Lehti Greenpeacen tukijoille
Syksy 2013
# 4/2013
Uutta
KYSY ULLALTA GREENPEACESTA
SIVU 15
Maailma
ERÄVOITTO MEHILÄISILLE – EU RAJOITTAA KEMIKAALIEN KÄYTTÖÄ SIVU 2
Eurooppa
Jättitroolarit tyhjentävät meremme
Öljyjätit riskeeraavat Arktiksen luonnon
SIVU 6
sini lähti aRktikselle osallistUakseen väkivallattoMaan MielenilMaisUUn Ja sai sYYtteen MeRiRosvoUksesta
SIVU 8
täällä LAHJOITUKSESI aUttaa! TAKAKANSI
aUta vaPaUttaMaan MIEHISTÖMME! Sinun tuellasi on merkitystä.
KESKIAUKEAMA JA SIVU 11
Koko maailmalle. Joka päivä.
Hetkessä Rypsinkukka
Autasiä! i ä l i h me
me. elmäm ään. j l i v t tym ävä selviy pölytt äiset ttava niitä l i h e M ute eesi n on a kesi! si ja osoitt u t Meidä a Ann nime euroa 0E GP hjoitat 10 1 i t s a e tivi iin l 03, n .* ä teks Lähet eroon 163 enpeacelle e m r u G n
*Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Tele Finlandin, Kolumbuksen ja GoMobilen liittymillä.
Kesäkurpitsa, aprikoosi ja manteli ovat esimerkkejä niistä yli 4 000 ravintokasvista, joita ei olisi olemassa ilman mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.
FRED DOTT
Maailman mehiläiset uhattuina Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset mehiläistarhaajat raportoivat mehiläiskadosta ensimmäistä kertaa 1990-luvun lopulla. Pesät olivat tarhaajien mukaan täynnä mehiläiskennoja, mehiläisvahaa ja jopa hunajaa, mutta mehiläiset olivat kadonneet. Mehiläisten joukkokuoleman seurauksia on vaikea arvioida. Tarhamehiläiset vaikuttavat yhdessä luonnonvaraisten mehiläisten sekä muiden hyönteisten, kuten perhosten ja ampiaisten, kanssa useiden viljelykasvien pölytykseen. Arviolta kolmasosa kaikesta ravinnontuotannostamme on riippuvainen pölyttävistä hyönteisistä. Pelkästään Euroopassa 4000 ruokakasvilajia tarvitsee näitä hyönteisiä. Vakavimpia mehiläisiä kohtaavia uhkia ovat maanviljelyssä käytetyt myrkylliset torjuntaaineet, erityisesti neonikotinoidit. Mehiläiset ovat alttiita myös ilmastonmuutoksen, loisten sekä nykyisen tehomaanviljelyn vaikutuksille. Greenpeace käynnisti vuonna 2012 Save the Bees -kampanjan, jolla pyritään lopettamaan seitsemän mehiläisille kuolettavaksi osoitetun torjunta-aineen käyttö. Kampanja tuotti tulosta keväällä 2013, kun EU päätti tilapäisesti rajoittaa kolmen tällaisen kemikaalin käyttöä maanviljelyssä. Työtä on kuitenkin tehtävä vielä paljon, jotta maailman mehiläiset saadaan pelastettua. GR EENPEACEN TAVOITTEET: • Mehiläisille haitallisten torjunta-aineiden käyttö lopetetaan välittömästi. • EU vähentää teollisten viljelymenetelmien tukemista. Tuki suunnataan niiden sijaan luonnonmukaiselle viljelylle, joka suojelee biologista monimuotoisuutta. ● lue lisää Greenpeacen työstä mehiläisten suojelemiseksi osoitteessa www.sos-bees.org.
action••lehti lehtiGreenpeacen Greenpeacentukijoille tukijoille••syksy syksy 2013 • 3 action
uutisia
Tykkää Greenpeacesta Facebookissa! Lue tuoreimmat uutisemme osoitteessa facebook.com/greenpeacesuomi.
Loppu lihatoimituksille 130 tonnia valaanlihaa lähetettiin takaisin Islantiin Greenpeacen aktivistit pysäyttivät heinäkuun alussa sillivalaan lihan toimituksen Islannista Japaniin. Hampurissa tehdyn väliintulon kohteena oli Cosco Pride -alus, jonka lastina oli 130 tonnia valaanlihaa. Neuvoteltuaan Greenpeacen kanssa asianomaiset varustamot määräsivät kiistellyn lastin palautettavaksi Islantiin. Ne päättivät myös kieltäytyä valaanlihan kuljettamisesta jatkossa. Päätös oli tärkeä saavutus Greenpeacen työssä kaupallisen valaanpyynnin lopettamiseksi. – EU:n on välittömästi tukittava lainsäädännön porsaanreikä, joka sallii valaanlihan kuljettamisen Euroopan satamien kautta, sanoo Sune Scheller, joka työskente-
Hvalfjörðurin satama, Islanti. Valaanpyytäjä Kristján Loftssonin vuoden ensimmäinen sillivalas, joka on pyydetty kansainvälisestä kiellosta huolimatta.
