Liiketoimintalähtöinen IT-iskujoukko
Ketterä kansainvälinen tiimi uudistaa Fonectan hakupalvelut
Tietojärjestelmällä tehoa ja tuottavuutta työsuojeluvalvontaan
Sähköinen asiointi rakentuu tarpeiden, ei tekniikan ehdoilla
IT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmäki
Valvontajohtaja Markku Marjamäki
Tietohallintopäällikkö Minna Saario
4
8
12
Johtoryhmät, valmistautukaa! Kokonaisarkkitehtuuri on strategian työkalu.
6
Aitoa innostusta
T
ietojärjestelmillä on keskeinen rooli julkisen sektorin tuottavuuden ja palvelujen kehittymisessä. Tätä korostaa myös tietohallinnon ohjausta koskeva tuore lainsäädäntö, jossa tietojärjestelmät nähdään strategisina toiminnan kehittämisen ja ohjaamisen välineinä. Valtio on myös linjannut hallinnon uusille tietojärjestelmille yhteiset kriteerit: niiden tulee rakentua palvelukeskeiselle, avoimiin rajapintoihin perustuvalle kokonaisarkkitehtuurille. Haaste on kova, sillä kokonaisarkkitehtuuria ei tehdä tupakka-askin kanteen sutaisemalla, eikä se synny ilman organisaation vahvaa panosta. Se vaatii monen ammattilaisen tiivistä vuorovaikutusta ja päämäärätietoista työskentelyä, joka alkaa perimmäisistä kysymyksistä. Mitkä ovat toimintamme tarpeet, mitä haluamme ja miksi, miten haluamme toimia tulevaisuudessa? Haastavuudessa piilee myös palkitsevuus, sillä kokonaisarkkitehtuurityössä rakennetaan edellytyksiä toiminnan tehostamiselle ja palvelujen parantamiselle. Käytännössä uudet kriteerit ehkäisevät esimerkiksi sellaisten tietojärjestelmistä aiheutuvien pullonkaulojen syntymisen, jotka tunnetusti ovat monella hallinnon alalla muodostuneet esteeksi toimintojen järkiperäistämiselle. Goforella on arkkitehtuurien kehittämishankkeista ja palvelukeskeisten, avoimiin rajapintoihin tukeutuvien tietojärjestelmien toteuttamisesta runsaasti kokemusta niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Tässä lehdessä asiakkaamme kertovat omasta näkökulmastaan niistä projekteista ja kehittämishankkeista, joissa me olemme saaneet olla mukana auttamassa. Aito innostus sekä asiakkaan että toimittajan puolelta on varmin tae projektien onnistumiselle. Tämän lehden artikkeleista yhteinen innostus välittyy mielestäni hienosti.
Ketterä tehotiimi uudistaa Fonectan hakupalvelut Kartat, ravintolat ja Kiira Korpi olivat Fonectan internetpalvelujen Fonecta.fi:n ja ja Eniro.fi:n haetuimmat kohteet vuonna 2010. Tietoa haettiin yhteensä yli 200 miljoonaa kertaa, ja huikeat käyttömäärät kasvavat edelleen, kun palvelut uudistuvat vuonna 2011.
Lue lisää > 4
Kokonaisarkkitehtuurissa auttavat alkuun tiukka paloittelu ja kunnon työkalut Kokonaisarkkitehtuuria rakennettaessa liikkeelle kannattaa lähteä haukkaamalla pala, jonka saa varmasti nieltyä, Metropolia
Timur Kärki Toimitusjohtaja Gofore Oy
Gofore Julkaisija Gofore Oy Toimitus Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy Taitto Marja Muhonen Paino Hämeen Kirjapaino Oy, huhtikuu 2011 Osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri.
6
Sisältö ammattikorkeakoulun tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki kiteyttää.
Lue lisää > 6
Harmaa talous tiukoille Työsuojeluhallinto vastaa valtion tuottavuusvaatimuksiin Goforen toimittamalla tietojärjestelmällä Vaikka valtion tuottavuusvaatimukset kiristävät työsuojeluhallinnosta 25 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä, harmaalle taloudelle ja halpatyövoiman käyttäjille ei ole tiedossa yhtään lisää elintilaa.
Lue lisää > 8
A-Insinöörien salainen ase teroitettiin eurokoodikuntoon A-Insinöörit Oy:n rakennesuunnittelijoiden päivittäinen työkalu peruslaskentaan ja teräsbetonipalkkien mitoittamiseen on ollut yrityksessä itse tehty laskentaohjelmisto. Goforen uudistamana se on nyt entistä jämäkämpi ja valmiina rakennusalan eurokoodien käyttöönottoon vuonna 2013.
Sähköiset palvelut – nyt! Tampereen kaupunki avaa uuden kuntalaisportaalin, jossa kaupungin sähköiset palvelut ovat asiakkaan ulottuvilla vain yhdellä kirjautumisella. Kuntalaiselle tervetullut, sinänsä yksinkertainen palveluidea viestii suuremmasta, pinnan alla poreilevasta muutoksesta.
4
Lue lisää > 12
Valitse kumppani, jolle olet tärkeä Asiakkaalla on oltava vaikutusvaltaa Goforella on huipputason ammattitaito, kymmenen toimintavuoden aikana karttunut kokemus yritysten ja julkisen sektorin mittavista IT-projekteista ja nykyaikaisten työmenetelmien suvereeni hallinta. – Ja kun noihin vielä yhdistyy ahkeruus, järkevyys ja suunnitelmallinen tapa toimia, niin kyllä semmoisilla eväillä menestyy jatkossakin, sanoo Ali U. Saadetdin.
14
Lue lisää > 14
Lue lisää > 11
G o f o r e
3
Teksti ja kuva Aila Välikoski
Ketterä tehot uudistaa Fonectan hakupalvelut Kartat, ravintolat ja Kiira Korpi olivat Fonectan internetpalvelujen Fonecta.fi:n ja ja Eniro.fi:n haetuimmat kohteet vuonna 2010. Tietoa haettiin yhteensä yli 200 miljoonaa kertaa, ja huikeat käyttömäärät kasvavat edelleen, kun palvelut uudistuvat vuonna 2011.
