääsee uuteen toimialaan kiinni, Matikainen kertoo.

Aito asiantuntijaorganisaatio Seppo Matikaisen johtamisajattelun perusta on kolmio, jonka kärjet ovat tulos, asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys. Mallin mukaan yritystä tulee johtaa kulttuurin ja asiantuntijaorganisaation kautta. Asiantuntijaorganisaatiossa johtamisen onnistuminen osoittaa, onko yrityksessä kasvupotentiaalia. – Aidossa asiantuntijaorganisaatiossa ei ole hierarkiaa tai kulisseja. Tämä mahdollistaa yrityksen kasvun. – Goforessa johdetaan todella sillä tavalla kuin asiantuntijaorganisaatiossa tutkimustiedonkin valossa pitää, Matikainen kiittelee. Yritysten on usein helppoa miettiä muita asioita ja unohtaa yksi tärkeimmistä, henkilöstönsä. Vanhan sanonnan mukaan henkilöstö on yrityksen voimavara, mutta kärjekkäästä tyylistään tunnettu Matikainen haluaa hieman oikaista sitä: – Joku voi olla vain rasite. Osaava ja panostava henkilöstö sen sijaan on voimavara! Matikainen painottaa, että yrityksen täytyy suunnata tiivis, tarkka valintaprosessi henkilöstöön. Vastavuoroisesti osaajille tarjotaan yrityksessä mielenkiintoisia ja kehittäviä tehtäviä innostavassa ja kannustavassa ilmapiirissä.

Labkonet®-portaali turvaa toimitusketjun katkeamattomuuden

oforen Labkotec Oy:lle rakentama LabkoNet®portaali on kolmannen sukupolven versio mittalaiteratkaisuille tarjottavasta lisäarvopalvelusta, jolla varmennetaan polttonesteiden jakeluasemien säiliöiden, metsäteollisuuden raaka-ainevarastojen, jätevesipumppaamoiden sekä jätesäiliöiden täydennys- ja tyhjennysprosessien oikea-aikaisuutta ja katkeamattomuutta. LabkoNetin toimintavarmuus on ensisijaisen tärkeätä, koska toimitusketjujen katkeaminen saattaisi merkitä myös kalliita katkoksia teollisuuden tuotantoprosesseihin. LabkoNet® 3 on palvellut kriittisiä tuotantoprosesseja ja valvonut niihin liittyviä tuhansia säiliöitä Goforen ylläpidossa jo vuodesta 2006 alkaen. Reaaliaikaisilla säiliötiedoilla, automatisoiduilla ryhmähälytysviesteillä ja tilaussanomilla LabkoNet tehostaa Labkotecin asiakkaiden toimitusketjujen hallintaa. Lisäksi portaalin kautta on helppoa konfiguroida hälytys- tai tilausviestien raja-arvoja sekä toimitusketjuihin osallistuvien eri organisaatioiden edustajien käyttöoikeuksia. Skaalautuvuus- ja tietoturvasyistä LabkoNet kehitettiin Java Enterprise -teknologioita ja Oraclen ohjelmistoalustaa hyödyntäen. LabkoNetiin on myös säännöllisesti kehitetty asiak-

LabkoNet®3.2 l Noin 400 eri yhtiötä ja organisaatiota käyttäjinä l Noin 5 000 säiliötä valvonnassa l Noin 55 000 uutta mittaustietoa vuorokaudessa l Saatavuus (availability): 99,8 % (2009) l Integraatiokohteina mm. SAP- ja Microsoft Axapta -järjestelmät

kaiden toivomia uusia ominaisuuksia lisäarvon tuottamiseksi säiliömittauksille. Suomalainen Labkotec Oy on alallaan johtava mittaus tekniikan pioneeri. Yhtiön erikoisalaa ovat sähköiset pinnankorkeuden ja virtaaman mittauslaitteet ja hälyttimet, automaatio- ja tunnistintekniikka sekä internet-pohjaiset tiedonsiirron ratkaisut.

”Asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja pitävät LabkoNetiä luotettavana”, sanoo toimialapäällikkö Jukka Korhonen (vas.) Labkotec Oy:stä.

Lisätietoja: www.labkotec.fi ja www.labkonet.net

LabkoNetin asiakkaita ovat mm.: Kemira, BASF, Hercules, Borealis, Weber As, Outokumpu, Altia, Suomen Sokeri, Eka Chemicals, Stora Enso, UPMKymmene, Metsä-Botnia, St1, Shell, Alexela, Fortum, VR, Wavin, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Oulun kaupunki, YTV, Suomen ympäristökeskus, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Hangon satama, L&T ja Paperinkeräys

G o f o r e

1 1

Gofore Oy on modernien tietojärjestelmäympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon erikoistunut asiantuntijayritys. Palvelut ja ratkaisut: • Yritysarkkitehtuuri • Palvelukeskeinen arkkitehtuuri • Ohjelmistoprojektit • Portaaliratkaisut

Pääkonttori: Gofore Oy Satakunnankatu 13 B (Koskitalo) FIN-33100 Tampere Helsinki: Gofore Oy Tallberginkatu 2 A (sisäänkäynti/vastaanotto: Tammasaarenlaituri 3 B) FIN-00180 Helsinki Sähköposti gofore@gofore.com Puhelin 010 439 7777 Faksi (03) 213 0110 www.gofore.com