lee Greenpeacen mertensuojelukampanjassa. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio (IWC) kielsi kaupalli-
sen valaanpyynnin jo vuonna 1982. Kuitenkin esimerkiksi Islanti, Norja ja Japani jatkavat pyyntiä kysynnän
Kiinan hallitus julkaisi syyskuussa suunnitelman ilmanlaadun parantamiseksi muun muassa maan pääkaupungissa Pekingissä. Suunnitelman mukaan Kiinan saastuneimmat maakunnat ryhtyvät työhön hiilen kulutuksensa vähentämiseksi. Maakunnista kolme, Peking, Hebei ja Shandong, kuluttivat vuonna 2011 enemmän hiiltä kuin
EU-maat yhteensä. Nyt ne ovat päättäneet vähentää hiilen kulutustaan yhteensä 73 miljoonalla tonnilla vuoteen 2017 mennessä. Päätöksen taustalla ovat terveydelle vaaralliset, alati lisääntyvät ilmansaasteet, joihin Greenpeace on vaatinut kiinnittämään huomiota jo vuosien ajan. Kiinan kasvava hiilen kulutus on samalla yksi suurimmista uhista maapallon ilmastolle. ●
4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
vähenemisestä huolimatta. Islannissa ei ole lainkaan kysyntää valaanlihalle, minkä vuoksi sieltä pyydettyä
valaanlihaa viedään nykyään Japaniin. Siellä sitä on myyty hiljattain esimerkiksi koiranruokana. ●
yin kuang
Kiina hillitsee hiilen kulutustaan Kiina
greenpeace
Islanti
Pekingissä ilma on erittäin saastunutta. Greenpeace on nostanut tärkeällä tavalla esiin sen haitalliset vaikutukset asukkaiden terveyteen.
Kiitos! Työmme ympäristön suojelemiseksi on mahdollista vain sinun tuellasi.
Arctic 30 vapaaksi! Kirjoita nimesi lehden keskiaukeamalla olevaan listaan ja pyydä ystäviäsi tekemään samoin.
Pääkirjoitus
Suomesta edelläkävijä Arktiksen suojelussa chrisTian Åslund
Suomi on arktisen alueen maista ensimmäinen, joka haluaa perustaa suojelualueen Pohjoisnavalle.
Suomi
Elokuun lopussa Suomi päätti ensimmäisenä kahdeksasta arktisesta maasta ryhtyä työhön Arktiksen herkän ympäristön suojelemiseksi. Uudesta arktisesta strategiasta ilmenee muun muassa, että Suomi haluaa
Ensin he sivuuttavat sinut… Mutta yhdessä me voitamme!
perustaa Pohjoisnavalle suojelualueen. Tämä vastaa sekä Greenpeacen että niiden 3,8 miljoonan ihmisen vaatimuksia, jotka ovat tähän mennessä allekirjoittaneet vetoomuksen Arktiksen pelastamiseksi. ●
philip reynaers
Paperiveneitä kestävän kalastuksen puolesta
EU:n tulevaa kalastuspolitiikkaa käsittelevien loppuneuvottelujen alla Greenpeace luovutti 110 000 allekirjoitettua paperivenettä, joilla vaadittiin kestävämpää ja pienimuotoisempaa kalastusta. Kalastusuudistus on suuri harppaus oikeaan suuntaan, mutta nyt poliitikkojen päätökset on pantava myös täytäntöön. (Lue lisää sivulla 6.)
Arktisen neuvoston kokous pettymys
Alkuperäisasukkaat ja Greenpeace yhteisessä mielenosoituksessa Kiirunassa.
vetoomuksen konferenssissa, jonka Greenpeace järjesti muutamaa päivää ennen Arktisen neuvoston
kokousta. Vetoomuksessa vaaditaan muun muassa öljynporausten lopettamista merillä. ●
johanna hanno
Arktisen neuvoston Ruotsissa kesällä pitämä kokous oli pettymys. Arktinen neuvosto ei ottanut vastuuta maailman ilmastosta. Se jätti päättämättä arktisen ympäristön ja sen ihmisten suojelusta riskialttiilta öljynporaukselta. Positiivista kuitenkin on, että 40 arktisen alueen järjestöä ja alkuperäiskansojen edustajaa allekirjoitti
chrisTian Åslund
Ruotsi
Kaukana merellä, keskellä koskematonta luontoa, suunnittelee venäläinen öljyjätti Gazprom aloittavansa ensimmäisenä arktisen öljyn poraamisen. Gazpromin öljynporauslautta on ruosteinen ja sen toiminta laitonta, koska yhtiö ei ole tehnyt toimistaan lakisääteisiä ympäristöselvityksiä. Olemme paljastaneet Gazpromin syyllistyvän jatkuvasti valtaviin öljyvuotoihin sen poratessa öljyä maalla. Nämä ympäristörikokset ovat vakava varoitus siitä, että öljynporaus Arktiksella on ympäristökatastrofi, joka vain odottaa tapahtumista. Aikaisin aamulla 18. syyskuuta aktivistimme lähestyvät öljynporauslauttaa toteuttaakseen rauhanomaisen mielenilmaisun. Heitä on vastassa naamioituneet Venäjän merivartioston miehet, jotka ovat aseistautuneet veitsin ja pistoolein. Seuraavana päivänä rannikkovartiosto valtaa laittomasti Arctic Sunrise- aluksemme kansainvälisillä vesillä. Alus hinataan Murmanskiin, jossa kaikki laivalla olleet 30 henkilöä pidätetään. Kaksi viikkoa myöhemmin kaikki 30 saavat syytteen merirosvouksesta. Tuomio voi olla enimmillään 15 vuotta vankeutta. Gandhi on aikanaan sanonut: ”Ensin he sivuuttavat sinut, sitten he nauravat sinulle, sitten he taistelevat sinua vastaan ja sitten sinä voitat.” 