4
G o f o r e
onectan hakupalvelut uudistetaan agile-filosofian mukaan työskentelevässä monitoimittajaprojektissa. Gofore vastaa siinä verkkopalvelujen arkkitehtuurisuunnittelusta ja ohjelmistoteknisestä toteutuksesta. − Haluamme palveluistamme entistä käyttäjäystävällisemmät. Meillä on yrityksistä kattavat ja ajantasaiset tiedot, ja hakujen on toimittava niin, että käyttäjä myös löytää parhaiten kauttamme etsimänsä tiedot, Fonectan IT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmäki perustelee. Uudistuksessa hakupalvelut pelkistyvät. Uutta on hyperlokaali haku, jossa hakutulokset saadaan tarkasti hakijan paikkatiedon perusteella. Paikannuksessa hyödynnetään matkapuhelinten paikannusteknologioita ja tietokoneiden IP-osoitteita. Hyvän käyttäjäkokemuksen takaamiseksi palveluista työstetään eri puhelinmalleille ja erilaisille näytöille sekä käyttöjärjestelmille omat mobiiliversiot. − Ennusteiden mukaan vuonna 2014 jo yli puolet kaikesta internetkäytöstä tapahtuu
F
matkapuhelimilla ja muilla mobiililaitteilla. Valmistaudumme tähän. Paikkatieto on keskeistä: hakujen on tuotettava mahdollisimman tarkasti käyttäjän sijaintipaikan ja käyttöajan perusteella relevanttia tietoa. Näistä paikkatietoa hyödyntävistä teknologioista Goforessa on vankka asiantuntemus ja kokemusta useista asiakasratkaisuista.
Nopeasti eteenpäin prototyypistä tuloksiin Hakupalvelut uudistava scrum-monitoimittajatiimi työskentelee Fonectan pääkonttorissa Helsingissä. Gofore vastaa palvelujen ohjelmistoarkkitehtuurista sekä back end -toteutuksesta ja integraatioista. Käyttöliittymän suunnittelusta ja käyttökokemuksesta vastaa Palmu Inc. Tiimissä työskentelevät niin ikään Suomen Fonectan sekä Fonectan brittiläisen emoyhtiön European Directoriesin asiantuntijat. Hakukonetoiminnallisuudet työstää yhdysvaltalainen ohjelmistotalo ja karttapalvelun kehittämisestä vastaavat Fonectan emo-
iimi yhtiön asiantuntijat Itävallassa. Palvelun testaus ja ylläpito tehdään Helsingissä ja Lontoossa. Miikka Heinäsmäki toteaa, että ketterät agile-menetelmät ja prototyyppien tekeminen ovat erityisen tarkoituksenmukaisia, kun tehdään palveluja, joissa käytettävyys on keskeistä. Tuloksia tulee, kun hakupalveluja työstävässä tiimissä vuorovaikutus on helppoa, palaverit nopeita ja yhteys liiketoimintaan mutkaton. − Tärkeää on ollut se, että mukaan on saatu oikeanlaiset ihmiset. Henkilövalintoihin kiinnitimme erityistä huomiota ja on-
Uutta on hyperlokaali haku, jossa hakutulokset saadaan tarkasti hakijan paikkatiedon perusteella.
Tekemisen meininki yhdistää Fonectan hakupalvelujen uudistajat. Tiimissä toimivat kehityspäällikkö Lauri Halkosaari, Fonecta (vas.), management consultant Doug Ray ja project manager Svenn Andersen, European Directories, palvelumuotoilija Juha Vakkila, Palmu Inc, IT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmäki, Fonecta sekä ohjelmistosuunnittelija Taru Willberg, ohjelmistoarkkitehti Sami Kallio ja ohjelmistosuunnittelija Perttu Taskinen, Gofore.
nistuimme niissä. Olemme päässeet eteenpäin hyvin ja aikataulussa. Palvelumuotoilija Juha Vakkila Palmu Inc:stä sanoo, että Fonectan projektin erityinen vahvuus ovat samassa tiimissä työskentelevät eritaustaiset, kokeneet ohjelmisto-osaajat. Käyttöliittymäsuunnittelijat ja muun toteutuksen hoitava scrum-tiimi pääsevät keskittymään vahvuuksiinsa. Projekti etenee pilottiversioiden kautta. Ensimmäinen versio tehtiin muutamassa viikossa, sen jälkeen on tuotettu uusi versio joka viikko. − Tämä toimii todella hyvin. Etenemme käyttöliittymän kautta ja pystymme nopeaan reagointiin ja muutoksiin. Näemme ne saman tien myös käyttöliittymässä ja vasta sitten mietimme miten ne toteutetaan. Fonectan palvelukehitysyksiköstä saamme liiketoiminnan tarpeet kanavoitua suoraan palvelujen kehitykseen. Näin olemme oikaisseet monta mutkaa. Uudistunut Fonecta.fi-palvelu otetaan käyttöön kesällä 2011 ja Eniro.fi syksyllä.
G o f o r e
5
Kokonaisarkkitehtuurissa auttavat alkuun
Tiukka paloittelu ja kunnon Kokonaisarkkitehtuuria rakennettaessa liikkeelle kannattaa lähteä haukkaamalla pala, jonka saa varmasti nieltyä, Metropolia ammattikorkeakoulun tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki kiteyttää. Teksti Aila Välikoski Kuva Lauri Mannermaa
P
ääkaupunkiseudulla toimiva Suomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia etenee kokonaisarkkitehtuurityössään systemaattisesti. Tiedossa on iso urakka, joka on aloitettu työstämällä Metropolian koulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuuri. Valmiina on myös kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli eli nuotit siihen, miten kokonaisarkkitehtuurityötä jatketaan. Metropolia on yksi kymmenestä korkeakoulusta, jotka osallistuivat vuonna 2010 toteutettuun korkeakoulujen tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin pilottiprojektiin. Siinä tuotettiin korkeakoulukenttään mukautettu Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli. Perustana käytettiin Goforen ja sen alihankkijan Silver Planet Oy:n arkkitehtuuriasiantuntemusta. Tuomo Rintamäen mukaan Kartturi oli toimiva ja riittävän yksinkertainen työkalu tarttua aluksi hahmottomalta ja valtaisalta tuntuneeseen arkkitehtuurihaasteeseen. Työ jäsentyy, kun se pilkotaan selkeisiin osiin, joista tietää mistä aloittaa ja miten edetä. − Kokonaisarkkitehtuurityöhön yrityksille tehdyt mallit ovat yleensä hyvin raskaita ja liian kankeita meidän tyyppisille toimijoille, eikä muunlaisia työkaluja ole ollut. Kartturi pelasi hyvin, siitä kertoo sekin, että opetushallitus ottaa sen käyttöön myös muilla koulutusasteilla. Korkeakouluille mukautettu Kartturimalli on julkissektorille luodun ICT-palvelujen kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä koskevan JHS 179 -suosituksen mukainen. Goforella on asiantuntemusta ja kokemusta tämän suosituksen hyödyntämiseen. Suositukseen verrattuna Kartturi on kokonaisvaltaisempi ja täsmällisempi.
Herätys ja yhteistyötä viimeistään nyt Tuomo Rintamäki sanoo, että kokonaisarkkitehtuurityössä vastassa ovat heti perimmäiset kysymykset. Mikä on kokonaisarkkitehtuurin suhde johtamiseen ja laatutyöhön? Kiinnostaako tietohallinto organisaation joh6
G o f o r e
toa? Entä mikä on kokonaisarkkitehdin rooli ja millainen henkilö pärjää työssä? Selvää on, että kokonaisarkkitehdin tulee tuntea hyvin organisaation ydintoiminta ja järjestelmäympäristö. Hänen on myös tultava toimeen eri tahojen kanssa päästäkseen oikeisiin pöytiin keskustelemaan prosesseista ja tavoitteista. − Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen väline, ja sen rakentaminen on myös osa laatutyötä ja toiminnan johtamista. Toimintatasolla se yhtyy strategiseen johtamiseen. Liiketoiminta- ja talousjohdossa ei välttämät-
tä ymmärretä, että myös IT tekee strategisen tason asioita, liian usein se vielä mielletään teknologioiksi ja tekniikkapalveluksi. Vastaavasti yrityksen kaikilla muilla tasoilla on roolinsa tietohallinnon edistämisessä. Rintamäen mukaan kokonaisarkkitehtuurityö pakottaa organisaatiot avaamaan silmät ja katsomaan aiempaa laajemmin. Kyse on vuorovaikutuksesta: ymmärrys syntyy yhteistyöstä. Tietohallinnon on osattava viestiä työn merkitys niin, että ylimmänkin johdon kiinnostus viriää viimeistään nyt. Ja oman osastonsa peiliin voi katsoa myös moni IT-ammattilainen. − Edes kaikki IT-ihmiset eivät tunnista omaa rooliaan, kun pyritään synnyttämään kilpailuetua tuottavia muutoksia ja edellytyksiä kasvuun. Niitä ei saada aikaiseksi, jos ei myös IT:ssä osata muuntua ja verkostoitua.
JOHTORYHMÄT, VALMISTAUTUKAA! Luok Luokkatiloista liikkuvaksi jalkautuva opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden työ mullistaa muutamassa vuodessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurit. Koko julkisen sektorin arkkitehtuurihankkeita vauhdittaa osaltaan myös uusi tietohallintolaki. − Uudet haasteet muuttavat korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriajattelua, kun käyttöä hajautetaan, palveluja keskitetään ja liikkuvuutta lisätään. Tietohallinnon kehityksen painopiste siirtyy samalla opetuksen ja oppimisen tukemiseen. Tarvittavat teknologiat ovat olemassa, ja korkeakoulujen johdossa on nyt linjattava ratkaisut, joiden mukaan tietohallintojohto voi reagoida, sanoo CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen IT-pääsihteeri Esko AlaPeijari. Hän on toiminut koordinaattorina korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuripilotissa, jossa kymmenen ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa laativat yhdessä konsulttien kanssa koko korkeakoulusektorille yhteisen kokonaisarkkitehtuurimallin Kartturi 2.0:n. Gofore toimi pilottihankkeen konsulttina. − Työ oli uutta ja siihen tarvittiin
hyvä tukiverkosto. Gofore tunsi valmiiksi kuntapuolen kokonaisarkkitehtuurityön ja yhteistyökumppaninsa Silver Planetin kautta myös valtionhallinnon vastaavan toiminnan. Hyvien konsulttien lisäksi mukana oli maan johtavia kokonaisarkkitehtuuriasiantuntijoita sekä valtionhallinnosta että korkeakouluista. Kokonaisarkkitehtuurihankkeet ovat Ala-Peijarin mukaan haastavia, sillä kyseessä on merkittävä toimintatavan muutos, joka heijastuu korkeakoulun toiminnan johtamiseen. Arkkitehtuurit soluttautuvat nyt johtoryhmien kokouksiin, sillä päätökset järjestelmäarkkitehtuurista ovat aina ydintoimintapäätöksiä. Tämä vaatii tehokasta ohjaus ta ja koulutusta. Iso apu on, jos työssä on ulkopuolinen neutraali taho sparraamassa toimijoita. Ala-Peijari ennakoi, että korkeakouluissa tehdään Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin tueksi muutamassa vuodessa joukko eri alueiden viitearkkitehtuureja ja näin saadaan yhteensopivia ja kustannustehokkaita tietohallintopalveluja. Kun mallit tehdään toimiviksi, ne ovat haluttuja ja otetaan yleisesti käyttöön.
GOFOREN TEESIT
työkalut
– Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen väline, ja sen kehittäminen on strategista työtä, muistuttaa tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki.
kokonaisarkkitehtuurityön alkaessa
1
Motivoi ja sitouta johto KA-työhön Kokonaisarkkitehtuurin (KA) kehittäminen ei voi olla vain tietohallinnon vastuulla. Johdon tulee ymmärtää kokonaisarkkitehtuurityö osaksi johtamisprosessia.