4 miljoonaa ihmistä ympäri maailman on jo liittynyt Arktista puolustavaan liikkeeseen. 4 miljoonaa silmäparia on nyt kohdistettu Gazpromiin ja Venäjän hallitukseen. Venäjän suunnaton voimankäyttö ja järjettömät merirosvosyytteet ovat yritys hiljentää meidät. tämä osoittaa sen, että hallitukset ja yritykset eivät voi enää vain sivuuttaa meitä, tai nauraa meille ja meidän velvollisuudellemme estää tämä ympäristökatastrofi. Tarvitsemme apuasi nyt enemmän kun koskaan aiemmin. Toivon, että autat meitä vapauttamaan 30 Venäjällä tutkintavankeudessa olevaa ystäväämme. Sekä kokoamaan yhä suuremman joukon vaatimaan Arktiksen suojelua. Lue lisää lehden keskiaukeamalta siitä, miten voit auttaa. Yhdessä me voitamme! ● mads Flarup Christensen Pääsihteeri, Greenpeace norden
Keskiössä Liikakalastus
Jättitroolarit on pysäytettävä EU teki keväällä päätöksen Euroopan kalastuspolitiikan uudistamisesta. Tavoitteena on lopettaa liikakalastus sekä edistää kestävää kalastustoimintaa. Greenpeacen toiveena on, että se merkitsee loppua myös maailman meriä kyntäville jättitroolareille. – Olisimme halunneet tarkan määräajan kalakantojen elpymiselle, sanoo Nina Thüllen, joka on vuodesta 2011 johtanut Greenpeacen työtä kestävän kalastuksen puolesta Euroopassa. Pyrkimys siihen on kuitenkin olemassa, joten olemme tyytyväisiä tulokseen. Nyt on varmistettava, että uusi säännöstö myös pannaan täytäntöön EU:n jäsenmaissa. Uudistuksen seurauksena jäsenmaiden on alettava vähentää nykyisten kalastuslaivastojensa ylikapasiteettia. Greenpeace vaatii, että käytöstä poistetaan ensimmäisenä sellaiset alukset, jotka ovat ympäristön kannalta tuhoisimpia ja jotka vaikuttavat vähiten rannikkoväestön sosioekonomiseen hyvinvointiin.
Lähes neljännes EU-maiden kalastustoiminnasta sijoittuu nykyään Euroopan ulkopuolisille vesille. Näitä ovat ennen kaikkea eteläinen Tyynimeri sekä Länsi-Afrikan rannikko. Vuosina 2006–2012 EU maksoi noin 150 miljoonaa euroa kalastusoikeuksista Mauritanian ja Marokon vesillä.
6 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
alex hofford
EU tukee kalastusta
philip reynaers
L
ähes kahden vuoden neuvottelujen jälkeen EU-päättäjät pääsivät vihdoin toukokuussa yhteisymmärrykseen Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta. Yhteisessä kalastuspolitiikassa säädetään, mitä, milloin, miten ja kuinka paljon EU-maiden kalastuslaivastot saavat kalastaa. Jotta kalakannat pystyisivät palautumaan kestävälle tasolle, EU vaatii jäsenmaitaan vähentämään nykyisiin kalakantoihin kohdistuvaa painetta. Kevään päätöksen myötä myös kalastuskiintiöistä päättävät viranomaiset suosivat jatkossa sellaista kalastusta, joka on kestävää niin ympäristön, yhteiskunnan kuin taloudenkin kannalta.
Nina Thüllen vastaa Greenpeacen kestävän kalastuksen työstä Euroopassa.
Näitä ovat esimerkiksi valtavat jättitroolarit. Ne paitsi uhkaavat kalakantoja, myös vahingoittavat merenpohjan herkkää luontoa. Lisäksi ne estävät paikallisten pienkalastajien elinkeinon Euroopassa ja esimerkiksi Länsi-Afrikan köyhissä maissa. EU, ja siten epäsuorasti myös unionin veronmaksajat, rahoittavat tätä ilmeisen haitallista toimintaa. Alukset on esimerkiksi vapautettu polttoaineverosta, minkä lisäksi EU on maksanut Euroopan ulkopuolisille maille siitä, että eurooppalaiset kalastuslaivastot pääsevät niiden vesille. Tukien tarkoituksena on edistää paikallisen infrastruktuurin kehittämistä satamien, pakastamoiden ja tehtaiden muodossa. Ryöstökalastuksesta hyötyvät kuitenkin eniten eurooppalaisten kalastuslaivastojen omistajat. Pienimuotoisesta kalastuselinkeinosta poiketen kalastuslaivastot työllistävät vain vähän työntekijöitä saaliiden määrään nähden. Näin ollen ne eivät juurikaan tue paikallista yhteiskuntaa. Kevään uudistuspäätöksen myötä EU-maiden troolarit saavat jatkossa kalastaa muiden maiden vesillä vain, jos kalasta on ylitarjontaa ja kalakannat vaikuttavat pysyvän kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä. – Se ei välttämättä merkitse jättitroolareiden loppua, mutta rajoittaa merkittävästi niiden pääsyä kalavesille, Nina Thüllen sanoo. ●
Satelliitit apuna Hollannissa toimiva Pelagic Freezer-Trawlers Association (PFA) edustaa yhdeksää eurooppalaista jäsenyritystä, jotka omistavat yhdessä noin 30 maailman suurimmista troolareista. Nämä jättialukset pystyvät olemaan merillä yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Ne pyytävät valtavia kalasaaliita luotainten, satelliittien ja muun tekniikan avulla.
Näin jättitroolarit toimivat
daniel gineman
Alukset tekevät yhteistyötä sekä käyttävät luotaimia ja satelliitteja kattaakseen suuria alueita.
144 m
Suurimmat troolarit voivat pyytää ja käsitellä lähes 250 tonnia kalaa päivässä.
10–20 m
Niihin mahtuu lähes 6 000 tonnia pakastettua kalaa.
Afrikkalainen Pirogue-kalastusvene.
Jättitroolarit ovat vaikuttaneet usean lajin loppuun kalastamiseen esimerkiksi Länsi-Afrikan vesillä. Kuolleet sivusaaliit, kuten hait, kilpikonnat ja rauskut, heitetään mereen.
Verkko voi olla 600 metriä pitkä ja sen suu 100 x 200 metrin kokoinen.
Verkkoon mahtuisi 13 jumbojettiä.
EU:n kalastusalukset pyytävät esimerkiksi silliä, makrillia, piikkimakrillia, mustakitaturskaa ja sardiinia. Ylikapasiteetti ja tehokkaat kalastusmenetelmät ovat johtaneet siihen, että monet aiemmin suuret kalakannat ovat, tai tulevat pian olemaan, loppuun kalastettuja.
alex hofford
pierre gleizes
Troolarit uhkana sillille ja makrillille
Sivusaaliiden joukossa monia uhattuja eläimiä Tuhoisat troolausmenetelmät johtavat suureen määrään ei-toivottuja sivusaaliita. Pelkästään 15:n viime vuoden aikana noin 20 EU:n troolaria on heittänyt pois kymmeniätuhansia kuolleita tai kuolevia merieläimiä Mauritanian rannikolle. Niiden joukossa on ollut 1 500 erittäin uhanalaista kilpikonnaa, 18 000 rauskua ja yli 60 000 haita. ●
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 7
Raportti Pelasta Arktis
Kun jää sulaa Arktiksella, öljy-yhtiöt siirtyvät yhä pohjoisemmaksi poraamaan öljyä. Syyskuussa Arctic Sunrise purjehti Petšoranmerelle protestoimaan arktista öljynporausta vastaan. 28 aktivistia ja kaksi kuvaajaa pidätettiin ja he saivat syytteen merirosvouksesta.
Vankeudessa mie 8 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
jean chung
Etelä-Korean pääkaupunki Soul oli yksi niistä 140 kaupungista ympäri maailman, missä ihmiset kokoontuivat yhteen 5. lokakuuta tukeakseen Venäjällä vangittuina olevia 28 Greenpeace Internationalin aktivisteja ja kahta kuvaajaa.
elenosoituksesta action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 9
Raportti Pelasta Arktis
Venäjän nostama merirosvoussyyte Greenpeacen 28 aktivistia ja kahta kuvaajaa kohtaan on hyökkäys rauhanomaista mielenilmaisuoikeutta vastaan. Tämä perusperiaate on yksi demokratian tukipylväistä ja se on ollut jo yli 40 vuoden ajan tärkeä osa Greenpeacen työtä ympäristörikosten estämiseksi.
Arctic Sunrise protestoi Gazpromin öljynporausta vastaan Arktiksella
Aktivismi ei ole A
seistautuneet Venäjän rannikkovartioston joukot ottivat haltuunsa Greenpeacen aluksen Arctic Sunrisen kansainvälisillä vesillä 19.syyskuuta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun jonkun maan hallitus on käyttänyt asevoimia pysäyttääkseen Greenpeacen. – Tämä on vakavin uhka Greenpeacen rauhanomaiselle ympäristöaktivismille vuoden 1985 jälkeen, jolloin Ranskan turvallisuuspalvelu asensi pommin Rainbow Warrior -laivaamme Uudessa-Seelannissa ja tappoi kollegamme Fernando Perreiran vastustaessamme Ranskan ydinkokeita,
sanoo Greenpeacen Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo. Rainbow Warriorin upottamisella oli tärkeä vaikutus Kumi Naidoon omaan elämään. Hän kasvoi yli 11 000 kilometrin päässä, ei-valkoisille asukkaille tarkoitetussa kaupungissa Etelä-Afrikassa. Vuonna 1985 Kumi oli 19-vuotias ja apartheid-aktivisti. – Minua inspiroi silloin vahvasti se, että organisaatio voi olla niin suuri uhka voimakkaalle hallitukselle. Väkivallan käyttö oli merkki Ranskan hallituksen heikkoudesta, ei sen vahvuudesta, Kumi Naidoo kertoo. Hän ajattelee edelleen, että rauhanomainen kansalais-
10 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
On välttämätöntä, että joku nousee ja sanoo ” liika on liikaa”.
tottelemattomuus on tehokkain sosiaalista ja poliittista muutosta ajava voima. – Teot puhuvat enemmän kuin sanat, hän sanoo. Juuri nyt Arktis sulaa edessämme suurten öljy-yhtiöiden toimiessa häikäilemättömän ympäristön hyväksikäyttämisen pioneereina. On välttämätöntä, että joku nousee ja sanoo ” liika on liikaa”. Näin me voimme yhdessä luoda reilun maailman, jossa lapsemme ja lapsenlapsemme voivat elää turvassa. Venäjän viranomaiset ovat asettaneet Arctic Sunrisen miehistön syytteeseen merirosvouksesta. Kumi Naidoo pitää syytteitä järjettöminä: – Syytettyinä olevien 30 miehen ja
denis sinyakoV
Will rose
Kumi Naidoo ei epäröi puolustaa ympäristöä. Viime vuonna hän protestoi arktista öljynporausta vastaan samalla Gazpromin porauslautalla, joka oli kohteena nytkin.