2
Määrittele tavoitteet ja rajaa ensimmäistä projektia Älä jätä tavoitteita epämääräisiksi vaan määritä selvät ja saavutettavissa olevat tavoitteet sekä substanssitoiminnan kehittämiselle että KA-työn jalkauttamiselle. Älä ahnehdi!
3
Aloita riittävällä koulutuksella Kokonaisarkkitehtuurityö koskettaa organisaatiota laajasti – hyvin monen henkilön tulee ymmärtää, miksi ja miten työtä tehdään. Järjestä aiheesta koulutustilaisuus, joka toimii myös asian markkinoimisessa sisäisesti. Innosta väki työhön!
4
Hanki ulkopuolista tukea Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Varsinkaan ei kannata toistaa samoja virheitä, joita muualla on tehty. Osaava konsultti pystyy ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan ja myös huolehtimaan tuotosten laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta.
5
Muista myös hallintamalli Vaikka ensiaskeleet otetaankin yleensä projektiluonteisesti, kokonaisarkkitehtuurityö tulee jalkauttaa jatkuvaksi prosessiksi. Tässä auttaa KA-hallintamalli, joka määrittelee roolit, vastuut ja prosessit, joilla kokonaisarkkitehtuuria ohjataan ja ylläpidetään.
G o f o r e
7
Vaikka valtion tuottavuusvaatimukset kiristävät työsuojeluhallinnosta 25 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä, harmaalle taloudelle ja halpatyövoiman käyttäjille ei ole tiedossa yhtään lisää elintilaa. – Valvontaan tarvittava lisäteho tehdään uudella tietojärjestelmällä, linjaa sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosaston valvontayksikön valvontajohtaja Markku Marjamäki. Teksti ja kuva Aila Välikoski
Harmaa talous
Työsuojeluhallinto vastaa valtion tuottavuus
yösuojeluhallinnon uuden, avoimiin rajapintoihin ja palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin perustuvan tietojärjestelmän toimittaa Gofore. Työ on osa sosiaalija terveysministeriön Valtimohanketta, jossa työsuojeluvalvontaan, sen suunnitteluun ja seurantaan rakennetaan keskeisiä työprosesseja tukevat työvälineet. Samalla syntyy uusi, valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli. Siihen liittyvän tietojärjes-
T 8
G o f o r e
telmän ensimmäiset osat tulevat käyttöön vuoden 2011 aikana ja loput vuonna 2012. Jokainen työsuojelutarkastus tehdään Suomessa jatkossa samalla toimintatavalla ja käyttämällä samaa työkalua. Tiedot tallennetaan yhteen paikkaan ja yhteen kertaan ja työstä tehtävä tarkastuskertomus syntyy osana tätä tietojen tallennusta. Tarkastuksen jälkityöhön käytettävä aika vähenee merkittävästi. Järjestelmään kuuluvat niin ikään työsuojeluvalvonnan seurannassa, suunnittelussa ja en-
nakoinnissa hyödynnettävät työkalut tiedonkeruuseen, raportointiin ja sähköiseen asiointiin.
Valvontaa enemmän ja nopeammin Suomessa on noin 250 000 työpaikkaa ja niiltä tulee työsuoje lu viranomaisille vuodessa 70 000 yhteydenottoa. Iso osa asioista ratkeaa puhelimitse, osaa selvitellään asiantuntijavoimin pidempään. Vuosittain työsuojelun aluehallintoviranomaiset tekevät
noin 25 000 työpaikkatarkastusta. Viranomaiset valvovat työnantajia velvoittavan työsuojelulainsäädännön noudattamista. Käytännössä valvontaa tekevät Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, entiset työsuojelupiirit. Valvonnalle on kaksi isoa tilausta. − Suomalaisten keskimääräinen työssäoloikä on saatava pidemmäksi ja harmaan talouden halpatyövoiman käyttö kuriin. Tilanne esimerkiksi ra-
Valvontajohtaja Markku Marjamäki (kesk.) ja projektipäällikkö Kirsi Mäkinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä projektipäällikkö Juhana Huotarinen Goforesta etenevät Valtimo-hankkeessa valtion IT-linjausten mukaan. Työsuojeluhallinnolle tehdään sähköiset, valtakunnallisesti yhtenäiset työvälineet ja samalla koko maahan yhtenäinen toimintamalli.
tiukoille vaatimuksiin Goforen toimittamalla tietojärjestelmällä
kennus- ja majoitus- sekä ravitsemisalalla on huolestuttava ja väärinkäytökset niin yleisiä, että jo toiminnallinen tehokkuus tuo parannusta. On pystyttävä tekemään enemmän tarkastuksia, Markku Marjamäki sanoo. Suurimmasta osasta työpaikkatarkastuksia työnantajille ilmoitetaan etukäteen. Harmaa talous on kuitenkin lisännyt painetta yllätystarkastuksiin. − Emme me näitä ongelmia yksin ratkaise, mutta oma osuutemme meidän on hoidettava mahdollisimman hyvin.