Pelasta Arktis!
Kumi Naidoo on Greenpeace Internationalin pääsihteeri.
dmiTri sharomoV
denis sinyakoV
Arctic 30 Will rose
Gazprom suunnittelee öljynporauslauttansa Prirazlomnajan tuottavan ensimmäisenä öljyä Arktiksella.
rikos naisen ainut rikos on se, että heillä on omatunto. Tämä on hyökkäys rauhanomaisen mielenosoittamisen perusperiaatteita vastaan. Tarkoituksena on pelästyttää ja hiljentää meidät. Mutta me emme aio taipua. Useat kansainväliset lakiasiantuntijat ovat ilmoittaneet, että syytteet Greenpeacen aktivisteja vastaan ovat perättömiä ja että Venäjän merivoimien Arctic Sunrisen haltuunottaminen oli laiton. – Venäjän toimet ovat yhteensopimattomia kansainvälisen lain, YK:n merioikeusyleissopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja mah-
Greenpeacen puhemiehenä toiminut Ruotsin kansalainen Dima Litvinov matkalla kuulusteluun Murmanskissa.
dollisesti muiden kansainvälisten sopimusten kanssa, toteaa kansainvälisen oikeuden asiantuntija, professori Stefan Kirchner Lapin yliopistosta. Myös Amnesty International tukee aktivisteja: – Syytteet merirosvouksesta ovat tässä tapauksessa täysin perättömiä. Niillä ei ole mitään pohjaa laissa tai todellisuudessa. On hyvin vahingollista asettaa näin vakavia syytöksiä näin huolimattomasti, sanoo Amnesty Internationalin Euroopan ja Aasian ohjelmajohtaja John Dalhuisen. ●
Arctic sunrisen miehistö koostui aktivisteista, merimiehistä ja toimittajista. 30 miestä ja naista ympäri maailmaa halusi aktiivisesti ottaa kanttaa ja osallistua rauhanomaiseen mielenilmaisuun arktista öljynporausta vastaan. Yksi aktivisteista on suomalainen 31-vuotias Sini Saarela. Sini opiskelee meribiologiaa ja on luonnollisesti huolissaan Pohjoisen jäämeren tulevaisuudesta. Toinen aktivisti on 51-vuotias Ruotsin kansalainen Dima Litvinov, joka on antropologi ja kolmen lapsen isä. Dima on syntynyt Venäjällä, mutta on työskennellyt Greenpeacella Ruotsissa vuodesta 1994. Lue lisää Arctic 30:stä: www.greenpeace.fi/arctic30
Auta Arctic 30:tä
lue lisää: Sini on yksi Artic 30:stä. Lue miksi hän lähti mukaan.
1) Kirjoita Venäjän suurlähetystöön osoitteessa greenpeace.fi/sinikotiin 2) Kerää ystäviesi nimiä vetoomukseen keskiaukeamalta löytyvällä lomakkeella. 3) Tue Arctic 30 solidaarisuustapahtumia. Seuraa mitä, missä ja milloin: facebook.com/greenpeacesuomi/ events ja greenpeace.fi/tapahtumat
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 11
Raportti Pelasta Arktis
30
miljoonaa öljytynnyriä on määrä, jonka öljy-yhtiöt vuotavat öljyä luontoon Venäjällä.
Arktis vaikuttaa meihin kaikkiin
nd
E
ra
Arktiksella öljyvuodon riski on erittäin korkea. Jäiset vedet, jäävuoret ja äärimmäiset sääolosuhteet tekevät öljynporauksesta hyvin vaikeaa. – Kysymys ei ole siitä, JOSKO öljyvuoto tapahtuu, vaan MILLOIN Greenpeace Arktiksella. Gazpromin öljynporaus se tapahtuu, Therese sanoo. lautta Prirazlomnajasta voi tulla ensimmäinen Arktinen neuvosto, jonka jäsen kaupallinen öljyntuotantoprojekti Arktiksen jäisillä Venäjä on, on yhtä mieltä siitä, että öljyntorjuntasuunnitelmien vesillä. Samaan aikaan YK:n uusin ilmastoraportti tulee olla julkisia. Tästä huolimatta osoittaa, että arktisen öljyn tulee jäädä maaperään. Gazprom on julkaissut vain lyhyen yhteenvedon suunnitelmastaan. Siitä käy ilmi, että heillä ei ole tunnetuista fossiilisista polttoaii ole sattumaa, että valmiuksia hoitaa onnettomuutta nevarannoista tulee jättää maahan. Greenpeace päätti Arktiksella. Tämä jopa siitä huoliAinoastaan silloin meillä on 50 protestoida syyskuussa matta, että virallinen suunniprosentin mahdollisuus juuri Gazpromin öljynmaj ab telma perustuu ”pahimmalle olla ylittämättä kriittistä porauslautta Prirazlomskenaariolle”, joka vastaa kahden asteen lämpenenajaa vastaan. ainoastaan 73 000 tynnyrin misen rajapyykkiä. – Öljyn poraaminen Arktiksella öljyvuotoa. MeksikonlahValtaosa fossiilion ristiriidassa maailmanlaajuisen della uponneesta Deepwasista polttoaineista kamppailun kanssa ilmastonmuuter Horizon -öljylautalta tulee jättää käyttämättä, toksen hidastamiseksi. IlmastonTherese vuosi mereen lähes viisi miljos haluamme välttää muutos voi olla niin vakava, että Jacobson joonaa tynnyrillistä öljyä. katastrofaaliset ilmastonmuusuuri osa planeettaamme muut– Kun yritykset tai poliitikot eivät toksen vaikutukset. Se on yksintuu asuinkelvottomaksi, sanoo kykene täyttämään velvollisuuksikertainen ja selkeä tosiasia. Tästä Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija aan yhteiskuntaa kohtaan, tulee välittämättä ahnaat öljyjätit kuten Therese Jacobson. ihmisten toimia ja olla rohkeita. Gazprom ja Shell ryntäävät öljyn ja YK:n viimeisin ilmastoraportti Demokraattinen velvollisuutemme kaasun perässä jopa äärimmäisen sisältää satoja sivuja perusteluja on haastaa maailman johtajat silherkille alueille kuten Arktikselle. siitä, miksi arktinen alue tulee suoloin kun he ovat väärässä, toteaa – Nyt yritetään hiljentää öljy-yhjella ja siten pysäyttää maapallon Therese. ● tiöitä kritisoivat tahot, koska yhtiöt alati nouseva keskilämpötila. Jopa pelkäävät kansainvälistä huomiota, kansainvälinen energiajärjestö, sanoo Therese. IEA, sanoo, että yli kaksi kolmasosaa
Mitä tapahtui? 18 syyskuuta: Kaksi Greenpeace Internationalin aktivistia yrittää kiivetä Gazpromin Prirazlomnajaöljynporauslautalle. Venäjän rannikkovartiosto saapuu paikalle ja uhkaa aktivisteja asein ja veitsin. Rannikkovartiosto ampuu 11 varoitus laukausta Greenpeacen Arctic Sunrise-alusta kohti.
12 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
19 syyskuuta: Aseistautuneet Venäjän erikoisjoukot tunkeutuvat laittomasti Arctic Sunriselle kansainvälisillä vesillä. Miehistö pidätetään ja Arctic Sunrise hinataan Murmanskiin. Kuluu viisi päivää ennen kuin miehistöön saadaan yhteys. 26.–29. syyskuuta: Kaikki 30 aktivistia, miehistön
jäsentä ja kuvaajaa määrätään tutkintavankeuteen kahden kuukauden ajaksi, jolloin tutkitaan voidaanko heitä syyttää merirosvouksesta. 2.–3. lokakuuta: Kaikki pidätetyt saavat syytteen merirosvouksesta, josta voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeustuomio.
S
ini Saarela on yksi merirosvoussyytteen saaneista Arctic 30-aktivisteista. Sini protestoi myös vuosi sitten arktista öljynporausta vastaan Petšoranmerellä. Silloin aktivistitiimi jarrutti venäläisen energiayhtiö Gazpromin öljylautan rakentamista hyisissä olosuhteissa viiden päivän ajan. Viimevuotisen protestin jälkeen Sini kertoi, miksi oli valmis ottamaan henkilökohtaisesti kovan riskin ja lähti osoittamaan mieltä Venäjälle: ”Minulla on pienestä asti ollut voimakas tarve suojella luontoa. Koen velvollisuudekseni tehdä kaikkeni Arktiksen suojelemiseksi. Rakastan kylmiä talvia, paukkupakkasia ja korkeita lumihankia. Haluan, että voimme nauttia niistä tulevaisuudessakin. Lisäksi ihailen arktista luontoa: siellä elää paljon hienoja lajeja, jotka pärjäävät karuissa olosuhteissa.” Sinille juuri Arktiksen suojelu on kaikkein konkreettisin esimerkki siitä, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan. Öljynporauslautan toiminnan pysäyttäminen puolestaan edustaa hänelle tärkeintä suoran toiminnan muotoa. ”Protestit, joiden avulla estämme ympäristötuhon tapahtumista, ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Teimme Gazpromille työnteon mahdottomaksi viiden päivän ajan. En ajattele asioita medianäkyvyyden tai julkisuuden kannalta. Vaan sen kannalta, että me todella estämme jotain pahaa tapahtumasta.”, Sini kertoi. ”En osallistuisi tämänkaltaisiin protesteihin, ellen aidosti uskoisi, että arktisen öljynporauksen pysäyttäminen olisi mahdollista sitä kautta. Tämänkaltaisten toimintojen vaikutukset nähdään aina vasta jälkikäteen.” Sini totesi vuosi sitten. ● Henkilökohtaista
Sini Saarela ”On tärkeää saada poliitikot ymmärtämään, että arktisen alueen suojelu on maailmanlaajuinen asia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla ja ne tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin.”
Ikä 31-vuotias Koulutus Opiskelee meribiologiksi Greenpeacen vapaaehtoisena vuodesta 2005 Harrastukset Kiipeily, skeittaus ja ristikoiden ratkominen
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 13
denis sinyakoV
”Arktiksen suojeleminen on velvollisuuteni”
suomesta
Oletko muuttanut? Päivitä yhteystietosi helposti osoitteessa greenpeace.fi/lahjoittajapalvelu
Käykö Rosatom sinun kuntasi kukkarolla? jehki hÄrkÖnen
ietoisku
Venäjän hallituksen käsiin ajautunut Pyhäjoen ydinvoimahanke koskettaa monia suomalaisia kuntia jo ennen kuin rakennustöitä on aloitettu. hanke vaatii toteutuakseen suomalaisten kuntien energiayhtiöiltä miljardeja euroja. Ydinvoima on vanhentunut sähköntuotantotapa, jonka käyttöön liittyy riskejä ja pitkäkestoinen jäteongelma. Tällä hetkellä Suomessa on vaarana myös, että ydinvoimaan tuhlataan merkittävä määrä kuntien varoja. Lähes puolet Fennovoiman alkuperäisistä omistajista on jo hylännyt Pyhäjoelle suunnitellun voimalan. Silti yli 50 suomalaista kuntaa suunnittelee edelleen sijoittavansa hankkeeseen miljardeja euroja.