Oikein kohdennettua ja vaikuttavampaa Markku Marjamäen mukaan uusi tietojärjestelmä, sen modernit työvälineet ja tiedonhallintaratkaisut, ovat työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden ja kehittämisen ydin. Ajantasaiset tiedot työolojen muutoksista luovat perustaa sille, mihin valvontaa suunnataan ja mitä asioita nostetaan näkyviin. Kun hallintorutiinien osuus vähenee, alalla toimivien ammattitaito vapautuu oikeisiin asioihin. − Tarvittavaa tietoa emme
saa mistään valmiina, se on itse kerättävä ja analysoitava. Nyt työsuojelutarkastajien ajasta iso osa menee tarkastuskertomusten laatimisen. Mitä enemmän saamme sitä rationalisoitua, sitä enemmän asiantuntijoidemme panos pääsee käyttöön työpaikoilla ja sitä tuloksellisempaa työmme on. Markku Marjamäki toimii työsuojeluhallinnon tietojärjestelmähankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa työ yhdessä Goforen kanssa on edennyt mallikkaas-
ti ja suunnitelmien mukaan. Lisäksi matkan varrella on syntynyt merkittäviä uusia tarpeita, joita työsuojeluhallinnon alkuperäisissä määrittelyissä ei ole otettu huomioon. Mitä isompi tietojärjestelmäprojekti on kyseessä, sitä tavallisempaa on, että työn edistyessä mukaan tulee täydennystarpeita ja isojakin muutoksia. Työsuojeluhallinnon tiedonkeruuta ja raportointia ja valvonnan kohdistamista palvelevat lisäosiot liittyvät kivuttomasti kokonaisprojektiin. G o f o r e
9
Ryhmäkuvaan komennettuna Goforen Valtimo-tiimi, jolla on vahva ammattitaito ja kokemus toimintaprosesseja parantavien tietojärjestelmien toteuttamisesta yhdessä asiakkaiden kanssa. Vas. projektipäällikkö Juhana Huotarinen, ohjelmistoarkkitehti Janne Mattila, vanhempi ohjelmistosuunnittelija Jarkko Hyöty sekä ohjelmistosuunnittelijat Mikko Majapuro ja Janne Liuhtonen.
OTA HUOMIOON SOA-toteutusprojektiin lähdettäessä
1 2
Varmista, että kokonaisarkkitehtuuri tukee SOAa Organisaation kokonaisarkkitehtuurityö luo pohjan palvelukeskeisen arkkitehtuurin hyödyntämiselle. SOA-toteutusprojektin tulee aina kytkeytyä laajempaan SOA-strategiaan. Perusta SOAn hallinta- ja ohjausmalli SOA-ympäristö syntyy eri projektien kautta useiden vuosien aikana ja edellyttää vahvaa ohjausta, selkeää vastuujakoa ja jatkuvaa kehitystä tukevaa hallintamallia. Perusta SOAn hallinta- ja ohjausmalli ja sovita se yhteen kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kanssa.
3 Kun hallintorutiinien osuus vähenee, alalla toimivien ammattitaito vapautuu oikeisiin asioihin. − Kun tehdään, niin tehdään kunnolla, sillä kyseessä ovat työsuojeluvalvonnan vaikuttavuudelle perustavaa laatua olevat toiminnot, joihin meidän on löydettävä resurssit, Marjamäki perustelee.
”Työläs mutta paras prosessimalli” Jatkokehitysmahdollisuudet olivat yksi keskeinen peruste myös tietojärjestelmän toimittajaa valittaessa. − Merkittäviä tekijöitä olivat 1 0
G o f o r e
niin ikään valtion IT-linjausten mukaisesti palvelukeskeisen arkkitehtuurin (Service Oriented Architecture, SOA) toimintaperiaate sekä viiden vuoden kokonaiskustannukset, palvelukyky ja innovatiivisuus, kertoo tietojärjestelmäprojektin projektipäällikkö Kirsi Mäkinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Mäkisen mukaan työsuojeluhallinto halusi ketterän prosessimallin, jossa projekti tuottaa uuden version järjestelmästä kolmen viikon välein.
Aseta mitattavat projektikohtaiset tavoitteet ja vaatimukset Analysoi projektin erityispiirteiden vaikutus SOAtoteutukseen. Tällaisia voivat olla esim. liiketoiminta-, suorituskyky-, integraatio- ja tietoturvavaatimukset. Tunnista myös ne mittarit, joilla vaatimusten toteutumista seurataan.
Näin järjestelmäosia päästään testaamaan heti työn alusta asti. Varsinaiseen hyväksymistestaukseen kokonaisuus tulee varsin valmiina. Esimerkiksi työsuojelutarkastajat vaikuttavat järjestelmän lopputulokseen sen testaajina, ja myös tiivis yhteydenpito palavereissa sekä wikiohjelmiston ja tehtävienhallintaohjelmiston kautta ohjaa muutoksiin läpi projektin. − Tiesimme, että tämä on vaativa tapa, mutta vie myös par-
haaseen tulokseen. Meillä oli siihen resursseja ja ihmiset vastuualueilla halusivat osallistua. Silti työmäärä on välillä saattanut olla yllätys, kun oikeasti odotamme, että testaajat tekevät työnsä ja ottavat kantaa asioihin. Haaste prosessimallille on ollut myös hallittavuus, kun useaa projektia on työstetty limittäin. Kirsi Mäkinen sanoo, että työtä ovat edistäneet sujuva vuorovaikutus Goforen kanssa sekä yhteiset projektityökalut. Yhteensovittamista on ollut
4
Varmista substanssitoiminnan tuki SOA ei voi olla vain tietohallinnon oma juttu. Prosessien ja niitä tukevien palveluiden tulee olla liiketoimintalähtöisiä. SOA ei myöskään synny ilmaiseksi, vaan työmäärä on perinteistä projektia suurempi. Nämä kustannukset saadaan kuitenkin takaisin palveluiden uudelleenkäytön myötä.
5
Valitse osaava kumppani Terve SOA-ekosysteemi ei synny vain SOA-teknologiaa ostamalla, vaan kumppanin pitää ymmärtää palvelukeskeisyyttä pintaa syvemmältä. Kumppanilta vaaditaan myös toimintatapaa, joka sisällyttää ohjelmistoprojektimalliin asiakkaan osallistumisen ja substanssiosaamisen huomioimisen koko projektin ajan. Asiakaslähtöinen kumppani ei ole sidoksissa vain yhden teknologiatoimittajan tuotteisiin, vaan asiakkaan tarve määrittelee aina teknologiavalinnat.