Greenpeace aikoo keskustella vielä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa. Jos kuntapäättäjät hylkäävät hankkeen, se ei toteudu. Tarkista kuuluuko oman kuntasi energiayhtiö Fennovoiman omistajiin: www.greenpeace.fi/ fennovoima. ●
Tiesitkö, että Vantaa on yksi niistä lukuisista kunnista, jotka investoivat Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.
Vaikeuksiin ajautuneen ydinvoimahankkeen halukkaaksi pelastajaksi on ilmoittautunut myös Venäjän valtion ydinvoimayksikkö Rosatom.
Olkiluotoon jo lähes vuosikymmenen ajan rakenteilla ollutta kolmatta reaktoria on pidetty uskomattoman kalliina, mutta Pyhäjoelle tarjottu laitos
on yksikkökustannuksiltaan sitäkin kalliimpi. Lopullista päätöstä hankkeen toteutumisesta ei onneksi ole vielä tehty. Loppuvuoden aikana
• Rosatom ei ole yksityinen yhtiö vaan entinen Neuvostoliiton atomienergiaministeriö. • Suomen sähköntarve voidaan kattaa myös ilman uusia ydinvoimaloita. • Oman kunnan alueelle rakennettu uusiutuva energia on mille tahansa kunnalle tuottavampi ja työllistävämpi vaihtoehto kuin epävarma ja kallis ydinvoimahanke.
Venla
jonne sippola
Kiitos kuvista! Tukimielenosoituksia 140 kaupungissa Noin 1 300
ihmistä marssi lokakuun alussa Helsingin keskustan läpi Venäjän suurlähetystölle Arktiksen suojelemiseksi ja vangittuina olevien 28 Greenpeace Internationalin aktivistin ja kahden kuvaajan vapauttamiseksi.
14 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
3-vuotias Venla Espoosta toivoo, että jääkarhuilla on koti myös tulevaisuudessa. Kiitos kaikille I love Arctic- tempaukseen osallistuneille. Kokosim-
me valokuvista kirjan, jonka annoimme Arktisen neuvoston toukokuiseen kokoukseen osallistuneille ministereille ja muille osanottajille. ●
Ryhdy vapaaehtoiseksi! vapaaehtoiset ovat korvaamaton osa kampanjatiimiämme. greenpeace.fi/vapaaehtoiset
Olet mahtava! sinun lahjoituksesi tekee maailmasta puhtaamman paikan elää.
AINO TUOMI-NIKULA
Muotokuva
“Greenpeace, Ulla puhelimessa…”
U
lla on se ystävällinen nainen, joka vastaa puhelimeen soittaessasi Greenpeacen lahjoittajapalveluun. Miksi halusit töihin juuri Greenpeacelle? Greenpeace toimii maailmanlaajuisesti, mikä on minulle tärkeä asia. Ympäristönsuojeleminen on elinehto meille kaikille. Olen onnekas, kun saan työskennellä näiden asioiden puolesta ja vaikuttaa näin myös lasteni tulevaisuuteen. Mikä on työssäsi parasta? Se, että saan olla lahjoittajien kanssa tekemisissä. Nautin siitä, kun onnistun antamaan lahjoittajille sen tiedon ja palvelun, jota he kul-
Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Greenpeace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräyslupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahvenanmaan maakuntahallitus 2013/7922.
”Lahjoittajien elämäntarinoiden ja luontokokemusten kuuleminen rikastuttavat työpäiviäni.”
Greenpeace Action # 4 2013 Julkaisija: Irina Heinonen
loinkin tarvitsevat. Mikä on ollut mieleenpainuvin lahjoittajayhteydenotto? Kuulen päivittäin koskettavia elämäntarinoita ja kokemuksia siitä, miten luonto on vaikuttanut lahjoittajien elämään. Monista kuulee, miten he ovat aivan koko sydämellään mukana toiminnassamme. Mitä toivot tulevaisuudelta? Tietysti sitä, että me Greenpeacena pystyisimme vaikuttamaan
vakaviin ympäristöongelmiin: esimerkiksi teknologiaa onnistuttaisiin kehittämään niin, että se tukisi hyvinvoivaa elinympäristöä. Toivon myös, että minulla on aikaa rakkaalle perheelleni arjen keskellä ja että voin myös osallistua tulevaisuudessa enemmän Greenpeacen vapaaehtoistoimintaan. Miten lahjoittajapalveluun kannattaa olla yhteydessä? Lahjoittajan kannattaa valita itselleen sopivin tapa, on se sitten soittaminen tai sähköpostin
lähettäminen. Tärkeintä on, että ottaa yhteyttä, jos on kysymyksiä tai jokin asia on epäselvä. Otamme mielellämme myös vastaan palautetta toiminnastamme. ●
Terveisin, Katja Hei Katja, Kemikaaleista on valitettavasti tullut osa arkipäiväämme. Viime vuonna Greenpeace
malla käytettyjä vaatteita. Kemikaalit nimittäin peseytyvät lopulta vaatteista pois, joten käytetyissä vaatteissa on todennäköisemmin jäljellä vähemmän vaarallisia aineita. Terveisin, Ulla
toimituksen sähköposti: raisa.heinamaki@ greenpeace.org
Ulla Karppanen
Ikä: 44- vuotias Lahjoittajapalvelussa: tammikuusta 2013 Perhe: Lapset ja kaksi kissaa Harrastukset: Lapsenlapsen hoito ja lasten harrastusten tukeminen, hyötyliikunta ja dokumenttien seuraaminen.
Kysy Ullalta testasi 78 vaatekappaletta 15 kansainväliseltä vaateketjulta. Ikävä kyllä kaksi kolmasosaa testatuista vaatteista sisälsivät myrkyllisiä nonyylifenolietoksylaatteja. Voit välttää niitä ja muita vaarallisia kemikaaleja ostamalla luomuvaatteita. Voit myös välttää kemikaaleja osta-
toimitus: Kristine Clement, Raisa Heinämäki, Stefan Bruhn ja Annika Wickman
Henkilökohtaista
Jos sinulla on ksyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa Ulalle osoitteeseen: info.finland@greenpeace.org tai soittaa numeroon: (09) 698 6317. Hei Ulla, Miten voin välttää vaarallisia kemikaaleja vaatteita ostaessani?
Greenpeace Osoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs. 00120 Helsinki Lahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317 Puh. (09) 424 50230 info.finland@greenpeace.org www.greenpeace.fi
Kansikuva: Sini Saarela, Greenpeace Internationalin aktivisti Suomesta. Kuva: Denis Sinyakov.
.greenpeace.fi Muistathan, että verkkopalvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen lahjoituksen • Tilata testamenttiesitteen • Päivittää yhteystietosi • Tilata sähköisen uutiskirjeen • Allekirjoittaa vetoomuksia • Osallistua kampanjoihimme
Paperi ja ympäristö
KYSY S IN ULLALTÄKIN A! (09) 69 8 6317
Tämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % -kierrätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 15
iSO ROOBERTINKATU 20-22 a, 00120 hELSINKI
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013
Maailmalla
Täällä lahjoituksesi auttaa! Kiina
Alaska
Ftalaattien käyttö leluissa loppuu
Uutta toivoa Beringinmeren koralleille
●1
Kiinan viranomaiset tiukensivat heinäkuussa määräyksiä ftalaattien käytölle lelujen valmistuksessa. Päätös on suuri saavutus Greenpeacelle, joka on pitkään ajanut kieltoa kyseiselle kemikaalille. Ftalaateilla on mahdollisia hormonitasapainoa häiritseviä vaikutuksia sikiöihin ja lapsiin. ”Juhlimme nyt tätä voittoa, mutta jatkamme samalla työtämme kaikkien vaarallisten kemikaalien poistamiseksi ympäristöstämme ja elimistöistämme”, sanoo kemian asiantuntija Selena Du Greenpeacen Kiinan toimistolta.
●3
Yhdysvaltain liittovaltiotason kalastusneuvosto North Pacific Fishery Management Council päätti vaikutusvaltaisten tahojen vastustuksesta huolimatta selvittää keinoja Alaskan ja Venäjän välisen Beringinmeren korallien suojelemiseksi. Greenpeacen painostus auttoi ratkaisevalla tavalla taivuttamaan poliittiset päättäjät suojelemaan näitä ainutlaatuisia alueita.
3
Kemianjätti Monsanto hylkää hankkeensa EU:ssa
Laiton maahantuonti jatkuu
●5
5
●2
Monsanto on vetänyt takaisin lupahakemuksensa geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi EU:ssa. Päätös on suuri voitto niin EU:n kansalaisille kuin Greenpeacelle, joka on työskennellyt vuosikausia pysäyttääkseen pohjoisamerikkalaisen kemianjätin suunnitelmat.
Kongo
1
6
4
Australia
TV-kampanja Coca-Colaa vastaan
●4
Greenpeace toteutti Australiassa viime kesänä televisiokampanjan, joka paljasti Coca-Colan käyttävän valtavia summia kierrätyksen vastustamiseen. Virvoitusjuomapulloilla on merkittävä vaikutus merilintujen kuolemiin.
EU päätti hiljattain muun muassa Greenpeacen painostuksesta kieltää laittomasti hakatun puun maahantuonnin. Valitettavasti jäsenmaat eivät tee tarpeeksi uusien sääntöjen noudattamiseksi. Greenpeace paljasti keväällä uhanalaisen puulajin laittoman maahantuonnin Kongon demokraattisesta tasavallasta Eurooppaan. Greenpeace painostaa EU-maita suhtautumaan asiaan vakavasti sekä pyrkii saamaan kiellon myös Kongon lainsäädäntöön.
Mauritius
Kalastus vailla valvontaa
●6
Tutkijat, poliitikot ja kalastusteollisuuden edustajat kokoontuivat toukokuussa Intian valtameren tonnikalakomission (IOTC) kokoukseen Mauritiukselle keskustelemaan tonnikalan suojelusta. Paikan päällä oli myös Greenpeacen Esperanza-alus. Greenpeacen edustajat esittivät tuoretta todistusaineistoa siitä, miten Intian valtamerta uhkaa edelleen suurimittainen ja usein laiton kalastus.
UUTISIA: kiina hiDastaa HIILEN kUlUtUksensa kasvUa
sivU 4
Koko maailmalle. Joka päivä.
Sinun tuellasi on merkitystä.
kuVa: yang di (kina, heiko meyer (europa), greenpeace (kongo) isTock (ausTralien)
2
Eurooppa