A-Insinöörien salainen ase teroitettiin eurokoodikuntoon
A
-Insinöörit Oy:n rakennesuunnittelijoiden päivittäinen työkalu peruslasken taan ja teräsbetonipalkkien mitoittamiseen on ollut yrityksessä itse tehty laskentaohjelmisto. Vuosien varrella ohjelmisto on näyttänyt kyntensä tärkeänä kilpailuetuna. Goforen uudistamana se on nyt entistä jämäkämpi ja valmiina rakennusalan eurokoodien käyttöönottoon vuonna 2013. Goforella ei ollut rakennusalasta aiempaa kokemusta, mutta se ei ollut este onnistua ohjelmistoprojektissa. Sujuva prosessimalli mahdollisti sen, että A-Insinöörien vaatimukset välittyivät toivotulla tavalla lopulliseen ohjelmaan. − Meitä huoletti kyllä aluksi, miten saamme yhdistettyä kaksi maailmaa, rakennesuunnittelun ja ohjelmistotuotannon. Erityisesti mietitytti se, saadaanko laskentamoottori tehdyksi ja riittävän nopeaksi, hankkeen projektipäällikkö, A-Insinöörien ohjelmistopäällikkö Arto Möttönen kertoo. Koko ohjelmiston ydin on laskentamoottori eli FEM-ratkaisija (Finite Element Method), joka työstää suun-
nittelijan antamat palkin mitat, kuormitukset, materiaalit ja dimensiot.
Yhteinen sävel soi matematiikkaa Huoli työn sujumisesta oli turhaa, sillä avuksi otettiin ohjelmisto- ja rakennusinsinöörien yhteinen kieli, matematiikka. A-Insinöörien rakennesuunnittelijat mallinsivat laskennan Mathcad-ohjelmalla ja muuttivat eurokoodit matemaattisiksi funktioiksi. Goforen ohjelmistosuunnittelijat kirjoittivat niiden perusteella uuden ohjelmiston laskenta-algoritmit. − Yhdessä A-Insinöörien kanssa toteutimme asiakkaan tarpeita hyvin vastaavan työkalun. Aivan samoin voimme toimia myös muilla toimialoilla, projektipäällikkö Kristiina Härkönen Goforesta sanoo. Uusi laskentaohjelmisto tehtiin käyttöliittymältään ja toiminnoiltaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin entinen, niin että vaihto vanhasta uuteen on mahdollisimman sujuva. Tässä onnistuttiin. Lopputuloksena syntyi helppokäyttöinen työkalu, jolla peruslaskenta ja palkkien mitoitus käy yksinkertaisesti ja nopeasti verrattuna markkinoilla oleviin raskaisiin 3D FEM -ohjelmiin.
paljon myös siksi, että järjestelmään on haluttu määritellä mukaan viiden eri vastuualueen hyvät käytännöt. − Olemme todella päässeet vaikuttamaan, ja järjestelmää on koko ajan edistetty siitä lähtökohdasta, mikä olisi meille parasta. Sen perusteella on saatettu tehdä nopeitakin muutoksia. Tämä on tärkeää järjestelmän käyttöönottoon liittyvän muutosvastarinnan vähentämiseksi.
G o f o r e
1 1
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen
Sähköiset palvelut – nyt!
T
ampereen kaupunki avaa uuden kuntalaisportaalin, jossa kaupungin sähköiset palvelut ovat asiakkaan ulottuvilla vain yhdellä kirjautumisella. Kuntalaiselle tervetullut, sinänsä yksinkertainen palveluidea viestii suuremmasta, pinnan alla poreilevasta muutoksesta. – Kuntalaisportaali julkaistaan aluksi tampere.fi-sivustolla. Kun kuntalainen kirjautuu sisään, hänen käytettävissään on ensi vaiheessa puolenkymmentä sähköistä asiointipalvelua, kertoo Tampereen kaupungin tietohallintopäällikkö Minna Saario portaalin julkaisun kynnyksellä. Vähitellen portaali muuttuu ulkoasultaan yhdenmukaiseksi ja kehittyy myös sisällöllisesti. Mukaan tulee kokonaan uusia palveluja, kuten Kohti kumppanuutta -hankkeessa kehitettävä asiointipalvelujen kokonaisuus 0–6-vuotiaiden lasten perheille. – Kehitämme lisäksi kuntalaisen asiointikansiota, tietoturvallista sähköpostilaatikkoa, ja tutkimme sen erilaisia käyttömahdollisuuksia portaalissa, Saario kertoo.
Lainsäädäntö kaipaa muutoksia Sähköistä asiointia kehittäessään Tampereen kaupunki avaa ja tarkastelee palveluprosessejaan. Työtä ei ohjaa tekniikka tai ohjelmistotuote, vaan
1 2
G o f o r e
idea siitä, miten halutaan toimia tulevaisuudessa. – Kyse on isosta ajattelutavan muutoksesta. Monituottajamallin mukaisesti kuntalainen, asiakas, on keskiössä, ja hänen ympärillään on useita palvelutuottajia, jotka kilpailutetaan säännöllisesti. Tässä toimintatavassa perinteisille organisaatiolähtöisille tietojärjestelmille on huonosti käyttöä. Sähköisen asioinnin kehittämiseen kannustaa myös valtion tuottavuusohjelma, ja kuntatalouden kiristyminen suorastaan vaatii sitä. – Sähköisen asioinnin on todettu parantavan tuottavuutta nopeasti varsinkin terveydenhuollossa. Yhtenä isona tavoitteena portaalissa kangasteleekin sähköinen ajanvaraus omalääkärille. Toistaiseksi sen esteeksi asettuu henkilökohtainen hoidontarpeen arviointi, jonka laki vaatii julkiselta sektorilta. Siksi Tampereellakin jokainen vastaanottoaika annetaan edelleen puhelimitse, Saario selvittää.
Malttia hankintoihin Kunnissa on kuitenkin joukko palveluja, joiden sähköistämistä ei lakikaan estä. Saarion mukaan tällaiset palvelut on ensin sektoreittain tunnistettava ja mietittävä, mitä sähköistäminen edellyttää käytännön toiminnalta ja mitä seurauksia sillä on. – Etenemisjärjestys on ehdottomasti tämä. Ennen kuin kiirehditään
Sähköisen asioinnin kehittämistyössään kunnat odottavat muun muassa Kelan ratkaisuja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tilannetta seurataan myös Tampereella, Minna Saario kertoo.
”KETTERILLE TOIMIJOILLE ON AINA KYSYNTÄÄ”
ostamaan yhtäkään uutta ohjelmistoa, kunnan eri sektorien on yhdessä tietohallinnon kanssa pohdittava, mitä halutaan ja miksi. Uskon, että nykyisillä ohjelmistoilla voisimme tarjota kuntalaisille hyvän sähköisen palvelutason jo nyt, jos vain näemme ensin suunnittelutyön vaivan, Minna Saario sanoo. Tampereella viritetäänkin parhaillaan useita projekteja, joissa rakennetaan uusia tietojärjestelmiä kaupungin palvelukeskeistä arkkitehtuurilinjausta noudattaen. Malliesimerkki on kuntalaisportaalissa lanseerattava Kohti kumppanuutta -asiointipalvelukokonaisuus. Sen idea syntyi al-
kujaan käytännön tarpeesta koota eri sektorien varhaislapsuuteen tarjoamat palvelut ja välittää lasta koskevaa tietoa neuvolan, päivähoidon, terveydenhuollon ja esiopetuksen järjestelmien yli. Ideasta kasvoi valtakunnallinen hanke, jota Tampere isännöi. – Vastuu lasta koskevan tiedon välittämisestä eri toimijoille on vielä lapsen vanhemmilla, mutta rakenteilla on ratkaisu, joka noutaa taustajärjestelmistä tietoa käytettäväksi asiakastilanteissa. Lainsäädäntö sallii tosin tällaisen tiedonsiirron huonosti, joten etsimme ratkaisua myös tähän, Saario kertoo.
Tampereen kaupungin kuntalaisportaalin sähköiset palvelut kootaan Goforen toimittamalle tekniselle alustalle. Gofore on tehnyt Tampereen kanssa yhteistyötä jo usean vuoden ajan muun muassa kokonaisarkkitehtuuriprojekteissa. – Julkinen sektori tarvitsee Goforen kaltaisia kumppaneita, joilla on asiakasta konsultoiva ote ja kyky nähdä järjestelmien viidakossa kokonaisuuksia. Vain tällainen toimija kykenee horisontaaleihin ratkaisuihin toimintoja kehittäessään – edellyttäen tietenkin, että vanhat toimittajat suostuvat raottamaan omia järjestelmiään, tietohallintopäällikkö Minna Saario sanoo. – Ketterälle toimintatavalle on kysyntää, sillä tulevaisuuden suunta on selvä: kankeat, isot järjestelmät on purettava, jotta verovaroin toimiva julkinen sektori voi hankkia juuri sellaisia osaratkaisuja, joita se tarvitsee ja keskustella myös hinnoista. Nykyisin mahdollisuutta kilpailuttamiseen ei tosiasiassa ole, Saario sanoo.
G o f o r e
1 3
VALITSE KUMPPANI, JOLLE OLET TÄRKEÄ
Asiakkaalla on oltava vaikutusvaltaa Teksti Marketta Tammisto Kuva Jorma Rajamäki
H
uipputason ammattitaito, kymmenen toimintavuoden aikana karttunut kokemus yritysten ja julkisen sektorin mittavista IT-projekteista ja nykyaikaisten työmenetelmien suvereeni hallinta. – Ja kun noihin vielä yhdistyy ahkeruus, järkevyys ja suunnitelmallinen tapa toimia, niin kyllä semmoisilla eväillä menestyy jatkossakin, sanoo Ali U. Saadetdin. Ali U. Saadetdin on seurannut Goforen vaiheita sen perustamisesta asti, vuodesta 2006 yhtiön hallituksen jäsenenä, pari viime vuotta puheenjohtajana. Saadetdin on alan miehiä itsekin. 1980-luvun alussa hän perusti muutaman kumppanin kanssa yritysten toiminnanja taloudenohjauksen IT-ratkaisuja tuottavan, pörssinoteeratun Solteqin. Nykyisin Saadetdin johtaa puhetta yhtiön hallituksessa. Goforen tukijoukkoihin Saadetdin liittyi yhtiön omistajien kutsusta. Pari vuotta myöhemmin hallitusta täydennettiin kutsumalla mukaan toinen kokenut ja menestynyt IT-konkari, Seppo Matikainen. Matikaisella on pitkä kokemus isoista ja pienistä yrityksistä. Eläkkeelle hän jäi 3000 työntekijän WMDatan (nyk. Logica Suomi) toimitusjohtajan tehtävistä. – Se oli yksi osoitus Goforen omistajien järkevyydestä, että päättivät ottaa hallituksen kautta toimintansa kehittämiseen myös yrityksen ulkopuolista näkökulmaa ja vanhemman sukupolven kokemusta. Sehän ei tunnetusti ole yrittäjille helppoa. – Gofore on menestynyt koko ajan hyvin, joten meidän ulkopuolisten roolina hallituksessa on yrittäjien sparraaminen ja tukeminen päätöksenteossa. Kymmenessä vuodessa Goforesta on kasvanut arvostettu asiantuntijayritys, jolla on toimistot Helsingissä ja Tampereella ja 30 hengen henkilöstö. Myös taloudellisesti yritys on kehittynyt hyvin. Kasvu sinänsä ei ole Saadetdinin mielestä poikkeuksellista, sillä alalla on paljon kasvuyrityksiä. Merkittävämpää on se miten kasvu on saatu aikaan: – Goforen kasvu perustuu omalla asiantuntemuksella ja osaamisella itse hankittuihin asiakkaisiin ja heidän tarpeiden-
1 4
G o f o r e
– Gofore rekrytoi tarkasti ja huolehtii hyvin väkensä ammatillisesta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Se strategia on hyväksi kaikille: asiakkaille, yritykselle ja henkilöstölle, sanoo Goforen hallituksen puheenjohtaja Ali U. Saadetdin.
sa täyttämiseen erinomaisella tavalla. Se on tukeva perusta kasvulle ja kehitykselle myös jatkossa. Tärkeää lisäarvoa asiakkaalle syntyy Goforen kyvystä toimia sujuvasti erilaisissa toimintakulttuureissa, niin yritysten kuin julkisen sektorinkin kanssa. Yrittäjänä Saadetdin toivoo julkisten toimijoiden onnistuvan tietojärjestelmäasioissaan vapautumaan suurimpien toimijoiden ylivallasta. – Uskon, että myös julkisella puolella yleistyy sama peruste, jonka mukaan yritykset valitsevat kumppaneitaan: kun osaamiset ovat kohdallaan, valitaan se, jolle juuri me olemme tilaajana tärkeä. Silloin ei jäädä jossain kaukana päätöksiään tekevän järjestelmätoimittajan armoille, vaan päästään käyttämään sitä vaikutusvaltaa, joka tilaajalle ja asiakkaalle kuuluu.
”ASIAKKAISTAMME 96 % SUOSITTELISI MEITÄ KOLLEGOILLENSA”
–H
enkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja kannattavuus. Nämä kolme asiaa Goforen hallitus on määritellyt tärkeimmiksi mittareiksi yhtiötä kehitettäessä, kertoo Timur Kärki, Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Gofore mittaa kehittymistään henkilöstöja asiakastyytyväisyyden suhteen vuosittain. Vuoden 2010 tulokset olivat miellyttävää luettavaa: • Goforessa työskentelee keskimääräistä kokeneempia, koulutetumpia ja motivoituneempia henkilöitä. Goforelainen arvostaa työpaikkansa kannustavaa ilmapiiriä ja pitää työtovereistaan. • Asiakkaat pitävät henkilökuntaa asiantuntevana ja kokevat yhteistyön yleisesti sujuvana. • Asiakkaista 96 % suosittelisi Goforea kollegoillensa. – Huikaisevia tuloksia, jotka asettavat riman korkealle myös jatkoa ajatellen, Timur Kärki sanoo.
Gofore nyt myös sosiaalisessa mediassa! G
oforen julkisen verkkopalvelun uudistuksen myötä julkaistiin myös uudet sosiaalisen median palvelut. Uudessa julkisessa verkkopalvelussa sosiaalinen media ja perinteiset yrityksen www-sivut ovat integroitu tiiviisti keskenään niin että ne muodostavat dynaamisen ja vuorovaikutteisin palvelukanavan Goforen asiakkaille ja muille sidosryhmille. – Olemalla mukana sosiaalisessa mediassa voimme harrastaa avointa vuoropuhelua asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä innovoida yhdessä uusia ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tueksi. Uusien viestintäkanavien myötä sidosryhmiemme on myös entistä helpompi pysyä ajan tasalla Goforen toiminnasta ja tapahtu-
mista, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Juha Virtanen. Kaikilla Goforen käyttämillä sosiaalisen median palveluilla on oma roolinsa asiakaspalvelussa: • Gofore-blogista löydät asiantuntijoidemme näkemyksiä ja vinkkejä ohjelmistokehityksestä ja organisaatioiden IT-johtamisesta. • Facebookissa voit seurata Goforea epävirallisesti ja rennommin. • LinkedInistä löydät ammatillista tietoa Goforesta ja asiantuntijoidemme julkiset CV:t. • Twitterin kautta Gofore-uutiset tavoittavat sinut nopeasti ja koostetusti. Kaikki nämä palvelukanavat löydät Goforen julkisesta verkkopalvelusta: www.gofore.com
Paras mahdollinen työpaikka Henkilökunnan viihtyvyyteen on vuosien varrella kiinnitetty paljon huomiota. – Tämä on ollut luonnollinen valinta, sillä jo yritystä perustettaessa päätimme tehdä tästä parhaan mahdollisen työpaikan, sellaisen jossa itsekin viihdymme. Henkilökunnan vaihtuvuus onkin ollut lähes olematonta. Ulkopuolisen arvioitsijan selvityksen perusteella Goforessa vallitsee poikkeuksellisen hyvä yhteishenki ja työilmapiiri. – Olemme ylpeitä siitä, että Gofore nähdään tavoittelemisen arvoisena työpaikkana, johon tullaan kehittymään ja siinä sivussa myös viihtymään. – Hyvä työilmapiiri näkyy asiakkaalle innostuneena otteena ja asiakkaan haasteiden tarmokkaana ratkaisemisena. Aito innostus sekä asiakkaan että toimittajan puolelta on varmin tae projektien onnistumiselle. Goforelainen löytää myös aina tukea työkavereista, jotka opastavat ja auttavat ja tarvittaessa haastavat. Kolmas tärkeä kehitysmittari on kannattavuus. Goforessa on aina pidetty huolta talouden tasapainosta. Yksi todiste on Suomen Asiakastiedon Platina-erikoissertifikaatti osoituksena siitä, että yhtiön luottoluokitus on pysynyt vuodesta toiseen korkeana. – Takana on kuusi peräkkäistä kannattavan kasvun vuotta. Jatkuvista kehitysinvestoinneista huolimatta liikevaihto on kasvanut vuosittain noin 30 prosenttia – ja kannattavasti. Samalla tiellä aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa, Timur Kärki linjaa.
G o f o r e
1 5
Gofore Oy on yksityisten ja julkisten organisaatioiden IT-johdon konsultointiin ja asiakaskohtaisten tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Palvelutarjonta: IT-johdon asiantuntijapalvelut • Yritysarkkitehtuuri (EA) • Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) • Teknologiaevaluoinnit ja esiselvitykset • Vaatimusmäärittelyt • Auditoinnit Tietojärjestelmien kehityspalvelut • Asiakaskohtaiset ohjelmistot • Sähköiset palvelukanavat • Integraatioratkaisut • SOA-toteutukset • Tuotekehityshankkeet
Pääkonttori: Gofore Oy Satakunnankatu 13 B (Koskitalo) FIN-33100 Tampere Helsinki: Gofore Oy Tallberginkatu 2 A (sisäänkäynti/vastaanotto: Tammasaarenlaituri 3 B) FIN-00180 Helsinki Sähköposti gofore@gofore.com Puhelin 010 439 7777 Faksi (03) 213 0110 www.gofore.com